1. No category

LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN
TYÖN TAUOTTAMISTA JA LIIKKUMISTA TUKEVAT TUOTTEET
JA TILAKONSEPTI TOIMISTOIHIN
Jenni Ketola
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
Sisustusarkkitehtuuri ja kalustemuotoilu
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
KOULUTUSALA
Kulttuuriala
KOULUTUSOHJELMA
Muotoilun koulutusohjelma
TYÖN TEKIJÄ
Jenni Ketola
TYÖN NIMI
Liikettä työpäivään – Työn tauottamista ja liikkumista tukevat tuotteet ja tilakonsepti toimistoihin
PÄIVÄYS
4.5.2015
OHJAAJA
Heikki Nevalainen
TIIVISTELMÄ
Istumatyön haitoista ja työpaikalla tapahtuvasta taukoliikunnasta on ollut paljon puhetta. Tässä
ajassa hyvinvointiin panostetaan, ja keinoja sen parantamiseen on tarjolla yhä enenevissä määrin.
Hyvinvointi on huomioitu myös työympäristöissä. Toimistokalusteissa on nykyään paljon
valinnanvaraa, ja kalusteiden säätömahdollisuudet mahdollisimman hyvien työasentojen
saavuttamiseksi ovat hyvät. Lisäksi markkinoilta löytyy monenlaisia lisävarusteita liikkumista
tukemaan.
Opinnäytetyön aiheena on toimistotilakonsepti, joka koostuu liikkumista ja työn taottamista
tukevista tuotteista ja tilaesimerkistä, jossa toimiston toiminnot on sijoiteltu tukemaan liikkumista.
Konsepti on sovellettavissa erilaisiin toimistotiloihin. Suunnitelmassa on huomioitu yksittäiset
työpisteet, yhteiset tilat sekä erilaiset taukotilat ja -pisteet. Suunnitelma on sovellettavissa eri
toimistotilojen lisäksi muihin ympäristöihin, kuten esimerkiksi oppilaitoksiin.
AVAINSANAT
Tilasuunnittelu, toimisto, työtila, taukoliikunta, työpaikkaliikunta, tauko, työympäristö, hyvinvointi,
liikuntavälineet, venyttely
1
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
FIELD OF STUDY
Culture
DEGREE PROGRAMME
Degree Program in Design
AUTHOR
Jenni Ketola
TITLE OF THESIS
Move while in the office – Interior design inspiring to exercise and have regular breaks
DATE
4.5.2015
Supervisor
Heikki Nevalainen
ABSTRACT
There has been a lot of discussion on sedentary work, and its disadvantages as well as exercising at
the office. In current times, investing in well-being is typical, and different ways to improve it are
available increasingly. Well-being is also taken into account in work environments. There is a wide
variety of office furniture and furniture adjustment possibilities in order to achieve the best possible
working positions. In addition, the market can be found for a wide range of accessories to support
the exercising.
The subject of this thesis is the efficient use of office space and the key placement of products that
will support regular breaks and encourage to move and exercise. The concept is applicable to
various offices. The plan takes into account the individual workstations, shared areas, and various
spaces for breaks. The plan is applicable, in addition to different office spaces to other
environments, such as schools, as well.
KEYWORDS: Interior design, office, workspace, at-work exercise, working environment, wellness,
stretching
2
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO____________________________________________________________________ 5
2 ISTUMISTA JA LIIKETTÄ __________________________________________________________ 6
2.1 Taustatietoa istumatyöstä ____________________________________________________ 6
2.1.1 Istumisen haitat – olemme ison ongelman äärellä _____________________________ 7
2.1.2 Omat havainnot ________________________________________________________ 8
2.2 Työaikana tapahtuva liikunta __________________________________________________ 9
2.3.3 Työaikana tapahtuvan liikunnan hyödyt _____________________________________ 9
3 LIIKUTTAVA TYÖYMPÄRISTÖ – KYSELY______________________________________________ 10
4 TOIMISTOTIETOA ______________________________________________________________ 15
4.1 Toimistotyyppien kehitys ____________________________________________________ 15
4.2 Työtilavaihtoehtoja ________________________________________________________ 17
4.3 Nykyajan työympäristöt _____________________________________________________ 19
4.3.1 Mikä monitilatoimisto? _________________________________________________ 20
4.3.2 Nykyajan toimistokalusteet ______________________________________________ 22
5 SUUNNITTELUPROSESSI_________________________________________________________ 24
5.1 Suunnitelman kokonaisuudessa huomioitavaa ___________________________________ 24
5.3 Ideointia – Tuotteet ________________________________________________________ 26
5.3.1 Liikettä tuovat tuotteet _________________________________________________ 27
5.3.2 Tasapainotuotteet _____________________________________________________ 30
5.3.3 Venyttelytuotteet ______________________________________________________ 31
5.4 Suunnitteluun liittyvää ______________________________________________________ 33
5.5 Ideointia – Tila ____________________________________________________________ 35
6 LOPPUTULOS _________________________________________________________________ 38
6.1 Liikettä tuovat tuotteet _____________________________________________________ 39
6.2 Tasapainotuotteet _________________________________________________________ 42
6.3 Venyttelytuotteet _________________________________________________________ 44
6.4 Tilakonseptin pääperiaatteet _________________________________________________ 46
6.4.1 Työpisteet ja niiden lähiympäristö _________________________________________ 46
6.4.2 Neuvotteluhuoneet ____________________________________________________ 48
6.4.3 Taukotila_____________________________________________________________ 49
3
6.4.4 Lenkkihuone __________________________________________________________ 50
6.4.5 Liikuntahuone ________________________________________________________ 51
6.4.6 Rentoutumisen tilat ____________________________________________________ 52
6.4.7 Muut tilat ____________________________________________________________ 53
7 POHDINTA ___________________________________________________________________ 55
LÄHTEET ______________________________________________________________________ 58
KUVALUETTELO ________________________________________________________________ 60
KUVIOLUETTELO ________________________________________________________________ 64
LIITE
Liikettä työpäivään – kysely
4
1 JOHDANTO
Liikunta on tällä hetkellä kovassa suosiossa ja hyvinvointiin halutaan panostaa. Myymälöiden
hyllyiltä löytyy kattavat valikoimat mitä erilaisimpia terveysvaikutteisia tuotteita, ja tietoa
terveyteen vaikuttavista tekijöistä on saatavilla useista eri lähteistä. Kuitenkin tuntuu, että on
havaittavissa yhä enemmän ääripäitä. Karkeasti jaettuna on ihmisiä, jotka tekevät kaikkensa
terveellisen elämän eteen, ja ikään kuin imevät tietoa itseensä jakaen sitä myös muille, ja sitten on
niitä, jotka passivoituvat muutosten edessä ja niiden myötä.
Tekniikka uudistuu huimaa vauhtia, ja uudistusten myötä moni asia on helpommin saatavilla. Kun
asioiden saavuttamiseksi ei tarvitse välttämättä nousta ylös ja liikkua, on myös passivoituminen
helpompaa. Passivoivat tekijät on hyvä tiedostaa, jotta niistä syntyviin ongelmiin voidaan puuttua.
Kuulun siihen epäpassiiviseen puoliskoon, joka haluaa jakaa saamaansa tietoa terveellisemmän
elämän puolesta. Työssäni keskitytään yhteen osa-alueeseen, johon tekniikan lisääntyminen on
osaltaan vaikuttanut.
Pidän tärkeänä, että työllä on jokin syvempi tarkoitus. Opinnäytetyössäni yhdistyvät kiinnostus
terveellisiä elämäntapoja ja tilasuunnittelua kohtaan. Työni lähtökohtana on ajatus siitä, millä tavoin
voin muotoilun ammattilaisena vaikuttaa ratkaisuihin, joilla on vaikutusta ihmisten hyvinvointiin ja
terveyteen.
Työni sisältää suunnitelmia erilaisista liikunnallisista ja rentouttavista tuotevaihtoehdoista, joiden
tarkoitus on lisätä istumatyöläisten työpäivän aikaisia, työtä tehostavia taukoja. Tämän lisäksi työssä
pohditaan sitä, miten toimintojen sijoittelulla voi vaikuttaa työpäivän aikaiseen liikkeeseen.
Lopputuloksena on liikkumiseen ja työn tauottamiseen motivoiva tilakonsepti, joka on
sovellettavissa eri tiloihin sopivaksi. Työn lopussa esitellään esimerkkitila, jossa suunnittelun
pääpaino on toiminnallisuudessa ja työtä tauottavissa ratkaisuissa. Suunnittelemani tuotteet ovat
osana esimerkkitilaa ja tilakonseptia.
5
2 ISTUMISTA JA LIIKETTÄ
Halusin osoittaa aiheeni ajankohtaisuuden, ja pohjustaa työtäni tuomalla esiin tietoa istumisesta, ja
liiallisen istumisen aiheuttamista terveysriskeistä. Halusin saada monipuolisen näkemyksen, joten
kirjallisen tiedon lisäksi otin mukaan tilasto- ja tutkimustietoa, sekä haastattelin asiantuntijaa.
Kirjasin ylös myös omakohtaisia kokemuksiani päästäkseni aiheeseen kunnolla sisälle.
Vastapainoksi liiasta istumisesta johtuville terveyshaitoille hain tietoa työaikana tapahtuvasta
liikunnasta ja työn tauottamisesta. Halusin korostaa näkemystäni aiheen tärkeydestä tuomalla esiin
hyötyjä, joita istumisen vähentämisellä voidaan saavuttaa.
2.1 Taustatietoa istumatyöstä
Hyvin tuetussa istuma-asennossa työskentely on fyysisesti kevyttä työtä, joka on tarpeen joissain
työtehtävissä. Istumatyötä on mahdollista tehdä lähes yhtäjaksoisesti pitkiäkin aikoja, mikä voi
johtaa paikallaan olosta johtuviin haittoihin ja fyysisen toimeliaisuuden vähenemiseen. (Launis,
Lehtelä 2011, 149.)
Pelkästään seisoma-asennossa tehtävä työ puolestaan sopii sellaisiin kohteisiin, joissa vaaditaan
huomattavia voimia ja tukea, minkä seisoma-asento tarjoaa. Seisoma-asento voi olla ainoana
työskentelyasentona myös silloin, jos työ sisältää paljon liikkumista. Jalkalihasten toiminta ja
liikkuminen ehkäisevät veren kertymistä jalkoihin, kun taas pitkäaikainen paikallaan seisominen voi
aiheuttaa jalkojen verisuoniston kuormittumista. (Launis, Lehtelä 2011, 149.)
Istumatyötä tekevälle on järjestettävä mahdollisuus nousta jaloittelemaan lyhyin aikavälein, ja
seisomatyötä tekevälle mahdollisuus tilapäiseen istumiseen. Työskentelyasentojen vaihtelu on
suositeltavaa, vaikka työ itsessään ei sitä vaatisi. (Launis, Lehtelä 2011, 149.)
FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan 25–74-vuotiaiden istumisesta noin 36 % tapahtuu toimistoissa.
Kotona television ääressä istutaan lähes yhtä paljon, jonka lisäksi istumista tapahtuu tietokoneen
äärellä sekä ajoneuvoissa. Noin 7 % istumisesta tapahtuu muualla. Vapaa–ajalla liikutaan yhä
enemmän, mutta toisaalta taas työpaikalla ja työmatkoilla tapahtuva liikunta on vähentynyt.
Tegnologisten keksintöjen myötä liikkumisen tarve on vähentynyt, ja osin poistunut jopa kokonaan.
(THL 2015.)
6
2.1.1 Istumisen haitat – olemme ison ongelman äärellä
UKK-instituutin mukaan suomalaismiehistä 51 % ja -naisista 46 % istuu vähintään kuusi tuntia
päivässä. Istumisen aikana useimmat lihakset ovat lähes täydellisessä lepotilassa. Pitkäkestoinen ja
toistuva istuminen altistaa erilaisille terveysriskeille, joista huomattavimpana ylipaino. Ylipainon
myötä riski sairastua muun muassa kakkostyypin diabetekseen sekä sydän - ja verisuonitauteihin
kasvaa huomattavasti. (UKK-instituutti 2014.) Fyysisten vaivojen lisäksi liiasta istumisesta seuraava
ylipaino saattaa johtaa unen laadun heikkenemiseen ja erilaisiin mielialaongelmiin. (Yle Uutiset
2015.)
