Saaleminkujan asemakaavan muutos
3471/10.02.01/2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 18–21 sekä lähivirkistys-, puisto- ja katualueita ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUVAT kaupunginosan 22, Voikkaa, korttelit 18–21 ja 154 sekä lähivirkistys-, puisto- ja katualueet ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA POISTUVAT Manunpolku ja Saaleminkuja Saaleminkuja kaava nro 22/008 ASEMAKAAVASELOSTUS KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kunta KOUVOLAN KAUPUNKI Alueen nimi Saaleminkujan muutos (22/008) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 18–21 sekä lähivirkistys-, puisto- ja katualueita Asemakaavan muutoksella muodostuvat kaupunginosan 22, Voikkaa, korttelit 18–21 ja 154 sekä lähivirkistys-, puisto- ja katualueet Asemakaavan muutoksella poistuvat Manunpolku ja Saaleminkuja Laatija Kouvolan kaupunki Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely Vireille tulo 11.2.2015 11.2.–23.3.2015 Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä Valmisteluvaiheen kuuleminen 11.2.2015 11.2.–23.3.2015 Tekninen lautakunta 11.8.2015 1.2. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue käsittää Voikkaalla sijaitsevan Manuntien; Voikkaantien ja Hirveläntien välissä olevat korttelialueet. Alueen laajuus on noin 6,2 ha. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti Voikkaan kaupunkirakenteessa. 2 1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen kaavamerkinnät ja – määräykset vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta. Kaavassa myös huomioidaan alueella olevat rakennuskulttuurikohteet ja tekniset järjestelmät. 1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat Liite 1. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavan seurantalomake Liite 4. Maanomistuskartta 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2014, kaavaan liittyy kaksi yksityistä kaavoitusaloitetta. Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2014 ja 2015 kaavoituskatsauksissa esiteltyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Asemakaavamuutoksen vireille tulosta oli ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä 11.2.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen materiaali olivat julkisesti nähtävillä 11.2.–23.3.2015 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta, mutta varsinaisesta kaavaluonnoksesta annettiin viisi lausuntoa ja kaksi kirjallista palautetta. Lausunnoissa ja palautteissa otettiin kantaa asemakaavassa esitettyihin tonttien rajauksiin. Saaleminkujan lähialueen asemakaavan muutoksen vireilletulon ja kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen 26.2.2015 pidettiin neuvottelu Kouvolan seurakuntayhtymän kanssa. Palautteiden perusteella tarkennettiin nähtävillä ollutta kaavasuunnitelmaa kaavaehdotusvaiheeseen. 2.2. Saaleminkujan asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen kaavamerkinnät ja -määräykset vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta ja olemassa olevaa maanomistusta. Kaavassa myös huomioidaan alueella olevat rakennuskulttuurikohteet ja teknisten järjestelmien vaatimat aluevaraukset. Asemakaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäistä merkittävämpi, joten se hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Asemakaavamuutos ohjaa ja tarkentaa alueen maankäyttöä. Asemakaavan toteuttaminen voidaan käynnistää heti kaavallisten edellytysten synnyttyä, mahdollisesti loppuvuonna 2015. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pohjoisosassa Manuntien ja Kirkkokujan välisellä alueella sijaitsee useita erillispientaloja, joiden kiinteistöjaotus ei vastaa voimassa olevan asemakaavan mukaisia korttelialueiden rajauksia tai maanomistuksellisia alueita. Voikkaan- ja Manuntien risteyksessä sijaitsevat asuin- ja liikerakentamisen tontit ovat rakentamattomia. Suunnittelualueella sijaitsevia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ei ole huomioitu voimassa olevassa asemakaavassa. 3 3.1.2. Luonnonympäristö Maisemakuva ja -rakenne Suunnittelualue sijoittuu Voikkaan Sikomäen (korkein kohta n. +114.6 mpy) etelärinteeseen, joka laskee kohti Kymijokea. Suunnittelualuetta rajaavat maisemallisesti sen pohjoispuolella olevat Sikomäen kallioiset harjanteet. Suunnittelualueen maanpinnan korkeusasema vaihtelee siten, että korkein kohta on Manuntien ja Hirveläntien risteysalueella, jossa maanpinnan korkeusasema on +97 mpy. Suunnittelualueen matalin paikka on alueen eteläosassa Voikkaantiellä, jossa maanpinnan korkeusasema on +74.5 mpy. Kuva 2. Kaavamuutosalueen rajaus on merkitty punaisella aluerajauksella ilmavalokuvaan. Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakennettua kaupunkiympäristöä. Voimassa olevan asemakaavan mukaiset viheralueet ovat osin hoitamattomia ja osin hoidettuja. Voikkaantien pohjoispuolella sijaitsevat korttelialueet rajautuvat mäkiseen maastoon siten, että entisten asuinrakennusten pihapiireissä kasvaa lehtipuita, koivuja ja vaahteraa. Olevien pihojen alueella on tavanomaista pihakasvillisuutta. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualueen puistoalue on maaperältään moreenia ja kallio on monin paikoin pinnassa. Alueella ei ole tiedossa olevia täyttöalueita eikä suunnittelualueelta ole tehty selvityksiä pilaantuneista maa-aineksista. Vesitalous ja hulevedet Kaavamuutosalueeseen rajautuvilla katualueilla kulkevat vesijohto- ja jätevesiviemäröinnin putkilinjat. Alueen kallioisesta maaperästä johtuen alueelle kertyneet hulevedet eivät imeydy maaperään, vaan valuvat Sikomäen rinnettä pitkin etelään Voikkaantien suuntaan. Koko suunnittelualue sijoittuu vedenhankintaan varten tärkeälle pohjavesialueelle. Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on valmistunut 25.6.2014 (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ruhmaanharju, Tornionmäki, Voikkaa, Jokela ja Tuohikotti, Ramboll, 25.6.2014). Sen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueelle vahingollista maankäyttöä. Suurimman riskin pohjavedelle muodostavat alueella sijaitsevien öljylämmitystalouksien öljysäiliöt ja alueella olevien puistomuuntamoiden jäähdytyksessä käytettävät nesteet, jotka on pohjaveden suojelusuunnitelmassa merkitty kohdeluokkaan C. Ainoa suunnitelmassa esille tuotu D-luokan kohde on suunnittelualueen pohjoisreunassa sijaitsevan Manuntien varrella oleva autokorjaamo K. Lampila. Autokor- 4 jaamotoiminta on alkanut vuonna 1981 eikä sen maaperän tai pohjaveden tilasta ole tehty tutkimuksia. Pohjavesialueen kaavoituksessa on huolehdittava, että kaava-alueen pinta-alasta jätetään riittävä osuus luonnontilaiseksi tai vettä läpäiseväksi, jotta pohjaveden muodostuminen olisi turvattu. Kaavamääräyksillä tulisi edistää pohjavesien suojelua. Luonnonsuojelu Kuusankosken alueella olevia luontokohteita on selvittänyt vuonna 2009 Luontoselvitys Kotkansiipi osana laajempaa Kuusankosken arvokkaiden luontokohteiden inventointia. Tehdyssä selvityksessä alueelta ei ole huomioitu erityisiä luontoarvoja sisältäviä kokonaisuuksia tai uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kasvu- tai elinympäristöjä. 3.1.3. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue ympäristöineen kuuluu kaupunkirakenteessa Voikkaan Sikomäen alueeseen, jonka kaupunkiympäristö on rakentunut vaihtelevaan maastoon sijoittuneiden kulkuväylien varrelle 1800-luvun lopulta alkaen. Alueen vanhempi rakennuskanta on sijoittunut maastoolosuhteet huomioiden mäkien rinteille, kun taas uudemmat rakennukset on rakennettu suunnitelmallisesti lähempänä Voikkaantietä oleville tasaisemmille alueille. Voikkaantien ja Manuntien risteysalueella sijaitsevilla vanhoilla tonteilla on vielä näkyvillä useita rakennusten sokkeleita ja pengerrakenteita. Kuva 3. Näkymä idästä suunnittelualueelle 1930-luvun alussa. Lähde Poikilomuseot / Jääskeläinen. Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö Varsinaisella kaavamuutosalueella on 17 eri-ikäistä erillispientaloa, kolme asuinkerrostaloa ja Kouvolan seurakuntayhtymän omistama Voikkaan kirkko. Parhaillaan tehtävässä entisen Kuusankosken kaupungin alueen kaupunkisuunnitteluhistoriaa ja rakennusperintöä koskevassa 5 inventoinnissa on Voikkaan kirkko, sen vieressä sijaitseva kerrostalo sekä Voikkaantien varrella olevat asuin- ja liikerakennukset huomioitu kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaina kohteina. Alueella sijaitsevat mm. seuraavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Voikkaan kirkko. Rakennusmestari Wolmar Forsbergin vuonna 1925 suunnittelemaa Voikkaan rukoushuonetta laajennettiin vuonna 1958 arkkitehti Kaj Saleniuksen suunnitelmien mukaan. Samassa yhteydessä rakennettiin uusi kellotapuli. Kirkon peruskorjauksen suunnitteli vuonna 1961 arkkitehti Veikko Larkas. Voikkaan kirkkoarava, Asunto Oy Voikkaan keskus. Kirkkokuja 3. Kahdesta kolmikerroksisesta kahden portaan rakennuksesta koostuvan kerrostalokompleksin suunnittelivat Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkkitehdit Mauri Karkulahti ja Matti E. Hirvonen vuonna 1956. Savisen kirjakauppa osoitteessa Voikkaantie 11 valmistui vuonna 1870. Rakennuksessa toimi alkujaan kirjakaupan lisäksi posti. Vuonna 1950 rakennusta laajennettiin Voikkaantien suuntaisella myymäläosalla. Voikkaan kirjakauppa lopetettiin vuonna 1982. Myymälän ikkunat on myöhemmin levytetty umpeen. Rakennuksen vieressä sijaitseva Antti Savisen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1910. Vanhempi kirjakaupan talo Voikkaalla on arvokas muisto poikkeuksellisen varhaisesta ja pitkäaikaisesta tehdasyhdyskunnan synnyttämästä yksityisyritteliäisyydestä. Rakennus on huonossa kunnossa. Uudempi talo on hyvin säilyttänyt uusrenessanssia, nikkari-iloa ja jugendin piirteitä ansiokkaasti yhdistelevän ulkoasunsa. Paalasen liikerakennus (T:mi H. Paalanen osoitteessa Voikkaantie 13) vuodelta 1949 edusti alkujaan puhdaslinjaista funktionalistista muodonantoa. Rakennusta on myöhemmin korotettu asuinkerroksella. Muutoksessa rakennus on verhoiltu keltaisilla kuitusementtilevyillä. Voikkaan kirkon eteläpuolella olevassa puistossa sijaitsee kaksi muistomerkkiä. Puistoalueen keskellä sijaitsee harmaalla graniittilaatalla seisova noin 2 metriä korkea 500x500mm graniittipaasi, jonka tausta ja sivut on ristipäähakattu ja etupuoli lohkottu. Paaden yläosassa on pronssinen / messikinen vastalohkoinen kilpi, jossa on Kymenlaakson maakuntaväritys ja iso Vkirjain. Sen alla ovat pronssiset irtokirjaimet ”JR 5”, vuosilukulaatta 1941-1944 sekä tekstilaatta ”Täällä kokoontuivat III/ JR 5:n reserviläiset 11.6.1941 lähtiessään puolustamaan isänmaataan.” Puiston koillisosassa on betonisella alustalla seisova, halkaisijaltaan noin 1,2 metrinen harmaagraniittinen o-rengas. Renkaan alaosassa olevassa pronssilaatassa on teksti ”Menneiden sukupolvien työn kunnioittamiseksi LC Kuusankoski / Voikkaa 1985.”. Puiston pohjoisosassa sijaitsevan kuusen alla on harmaagraniittinen noin 500 mm korkea sylinteri. Kivessä ei ole merkintöjä. 6 Kuva 4. Paalasen liikerakennus. Kuva 5. Savisen liikerakennus. Kuva 6. Voikkaan kirkko ja kellotapuli. Kuva 7. Voikkaan Kirkkoaravan asuinkerrostalo. Kuva 8. Näkymä Kirkkokujan päästä. Kuva 9. Näkymä Manuntieltä. Kuva 10. Näkymä Hirveläntieltä. Palvelut ja työpaikat Suunnittelualue sijoittuu aivan Voikkaan kaupunkikeskustan läheisyyteen. Alueen keskellä sijaitsee Voikkaan kirkko ja seurakuntatila. Voikkaantien varrella sijaitsevissa entisissä asuin- ja liikerakennuksissa ei enää sijaitse liike- tai yritystoimintaa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Voikkaan seuratalo ja Voikan rukoushuoneyhdistys ry:n toimintatila. Liikenne- ja katualueet Kaava-alue on hyvin saavutettavissa olemassa olevia katuja ja kevyen liikenteen väyliä pitkin. Alueen läpi kulkeva Voikkaantie ja alueen itäpuolella oleva Hirveläntie ovat toiminnalliselta luokaltaan kokoojakatuja, jotka liittyvät Hirvelän ja Voikkaan rakennettuun kaupunkirakenteeseen johtaen alueen tonttikatujen liikenteen Kuusaantielle. Suunnittelualueella olevat asuinrakentamisen alueet liittyvät pääkatuverkkoon Manuntien ja Kirkkokujan välityksellä. Voikkaan kirkon kohdalla Kirkkokuja on kivetty betonilaatoituksella ja laatoitukseen on kuvioitu kaksi koverasakaraista ristikuviota, eli ns. mantovanristiä, kts. kuva 6. Kirkkokujan läntinen haara on tällä hetkellä lähes kokonaisuudessaan Kouvolan Asunnot Oy:n asuinkerrostalojen paikoitusalueena. Osa katualueella sijoitetuista autopaikoista on varustettu lämmitystolpilla. Kerrostalojen jätehuolto on sijoitettu Kirkkokujan katualueelle. 