Seurantaraportti I/2015
Seurantaraportti I/2015 Valtuusto 7.9.2015 Strategia ja talous -yksikkö ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1.2 Toimintaympäristö 1 1 2 2 ESPOO-TARINAN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 9 3.1 Talous, tulosennuste 3.2 Henkilöstö 3.3 Verorahoitus 3.4 Rahoitus 3.5 Rahastot 3.6 Talousarviomuutokset 4 VUODEN 2015 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN 4.1 Yleishallinto 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi 4.3 Sivistystoimi 4.4 Tekninen ja ympäristötoimi 4.4.1 Tilakeskus-liikelaitos 4.4.2 Suurpellon taseyksikkö 4.4.3 Tapiolan taseyksikkö 4.5 Palveluliiketoimi 4.5.1 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 4.5.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 4.5.3 Espoo Logistiikka -liikelaitos 4.5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 4.5.5 Espoo Catering -liikelaitos 4.5.6 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 4.5.7 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 9 11 12 13 15 19 21 21 25 32 40 46 49 50 53 58 59 61 62 64 65 67 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 69 5.1 Peruskaupungin investoinnit 5.2 Aineettomat hyödykkeet 5.3 Maa- ja vesialueet 5.4 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5.5 Koneet ja kalusto 5.6 Osakkeet ja osuudet 70 70 71 71 72 73 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma 31.7. 6.2 Rahoituslaskelma 31.7. 6.3 Tase 31.7. 7 LIITTEET 1 Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014- 2017. Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/2015 3 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne 74 74 74 75 77 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 1 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin tulos tammi - heinäkuussa oli 48 milj. euroa ja se on noin 35 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Tulokseen ovat vaikuttaneet erityisesti etupainotteisesti kertyneet toimintatulot sekä edellisvuotta suuremmat rahoitustuotot. Vuosikatteemme tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. tuottavampia tapoja järjestää palveluja. Kaupungin tuottavuusohjelma tullaan päivittämään uuteen tilanteeseen. Valmistelemme luopumista tilaaja-tuottaja -toimintamallista ja entistä tehokkaampaan organisaatioon siirtymistä. Kehitämme kaupungin johtamista ja kiinnitämme entistä suurempaa huomiota tilakustannusten hallintaan. Kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikkoja ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Tällä on suora vaikutus myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen hitaana kasvuna, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Tuottavuusohjelman lisäksi rakennamme myös muita menestyksen keinoja. Länsimetron kehityskäytävä on avain Espoon menestymiseen tulevaisuudessa. Länsimetron kehityskäytävän osalta tuotteistamme kaupunkikehittämiseen liittyviä haasteitamme ja etsimme niihin parhaat toteutustavat. Metrokäytävä mahdollistaa kansallisesti merkittävien kaupunki-innovaatioiden kehittämisen. Talousarviossa on edellä mainituista syistä menojen ylityspaineita ja tulojen alituspaineita. Tärkeimpänä tavoitteena syksylle on, että pysymme valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja toimeenpanemme valtuuston hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman. Toimintaympäristössämme on suuria haasteita; väestömäärä kasvaa voimakkaasti yli 4 000 henkilöllä tänäkin vuonna. Väestönkasvu lisää palvelutarvetta ja kasvanut työttömyys tuo entistä useamman vaikeassa elämäntilanteessa olevan espoolaisen kaupungin asiakkaaksi. Koska kaupungin verorahoitus kehittyy hitaasti, meidän tulee löytää yhä Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Espoo rakentaa erityisesti sitä, mitä metro mahdollistaa. Todennäköisesti on kysymys nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimmästä kehitys- ja kasvukäytävästä. Länsimetron kasvuja kehityskäytävä antaa hyvät edellytykset voittaa takaisin Suomen menettämiä osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja, kehittää Euroopan parasta Innovaatioympäristöä sekä rakentaa raiteisiin tukeutuvaa kaupunkirakennetta, monipuolista asumista ja älykästä liikennejärjestelmää. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulonlähde tulevina vuosina. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 2 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 %. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Työttömyyden kehitys Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. (Lähde: VM:n talouskatsaus kesä 2015). Keväällä aloittaneen hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen valmistelu on käynnissä ja alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaisi myös kuntatalouteen pitemmällä aikavälillä. Hallitusohjelmassa vahvalla painotuksella oleva kuntien tehtävien vähentäminen on parhaillaan valmisteluvaiheessa. Kuluvan vuoden (kuntien) talouskehitykseen näillä valtion ohjaamilla hankkeilla ei ole vaikutusta. Väestökehitys Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan 267 362 asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli 1 819 asukasta, mikä on 600 asukasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönkasvu. Vuonna 2014 väestönkasvu oli ennätyskorkeaa ja väestömäärä kasvoi lähes 5 000 henkilöllä. Väestönkasvu on ollut odotetun mukainen alkuvuonna ja ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin 4 000 henkilöllä tänä vuonna. Vuonna 2014 Espoossa oli noin 12 300 yritystä, joista aidosti toimivia 7 000–7 500. Yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta reilulla 500:lla (5 %). Espoossa oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä noin 124 500 työpaikkaa. Vuonna 2014 työpaikkoja oli keskimäärin saman verran eli 124 500. Määrä pieneni muutamalla tuhannella edeltävästä vuodesta. Työpaikkamäärältään suurin toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa. Seuraavina ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, teollisuus, informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli kesäkuun lopulla työttömiä 16,1 % (2 102 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 9 % enemmän ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa ja että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 3 Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut Espoossa vuoden 2011 lopulta alkaen. Kesäkuussa 2015 oli 1 795 alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli 17,7 % vuodentakaista suurempi ja kasvu näyttää lähikuukausina jatkuvan samaa tahtia. Nuorisotyöttömyys on kesäkuukausina muita kuukausia korkeampi oppilaitosten lomakauden vuoksi. Kuluneen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella vuoden 2015 lopulla olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta noin 1 700. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla 1 352 avointa työpaikkaa, mikä oli 23,6 % vuodentakaista enemmän. Paitsi että työttömien määrä on vuoden 2015 alkupuoliskolla korkein sitten 1990-luvun lamavuosien, myös avoimia työpaikkoja on ollut enemmän kuin muutamaan vuoteen, joten kyseessä on työmarkkinoiden huomattava rakenteellinen ongelma. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuussa 5 322 eli 45,1 % vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 35,1 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli kesäkuun lopulla työttömänä yhteensä 5 358 eli 35 % työttömistä. Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on ammattiliittojen urapalvelujen sekä TE-toimiston keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä kesäkuun 2015 lopussa 3 133, kun vuotta aiemmin määrä oli 2593. Kasvua vuodentakaiseen oli 21 %. Työttömien määrä Espoossa 31.12. ja kesäkuussa 2015 (TEM, työnvälitystilasto) Työttömyysaste Espoossa kesäkuussa (TEM) ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 4 Asuntotuotanto - Tiedot ovat ajalta 1.1.–31.7. - Alkaneet asunnot yhteensä 1 580 asuntoa, josta 303 valtion tukemia vuokra-asuntoja (sisältäen Espoon Asunnot 0 asuntoa) 124 asumisoikeusasuntoja 177 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 976 vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Valmistuneet asunnot yhteensä 1 301 asuntoa, josta 120 valtion tukemia vuokra-asuntoja (sisältäen Espoon Asunnot 45 asuntoa) 81 asumisoikeusasuntoa 113 valtion tukemia lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja (ns. välimallin asuntoja) 411 vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 576 vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Tammi - heinäkuu 2015 myönnettyjä lupia asuntotuotantoon on yhteensä 1 904 asunnolle, näistä kerrostalotyyppisiä on 1 492 asuntoa ja rivi-, pari- ja omakotitaloja 412. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 5 2 ESPOO-TARINAN VUODEN 2015 TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2014 2017 ja sitä toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarinassa on kolme näkökulmaa, jotka ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden asettamista ja tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodelle 2015 on asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa on merkittävin osa kuluvan vuoden tulostavoitteista, yhteensä 16 kappaletta. Asukkaat ja palvelut -näkökulmassa on kahdeksan tulostavoitetta sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmassa seitsemän tulostavoitetta. Näkökulmiin on myös arvioitu merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut -näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmn kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Resurssit ja johtaminen Valtuustokaudella Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialat arvioivat omissa tammi - heinäkuun ennusteissaan, että talousarvion toimintakate ja sen myötä koko kaupungin rahoitusaseman paranemista ja tuottavuutta koskevat tavoitteet eivät toteudu. Konserniesikunnassa kokonaisluvuista tehdyn arvion mukaan on kuitenkin mahdollista päästä alkuperäisen talousarvion toimintakatteeseen ja sen seurauksena tuottavuutta ja taloutta koskevat tulostavoitteet toteutuisivat. Vuosikatetta kertyisi enemmän kuin talousarvioon on merkitty, sillä valtionosuuksia tilitetään tuloarviota enemmän. Kaupungin johtoryhmässä on sovittu, ettei määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia viedä tässä vaiheessa luottamushenkilökäsittelyyn. Loppuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että mahdolliset menoylitykset kyetään kattamaan talousarvion sisällä. Mikäli tässä ei onnistuta, asiaan palataan lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Tulostavoitteena on, että henkilöstömäärä ei kasva vuonna 2015 ja sen saavuttaminen on epävarmaa. Sivistystoimi arvioi osaltaan toteuttavansa tulostavoitteen. Kaupunkitasolla henkilöstömäärä on 31.7. tilanteessa 4 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014 vastaavaan aikaan. Sivistystoimesta siirtyi kuitenkin noin 80 henkilöä vuoden vaihteessa Omniaan, joten kaupungin muissa toiminnoissa henkilöstömäärä on alkuvuoden aikana kasvanut edellisvuotiseen verrattuna. Työhyvinvointia mittaavan työhyvinvointimatriisin tulokset saadaan vuoden 2016 alussa, joten tavoitteen toteutumista ei ole mahdollista sitä ennen arvioida. Tulostavoitteena on, että työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 Tulostavoitteena on, että terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi, mutta tulostavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Kokonaisuutena poissaolojen määrä on hieman alempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Toimialoista sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisessä ja ympäristötoimessa poissaolojen määrä on kasvanut edellisvuotiseen verrattuna. Palveluliiketoimessa ja sivistystoimessa poissaolojen määrä on sen sijaan vähentynyt tavoitteen suuntaan. Kaupunkitasoisesti erityisesti lyhyiden, 1 - 3 päivän kestoisten poissaolojen määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Tulostavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on kasvanut hieman, kuitenkin hitaammin kuin osuus väestöstä on viime vuosina kasvanut. On ennakoitavissa, että tavoitetta ei tulla saavuttamaan kaupunkitasolla. Toimialoista ainoastaan palveluliiketoimessa on maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kasvanut selvästi. Asukkaat ja palvelut Valtuustokaudella Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan. Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan toisen asteen koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka. Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuuden paranemisen arvioidaan toteutuvan. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja on kehitetty ja 6 hyvinvointia vahvistettu lisäämällä matalan kynnyksen kerhotoimintaa. Ala- ja yläkouluissa noin 7 500 oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan vasta loppuvuodesta, minkä vuoksi tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodessa 154 lapsella. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue kahdeksaan asukaspuistoon, kirjastoissa 1 105 tapahtumaa, KULPS! -käyntejä 31 588 ja 26 Kulttuurineuvola-tapahtumaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa, vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa. Vanhuspalvelujen rakenteelliset tavoitteet saavutetaan. Lasten ja nuorten sijoitusten tarvetta on vaikuttavasti pystytty ehkäisemään. Tavoitteet saavutetaan kaikkien sijoitettujen osalta, mutta kiireellisesti sijoitettujen lasten/nuorten määrä on toimenpiteistä huolimatta kasvanut. Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuutta on tehostettu kehittäen palveluja ja toimintaprosesseja sekä tilaajatehtäviä. Toimialan sähköisten palvelujen määrä on kasvanut ja niitä kehitetään. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Investointiohjelmaa toteutettaessa huomioidaan kaupungin palvelujen järjestelyt, korjaustoiminta sekä energiansäästötavoitteet. Palveluliiketoimen toimialan Jutellaanko -konsepti on lanseerattu ja sitä sovelletaan mm. esimiehille ja henkilöstölle suunnatuissa tulevaisuusryhmissä ja asiakkaiden kehityskokouksissa. Konseptin avainsanoja ovat mutkattomuus, avuliaisuus ja rohkeus. Tavoitteena on, että Espoo näyttäytyy yhtenäisenä, innovatiivisena ja asukkaitaan ihmisläheisesti palvelevana kaupunkina. Asiakasrajapintaan konseptia laajennetaan enemmän, kun toimialan organisaatioratkaisu on saatu ja palvelustrategiat saadaan päivitettyä ajan tasalle. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 7 Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisestä 7 vuorokauden kuluessa on toteutunut 97 prosenttisesti, mutta tulostavoitetta ei saavuteta täysin. Terveyspalvelujen palvelukyky on parantunut selvästi, mutta tavoitetta 14 päivän odotusajasta kiireettömälle vastaanotolle ei saavuteta. kansainvälisissä yrityksissä. Kaupunki jatkaa aktiivisten toimenpiteiden tekemistä työllistymisen edellytysten luomista ja yhtenä toimenpiteenä on ammattiliittojen urapalveluiden sekä TE-toimiston keskeisten palveluiden ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö palvelemaan kasvanutta korkeasti koulutettujen työttömien joukkoa. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Kestävän kehityksen toimenpiteet ja tavoitteet on koottu poikkihallinnollisen Kestävä kehitys -ohjelman toimesta. Valtuuston päättämät tavoitteet ja kestävät ratkaisut saavutetaan ennen kaikkea toimitilarakentamisen, kaupunkisuunnittelun, energiaratkaisujen ja liikkumisvalintojen kautta. Espoon ilmasto-ohjelman päivitys on aloitettu ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn aikana. Kumppaneita ja asukkaita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen osallistava portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteet valmistellaan yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa. Valtuustokaudella Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämääränä on, että kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon menestyminen EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa (iCapital) asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Kilpailun myötä Espoo on saanut laajalti huomiota ja kiinnostus Espoon kanssa yhdessä toimimiseen on kasvanut. Espoota kehitetään jatkuvasti innovaatioiden kasvualustana ja hyödyntäjänä yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa. Espoo sai merkittävän kansainvälisen näkyvyyden kesäkuussa Otaniemessä järjestetyssä kansainvälisessä Open Innovation 2.0 -konferenssissa, jossa Espoo Innovation Garden esittäytyi Euroopan innovaatiojohtajille. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikaistyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Tämän kohderyhmän uusien työpaikkojen löytyminen on todennäköisintä kasvavissa yrityksissä, uusissa syntyvissä yrityksissä, kansainvälistyvissä pkyrityksissä tai Suomeen toimintojaan sijoittavissa Poikkihallinnollinen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma käynnisti marraskuussa 2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Espoolaisia oppilaita kävi viime lukuvuonna noin 2 900 ja muiden kuntien oppilaita noin 1 700 eli yhteensä kävi 4 600 oppilasta. Ohjelma edistää pienhankintojen avoimuutta ja kaupunki on ottanut käyttöön pienhankintajärjestelmän. Yritysyhteistyötä on kehitetty mm. jatkamalla hankintaneuvontaa. Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimuksen mittariston avulla seurataan yritysmyönteisyyden kehittymistä Espoossa ja tutkimuksen pohjalta on aloitettu useita toimenpiteitä. Valtuusto hyväksyi 14.4.2014 kaupungin monikulttuurisuusohjelman, jonka tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Ohjelman vuoden 2014 seurantatulokset käytiin läpi monikulttuuriasiain neuvottelukunnassa 4.6.2015 sekä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä 13.5.2015. Syksyn 2015 aikana konserniesikunta huolehtii ohjelman toimeenpanosta suunnittelemalla vuoden 2016 tulostavoitteita yhdessä toimialojen kanssa, käymällä neuvotteluja Euroopan sosiaalirahaston kanssa ohjelman toimeenpanoon liittyvän hankkeen ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 rahoituksesta sekä neuvottelemalla ministeriöiden kanssa hallitusohjelman toimeenpanosta. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialat ovat vuoden 2015 talousarvio- ja taloussuunnitelmassa kuvanneet keskeisimpiä suunnitelmakauden riskejään Espoo-tarinan strategisten alueiden osalta tuloskortteihinsa näkökulmittain. Tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialat ovat päivittäneet riskiarviotaan ja koostaneet yhteenvedon keskeisimmistä riskeistä, eli sellaisista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. (Keskeisimmät riskit on kirjattu näkökulmittain toimialojen tuloskorttien yhteyteen raportissa.) Eniten riskejä toimialat tunnistivat liittyen Resurssit ja johtaminen -näkökulmaan. Väestömäärän ja -rakenteen muutokset kasvattavat palvelutarvetta samaan aikaan kun kaupungin tulot kasvavat vain niukasti. Palveluiden resursointi, palvelutason säilyttäminen ja palvelun parantaminen nähdään haasteena toiminnan kasvuun nähden. Henkilöstömäärää ei onnistuta pienentämään, koska lakisääteisiin toimintoihin tarvitaan lisää henkilöstöä, eikä vastaavia henkilöstövähennyksiä onnistuta tekemään muista toiminnoista. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökulut, energiakustannukset) sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran, kuten katujen ja teiden määrän kasvu, ja rakennetun ympäristön ikääntyminen. 8 Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Kaupunkitasolla vuoden 2015 tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa edelleen työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen joka vaarantaa myös kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Tästä syntyy ennakoimattomasti nousevia kustannuksia kaupungille. Kaupunki hallitsee riskejään seuraamalla ja analysoimalla riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä ennakoidaan ja hallitaan tarkalla kokonaistalouden, kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Espoo-tarinan toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeisenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kaupungin suurimpiin haasteisiin vastaamaan on valtuustossa hyväksytty talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) jota kuvataan tarkemmin seurantaraportin Yleishallinto-kohdassa. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä sekä niiden hallinnan tilannetta päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Uusi kuntalaki sekä etenkin toimintaympäristömme kasvavat haasteet edellyttävät kaupunkikonsernilta entistä ennakoivampaa ja järjestelmällisempää riskienhallintaa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 9 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste Tuloslaskelma ESPOON KAUPUNKI 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön TP 2014 64 545 104 464 35 895 24 996 40 840 270 740 Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 62 783 63 618 836 110 625 112 201 1 577 35 323 40 280 4 958 25 768 26 060 292 61 923 46 657 -15 266 296 420 288 817 -7 603 Toteuma 7/2014 29 430 45 982 21 934 16 485 9 390 123 220 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 30 739 49,0 % 51 266 46,3 % 26 917 76,2 % 18 194 70,6 % 24 692 39,9 % 151 809 51,2 % Kasvu-% 2014-2015 4,5 % 11,5 % 22,7 % 10,4 % 163,0 % 23,2 % 60 399 72 294 79 641 7 347 21 675 29 903 41,4 % 38,0 % -627 982 -713 124 -70 785 -150 400 -58 281 -7 228 -1 627 817 -648 341 -741 484 -69 450 -159 457 -67 552 -8 431 -1 694 715 -635 507 -752 355 -68 380 -161 658 -67 209 -6 999 -1 692 112 12 834 -10 871 1 070 -2 201 343 1 432 2 603 -377 475 -390 342 -38 208 -87 857 -37 396 -2 768 -934 059 -381 572 -405 195 -38 278 -96 316 -41 310 -3 078 -965 757 58,9 % 54,6 % 55,1 % 60,4 % 61,2 % 36,5 % 57,0 % 1,1 % 3,8 % 0,2 % 9,6 % 10,5 % 11,2 % 3,4 % 467 618 -467 618 499 624 -497 569 509 707 -509 585 10 083 -12 016 254 063 -254 063 275 870 -275 871 55,2 % 55,4 % 8,6 % 8,6 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 798 757 -2 095 436 868 338 -2 192 284 878 165 -2 201 697 9 827 -9 413 398 959 -1 188 122 457 582 -1 241 628 52,7 % 56,6 % 14,7 % 4,5 % TOIMINTAKATE -1 296 678 -1 323 946 -1 323 532 414 -789 163 -784 045 59,2 % -0,6 % Verotulot Valtionosuudet 1 332 758 29 769 1 386 045 5 500 1 387 075 29 712 1 030 24 212 825 092 17 342 849 678 17 333 61,3 % 315,1 % 3,0 % -0,1 % KÄYTTÖKATE 65 848 67 599 93 256 25 657 53 272 82 965 122,7 % 55,7 % Korkotuotot, ulkoiset Muut rahoitustuotot, ulkoiset Korkokulut, ulkoiset Muut rahoituskulut, ulkoiset 15 688 44 128 -3 661 -4 906 14 510 23 760 -7 064 -3 079 14 706 37 515 -5 500 -3 292 196 13 755 1 564 -213 7 426 21 852 -2 454 -1 011 7 472 32 950 -2 617 -803 51,5 % 138,7 % 37,0 % 26,1 % 0,6 % 50,8 % 6,6 % -20,6 % 117 098 95 598 136 612 41 014 79 085 119 967 125,5 % 51,7 % -117 578 -121 720 -120 923 797 -66 169 -71 940 59,1 % 8,7 % -480 -26 122 15 689 41 811 12 917 48 027 -183,9 % 271,8 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset VUOSIKATE Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista TILIKAUDEN TULOS Ulkoiset toimintamenot ovat jäämässä talousarviosta, sillä 48,9 milj. euron maanmyyntitavoitteesta siirtyy arvion mukaan 13 milj. euroa vuodelle 2016 Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, mutta se edellyttää kaikilta toimialoilta loppuvuodesta tiukennettua menokehitystä ja tulojen keräämistä. Ennusteiden realistisuuteen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota. Henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta luvuissa on huomioitu Omniaan siirtyneet henkilöt. Tosiasiallisesti henkilöstön määrä on kasvanut ja henkilöstön palkkausperusteita tulee arvioida kriittisemmin. Kaupungin vuosikatetta ja tulosta parantavat valtionosuudet ja rahoitustuotot. Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta 2015 oli 48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja rahoitustuotot. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja siksi kaupunkitasoinen ennuste (yllä oleva tuloslaskelma) on laadittu noin 15 milj. euroa positiivisem- ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 maksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana. Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli noin 7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävät osin siirtyvän vuodelle 2016. Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on noin 8 milj. euroa viime vuotta pienempi. Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tuloslaskelmatasolla varauduttu noin 1,1 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella. Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikoissairaanhoito 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa noin 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia. Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota, joka on -1 323,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä 10 suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio 1 386 milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan noin 4 prosenttia eli 54 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen toteuma on ollut ennustettua suurempaa johtuen mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta, heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta. Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden osalta maltillisena. Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 335 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa 3.6 Talousarviomuutokset. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 11 3.2 Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli 31.7.2015 yhteensä 13 707 henkilöä. Tämä on neljä työntekijää enemmän kuin vuoden 2014 heinäkuun lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden takaisesta 134 henkilöllä ja määräaikaisten määrä väheni 130:llä. tömäärän kehitystä tulee suhteuttaa siihen muiden toimintojen osalta. Lisäksi vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustettiin syksyllä 2015 käyttöön otettavia virkoja ja toimia erityisesti sivistystoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen, joten henkilöstömäärän voidaan ennustaa syksyn kuluessa jonkin verran kasvavan tätäkin kautta. Toimialoittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä jatkoi edelleen kasvuaan johtuen erityisesti perhe- ja sosiaalipalvelujen ja vanhusten palvelujen lisäyksistä. Myös teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärä kasvoi hieman. Sivistystoimen henkilöstömäärä pieneni ja palveluliiketoimen sekä konsernihallinnon pysyi lähes entisellään. Maksettujen palkkojen kasvu pysyi heinäkuussa maltillisesti 1,1 %:ssa verrattuna vuoden 2014 vastaavan ajankohdan kertymään. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan kertymään verrattuna. Sivistystoimesta siirtyi noin 80 henkilöä vuoden vaihteessa Omnian palvelukseen, joten henkilös- Hlömäärä Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys kk-tasolla alkaen vuodesta 2009 Vuokratv Kust T€ 15 000 5 000 14 800 4 500 14 600 4 000 14 400 3 500 14 200 3 000 14 000 2 500 13 800 2 000 13 600 1 500 13 400 1 000 13 200 500 13 000 0 1 4 7 10 1 2009 4 7 10 1 2010 4 7 10 1 2011 4 7 10 1 2012 Hlölkm 4 7 10 1 2013 4 7 10 1 2014 4 7 10 2015 t€ Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina 2012 - 2015 sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala Yhteensä 1 31.7.2012 97 3 421 6 844 605 2 330 13 297 Muutos 12-13 0 142 66 32 19 259 31.7.2013 97 3 563 6 910 637 2 349 13 556 Muutos 13-14 1 159 -24 -1 12 147 31.7.2014 98 3 722 6 886 636 2 361 13 703 Muutos 14-15 -2 42 -45 8 1 4 31.7.2015 96 3 764 6 841 644 2 362 13 707 Muutoksia 1.1.2015 alkaen: suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstöä siirtyi Omnian palvelukseen noin 80 henkilöä. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi 1.1.2014 alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen 1.8.2012 alkaen. Muutoksia 1.1.2012 alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 12 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja ja valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän kaikkiaan noin 1 417 milj. euroa, joten verorahoitusarvio on noin 25,2 milj. euroa yli talousarvion. Muutettu TA 2015 1 391 545 1 391 545 1000 EUR Tulot Netto Ennuste 2015 1 416 787 1 416 787 Espoon kaupungin saamien valtionosuuspäätöksien mukaan valtionosuudet vuodelle 2015 ovat 29,7 milj. euroa. Tämä on 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Lisäys johtuu kiinteistöveron alarajojen korotukseen suunnitellusta takaisinperinnän peruuntumisesta. Poikkeama 2015 25 242 25 242 Toteuma 7/2014 842 434 842 434 Toteuma 7/2015 867 010 867 010 Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu m€ 2011 muutos% 108,7 213,9 321,8 423,3 539,8 649,7 754,3 857,9 958,1 1 086,8 1 125,6 1 231,4 13,4 15,6 10,3 9,2 6,0 9,4 7,9 7,6 7,8 7,7 5,7 4,0 m€ 2012 muutos% 113,3 228,7 343,6 448,2 572,6 670,3 784,7 891,0 990,0 1 116,9 1 138,8 1 249,3 4,2 6,9 6,8 5,9 6,1 3,2 4,0 3,9 3,3 2,8 1,2 1,5 m€ 2013 muutos% 113,8 221,2 337,7 442,3 571,8 669,8 787,3 912,1 1 044,5 1 148,6 1 180,6 1 307,2 0,5 -3,3 -1,7 -1,3 -0,1 -0,1 0,3 2,4 5,5 2,8 3,7 4,6 m€ 2014 muutos% 119,9 252,9 358,4 468,4 600,1 703,7 825,0 938,2 1 078,4 1 187,5 1 221,6 1 332,7 5,4 14,3 6,1 5,9 5,0 5,0 4,8 2,9 3,2 3,4 3,5 2,0 m€ 2015 muutos% 117,8 249,2 359,8 472,9 620,4 726,2 849,8 -1,8 -1,5 0,4 1,0 3,4 3,2 3,0 Toteuma-% 2015 62,3% 62,3% ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 13 Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 849,8 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +24,8 milj. euroa (+3,0 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 761,7 milj. euroa, joka on 14,1 milj. euroa (+1,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2014 verotuksen valmistuttua marraskuussa 2015 oikaistaan verovuoden 2014 jako-osuudet ja tilitykset. Joulukuussa 2015 tarkistetaan verovuoden 2015 ennakoiden jako-osuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 86,7 milj. euroa. Tämä on 10,8 milj. euroa (+14,3 %) enemmän kuin vuonna 2013. Yhteisöveron kertymän arvioitiin alkuvuo- den tilitysten perusteella jäävän talousarviosta, mutta toukokuun tilitys muutti tilannetta niin, että nyt yhteisöveroa arvioidaan tilitettävän talousarvion mukaisesti. Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle 2015 noin 98,7 milj. euroa, joka on 32,1 prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 tilitys. Maksuunpannun määrän kasvuun vaikuttaa yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien alarajojen korotukset. Kiinteistöveron tilitykset saadaan pääosin syys- ja marraskuussa. 3.4 Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 EUR Tulot Menot Netto Muutettu TA 2015 45 195 -9 193 36 002 Ennuste 2015 47 125 -7 829 39 296 Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä ve- Poikkeama 2015 1 930 1 364 3 294 Toteuma 7/2014 24 702 -2 891 21 811 Toteuma 7/2015 26 214 -3 016 23 198 Toteuma-% 2015 58,0% 32,8% 64,4% rotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 14 87 Antolainat 1000 EUR Tulot Menot Netto Muutettu TA 2015 815 -60 000 -59 185 Ennuste 2015 815 -60 000 -59 185 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 289 445 0 -500 -50 000 0 -211 -49 555 Toteuma-% 2015 54,6 % 83,3 % 83,7 % Muutettu TA 2015 219 000 -61 988 157 012 Ennuste 2015 219 000 -61 988 157 012 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 117 000 150 272 0 -24 872 -31 889 0 92 128 118 383 Toteuma-% 2015 68,6 % 51,4 % 75,4 % 88 Talousarviolainat 1000 EUR Tulot Menot Netto Vuoden 2015 talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja budjetoidusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Suu- rin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 0,93 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,42 vuotta. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden * Lainasalkkua on suojattu yhdellä 50 milj. euron vuonna 2016 alkavalla foreward-start swap -sopimuksella sekä yhdellä 30 milj. euron vuonna 2019 alkavalla swap-optio -sopimuksella. Vuosien 2013 - 2015 aikana on lainasalkun suojausastetta pyritty nostamaan korkotason pysytellessä ennätysalhaalla. Peruskaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 11,33 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläolo- ajan keskiarvo on 22,53 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 9,24 vuotta. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 15 Kaupungin kassatilanne 2014 ja 2015, toteuma ja ennuste Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 172,3 milj. euroa ja kassatulot 160,4 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaista lainaa nostettiin laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia tammi - maaliskuussa yhteensä 291,5 milj. euron edestä sekä huhti - heinäkuussa 42 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 20 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla katetaan tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista rahavirroista. Talousarviolainoilla sekä rahastojen puruilla tasapainotetaan kassavajetta vuositasolla. Kuvassa näkyy kassan koko, kun kassavaje on katettu lyhytaikaisella rahoituksella sekä erikseen kassan todellinen koko ilman tätä rahoitusta. Koska vuoden 2015 ensimmäinen talousarviolaina nostettiin vasta huhtikuussa, jouduttiin alkuvuonna turvautumaan aikaisempiin vuosiin verrattuna suurempiin ja pidempiin lyhytaikaisiin lainoihin. Loppuvuoden ennustettu kassavaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vuoden 2015 talousarvioon merkityn lainanottovaltuuden mukaan sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla lainoilla. 3.5 Rahastot Maailman pörsseissä vuosi 2015 alkoi reilulla nousulla. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen markkinaheilunta on kuitenkin lisääntynyt ja hinnat ovat tulleet hieman alas. Turbulenssia markkinoilla ovat aiheuttaneet USA:n ja Kiinan talouden kasvuvauhdin hidastuminen, euroalueen talouden toipumiseen liittyvä epävarmuus sekä Kreikan velkakriisin kärjistyminen. Tuloskasvuennusteita on tarkistettu alaspäin etenkin USA:ssa. Rahapolitiikka on yhä hyvin elvyttävää (mm. EKP, Japani ja Kiina), mutta eri maiden rahapolitiikan syklit ovat eri tahdissa. Euroalueen talous jatkaa vahvistumistaan, joskin melko hidasta vauhtia. Yritysten tulosten odotetaan parantuvan euroalueella johtuen hitaasta palkkainflaatiosta, euron arvon heikkenemisestä, öljyn markkinahinnan laskusta ja yleisestä talouskehityksen kohentumisesta. Myös Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka tukee sijoitusympäristöä. Epävarmuutta euroalueella on aiheuttanut Kreikan kärjistynyt tilanne. Kreikan hallitus hylkäsi jo toisen maalle tarjotun tukipaketin ja tämä johti mm. maan ulkomaankaupan pysähtymiseen sekä pankkien sulkemiseen. Tilanne jatkuu hyvin epävarmana ja Kreikan hallitus on joutunut ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 16 palaamaan neuvottelupöytään pohtimaan aiempaa tiukemmat ehdot sisältävää kolmatta tukipakettia talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Peruspalvelujen kehittämisrahaston riskipanoa on alettu ajamaan alas rahaston purkua silmällä pitäen jo viimevuosien aikana. Rahaston arvo 31.7.2015 oli 12,4 milj. euroa ja ne tullaan purkamaan vuoden 2016 aikana. Ekonomistien odottamat Yhdysvaltojen talousindikaattorit ovat olleet ennustettuja heikompia alkuvuonna. Yhtenä syynä pidetään Dollaria, joka on vahvistunut tänä vuonna noin 7,8 % päävaluuttoja vastaan ja jatkanut viime vuoden voimakasta positiivista trendiä. Ekonomistit odottavat Fedin nostavan ohjauskorkojaan loppuvuoden aikana, joka voi johtaa hetkelliseen markkinaheilunnan lisääntymiseen myös kehittyvillä markkinoilla. Osa rahoitustuotoista vaikuttaa suoraan kyseisenä vuonna käytettävissä oleviin varoihin ja ne pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti etukäteen. Erityiskatteisten rahastojen osalta vaihtelu tuotoissa voi olla erityisen suurta, jolloin ne arvioidaan varovasti. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti. Kiinan talouden hidastuminen aiheuttaa myös heiluntaa markkinoille. Kiinassa pitkään jatkuneen investointibuumin seurauksena maahan on syntynyt ylikapasiteettia. Kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10 prosentin vuotuista vauhtia, mutta jatkossa kasvun odotetaan hidastuvan 5–6 prosentin luokkaan. Etenkin Manner-Kiinassa vuosi 2015 on ollut hyvin voimakkaiden markkinaliikkeiden aikaa. Tämä heijastuu myös raaka-aineiden hintoihin Kiinan ollessa suuri kuluttaja ja tuottaja monissa eri raaka-aineissa. Muun muassa öljyn ja malmien hinta on ollut voimakkaassa laskupaineessa tänä vuonna ja esimerkiksi WTI öljylaatu on romahtanut pelkästään heinäkuussa peräti 21 %, joka on suurin lasku sitten finanssikriisin. Rahastojen tuloslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, peruspalvelujen kehittämisrahasto, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, vahinkorahasto sekä sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto heinäkuun 2015 lopussa oli 7,0 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 48,6 %. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun 2015 lopussa oli 2,3 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 68,3 %. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa purettiin toukokuussa 2015 Liikelaitosten tuloslaskelma RAHASTOT 1000 EUR Tilinimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 Kasvu-% 2014-2015 Liikevaihto 126 129 129 0 72 15 12,0% Liiketoiminnan muut tuotot 960 678 688 10 506 510 75,3% -78,6% 0,8% Materiaalit ja palvelut Palvelujen ostot -68 -68 -50 -50 -90 -90 -40 -40 -42 -42 -84 -84 168,3% 168,3% 101,6% 101,6% Liiketoiminnan muut kulut Muut kulut -699 -699 -1 020 -1 020 -1 020 -1 020 0 0 -331 -331 -570 -570 55,9% 55,9% 72,1% 72,1% Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut 318 39 165 966 40 793 -2 593 -264 20 776 576 21 150 -950 -294 32 801 576 33 175 -950 -30 12 025 0 12 025 0 205 20 682 177 21 075 -570 -128 30 590 200 30 781 -391 48,7% 147,2% 34,8% 145,5% 41,2% -162,5% 47,9% 13,0% 46,1% -31,3% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 39 484 20 512 32 507 11 995 20 888 30 462 148,5% 45,8% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 39 484 20 512 32 507 11 995 20 888 30 462 148,5% 45,8% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 39 484 20 512 32 507 11 995 20 888 30 462 148,5% 45,8% ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 17 Rahastoja seurataan kuukausittain kirjanpidollisen tuloksen lisäksi myös markkina-arvostettuna. Tällöin sijoitusten kunkin raportointiajankohdan markkina- arvon perusteella lasketaan ja analysoidaan sijoitusten kehitystä. ESPOON KAUPUNKI RAHASTOJEN SIJOITUKSET JA KASSAVARAT, MARKKINA-ARVOSTETTUNA PER 31.7.2015 PERUSPALVELUJEN JA MAANHANKINNAN INVESTOINTIRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku/ Alfred Berg Salkku/ Tuoteportfolio Salkku/ Evli Salkku/ Danske Salkku/ Seligson Salkku/ Oma varainhoito Rahasto yhteensä Salkku, Eur 31.12.2014 Salkku, Eur 31.7.2015 93 707 840 98 015 257 117 917 871 114 251 929 13 494 493 76 269 863 513 657 253 100 381 984 104 751 911 128 293 443 121 963 780 14 665 752 79 780 890 549 837 760 Rahastojen purku/ Tuotto, Eur Rahastojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 6 674 144 6 736 654 10 375 572 7 711 851 1 171 259 3 511 027 36 180 507 Tuotto % 7,1 % 6,9 % 8,8 % 6,7 % 8,7 % 4,6 % 7,0 % PERUSPALVELUJEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku/ Alfred Berg* Salkku/ SEB* Salkku/ Oma varainhoito Salkku/ Danske Rahasto yhteensä Salkku, Eur 31.12.2014 Salkku, Eur 31.7.2015 15 611 930 17 912 597 247 741 17 205 086 50 977 354 19 713 12 398 306 12 418 019 Rahastojen purku/ Tuotto, Eur Rahastojen lisäys -15 968 485 -18 317 583 -213 932 -5 500 000 -40 000 000 356 555 404 986 -70 693 220 1 454 691 Tuotto % 2,3 % 2,3 % -0,1 % 4,0 % 2,3 % VAHINKORAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Salkku/ Oma varainhoito Salkku, Eur 31.12.2014 Salkku, Eur 31.7.2015 5 493 381 5 551 209 Tuotto, Eur 58 179 Tuotto % 1,1 % ELINKEINOJEN JA TYÖLLISYYDEN KEHITTÄMISRAHASTO Sijoitus / Varainhoitaja Ei sisällä pysyviä vastaavia Salkku, Eur 31.12.2014 Salkku, Eur 31.7.2015 Salkku/ 23 440 648 23 637 320 Sijoitus / Varainhoitaja Salkku, Eur 31.12.2014 Salkku, Eur 31.7.2015 Salkku/ 82 689 387 81 003 868 Oma varainhoito Tuotto, Eur 209 727 Tuotto % 0,9 % INVESTOINTIRAHASTO Oma varainhoito RAHASTOT YHTEENSÄ Tuotto, Eur 820 025 672 448 176 * Peruspalvelujen kehittämisrahaston varainhoitosopimukset Alfred Berg- sekä SEB-varainhoitotalojen kanssa irtisanottiin toukokuussa 2015. Tuotto % 1,0 % ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 18 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 19 3.6 Talousarviomuutokset Talousarvioon on tehty alkuvuoden aikana muutoksia. Muutokset ovat kaupungin sisäisiä määrärahojen siirtoja, eivätkä näin vaikuta maksuvalmiuteen. Korotukset / vähennykset ovat määrärahoihin ja tuloarvioihin tehtäviä lisäyksiä, jotka vaikuttavat maksuvalmiuteen. Määrärahoja on siirretty sekä toimialojen sisällä että toimialojen välillä. hankkeille siirtyi yhteensä 6,9 milj. euroa ja talonrakennushankkeille 17,7 milj. euroa. Investointien korotukset liittyivät mm. vuodelta 2014 keskeneräisiksi jääneisiin talonrakennushankkeisiin, sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen/rakennuttamiseen, jotka siirrettiin vuodelle 2015 (valtuusto 23.3.). Kunnallistekniikan jatkuville Kaupungin tulos- ja rahoituslaskelmaosiin ei ole tehty muutoksia eikä korotuksia alkuvuoden aikana. Tuloslaskemaosaan tehdään seuranta I:n yhteydessä korotus valtionosuuksiin saatujen valtionosuuspäätösten perusteella. Tapiolan taseyksikköön lisättiin määrärahaa 2,8 milj. euroa Tapiolan Urheilutalo Oy:n osakkeiden ostamiseen ja 0,5 milj. euroa Tapiolan Keskusvalvomo Oy:n osakkeiden merkitsemiseen. Käyttötalousosa TOIMINTAKULUT KÄYTTÖTALOUSOSA YLEISHALLINTO SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SIVISTYSTOIMI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA Alkuperäinen TA 2015 Muutokset 7/2015 -1 803 250 -49 190 -789 900 -684 237 -225 221 -54 702 -14 1 400 -1 400 -14 Alkuperäinen TA 2015 Muutokset 7/2015 Korotukset / Vähennykset 7/2015 Muutettu TA -1 803 263 -47 790 -791 300 -684 251 -225 221 -54 702 0 Investoinnit TOIMINTAKULUT INVESTOINTIOSA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO OSAKKEET JA OSUUDET -201 660 -72 732 -4 000 -107 300 -16 828 -800 Korotukset / Vähennykset 7/2015 -9 744 -2 800 -6 944 Muutettu TA -211 404 -72 732 -6 800 -114 244 -16 828 -800 Tilakeskus-liikelaitos investoinnit Alkuperäinen TA 2015 TOIMINTAKULUT INVESTOINTIOSA UUDISRAKENTAMINEN INVESTOINTIOSA AINEETTOMAT UUDISRAKENTAMINEN PERUSPARANTAMINEN KONEET JA KALUSTO OSAKKEET JA OSUUDET -1 -1 -76 263 -90 -56 474 -9 000 -250 -10 449 Muutokset 7/2015 Korotukset / Vähennykset 7/2015 -17 104 -17 104 Muutettu TA -1 -1 -93 367 -90 -73 578 -9 000 -250 -10 449 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 20 Taseyksiköt Alkuperäinen TA 2015 TOIMINTAKULUT TASEYKSIKÖT SUURPELTO TAPIOLA -40 150 -8 000 -32 150 Muutokset 7/2015 Korotukset / Vähennykset 7/2015 -3 330 -3 330 Muutettu TA -43 480 -8 000 -35 480 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 21 4 VUODEN 2014 TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Tuloslaskelma KÄYTTÖTALOUSOSA 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön TP 2014 38 971 93 517 32 897 17 989 30 167 213 541 Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 34 883 34 431 -452 98 668 100 465 1 797 33 042 37 817 4 775 18 336 18 353 17 38 743 36 166 -2 576 223 672 227 232 3 560 Toteuma 7/2014 13 274 41 981 21 230 11 687 7 175 95 348 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 11 282 32,3 % 47 222 47,9 % 25 639 77,6 % 12 781 69,7 % 23 768 61,3 % 120 692 54,0 % Kasvu-% 2014-2015 -15,0 % 12,5 % 20,8 % 9,4 % 231,3 % 26,6 % 23 329 30 455 25 636 -4 819 10 526 10 419 34,2 % -1,0 % -534 571 -624 253 -27 979 -141 013 -10 834 -5 895 -1 344 563 -549 773 -665 881 -24 894 -149 360 -13 137 -7 064 -1 410 109 -547 864 -678 221 -25 136 -150 674 -12 577 -5 708 -1 420 184 1 909 -12 339 -242 -1 315 560 1 356 -10 075 -320 762 -344 896 -13 165 -85 424 -6 258 -2 488 -773 005 -324 033 -362 856 -12 866 -90 394 -6 488 -2 712 -799 359 58,9 % 54,5 % 51,7 % 60,5 % 49,4 % 38,4 % 56,7 % 1,0 % 5,2 % -2,3 % 5,8 % 3,7 % 9,0 % 3,4 % 67 167 -361 839 102 664 -393 154 110 054 -393 738 7 389 -584 32 357 -201 001 52 491 -220 614 51,1 % 56,1 % 62,2 % 9,8 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 304 036 -1 706 402 356 791 -1 803 263 362 922 -1 813 922 6 131 -10 659 138 231 -974 006 183 602 -1 019 972 51,5 % 56,6 % 32,8 % 4,7 % TOIMINTAKATE -1 402 366 -1 446 472 -1 451 000 -4 528 -835 775 -836 371 57,8 % 0,1 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 4.1 Yleishallinto Tuloslaskelma YLEISHALLINTO 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET TP 2014 410 200 79 689 Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 2 7 1 679 2 487 29 29 1 710 2 523 Poikkeama 2015 5 808 0 813 Toteuma 7/2014 1 172 38 211 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 6 300,5 % 1 133 67,5 % 26 88,0 % 1 165 68,1 % Kasvu-% 2014-2015 684,4 % 557,9 % -32,2 % 452,9 % -12 620 -18 210 -242 -2 305 -12 -1 637 -35 026 -12 760 -20 227 -92 -2 115 -121 -1 678 -36 993 -12 493 -18 981 -92 -2 132 -73 -1 708 -35 478 266 1 247 0 -17 48 -30 1 514 -7 716 -10 180 -180 -1 445 -6 -1 199 -20 726 -7 504 -9 275 -46 -1 527 -5 -1 296 -19 653 58,8 % 45,9 % 50,5 % 72,2 % 4,0 % 77,2 % 53,1 % -2,7 % -8,9 % -74,3 % 5,7 % -25,3 % 8,1 % -5,2 % 29 -7 968 0 -10 797 2 040 -14 756 2 040 -3 959 28 -4 293 1 136 -8 654 80,1 % 3 933,7 % 101,6 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 717 -42 995 1 710 -47 790 4 563 -50 235 2 853 -2 445 239 -25 019 2 301 -28 307 134,5 % 59,2 % 863,3 % 13,1 % TOIMINTAKATE -42 277 -46 079 -45 671 408 -24 780 -26 006 56,4 % 4,9 % Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Kela on muuttanut käytäntöään ja tulkitsee vuoden 2015 alusta Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen tuottaman työterveyshuollon palvelutuottajan toiminnaksi. Laskutus joudutaan jatkossa hoitamaan nettona yleishallinnon kautta. Tästä syystä yleishallintoon kohdistuu sisäiset työterveyshuollon kokonaismenot 4 milj. euroa ja vastaavasti saadaan sisäistä tuloa 2 milj. euroa ja Kelakorvaus 2 milj. euroa. Kuutoskaupunkien 6Aika -yhteistyöstrategia on lähtenyt käyntiin odotettua verkkaisemmin ja tämän takia tälle vuodelle budjetoituja 1,2 milj. euron tuloja ei saada. Vastaavasti myös menot alittuvat. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 22 Palvelujen ostoista säästyy 1,2 milj. euroa. Säästöt syntyvät mm. 6Ajasta, vaalien menojen alittumisesta, yksiköiden ulkoisista ostoista ja keskitetyistä henkilöstörahoista. Yleishallintoon on keskitetysti varattu 2,4 milj. euroa kaupungin toteuttamaan tukityöllistämiseen. Summasta on tähän mennessä siirretty 1,4 milj. euroa sosiaali- ja terveystoimeen tuki- ja velvoitetyöllistämiseen. Kuntien Tiera Oy:lta on päätetty hankkia palveluna SAP-pohjainen Kunta Erp -ratkaisu sekä Populus-palkanlaskentajärjestelmä. Tavoitteena on, että kokonaisuus on käytössä vuoden 2017 alusta lukien. Talous Tulot Yleishallinnolle on kertynyt ulkoisia tuloja 1,2 milj. euroa eli 68,1 prosenttia. Summasta 1,1 milj. euroa on Kelan maksaa korvausta työterveyshuollosta. Loput ovat mm. vuokratuloja kaupungin henkilöstömökeistä ja Reilun kaupan tukiyhdistykseltä saatua korvausta. Eduskuntavaalien järjestämisestä on saamatta valtion korvaus 350 000 euroa. 6Aikaan budjetoidut 1,2 milj. euron tulot jäävät toteutumatta. Sisäiset tulot 1,1 milj. euroa ovat toimialoilta ja liikelaitoksilta saatua korvausta työterveyshuollosta. Sekä Kela-korvaus että sisäiset tulot työterveyshuollosta näkyvät taulukossa poikkeamana, koska talousarviomuutosta niistä ei ole vielä tehty. Menot Yleishallinnon ulkoisista toimintamenoista käytettiin 19,7 milj. euroa eli 53,1 prosenttia. Henkilöstökuluihin käytettiin 7,5 milj. euroa eli 58,8 prosenttia. Kulujen 2,7 prosentin lasku viime vuodesta selittyy pääasiassa eläke- ja varhemaksujen alenemisella sekä konserniesikunnan henkilöstömäärän laskulla. Konsernihallinnossa työskentelee tällä hetkellä 96 henkilöä, joka on neljä henkilöä vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden alussa kuusi henkilöä siirtyi yleishallinnosta Espoo Tietotekniikkaan. Palvelujen ostoihin käytettiin 9,3 milj. euroa eli 45,9 prosenttia. Alkuvuodesta palvelujen ostoista on maksettu mm. asiantuntija- ja konsulttipalveluja, työsuhdematkalippuja ja kuntayhtymien maksuosuudet. Osa yksiköille ja vaaleihin palvelujen ostoon varatuista rahoista säästyy vuoden aikana. Myöskään 6Aikaan varatut määrärahat eivät tule kaikilta osin käytetyksi. Avustuksia on maksettu 1,5 milj. euroa mm. Espoon Matkailu Oy:lle, Espoon seudun uusyrityskeskus ry:lle ja Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:lle. Muihin kuluihin käytettiin 1,3 milj. euroa. Summa sisältää mm. sporttipassin maksuja, eri yhteisöjen jäsenmaksuja ja Kopiosto-luvat. Sisäisiin toimintakuluihin käytettiin 8,7 milj. euroa eli 80,1 prosenttia. Luvusta 2,2 milj. euroa on Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitokselle maksettua korvausta työterveyshuollon järjestämisestä. Koko vuoden korvaus on 4 milj. euroa. 1 YLEISHALLINTO (pl. tarkastuslautakunta ja tilintarkastus) 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 1 710 -46 979 -45 269 4 563 -49 424 -44 861 2 853 -2 445 408 236 -24 621 -24 385 2 301 -27 891 -25 590 134,5% 59,4% 56,5% Yleishallintoon keskistetysti varattua määrärahaa tuki- ja velvoitetyöllistämiseen siirrettiin heinä- kuussa 1,4 milj. euroa sosiaali- ja terveystoimeen. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 23 112 TARKASTUSLTK JA TILINTARKASTUS 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 -811 -811 -811 -811 0 0 0 3 -398 -395 -416 -416 51,3% 51,3% Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminta ja sen kehittäminen Espoon uuden IT-toimintamallin käyttöönotto alkoi suunnitelman mukaisesti vuoden alussa. Operatiiviset IT-toiminnot keskitettiin Espoo Tietotekniikkaan ja vastuu kokonaisarkkitehtuurista, tietoarkkitehtuurista, Espoon digiagendasta sekä tietoturvan johtamisesta konserniesikunnan neljän henkilön ICT-ryhmään. Keväällä järjestettiin valtuustotalolla ensimmäinen DigiEspoo -tilaisuus ja kokeiltiin joukkoistamisen hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Osana toimintamalliuudistusta aloitti työnsä aikaisemmat tietohallinnon ohjaus- ja johtoryhmät korvaava ICT kehittämisjohtoryhmä. Tietoturvan ohjaus ja johtaminen siirrettiin tietohallintoryhmän vastuulle. Espoon kaupungille valmistellaan uusi tietoturvapolitiikka ja -ohjeistus. Kaupungin verkkosivustot, Espoo.fi kieliversioineen ja intra Essi, uudistettiin responsiivisiksi, joten niiden käyttö on helppoa kaikilla päätelaitteilla. Essin pääsynhallinta uudistettiin niin, että kaupungin henkilöstö voi käyttää intraa, ryhmätyötiloja ja sähköpostia tietoturvallisesti millä hyvänsä päätelaitteella. Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen EsPro -malli täydentyy projektisalkun johtamisella. Kevään aikana on määritelty ja pilotoitu projektisalkkutietojärjestelmää, johon kootaan keskeiset tiedot kaupungin kehittämisprojekteista. Systemaattisen projektisalkun hallinnan avulla voidaan mm. hahmottaa kehittämistoiminnan kokonaisuus, kohdistaa resursseja Espoo-tarinan mukaisiin painopisteisiin ja parantaa kehittämisprojektien näkyvyyttä ja viestintää. Projektisalkun laajempi käyttöönotto käynnistyy syksyllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä Espoossa on kasvanut vuodessa 45 prosentilla kokonaismäärän ollessa 5 300 henkilöä (06/2015). Erityisesti korkeasti koulutettujen pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut Espoossa seurantajaksolla huolestuttavasti. Työmarkkinatuen kuntien maksuosuudet muuttuivat vuoden alusta niin, että yli 300 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuki siirtyi valtiolta kuntien maksettavaksi. Espoon työllisyydenhoidon nykytila on todettu epätarkoituksenmukaiseksi nykytilanteen haasteisiin nähden. Toiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi on suunniteltu sosiaali- ja terveystoimen kanssa uutta toimintamallia, joka kehittää työllisyyspalveluja ja parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tavoitteena on kehittää erityisesti nuorille ja korkeasti koulutetuille työttömille palveluja, jotka edistävät työllisyyttä sekä hillitsevät työmarkkinatuen menokasvua. Uusien työpaikkojen syntymistä Espooseen on edistetty tukemalla hyvinvointi- ja terveysteknologian startup -klusterin syntymistä Espooseen sekä aktiivisella kaupunkimarkkinoinnilla, jonka kärkiviestinä toimii Espoo Innovation Garden (www.espooinnovationgarden.fi). Kaupunkimarkkinoinnin keskeisenä kohderyhmänä ovat kansainväliset yritykset ja sijoittajat. Espoo on mukana ’6Aika - Avoimet ja älykkäät palvelut’ -kehitysohjelmassa, jota toteuttavat kuusi suurinta kaupunkia. Vuoden aikana yhteistyötä on rakennettu, ohjelman suuntaa täsmennetty ja painopistealueiden sisältöä konkretisoitu ohjelmaan osallistuvien kaupunkien kesken. Keväällä 2015 käynnistyivät kärkihankkeet Avoin data ja Avoimet innovaatioalustat sekä käynnistettiin ensimmäinen hakukierros EAKR- ja ESR-rahoitteisille piloteille, joiden tarkoituksena on tukea kaupunkien yhteisten kärkihankkeiden tavoitteita ja uudenlaisen yhteistyön syntymistä. Espoon kaupungin kestävän kehityksen asioita edistetään poikkihallinnollisen ohjelman kautta. Keskeisimpiä alkuvuoden toimintoja ovat olleet Espoon uuden ilmasto-ohjelman valmistelu, kestävän kehityksen portinvartijayhteistyön käynnistäminen, talkootoiminnan edistäminen sekä Länsimetron kehitysvyöhykkeen tavoitteiden asettaminen yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa. Kestävän kehityksen organisoitumiseen ja valmisteilla olevaan ilmastoohjelmaan sisältyy myös cleantechin edistäminen. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 24 Espoo on mukana pääkaupunkiseudun kuntien ja Sitran Smart & Clean -valmisteluhankkeessa, jonka tavoitteena on luoda kansainvälisen luokan referenssejä älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille ja tukea näin kaupungin ja hallitusohjelman asettamien ilmasto-, ympäristö- ja elinkeinotavoitteiden saavuttamista. Hankintojen kaupunkitasoista ohjausmallia on valmisteltu osana talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa. Hankintatoimen kokonaisuuden kehittämistä jatketaan omistaja-tilaaja-tuottaja -mallin osalta tehtävien linjausten mukaisesti. Hankintojen ennakoivan työn ja riskienhallinnan kehittäminen on käynnistetty. Hankinnan painopisteiden toimeenpanoa on jatkettu toimialojen kanssa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden kanssa on pilotoitu uudenlaista yhteiskehittämiseen ja kumppanuuteen perustuvaa hankintamallia (allianssi). Vastuullisia hankintoja on edistetty osana kuntakokeiluhanketta tavoitteena laajentaa syksyllä toimintamalli myös teknisen ja ympäristötoimen toimialalle. Cleantech-hankintojen edistämisen yhteistyöverkoston toiminta on käynnistynyt. Pienhankintajärjestelmän pilotointia on jatkettu tavoitteena kaupunkitasoinen käyttöönotto vuoden 2016 aikana. Sähköisen innovaatioalustan mahdollisuuksia hankintoihin liittyvässä tuote- ja palvelukehityksessä sekä toimittajayhteistyössä ja markkinavuoropuheluissa on selvitetty tavoitteena ottaa tarkoituksenmukaisin ratkaisu käyttöön syksyn 2015 aikana. Terveen kilpailun edistämisen ryhmä ja konserniyhteisöjen hankintaverkosto on jatkanut toimintaansa. Hankintalain kokonaisuudistuksen toimeenpanon valmistelu käynnistyi keväällä 2015. Omistajapolitiikka ja konserniohjeet ovat valmisteilla ja tuodaan päätöksentekoon vuoden 2015 aikana. Kesäkuussa tehtiin päätös hankkia Espoolle Kuntien Tiera Oy:lta palveluna SAP-pohjainen Kunta Erp -ratkaisu sekä Populus-palkanlaskentajärjestelmä. Tavoitteena on, että kokonaisuus on käytössä vuoden 2017 alusta lukien. TATU-ohjelma Tatu-ohjelman täytäntöönpano on käynnissä ja sen tuloksia on jossain määrin nähtävissä. Toimialat ovat raportoineet omalta osaltaan ohjelman toteutustilanteesta jäljempänä. Tuottavuustavoitteiden valmistelu ja esilläpito on osaltaan johtanut siihen, että talousarvion pitävyys on parantunut, ja huolimatta palvelutarpeen merkittävästä kasvusta, kustannuskehitys on hidastunut. Myös tulojen perinnän tehostamiseksi asetetut tavoitteet ovat toteutumassa. Konserniesikunta ohjaa ja johtaa TATU-ohjelmakokonaisuuden toteuttamista. Sen lisäksi konserniesikunnan vetovastuulla on useita yksittäisiä TATU-toimenpiteitä ja -projekteja. Näistä voidaan mainita Espoolaisen johtamisen kehittämisprojekti (ESJO) sekä omistaja-tilaaja-tuottaja -toimintatavan muuttaminen ja siihen liittyen palveluliiketoimen liikelaitosten ja yksiköiden toiminnan uudelleenjärjestelyt. Kesällä on otettu käyttöön uusi projektisalkkutyökalu, jonka avulla ohjataan jatkossa kaikkea kaupungin projektiluonteista kehittämistoimintaa. TATU-ohjelman versio 2:n valmistelua käynnistetään parhaillaan. Sillä on tarkoitus terävöittää talouden tasapainotus- ja tuottavuustyötä sekä ohjata valtion hallitusohjelman toteuttamisen mahdollistamia kaupungin talouden tervehdyttämistoimia. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 25 4.2 Sosiaali- ja terveystoimi Tuloslaskelma SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön TP 2014 15 792 38 860 24 940 9 2 409 82 011 Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 15 668 16 138 469 40 623 41 167 543 24 522 25 087 565 13 13 0 2 065 2 389 324 82 892 84 794 1 902 Toteuma 7/2014 6 944 19 953 12 162 6 1 347 40 412 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 5 469 34,9 % 20 454 50,3 % 13 244 54,0 % 5 37,5 % 1 514 73,3 % 40 686 49,1 % Kasvu-% 2014-2015 -21,2 % 2,5 % 8,9 % -13,0 % 12,4 % 0,7 % 898 5 900 1 081 -4 819 222 75 1,3 % -66,2 % -176 840 -419 721 -7 469 -75 476 -1 437 -1 274 -682 226 -180 705 -431 843 -7 763 -84 148 -1 392 -1 147 -706 997 -182 009 -436 994 -7 903 -85 422 -1 442 -1 147 -714 920 -1 304 -5 151 -140 -1 274 -50 0 -7 923 -105 162 -243 762 -4 004 -44 565 -904 -188 -398 590 -107 364 -247 795 -3 944 -49 242 -585 -177 -409 112 59,4 % 57,4 % 50,8 % 58,5 % 42,1 % 15,4 % 57,9 % 2,1 % 1,7 % -1,5 % 10,5 % -35,2 % -5,8 % 2,6 % 222 -68 740 208 -84 303 208 -79 905 0 4 398 4 -37 722 -5 -44 458 -2,3 % 52,7 % -218,7 % 17,9 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 83 131 -750 966 89 000 -791 300 86 083 -794 825 -2 917 -3 525 40 638 -436 312 40 757 -453 570 45,8 % 57,3 % 0,3 % 4,0 % TOIMINTAKATE -667 835 -702 300 -708 742 -6 442 -395 674 -412 813 58,8 % 4,3 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan tuottavuus on kasvanut. Espoolaiset ikääntyneet pääsivät vanhusten palvelujen piiriin viiveettä. Terveyspalvelujen kysyntä ja tuotantomäärät ovat kasvaneet kaikilla palvelualueilla. Lastensuojelun painopisteen siirto laitoshoidosta avopalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin näkyy säästönä omassa laitoshoidossa ja ostopalveluissa. Talous Toimialan tulojen arvioidaan (ilman teknistä valmistus omaan käyttöön -erää) ylittävän talousarvion 1,9 milj. eurolla. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, erikoissairaanhoidon HUS-palvelusopimusta lukuun ottamatta. Viimeisin HUS:n arvio ylityksestä on 8,6 milj. euroa. Investointitalouteen liittyvästä valmistus omaan käyttöön -erästä jää käyttämättä 4,8 milj. euroa, joka on seurausta uuden sairaalan IT-hankintojen muutoksista. TATU -ohjelma Sosiaali- ja terveystoimen tulostavoitteet ovat pääosin toteutumassa. Keskeisissä rakenteellisissa tavoitteissa kehitys on ollut myönteistä ja tavoitteet ollaan osittain saavuttamassa. Toimialan tulojen varmistaminen -projekti on edennyt aikataulujen mukaisesti. Toimenpiteistä on päätetty jo lastensuojelun osalta ja muutosten tulovaikutukseksi arvioidaan 1,5 milj. euroa. Muiden tulosyksiköiden osalta selvitystyö on lähes valmis ja sen pohjalta tehdään toimenpidesuunnitelmat ja tarkennetaan tulokehitysarviot. Lisätuloarvio on yhteensä noin 2 milj. euroa. Ikäihmiset asuvat kotona -projektissa pitkän aikavälin kehitys on myönteinen, mutta alkuvuodesta on ollut vähäistä laskua. Kuntoutus ja kotiutus ovat nopeutuneet ja vuodeosastojen hoitoajat lyhentyneet. Lastensuojelun kiireellisten sijoitusten tarve vähenee -projektissa kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on vähentynyt ja sijoitusten kesto lyhentynyt. Kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus ovat lisääntyneet. Lastensuojelun toimintamenot ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 26 alittuvat noin 3 prosenttia määrä-rahavaraukseen nähden. nykytilan kartoitus on meneillään samanaikaisesti. 2 Poistuvat tilat ovat yhteensä 18 800 m , joista 2 3 500 m on sellaisia, joiden tilalle ei tule uutta tilaa. Terveysasemien palvelu paranee -projektissa kiireettömälle lääkärin vastaanotolle pääsy on nopeutunut viime vuoteen verrattuna. Terveysasemien kustannukset/asukas eivät ole nousseet ja kustannukset/asiakas sekä kustannukset/käynti ovat laskeneet selvästi. Sotet/Pali tuottavuuden nosto -projektissa alustava tavoite on 1,5 milj. euroa. Esiselvitys on käynnissä ja ensimmäisiksi kohteiksi on valittu ETT ja Logistiikka. Tavoitteena on lisätä IT-hankintojen tehokkuutta ja hallintaa. Logistiikan osalta selvitetään kuljetuspalvelujen tehostamismahdollisuuksia. Tilatehokkuuden nosto -projektissa projektisuunnitelma on valmisteltu käsittelyä varten ja Tuottavuusmittarit Palvelujen saatavuus Mittari Tavoite taso 2014 loka 2014 marras 2014 joulu 2015 tammi 2015 helmi 2015 maalis 2015 huhti 2015 touko 2015 kesä 2015 heinä 76,1 % 64,8 % 70,8 % 88,9 % 64,8 % 93,1 % 87,4 % 97,9 % 98,7 % 16 14 21 16 22 23 24 19 20 19 47 55 73 93 90 79 73 8 3 2 1 2 1 - - - - - - 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Toimeentulotukihakemusten käsittelyaika < 90 % 90,1-99,9 % 100 % TERVEYSPALVELUT Odotusaika lääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa (T3, kolmas vapaa aika), vuorokautta > 20 15-19 < 14 vrk Odotusaika hammaslääkärin vastaanotolle kiireettömässä asiassa (T3, kolmas vapaa aika), vuorokautta < 40 vrk VANHUSTEN PALVELUT Espoolaiset yli 3 kk ympärivuorokautista palvelua/asumispalvelua odottaneet (lkm) Yli 3 kk muistipoliklinikalle odottaneet - - - Maksulliset erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivät Tuotetut palvelut Mittari Tavoite taso 2014 loka 2014 marras 2014 joulu 2015 tammi 2015 helmi 2015 maalis 2015 huhti 2015 touko 2015 kesä 2015 heinä - - - 38 % 60 % 29 % 56 % 27 % 59 % 28 % 58 % 27 % 64 % 27 % 17 % - - - 16,4 % 8,9 % 8,5 % 6,0 % 7,2 % 7,2 % 7,9 % - - - 16 419 33 207 51 496 68 282 84 087 100 156 114 342 (166 447) (184 284) (201 783) (15 962) 19 537 (14 926) (33 842) (65 573) 77 148 (71 674) (111 599) (223 754) (48 532) 58 386 (52 758) (99 040) (203 065) (31 376) 37 827 (81 954) (171 438) 95 339 (85 368) 113 615 (100 407) 129 599 (129 599) - - - 3,6 % 5,5 % 12 % 8% 6,6 % 6,00 % 6,4 % PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Muiden kuin määräaikaistarkastuskäyntien osuus •Äitiys- ja lastenneuvola •Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 30 % tai yli 50 % tai yli TERVEYSPALVELUT Käyntien määrä (kumul.) terveysasemilla (2015 / ( 2014)) •Lääkärillä käynnit <0 % 0%-+5 % >+5 % •Hoitajalla käynnit Käyntien määrä (kumul.) suun terveydenhuollossa (2015 / (2014)) <0 % •Hammaslääkärillä käynnit 0%-+5 % - - - 13 875 27 723 44 656 57 927 72187 85 488 92286 >+5 % (129 857) (144 304) (156 642) (13 528) (26 734) (40 774) (54 322) (68 047) (80 386) (86 720) - - - 3 992 8 088 13 067 17 004 20553 24 847 26 576 (41 895) ( ) (45 445) ( ) (3 713) (7 224) (10 949) (14 969) (18 958) (22 789) (24 885) 2014 taso (suluissa) tai sen alle (37 763) ( ) 1044 (954) 990 (932) 1043 (1023) 1059 (981) 981 (974) 198 (207) 199 (202) •Suuhygienistillä käynnit MTP-poliklinikan vastaanottotoiminta, eri asiakkaiden määrä /kk (2015 / 2014) VANHUSTEN PALVELUT Espoon sairaalan hoitojaksot (kumul.) (2015 /(2014)) >1 % tai yli - - - 307 615 937 1 237 1 523 1 845 2 205 (3193) (3495) (3800) (283) (544) (857) (1209) (1528) (1830) (2202) ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 27 Terveysasematoiminnan käynnin hinta 1-7/2014 68,2 1-7/2015 60,5 Muutos % -11 % * mukana lääkäri-, sairaanhoitaja- terveydenhoitaja- ja lähihoitajakäynnit ** menoissa mukana henkilöstökulut, laboratorio- ja röntgenkulut 24 VANHUSTEN PALVELUT 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 29 700 5 900 -165 006 -129 406 30 097 1 081 -158 809 -127 632 397 -4 819 6 196 1 774 14 451 198 -80 669 -66 020 14 807 75 -83 846 -68 964 49,9% 1,3% 50,8% 53,3% Tulot ylittynevät noin 0,4 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -erän tulot ovat erillisenä eränä. Vanhusten palveluista arvioidaan jäävän käyttämättä noin 6,2 milj. euroa, tästä 4,8 milj. euroa on investointeihin lopullisesti kirjattava valmistus omaan käyttöön -erä, joka ei toteudu. Espoon uuden sairaalan tietotekniikassa tukeudutaan suunniteltua enemmän HUS:n tietojärjestelmiin. Espoon uuden sairaalan päivystysosaston käyttöönotto siirtyy vuoden 2016 tammikuulle, joten menoja jää käyttämättä 1,4 milj. euroa. Toiminta ja sen kehittäminen Espoolaisen 75 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvoi noin 3 prosenttiyksiköllä eli 340 henkilöllä, verrattuna tilanteeseen 31.12.2014. Kesäkuun lopussa 91,8 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asui kotona joko itsenäisesti tai yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin perustuvien, kunnallisten palvelujen turvin. Kotona asuvien osuus 75 vuotta täyttäneistä nousi hieman verrattuna vuoden lopun tilanteeseen, jolloin heidän osuutensa oli 91,7 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Kotona asuviin sisältyvät omaishoidon-tuen, säännöllisen kotihoidon ja tavallisen, ei ympärivuorokautisen, palveluasumisen asiakkaat. Talouden tasapainoon pyritään kehittämällä palveluja avohoitopainotteisiksi, varmistamalla sujuvat hoitoketjut sekä parantamalla keskeisten toimintojen tuottavuutta. Espoolaiset ikääntyneet pääsivät vanhusten palvelujen piiriin viiveettä. Omaishoidontuki, sosiaalihuoltolain mukainen kuljetustuki ja säännöllisen kotihoidon palvelut järjestettiin vanhus- palvelulaissa määriteltyä, kolmen kuukauden odotusaikaa nopeammin. Espoon sairaala vastaanotti jatkohoitoa tarvitsevat potilaat erikoissairaanhoidosta viiveettä. HUS maksullisia siirtoviivepäiviä ei syntynyt. Pitkäaikaispaikka pystyttiin järjestämään pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. Yli kolme kuukautta pitkäaikaispaikkaa odottavien määrä laski alkuvuoden kahdeksasta heinäkuun lopun yhteen asiakkaaseen. Omaishoidontuen piiriin pääsivät kaikki asiakkuuskriteerien mukaiset asiakkaat. Kesäkuun loppuun mennessä asiakkaita oli noin 12 prosenttia ja tuettuja kuukausia noin 6 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ennusteen mukaan omaishoidontuen asiakasmäärä kasvanee noin 16 prosentilla eli 100 asiakkaalla ja tuettujen kuukausien määrä noin 8 prosentilla eli 480 tukikuukaudella talousarvoon verrattuna. Tuettujen kuukausien arvioitu toteuma tarkoittaa toteutuessaan noin 0,3 milj. euron ylitystä, joka katettaneen muusta toiminnasta säästyvillä määrärahoilla. Kotihoito vastaanotti kaikki asiakkaat, jotka yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsivat kotihoidon palveluja. Säännöllisen kotihoidon peittävyys ikäluokassa 75 vuotta täyttäneet nousi 8,5 prosenttiin edellisen vuoden lopun 8,3 prosentista. Kokonaisuutena alueellisen kotihoidon asiakasmäärän ennustetaan kasvavan noin 6 prosentilla vuoden loppuun mennessä. Asiakasmäärän arvioitu kasvu on maltillisempi kuin talousarviota laadittaessa tehty arvio. Käyntimäärä toteutuu talousarvion mukaisena. Itsenäistä kotona asumisen tukea lisätään keskittämällä ikääntyvän väestön neuvonta ja ohjaus sekä iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeiden selvittäminen ja palveluohjaus uuteen yksikköön vuoden 2016 alkupuolella. Keskittäminen tehdään ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 28 olemassa olevien resurssien uudelleen kohdentamisella. Selvitys keskittämisen vaikutuksista asiakaspalveluun ja toiminta-ympäristöön on aloitettu. Vanhuspalvelulain edellyttämä vastuutyöntekijätoiminta käynnistyy syksyllä 2015. Kotihoidon asiakkaiden lääkäripalveluja yhdenmukaistetaan ja kehitetään keskittämällä kotihoidon lääkärit vanhusten palvelujen tulosyksikköön syksyn aikana. Ympärivuorokautisen laitoshoidon ja asumispalvelun yhteenlaskettu peittävyys ikäluokassa 75 vuotta täyttäneet laski hieman vuoden 2014 lopun 8,27 prosentista kesäkuun lopun 8,21 prosenttiin. Vanhuspalvelulain tavoitteiden mukaisesti ympärivuorokautiseen hoitoon sisältyvän laitoshoidon peittävyys ikäluokassa 75 vuotta täyttäneet laski. Peittävyys oli kesäkuun lopussa 1,28 prosenttia, kun se vuoden 2014 lopussa oli 1,67 prosenttia. Laitoshoidon peittävyyttä laski Taavinkodin muutos laitoshoidosta ympärivuorokautiseksi muistisairaiden asumispalveluksi ja Puolarkodin toiminnan päättyminen. Puolarkodin laitospaikkojen määrä korvattiin ostetuilla asumispalvelupaikoilla. Peittävyys 30.6. on verrattu 2014 Kuusikkoraportissa esitettyihin peittävyystietoihin samoin määrittelyin. Vanhusten palvelutuotantoa ja työskentelymenetelmiä kehitettiin kaikilla palvelualueilla. Espoon sairaalassa kuntoutuksen painopistettä siirretään asiakkaan kotona tapahtuvaksi. Uuden sairaalan toimintakonsepti hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Konsepti sisältää periaatteet uuden sairaalan palveluohjauksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta sekä kotiutuksesta. Konseptia jatkotyöstetään syksyn aikana. 25 TERVEYSPALVELUT 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 14 000 -361 236 -347 236 14 455 -369 688 -355 233 455 -8 452 -7 997 7 202 -213 531 -206 329 7 483 -221 085 -213 602 53,4% 61,2% 61,5% Tulojen ennustetaan ylittyvän 0,5 milj. eurolla. Suurimmat ylitykset ovat terveysasematoiminnassa ja suun terveydenhuollossa. Terveyspalveluiden oman toiminnan menojen ilman HUS:n erikoissairaanhoitoa arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaan. HUS:n toukokuussa antaman ennusteen mukaan palvelusopimuksen mukainen erikoissairaanhoito ylittyy 8,6 milj. eurolla, kun otetaan huomioon kesäkuun 4 milj. euron tasauslaskutus. Toiminta ja sen kehittäminen Terveyspalveluiden kysyntä ja myös tuotantomäärät ovat kasvaneet kaikilla palvelualueilla. Lisääntyneeseen kysyntään vaikuttaa väestömäärän kasvu, ikääntyminen ja heikentynyt taloustilanne. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa henkilöstömenojen ennustetaan alittuvan noin 0,2 milj. eurolla. Vakansseja on ollut määräajan, esim. uuden työntekijän rekrytointiaikana, tyhjänä. Kaksi lääkärin vakanssia on täyttämättä, ostopalvelulääkäreiden kulut kirjataan työvoimavuokraukseen joka tilinä tulee ylittymään. Ulkoisten palvelujen ostoissa budjetti alittunee noin 0,3 milj. eurolla. Palvelujen ostot, sisäiset, tullee ylittymään. Uhka- ja vaaratilanteiden vuoksi on jouduttu lisäämään aula- ja turvallisuuspalveluja. Avopalveluissa keskeinen tavoite on tuottavuuden paraneminen ja asiakasmäärien kasvu. Pieni asiakasmäärien kasvu toteutuneekin. Tavoitteena on myös, että avohoidon ensikäynneistä 80 % toteutuu 10 arkipäivän kuluessa, joka saavutettaneen. Omien laitosten käyttöaste pysynee tavoitetasolla yli 90 %. Psykiatrisen palveluasumisen osalta ostopalveluissa ennustetaan pysyttävän vuoden 2014 tasolla, kun palvelua järjestetään myös omana toimintana. Avosairaanhoidon asiakkaiden ja käyntien määrän ennustetaan nousevan, mutta vaikutus peittävyyteen on lievä, koska samalla väkiluku kasvaa. Lisäyksen syynä on väestönkasvu, palveluiden lisääntynyt kysyntä ja aikaisempia vuosia parempi saatavuus. Lääkäriaikojen saatavuuden T3 -kokonaistaso on ollut noin 21 päivää. Osalla asemista taso on enintään 14 vuorokautta ja lopuilla realistinen tavoite on enintään 21 päivää, jolloin ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 29 kokonaistaso olisi noin 17 - 18 päivää. Puhelintavoitettavuus on hieman heikentynyt. Takaisinsoiton keskimääräinen aika on noin 30 minuuttia, mutta joillain asemilla taso on selvästi heikompi johtuen osin lisääntyneistä puhelin-määristä ja osin henkilöstön poissaoloista. Suun terveydenhuollossa asiakkaiden ja käyntien määrän ennustetaan nousevan noin 5 prosenttia. Syynä on palveluiden lisääntynyt kysyntä ja aikaisempia vuosia parempi saatavuus. Hammaslääkäriaikojen T3 -taso eli kolmas vapaa aika, oli heinäkuussa 72 päivää ja suuhygienistien 35 päivää. Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien T3 on pysynyt viime vuoden tasolla, mutta tämä ei yllä tämän vuoden tavoitetasoon. Puhelintavoitettavuus on pysynyt hyvänä, vaikka puhelumäärät ovat lisääntyneet. Mediverkon työskentely ajanvarauksessa loppui heinäkuun puolessa välissä. vuonna 2014. Tuotteiden, joita ovat käynnit, DRGtuotteet ja hoitopäivät, lukumäärä lisääntyi 3,6 prosenttia. Erikoissairaanhoidon menot/asukas ajalla tammi kesäkuu 2015 olivat 472 euroa, kun ne vastaavana aikana viime vuonna olivat inflaatiokorjattuna 470,60 euroa eli +0,3 prosenttia. Koko vuoden menoennusteen mukaan menot/asukas nousevat 1,22 prosenttia. Ennuste 31.12.2015 on 934,10 euroa/asukas, kun se 31.12.2014 oli 922,80 euroa/asukas. HUS menojen kokonaisuudessaan ennustetaan nousevan edellisvuoden 240 milj. eurosta 250,1 milj. euroon eli 4,2 %. Seuraava mahdollinen ylijäämän palautus tehdään tammi - elokuun toteuman perusteella. Erikoissairaanhoitoon kuuluvissa muista kustannuspaikoissa menojen ennustetaan ylittyvän 0,2 milj. eurolla Ylityksen aiheuttaa päivystyksen hintojen nouseminen. HUS:n menot tammi - kesäkuussa 2015 kasvoivat 3,3 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan 27 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 40 100 0 -254 651 -214 551 1 300 0 -1 629 -329 18 535 24 -135 040 -116 481 18 294 47,1% -142 383 -124 089 56,3% 57,9% 38 800 -253 022 -214 222 Talous Tulojen arvioidaan ylittyvän noin 1,3 milj. eurolla. Tuloja kasvattavat toimeentulotuen takaisinperintä, valtiolta saatava korvaus perustoimeentulotuesta ja pakolaisista, työllistämisestä saatavat tulot sekä lastensuojelun kunnilta saatavat korvaukset. Menojen kokonaisylitys on noin 1,6 milj. euroa. Suurin ylitys on vammaispalvelujen henkilökohtaisessa avustajatoiminnossa, kuljetuspalvelutuessa sekä omaishoidon tuessa. Vammaispalvelujen kokonaisylitys on 2,3 milj. euroa. Lisääntynyt työttömyys kasvattaa toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden asiakasmääriä ja kustannuksia. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden talousarvio on tällä hetkellä yhteensä 71,1 milj. euroa ja ylitykseksi arvioidaan 0,5 milj. euroa. Lisääntynyt asiakasmäärä asettaa paineita toimeentulotuen päätöksenteolle säädetyssä määräajassa. Työntekijöitä on palkattu lisää ja ruuhkahuippuja on hoidettu ylitöin, mistä syystä henkilöstömenot ylittyvät 0,4 milj. euroa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ennakoi 0,3 milj. euron lisäkustannusta. Valtio korvaa em. menot täysimääräisesti. Lastensuojelupalvelujen painopisteen siirto laitoshoidosta avopalveluihin ja kotiin vietäviin palveluihin näkyy säästönä sekä omassa laitoshoidossa että ostettavissa palveluissa. Lastensuojelun kokonaissäästöksi arvioidaan noin 1,8 milj. euroa. Vastaavasti kotipalvelujen kysyntä ja asiakasmäärä on lisääntynyt ja määrärahaylitykseksi arvioidaan noin 0,1 milj. euroa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 30 Toiminta ja sen kehittäminen Neuvolatoiminnan määräaikaistarkastukset ovat toteutuneet asetuksen mukaisesti ja palvelua on kohdennettu erityistä tukea tarvitseville. Vuoden 2014 syntyvyyden aleneminen on vaikuttanut käyntimääriä vähentävästi. Neuvolatoiminnan nettiajanvaraus on otettu kevään aikana käyttöön suunnitellusti: kaikki asiakkaat voivat tarkastaa oman aikansa ja leikki-ikäisten terveydenhoitajakäynneille voi tehdä ajanvarauksen netissä. 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiset esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmat on tehty ja toimintakäytännöt on sovittu. Kotipalvelun vastaanottotiimin toiminta on vakiintunut. Vastaanottotiimiä on työllistänyt lisääntynyt kysyntä ja kuntalaisten yhteydenotot. Lapsiperheiden kotipalvelun ja lastensuojelun välistä yhteistyötä on kehitetty. Sähköinen palveluseteli on käytössä kodin- ja lastenhoitoavun osalta arviolta loppuvuonna 2015. Mobiilikotihoito -hankkeen pilotointia suunnitellaan perhetyössä ja kotipalvelussa Lasten terapiapalvelujen saatavuus on kohentunut laadusta tinkimättä. Vuoden alkupuoliskolla toiminnoista annettiin 23 972 palvelukontaktia 3 810 lapsiperheelle sekä tuotettiin ostopalveluna 1 093 palvelukontaktia 254 lapsiperheelle. Lisäksi 578 perhettä sai asiakkuutta ehkäisevää ohjausta ja neuvontaa. Käyntiajan on saanut lasten kuntoutuspalveluihin keskimäärin 53:ssa, perheneuvolapalveluihin 36:ssa ja lastenpsykiatriseen avohoitoyksikköön 69 vuorokaudessa. Sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015. Lastensuojelun asiakkuuden alkaminen määrittyy laissa uudella tavalla ja asiakkuus alkaa vasta palvelutarpeen arvion jälkeen. Tästä johtuen lastensuojelun asiakasmäärä on kääntynyt 5,9 prosentin. laskuun Vireilletuloja lastensuojeluun on kuitenkin tullut viiden ensimmäisen kuukauden aikana 39 prosenttia enemmän edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Ilmoitukset on pystytty keskimäärin käsittelemään lain edellyttämässä ajassa, mutta palvelutarpeen selvityksien käsittelyajoissa on ollut haastetta joillain alueilla. Lastensuojelun toimintamenojen ennustetaan alittuvan rakennemuutoksesta johtuen. Painopistettä on siirretty raskaista palveluista kevyempään avohuoltoon. Lastensuojelun sijoitusten kokonaismäärä on edelleen pienentynyt edellisvuodesta. Kiireellisiä sijoituksia on ollut hieman enemmän kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kuin viime vuonna, jolloin kiireellisten sijoitusten määrät laskivat reilusti. Jälkihuollossa tukiasuntojonossa ei ollut heinäkuussa yhtään nuorta, mutta tilanteen odotetaan ruuhkautuvan syksyllä, jolloin moni sijoitettu nuori tulee täysiikäiseksi. Lähisuhde- ja perheväkivallasta tai sen uhasta aiheutuvan tuen tarpeessa oleville espoolaisille tarkoitetusta ns. Omatila-palvelusta on saatu hyviä tuloksia. Yhteistyötä toisten toimijoiden kanssa on pyritty kehittämään ja tiivistämään. Asiakas saa tarvitsemansa avun ns. matalan kynnyksen periaatteella. Asiakasmäärät ja -käynnit ovat samalla hyvällä tasolla kuin vuonna 2014. Toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä ajalla 1.1.–30.6.2015 kasvoi 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toimeentulotuen kustannukset ovat kasvaneet noin 4 prosenttia. Työttömyyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana. Aikuisten sosiaalipalveluissa jatkettiin sähköisten palveluiden kehittämistä myös muiden palveluiden kuin toimeentulotuen osalta. Toimeentulotukihakemuksista 30 prosenttia on jätetty sähköisesti. Vuoden loppuun mennessä on tavoitteena, että puolet hakemuksista jätetään sähköisesti. Aikuisten sosiaalipalveluissa on valmistauduttu uuden sosiaalihuoltolain tuomiin muutoksiin. Työalueeksi on noussut yhä enemmän monialainen ja varhaisessa vaiheessa tehtävä sosiaalityö lapsiperheiden kanssa. Ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa vuonna 2015. Valtion kanssa on sovittu ainakin 20 alaikäisen tilapäisestä lisäpaikasta. Valtio korvaa menot täysimääräisinä. Vammaispalvelun asiakkaiden palvelujen käyttö kasvaa tasaisesti. Omaishoidon tuessa asiakasmäärä kasvaa erityisesti alle 18-vuotiaiden kohdalla. Ensimmäisen puolen vuoden aikana lapsiasiakkaiden määrä kasvoi 15 prosenttia edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelussa asiakasmäärän kasvu oli puolessa vuodessa 2 prosenttia suurempaa kuin edellisvuonna vastaavana aikana. 65 vuotta täyttäneiden ikäluokassa asiakasmäärä kasvoi 3,7 prosenttia ja matkojen määrä 4,5 prosenttia. Alle 65-vuotiaiden asiakkaiden määrä on sen sijaan vähentynyt muutamalla prosentilla. Kuljetuspalveluasiakkaiden kokonaismäärä kasvaa vuoden aikana noin 7 prosentilla. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 31 Vammaispalvelujen hakemusten määrä lisääntyi 3 prosenttia. Alkuvuodesta vammaissosiaalityössä oli haasteita palvelutakuun toteutumisessa. Päätöksenteko toteutui pääsääntöisesti alle 3 kuukaudessa (97 %), mutta hakemusten selvityksen käynnistämisessä lain edellyttämässä määräajassa (7 vrk) oli haasteita. Selvitys pystyttiin käynnistämään määräajassa keskimäärin 68 prosentissa hakemuksista. Toukokuusta lähtien vammaispalveluissa on poikkeusjärjestelyin (ylityöt, lisätyövoima) purettu hakemusjonoa. Kehitysvammaisten pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaiden määrä laski viime vuoden vastaavasta ajankohdasta 25,6 prosenttia. Laitoshoitoa korvaavia palveluratkaisuja on pääasiallisesti tehty asiakaskohtaisesti. Kustannukset nousevat asiakasta kohti noin 1,5 -kertaisiksi laitoshoidon kustannuksiin verrattuna johtuen päivätoiminnan ja erilaisten tukipalvelujen lisääntymisestä asumispalveluihin siirryttäessä. Kuluvana vuonna käynnistyvä Venepuuntien asumisyksikkö tarjoaa vaikeavammaisille, runsaasti apua ja hoitoa tarvitseville nuorille ympärivuorokautista asumispalvelua. Yksikön käyttöönotto siirtyy loppuvuodelle 2015. Asumispalvelut tuotetaan asukkaille ostopalveluna. Henkilökohtaiseen apuun varattu määräraha ylittyy. Henkilökohtainen apu on lakisääteiseen subjektiiviseen oikeuteen perustuva palvelu vaikeavammaisille henkilöille. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä kasvoi kesäkuun tarkastelussa 17,5 prosenttia ja kustannukset 3 prosenttia viime vuoden kesäkuusta. Ylitykseen vaikuttaa myös palvelusetelin arvioitua suurempi käyttö sekä talousarvioon suunniteltu 200 000 euron alvvähennysosuus, joka jää toteutumatta. Kesäkuun loppuun mennessä palveluseteliä käyttäneiden asiakkaiden määrä kasvoi 23,5 prosenttia ja kustannukset 40 prosenttia edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Toimintakulujen suurempi kasvu asiakasmäärän kasvuun verrattuna johtuu siitä, että yhä useamman asiakkaan kohdalla palveluseteliä ei käytetä vain sijaisuuksiin tai pieniin tuntimääriin, vaan tilanteisiin, joissa palveluseteli on ainoana järjestämistapana asiakkaalle sopiva ratkaisu. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia käyttäville vammaisille henkilöille tehtiin keväällä kysely, jossa selvitettiin työnantajamalliin liittyviä hyviä käytäntöjä, haasteita ja neuvontatarpeita. Tulokset julkistetaan syksyllä. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun asiakasmäärä kasvoi kesäkuun loppuun mennessä vastaavasta viime vuoden ajasta 2 prosenttia ja tehtyjen matkojen määrä 3,1 prosenttia. Kuljetuspalvelun toimintakulut ylittyvät. Tämä johtuu palvelun arvioitua suuremmasta käytöstä sekä taksitaksojen vuosittaisesta korotuksesta ja maksuttoman tilausnumeron käyttöönoton kustannuksista, joihin ei talousarviossa ollut varauduttu. 29 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 600 -12 036 -11 436 350 -11 676 -11 326 -250 360 110 228 -7 072 -6 844 98 -6 256 -6 157 16,4% 52,0% 53,8% Esikunnan tuloja jää kertymättä noin 0,3 milj. euroa ja menoista säätynee noin 0,4 milj. euroa. Esikunta on vastannut myös toimialan tulojen keräämisen kehittämishankkeesta (TATU). Hankkeen tulokset tulevat näkymään toimialan tulojen kasvuna vuosina 2015 ja erityisesti 2016. Toimenpiteet koskettavat kaikkia tulosalueita. Ketterä -kehittämisen tulosalue on jatkanut systemaattista Lean-koulutusta ja -valmennusta toimialalla. Palvelujen IT-ratkaisujen kehittämisen SOTE-ohjelman hankkeet etenevät suunnitelmien mukaisesti niin potilastietojärjestelmien kuin sähköisen asioinninkin kehittämisessä. Palvelusetelitoiminnan kehittämishanke on siirtymässä normaalitoiminnaksi syksyn aikana. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 32 4.3 Sivistystoimi Talous SIVISTYSTOIMI 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET TP 2014 4 579 32 278 7 718 110 1 213 45 898 Valmistus omaan käyttöön Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 3 937 3 007 -930 31 684 32 431 747 6 841 10 178 3 337 92 109 17 3 972 1 069 -2 902 46 526 46 795 268 Toteuma 7/2014 1 845 17 620 8 878 57 603 29 004 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 1 620 41,2 % 18 096 57,1 % 11 199 163,7 % 68 73,5 % 711 17,9 % 31 694 68,1 % Kasvu-% 2014-2015 -12,2 % 2,7 % 26,1 % 17,9 % 17,9 % 9,3 % 33 0 0 0 28 29 3,0 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET -309 859 -66 747 -17 659 -62 880 -2 456 -2 590 -462 197 -317 523 -61 623 -13 520 -62 631 -1 493 -3 960 -460 750 -314 686 -69 135 -13 751 -62 655 -1 523 -2 581 -464 331 2 838 -7 512 -231 -24 -30 1 379 -3 581 -186 601 -37 092 -7 435 -39 305 -1 355 -1 014 -272 804 -186 867 -36 951 -7 089 -39 568 -862 -1 128 -272 465 58,9 % 60,0 % 52,4 % 63,2 % 57,8 % 28,5 % 59,1 % 0,1 % -0,4 % -4,7 % 0,7 % -36,3 % 11,3 % -0,1 % Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset 377 -211 072 41 -223 500 1 636 -224 128 1 596 -628 177 -121 239 743 -128 569 1 831,0 % 57,5 % 320,1 % 6,0 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 46 308 -673 269 46 567 -684 251 48 431 -688 459 1 864 -4 209 29 210 -394 043 32 467 -401 034 69,7 % 58,6 % 11,2 % 1,8 % TOIMINTAKATE -626 961 -637 684 -640 028 -2 345 -364 833 -368 567 57,8 % 1,0 % 3 SIVISTYSTOIMI (pl. työväenopisto ja kulttuuri) 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 45 777 0 -668 438 -622 661 46 931 0 -671 936 -625 005 1 154 0 -3 499 -2 345 26 161 28 -380 291 -354 102 31 379 29 -391 984 -360 576 68,5% 58,6% 57,9% Perusopetuksen oppilaiden ja päivähoidossa olevien lasten määrät ovat kasvaneet huomattavasti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Myös päiväkotitiloja valmistuu useita. Toimialalla on meneillään useita TATU-ohjelmia, joilla haetaan mm. toimintojen ja tilojen käytön tehostamista ja sitä kautta kustannussäästöjä. Opetushallitukselta on saatu mm. 1,4 milj. euron erityisavustus esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämiseksi vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia. Avustus on suomen- ja ruotsinkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen yhteinen. Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa ensimmäisenä Suomessa. Kortilla voi hankkia maksuttomia lippuja kokeilussa mukana olevien toimijoiden kulttuuritapahtumiin. Suurpellossa sijaitsevan Opinmäen oppimiskeskuksen toiminta käynnistyi koulujen alkaessa elokuussa. Toimialan tulokertymä oli heinäkuun lopussa 32,5 milj. euroa eli 69,7 prosenttia. Ilman nettositovaa kulttuuria kertymä on 31,4 milj. euroa eli 68,5 prosenttia. Koko sivistystoimen toimintatulojen arvioidaan ylittyvät 1,9 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoitua kulttuuria toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 1,2 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtion myöntä- ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 mistä avustuksista, jotka on otettu huomioon tuloennusteessa. Toimintamenojen kertymä oli 401 milj. euroa eli 58,6 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuuria menokertymä oli 392 milj. euroa eli 58,6 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 193,3 milj. euroa ja käyttöprosentti 60. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät. Koko sivistystoimen toimintamenojen arvioidaan ylittyvän 4,2 milj. eurolla. Ilman nettobudjetoitua kulttuuria toimintamenot ylittyvät noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. valtiolta saaduista avustuksista, jotka on otettu huomioon menoennusteessa. Avustusten summat täsmentyvät lokakuun kuukausiseurantaan mennessä. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ja -menot ylittävät talousarvion noin 0,7 milj. eurolla. Suomenkielisen opetuksen sekä tuloihin että menoihin esitetään 1,5 milj. euron talousarvion korotusta vammaisten aamu- ja iltapäivähoidon sekä lomahoidon järjestämiseen. Toiminnan kulut laskutetaan sisäisenä laskutuksena sosiaali- ja terveystoimen vammaispalveluilta. Tämä on otettu huomioon ennusteessa. TATU-ohjelma Palveluverkkoihin ja tiloihin liittyvät toimenpiteet ovat pidemmän ajan tavoitteita, mutta kirjastoverkon osalta Espoonlahden tuleviin ratkaisuihin on saatu lautakunnan päätös ja Matinkylän alueen palvelujen tarveselvityksistä on päätökset. Opinmäki valmistuu ja Ison Omenan palvelutorin yhteistyömallin valmistelussa ollaan mukana. 33 dessä. Kerhotoiminnan kehittäminen sekä koululaisten iltapäivätoiminta: Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa syyskauden 2015 kerhotoimintaan on sijoitettu noin 150 lasta enemmän kuin syksyllä 2014. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Ruotsinkielisen opetuksen osalta ns. kokopäivä koululaisilla -toiminnan suunnittelu etenee. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa lisätään matalan kynnyksen kerhotoimintaa. Taksoja ja maksuja on tarkistettu ja avustusperiaatteita uudistettu liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuomassa säästöjä perusopetuksessa, kun kuljetuskustannukset pienenevät. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset, resurssivarausjärjestelmä, varhaiskasvatuksen mediakasvatus sekä Sito-infra -projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö. Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut, uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä ja opetuksen resursoinnista tehdään päätökset osana vuoden 2015 budjetin sopeuttamista. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ennakoitua suurempi eikä siihen ole täysimääräisesti varauduttu. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärän kasvu syksystä 2014 on noin 840 oppilasta. Kasvu on lähes 200 oppilasta enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Kasvu hoidetaan pääsääntöisesti tuottavuustoimenpiteillä. Tilojen käytön tehostamisen osalta päiväkoti- ja koulutilojen kapasiteettia ja nykykäyttöä on tutkittu. Tehtävä on työläs ja aikataulusta ollaan hieman jäljessä. Espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa sivistystoimesta pilottina jatkaa suomenkielinen opetus, johtoryhmävalmennukset ovat käynnissä. IT:n organisointi palveluliiketoimeen on tapahtunut ja toimintamallia otetaan käyttöön. Yhteistyötä kehitetään. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleen järjestely on toteutunut 1.1.2015, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaan. Ruotsinkielinen työväenopisto Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Talouden osalta tehdään tarvittaessa tarkistus lokakuun kuukausiseurannan yhtey- Lisäksi varhaiskasvatuksessa tehostetaan lomien suunnittelua ym. arjen säästötoimenpiteitä, vapaaajan palveluissa priorisoidaan perustehtäviä, liikuntapalveluissa kehitetään kumppanuuksia ja kouluyhteistyömallia, hankinta- ja tilausprosesseja uudistetaan, sopimuksia palveluliiketoimen kanssa ei ole tehty. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 34 31 OPETUS- JA VARHAISKASVATUSLAUTAKUNTA Talous 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 30 589 -499 365 -468 776 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 34 289 0 -502 865 -468 576 3 700 0 -3 500 200 19 666 23 870 27 -295 286 -271 389 78,0% -285 868 -266 203 59,1% 57,9% (tulot ja menot sitovia) Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla johtuen mm. opetushallitukselta saaduista avustuksista, kuten ylimääräinen perusopetusryhmien pienentämiseen suunnattu avustus ja lähes kaksinkertaistunut tasa-arvoraha. Lisäksi on useita muita avustuksia. Muutamassa koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa omana toimintana, joka lisää asiakasmaksutuloja. Toimintamenojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion noin 3,5 milj. eurolla. Ylitys on katetta saatuihin avustuksiin, joita ei voida käyttää ilman lisämäärärahaa. Lokakuun kuukausiraporttiin mennessä avustusten tarkat summat ja myös niistä tehtävät siirrot seuraavalle vuodelle ovat tiedossa. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa noin 800 oppilaalla elokuun alusta verrattuna vuoden takaiseen. Kasvu on noin 180 oppilasta enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintatulojen arvioidaan ylittävän muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla. Vaikka suomenkielisen varhaiskasvatuksen lapsimäärät ovat kasvaneet, yleisen taloustilanteen heikkeneminen vaikuttaa asiakasmaksutulojen kertymiseen. Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Toiminta ja sen kehittäminen Talousarviossa on varauduttu järjestämään päivähoitopaikka 14 401 lapselle. Toukokuussa 2015 päivähoidossa oli 15 150 lasta, mikä oli 749 lasta ennakoitua enemmän. Toukokuussa lapsimäärä on yleensä korkeimmillaan. Päivähoidon kysyntä näyttää pysyvän vuotta 2014 suurempana myös syksyllä. Syyskuun 2015 loppuun mennessä päivähoidon aloittavia lapsia on tällä hetkellä noin 170 enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Osa päivähoitopaikoista järjestetään edelleen ns. poikkeusjärjestelyin muilla palvelualueilla paitsi Espoon keskuksen pohjoisella alueella ja Matinkylä-Olarissa. Keväällä 2015 päivähoito järjestettiin poikkeusjärjestelyin enimmillään 294 lapselle. Vuoden 2015 alusta lukien uudistettiin ja tarkennettiin seurantaa yksityisen ja kotihoidon tuella olevien lasten sijoittumisesta ruotsin- ja suomenkieliseen varhaiskasvatukseen. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa tarkennus lisäsi yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää ja vähensi kotihoidon tuella olevien lasten määrää. Yksityisen hoidon tuella oli vuoden 2015 toukokuussa 139 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2014. Kotihoidon tuella oli 50 lasta ennakoitua vähemmän. Uusi Painiityn päiväkoti Leppävaarassa otettiin käyttöön huhtikuussa. Päiväkodissa on tilat kuudelle lapsiryhmälle. Elokuussa 2015 avataan Opinmäen päiväkoti Suurpellon alueelle. Päiväkodissa on tilat viidelle lapsiryhmälle ja avoimelle päiväkodille. Mainingin päiväkodille valmistui lisätilaa Mainingin koulun yhteyteen Espoonlahteen. Tiloissa järjestetään valmistavaa opetusta 6-vuotiaille lapsille elokuusta alkaen. Loppuvuodesta valmistuu Lintuvaaran päiväkodin peruskorjaus ja laajennus. Espoon keskuksen pohjoisella alueella lakkautettiin kesällä 2015 Kurjenkellon, Ponin, Varsan ja Tähkäpään toisen ryhmäperhepäiväkodin toiminta ryhmäperhepäivähoidon kysynnän vähenemisestä johtuen. Hoidossa jatkavat lapset ja henkilöstö on sijoitettu Espoon keskuksen muihin toimipaikkoihin. Matinkylä-Olarin alueella luovuttiin Kala-Maijan päiväkodin yhden erillisryhmän tiloista terveysviranomaisten suosituksesta. Lapset ja henkilöstö siirtyivät Olariin Maapallokujan tiloihin. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 35 Mittarit Päivähoidossa olevia lapsia - kaupungin päiväkodit - perhepäivähoito - ostopalvelut - yksityisen hoidon tuki TA 2015 14 401 9 335 913 2 008 2 145 Toteuma 2015 15 150 9 971 962 2 065 2 152 TP 2013 13 889 9 046 1 001 2 000 1 842 TP 2014 14 330 9 457 933 1 996 1 944 Poikkeama 749 636 49 57 7 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 4 301 0 -62 224 -57 923 0 0 0 0 2 235 2 252 3 -35 422 -33 168 52,4% Toteuma 2015 on toukokuulta. 32 SVENSKA RUM -LAUTAKUNTA 1000 EUR Muutettu TA 2015 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate 4 301 -62 224 -57 923 -34 700 -32 466 56,9% 57,3% (tulot ja menot sitovia) Toimintatulotulojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Kolme koulua siirtyy iltapäivätoiminnan osalta kaupungin omaksi toiminnaksi syksyllä. Toiminnasta tulee tuloja ja menoja noin 0,1 milj. euroa. Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ruotsinkielisen työväenopiston osal- ta on kustannusten jako vielä kesken, joten kaikki menot eivät ole oikein kohdistettuna. Kotihoidontuen avustuksiin varattu määräraha tulee ylittymään johtuen perheille maksettavien avustusten tarkistetusta jakoperusteesta suomenkielisen ja ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen välillä. 35 KULTTUURILAUTAKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 1 740 -47 980 -46 240 2 450 -48 690 -46 240 710 -710 0 3 645 -33 807 -30 162 1 640 -29 153 -27 513 94,3% 60,8% 59,5% Vuoden 2014 heinäkuun toteumassa on mukana työväenopiston luvut (tulot 2 M€, menot 5,2 M€). Suomenkielinen työväenopisto siirtyi vuoden 2015 alusta osaksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniaa ja ruotsinkielinen ruotsinkielisten sivistyspalvelujen yksikköön. KULTTUURILAUTAKUNTA (pl. työväenopisto ja kulttuuri) Talous 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 950 -32 167 -31 217 950 -32 167 -31 217 0 0 0 625 -20 055 -19 431 582 -20 103 -19 522 61,2% 62,5% 62,5% (tulot ja menot sitovia) Toimintatulot ja -menot toteutuvat talousarvion mukaisina. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 36 ovat saaneet tietoa Espoon lastenkulttuuritarjonnasta. Toiminta ja sen kehittäminen Opetusministeriön tukema Kaikukortti-kokeilu käynnistyi Espoossa huhtikuussa. Kaikukortti on tarkoitettu sosiaalialan yhteisöjen asiakkaille, jotka kokevat olevansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Kokeilusta on saatu erittäin myönteistä palautetta. Kaikukortin käyttäjät saavat maksuttomia lippuja kulttuuritilaisuuksiin ja voivat pyytää kulttuuritapahtumaan mukaan myös vapaaehtoisen kulttuurikaverin. Näin taloudellisten esteiden lisäksi poistetaan myös muita osallistumisen esteitä. Kulttuuriketju - Kulturkedjan vie kulttuuria ikäihmisten palvelukeskuksiin ja hoivalaitoksiin. Ohjelmiston kulttuuriesityksiin ja -tilaisuuksiin on osallistunut vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 2 500 henkilöä. Kulttuurin tulosyksikössä on käynnissä KulttuuriEspoo -brändityö, joka kokoaa kaupungin oman kulttuuriorganisaation lisäksi avustettavat yhteisöt. KulttuuriEspoolle on luotu yhteinen visuaalinen ilme ja avattu omat sosiaalisen median kanavat. Keväällä aloitettu yhteisen tapahtumasivuston suunnittelu jatkuu koko vuoden. Kevätkaudella 2015 KULPS! -toimintamalli tavoitti koululaisia koulupäivän aikana entiseen tapaan. Kulttuuripolulla vieraili yhteensä noin 16 700 ja liikuntapolulla noin 14 900 peruskoululaista. Keväällä on myös parannettu KULPS! -ohjelmiston yhteyttä opetussuunnitelman tavoitteisiin sekä valmistauduttu vuoden 2016 opetussuunnitelman uudistukseen. Espoonlahdessa aloitetun pajatoiminnan myötä 3D -tulostusta on tarjolla nyt kaikilla suuralueilla. Entressen kirjastossa keväällä tehtyjen tilamuutosten ansiosta pajatoiminnalle lohkaistiin entistä parempi tila. Aikaisemmin pajatoimintaa järjestettiin Entressessä eri puolilla kirjastoa. Pajatoiminnan oma blogi kertoo uutuuksista ja palveluista osoitteessa www.kirjastopaja.fi. Tänä vuonna on järjestetty yhteensä 26 Kulttuurineuvola-kertaa. Kulttuuritoimijat ovat vierailleet Leppävaaran, Matinkylän tai Suvelan neuvoloissa. Odotustilan kulttuurielämyksen lisäksi lapsiperheet Mittarit Kaupunginkirjasto Lainauksia Käyntejä Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 7/2015 4 039 596 3 606 110 4 084 038 3 427 791 4 000 000 3 600 000 2 277 850 1 894 622 8 137 304 8 212 190 4 957 580 357 KULTTUURI Talous 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 790 -15 813 -15 023 1 500 -16 523 -15 023 710 -710 0 997 -8 579 -7 582 1 059 -9 050 -7 991 134,0% 57,2% 53,2% (toimintakate sitova) Sitova toimintakate toteutuu talousarvion mukaisesti. Toiminta ja sen kehittäminen Syksyllä kaupunginmuseo avaa Gladiaattorit – voitto ja kuolema Colosseumilla -näyttelyn KAMUssa. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut järjestää Espoo-päivän ja itsenäisyyspäivän konsertin, joten loppuvuosi on kustannuspainotteinen. Vuonna 2015 kaupunginmuseon kokoelmien luettelointitoiminta on keskittynyt Kauklahden lasi -näyttelyn valmisteluun. Pentalan tulevan saaristo- ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 museon laajaa esineistöä käsitellään esittelykuntoon. Kokoelmahallintajärjestelmän täydentämistä ja koekäyttöä on jatkettu pitkäjänteisesti. Keväällä Futuro-talon suunnittelijan Matti Suurosen perikunta lahjoitti kansainvälisestikin merkittävän arkistokokonaisuuden museon kokoelmiin. Pentalan saaristomuseon valmistelu jatkuu kaikilla museon vastuualueilla. Keväällä ja kesällä valmistauduttiin myös elokuisiin Pentalan saaristopäiviin. Rakennuskauden suurena työnä Pentalan pihaalueet tehtiin valmiiksi yhteistyössä Tilakeskuksen kanssa. Rakentamistyöt pysyivät aikataulussa. Espoossa elokuun alussa pidetyille valtakunnallisille Kotiseutupäiville suunniteltiin museon osuus, johon kuului myös Pentalaan tutustuminen. Kotiseutupäiviin liittyen valmisteltiin pieni näyttely Sellon kirjastoon. Glimsin kesässä on ollut ohjelmaa jokaiselle päivälle. Talomuseon kesäohjelma on huomioitu mediassa hyvin. Kevätkaudella 7–9-luokkalaisille suunnatuissa KULPS! -konserteissa esiintyivät Marzi Nymanin lisäksi Mariska ja Felix Zenger. Samalla kokoonpanolla soitettiin myös yksi perhekonsertti. Lisäksi muusikot tekivät koulu- ja palvelutalovierailuja sekä soittivat runsaasti kamarimusiikkia. Kylätalo Palttinan päiväkodissa tehtiin tarinasävellysprojekti. Etelä-Korean kiertueella aloitettua yhteistyötä Espoo Innovation Gardenin toimijoiden kanssa jatkettiin. Espoon Kaupunginteatterin ja EMMAn kanssa laadittiin liiketoimintasuunnitelma Culture Garden -toiminnan aloittamiseksi. Sivistystoimessa käynnistettiin Espoon tapahtumaseminaarikonseptin suunnittelu. Ensimmäinen tapahtumaseminaari järjestettiin toukokuussa. 37 Espoon valotapahtuman hankeselvitys käynnistettiin. Kaupungin suurtapahtumien, Kotiseutupäivien ja Espoo-päivän, tuotannot jatkuivat. Alueellinen kulttuurityö järjesti Pikku-Aurorassa Espoon isännöimät valtakunnalliset Lasten Kulttuuriverkoston seminaaripäivät. Toukokuisen seminaarin yhteydessä perustettiin Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ry. Pikku-Auroran erilaisten tapahtumien lisäksi talossa järjestettiin lasten kesäleirejä. Kevään aikana nuorisopalvelujen kanssa toteutettiin nuorten bänditapahtumia. Uutena matalan kynnyksen toimintona Karatalossa järjestettiin seniorien aamupäivän kohtaamistuokioita. Kaupunkikulttuuria elävöittämään saatiin Suvelan alikulkutunnelien maalaukset. Taiteilija Jussi TwoSevenin johdolla koululuokat toteuttivat ympäristötaideteoksen. Kahdeksan puiston asukaspuistokiertue alkoi heinäkuussa. Espoon kulttuurikeskuksen saleissa ja aulatiloissa oli tammi–heinäkuussa yli 350 yleisötapahtumaa. Näyttelykeskus WeeGeellä otettiin käyttöön Museoliiton lanseeraama kansallinen Museokortti. Aulan yhteydessä sijaitsevaan Studio Suuroseen WeeGee tuotti keväällä Futuron maailma -näyttelyn, jossa on nähtävillä kuvia maailman Futuro-taloista. Näyttelyjen ohella talon toimintaan kuuluivat tapahtumat lapsille ja perheille sekä koululaisten kesäleirit. Sellosalissa lisättiin kevään monipuolisen ohjelmiston lisäksi ikäihmisille suunnattua maksutonta tarjontaa, mm. päivätansseja sekä iltapäiväkonsertteja ja -elokuvia. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 38 Mittarit Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Kävijöitä - Näyttelykeskus WeeGee* - Espoon kulttuurikeskus - Sellosali - Alueelliset kulttuuripalvelut yhteensä - Karatalo - Taidetalo Pikku-Aurora - Kannusali** - Seinätön aluetyö ja projektit TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 7/2015 300 000 168 000 40 224 72 828 38 136 12 992 13 000 8 700 321 722 176 685 41 719 71 218 33 600 14 474 8 978 14 166 230 000 170 000 43 000 81 300 38 000 13 300 20 000 10 000 173 841 79 012 25 115 44 426 18 554 8 529 9 849 7 494 46 861 50 265 69 000 31 474 18 292 1 265 20 538 1 445 23 000 1 900 10 177 768 30 052 2 993 31 236 3 760 45 000 6 000 14 062 1 781 Kaupunginmuseo Museo- ja näyttelykävijöitä* Lapsia ja nuoria museopedagogisessa toiminnassa Opastusten lukumäärä Kaupunginorkesteri Kuulijoita yhteensä - lapset ja nuoret * Molemmat sisältävät KAMUn kävijät. ** Kannusalin peruskorjaus kesä 2013 - talvi 2014 38 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 4 727 -44 042 -39 315 5 097 -44 042 -38 945 370 0 370 2 553 -24 325 -21 772 3 204 -24 447 -21 243 67,8% 55,5% 54,0% (tulot ja menot sitovia) Toimintatulot ylittävät muutetun talousarvion noin 0,4 milj. eurolla johtuen mm. Sitran ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuista Tajua mut! - viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toiminnasta saatujen tulojen arvioidaan toteutuvan suunnitelmien mukaisesti. Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Laaksolahden jäähallin käyttökiellosta johtuvaa jääpulaa on vuosina 2013 - 2014 korvattu sopimukseen perustuvilla ostoilla Tapiolassa sijaitsevalta Barona Areenalta. Vuonna 2015 päätettiin ostaa Leppävaaran uimahallin säästyneillä uinninvalvontamäärärahoilla lisäjääaikaa Barona Areenalta. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 39 39 MUU SIVISTYSTOIMI 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 5 210 0 -30 640 -25 430 2 294 0 -30 639 -28 345 -2 916 0 1 -2 915 1 082 28 -15 342 -14 231 1 471 28,2% -16 725 -15 254 54,6% 60,0% (tulot ja menot sitovia) Toimintatulot alittavat muutetun talousarvion noin 2,9 milj. eurolla. Tulosyksiköiden tuloarviot arvioitiin käyttösuunnitelmassa realistisiksi ja se osa tuloista, minkä ei arvioitu toteutuvan, budjetoitiin muuhun sivistystoimeen. Toimintamenojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisina. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnialle Espoon työväenopistosta ja Espoon aikuislukiosta maksettavaa korvausta ei tässä vaiheessa ole tarvetta muuttaa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 40 4.4 Tekninen ja ympäristötoimi Tuloslaskelma TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI 1000 EUR Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön TP 2014 18 001 22 367 17 17 870 26 422 84 678 Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 15 115 15 118 3 26 353 26 859 506 0 59 59 18 231 18 231 0 32 645 32 647 2 92 343 92 913 570 Toteuma 7/2014 4 376 4 402 12 11 624 5 168 25 583 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 4 102 27,1 % 8 668 32,9 % 56 12 708 69,7 % 21 497 65,9 % 47 030 50,9 % Kasvu-% 2014-2015 -6,3 % 96,9 % 370,4 % 9,3 % 315,9 % 83,8 % 22 378 24 555 24 555 0 10 260 10 293 41,9 % 0,3 % -29 804 -104 210 -2 439 -352 -2 529 -369 -139 705 -31 035 -115 569 -2 781 -466 -3 326 -185 -153 363 -30 983 -122 799 -2 782 -466 -3 326 -229 -160 585 52 -7 230 -1 0 0 -43 -7 222 -17 978 -44 840 -1 494 -109 -1 456 -71 -65 949 -18 023 -50 712 -1 323 -58 -1 499 -105 -71 721 58,1 % 43,9 % 47,6 % 12,4 % 45,1 % 56,8 % 46,8 % 0,2 % 13,1 % -11,5 % -47,4 % 3,0 % 47,2 % 8,8 % 36 094 -71 840 45 777 -71 858 57 044 -72 278 11 268 -420 14 134 -36 463 23 700 -37 436 51,8 % 52,1 % 67,7 % 2,7 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 143 150 -211 545 162 675 -225 221 174 512 -232 863 11 837 -7 642 49 977 -102 412 81 024 -109 157 49,8 % 48,5 % 62,1 % 6,6 % TOIMINTAKATE -68 396 -62 546 -58 351 4 195 -52 435 -28 133 45,0 % -46,3 % TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI (pl. ulkopuoliset työt ja rakentamisen sisäiset palvelut) 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama Toteuma Toteuma Toteuma-% TP 2014 2015 Ennuste 2015 2015 7/2014 7/2015 2015 1 190 1 115 1 118 3 572 544 48,8 % 22 367 26 353 26 859 506 4 402 8 668 32,9 % 17 0 59 59 12 56 17 870 18 231 18 231 0 11 624 12 708 69,7 % 26 422 32 645 32 647 2 5 168 21 492 65,8 % 67 866 78 343 78 913 570 21 779 43 467 55,5 % Kasvu-% 2014-2015 -4,9 % 96,9 % 370,4 % 9,3 % 315,8 % 99,6 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset (koko tekninen ja ympäristötoimi) Tuloslaskelma Tilinimi Myyntituotot, ulkoiset Maksutuotot, ulkoiset Tuet ja avustukset, ulkoiset Vuokratuotot, ulkoiset Muut tuotot, ulkoiset TOIMINTATULOT, ULKOISET Valmistus omaan käyttöön 2 384 2 070 2 070 0 391 369 17,8 % -5,5 % -29 804 -67 482 -2 439 -352 -2 529 -369 -102 976 -31 035 -68 684 -2 781 -466 -3 326 -185 -106 478 -30 983 -64 614 -2 782 -466 -3 326 -229 -102 400 52 4 070 -1 0 0 -43 4 078 -17 978 -38 340 -1 494 -109 -1 456 -71 -59 448 -18 023 -34 383 -1 323 -58 -1 499 -105 -55 393 58,1 % 50,1 % 47,6 % 12,4 % 45,1 % 56,8 % 52,0 % 0,2 % -10,3 % -11,5 % -47,4 % 3,0 % 48,3 % -6,8 % 13 159 -48 762 12 892 -49 373 12 859 -49 793 -32 -420 7 863 -26 484 7 296 -27 373 56,6 % 55,4 % -7,2 % 