KUVA 1. Liiallinen istuminen altistaa ylipainolle (Ketola 2015)
Haastattelemani työfysioterapeutin vastaanotolla on käynyt asiakkaita, jotka kärsivät yksipuolisen
kuormituksen ja huonojen istuma-asentojen aiheuttamista alaselkä-, ja niska-hartiaseudun
vaivoista. Lisäksi asiakkailla on ollut vähäisestä energiankulutuksesta ja passiivisesta istumisesta
johtuvia painonhallinta- ja vireystilaongelmia. (Widell 2015.) Lihasten ollessa lepotilassa
aineenvaihdunta hidastuu, ja energiankulutus pienentyy huomattavasti. Painon kertymisen lisäksi
riskinä ovat erilaiset tuki - ja liikuntaelinsairaudet, jotka ovat yleinen sairauslomia aiheuttava vaiva.
Kyse ei ole pienestä vaivasta, sillä kolmannes Kelan korvaamista sairauslomista johtuu tuki – ja
liikuntaelinsairauksista. Lisäksi suurena ongelmana ovat vaivoista aiheutuvat eläkkeelle jäämiset.
(Itsehoitoapteekki 2015.)
Passiivisesta elämäntyylistä koituu kuluja niin työntekijälle kuin työnantajalle. Työntekijän
sairauslomat saattavat pienentää ansiotuloja, ja aiheuttavat työnantajalle työpanoksen menetystä.
Suuremmalla mittakaavalla sairauksista aiheutuu kuluja koko yhteiskunnalle Kela-korvauksien
myötä. Pahimmillaan vaivat voivat johtaa niin ikään kuluja kerryttävään laitoshoitoon. (Yle Uutiset
2015.)
7
Ylen sivuilla voi testata tietoutensa istumisen haitoista. Testi paljastaa karuja totuuksia. Vuonna
2012 tehdyn amerikkalaistutkimuksen mukaan sydän - ja kokonaiskuolleisuuden riski kasvaa
puolitoista – kaksinkertaiseksi sellaisella henkilöllä, jonka liikkuu tunnin, mutta istuu seitsemän
tuntia. WHO:n mukaan runsas istuminen ja liikkumattomuus ovat tällä hetkellä neljänneksi suurin
kansainvälinen kuoleman riskitekijä. Riskit erilaisiin vaivoihin kasvavat, mikäli ruokavalio ei ole
terveellinen. (Yle Uutiset 2015.)
Pitkäkestoisen istumisen haitat eivät välttämättä kumoudu edes aktiivisella vapaa-ajan liikunnalla.
Esimerkiksi työmatkan kulkeminen polkupyörällä ja jumppatunti illalla eivät korvaa sitä, jos istuu
koko muun päivän paikoillaan. Suosituksena on, että päivän aikana tulisi mahdollisimman paljon
nousemista ja liikkeelle lähtemistä. (Itsehoitoapteekki 2015.)
2.1.2 Omat havainnot
Liikun vapaa-ajallani säännöllisesti melko paljon, ja työskentelen pitkälti seisaaltani, mikäli siihen
tarjoutuu mahdollisuus. Kotona tietokoneen äärellä työskennellessäni optimaalisen työasennon
saavuttaminen on hieman haastavampaa, sillä työpöytä ja - tuoli eivät ole säädettäviä.
Työskentelyasentoni on hävettävän epäergonominen, ja olen tullut havainneeksi siitä koituvat
haitat, kuten lihasten jumiutuminen ja päänsärky, useaan otteeseen. Jo ensimmäisinä päivinä
opinnäytetyötä kirjoittaessani huomasin selän seudun menevän aivan jumiin oikean lapaluun
kohdalta. Tiesin kokemuksesta, että selän jumiutumista seuraava askel olisi useamman päivän
päänsärky.
Lähdeartikkeleita selatessani havahduin itsekin siihen, kuinka haitallista istuminen todella on.
Sanonta ”tieto lisää tuskaa” tuli jälleen todistetuksi. Useissa artikkeleissa kerrottiin, kuinka
aktiivinenkaan vapaa-ajan liikunta ei riitä korvaamaan runsaasta istumisesta aiheutuvia haittoja.
Olen ollut tietoinen istumisen haitoista, mutta samalla olen kuvitellut, että voin korvata päivän
aikana istutut tunnit iltapäivällä töistä päästyäni. Tietous haitoista ja epämukavalta tuntuva
työasento ajoivat minut keksimään ratkaisun huonolle istuma-asennolle. Omistan kannettavan
tietokoneen, eikä siihen lopulta montaa hetkeä mennyt, kun olin raivannut tilaa tietokoneelle
keittiön korkeammalle tasolle, jonka ansiosta sain hartiat rennompaan asentoon. Kannettavalla
tietokoneella työskennellessä pitää valita kahdesta pahasta se pienempi – joko hartioiden huono
asento istuen työskennellessä, tai niskaa ehkä hieman enemmän rasittava asento, joka syntyy
tietokoneen ollessa alemmalla tasolla.
Olen huomannut hyvin usein, että työskenneltyäni istuen koko päivän on olo kotiin päästyäni
hyvinkin epämiellyttävä. Väsyttää, ajatus jumittaa, turvottaa ja kroppa tuntuu niin väsyneeltä, ettei
tekisi mieli lähteä mihinkään. Joudun tekemään paljon enemmän töitä liikkumaan lähtemisen
kanssa, kuin silloin, jos olen liikkunut työpäivän aikana enemmän.
8
2.2 Työaikana tapahtuva liikunta
Erilaisilla ihmisillä on erilaisia tapoja tauottaa työpäiväänsä. Itsehoitoapteekin artikkelissa kerrotaan,
kuinka joku pitää työpäivänsä aikana useita hengähdystaukoja pingistä pelaamalla, ja toinen hoitaa
palavereja ulkona kävellessä. Artikkelissa myös annetaan neuvoja istumisen vähentämiseen. Työssä
istumista voi vähentää esimerkiksi vuorottelemalla istuma - ja seisoma-asentoja, kävelemällä välillä
noin kahden minuutin ajan, pitämällä palavereja tai puhelinneuvotteluita seisten tai kävellen ja
pitämällä kahvitauot seisten. (Itsehoitoapteekki 2015)
Suomessa on kehitetty erilaisia ergonomiaa tukevia ohjelmia, joista esimerkkinä näyttöpäätteeltä
seurattava ERGO PRO – taukoliikuntaohjelma. Ohjelman tavoite on vähentää niska- ja hartiaseudun,
alaselän sekä hiirikäden oireiluja, jonka myötä työhyvinvointi parantuu. Työntekijä voi valita
ohjelmasta haluamansa pituisen taukoliikuntaohjelman, ja aktivoida ohjelman alkamaan
valitsemaansa aikaan, tai vakiomuistutuksen mukaan. (Ergo Pro 2015.)
Sähköpostitse haastattelemani työfysioterapeutti Widell on työskennellyt Ergo Prota käyttäneiden
työntekijöiden parissa. Hänen mukaansa työntekijät ovat hyödyntäneet näyttöpäätteeltä tulevaa
ohjelmaa, mutta kaikille se ei ole ollut mieleinen. Ergo Pro ohjeiden lisäksi työfysioterapeutin
vastaanotolla käyneiden työntekijöiden istumisesta johtuvia oireita on pyritty helpottamaan
ergonomia- ja ryhtiohjeilla, työasentojen vaihtelun mahdollistamisella ja työtä tauottamalla.
Työaikaisen liikunnan ja työn tauottamisen lisäksi työntekijät ovat saaneet ohjeita vapaa-ajan
liikuntaan ja istumisen vähentämiseen. (Widell 2015.)
2.3.3 Työaikana tapahtuvan liikunnan hyödyt
Työaikana tapahtuvan liikunnan hyötyjä pohtiessa voisi palauttaa mieleen liiallisesta istumisesta
aiheutuvat riskit, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet, ylipaino ja sitä seuraavat ongelmat ja sairaudet,
erilaiset kivut ja mielialaan liittyvät ongelmat. Liiallisen istumisen vähentyessä vaivojen riski
pienentyy samaan tahtiin.
Ongelmiin puuttuminen ei koske pelkästään nuorempia henkilöitä. Ruotsalaisen
pitkäaikaistutkimuksen mukaan 50 – 60-vuotiaana aloitettu järjestelmällinen liikunta pienentää
kuolemanriskiä huomattavasti. Tulokset ovat verrattavissa hyötyyn tupakoinnin lopettamisesta. (Yle
Uutiset 2015.)
Henkilökohtaisten etujen lisäksi myös yhteiskunta hyötyy liiallisen istumisen vähentämisestä ja
liikunnan lisäämisestä. Todennäköisyys sairastua aiemmin mainittuihin sairauksiin pienentyy, josta
johtuen myös lääke- ja muut terveydenhuollon kulut pienentyvät. Pidemmälle katsottuna kotona
pitkään asumisen mahdollisuus kasvaa, ja laitoshoitoon joutumisen riski pienentyy liikunnan
lisäämisen myötä. (Yle Uutiset 2015.)
9
3 LIIKUTTAVA TYÖYMPÄRISTÖ – KYSELY
Koin tarvetta selvittää työntekijöiden näkemyksiä istumatyöstä ja työpäivänaikaisista tauoista. Tein
internetkyselyn, jossa kohderyhmänä olivat istumatyötä pääsääntöisesti tekevät henkilöt. Ennen
kyselyä selvitin itselleni, mikä on kyselyn tarkoitus. Halusin pohtia sitä, mihin haluan saada
vastauksia, ja millaisen tiedon koen olevan tärkeää suunnittelutyötäni ajatellen. Tein kaavion
helpottamaan kyselyn rakennetta.
KUVA 2. Kuva kaaviosta (Ketola 2015)
Kyselyn kooste
Kirjoitin kyselyn saatteeksi kirjeen, jossa kerroin lyhyesti itsestäni, ja mitä kysely koskee. Liikettä
työpäivään – kysely välitettiin usealle kohderyhmään kuuluvalle, joista 19 vastasi siihen. Vastauksia
ei tullut paljon, mutta ne täyttivät kyselylle asettamani tavoitteet. Vastausten joukossa oli
arvokkaita ideoita ja suuntaa antavaa tietoa tämänhetkisestä tilanteesta. Kyselyä analysoidessani
pidin mielessäni sen, että vastaajien ryhmä oli melko suppea. En voinut ajatella, että vastaukset
kuvaavat koko kohderyhmän ajatuksia, sillä kyselyyn osallistui henkilöitä vain muutamasta
työpaikasta. Kysely laadittiin Surveymonkey-palvelun avulla (2015). Laajempi versio kyselystä sekä
saatekirje ovat työn liitteenä.
10
Kyselyn alussa selvitin taustatietona, minkä verran kyselyyn osallistuvat keskimäärin istuvat
työpäivänsä aikana. Enemmistö vastaajista istui puolet tai vähemmän työpäivästä. Tämä osoitti
minulle työni ajankohtaisuuden ja tarpeellisuuden.
KUVIO 1. Selvitys istumisen määrästä (Ketola 2015)
Seuraavaksi halusin selvittää, miksi vastaajat istuvat. Yllättävää oli, että kyselyyn vastanneista lähes
puolella ei ollut vaihtoehtoa. Muina syinä istumiselle vastaajat ilmoittivat työn luonteen, liiallisesta
paikallaan seisomisesta aiheutuneet vaivat ja seisomiseen epäsopivat jalkineet. Vastauksista
ajatuksia herätti eniten se, että osalla vastaajista työn luonne ei mahdollista seisomatyöskentelyä.
Sain siitä ajatuksia suunnitteluvaihetta ajatellen.
KUVIO 2. Syitä istumiselle (Ketola 2015)
11
KUVIO 3. Vastaajien työpäivän aikaiset liikkumistottumukset (Ketola 2015)
Vastaajista yli puolet ilmoitti nousevansa työpäivän aikana säännöllisesti seisomaan. Edellisestä
kysymyksestä kävi ilmi, että siitä huolimatta vastaajat istuvat työpäivänsä aikana melko paljon.
Huomasin jälkikäteen, että vastaukseen olisi voinut lisätä vaihtoehdon ’en harrasta mitään
säännöllistä, työtä tauottavaa toimintaa’, sillä neljä vastaajista oli ohittanut kysymyksen.