7 Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkee Manunraitti- ja Manunkuja -nimiset kevyenliikenteen väylät, jotka johdattaa laajemman alueen kevyen liikenteen suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevalle Voikkaan koululle. Tekninen huolto Alueella on olemassa olevat kaupungin vesihuoltoverkostot sekä TeliaSonera Finland Oyj:n ja KSS Verkko Oy:n kaapelit. Vesi- ja viemärilinjat ohjautuvat etelään Voikkaantielle. Voikkaan kirkko ja Kirkkokujan varrella olevat asunto-osakeyhtiöt on liitetty KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Alueella olevilla lähivirkistysalueilla sijaitsee kaksi sähköverkon puistomuuntamoa. Ympäristöhäiriöt Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Tehdyn tutkimuksen mukaan ko. suunnittelualueelle kantautuu päiväaikaan (klo 07-22) tavanomaista alueella kulkevan ja sen ohittavan ajoneuvoliikenteen sekä alueella olevan toiminnan aiheuttamaa melua. Suurin osa alueelle tulevasta melusta kantautuu suunnittelualueen itäpuolella olevalta Hirveläntieltä. Voikkaan tehtaan hiljeneminen on vähentänyt merkittävästi alueelle kantautuvaa ympäristöhäiriötä. Alueen sisäisiä yksittäisiä melulähteitä ei ole kartoitettu (kts. kuva 11). Kuva 11. Suunnittelualueen ympäristömelu vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan. Vasemmalla päivä- ja oikealla yöaikainen melu. Virkistysalueet Suunnittelualueen katualueet on toteutettu tavanomaista kapeampina, olemassa olevien väylien paikalle. Katualueilla on siis runsaasti tavanomaista enemmän puustoa, jonka vuoksi katutilat tuntuvat kapeammilta ja vehreämmiltä. Voikkaan kirkon eteläpuolella sijaitsevassa puistikossa sijaitsee leikkipaikka, jonka varustukseen kuuluu jousieläin ja puistopenkkejä. Kirkkokujan länsipuolella sijaitsevalla puistoalueella sijaitsi vuosina 1936–1957 Voikkaan Puhelinosuuskunnan puhelinkeskus, kts. kuva 3. 3.1.4. Maanomistus Kouvolan kaupunki omistaa katualueet ja osan korttelialueista. Muu osa alueesta on yksityisomistuksessa (kts. maanomistus, liite 4). 3.2. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, on vahvistettu 28.5.2008 ja 18.1.2010. Siinä suunnittelualue on osoitettu asuinrakentamisen alueeksi (A). Alue on merkitty pohjavesialueeksi (pv). Maakuntakaavassa alue on merkitty osittain Voikkaan tehtaan jo poistuneeseen Sevesokonsultointivyöhykkeeseen. 8 Kuusankosken Yleiskaava 2020 Kuusankosken kaupunginvaltuuston 21.5.2007 hyväksymässä yleiskaavassa 2020 (oikeusvaikutukseton osa) alue on merkitty asuinrakennusten alueeksi, joka on seudullisesti tai paikallisesti merkittävä kulttuurihistoriallisen arvon, maisemakuvan tai kyläkuvan vuoksi (A/s-2). Merkintään liittyy lisämääräys ”Alueen arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään.”. Alueen pohjoisosa on merkitty kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk). Merkintään liittyy tarkentava suunnittelumääräys ” Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne on arvokasta. Uudisrakentamisen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Uudisrakennusten tulee sopeutua koon, korkeuden, kattomuodon ja -kaltevuuden, julkisivun mittasuhteiden ja pintojen, ovien, värityksen ja kattamisaineiden sekä yksityiskohtien puolesta ympäristön rakennuksiin.” Alueen keskellä kulkeva Voikkaantie on merkitty kokoojakaduksi. Yleiskaavassa alueelle on myös merkitty pohjavesialue (pv). Kuva 12. Ote Ympäristöministeriön 28.5.2008 hyväksymästä maakuntakaavasta. Kaava-alueen sijainti on merkitty punaisella ympyrällä. Kuva 13. Ote Kuusankosken yleiskaavan 2020 oikeusvaikutuksettomasta osasta. Kaavamuutosalue on merkitty kuvaan punaisella pisteviivalla. Asemakaava Alue on kokonaisuudessaan asemakaavoitettu. Voikkaantien pohjoispuolisen alueen asemakaava on vahvistettu 14.8.1984 (Ak226). Alue jakaantuu lähivirkistysalueeseen (VL), asuinrakennusten korttelialueeseen (A), erillispientalojen korttelialueeseen (AO-9), asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), asuin- ja liikerakennusten korttelialue (AL-10) ja yleisten rakennusten korttelialueeseen (Y). Kaavamuutosalueen länsiosassa olevan Voikkaantien kaava on vahvistettu 19.1.1979 (Ak213) ja itäosan 4.5.1962 (Ak22) ja 15.8.1961 (Ak21). Voikkaan kirkon lähialueen asemakaava on hyväksytty 4.2.2002 (Ak259). Kaavassa alue on merkitty autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), erillispientalojen korttelialueeksi (AO), asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) ja kirkkojen ja muiden kirkollisten rakennusten korttelialueeksi (YK), kts. liite 1. Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen. 9 4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun tarve Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueen asemakaavaa siten, että kaavarajaukset vastaavat alueen toteutunutta maankäyttöä ja kiinteistöjen muodostusta. Kaavassa huomioidaan suojelumerkinnöillä alueella olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja varataan alueet olemassa oleville yhdyskuntateknisille järjestelmille ja laitteille. 4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta vuonna 2014. Kaavaan liittyy yksityisiä kaavamuutosaloitteita. Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2014 ja 2015 kaavoituskatsauksissa mainittuihin kaavoituksen työohjelman kohteisiin. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kouvolan Vesi Oy KSS Lämpö Oy, KSS Verkko Oy TeliaSonera Finland Oyj, Elisa Oyj 4.3.2. Vireille tulo Kaavoituskatsaus 2014 ja 2015. Vireille tulosta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 11.2.2015. Kaavan valmisteluaineisto ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävänä 11.2.–23.3.2015 välisenä aikana Kouvolan kaupungin tekniikka- ja ympäristötalolla ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavaaineistosta annettiin useita palautteita. 4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on asemakaavan liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty suunnitteluprosessin kuluessa. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos ei koske maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:ssä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joten kaavasta ei järjestetä erillistä viranomaisneuvottelua. Kaavaaineisto lähetettiin tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 11.2.2015. 4.4. Kaavaratkaisun perusteet 4.4.1. Mielipiteet ja niiden huomioiminen Kannanotot ja lausunnot sekä kaavoittajan vastineet Asemakaavamuutoksen vireilletulosta kuuluttamien, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (kaavaluonnos): Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 11.2.2015 ja sitä on täydennetty kaavatyön kuluessa. Asemakaavan vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta ja asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta ilmoitettiin suunnittelualueella ja sen lähistöllä sijaitsevien kiinteistöjen haltijoille ja omistajille sekä muille osallisille MRL 62 ja 63 §:n sekä MRA 30 §:n mukaan lehtikuulutuksella 11.2.2015 sekä kirjeitse erillisen jakelulistan mukaisesti. Kirjeessä lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, ote ajantasakaavasta ja kaavaluonnos. Palaute asiakirjoista pyydettiin osoittamaan maankäytön suunnitteluun 23.3.2015 mennessä. 10 Kaavan valmisteluaineisto ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 11.2.– 23.3.2015 välisen ajan (MRL 62–63§ ja MRA 30§). Nähtävillä oloaikana varsinaisesta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty palautetta, mutta kaavan valmisteluvaiheen aineistosta saatiin määräaikaan mennessä useita kommentteja ja viisi lausuntoa. Seuraavassa on tiivistelmä saadusta palautteesta sekä kaavoittajan niihin laatimat vastineet. Kaakkois-Suomen ELY-keskus esittää kaavalausuntonaan seuraavaa: Kaavoitettava kohde Asemakaavan muutos koskee kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 18–21 sekä lähivirkistys-, puisto-, katu- ja autopaikkojen korttelialueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat kaupunginosan 22, Voikkaa, korttelit 18–21 ja 154 sekä lähivirkistys-, puisto-, katu- ja autopaikkojen korttelialueet. Asemakaavan muutoksella poistuvat Manunpolku ja Saaleminkuja. Sijainti Suunnittelualue käsittää Voikkaalla sijaitsevan Manuntien; Voikkaantien ja Hirveläntien välissä olevat korttelialueet. Alueen laajuus on noin 6,2 ha. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen kaavamerkinnät ja — määräykset vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta. Kaavassa myös huomioidaan alueella olevat rakennuskulttuurikohteet ja tekniset järjestelmät. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavahankkeesta. Kaupunki voi jatkaa kaavatyön eteenpäinviemistä. Vastine: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto merkitään tiedoksi. KSS Lämpö Oy:llä on rakennettu KL‐verkko alueella, eli kaukolämpöputki kulkee Voikkaan‐ ja Hirveläntien alla. Ei vaikutusta kaavapäivitykseen. Vastine: KSS Lämpö Oy:n lausunto merkitään tiedoksi. KSS Verkko Oy esittää kaavapalautteessaan, että olemassa oleville puistomuuntamoille varataan ET‐1 alueet. Kaavamääräys ”Pohjavesialueelle ei tule rakentaa uusia suoja‐altaattomia muuntamoita, ja vanhat suojaamattomat muuntamot tulee vaihtaa suoja‐altaallisiin puistomuuntamoihin.” Pohjaveden suojelun tekstiä tulee tarkentaa, sillä esitetyssä muodossaan tekstistä on tulkittavissa, että alueen olemassa olevat muuntamot tulee vaihtaa puistomuuntamoiksi. KSS Verkko on linjannut, että saneerattaessa muuntamoita, huomioidaan pohjavesialueet korvaamalla öljyeristeiset pylväsmuuntamot suoja‐altaallisilla muuntamoilla tai muilla soveltuvilla ympäristöä kuormittamattomilla ratkaisuilla (kuten kuivamuuntajat, joissa ei öljyeristystä). Esitämme kaavamääräystekstiksi seuraavaa: ”Pohjavesialueelle ei tule rakentaa uusia muuntamoita, joissa öljyn valumista maahan ei ole estetty suoja‐altain tai muilla soveltuvilla ratkaisuilla.” ”Saneerattaessa vanhoja muuntamoita uudella muuntamorakenteella, tulee pohjavesisuojaus toteuttaa uutta muuntamoa vastaavaksi.” Vastine: KSS Verkko Oy:n palaute ja ehdotetut tarkennukset huomioidaan kaavaehdotuksen kaavamääräysten laadinnassa. Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta on tutustunut kaavamuutosehdotukseen ja lausuu siitä seuraavaa: 11 Kouvolan kaupunki on laittanut vireille asemakaavan muutoksen, joka koskee kaupunginosan 22, Voikkaa, kortteleita 18–21 sekä lähivirkistys-, puisto-, katu- ja autopaikka-alueita (liite 1). Asemakaavan muutoksella poistuvat Manunpolku ja Saaleminkuja. Suunnittelualue käsittää Voikkaalla sijaitsevan Manuntien, Voikkaantien ja Hirveläntien välissä olevat korttelialueet. Alueen laajuus on noin 6,2 ha. Asemakaavamuutos sisältyy vuosien 2014 ja 2015 kaavoituskatsauksissa esiteltyihin kaavoituksen työohjelmakohteisiin. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2014, kaavaan liittyy kaksi yksityistä kaavoitusaloitetta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on ajanmukaistaa alueen kaavamerkinnät ja – määräykset vastaamaan alueen toteutunutta tilannetta ja kiinteistöjaotusta. Kaavassa myös huomioidaan alueella olevat rakennuskulttuurikohteet ja tekniset järjestelmät. Nykyinen kaava (liite 2): Kouvolan seurakuntayhtymä omistaa kaavamuutosalueella kaksi tonttia ja neljä tilaa, yhteispinta-ala on n. 1,06 ha (liite 3). Alueen toisella tonteista (5279 m2) sijaitsee Voikkaan kirkko, kellotapuli ja varastorakennus, kaavamerkintä YK, rakennusoikeus 1300 kem2, suurin sallittu kerrosluku III sekä rakennusoikeus 700 kem2, suurin sallittu kerrosluku II. Tätä jälkimmäistä rakennusoikeutta seurakuntayhtymä ei ole hyödyntänyt tässä kirkkotontissa. Toinen tontti sijaitsee Manuntien ja Voikkaantien risteyksessä (1513 m2), kaavamerkintä AL, tonttitehokkuusluku e=0,50 ja suurin sallittu kerrosluku III. Tontilla ei ole rakennuksia. Yksi tiloista sijaitsee Hirveläntien varressa, kaavamerkintä AO, rakennusoikeus 200 