KUVIO 4. Kiinnostuneisuuden kartoitusta (Ketola 2015)
Vastaajista yli puolet olisi valmis ottamaan osaa omalla työpisteellä tapahtuvaan venyttelyyn.
Kiinnostus muita ehdotuksia kohtaan oli melko tasaista. Omavalintaisena ehdotuksena vastaajat
ilmoittivat säädettävän pöydän, tasapainolaudan, kävelykokoukset ja kokousten tauottamisen,
seisomisen kahvitauolla, näyttöpäätteeltä tulevan tauko-ohjelman ja mahdollisuuden haastaa muut
työtiimit jonkinlaisen liikettä rekisteröivän toiminnon avulla. Vastaukset antoivat minulle runsaasti
ajatuksia, ja auttoivat tekemään myöhemmin tässä työssä esiteltäviä suunnitelmia.
12
Taukoliikunnan lisäksi olin ajatellut sisällyttäväni konseptiin jonkinlaisen rentouttavan toiminnon,
kuten lepohetken mahdollistavan tilan. Kysymyksenä oli, kuinka todennäköisesti vastaajat
ajattelisivat noin 10–15 minuutin lepohetken rauhallisessa tilassa lisäävän työtehoa. Vapaan sanan
kohdalla osa vastaajista ilmoitti, ettei töiden vuoksi malttaisi pitää rauhallista lepohetkeä. Tulokset
vahvistivat ajatustani laajentaa taukotoiminnot kattamaan myös lepohetken mahdollistavan tilan.
KUVIO 5. Selvitys rentouttavasta toiminnasta (Ketola 2015)
Enemmistö uskoi muistutuksen lisäävän seisomaan nousemista ja työpäivän aikaista liikkumista.
Tässä vaiheessa kyselyä liikkumiseen tarkoitettu tila ei kiinnostanut vastaajia, kun taas lähelle
työpistettä sijoitetut venyttely- ja liikuntapisteet koettiin kiinnostaviksi. Myös palkitseminen ja
esimerkiksi yhteiset pelit herättivät jonkun verran kiinnostusta. Vapaan sanan kohdalla oli ajatuksia
tila- ja kalusteratkaisuiden vaikutuksesta liikkumiseen, mikä tuki omia ajatuksiani toimintojen
sijoittelusta.
KUVIO 6. Motivoivat tekijät (Ketola 2015)
13
Esitin muutaman vaihtoehdon selvittääkseni, minkälaisten tekijöiden vastaajat arvioivat vaikuttavan
vireystasoonsa. Tässä vaiheessa aktiivisuushuone koettiin kiinnostavana. Myös valaistuksella ja
väreillä koettiin olevan vaikutusta. Vastaajat olivat jättäneet kommentteja työtilan siisteyden ja
inspiroivan yleisilmeen vaikutuksesta, näköalasta ja kalusteista. Yhden vastaajan mukaan värien
käytössä on oltava tarkkana, etteivät ne aiheuta esimerkiksi migreeniä.
KUVIO 7. Vireystasoon vaikuttavat tekijät (Ketola 2015)
Lopussa olevan vastausten perusteella aihe koettiin kiinnostavaksi. Vapaan sanan kohdalla oli
pohdittu omia ajankäytöllisiä haasteita, ja sitä, miten suunnitelmasta saisi mahdollisimman
koukuttavan. Aivan kyselyn lopussa tarjosin vastaajille mahdollisuutta vapaalle palautteelle.
Palautteen joukossa oli arvokkaita ajatuksia, joita päätin hyödyntää suunnitelmissani.
KUVIO 8. Kiinnostuneisuus (Ketola 2015)
14
4 TOIMISTOTIETOA
Koostettuani mielestäni riittävästi pohjatietoa istumiseen ja liikkumiseen liittyvistä tekijöistä, halusin
selvittää muutamia asioita toimistotiloihin liittyen. Koin toimistotilojen kehityssuunnan
selvittämisen, ja tilatyyppien kartoituksen erittäin oleelliseksi osaksi työtäni. Toimistotyypeissä on
eroja, joten yksi suunnitelma ei voi toimia kaikissa tiloissa. Tilojen kartoittaminen auttoi minua
suunnittelemaan eri tiloihin sopivaa konseptia.
4.1 Toimistotyyppien kehitys
Tekesin julkaisussa esitellään toimistotilojen kehitystä. Kehitysvauhti peilaa sitä, miksi käsitykset
tehokkaasta työtavasta muuttuvat niin hitaasti.
1900 luvulla erityisesti Yhdysvalloissa on ollut suosiossa tehokas ja vahvasti kontrolloitu
työskentelytapa, ja suuret teollisen työn tapaan järjestetyt avotoimistot. (Tekes 2011, 14.)
KUVA 3. Toimisto vuodelta 1911 (National Railway Museum 2015)
Seuraava merkintä on 1950-luvulta, jolloin Yhdysvalloissa rakentui korkeita toimistotorneja.
Johtajilla oli omat, henkilökohtaiset työhuoneet, jotka kuvasivat hierarkkista asemaa. (Tekes 2011,
14.)
15
1960-luvulla Eurooppa siirtyi työympäristön edelläkävijäksi saksalaisen maisemakonttori-käsitteen
myötä. Tilakonseptin tarkoituksena oli tukea yhteistyötä ja madaltaa hierarkiaa. (Tekes 2011, 14.)
KUVA 4. 1960-luvun toimisto (Arnolds 2015)
1970-luvulla työntekijöiden oikeudet kasvoivat, ja henkilökohtaiset työhuoneet yleistyivät
Pohjoismaissa. Eri puolilla suosittiin eri tyylejä. Ruotsalaiset kehittivät kombi-toimiston, jossa
yhdistyivät suljettu ja avoin tila. Tanskassa puolestaan suosittiin avotoimistoja, ja Yhdysvalloissa
kehitettiin avointa tilaa jakavat toimistoseinäkkeet. (Tekes 2011, 14.)
KUVA 5. Esimerkkipohja kombitoimistosta (Carpet Concept 2015)
16
KUVA 6. Esimerkki avotoimistosta (Ketola 2015)
Teknologiakehitys ja talouskasvu alkoivat vaikuttaa toimistokehitykseen 1980-luvulla, jolloin
mielenkiinnon kohteena oli älykäs rakennus. Talotekniikka kehittyi, ja julkisivuihin kiinnitettiin
enemmän huomiota. Kehityshistoriassa viimeisimpänä esitellään aikaa 1990-luvusta eteenpäin.
Pohjoismainen tapa erilaisiin käyttötarkoituksiin suunnitelluista tiloista yleistyi, ja fyysisten tilojen
lisäksi muodostui digitalisoitu virtuaalinen ympäristö. Mobiilin teknologian myötä työntekijä pystyy
nykyisin kantamaan toimistoa mukanaan. Nämä muutokset ovat johtaneet toimistojen tilantarpeen
vähenemiseen. (Tekes 2011, 14.)
4.2 Työtilavaihtoehtoja
Vapaan sijainnin periaate voi olla käytössä suurissa, usean työpisteen avotiloissa. Työpisteet ovat
valittavissa töihin tullessa, ja niitä voi käyttää tarvitsemansa ajan. Työpisteitä ei ole tarkoitus varata
ennakkoon. (Ketola 2007, 14.)
Hotelliperiaate puolestaan toimii päinvastoin. Työpiste varataan etukäteen, ja työntekijän on
pystyttävä aloittamaan työskentely mahdollisimman nopeasti työpisteelle saavuttuaan.
Hotelliperiaatteessa tilan varaus- ja käyttöaika ovat mahdollisimman lyhyitä. (Ketola 2007, 14.)
Ryhmäpiste on tarkoitettu tiimi- ja ryhmätyöskentelyyn. Pisteessä voi olla sekä avoimia että
suljettuja tiloja. Avoimet tilat palvelevat tarvittaessa isompaakin ryhmää, ja siellä työskennellään
17
epämuodollisesti, kun taas suljettu tila on tarkoitettu enemmän muodollisille tapaamisille ja
aineiston säilyttämiseen. (Ketola 2007, 14.)
Jaettu työtila on kahden tai useamman henkilön työskentelyyn tarkoitettu tila. Tilaa ja siihen
kuuluvia työvälineitä voi käyttää yhteisesti tai eri aikaan. (Ketola 2007, 16.)
Projektitiimin työympäristön on tuettava tiimityöskentelyä mahdollisimman hyvin tiimin kasvaessa ja
pienentyessä. Tilan on oltava joustava. (Ketola 2007, 16.)
Toimintapisteitä voivat olla esimerkiksi aula- ja konferenssialueet sekä työskentelytiskit, joiden
äärellä työskennellään seisten. Toimintapisteet ovat epämuodollista sosiaalista aluetta, ja ne
palvelevat sekä erilaisten ryhmien että yksittäisten työntekijöiden toiminnassa. Alueet ovat
yhteydessä työympäristöön, ja kannustavat työntekijöitä kokemuksen ja tiedon jakamiseen. (Ketola
2007, 16.)
Työpaikan ulkopuolisiin työskentelyvaihtoehtoihin kuuluvat mm. etätyöskentely, siirrettävät
etätyöskentelykeskukset, satelliittitoimistot ja virtuaalitoimistot. Työpaikan ulkopuolella
työskennellessä ajan ja paikan merkitys vähenevät tietoliikenneyhteyksien, sekä yhteisiin
tietokantoihin ja tiedostoihin pääsemisen myötä. (Ketola 2007, 16 – 17.)
Etätyöskentelyssä työntekijä voi tekniikan avulla työskennellä sovitut ajat vaihtelevasti sekä kotona
että toimistolla. Työntekijä voi työskennellä työpaikan työpisteellään esimerkiksi vain kerran viikossa
tai useammin. (Ketola 2007, 16.)
Etätyöskentelykeskukset sijaitsevat asiakkaiden toimipisteiden läheisyydessä, ja niitä käyttävät
asiakkaiden kanssa yhteistyötä tekevät työntekijät. Työntekijät voivat jakaa työaikansa jonkun toisen
toimipisteen kanssa, tai työskennellä pelkästään kyseisessä etätyöskentelykeskuksessa. (Ketola
2007, 17.)
Satelliittitoimistot ovat etätyöskentely-ympäristöjä, jotka vähentävät työntekijän matkustustarvetta,
ja tarjoavat mahdollisuuden työskennellä lähempänä kotia. Satelliittitoimistossa on kaikki
työskentelyn vaatimat välineet ja tilat, kuten päätoimipisteessäkin. Tilat voivat olla varattavissa
tiettyjen ryhmien käyttöön, tai ne voivat olla jaettavissa eri organisaatioiden ja niihin kuuluvien
työntekijöiden kesken. Satelliittitoimistoissa käytetään useimmiten hotelli- tai vapaan työpisteen
periaatetta. (Ketola 2007, 16.)
Virtuaalitoimistoissa työskentely ei ole sidoksissa aikaan eikä paikkaan. Töitä voidaan tehdä
esimerkiksi ravintolassa, autossa tai hotellissa kannettavan tietotekniikan avulla. (Ketola 2007, 17.)
18
4.3 Nykyajan työympäristöt
Muiden toimistotyyppien rinnalle on ilmestynyt monitilatoimisto, joka on vielä sen verran uusi
käsite, ettei edes Wordin 2010-versio tunnistanut sitä sanaksi. Erityisesti internetistä löytyy
kuitenkin runsaasti tietoa monitilatoimistoista, sillä ne ovat tällä hetkellä kovassa suosiossa.
Helsingin Sanomien artikkeli kertoo, että rakennusyhtiö NCC:n vuokraamista neliöistä jopa 59
prosenttia oli monitilatoimistoja, 16 prosenttia koppikonttoreita ja vain kuusi prosenttia
avokonttoreita. On kuitenkin hyvä huomioida, että monitila- ja avokonttorissa on kyse
määritelmistä, ja todellisuudessa niiden ero voi olla pieni. KTI kiinteistötieto selvitti
pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten tilantarvetta. Kyselyn mukaan tulevaisuudessa tarvitaan
vähemmän työtilaa, mutta enemmän työntekijöitä. (Helsingin Sanomat 19.1.2014.)
KUVA 7. Esimerkkejä toimistoista ulkomailla (Linksbooks 2014)
19
KUVA 8. Esimerkkejä toimistoista Suomessa (Workspace 2015)
4.3.1 Mikä monitilatoimisto?
Avokonttorit olivat suosiossa vielä 2000-luvun alussa. Avotoimiston hienoutta korosti tuntuma tasaarvosta, kun jopa toimitusjohtaja työskenteli samassa tilassa muiden työntekijöiden kanssa. Jossain
vaiheessa oli kuitenkin hyväksyttävä, että tietyt toiminnot eivät onnistu avokonttorissa.
Toimistomaailmaa alkoi ilmestyä monitilatoimistoja. Monitilatoimistossa on tarjolla runsas määrä
eri tiloja. Tiloja täytyy välineiden tapaan opetella käyttämään, kuten muitakin uusia tekniikoita.
Monitilan ytimenä on avoin tila, jonka ympärillä on monenlaisia muita tiloja, kuten
tiimityöskentelytiloja, rentoja nurkkauksia ja äänieristettyjä puhelinkoppeja. Monitilatoimistoa ei
tule suunnitella kiireellä tietyn kaavan mukaan, vaan tilat tulee miettiä käyttäjän tarpeiden mukaan.
Huonosti suunniteltu monitilatoimisto on vain kuin hienosti nimetty avokonttori. (Tamminen
2014b.)
Monitilatoimistoille on ominaista, että työpiste voi vaihtua useasti työpäivän aikana. Työntekijä voi
valita tehtävälleen sopivimman työskentelypaikan monitilatoimiston useasta työpistevaihtoehdosta.
Työtehtäviä voi hoitaa vaikka työkahvilassa, ja pitkiä työpuheluita niin kutsutussa vetäytymistilassa.
Monitilatoimistossa ei ole nimettyjä työpisteitä, ja jopa esimiehet vaihtavat työpistettään tarpeen
mukaan. Omia työpisteitä on vain erityistarpeisiin, joista esimerkkinä taloushallinto. (Vesama 2014.)
20
KUVA 9. Esimerkki monitilatoimistosta ulkomailla (nbbX 2015)
Tilatyypin muutoksella monitilatoimistoksi tavoitellaan suorituskyvyn lisääntymisen ja
vuorovaikutuksen kasvamisen lisäksi taloudellisia säästöjä. Vuokrattavien tilojen tilatarpeen
pienentyessä säästetään myös vuokrassa. (Vesama 2014.) Esimerkiksi valtion konttoripaikat
vähentyvät lähivuosina jopa puoleen tilojen muuttuessa monitilatoimistoiksi. Omien työhuoneiden
vaihtuessa yhteiseksi työtilaksi kokonaistilantarve vähentyy. Jos esimerkiksi koppitoimistossa on
ollut 30 neliömetriä tilaa henkilöä kohden, monitilatoimistossa määrä on 15–18 neliömetriä.
Muutoksen tavoitteena on kahdeksan vuoden kuluessa säästää vuosittain sata miljoonaa euroa.
(Hartio 2014.)
Mitä mieltä muutoksesta sitten ollaan? Joidenkin tutkimusten mukaan nimetyistä työpisteistä
luopumiset ovat lisänneet erakoitumista, vähentäneet työntekijöiden välistä kasvokkain tapahtuvaa
kommunikointia, ja heikentäneet työtiimiin samaistumista. Toisaalta taas on tutkimustuloksia,
joiden mukaan uudet tilajärjestelyt tuovat lisää joustavuutta ja tuottoa, sekä lisäävät
kanssakäymistä. Aiheesta ei ole vielä kovin laajaa tutkimustulosta. Monitilatoimistoja
suunniteltaessa on tärkeää huomioida tilaan tulevat työntekijät. Tilasta tulee todennäköisesti
pidetympi ja toimivampi, jos työntekijät ovat saaneet olla mukana jo tilojen suunnitteluvaiheessa.
(Tamminen 2014a.)
21
KUVA 10. Esimerkkejä monitilatoimistoista Suomessa (Workspace 2015)
4.3.2 Nykyajan toimistokalusteet
Taustatietoa hakiessani tulin tietoiseksi, että toimistokalusteissa on nykyään paljon valinnanvaraa ja
säätömahdollisuuksia. Esimerkiksi Martelan sivuilta löytyy laaja valikoima toimistokalusteita
toimiston eri tiloihin, kuten työpisteille, neuvotteluhuoneisiin ja taukotiloihin. Tuotteista löytyy
muun muassa älytuoli. Tuolin erityistoiminto analysoi istuma-asentoa ja huomauttaa, mikäli asento
on huono tai samanlainen liian pitkään. Sivustoilta on tuotteiden ja tietouden perusteella
havaittavissa, että istumatyötä pyritään nykyään vähentämään ja ajoittaista seisomista työaikana
lisäämään. (Martela 2015.) Martelan lisäksi eri valmistajilta on saatavilla erilaisia ergonomisia
tuotteita. Alapuolella olevassa kuvakoosteessa on säädettäviä työpöytiä, älytuoli, jalkoja stimuloiva
työpistematto ja seisomatukia.
22
KUVA 11. Kooste toimistokalusteista ja -varusteista (Ketola 2015)
23
5 SUUNNITTELUPROSESSI
Suunnitteluprosessi lähti liikkeelle taustojen selvittämisestä, ja tarvittavan tiedon kartoittamisesta.
Hahmottelin erilaisia tilaan ja liikkumisvälineisiin liittyviä ideoita päässäni heti
opinnäytetyöprosessin alussa, mutta varsinaisen suunnitteluprosessin ja luonnostelemisen aloitin
saatuani riittävästi tietoa. Taustatietona otin selvää istumisen haitoista ja haittojen ehkäisemiseen
liittyvistä toimenpiteistä. Tarkoituksenani oli kartoittaa, mitkä ovat istumiseen liittyvät ongelmat, ja
miten voisin työpistettä suunnitellessani vaikuttaa siihen, missä asennossa työntekijä työskentelee.
Halusin myös selvittää, mikä motivoi työntekijöitä liikkumaan pois työpisteeltä. Hain tietoa
kyselemällä ja tutkimalla erilaisia lähteitä. Lisäksi pohdin erilaisia vaihtoehtoja työajalla tapahtuvaan
liikuntaan ja taukohetkiin. Pohjatietoa hankkiessani aloin hahmottamaan, kuinka suuresti
vaikuttavan aiheen kanssa olen tekemisissä. Erilaisia tauko-ohjelmia ja ergonomisia
työpisteratkaisuja on jo nyt tarjolla, ja uskon että tulevaisuudessa aiheeseen tullaan kiinnittämään
yhä enemmän huomiota. Halusin tehdä oman suunnitelman liikkumisen lisäämiseksi.
Loin erilaisia hahmotelmia työtilan toiminnoista, ja kyselin mielipiteitä ideoistani. Alkuvaiheen
suunnittelun tein pitkälti sen mukaan, millainen työympäristö kannustaisi minua liikkumaan. En
tietoisesti halunnut vielä tässä vaiheessa rajoittaa mielikuvitustani muiden mielipiteillä, vaan halusin
tuoda ensin omat ajatukseni esille. Tarkoituksena oli tarjota haastateltaville henkilöille ideoita, jotka
herättävät heidän ajatuksiaan. Muille mieleen tulleiden ideoiden avulla omat ajatukseni lähtivät
paremmin liikkeelle, ja siten suunnittelutyöni helpottui.
5.1 Suunnitelman kokonaisuudessa huomioitavaa
Alkuperäisenä tavoitteenani oli suunnitella konsepti kokonaisuutena, ei pelkästään ideana
liikkumiseen kannustavasta tilasta. Konseptia hahmotellessani työn sisältö oli melko laaja.
Suunnittelin kokonaisuuden sisältävän muun muassa kirjallisen suunnitelman siitä, miten työntekijät
saataisiin mukaan liikkumaan. Toteutusta ajatellen tutustuin ohjeisiin työpaikoilla toteutettavan
liikuntatoiminnan onnistumiseen kriteereistä (Fogelholm ym. 2007), sillä koin niiden vielä
alkuvaiheessa olevan oleellinen osa konseptin kokonaisuutta. Kirjoitin ohjeet paperille pitääkseni ne
mielessäni paremmin.
24
KUVA 12. Ohjeita suunnitelman tueksi (Ketola 2015)
Mietittyäni työni rakennetta tarkemmin päätin jättää edellä mainitut tekijät pois. Koin aihealueen
jäävän ammattialueeni ulkopuolelle. Halusin keskittyä oleelliseen, eli tuotteiden ja tilakonseptin
suunnittelemiseen.
Kokonaisuuden hahmottaminen mielessäni tutustuin myös työtiloihin liittyvään lainsäädäntöön.
Halusin selvittää, onko laissa määritelty jotain, mitä tulisi huomioida toteutuksessa. Lakipykälistä
löytyi mielenkiintoista tietoa, mutta tieto ei vaikuttanut oleellisesti siihen suunnitelmaan, mikä
minulla oli mielessäni. Lain mukaan työnantajan on annettava suunnittelijalle riittävästi tietoa
suunnittelun kohteena olevasta työpaikasta. Suunnittelijan velvollisuus on, että suunniteltavassa
kohteessa on huomioitu työturvallisuuslain vaatimat asetukset. Työpiste on suunniteltava työn
luonne ja työntekijän ominaisuudet huomioiden ergonomisesti, ja tarpeen mukaan työtä on
kevennettävä apuvälinein. Työpisteen rakenteiden ja työvälineiden tulee mahdollisuuksien mukaan
olla säädettävissä, ja niiden tulee olla käyttöominaisuuksiltaan sellaisia, ettei niistä koidu työntekijän
terveydelle vaarallista tai haitallista kuormitusta. Mikäli työ vaatii yhtäjaksoista paikallaanoloa, on
työntekijälle tarvittaessa mahdollistettava lyhytaikainen poistuminen työpisteeltä. Työpisteellä ja
kulkureiteillä on oltava riittävästi tilaa, ja työntekijällä tulee olla mahdollisuus työasentojen
vaihtelevuudelle. Valaistuksen on oltava riittävä, ja työympäristöön on mahdollisuuksien mukaan
päästävä riittävästi luonnonvaloa. Lisäksi työympäristön materiaalien, varusteiden ja rakenteiden
tulee olla työntekijälle terveellisiä ja turvallisia. (Finlex 2002, 12§, 24 §, 31–34 §.)
Lakia tutkittuani mieleeni heräsi kysymyksiä muun muassa kulkuväylien leveydestä ja wc-tilojen
mitoituksista. En ajatellut konseptini sisältävän yksityiskohtaista tietoa wc:stä tai mitoituksista
ylipäätään, mutta tarvitsin tiedon pystyäkseni suunnittelemaan pohjakuvan realistisilla mitoituksilla.
Hain ohjeita esimerkiksi työpisteen ympärille vaadittavasta tilasta, wc:n mitoituksesta, käytävän
leveydestä ja keittiön mitoituksesta. Hyödynsin tilan suunnittelussa ja toteutuksessa alla olevista RTkorteista löytyvää tietoa.
25




RT 09-11137 IHMISEN MITAT JA ULOTTUMINEN
RT 95-11152 TOIMISTOTILAT, TILASUUNNITTELU
RT 95-11153 TOIMISTOTILAT, TYÖPISTESUUNNITTELU
RT 95-11151 TOIMISTOTILAT, YLEISET SUUNNITTELUPERUSTEET
5.3 Ideointia – Tuotteet
Aivan opinnäytetyöprosessin alussa hain ajatusta taukopelille, mutta mitä pidemmälle ajatukset
etenivät, sen vahvemmin idea liikettä ja taukoja tukevasta toimistokonseptista alkoi mielessäni
muodostua. Ajatusten jalostuessa taukopeli liittyi osaksi suurempaa kokonaisuutta, enkä lähtenyt
pohtimaan sen rakennetta kovin syvällisesti. Suunnittelu koostui sanallisesta ideoinnista, käsin
luonnostelusta, ja luonnoksenomaisesta mallinnuksesta Rhinoceros-ohjelmalla. Sanallisen ideoinnin
lomassa koin välillä pakottavaa tarvetta tehdä pikaluonnoksia käsin, koska mieleeni heräsi vahvoja
mielikuvia, joita en osannut niin hyvin sanoin kuvailla. Lisäksi tekemistä oli paljon kerralla, ja
pelkäsin ajatusten karkaavan mielestäni, ellen tekisi niistä välittömiä muistiinpanoja. Läpi
suunnittelun selasin internetistä kuvia, jotka herättivät ideoita sekä yksittäisiin tuotteisiin että koko
työympäristöön liittyen. Ideakuvien selaaminen oli oleellinen tekijä koko prosessissa, sillä saatuani
jostain kuvasta yhden idean, rakentui sen myötä uusia ajatuksia.