kem2, suurin sallittu kerrosluku II sekä 100 kem2, suurin sallittu kerrosluku I. Ajo tilalle on kaavassa osoitettu LPA-alueen kautta. Muut tilat ovat nykykaavassa katu- tai LPA-aluetta. Uusi asemakaava (liite 4): Voikkaan kirkko muuttuu kaavassa suojeltavaksi rakennukseksi ja rakennusalat tarkentuvat hieman. Varastorakennuksen rakennusala myös tarkentuu ja rakennusoikeus lisääntyy 30 kem2. Manuntien ja Voikkaantien tontti muuttuu AL:stä AO kaavamerkinnäksi, tonttitehokkuusluku e=0,2 ja suurin sallittu kerrosala II. Rakennusoikeutta poistuu 453,9 kem2. Hirveläntien varressa oleva tila muuttuu AO kaavamerkinnästä VL (lähivirkistysalue) ja osa LPA (autopaikkojen korttelialue) kaavamerkinnäksi. Rakennusoikeutta poistuu 300,0 kem2. Muut tilat säilyvät katu- ja LPA-alueina. Suojelumääräykset: Voikkaan kirkko muuttuu suojeltavaksi rakennukseksi jota koskevat seuraavat suojelumääräykset: Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjausja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöistä sekä talousrakennusten suunnitelmista on jo suunnitteluvaiheessa pyydettävä museoviranomaisten lausunto Olemassa olevassa, ennen vuotta 1950 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennusten sijoittumisesta rakennusalalle. Yhteenveto muutoksista seurakuntayhtymälle: Voikkaan kirkosta tulee suojeltava rakennus. Yksi asuin- ja liikerakennusten tontti muuttuu erillispientalojen tontiksi. Kouvolan seurakuntayhtymä menettää yhden erillispientalojen tontin lähivirkistysalueeksi ja autopaikkojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta poistuu 723,9 kem2. Voikkaan kaavamuutosalueella ei ehkä ole odotettavissa kysyntää uuden asuin- ja liikerakennuksen rakentamiselle, joten kaavamuutos kyseisen tontin kohdalla lienee perusteltua muuttaa erillispientalojen korttelialueeksi. Hirvelän tien varressa oleva erillispientalojen tontin muuttamista lähivirkistysalueeksi tulisi vielä harkita. 12 Manunpolun poisto ja Kirkkokujan jatkaminen Manuntielle paikoitusalueen vierestä on perusteltua. LPA (autopaikkojen korttelialue) kaavassa tarkoittaa korttelia 18, eli se palvelee Voikkaan kirkon autopaikoitusta. Käytännössä paikoitusalue on toiminut koko alueen yleisenä paikoitusalueena (kerrostalot, omakotitalot, puistot). LPA-alueen läpi kulkee kunnallistekniikkaa sekä ajo yhdelle omakotitalolle. Em. johdosta LPA kaavamerkintä tulisi olla LP (yleinen pysäköintialue). Uuden kaavan myötä tulee seurakuntayhtymän omistaa vain ne maa-alueet, jotka palvelevat seurakuntayhtymän omaa käyttöä tai ovat seurakuntayhtymälle sijoitusomaisuutta. Kiinteistö- ja hautauspalvelun johtokunta hyväksyy kaupungin esityksen muilta osin, paitsi LPA-aluetta esitetään LP-alueeksi esittelytekstissä olevin perusteluin. Rakennusoikeuden väheneminen tulee huomioida tulevissa maa-alueiden vaihtoon liittyvissä neuvotteluissa. Vastine: Asemakaavassa esitettyä maankäyttöratkaisua on muutettu kaavaehdotusvaiheeseen siten, että kaavassa huomioidaan seurakuntayhtymän antama palaute siten, että olemassa oleva Manunkujan varrella oleva erillispientalotontti säilytetään, mutta tontille merkitty rakennusala ja rakentamisen määrä muutetaan paikkaan soveltuvaksi. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) kautta on esitetty ajoyhteys (ajo) Manunkujan varrella sijaitseville kahdelle tontille. Kyseisille tonteille ei ole maaston korkeusolosuhteiden ja liikenneturvallisuus näkökohtien vuoksi mahdollista muodostaa omia tonttiliittymiä Hirveläntielle. Sen vuoksi korttelialueen Hirveläntien puoleiselle rajalle on merkitty tonttiliittymäkielto. Kaavamuutoksessa esitetty LPA-alueen esitetty rajaus vastaa alueen toteutunutta tilannetta. Alueen läpi on esitetty johtorasitealue, jossa kulkevat Kouvolan Vesi Oy:n vesihuoltoverkostot. Alueella ei ole sellaisia yleistä maankäyttöä, jonka vuoksi ko. alue tulisi osoittaa yleiseksi autopaikoitusalueeksi kaavamerkinnällä LP. Kirkkokujan katualueelle ei ole toteutettu tai suunniteltu sijoitettavaksi autopaikoitusta. Kirkkokujan varrella sijaitseva autopaikkojen korttelialue (LPA-alue) on kokonaisuudessaan Kouvolan seurakuntayhtymän omistuksessa ja se toimii pääasiassa sen eteläpuolella olevan Voikkaan kirkon paikoitusalueena. Kaavassa on merkintä, että LPA-alueelle saa sijoittaa vain korttelin 18 autopaikoitusta (18). Alueella olevien muiden kiinteistöjen autopaikoituksen tulisi sijaita kiinteistöjen omilla alueilla. Olevan autopaikkojen korttelialueen maankäyttömerkintä säilytetään voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Voikan rukoushuoneyhdistys ry lausuu kaavasta seuraavaa: 1. Tilan pinta‐alan tarkistaminen, palaan tähän myöhemmin 2. Rakennusoikeus tulisi säilyttää nykyisen suuruisena ja korkeussuhteista johtuen mahdollistaa rinnerakentaminen kaksikerroksisena ja lisäksi kellarikerros. Rakennusoikeuden ja muodon tulisi noudattaa naapuritonttien tapaa. 3. Yhdistyksen tämänhetkisen käytön mukaista on käyttää tonttia pysäköintitarkoitukseen. 4. Toteamme puoleltamme tontin yläosan muuttamisen lähivirkistysalueeksi (läpikulku) tarkoituksenmukaiseksi ja tämänhetkisen käytännön virallistamisena. 5. Ehdotamme, että voisimme vaihtaa ko maa‐alueen Voikkaantien alapuolella olevan maa‐alueemme eteläpuoliseen kaupungin omistamaan maa‐alueeseen (tarkennetaan jatkoneuvotteluissa). Vastine: Asemakaavaratkaisua on tarkennettu kaavaehdotusvaiheeseen annetun palautteen perusteella siten, että ko. alueella on säilytetty Voikan rukoushuoneyhdistyksen omistama asemakaavan mukainen asuinrakentamisen tontti. Osa entisestä korttelialueesta on kuitenkin muutettu lähivirkistysalueeksi. Kyseisellä kohdalla kulkee käytössä oleva kulkupolku Kirkkokujan ja Voikkaantien välillä. Voikan rukoushuoneyhdistyksen palautteessa mainittu paikoitusalue sijoittuu pääosin olemassa olevalle Voikkaantien ka- 13 tualueelle osin kortteli- ja osin lähivirkistysalueelle. Korttelialueen osalta maanomistus säilyy jatkossakin Voikan rukoushuoneyhdistyksen omistuksessa. Olemassa olevalla paikalla sijaitseva autopaikoitus ei häiritse tai estä kaavassa muodostuvan lähivirkistysalueen käyttämistä sen kaavan mukaiseen käyttöön. Alueella oleva kulkuväylä kulkee olemassa olevan hiekkapintaisen paikotusalueen vieritse. Pysäköinnistä on kuitenkin syytä laatia maanomistajien kesken sopimus, jos alueen maanomistusolosuhteet tulevaisuudessa muuttuvat. Alueen asukkaat esittivät useita muutostoiveita heidän kiinteistöjensä välisten rajojen sijainniksi. Rajoja toivottiin siirrettävän siten, että aluerajaukset noudattavat alueen toteutunutta käyttöä. Vastine: Kaavaan merkityt tonttien väliset rajat merkittiin noudattamaan kaavapalautteessa esitettyjä rajauksia ja alueiden toteutunutta tilannetta. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaavamuutosalue koostuu Manuntien, Voikkaantien, Kirkkokujan katualueista, asuinkerrostalojen, asuinpientalojen, erillispientalojen sekä asuin-, liike, ja toimistorakennusten korttelialueista sekä kirkkojen ja muden seurakunnallisten rakennusten korttelialueesta. Korttelialueiden reunassa sijaitsevien asemakaavan mukaisten puisto- ja lähivirkistysalueiden rajaukset on säilytetty pääosin ennallaan. 5.1.1. Mitoitus Erillispientalojen korttelialueiden rakennusoikeus on osassa korttelialueita lisääntynyt ja osassa pienentynyt. Suunnitellut muutokset mahdollistavat tarvittaessa alueen täydennysrakentamisen siten, että korttelialueille on mahdollista rakentaa mm. nykymitoituksen mukaisia talousrakennuksia. Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueen rakennusoikeus on pidetty samalla tasolla, kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Maksimirakennusoikeus on erillispientalojen korttelialueilla esitetty kaavaehdotuksessa tehokkuusluvuilla ja muilla korttelialueilla kerrosalaneliömetrimäärällä. Rakennusten maksimikerroslukumäärä on esitetty roomalaisella numeroilla. Kaavaan merkittyjen rakennusalojen sijoittumiset vastaavat pääosin alueiden toteutunutta tilannetta. Alueiden lopulliset pinta-alat saattavat tarkentua kiinteistöjen muodostumisen yhteydessä. 5.1.2. Palvelut Asemakaavamuutoksessa alueelle ei ole osoitettu uusia palvelutoimintoja. Korttelin 20 Voikkaantiehen rajautuvien osien maankäyttömerkintä on muutettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueesta erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Voikkaantien ja Hirveläntien risteysalueella olevan korttelin 18 osan maankäyttömerkintä on ajantasaistettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). 5.2. Aluevaraukset AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti korttelissa 19, jossa sijaitsee kaksi Kouvolan Asunnot Oy:n omistuksessa olevaa asuinkerrostaloa sekä korttelissa 20 sijaitsevan Kirkkoaravan tontilla. Korttelialueiden rakennusoikeudet on merkitty kerrosalaneliömetrimäärillä. Korttelissa 19 maksimirakennusoikeus on tonttikohtaisesti 1200 k-m2 14 asuinrakentamiselle ja 100 k-m2 talousrakennuksille. Osa korttelin 19 autopaikoista sekä kiinteistön jätehuoltotilat sijoittuvat tällä hetkellä Kirkkokujan katualueelle. Asemakaavassa esitetty talousrakennusten ala ohjaa tulevaisuudessa sijoittamaan autopaikoitukset tontille. Korttelissa 20 olemassa olevan Kirkkoaravan rakennusoikeudeksi on merkitty 2200 k-m2 ja talousrakentamisen rakennusoikeudeksi 250 k-m2. Vuonna 1956 valmistunut Kirkkoaravan rakennus on huomioitu suojelumerkinnällä sr. Kaavan lisämääräyksissä rakentamisen määrästä ohjataan lisämääräyksellä ”Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta.”, joten rakennuksen käytössä oleva maksimirakennusoikeus voi olla kaavaan merkittyä suurempi. AK-korttelialueille on merkitty johdoille varatut alueet olemassa olevien johtolinjausten mukaisesti. AO Erillispientalojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti korttelin 18 Hirveläntiehen rajautuvassa osassa, Hirveläntien ja Manuntien risteysalueella sijaitsevassa korttelissa 21 sekä Manuntien ja Manunraitin välisellä korttelissa 154. Manuntien ja Hirveläntien risteysalueella sijaitsevassa korttelissa 20 maankäyttö on yhtenäistetty kokonaisuudessaan erillispientalojen korttelialueeksi. Alueen tontit voivat liittyä joko Manun- tai Voikkaantiehen. Alueen maasto-olosuhteiden vuoksi korttelialueen Voikkaantien puoleista rajaa on pengerretty graniittikivistä rakennetulla muurilla. AO-kortteleissa maksimirakennusoikeus on esitetty tehokkuusluvulla e=0,25 tai e=0,3. Rakentamisen määrä on lisääntynyt korttelissa18, 21 ja 154, mutta pienentynyt korttelissa 20. Ajanmukaistettu rakennusoikeus mahdollistaa mm. nykyvaatimusten mukaisten talousrakennusten toteuttamisen. Korttelialueille on merkitty tonttikohtaiset rakennusalat ja niiden sijoittuminen noudattaa alueen toteutunutta tilannetta. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty korttelissa 18, jossa sijaitsee Voikkaantien varren vanha asuin- ja liikerakennusten keskittymä. Korttelialueen maksimirakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla e=0,3 ja olemassa olevien rakennusten osalta rakennusoikeus on merkitty kerrosalaneliömetrimääränä. Kyseiset rakennuskohtaiset rakennusoikeudet sisältyvä tonttien tehokkuusluvulla esitetty rakentamisen määrään. Olemassa olevat rakennukset on huomioitu suojelumerkinnällä sr. Kaavan lisämääräyksissä rakentamisen määrästä ohjataan lisämääräyksellä ”Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta.”, joten rakennuksen käytössä oleva maksimirakennusoikeus voi olla kaavaan merkittyä suurempi, ei kuitenkaan tonttikohtaisesti yli e=0,3. Osa rakennuksista ei ole kunnossapidetty viime vuosikymmenten kuluessa. Maankäyttöalueen Hirveläntien puoleiselle rajalle on merkitty tonttiliittymäkielto. Alueen läpi on merkitty johtoalue olemassa olevan johdon mukaisesti. YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty kaavassa olemassa olevan asemakaavan mukaisella Voikkaan kirkon korttelialueella, jonka rakennusoikeus (kirkkorakennus 1300 k-m2 ja laajennus 700 k-m2) ja rakennusala on esitetty olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Varastorakennuksen osalta rakennusalaa on laajennettu ja rakennusoikeutta nostettu 30 k-m2 (150 k-m2). Voikkaan kirkko, kirkon laajennusosa ja pihalla oleva kellotapuli on huomioitu suojelumerkinnällä (sr). Kellotapulin rakennusalalle ei ole merkitty rakennusoikeutta, sillä tapuli on toteutettu avonaisena rakenteena. VP Puisto. Voikkaan kirkon ja Voikkaantien välissä olevien asemakaavan mukaisten puistoalueiden rajauksia on tarkennettu Kirkkokujan puoleisilta osilta ja puistot on nimetty Voikkaan kirkkopuistoksi. 