KUVA 13. Ideakuvia suunnittelun tueksi (Ketola 2015)
26
Suunnittelin tuotteita ideatasolla, enkä jäänyt miettimään niiden rakenteellista toteutusta,
materiaaleja tai muita yksityiskohtia liikaa. Ajatuksena oli suunnitella tilaan toimintoja, jotka olisivat
helposti saatavilla, ja motivoisivat työntekijöitä liikkumaan ja pitämään taukoja. Ainakin osa
suunnittelemistani tuotteista oli jo keksitty, mutta halusin käyttää niitä totutusta poikkeavassa
ympäristössä. Hain eri tuotteilta eri ominaisuuksia, jotta niitä käyttämällä tulisi liikettä tai venytystä
eri kohtiin kehoa. Tavoitteena oli luoda mahdollisen toimivan oloisia suunnitelmia, jotka olisivat
jatkojalostuksen jälkeen toteutettavissa. Hain tuotteilta tiettyjä ominaisuuksia, joita olivat
esimerkiksi:




Liikuttavuus – Joko isompaa liikettä tauon yhteydessä, tai pienempää liikettä/pientä virikettä
työnteon aikana
Helppous – Tuotteiden helppo käytettävyys ja luonnollinen tapa käyttää, esimerkiksi
työpöydän yhteydessä olevat toimintapisteet tai tuotteet, joita pitkin voi edetä vaikka
taukotilaan
Yhdenmukaisuus – Yhtenäinen ilme esimerkiksi värien avulla
Yksinkertaisuus – Ei mitään koristeellista, käytännöllisyys ennen kaikkea
Pohdin tuotteiden kokoluokkaa käytettävyyttä ja tilaan sijoittamista ajellen. Päättelin sopivaksi
arvioimiani etäisyyksiä ja mitoituksia mittanauhan avulla helpottaakseni suunnittelutyötä. Tein
tuotteista suuntaa antavat mittapiirustukset, mutta en piirtänyt oikeaoppisia työpiirustuksia, sillä
katsoin niiden olevan työni kokonaisuutta ajatellen epäoleellisia. Ohessa esittelen
suunnitteluprosessin koostetta. Koosteessa ei ole kaikkien tuotteiden lopullisia kuvia, koska päätin
sijoittaa ne lopputulos-osioon.
5.3.1 Liikettä tuovat tuotteet
Halusin tilaan tuotteen tai välineen, jossa toteutuisi käsien nostaminen ylös, ja mahdollisuus roikkua
jostain käsien varassa. Liikkeellä hain laaja-alaista venytystä, sekä liikettä käsille. Hakemieni
ominaisuuksien perusteella suunnittelin konseptin yhdeksi tuotteeksi jonkinlaisia puolapuita
kattoon.
KUVA 14. Luonnos puolapuista (Ketola 2015)
27
Aluksi suunnittelin kattoon kiinteitä tai yksittäisiä puolapuita, mutta hetken pohdittuani huomasin
muun muassa seuraavat ongelmat:
Kiinnitettävyys – Tuotteen kiinnittäminen kattoon ei ole turvallisin vaihtoehto
Kattorakenteet – Eri tiloissa on erilaisia kattorakenteita. Tuotteen kiinnittäminen kattoon voisi rajata
käyttökohdemäärää pienemmäksi
Ulottuvuus – Tuotteen tulisi olla säädettävä, tai muutoin korkeusmitta lattiasta puolapuuhun
määräytyisi huoneen korkeuden mukaan
Hylkäsin idean kiinteistä puolapuista katossa, ja jatkoin suunnittelemalla puolapuita, jotka olisivat
telineen muodossa. Halusin tuotteen olevan melko yksinkertainen ja helppo käyttää. Telinettä
suunnitellessani pohdin sen rakennetta siten, että se olisi riittävän tukevan oloinen, ja että sitä
pystyisi käyttämään lyhyempikin ihminen. Kokeilin pyöristetympää muotoa, mutta kulmikkaampi oli
enemmän mieleeni. Suunnittelin telineen sivuille puolat, joiden avulla lyhyempi ihminen yltäisi
telineeseen. Kokonaisuudesta tuli liian raskaan näköinen, joten päädyin karsimaan muotoa ja
pienentämään osia.
KUVAT 15. Puolapuiden ulkoasun suunnittelua (Ketola 2015)
28
Muistan lapsuudessa pelanneeni salkopalloa. Peli oli melko koukuttava, ja sen aikana tuli liikuttua
paljon. Pelin ajatuksena on, että pelaajat heittelevät narulla keppiin kiinnitettyä palloa. Voittaja on
se, joka saa ensimmäiseksi narun kokonaan kepin ympärille. Päätin suunnitella toimistoon sopivan
salkopallo-version. Haasteena oli pelin vaatima tilantarve. Suunnittelemassani salkopallossa kepin
korkeus on säädettävissä tilan mukaan, jonka lisäksi pallon liikkeen laajuutta voi säätää ylhäällä
olevan säätökappaleen avulla. Keppi mitoitetaan siten, että se ulottuu katosta lattiaan.
KUVA 16. Salkopallon suunnittelua (Ketola 2015)
Istuessa erityisesti jalkojen lihakset ovat passiivisena. Salkopalloa pelatessa niin jalat kuin koko
vartalo on liikkeessä. Pelin lisäksi suunnittelin tuotetta, jota voi käyttää yksin, ja josta aiheutuu laajaalaista liikettä etenkin jaloille. Esteitä on totuttu näkemään urheilukentillä, mutta miksi niitä ei voisi
olla muuallakin? Aluksi pohdin toisissaan kiinni olevia esteitä, mutta asetelma ei ollut mieleeni.
Mietin lattiaan kiinnitettävää kiinteää estettä, mutta tulin siihen lopputulokseen, ettei se olisi
riittävän tukeva, mikäli joku päättäisi kiivetä sen päälle täydellä painolla. Lopullisessa versiossa
puomi on irtonainen, jolloin se putoaa, mikäli siihen osuu liian kovalla voimalla.
KUVAT 17 JA 18. Esteiden suunnittelua (Ketola 2015)
29
5.3.2 Tasapainotuotteet
Liikettä vaativien tuotteiden lisäksi suunnitelmissani oli miettiä tuotteita, mitkä vaativat tasapainoa.
Yhtenä tuotteena suunnittelin tasapainolankun. Pitäydyin hyvin yksinkertaisessa mallissa, sillä
pääosassa oli halutun liikkeen toteutuminen.
KUVA 19. Tasapainolankku (Ketola 2015)
Halusin suunnitella tuotteita siten, että osa niistä olisi tarkoitettu pitkäkestoisempaan käyttöön.
Tekemäni kyselyn mukaan työpisteiden äärelle sijoitettavat tuotteet koettiin kiinnostavina. Mietin
tilannetta myös omalta kannaltani. Työtä seisaaltani tehdessäni seison usein siten, että paino ei ole
tasaisesti molemmilla jaloilla. Ongelmana on, että kuormitus tulee epätasaisena, eikä ryhti pysy
kovin hyvänä. Kyselyn ja omien kokemusten innoittamana aloin suunnittelemaan työpöydän
yhteyteen sijoitettavaa tasapainolautaa, jota voisi käyttää seisten työskennellessään. Pohdin
erilaisia muotoja, ja lopulta päädyin kahteen erilaiseen versioon, jotka ovat esillä lopputulos-osiossa.
KUVA 20. Tasapainolaudan suunnittelua (Ketola 2015)
30
5.3.3 Venyttelytuotteet
Monipuolisuutta ajatellen halusin suunnitella myös tuotteita, joilla olisi rentouttava ja venyttävä
vaikutus. Taustatiedon perusteella istumatyö rasittaa etenkin selkää. Perinteinen puukepin avulla
tehtävä venyttely on helppoa ja yksinkertaista. Haasteena oli keppien sijoittaminen tilaan. Päädyin
suunnittelemaan venyttelykepeille telineen, joka toimii myös serminä. Venyttelykeppitelineen
lisäksi lopputulos-osion esimerkkitilasta löytyy erillinen venyttelypiste kuminauhan avulla tehtävään
venyttelyyn.
KUVA 21. Venyttelyliikkeitä (Ketola 2015)
Venyttelytuotteissa osa suunnitelmista perustui omaan kokemukseen. Yksi iltarutiineistani on
venytellä selkää kahden sukkaan pujotetun tennispallon avulla. Venyttely tapahtuu siten, että
makaan lattialla pallot selän alla, selkärangan molemmin puolin. Siirrän palloja sitä mukaa, kun
huomaan lihasten rentoutuvan. Kyseinen venytys on ollut äärettömän hyvä apu istumatyöstä
seuranneisiin selkävaivoihin, joten halusin suunnitella tuotteen sen pohjalta. Lähtökohtaisesti en
halunnut venyttelyn tapahtuvan lattialla maaten, joten päädyin suunnittelemaan seinään
kiinnitettävää mallia.
Alussa mietin venyttelyseinäkkeelle erilaisia väri- ja kokovaihtoehtoja, mutta lopulta päätin rajata
tarkemmat väri- ja materiaalimääritykset pois koko opinnäytetyön lopputuloksesta. Värien lisäksi
pelkistin venyttelyseinäkettä karsimalla turhat muodot pois. Halusin ominaisuuksien jäljittelevän
kaipaamaani venytystä mahdollisimman hyvin. Materiaaleihin sen kummemmin puuttumatta
ajattelin kuitenkin taustan olevan ominaisuuksiltaan akustoiva. Tuotteen oli oltava myös säädettävä,
jotta sillä pystyisi venyttämään laajasti koko selän. Haasteena oli vielä sopivan paineen
mahdollistaminen selälle seisoma-asennossa. Haasteeseen on haettu ratkaisua lopullisessa
tuotteessa.
31
KUVA 22. Venyttelyseinän suunnitteluprosessin alkuvaiheet (Ketola 2015)
KUVA 23. Venytystä selälle (Ketola 2015)
32
5.4 Suunnitteluun liittyvää
Havainnollistaakseni tuotteiden käyttöä tarvitsin erilaisia ihmishahmoja. Käytössäni ei ollut
kuvankäsittelyohjelmaa, joten tein toteutuksen vaikeamman kautta. Etsin internetistä kuvia
ihmisistä eri toiminnoissa, ja käytin niitä mallina Rhinoceros-ohjelmassa. Tein kuvien päälle
viivapiirroksia ihmisistä, ja tein piirroksille täytteet, jotta hahmot näkyivät myös rendatuissa 3Dkuvissa. Lopuksi skaalasin hahmot oikeisiin mittasuhteisiin, ja asettelin ne samaan kuvaan
tuotteiden kanssa.
KUVA 24. Ihmishahmon tekemisen vaiheet
KUVA 25. Kooste tekemistäni ihmishahmoista (Ketola 2015)
33
Tuotteiden suunnitteluprosessiin sisältyi luonnostelua erilaisista vaihtoehdoista. Rajasin tuotteet
ylempänä esittelemiini, mutta päätin kuitenkin tehdä koosteen osasta piirroksia. Luonnokset ovat
hyvin pikaisesti tehtyjä, mutta päätin liittää ne mukaan, sillä niiden piirtäminen oli oleellinen osa
suunnitteluprosessia.
KUVA 26. Luonnoksia suunnitteluprosessin vaiheista (Ketola 2015)
34
5.5 Ideointia – Tila
Tilan suunnittelu jäi työssä vähemmälle huomiolle tuotesuunnittelun- ja toteutuksen viedessä aikaa,
ja laajennuttua alkuperäistä suurempaan mittakaavaan. Alkuperäisenä ajatuksena oli keskittyä
tilaan enemmän. Lopulta päädyin pitämään esimerkkitilan pelkistettynä, ja sijoittamaan sinne
suunnittelemani tuotteet siten, että ne ovat näkyvästi oleellinen osa konseptia. Tilan tarkoitukseksi
muodostui toimia pohjana tuotteilleni ja liikkumiseen vaikuttaville ratkaisuille. Etsin kuvia, joista
saisin ajatusta tilan visuaaliseen toteutukseen.
KUVA 27. Ideakuva toteutusta ajatellen (Dezign Interiors 2013)
Tein tilasta luonnoksen, johon koostin mieleeni tulleita ideoita. Tavoitteenani oli huomioida
liikkumiseen vaikuttavat tekijät koko tilassa mahdollisimman hyvin. Suunnittelin jaottelevani tilan eri
osiin, ja kertovani mitkä ovat kullekin osalle ominaisia piirteitä. En määritellyt tilaan mitään
tietynmerkkisiä kalusteita, vaan päätin kuvailla tilassa olevien kalusteiden ominaisuuksia. Alapuolella
on paljon merkintöjä sisältävä luonnos, jonka pohjalta lähdin suunnittelemaan tilaa ArchiCad –
ohjelmalla.
35
KUVA 28. Luonnos esimerkkitilasta (Ketola 2015)
Suunnittelin tilaan erilaisia rentoutumistiloja. Pohdin erilaisia teemoja, kuten merenranta,
maaseutu, suomalainen metsä ja viidakko. Ideoin huoneen rakennetta ja tein testiversioita
Rhinoceros-ohjelmalla. Lopulta ideat kasvoivat kuitenkin niin suuriksi, että niistä olisi voinut tehdä
kokonaan oman opinnäytetyön. Haikein mielin päädyin rajaamaan huoneiden suunnittelun pois, ja
esittelemään ne esimerkkitilan yhteydessä vähemmällä huomiolla.
36
KUVA 29. Luonnoksia rentoutumishuoneista (Ketola 2015)
KUVA 30. Rentoutumishuoneen testimallinnus (Ketola 2015)
37
6 LOPPUTULOS
Aiempi luku kertoi tuotteiden ja tilan suunnitteluprosessista. Halusin lopputuloksen pääpainon
olevan kuvissa, joten päätin kertoa lopullisista tuotteista ja tilasta sanallisesti vain tarpeellisiksi
kokemani asiat. Kuvat eivät ole oikeassa mittakaavassa. Mittapiirrosten tarkoitus on ainoastaan
havainnollistaa tuotteiden kokoluokkaa. Jokaisesta tuotteesta on esillä kuva, suuntaa antava
mittapiirros ja tuotteen käyttöä havainnollistava 3D-visualisointikuva.
Suunnittelin tuotteet Rhinoceros-ohjelmalla, ja niiden visualisointiin käytin Flamingon
rendausohjelmaa. Tein suunnittelemistani tuotteista .3ds – muodossa olevia objekteja, jotta pystyin
liittämään niitä ArchiCadilla suunnittelemaani esimerkkitilaan.
KUVA 31. Kooste tuotteista (Ketola 2015)
38
6.1 Liikettä tuovat tuotteet
Puolateline
Puolatelineen mitoituksessa on huiomioitu ihmisen ulottuvuuden mitoitus. RT-korttien mukaan
naisten ulottumiskorkeus on 1950 mm. (Rakennustietosäätiö 1, 2014.) Telineellä kiipeäminen
tapahtuu loivasti ylös- ja alaspäin. Lisäksi telineellä voi roikkua paikoillaan ja venyttää lihaksia.
Telineen alin puola on sijoitettu 1900 mm korkeuteen, jotta siihen ulottuu keskimääräistä
lyhyempikin henkilö.
KUVA 32. Puolatelineen ulkoasu, sekä mitoitus sivulta ja edestä (Ketola 2015)
KUVA 33. Havainnollistava kuva telineestä ja taustaseinästä (Ketola 2015)
39
Salkopallo
Salkopallo kiinnitetään kattoon sekä lattiaan, ja sen korkeus säädetään huonekorkeuden mukaan.
Pelin pallo on suunnilleen tennispallon kokoinen. Mittakuvaan on merkitty esimerkkitilan huoneen
korkeus, joka on 2600 mm.
KUVA 34. Salkopallon mitat ja ulkoasu (Ketola 2015)
KUVA 35. Havainnekuva pelitilanteesta (Ketola 2015)
40
Este
Esteen mitoitus on suunniteltu omatoimisten testien perusteella. Esteiden tarkoitus on tuoda
liikettä istumatyössä passivoituneille jaloille, ja tehostaa niiden verenkiertoa.
KUVA 36. Esteen mitoitus (Ketola 2015)
KUVA 37. Havainnekuva esteen käytöstä (Ketola 2015)
41
6.2 Tasapainotuotteet
Tasapainolankku
Tasapainolankun ulkoasu on hyvin pelkistetty. Sen tarkoitus on kehittää tasapainoa, ja keskittymisen
avulla viedä ajatuksia hetkeksi pois työstä. Lankku on mitoitettu melko kapeaksi, jotta
tasapainotteluun tulee haastetta.
KUVA 38. Tasapainolankun mitoitus sivulta ja edestä (Ketola 2015)
KUVA 39. Havainnekuva tasapainolankun käytöstä (Ketola 2015)
42
Tasapainolaudat Spinner ja Swayer
Tasapainolaudoista on kaksi erilaista mallia. Pyöreän version (Spinner) liikerata on laajempi kuin
neliön mallisessa (Swayer), jossa liikkeen keinuvan suunnan voi valita lautaa kääntämällä.
Molemmissa laudoissa on erilainen pehmeä, mutta kuitenkin jämäkästi tuntoa antava pinta. Pinnan
tarkoitus on stimuloida jalkapohjia ja aktivoida niiden verenkiertoa. Lautojen korkeus on mitoitettu
siten, että sillä seisominen vaatii hieman tasapainottelua, muttei vie kuitenkaan liikaa huomiota
työnteolta.
KUVA 40. Spinner, mitoitus ja ulkoasu (Ketola 2015)
KUVA 41. Swayer, mitoitus ja ulkoasu (Ketola 2015)
KUVA 42. Havainnekuva tasapainolautojen käytöstä (Ketola 2015)
43
6.3 Venyttelytuotteet
Venyttelykeppiteline StretchUp
Venyttelykeppiteline toimii tilassa sekä serminä että toiminnallisena tuotteena. Tuotteesta on
erilaisia versioita eri mitoituksilla, keppien määrillä ja malleilla. Alla olevassa kuvassa on yksi
malliesimerkki.
KUVA 43. StretchUp, mitoitus edestä ja sivulta (Ketola 2015)
KUVA 44. Havainnekuva StretchUpista (Ketola 2015)
44
Venyttelyseinä Tennzer
Viimeisenä esiteltävänä tuotteena on venyttelyseinä. Seinää on tarkoitus käyttää niskahartiaseudun, selän sekä pakaroiden venytykseen. Kaltevan jalkatuen tarkoitus on antaa jaloille
tukea ja lisätä painetta, jolloin venytyksen saa tuntumaan voimakkaampana. Pallojen korkeus on
vapaasti säädettävissä, ja niiden säätöhihnat joustavat myös sivusuuntaisesti.
KUVA 45. Tennzer, mittapiirrokset ja havainnekuvat (Ketola 2015)
45
6.4 Tilakonseptin pääperiaatteet
Jokainen tila on erilainen, joten tilaan liittyvät ohjeet ovat suuntaa antavia. Lähtökohtana on, että
seisten työskentely on mahdollistettu jokaisella työpisteellä, ja että toimintojen sijoittelu tukee
liikkumista. Esimerkkitilana on monitilatoimisto. Esimerkkitilan työpisteet on sijoitettu väljästi, jotta
toiminnot erottuvat kuvissa paremmin. Tila soveltuu pinta-alansa puolesta 100 – 150 työntekijälle.
KUVA 46. Esimerkkitila (Ketola 2015)
6.4.1 Työpisteet ja niiden lähiympäristö
Joka työpisteellä on sähkösäätöinen työpöytä ja ergonominen tuoli. Mahdollisuuksien mukaan
hyödynnetään uutta tekniikkaa, kuten istumisesta palautetta antavaa tuolia, sekä näyttöpäätteeltä
tai älypuhelimelta tulevaa muistutusta siitä, milloin on hyvä nousta ylös.
Työpisteiden lähiympäristössä on tarjolla erilaisia venyttelypisteitä, sekä tasapainolautoja, joiden
tarkoitus on stimuloida jalkoja. Esimerkkitilan seisoma-alustat kehittävät myös tasapainoa.
Työpisteen mitoituksessa huomioidaan RT-kortin ohje, jonka mukaan työpöydän ja sen vastapäätä
olevan rakenteen väli tulee olla vähintään 900 mm. (Rakennustietosäätiö 1, 2014.) Esimerkkitilassa
mitoitus on huomattavasti reilumpi.
46
KUVA 47. Työpisteet ja niiden ympäristö (Ketola 2015)
47
6.4.2 Neuvotteluhuoneet
Tilan jokaisessa neuvotteluhuoneessa on mahdollisuus työskennellä seisten. Seisomatyötä varten
on tarjolla tasapainolautoja. Esimerkkitilassa osa neuvotteluhuoneiden pöydistä on sähkösäätöisiä,
ja osassa on mahdollista pitää kävelypalavereita kävelymattojen ansiosta. Kävelymattoja sisältävässä
neuvotteluhuoneessa ei ole istumamahdollisuutta, mikä on huomioitava palaverien kestossa.
KUVA 48. Neuvotteluhuone (Ketola 2015)
KUVA 49. Kävelyneukkari (Ketola 2015)
48
6.4.3 Taukotila
Taukotilan ruokailupöydät on mitoitettu seisoma-korkeudelle, joka on RT-kortin mukaan 900 – 1100
mm. (Rakennustietosäätiö 1, 2014.) Tarjolla on myös korkeampia tuoleja ja seisoma-alustoja, sekä
seisomatukia, joihin voi nojata seistessään. Taukotilasta löytyy myös rennompi alue, jossa on sohva,
sekä mahdollisuus venyttelylle.
KUVA 50. Taukotila (Ketola 2015)
49
6.4.4 Lenkkihuone
Taukotilan vieressä on lenkkihuone, jossa voi vaikka lounastaa matolla kävellessään. Laitteiden
väleissä on pöydät eväitä ja tavaroita varten. Seinällä on suuri screeni, jossa pyörii metsäaiheinen
video. Lenkkihuoneen kävelymatoilla voi myös halutessaan ottaa juoksuaskelia, tai pitää
rennomman palaverin.
KUVA 51. Lenkkihuone (Ketola 2015)
50
6.4.5 Liikuntahuone
Liikuntahuoneen koko riippuu toimiston kokonaisneliömäärästä. Huoneen sisältö määräytyy
opastevideoiden tarvikkeiden mukaan. Esimerkkitilan liikuntahuoneessa on kaksi soutulaitetta,
jumppamattoja ja hylly, jossa on erilaisia liikuntavälineitä. Huoneessa on myös salkopallo, joka ei vie
paljon tilaa silloin, kun sitä ei pelata. Huoneen seinällä on iso screeni, jolta voi seurata valitsemaansa
liikuntavideota. Videot ovat kestoltaan noin 10–15 minuuttia. Osa opasteista on ilman välineitä
tehtäviä, ja osassa hyödynnetään hyllystä löytyviä välineitä. Videoista on valittavana myös
pidempikestoisia versioita, joita työntekijä voi hyödyntää omalla ajallaan työpäivän päätteeksi.
Liikuntahuonetta voi käyttää tarpeen tullen esimerkiksi koulutustilana screeniä hyödyntäen.
KUVA 52. Liikuntahuone (Ketola 2015)
51
6.4.6 Rentoutumisen tilat
Rentoutumisen tilat on sijoitettu toimiston perälle, ja ne on tarkoitettu lyhytaikaiseen
rentoutumiseen, sekä ajatusten selkiyttämiseen. Tiloissa voi ottaa vaikka pienet noin 10 – 15
minuutin mittaiset päiväunet.
Tiloissa on valittavana eri teemoja. Esimerkkitilan rentoutumishuoneen teemana on viidakko.
Seinällä on käytetty puupintaa ja kasvillisuutta. Muita teemavaihtoehtoja ovat muun muassa meri,
suomalainen metsä ja maaseutu. Tilan näytöltä voi halutessaan katsoa teemaan sopivaa videota, ja
äänimaailmaksi voi valita videolta tulevien äänien lisäksi esimerkiksi rentoutumismusiikin. Tilassa on
hyvä äänieristys, joten vaihtoehtoisesti tilan saa täysin hiljaiseksi.