15 VL Lähivirkistysalue. Manuntien ja Manunraitin risteysalueella sijaitsevan lähivirkistysalueen rajausta on tarkennettu vastaamaan olemassa olevaa maankäyttöä siten, että osa lähivirkistysalueen länsiosasta on liitetty siihen rajautuvaan erillispientalotonttiin. Tontille kulku tapahtuu tälläkin hetkellä kyseisen alueen kautta. Kyseinen lähivirkistysalue on nimetty Sirkanpuistoksi. Korttelien 19 ja 20 välissä oleva puistoalue on ulotettu Voikkaantielle asti ja alueen maankäyttömerkintä on muutettu Viestinpuisto-nimiseksi lähivirkistysalueeksi. Lähivirkistysalueen Voikkaantiehen rajautuvaa osa on tällä hetkellä osittain hiekkapintaista kenttäaluetta, joka on Voikkaantien toisella puolella sijaitsevan Voikan rukoushuoneyhdistyksen käytössä. Manuntien ja Hirveläntien risteysalueella sijaitsevan lähivirkistysalueen rajaus on muutettu vastaamaan toteutuneiden katualueiden vaatimia rajauksia. Lähivirkistysalueilla sijaitsevat puistomuuntamot on huomioitu et-1 – rakennusaloilla sekä kaavan yleismääräyksiin lisätyllä tekstillä ”Rakennusala, jolle saa sijoittaa puistomuuntamon tai muita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennelmia ja laitteita.”. LPA Autopaikkojen korttelialue. Maankäyttömerkintää on käytetty suunnittelualueen keskellä korttelissa 21 voimassa olevan asemakaavan mukaisella autopaikkojen korttelialueella. Asemakaavamuutoksessa LPA-alueen rajausta on muutettu sen itäosassa erillispientalojen korttelialueeseen rajautuvalta osalta sekä lännessä, jossa olemassa oleva Kirkkokuja on ulotettu alueen läpi Manuntielle asti. LPAalueelle on merkitty ajoyhteys Hirveläntien varrella sijaitseville kahdelle erillispientalotontille, joille ei ole tonttiliittymää Hirveläntieltä. Autopaikkojen korttelialue on tarkoitettu korttelin 18 autopaikoitukselle, eli käytännössä Voikkaan kirkon asiakkaiden autopaikoitukselle. Korttelialue on kokonaisuudessaan Kouvolan seurakuntayhtymän omistuksessa. Katu- ja liikennealueet Kaavassa on esitetty Voikkaan- ja Manuntien sekä Kirkkokujan, Manunraitin ja Manunkujan katualueet. Katualueiden rajauksiin on tehty muutoksia Kirkkokujalla, jossa rajausta on tarkennettu Voikkaan kirkon pohjoispuolella sijaitsevan LPA-alueen kanssa. Osa katualueilla kulkevista yhdyskuntateknisistä johdoista sijoittuu lähelle korttelialueiden rajoja. Johtojen kunnossapidon mahdollistamiseksi on kaavan yleismääräyksiin lisätty määräys ”Katuun rajautuvilla istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon.”. Tähän asemakaavan muutokseen liittyy muita erityisiä määräyksiä: AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET Asunnot: 1 autopaikka / 85 k-m2. Kirkollisten ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue: 1 autopaikka / 100 k-m2. HULEVEDET JA POHJAVEDEN SUOJELU Alue sijoittuu pohjavesialueelle. Pohjaveden muodostuminen on turvattava. Pohjaveden muodostumisalueella rakennusten kattovedet ja muut puhtaat hulevedet on imeytettävä maahan. Mahdolliset likaiset hulevedet on johdettava pois alueelta. Rakentaminen tai alueella oleva muu toiminta ei saa aiheuttaa haitallista pohjaveden pinnan alenemista tai vaarantaa pohjavedenlaatua ja määrää. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle tiiviiseen katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn enimmäismäärän. Siirtoputket on rakennettava niin, että niiden kuntoa voidaan tarkkailla. Pohjavesialueelle ei tule rakentaa uusia muuntamoita, joissa öljyn valumista maahan ei ole estetty suoja-altain tai muilla soveltuvilla ratkaisuilla. Saneerattaessa vanhoja muuntamoita uudella muuntamorakenteella, tulee pohjavesisuojaus toteuttaa uutta muuntamoa vastaavaksi. 16 SUOJELUMÄÄRÄYKSET Suojellun rakennuksen rakennusrungon ja vesikaton sisäpuolella saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä asemakaavaan merkityn maksimirakennusoikeuden ja kerrosluvun rajoittamatta. Suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisten lausunto. Olemassa olevassa, ennen vuotta 1960 rakennusluvan saaneessa rakennuksessa tai sen osassa saadaan suorittaa korjaaminen uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla sen estämättä, mitä edellä on määrätty rakennusten sijoittumisesta rakennusalalle. YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Rakennettaessa viemärin padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistöön tulee tarvittaessa tehdä kiinteistökohtainen pumppaamo. Puisto- ja lähivirkistysalueille saa sijoittaa yhdyskuntateknisiin järjestelmiin, verkostoihin ja niiden huoltoon liittyviä johtoja, putkia, rakennelmia ja laitteita. Katuun rajautuvilla istutettavilla alueen osilla on varattava mahdollisuus johtojen kunnossapitoon. TONTTIJAKO Tämän asemakaavan muutoksen alueella rakennuskortteleihin on laadittava erillinen tonttijako. 5.3. Kaavan vaikutukset Rakennettu ympäristö ja kulttuuriperinnön vaaliminen Asemakaavamuutos vaikuttaa positiivisesti alueen ympäristöön. Asemakaavan muutoksessa on esitetty suojeltavaksi Voikkaan kirkko laajennuksineen, kirkon tapuli ja niiden vieressä oleva Voikkaan Kirkkoaravan rakennus, joiden muodostama kokonaisuus on erinomaisen hyvin säilynyt ja edustava esimerkki 1950-luvun loppupuolen kaupunkirakennustaiteesta. Voikkaantien varrella sijaitsevat entiset liike- ja asuinrakennukset on myös huomioitu suojelumerkinnöillä, vaikka rakennusten tämänhetkinen kunto ei ole paras mahdollinen. Suojelumerkinnät mahdollistavat rakennusten ulkopuoliset korjaus- ja kunnossapitotyöt, kuitenkin siten että muutostöissä tulee huomioida rakennusten ulkoasun yksityiskohtien säilyminen. Asemakaavaan merkitty suojelumerkintä ei ulotu rakennusten sisä- tai pihatilojen muutostöihin. Tekninen huolto Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon. Alueella sijaitsevat käytössä olevat vesijohto- ja viemäriverkostot sekä KSS Verkko Oy:n sähköverkko ja KSS Lämpö Oy:n kaukolämpöverkko. Korttelialueilla sijaitsevat johdot ja kaapelit on tarvittaessa merkitty asemakaavaan johtoalueina. Korttelin 18 eteläosan läpi kulkevat kaukolämpö-, vesijohto- ja jätevesiviemärilinjat on huomioitu kaavassa johtoalueena. Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Asemakaavamuutoksella ei ole tiedossa olevia vaikutuksia yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Suunnittelualueen kadut, kevyenliikenteen väylät ja yhdyskuntatekniset järjestelmät on rakennettu. Lisäkustannuksia tulee tulevaisuudessa alueella olevien rakentamattomien korttelialueiden tonttiliittymien toteuttamisesta sekä mahdollisesti alueen hulevesijärjestelmien ajantasaistamisesta. Liikenne Kaavamuutoksessa on muutettu alueella olevien katualueiden rajauksia siltä osin kuin alueita on jo toteutettu. Kaavamuutoksessa on muutettu alueen liikennejärjestelmää siten, että muutok- 17 sessa Kirkkokujan katualue on ulotettu Manuntielle asti. Muiden katualueiden osalta kaavamuutos on nykytilan toteava, sillä muutos vastaa alueen toteutunutta tilannetta. Kaavamuutoksen mahdollistamat toimenpiteet eivät lisää alueella olevan liikenteen määrää nykyisestä. Kirkkokujan läntisellä osalla olevien autopaikkojen siirtyminen katualueelta takaisin tonteille mahdollistaa kääntöpaikan rakentamisen kyseiselle katualueelle. Katualueelta on jatkossa myös mahdollista rakentaa Viestinpuisto-nimistä lähivirkistysaluetta pitkin kulkeva polkuyhteys Voikkaantielle. Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Kaavamuutoksella on vaikutusta alueen asukkaiden elin- tai toimintaympäristöön. Liikenneympäristön selkeytyminen Manunraitilla ja Manunkujalla parantavat alueen kevyenliikenteen reittien ja niihin liittyvien katujen risteyskohtien liikenneturvallisuutta. Kevyenliikenteen väylän varren kasvillisuus ja valaistus vaatisi täsmentämistä. Tyhjillään ja hoitamatta olevien entisten rakennettujen alueiden siistiytyminen ja alueella olevien arvokkaiden rakennuskohteiden sekä niiden piha-alueiden kunnostaminen parantaa tulevaisuudessa alueen kaupunkikuvaa ja lisää alueen kiinteistöjen arvoa. Viheralueet Asemakaavamuutos ei käytännössä lisää tai vähennä alueella olevien asemakaavan mukaisten virkistys-tai puistoalueiden määrää. Osa Voikkaantiehen rajautuvista korttelialueista on rakentamattomia ja alueella kasvaa suurikokoista puustoa ja villiintynyttä entistä pihakasvillisuutta. Kyseiset alueet on mielletty kaikille avoimiksi virkistysalueiksi, joiden kautta on muodostunut oikopolkuja. Alueiden rakentuminen tulee ohjaamaan kulun kaavassa muodostuville puistoalueille. Luonnonympäristö Asemakaavan muutoksella ei ole varsinaista vaikutusta alueen luonnonympäristön säilymisedellytyksiin. Osa suunnittelualueella sijaitsevista tonteista on rakentamatta, joten tonttien toteuttamisella on vaikutusta alueen luonnonympäristöön tulevaisuudessa. Suunnittelualueella kulkevilla katualueilla sijaitsee tällä hetkellä runsaasti lähes luonnontilassa olevaa puustoa ja muuta kasvillisuutta. Katualueiden muutostyöt vaikuttavat siten myös alueen luonnonympäristöön. Kaavamuutosalue sijoittuu kokonaisuudessaan pohjavesialueelle ja kaavassa on annettu määräyksiä pohjaveden suojelemiseksi. Kyseisillä määräyksillä on tulevaisuudessa vaikutusta luonnonympäristöön. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Kaavamuutos ei lisää ympäristön häiriötekijöitä. Kirkkokujan ulottaminen Manuntielle olemassa olevan autopaikkojen korttelialueen läpi ei lisää suunnittelualueen liikennettä. Kaavamuutos tarkentaa alueen korttelialueiden rajauksia ja mahdollistaa alueiden sekä liikenneväylien nykyistä paremman käytön ja niiden ylläpidon. 5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavamuutosehdotuksesta. Kaavamerkinnät ja – määräykset noudattavat ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita. Kaavamerkinnät ja – määräykset tukevat voimassa olevan Kymenlaakson maakuntakaavan ja Kuusankosken yleiskaavan 2020 maankäyttöratkaisuja. 5.6. Nimistö Kaavassa poistuvat kadunnimet Manunpolku ja Saaleminkuja. Manunpolku poistuu, kun asemakaavan mukainen Kirkkokuja ulotetaan Voikkaantieltä Manuntielle. Saaleminkuja muuttuu kokonaisuudessaan erillispientalojen korttelialueeksi. 18 Voikkaan kirkon eteläpuolella sijaitsevat voimassa olevan asemakaavan mukaiset Kirkkokujan kummallekin puolelle sijoittuvat puistoalueet on nimetty Voikkaan kirkkopuistoiksi. Manuntien ja Manunraitin risteysalueella sijaitseva lähivirkistysalue on nimetty Sirkanpuistoksi. Kyseisen alueen eteläpuolella on ollut vanhastaan (ainakin 1924-1963) parturi Aatami Sirkan talo (3:263 tai 3:145) ja sen pohjoispuolella kauppias Niku Keron (o.s. Uperoff) (3:145 tai Manunraitin itäpuolinen tontti) talo (1932-1956). Alueella olevaa mäkeä on aiemmin sanottu Keronmäeksi. Nykyisen Saalemintien itäpäässä sijaitsi aiemmin Saalemin seurakunnan seurakuntatalo, joka on palanut. Ennen seurakuntaa alueella sijaitsi vanha Voikkaan Viestin toimitalo. Kaavassa muodostuva Kirkkokujan ja Voikkaantien yhdistävä lähivirkistysalue on nimetty Viestinpuistoksi. Viestinpuisto yhdistää Kirkkokujan ja Voikkaantien. Manuntien ja Hirveläntien risteysalueella oleva lähivirkistysalue on nimetty Manunpuistoksi. 6. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS Toteuttamisen ajoitus Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn loppuvuonna 2015. Jatkotoimenpiteet voidaan toteuttaa heti kaavan hyväksymispäätöksen lainvoimaistumisen jälkeen. Toteutuksen seuranta Katujen ja lähivirkistysalueelle esitettyjen ulkoilupolkujen toteuttamissuunnitelmat laatii asemakaavan lainvoimaisuuden jälkeen yhdyskuntatekniset palvelut ja suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo yhdessä rakennustarkastajan kanssa lupaehtojen noudattamista. Asemakaavassa esitettyjen ratkaisujen sisällyttäminen toteuttamissuunnitelmiin edellyttää kaupunkiorganisaation sisällä sekä kaupungin ja rakentajien välillä yhteistyötä ja koordinointia. Kouvolassa 5.8.2015 Hannu Tylli kaavoituspäällikkö Hannu Purho kaavoitusarkkitehti 19
© Copyright 2024