Havainnekuvassa tilan etuseinä on läpinäkyvä. Näkymä sisälle tilaan ja tilasta ulos peitetään joko
verhoilla, umpinaisella seinällä tai ikkunateippauksella. Vaihtoehtoisesti seinä voi olla umpinainen,
jolloin tilan saa halutessaan täysin pimeäksi.
Kuva 53. Rentoutumisen tila (Ketola 2015)
52
6.4.7 Muut tilat
Tiloissa on tarjolla erilaisia virikkeitä, joista osa on liikunnallisia, osa venyttäviä, ja osa tasapainoa
vaativia. Virikkeiden tarkoitus on tauottaa työpäivää ja tehostaa työntekijän työpäivän aikaista
liikkumista, sekä taukojen pitämistä.
Kopiohuone ja lokerikot on sijoitettu tarkoituksellisesti kauemmas työpisteiltä, jotta niitä varten
joutuu nousemaan ylös ja lähtemään liikkeelle.
Koko tilassa on huomioitu RT-kortin suositus käytävän leveydestä, joka on 1200 mm.
(Rakennustietosäätiö 2, 2014.) Ohjeiden mukaan kulkukäytävällä ei tulisi olla toimintoja.
Esimerkkitilassa yhdelle kulkukäytävistä on kuitenkin tarkoituksellisesti sijoitettu erilaisia
toiminnallisia telineitä, joita voi käyttää tilan läpi kulkiessaan. Läpikulkemisen lisäksi telineille voi
mennä pitämään lyhyen liikuntahetken. Telineiden vieressä on vapaa käytävä, joten telineet on
mahdollista kiertää.
Kuva 54. Muut tilat (Ketola 2015)
53
Huoneet, joissa on
kävely-/juoksumattoja
Liikkumis-/venyttely/
tasapainottelupisteet
Taukotila/
rentoutumistila
Kopiohuone
Lokerikot
Työtilat
Vetäytymistilat,
neuvotteluhuoneet,
tiimitilat ym.
Kuva 55. Pohjapiirustus ja tilajako (Ketola 2015)
Sovellettavuus
Konsepti sisältää erilaisia vaihtoehtoja, joten se on sovellettavissa eri toimistotilojen lisäksi myös
muihin ympäristöihin. Sitä voi hyödyntää esimerkiksi muuntyyppisissä työympäristöissä,
huoltoasemilla, opiskelupaikoissa tai palvelutaloissa. Toiminnot voivat palvella sekä työntekijöitä
että asiakkaita.
54
7 POHDINTA
Prosessista
Opinnäytetyöprosessin maaliviivoilla voin vihdoin huokaista helpotuksesta. Vielä edellisvuoden
loppupuolella tuskailin opinnäytetyön aiheen kanssa, ja etsin sopivaa työharjoittelupaikkaa. Kuin
ihmeen kaupalla löysin aivan mahtavan harjoittelupaikan, ja siitä motivoituneena ajatukset
opinnäytetyön suhteen selkenivät. Aihevalintaan vaikuttivat niin työympäristöihin keskittynyt
harjoittelupaikkani, kuin aikaisemmasta projektista mietityttämään jäänyt taukopeli-ideointi.
Alkuperäisenä aiheajatuksena oli suunnitella taukopeli, mutta ohjauskeskustelujen,
suunnitteluseminaarin ja omien pohdintojen myötä päädyin laajentamaan aihealuetta.
Opinnäytetyöprosessia aloittaessani tiesin aikataulun menevät tiukalle, sillä työstäminen tapahtui
päällekkäin harjoittelujakson kanssa. Aluksi suunnittelin tekeväni harjoittelua päiväajan, ja
työstäväni opinnäytetyötä iltaisin. Jo parin päivän jälkeen huomasin sen olleen epärealistinen
ajatus. Päivät venyivät työmatkoineen yllättävän pitkiksi, ja kotiin saavuttuani olin melko väsynyt
kaikesta uudesta. Opinnäytetyö ei vaan edennyt, joten päädyin urheilun pariin ajatuksia
nollaamaan. Päätin jatkaa opinnäytetyötä totuttuani harjoittelupaikkaan. Tunsin päätöksen olevan
oikea, mutta siitä huolimatta alitajunnassa painoi tietoisuus velvollisuuksista. Stressiä lieventääkseni
pyrin ottamaan harjoittelun alkuaikana edes pieniä askelia opinnäytetyön etenemisen hyväksi.
Vähitellen totuin harjoittelupaikan käytäntöihin, mikä mahdollisti ajan jakamisen myös
opinnäytetyölle. Voi sitä helpotuksen määrää, kun sain vihdoin enemmän aikaiseksi. Opinnäytetyön
tekeminen helpottui, mitä enemmän sitä työstin. Työharjoittelu rajasi ajankäyttöäni edelleen melko
paljon, mutta työllistymistä ajatellen koin siihen panostamisen hyvin tärkeäksi. Työstöajan käydessä
vähiin päätin kieltäytyä kaikesta ylimääräisestä, jotta työ tulisi tehtyä. Kieltäytyessäni tarjotusta
koiranvahtikeikasta, tai yhteisistä ajanvietoista ystävieni kanssa koin samalla saavuttaneeni jotain
uutta. Asioista kieltäytyminen on ollut toisinaan vaikeaa, ja olen koettanut saada aikani riittämään
kaikkeen. Kieltäytymisen myötä aloin pikkuhiljaa ymmärtämään, ettei kaikkeen tarvitse aina pystyä
ja keritä.
Työn alkuvaiheissa oli tiedostettava luonteelleni ominainen aloittamisen vaikeuden riski. Oli
otettava itseään niskasta kiinni, ja mentävä tietyn kynnyksen yli. Yllätin itsenikin sillä, mihin kaikkeen
liian lyhyeksi mieltämäni aika riittää, jos keskityn oleelliseen, ja opin aikatauluttamaan myös
vapaapäiväni.
Melkein joka tehtävässä alkuvaihe on haastavin. Niin oli myös tämän työn kohdalla. Aluksi ideat
olivat hukassa, ja sitten niitä oli niin paljon, että niistä oli vaikea saada kunnolla kiinni.
Opinnäytetyöprosessissa koin kokonaisuuden hallitsemisen haastavaksi alusta asti. Eri osa-alueita oli
vaikea pilkkoa osiin ja tehdä vaiheittain, kun mielessä oli jatkuvasti kaikki se muu, mitä piti vielä
työstää. Jaksotin työskentelyn päiviin, jolloin kirjoitin enemmän, ja päiviin, jolloin suunnittelin ja
toteutin työtä.
55
Tekniikasta
Oman haasteensa työskentelyyn toi tekniikka. Mikään ei tunnu menevän ikinä täysin sujuvasti
tietokoneella työskennellessäni. Tämäkään kerta ei tuottanut iloista poikkeusta, vaan pääsin
tekemään ylimääräistä työstöä saadakseni kaiken toimimaan.
Jouduin asentamaan koneelleni useita ohjelmia ja erilaisia lisäosia saadakseni työn kokoon. Kaikki
ylimääräinen ohjelmien lataaminen söi aikaa itse opinnäytetyöltä, ja vaikutti huomattavasti
lopputulokseen. Ihmettelen vieläkin, miten hyvin pystyin hallitsemaan hermoni, ja etsimään
ratkaisuja ilman suunnatonta paniikkia asioista. En saanut aikaiseksi sellaisia kuvia, mitä olin
mielessäni luonut, mutta pääasia oli saada työ tehtyä edes jotenkin.
Tulevaisuusnäkymä ja loppupohdinta
Tuotteiden suunnittelemisessa haasteena oli miettiä niiden toimivuutta. Ainakin osa tuotteista on jo
keksitty. Halusin ottaa ne mukaan suunnitelmaan, koska normaalisti niitä on totuttu näkemään
erilaisissa ympäristöissä. Muiden tuotteiden lopullista tuntumaa on vaikea arvioida ilman kunnollisia
testauksia. Tavoitteena oli kuitenkin tehdä suunnitelmia, joita on mahdollista lähteä kehittämään
paremmaksi, joten testauksia ei ollut tarkoituskaan suorittaa. Jälkikäteen ajateltuna suunnitelmani
olisivat voineet olla paljon idearikkaampia ja monipuolisempia. Tein paljon ideointia, mutta
lopputulos jäi mielestäni melko tylsäksi. Lisäksi jäi harmittamaan, ettei aika riittänyt viimeisen päälle
hyvännäköisiin kuviin. En ole täysin tyytyväinen työn jälkeen, mutta lopputuloksen työstäminen ja
tuotteiden tekeminen oli siitä huolimatta mielekästä.
Näen työpaikalla tapahtuvan liikunnan ja taukohetkien kehittämisen erittäin ajankohtaisena ja
hyödyllisenä aiheena. Uskon, että niihin tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään yhä enemmän
huomiota. Haluaisin olla osana kyseisen osa-alueen kehityksessä, joten tulen pohtimaan aihetta ja
sen mahdollisuuksia vielä opinnäytetyön jälkeenkin.
Tuotteiden jatkoa ajatellen näen tasapainolaudoissa/seisoma-alustoissa, sekä hierontaseinässä
potentiaalia jatkokehitykselle. Osa konseptiin suunnittelemistani tuotteista on jo keksitty, ja niitä on
saatavilla eri ympäristöihin. Markkinoilla olevat tuotteet on jo testattu, joten voisi ajatella, että
niiden soveltamisessa ja käyttöönotossa toimistoympäristöön ei olisi kovin iso työ. Tiloja ja tuotteita
suunniteltaessa on kuitenkin huomioitava erilaiset turvallisuusmääräykset, jotka vaikuttavat
tuotteisiin ja niiden sijoitteluun.
Pohtiessani ja arvioidessani työtäni mietin sanaa opinnäytetyö. Koin tietopohjan hankinnan
tärkeäksi, mutta eniten oppimistani kuvaavaksi koin kuitenkin lopullisen tuotoksen ja työprosessin
hallinnan. Tavoitteenani oli työskennellä monipuolisesti niillä työkaluilla, mitä opintojeni aikana olin
oppinut käyttämään.
Työtä tehdessäni koin kehittyväni eri osa-alueilla. Esimerkiksi luonnostelutapani nopeutui, ja pystyin
tekemään päätöksiä aiempaa nopeammin. Lisäksi koin kehitystä mallinnusohjelmien käytössä. Opin
hahmottamaan entistä paremmin, milloin on tarpeen tehdä viimeisteltyä ja tarkkaa työtä, ja milloin
56
riittää suurpiirteisempi jälki. Voi olla, että aiemmilla työskentelytavoilla opinnäytetyö ei olisi
valmistunut ajallaan.
Koko prosessia ja lopputulosta arvioidessani kuitenkin tuntuu, etten saanut käytettyä läheskään
kaikkea osaamistani, koska työstäminen tapahtui jatkuvan stressin ja aikapaineen alla. Olin
suunnitellut ja jakanut ajankäyttöni aivan väärin. Jos nyt tekisin työn uudelleen, tekisin niin monta
asiaa toisin. Onneksi ei tarvitse.
Lopputulos ei ole parasta, mihin pystyn, mutta se on parasta mihin olosuhteet huomioiden kykenin.
Loppumainintana voin vaan sanoa, että olen äärettömän huojentunut, että työ tuli tehtyä.
Seuraavana tavoitteena on lisätä omaa liikkumista samalle tasolle, kuin se oli ennen
opinnäytetyöprosessia.
57
LÄHTEET
PAINETUT
FOGELHOLM, Mikael, LINDHOLM, Harri, LUSA, Sirpa, MIILUNPALO, Seppo, MOILANEN, Jaana,
PARONEN, Olavi ja SAARINEN, Kimmo 2007. Tervettä liikettä – Terveysliikunnan hyvät käytännöt
työterveyshuollossa. Vammala: Vammalan kirjapaino.
KETOLA, Ritva 2007. Toimiva toimisto. Tampere: Tammerpaino Oy.
LAUNIS, Martti ja LEHTELÄ, Jouni 2011. Ergonomia. Tampere: Tammerprint Oy.
TEKES 2011. Käyttäjälähtöiset tilat – Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun. Helsinki: Kirjapaino
Markprint Oy.
SÄHKÖISET
ERGO PRON VERKKOSIVUT [viitattu 6.4.2015]. Saatavissa: http://www.ergopro.fi/
HARTIO, Ilkka 2014. Valtio luopuu koppikonttoreista. Savon Sanomat 26.9.2014 [digilehti] [viitattu
5.4.2015]. Saatavissa: http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/valtio-luopuukoppikonttoreista/1903120
HELSINGIN SANOMAT 2015, ura [verkkojulkaisu]. Työntekijät ahtaampiin tiloihin 19.1.2014 [viitattu
5.4.2015]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/a1390023513754
ITSEHOITOAPTEEKKI 2015 [verkkojulkaisu]. Peffa penkistä 12.6.2014 [viitattu 6.4.2015]. Saatavissa:
http://www.itsehoitoapteekki.fi/Ajankohtaista1/Tiedotteet/Peffa-penkista/
MARTELAN www-sivu 2015. [viitattu 6.4.2015]. Saatavissa: http://www.martela.fi/
RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ 1, Rakennustieto OY 2014 [verkkojulkaisu]. RT 09-11137 Ihmisen mitat ja
ulottuminen. Saatavissa:
https://www.rakennustieto.fi/tuote.html.stx?RANEget=/index/haku&tuote=/110521
RAKENNUSTIETOSÄÄTIÖ 2, Rakennustieto OY 2014 [verkkojulkaisu]. RT 95-11152 Toimistotilat,
tilasuunnittelu. Saatavissa:
https://www.rakennustieto.fi/tuote.html.stx?RANEget=/index/haku&tuote=/105735
TAMMINEN, Tuomo 2014a. Uuden lastensairaalan henkilökunta vastustaa omien työpisteiden
katoamista. Helsingin Sanomat 23.3.2014 [digilehti] [viitattu 5.4.2015]. Saatavissa:
http://www.hs.fi/ura/a1395372478776
TAMMINEN, Tuomo 2014b. Tutkimus: Avokonttorin haitat selvästi hyötyjä suuremmat. Helsingin
Sanomat 22.1.2014 [digilehti] [viitattu 5.4.2015]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/a1390024096825
58
THL 2015 [verkkojulkaisu]. Vain harva suomalainen liikkuu tarpeeksi [viitattu 21.3.2015]. Saatavissa:
https://www.thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/vain-harva-suomalainen-liikkuu-tarpeeksi
TYÖTURVALLISUUSLAKI 23.8.2002/738. Finlex. Lainsäädäntö [viitattu 29.3.2015]. Saatavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738#L5P24
UKK-INSTITUUTTI 2014 [verkkojulkaisu]. Liiallinen istuminen on terveydelle vaarallista [viitattu
21.3.2015]. Saatavissa:
http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/liikkumattomuuden_h
aittoja
VESAMA, Tanja 2014. Omat työpöydät katoavat työpaikoilta. Helsingin Sanomat 4.11.2014
[digilehti] [viitattu 5.4.2015]. Saatavissa: http://www.hs.fi/ura/a1414738378204
YLE UUTISET 2015 [verkkojulkaisu]. Testaa: Jos Juha istuu ja lihoo, vuonna 2033 hän on... [viitattu
21.3.2015]. Saatavissa:
http://yle.fi/uutiset/testaa_jos_juha_istuu_ja_lihoo_vuonna_2033_han_on/6892398
MUUT
WIDELL, Susanna 2015-04-14. Työfysioterapeutti. [Sähköpostihaastattelu]. Vastaanottaja: Jenni
Ketola. Luettu 2015-04-14. Sijainti: Jenni Ketolan henkilökohtainen sähköpostiarkisto.
SURVEY MONKEY - KYSELYTUTKIMUSPALVELU 2015. Liikuttava työympäristö – Opinnäytetyöhön
liittyvä kysely toimistotyöntekijöille. Tekijä: Jenni Ketola. Palvelun sijainti:
https://fi.surveymonkey.com/home/
59
KUVALUETTELO
KUVA 1. KETOLA, Jenni 2015. Liiallinen istuminen altistaa ylipainolle [luonnos]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset kokoelmat.
KUVA 2. KETOLA, Jenni 2015. Kuva kaaviosta [valokuva]. Helsinki: Tekijän sähköiset kokoelmat.
KUVA 3. NATIONAL RAILWAY MUSEUM 2015 [valokuva]. Toimisto vuodelta 1911. Saatavissa:
http://www.nrm.org.uk/ourcollection/photo?group=Horwich&objid=1997-7059_HOR_F_946
KUVA 4. ARNOLD’S OFFICE FURNITURE 2015 [valokuva]. 1960-luvun toimisto. Saatavissa:
http://www.arnoldsofficefurniture.com/blog/used-office-furniture/the-history-of-office-cubiclesfrom-concept-to-pop-culture-icon
KUVA 5. CARPET CONCEPT 2015 [pohjakuva]. Esimerkkipohja kombitoimistosta. Saatavissa:
http://www.carpet-concept.de/en/products/acoustic-systems/cas-rooms/examples-of-floorplans.html
KUVA 6. KETOLA, Jenni 2015. Esimerkki avotoimistosta [valokuva]. Helsinki: Tekijän sähköiset
kokoelmat.
KUVA 7. LINKSBOOKS 2014. Esimerkkejä toimistoista ulkomailla [kuvakollaasi]. Working places
today. Sivut 20, 26, 77, 127, 246, 280. Spain: LinksBooks.
KUVA 8. WORKSPACE 2015. Esimerkkejä toimistoista Suomessa [kuvakollaasi]. Saatavissa:
http://www.workspace.fi/fi/showroom
KUVA 9. NBBX 2015 [havainnekuva]. Esimerkki monitilatoimistosta ulkomailla. Saatavissa:
http://meanstheworld.co/work/high-tech-in-the-city-2
KUVA 10. WORKSPACE 2015. Esimerkkejä monitilatoimistoista Suomessa [kuvakollaasi]. Saatavissa:
http://www.workspace.fi/fi/showroom
KUVA 11. KETOLA, Jenni 2015. Kooste toimistokalusteista ja –varusteista [kuvakollaasi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 12. KETOLA, Jenni 2015. Ohjeita suunnitelman tueksi [muistiinpano]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset muistiinpanot.
KUVA 13. KETOLA, Jenni 2015. Ideakuvia suunnittelun tueksi [kuvakollaasi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 14. KETOLA, Jenni 2015. Luonnos puolapuista [piirros ja 3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVAT 15, KETOLA, Jenni 2015. Puolapuiden ulkoasun suunnittelua [piirros]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
60
KUVA 16. KETOLA, Jenni 2015. Salkopallon suunnittelua [piirros ja 3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 17 ja 18. KETOLA, Jenni 2015. Esteiden suunnittelua [piirros ja 3D-visualisoinnit]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 19. KETOLA, Jenni 2015. Tasapainolankku [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 20. KETOLA, Jenni 2015. Tasapainolaudan suunnittelua [piirros]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 21. KETOLA, Jenni 2015. Venyttelyliikkeitä [piirros]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 22. KETOLA, Jenni 2015. Venyttelyseinän suunnitteluprosessin alkuvaiheet [piirros]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 23. KETOLA, Jenni 2015. Venytystä selälle [piirros ja 3D-visualisoinnit]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 24. KETOLA, Jenni 2015. Ihmishahmon tekemisen vaiheet [kuvankaappaus]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 25. KETOLA, Jenni 2015. Kooste tekemistäni ihmishahmoista [kuvankaappaus]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 26. KETOLA, Jenni 2015. Luonnoksia suunnitteluprosessin vaiheista [piirroskollaasi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 27. DEZIGN INTERIORS 2013. Ideakuva toteutusta ajatellen [kuvankaappaus]. Saatavissa:
http://dezigninteriors.com.au/space-planning
KUVA 28. KETOLA, Jenni 2015. Luonnos esimerkkitilasta [luonnos]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 29. KETOLA, Jenni 2015. Luonnoksia rentoutumishuoneista [luonnos]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 30. KETOLA, Jenni 2015. Rentoutumishuoneen testimallinnus. [3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 31. KETOLA, Jenni 2015. Kooste tuotteista. [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 32. KETOLA, Jenni 2015. Puolatelineen ulkoasu, sekä mitoitus sivulta ja edestä [3Dvisualisointi ja 2D-piirros]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 33. KETOLA, Jenni 2015. Havainnollistava kuva telineestä ja taustaseinästä. [3D-visualisointi].
Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
61
KUVA 34. KETOLA, Jenni 2015. Salkopallon mitat ja ulkoasu [2D-piirros ja 3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 35. KETOLA, Jenni 2015. Havainnekuva pelitilanteesta [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 36. KETOLA, Jenni 2015. Esteen mitoitus [2D-piirros]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 37. KETOLA, Jenni 2015. Havainnekuva esteen käytöstä [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 38. KETOLA, Jenni 2015. Tasapainolankun mitoitus sivulta ja edestä [2D-piirros]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 39. KETOLA, Jenni 2015. Visualisointi tasapainolankun käytöstä [3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 40. KETOLA, Jenni 2015. Spinner, mitoitus ja ulkoasu [2D-piirros ja 3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 41. KETOLA, Jenni 2015. Swayer, mitoitus ja ulkoasu [2D-piirros ja 3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 42. KETOLA, Jenni 2015. Havainnekuva tasapainolautojen käytöstä [3D-visualisointi]. Helsinki:
Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 43. KETOLA, Jenni 2015. StretchUp, mitoitus edestä ja sivulta [2D-piirros ja 3D-visualisointi].
Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 44. KETOLA, Jenni 2015. Havainnekuva StretchUpista [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 45. KETOLA, Jenni 2015. Tennzer, mittapiirrokset ja havainnekuva [2D-piirros ja 3Dvisualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 46. KETOLA, Jenni 2015. Esimerkkitila [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 47. KETOLA, Jenni 2015. Työpisteet ja niiden ympäristö [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 48. KETOLA, Jenni 2015. Neuvotteluhuone [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 49. KETOLA, Jenni 2015. Kävelyneukkari [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 50. KETOLA, Jenni 2015. Taukotila [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
62
KUVA 51. KETOLA, Jenni 2015. Lenkkihuone [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 52. KETOLA, Jenni 2015. Liikuntahuone [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 53. KETOLA, Jenni 2015. Rentoutumisen tilat [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
KUVA 54. KETOLA, Jenni 2015. Muut tilat [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän henkilökohtaiset
arkistot.
KUVA 55. KETOLA, Jenni 2015. Pohjapiirustus ja tilajako [3D-visualisointi]. Helsinki: Tekijän
henkilökohtaiset arkistot.
63
KUVIOLUETTELO
KUVIO 1. Selvitys istumisen määrästä [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 2. Syitä istumiselle [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 3. Vastaajien työpäivän aikaiset liikkumistottumukset [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 4. Kiinnostuneisuuden kartoitusta [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 5. Selvitys rentouttavasta toiminnasta [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 6. Motivoivat tekijät [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 7. Vireystasoon vaikuttavat tekijät [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
KUVIO 8. Kiinnostuneisuus [digikuva]. Kuva: Jenni Ketola 2015
64
LIIKETTÄ TYÖPÄIVÄÄN – KYSELY
LIITE
Hei,
Olen Jenni Ketola, sisustusarkkitehtuurin ja kalustemuotoilun opiskelija Kuopion
Muotoiluakatemiasta. Teen opinnäytetyötä, joka kulkee työnimellä ”Liikettä työhön – Työn
tauottamista ja liikkumista tukeva tilakonsepti toimistoihin”.
Työni kaipaa kohderyhmän näkemystä asioista. Kohderyhmänä ovat toimistolla pääsääntöisesti
istumatyötä tekevät henkilöt. Jos kuulut kohderyhmään, niin olisin hyvin kiitollinen, jos voisit
osallistua lyhyeen, noin 5-10 minuuttia kestävään kyselyyn. Kysely on avoinna 11.4.2015 klo 14.00
saakka.
Ohessa linkki kyselyyn (jos linkki ei avaudu suoraan, kopio osoite selaimellesi):
https://fi.surveymonkey.com/s/ZXC8DMF
Mukavaa päivää!
Terveisin,
Jenni Ketola
K1
K2
K3
K4
K5
K6
K7
´7
K8
´7
K9
´7