3,4 % Tulot yhteensä Menot yhteensä 83 409 -151 738 93 305 -155 851 93 842 -152 193 537 3 658 30 033 -85 932 51 133 -82 765 54,8 % 53,1 % 70,3 % -3,7 % TOIMINTAKATE -68 329 -62 546 -58 351 4 195 -55 899 -31 632 50,6 % -43,4 % Henkilöstökulut Palvelujen ostot, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Avustukset, ulkoiset Vuokrat, ulkoiset Muut kulut, ulkoiset TOIMINTAMENOT, ULKOISET Toimintatulot, sisäiset Toimintamenot, sisäiset (tekninen ja ympäristötoimi ilman nettositovia tehtäväalueita) Kaupunkitasoisesta 48,9 milj. euron maanmyyntivoittotavoitteesta siirtyy arvion mukaan 13 milj. euroa vuodelle 2016. Joukkoliikenteen vuoden 2014 ylijäämä vähentää vuoden 2015 menoja 3,7 milj. euroa. Myös vuoden 2015 kuntaosuuksista ennakoidaan säästyvän määrärahaa. Maanhankintaan esitetään lisämäärärahaa 1 milj. euroa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 41 kuvaa koko vuoden tilannetta tilapäisesti auki olleiden vakanssien täyttämisen ja harjoittelijoiden vuoksi. Henkilöstömäärä 644 henkilöä on vakituisen henkilöstön osalta pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Henkilöstömäärän analysointia vaikeuttaa määräaikaisen henkilöstön rekisteröintitavan muutos tarkasteltavien vuosien välillä. Vuonna 2015 harjoittelijat on kirjattu määräaikaiseksi henkilöstöksi toisin kuin vuonna 2014. Henkilöstön määrä pysyy nykyisellään (TATU). Talous Tulojen ennustetaan toteutuvan. Tuloarvioihin sisältyy kaksi suurta erää: maankäyttösopimustulot 20 milj. euroa sekä maanmyyntivoitot 27 milj. euroa. Näiden erien kertymiseen liittyy luonnollisesti epävarmuutta. Vuokratuottojen kertymä on sopimusten perusteella etupainotteista. Menojen ennustetaan toteutuvan 3,8 milj. euroa talousarviota pienempinä joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäytyksen vuoksi. Täsmäytys, 3,7 milj. euroa, tehtiin Espoon vuoden 2015 menoihin, koska HSL:n tilinpäätös valmistui huomattavasti Espoon tilinpäätöstä myöhemmin. Espoo on ottanut asian esille vuoden 2014 talousarviolausunnossaan kehottamalla HSL:ää kehittämään raportointiaan niin, että tilinpäätöstiedot olisivat käytettävissä jäsenkuntien tilinpäätösrytmillä. Joukkoliikenteen vuoden 2014 kuntaosuuden täsmäytys selittää palveluiden ostojen poikkeaman. Muutoin palveluiden ostoissa on ennusteessa täsmennetty ulkoisten ja sisäisten ostojen suhdetta, kun palvelusopimukset, ostettavien palveluiden volyymit sekä tietotekniikkapalveluiden organisoinnin muutokset ovat vakiintuneet. Kunnallistekniikan poistot toteutuvat talousarviossa arvioitua pienempinä. Talousarviota laadittaessa ei ollut vielä täsmällistä tietoa vuoden 2014 investointimenojen ja -tulojen toteutumisesta. Henkilöstömenojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Henkilöstömenojen kertymä ei 41 TEKNINEN LAUTAKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 27 133 1 960 -46 901 -17 808 27 133 1 960 -46 901 -17 808 0 0 0 0 3 263 391 -24 335 -20 680 7 635 369 -24 143 -16 138 28,1% 18,8% 51,5% 90,6% Sekä ulkoisten toimintatulojen 26,5 milj. euroa että sisäisten toimintatulojen 0,6 milj. euroa on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisina. maankäyttömaksuista (20 milj. euroa) tuloutetaan suhteessa enemmän loppuvuodesta. Ulkoisten ja sisäisten toimintamenojen yhteissumman 46,9 milj. euroa on ennustettu toteutuvan talousarvion mukaisena. Ulkoisten toimintatulojen toteuma oli heinäkuun lopussa 7,2 milj. euroa, koska toimintatulojen Mittarit 413 KATU- JA VIHERPALVELUT Liikenneväylien ala milj. m² Viherhoitoala milj. m² Liikenneväylien ja viherhoitoalojen tunnusluvut eivät ole toteumatilanteesta 31.7.2015 kaikilta osin vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 7/2015 9,7 9,2 10,3 9,8 9,7 10,7 9,3 8,8 Rekisterin tietojen eheyttä on tarkistettu toimintavuotena ja rekisteristä on poistettu metsät, jotka löytyvät metsärekisteristä, sekä väyliä ja viherhoitoaloja, jotka eivät ole kaupungin omistamalla maalla tai ylläpidossa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 42 415 ULKOPUOLISET TYÖT 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 14 000 -14 000 0 14 000 -14 000 0 0 0 0 3 805 0 3 805 3 559 -65 3 494 25,4% 0,5% Ulkopuoliset työt on nettobudjetoitu ja toimintakate on sitova. jen rakentamispalveluiden aiheuttamia tuotanto- ja palvelukustannuksia. Toimintatulot ovat ulkopuolisille, pääasiassa HSY:lle, toteutettavia vesi- ja viemäriverkostojen rakentamispalveluja ja muille osapuolille telekaapeleiden putkituksia. Toimintamenot ovat tuotettu- Toimintatulojen ja -menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Toteutuneita kuluja ei ole samassa määrin kuin tuloja, koska vasta loppuvuodesta kirjataan tuloja vastaavat menot. 418 RAKENTAMISEN SISÄISET PALVELUT 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 32 885 22 485 -55 370 0 44 185 22 485 -66 670 0 11 300 0 -11 300 0 6 271 9 869 -16 480 -341 16 408 9 924 -26 327 5 49,9% 44,1% 47,5% Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja toimintakate on sitova. Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden kunnallistekniikkainvestoineille tekemistä töistä. Menot kertyvät kunnallistekniikkainvestointeihin kohdistuvista ostoista Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta sekä teknisen keskuksen Suurpellon taseyksikön tulojen ja menojen arvioidaan alittuvan 1 milj. euroa muutettuun talousarvioon verrattuna. Tapiolan taseyksikön tulojen ja menojen arvioidaan ylittyvän 12,3 milj. euroa. 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 316 -10 962 -10 646 336 -10 964 -10 628 20 -2 18 239 -6 365 -6 125 210 -5 970 -5 760 66,4% 54,5% 54,1% Tuloja on kertynyt 0,2 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän 20 000 euroa budjetoidusta. Tukia ja avustuksia on käynnissä olevista hankkeista kertynyt 52 000 euroa. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on täyttämättömiä vakansseja. Useita kokoaikaisia harjoittelijoita on palkattu tasaamaan työmäärää. Henkilöstömenot tulevat toteutumaan budjetoidusti. Menojen toteuma on 5,97 milj. euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Asiantuntijapalveluita on ostettu 0,7 milj. eurolla eli 39,3 prosentilla. Loppuvuoteen kohdistuu runsaasti projekti- ja muita selvitystarpeita. Määräraha tullaan käyttämään. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 43 Mittarit 43 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaavojen mahdollistama asuntojen vuosituotannon määrä k-m² TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 7/2015 367 180 496 600 350 000 197 900 44 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 50 -2 638 -2 588 67 -2 638 -2 571 17 0 17 33 -1 420 -1 387 46 -1 310 -1 264 91,1% 49,6% 48,8% Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tuloja on kertynyt 46 000 euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän budjetoidusta noin 20 000 euroa. Uusi taksa on tullut voimaan 1.8.2015. Henkilöstömenojen toteuma on 0,9 milj. euroa. Määräaikaisen henkilöstön osalta menojen kertyminen painottuu loppuvuoteen. Menoja on kertynyt 1,3 milj. euroa. Menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Haltia-luontokeskuksen menoja (345 000 euroa) ei ole vielä kertynyt. Projektimenojen kertyminen painottuu loppuvuoteen. 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 4 402 -3 972 430 4 902 -4 033 869 500 -61 439 3 525 -2 183 1 342 3 452 -2 420 1 032 78,4% 60,9% 240,0% Rakennusvalvontakeskus on vuoden 2015 alusta nettobudjetoitu yksikkö. Sitova toimintakate on 0,43 milj. euroa. Toteumaennuste on 0,87 milj. euroa. Tulot ja menot ylittyvät budjetoidusta. Tuloja on kertynyt 3,5 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän budjetoidusta, mikäli suunnitellut hankkeet toteutuvat. Tuloennuste on 4,9 milj. euroa. Mittarit 45 RAKENNUSLAUTAKUNTA Myönnettyjä lupia kpl Uudis- ja laaj. kerrosala (1 000 m²) Uudis- ja laaj. tilavuus (1 000 m³) Tuloylitys on noin 0,5 milj. euroa. Seuraava taksan tarkistus tehdään vuonna 2016. Menoja on kertynyt 2,4 milj. euroa. Menojen arvioidaan ylittyvän noin 60 000 euroa budjetoidusta lähinnä henkilöstömenojen osalta, joiden toteuma on 61,7 prosenttia. TP 2013 TP 2014 TA 2015 1 827 1 817 457 2 403 1 900 3 420 2 400 Toteuma 7/2015 1 017 381 2 639 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 44 46 JOUKKOLIIKENNE 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 2 700 -56 999 -54 299 2 700 -53 277 -50 577 0 3 722 3 722 1 666 -33 867 -32 202 1 823 -29 439 -27 616 67,5% 51,6% 50,9% Joukkoliikenteen vuoden 2014 ylijäämä vähentää vuoden 2015 menoja 3,7 milj. euroa. Alituksen euromäärään palataan syksyn kk-raporteissa. Vuoden 2015 menojen arvioidaan alittavan talousarvion HSL:n alkuvuoden ennustetietojen valossa. Tuloarvion ennustetaan toteutuvan talousarvion puitteissa. 48 PELASTUSTOIMI 1000 EUR Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 -17 530 -17 530 Ennuste 2015 -17 530 -17 530 Pelastustoimen määrärahasta maksetaan Espoon maksuosuus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Poikkeama 2015 0 0 Toteuma 7/2014 -10 040 -10 040 Toteuma 7/2015 -10 204 -10 204 Toteuma-% 2015 58,2% 58,2% toiminnasta. Maksuosuuden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaan. 49 MUUT TEKNISET JA YMPÄRISTÖPALVELUT 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 56 634 110 -16 849 39 895 56 634 110 -16 849 39 895 0 0 0 0 20 916 0 -7 722 13 194 37 598 66,4% 0,0% 55,1% 71,0% Tulojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Tuloarvioon sisältyy maanmyyntivoittoja 27 milj. euroa. Maanmyyntivoittoja on kertynyt 18 milj. euroa. Tuloarvion ennustetaan toteutuvan, joskin kertymään liittyy luonnollisesti epävarmuutta. Vuokratuottojen kertymä on sopimusten perusteella etupainotteista ja tulee tasaantumaan vuoden edetessä. Toiminta ja sen kehittäminen Espoota kehitetään viiden kaupunkikeskuksen ja paikalliskeskusten verkostokaupunkina. Edistämme asuntotarjontaa ja myötävaikutamme aluekeskusten ja asuntoalueiden kehitykseen. Luomme edellytykset myös liike- ja toimitilarakentamiselle. Elokuun alkuun mennessä on alkanut yhteensä -9 280 28 318 Menoihin on budjetoitu 16,8 milj. euroa. Menoja on kertynyt 9,2 milj. euroa eli 55,1 prosenttia. Menojen kertymä ei ole tasaista. Vuoden loppupuolella maksetaan avustuksia 0,4 milj. euroa. Henkilöstömenoista on alkuvuodesta säästynyt noin 100 000 euroa, koska vakansseja on ollut tilapäisesti vapaana: Säästyneet varat on käytetty Toivo-projektin projektipäällikön palvelujen ostamiseen sekä sähköisen asioinnin kehittämiseen. 1 580 asunnon rakentaminen ja uutta asuinker2 rosalaa on kaavoitettu 197 900 k-m :ä. Kehitämme kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiiriin. Tavoitteenamme on käynnistää metroliikenne vuonna 2016, jota täydentää metron jatkeen ra- ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 kentaminen Kivenlahteen. Kaupunkikeskusten rakentaminen ja kehittäminen etenevät. Espoon suurin rakennuskohde Espoon Sairaalan rakentaminen etenee. Uudella konseptilla toteutettu Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön elokuussa. Sähköisten palvelujen, toimintatapojen ja asiakaspalvelun kehittäminen on käynnissä. Kehitystyössä haemme toimintaprosessien muutoksia ja tehokkuuden lisäämistä sekä palvelun laadun parantamista. Toimiala vahvisti elokuun alussa asiakaspalveluaan yhdistämällä eri asiakaspalvelupisteitä. Toimialalla on myös käynnissä useita talouden ja tuottavuuden kehittämishankkeita, jotka koskevat kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista, palvelujen järjestämistä sekä tilakustannusten ja tilatehokkuuden kehittämistä. Espoon Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja Espoon Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sijoittumista toimialalle valmistellaan tulevan syksyn kuluessa. Vuoden toimintaan vaikuttavat kuntalain kokonaisuudistus ja tilaajavastuulain sekä tuloverolain muutokset. Ympäristöministeriö pyysi syksyllä 2014 lausuntoja maankäyttö- ja rakennuslakimuutoksiin, joiden tavoitteena on kilpailun edistäminen kaupan ja asuntorakentamisen aloilla. Valtion rakennepoliittisen ohjelman tuomat muutokset toimialan tehtäviin ja velvoitteisiin tarkentuvat syksyn kuluessa. 45 Toimialan palvelut TA 2015 ylläpitomenot liikenneväylien ja viherhoitoalan osalta vähenevät 1,1 milj. euroa (5 %) TA 2014 nähden. Suunnitelmassa on vuoden 2015 säästöjä ITjärjestelyjen osalta (-2,9 milj. euroa TYT - Pali yhteistyönä). Toivo-tuotannonohjausjärjestelmä on otettu 16.6. osittain käyttöön. Vuosien 2016–2018 osalta on laskettu Toivon tuovan säästöjä. Palvelutasojen tarkistukset ja hinnoittelu on tehty. Ravan ja Teken palvelujen hinnantarkistusten lisätulot voidaan arvioida vuoden lopussa. Sähköisen asioinnin lisääminen etenee sähköisten lupaprosessien osalta. Tilatehokkuuden nosto ja sisäilman parantaminen Hallinnon tilasuunnittelu on käynnissä ja tilojen käytön tehostamistoimenpiteet muiden toimialojen kanssa etenevät. Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen sekä suunnitelma tilakustannusten kasvun hallitsemiseksi on hyväksytty. Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja hallintaprojektin projektisuunnitelma on hyväksytty. Käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot saadaan vuoden lopussa. Sisäilman parantaminen -projektisuunnitelma etenee suunnitelman mukaisesti. Maankäytön periaatteet Periaatteiden ja linjausten kuvaaminen : ajantasaistaminen etenee. Maankäytön periaatteet: kuvaus on tehty. TATU-ohjelma Toimialalla on käynnissä useita talouden ja tuottavuuden projekteja ja toimenpiteitä, jotka koskevat kaupunkisuunnittelua ja -rakentamista, palvelujen järjestämistä sekä tilakustannusten ja tilatehokkuuden kehittämistä. Sähköistä asiointia ja toimintatapoja on edistetty Sähköisten lupien määrä on kasvanut (rakennusluvat 60 % sähköisin asiakirjoin). Selkeytetään kaupunkikuvatoimikunnan asemaa ja tehtäviä sekä viestintää. Kaavoitusprosessia on tehostettu uudistetulla osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS-menettely). Kaupunki- ja aluekeskusten vetovoiman ja tuottavuuden kasvattaminen Raideliikenteeseen tukeutuvan Metron kehyskäytävän ja Kaupunkiradan lähialueiden kehittäminen etenevät. Tänä vuonna on valmius 2 500 uudelle asunnolle. 2 KHL on hyväksynyt 197 900 k-m heinäkuun lop2 puun mennessä (tavoite 350 000 k-m ). Henkilöstö Vuoden 2015 henkilöstömäärä säilyy nykyisellään tehtävämäärän kasvaessa (tilanne nyt TYT 644). Palvelujen ja tuottavuuden kehittämiseksi Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksen sijoittumista toimialalle valmistellaan tulevan syksyn kuluessa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 46 4.4.1 Tilakeskus-liikelaitos Liikelaitosten tuloslaskelma TILAKESKUS-LIIKELAITOS 1000 EUR Tilinimi TP 2014 Liikevaihto Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 Kasvu-% 2014-2015 188 554 197 690 197 960 270 109 310 115 323 58,3% 5,5% Valmistus omaan käyttöön 10 615 8 954 9 820 866 2 668 3 080 34,4% 15,4% Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta 1 892 6 154 0 613 613 0 350 6 149 613 -64 355 -16 816 -47 539 -57 028 -19 290 -37 738 -57 647 -18 054 -39 593 -619 1 236 -1 855 -33 962 -11 027 -22 935 -31 586 -11 054 -20 532 55,4% 57,3% 54,4% -7,0% 0,2% -10,5% Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut 74,9% -100,0% -5 737 -6 063 -6 063 0 -3 404 -3 525 58,1% 3,6% Poistot ja arvonalentumiset -46 292 -42 885 -45 675 -2 790 -25 140 -26 740 62,4% 6,4% Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Muut kulut -55 361 -55 071 -290 -63 242 -62 933 -309 -63 240 -62 931 -309 1 1 0 -35 806 -35 633 -173 -39 006 -38 849 -157 61,7% 61,7% 50,8% 8,9% 9,0% -9,5% Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut 35 469 -28 211 37 425 -28 217 35 766 -28 325 -1 659 -108 20 166 -16 425 18 159 -16 528 48,5% 58,6% -10,0% 0,6% 7 258 9 208 7 441 -1 767 3 741 1 631 17,7% -56,4% 7 258 -1 229 9 208 7 441 4 920 -1 767 4 920 3 741 -6 149 1 631 17,7% -56,4% -100,0% 6 030 9 208 12 362 3 154 -2 408 1 631 17,7% -167,8% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilatehokkuuden parantamisessa on saavutettu hyötyjä eri osa-alueiden nopeilla toimenpiteillä, joihin lukeutuu mm. monitoimitilapilotti ja uudet työtavat. Projektisuunnitelman mukaisten toimialakohtaisten pidemmän aikajänteen toimenpiteiden suunnittelu on edennyt aikataulujen mukaisesti. Talous Liikevaihdon ennustetaan olevan 198 milj. euroa, koska ulkoisten toimitilavuokrien toteuman perusteella on arvioitu vuokrien toteutuvan 270 000 euroa talousarviota korkeampana. Ennusteessa on valmistus omaan käyttöön -erässä huomioitu investointien uudisrakennushankkeisiin kohdistuneet sisäiset ostot 866 000 euroa. Kaupungin vahinkorahastolta on saatu vahinkokorvauksia 475 000 euroa, liikelaitoksen omavastuuosuudesta kahdesta erillisessä palossa tuhoutuneesta rakennuksesta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ovat pääsääntöisesti lämpö-, sähkö-, vesi- ja jätevesikuluja. Ennustettu aine-, tarvike- ja tavarakulujen olevan 18 milj. euroa, koska arvioitu, että lämpö- ja sähkökulut toteutuvat 1,2 milj. euroa talousarviota alhaisempina. Palvelujen ostojen on ennustettu olevan 39,6 milj. euroa, koska pohjautuen aikaisempaan käytäntöön on arvioitu, että vahinkorahastolta saadut omavastuuosuudet 475 000 euroa käytetään kokonaisuudessaan rakennusten korjauksiin. Lisäksi TATU:n sisäilman laadun parantamista koskevan projektin toteutuksen on arvioitu vaativan asiantuntijaostoja 650 000 euroa ja rakennushankkeiden esisuunnittelun, selvitysten ja tutkimusten on arvioitu kasvattavan palvelujen ostoja 800 000 eurolla. Poistojen on ennustettu olevan 45,7 milj. euroa. Väistötilojen perustusten, joiden poistoaika on kolme vuotta, on arvioitu nostavan poistoja 2,4 milj. eurolla sekä perusparannusten kertaluonteisten poistojen 295 000 eurolla. Poistoeron vähennyksen on ennustettu olevan 4,9 milj. euroa, joka on linjassa vuoden 2014 toteuman kanssa. Poistoeron muutosta ei ole talousarviossa vuodelle 2015, mutta tullaan sisällyttämään seuraaviin talousarvioihin. Muilta osin ennustetaan muutetun talousarvion vuodelle 2015 toteutuvan suunnitellusti. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 Mittarit 71 TILAKESKUS Toimitilat, m² - oma rakennuskanta - osaketilat - vuokratilat 47 TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 7/2015 1 086 043 765 596 164 439 156 008 1 132 016 761 661 190 874 179 481 1 134 835 764 939 194 879 175 017 1 128 478 773 512 185 469 169 497 Taulukossa TA 2015 on talousarviovaiheen arvio vuoden 2015 tilakehityksestä. Toteuma 2015 on 31.7.2015 tilanne. Oman rakennuskannan kasvua selittää EVTEK-kuntaytyhmän purkamisesta Tilakeskus-liikelaitokselle siirtyneet Espoossa sijaitsevat Metropolian ammattikorkeakoulun rakennuk- set. Osaketilojen TP 2014 luvussa oli virheellisesti mukana 1.8.2015 käyttöönotettava Kiinteistö Oy Opinmäen Kampuksen rakennus. Vuokratilojen määrä on alentunut, koska Omnialle välivuokratut kohteet ovat siirtyneet heille suoraan vuokrattaviksi. Toiminta ja sen kehittäminen Tilakeskus-liikelaitoksen talonsuunnittelun ja talonrakennuksen organisaatioita on uudistettu ja muutos on astunut voimaan 1.1.2015. Uudistuksessa talotuotannon palvelualueen nimeksi on tullut talonrakennuttaminen. Palvelualueessa toimii kaksi yksikköä; ”Hankekehitys ja erikoissuunnittelu” ja ”Rakennuttaminen”. Siirtokelpoisten tilojen hankinnassa on saatu käyttöön puitejärjestely, joka helpottaa siirtokelpoisten tilojen hankintaa. Valtuusto päätti 18.5.2015 kiinteistöpalvelujen tuotanto- ja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelun jatkamisesta siten, että kaupungin tilojen ja niiden hoidon omistaja-, tilaaja- ja tuottajatehtävät yhdistetään yhteen ja samaan organisaatioon. Tilakeskus-liikelaitos on mukana valmistelutyöryhmässä ja tavoitteena on yhdistää Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Tilakeskus- liikelaitokseen siten, että yhdistetty yhden liikelaitoksen toimintamalli aloittaisi 1.1.2016. Heinäkuun loppuun mennessä on valmistunut Kirstin siirtokelpoinen väistökoulu, Mattlidens skolan lisätilat, Painiityn päiväkoti ja avoin päiväkoti, Päivänkehrän koulun väistötilat sekä Rödskogs skolan väistötilat. Suvelan asukaspuiston varastotila, Espoonlahden lastenkoti ja Merisaappaan koulun, Pentalan rakennusten, Leppävaaran uimahallin, Mankkaan koulun ja Viherlaakson terveysaseman peruskorjaukset ja uudisrakennukset sekä Viherlaakson hammashoitolan ja Mankkaan neuvolan ja hammashoitolan palveluverkkomuutostyöt ja Rödskogs skolan, Viherlaakson terveysaseman, Päivänkehrän koulun ja Pohjois-Tapiolan päiväkodin väistötilat valmistuvat tämän vuoden aikana. TATU-ohjelma Teknisen ja ympäristötoimen toimitilaryhmä on hyväksynyt Tilakeskuksen talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman projektit ja toimenpiteet toteutettavaksi laadittujen projektisuunnitelmien mukaan. Liikelaitoksen TATU-projektit ovat sisäilman laadun parantaminen ja tilankäytön parantaminen sekä tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja hallinta. TATU-toimenpiteet puolestaan ovat energiatehokkuuden ja materiaalitehokkuuden parantaminen sekä tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen. TATU:n tilankäytön parantamisen -projektissa on saavutettu hyötyjä eri osa-alueiden nopeilla toimenpiteillä, joihin lukeutuu mm. monitoimitilapilotti ja uudet työtavat. Projektisuunnitelman mukaisten toimialakohtaisten pidemmän aikajänteen toimenpiteiden suunnittelu on edennyt aikataulujen mukaisesti. Myös muut TATU-projektit ja toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 48 Tulostavoitteiden toteutuminen Tilakeskus-liikelaitosta sitoo valtuustoon nähden talousarviossa ja taloussuunnitelmassa esitetyt liikelaitoksen sitovat tavoitteet, jotka on esitetty talousarviokirjassa liikelaitoksen suunnitelmatekstissä. 1. Liikelaitoksen vuoden 2015 tulostavoite on 9 milj. euroa ylijäämäinen tulos. 2. Liikelaitoksen investoinnit ovat enintään valtuuston hyväksymän muutetun talousarvion mukaiset. Tilakeskus-liikelaitoksen tuloksen ennustetaan olevan noin 7,4 milj. euroa ylijäämäinen ennen tilinpäätössiirtokirjauksia ja tilinpäätössiirtokirjaukset huomioiden, tilikauden tuloksen olevan 12,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tulostavoite toteutuu. Tilakeskus-liikelaitoksen muutetun talousarvion mukaan, investointien enimmäismäärä on 93,3 milj. euroa. Investointien ennustetaan olevan 88,7 milj. euroa. Tulostavoite toteutuu. 7192 UUDISRAKENTAMINEN 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 0 73 578 73 578 0 61 977 61 977 Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 9 000 9 000 9 000 9 000 7192 UUDISRAKENTAMINEN Tulot Menot Netto Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 -11 601 -11 601 1 288 23 401 22 112 Toteuma-% 2015 30 780 30 780 41,8 % 41,8 % Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 7193 PERUSPARANTAMINEN 1000 EUR 7193 PERUSPARANTAMINEN Tulot Menot Netto 0 0 0 2 735 2 735 2 658 2 658 29,5 % 29,5 % ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 49 4.4.2 Suurpellon taseyksikkö Liikelaitosten tuloslaskelma SUURPELTO 1000 EUR Tilinimi TP 2014 Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 Kasvu-% 2014-2015 Liikevaihto 6 038 8 185 8 185 0 2 577 4 020 49,1% 56,0% Valmistus omaan käyttöön 5 861 5 000 4 000 -1 000 2 477 1 602 32,0% -35,3% -5 944 -4 092 0 -4 092 997 4 993 -2 514 -1 690 -2 514 -1 690 33,2% 0,0% 33,2% -32,8% -5 944 -5 089 -4 -5 085 -119 -99 -99 0 -59 -59 60,1% 0,8% -5 058 -5 506 -5 506 0 -2 887 -3 237 58,8% 12,1% 0 0 0 0 0 0 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset -32,8% Liiketoiminnan muut kulut Muut kulut 0 0 -100,0% -100,0% Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut 778 36 2 492 34 2 489 30 -3 -4 -407 7 636 6 25,5% 17,7% -256,2% -10,2% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 815 2 525 2 519 -7 -400 642 25,4% -260,3% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 815 2 525 2 519 -7 -400 642 25,4% -260,3% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 815 2 525 2 519 -7 -400 642 25,4% -260,3% Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön elokuussa. Suurpellon jätehuolto Oy:hyn esitetään 1,7 milj. euron lisäosakesijoitusta korkomenoissa säästämiseksi. Talous Taseyksikön tuotot kertyvät tuloutettavista maankäyttömaksuista sekä pitkäaikaisten vuokrasopimusten tuotoista. Maankäyttömaksuja tuloutetaan tilikauden investointien verran. Investointien ja maankäyttömaksujen toteumaprosentti oli heinäkuun lopussa 49. Tuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Ulkoiset menot ja poistot toteutuvat talousarvion mukaisina. Tilikauden tuloksen arvioidaan toteutuvan. Toiminta ja sen kehittäminen Suurpellon alueella asuu noin 2 500 asukasta. Vuoden 2015 aikana Suurpellon kunnallistekniikan rakentaminen pintarakenteiden osalta jatkuu. Ensimmäisten kaava-alueiden teiden ja katujen osalta on pohjarakennustyöt tehty. Eteläisten ja läntisten osien katujen osalta on rakennettu myös pintarakenteet. Myös Kehä II:n eritasoliittymä on käytössä. Suurpellon keskusta-alueen kehittämistä jatkettiin erityisesti ensimmäisen kauppakorttelin osalta. Suurpellon ensimmäinen kauppa toimii väliaikaistiloissa ja ensimmäiset liiketilat ovat rakenteilla. Kaava-alueet IV ja V on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Kaava-alueiden VI ja VII sekä kaava-alueen III kaavaluonnoksia valmisteltiin. Ns. kaupan kaava on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Maakirjan ja Suurpellon päiväkodit ovat käytössä. Opinmäen oppimiskeskus otetaan käyttöön kesällä. Arvio tulevasta kehityksestä Suurpellon markkinointi Oy:n toiminta jatkui. Suurpellon jätehuolto Oy:n toiminta on laajentunut valmistuneiden kohteiden mukana. Suurpellon jätehuolto Oy:n omistavat alueen maanomistajat. Asuntokohteita käynnistyi vuonna 2015 hieman oletettua vähemmän, mutta odotettavissa on, että asuntorakennuskohteita käynnistyy tavoitteen mukaisesti lähivuosina. Alueen pohjoisosan kaavojen vahvistaminen on viivästynyt, mutta kokonaisuuden kannalta aikataulu on vielä ehyt. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 50 Alueelle on saatu olennaiset palvelut tavoitteen mukaisesti etupainotteisina. Päiväkodit ja koulut rakentuvat alueelle lähes aikataulussa ja joukkoliikenne alueella toimii erinomaisesti. Kaupallisia palveluja varten kiinteistöihin on rakennettu palvelueteiset, joiden toimintaa PopUp -tiloina on jo käynnistynyt. Alueen keskustan palvelukortteleiden rakentumista pyritään jouduttamaan laajempien palvelujen mahdollistamiseksi siten, että kaupan tilat saadaan rakentumaan tulevan talven aikana. Toiminnallisesti projekti on asetetussa tavoitteessa. Edellisen taantuman jälkeen on nyt saavutettu keskimääräinen tavoitetaso etenemisessä. Lähivuosien toteutuman osalta on merkitsevintä projektia laajempien taloustekijöiden vaikutukset. Alueen toteutumisedellytykset ovat kohtuulliset. 4.4.3 Tapiolan taseyksikkö Liikelaitosten tuloslaskelma TAPIOLA 1000 EUR Tilinimi TP 2014 Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 Kasvu-% 2014-2015 5 924 4 560 4 331 -229 2 002 669 14,7% -66,6% 20 593 27 885 40 185 12 300 6 004 14 802 53,1% 146,5% 6 723 21 900 9 000 -12 900 0 -20 669 0 -20 669 -27 993 0 -27 993 -40 272 0 -40 272 -12 279 0 -12 279 -6 065 0 -6 065 -14 814 0 -14 814 52,9% 52,9% 144,2% -17,9% 144,3% -101 -104 -104 0 -63 -55 53,2% -11,9% -3 227 -4 670 -4 600 70 -1 882 -2 683 57,5% 42,5% Liiketoiminnan muut kulut Vuokrat Muut kulut -248 -248 0 -240 -240 0 -261 -261 0 -21 -21 0 -13 -12 0 -188 -188 0 78,4% 78,4% 1 390,7% 1 407,4% -73,8% Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut 8 996 2 21 339 8 279 -13 059 0 -17 2 -2 270 -5 -10,6% 13 549,8% -404,4% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 8 998 21 339 8 279 -13 059 -15 -2 275 -10,7% 15 241,0% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 8 998 21 339 8 279 -13 059 -15 -2 275 -10,7% 15 241,0% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 8 998 21 339 8 279 -13 059 -15 -2 275 -10,7% 15 241,0% Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset 0,0% Keskeinen Tapiolan keskustan kunnallistekniikan hanke Merituulentie (välillä Tapiolantie - Pohjantie) etenee tänä vuonna nopeammin kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Tämä tarkoittaa, että 12,3 milj. euroa taloussuunnitelmassa vuosille 2016–2018 suunnitellusta investointivarauksesta tarvitaan vuonna 2015. Talousarvion maanmyyntivoittoja 21,9 milj. euroa ei todennäköisesti tulla saavuttamaan. Tämänhetkinen arvio maanmyyntivoitoista on 9 milj. euroa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 Talous Talousarvion maanmyyntivoittoja 21,9 milj. euroa ei todennäköisesti tulla saavuttamaan. Tämänhetkinen arvio maanmyyntivoitoista on 9 milj. euroa. Maankäyttösopimustuottoja ja maanvuokratuottoja arvioidaan kertyvän talousarvion mukaisesti. Menoissa oli varauduttu projektin johtajan ja projektipäällikön menoihin, asiantuntijapalveluiden ostoon sekä Tapiolan keskuspysäköinti Oy:n rahoitusvastikkeiden maksuun. Ulkoisten menojen ja poistojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Tilikauden tuloksesta muodostuu 13 milj. euroa talousarviota heikompi maanmyyntivoittojen alhaisen kertymän vuoksi. Toiminta ja sen kehittäminen Tapiolan keskuspysäköinnin (sisältäen keskushuollon ja yhteisväestönsuojan) sisärakentamistyöt etenivät. LähiTapiola-hankkeen (kaupungin ja LähiTapiolan kesken 17.6.2014 allekirjoitettu sopimus), rakennustyöt etenivät sopimuksen mukaisesti. Sopimukseen liittyvä Kaava 1b hyväksyttiin helmikuussa. Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Tapiolan keskukseen perustettiin Tapiolan Keskustavalvomo Oy, joka vastaa viranomaisten edellyttämistä keskitetyistä valvontatehtävistä. Tapiolan keskuksen kehittämistä jatkettiin kokonaisuutena usean kiinteistön alueella. Tapiolanympyrän ja Leimuniityn sekä Tapiolan koulun ja lukion rakennustyöt etenivät. Vuoden aikana Tapiolan keskuksen tuntumassa oli käynnissä kahden asuntokohteen rakennustyöt. Ahertajankulman ja Tuuliniityn asemakaavoitus eteni. Tapiolan Elä ja Asu -seniorikeskuksen sijoittamista Tuuliniityn alueen eteläosaan suunniteltiin. Kaupungin ja valtion kesken tehtiin kesäkuussa aiesopimus Kehä I:n uudistamisesta Keilaniemessä vaiheittain (kaupunginhallitus 15.6.2015). Ensimmäisellä vaiheella luodaan edellytykset kahden asuintornin toteuttamiselle. Ensimmäinen vaihe rahoitetaan kahden ensimmäisen asuintornitontin myynnistä saatavilla tuloilla. Tornihankkeen kehittäjä on SRV Yhtiöt Oy. Keilaniemen Kehä I:n tiesuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa. Edelleen valmisteltiin asemakaava- 51 muutosta, jolla mahdollistetaan Fortumin tornin muuttaminen asuinkäyttöön. Raide-Jokerin hankesuunnitelman laadinta käynnistettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa kaupunginhallituksen 10.2.2014 tekemän linjauspäätöksen pohjalta. Valtuusto hyväksyi kesäkuussa Otaniemen keskuksen asemakaavan, jolla luodaan edellytykset Aalto-yliopiston uuden Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun päärakennuksen rakentamiselle. Otaniemessä oli vireillä myös useita muita maankäytön kehittämishankkeita, joissa yhtenä tärkeänä tavoitteena on asumisen lisääminen sekä liikkumiskulttuurin muuttaminen kevyttä liikennettä suosivaksi. HOAS ja Aalto-yliopiston ylioppilaskunta jatkoivat opiskelija-asuntojen suunnittelua entiselle Poliisiopiston tontille. Jousenpuistossa jatkui Urheilupuiston metroaseman rakentaminen. Metroaseman päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakennustyöt käynnistettiin maaliskuussa. Valtuusto hyväksyi 26.1.2015 pysäköintilaitoksen rahoituksen. Jousenpuiston alueen ensimmäisiä asuintontteja koskeva tarjouskilpailu käynnistettiin kesäkuussa. Urheilupuistossa käynnistettiin Barona-areenan harjoitushallin rakennustyöt. Arvio tulevasta kehityksestä Metroliikenne käynnistyy elokuussa 2016. Tapiolan keskuspysäköintilaitos, keskushuolto ja yhteisväestönsuoja valmistuvat maaliskuussa 2016. LähiTapiola rakentaa 17.6.2014 allekirjoitetun toteuttamissopimuksen mukaisesti Merituulentietä ja Stockmannin uutta tavarataloa niin, että uusi Stockmann avataan keväällä 2017 ja Merituulentie ja bussiterminaali valmistuvat vuoden 2018 lopussa. Tapiolanympyrä ja Leimuniitty valmistuvat kesällä 2016. Tapiolan koulun ja lukion rakennustyöt valmistuvat kesällä 2016. Tapiolan keskuksen kehittäminen jatkuu seuraavilla kaava-alueilla. Tapiolan 1960-luvulla toteutetun rakennustaiteellisesti arvokkaan keskuksen kehittäminen jatkuu. Kirjastolle haetaan edelleen uusia tilaratkaisuja. Kulttuurikeskusta kehitetään. Tapionkenttä uudistetaan koulun peruskorjauksen yhteydessä. Entisen terveysaseman tontista (asuintontti) järjestetään tarjouskilpailu syksyllä 2015. Keilahallin talon ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 ja Kaupinkallion paikoitustalon tonttien kehittäminen käynnistetään vuoden 2015 lopussa. Ahertajankulman ja Tuuliniityn asemakaavat tulevat hyväksyttäviksi elokuussa 2015. Tavoitteena on, että asuntorakentaminen näillä alueilla aloitetaan vuonna 2016. 52 Otaniemen keskuksen kehittäminen jatkuu. Entisen poliisiopiston rakennus puretaan syksyllä 2016 ja sen paikalle aletaan rakentaa opiskelijaasuntoja vuoden 2017 alussa. Kehä I:n uudistamista suunnitellaan Hagalundinkallion alueella ja Maarinsolmussa. Kehä I:n uudistamisen ensimmäisen vaiheen käynnistäminen Keilaniemessä tuodaan valtuuston päätettäväksi vuoden lopussa. Tähän liittyen tuodaan syksyn aikana päätettäväksi kahden asuintornitontin myynti. Syksyn aikana tulee käsittelyyn asemakaavanmuutos, joka mahdollistaa Fortumin tornin muuttamisen asuinkäyttöön. Jousenpuistossa jatkuu Urheilupuiston metroaseman sekä metroaseman päälle tulevan pysäköintilaitoksen rakentaminen. Pysäköintilaitos otetaan käyttöön samanaikaisesti metroliikenteen käynnistymisen kanssa elokuussa 2016. Tavoitteena on, että ensimmäiset asuintontit myydään vuoden 2015 lopussa. Raide-Jokerin hankesuunnittelu saatetaan valmiiksi vuoden 2015 lopussa. Urheilupuiston kokonaissuunnitelma laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 53 4.5 Palveluliiketoimi Liikelaitosten tuloslaskelma PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA 1000 EUR Tilinimi TP 2014 Liikevaihto Muutettu TA Poikkeama 2015 Ennuste 2015 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 265 994 289 197 285 421 -3 775 143 474 158 184 Valmistus omaan käyttöön 20 0 0 0 17 21 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta 5 225 770 3 172 946 3 425 820 253 -126 2 919 369 1 826 368 57,5% 38,9% -37,5% -0,2% -128 976 -26 346 -102 630 -143 854 -26 626 -117 228 -139 232 -26 179 -113 053 4 622 447 4 175 -68 148 -14 166 -53 981 -77 850 -14 977 -62 874 54,1% 56,2% 53,6% 14,2% 5,7% 16,5% -92 901 -73 175 -19 726 -14 718 -5 009 -100 052 -79 021 -21 031 -15 827 -5 204 -99 070 982 -56 493 -44 255 -12 239 -9 081 -3 157 -58 176 -45 676 -12 499 -9 301 -3 198 58,1% 57,8% 59,4% 58,8% 61,5% 3,0% 3,2% 2,1% 2,4% 1,3% -5 771 -5 771 -6 164 -6 164 -6 479 -6 479 -315 -315 -3 290 -3 290 -3 464 -3 464 56,2% 56,2% 5,3% 5,3% -41 481 -15 536 -24 774 -1 171 -38 798 -10 098 -27 405 -1 296 -39 125 -10 984 -26 978 -1 163 -327 -886 427 133 -23 436 -8 582 -14 579 -275 -21 956 -5 922 -15 669 -366 56,6% 58,6% 57,2% 28,3% -6,3% -31,0% 7,5% 33,2% 2 880 4 447 5 760 1 313 -4 588 -1 047 -23,6% -77,2% -449 6 0 -23 -417 -14 -596 0 0 -53 -543 0 -446 -262 6 0 -17 -243 -7 -258 43,3% 0 -23 -419 -3 150 0 0 30 123 -3 0 -10 -243 -4 18,6% 44,8% -1,5% -100,0% 38 122,2% -41,4% 0,0% -39,1% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä 2 431 3 851 5 314 1 463 -4 850 -1 305 -33,9% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 2 431 3 851 5 314 1 463 -4 850 -1 305 -33,9% Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 6 149 0 0 0 6 149 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 8 580 3 851 5 314 1 463 1 299 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Avustukset Vuokrat Muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 54,7% Kasvu-% 2014-2015 10,3% 26,6% -73,1% -73,1% -100,0% -1 305 -33,9% -200,4% Palveluliiketoimen tuloksen ennustetaan ylittävän budjetin 1,5 milj. euroa. Hankintapalvelujen ruuhkaantuneen tilanteen ennustetaan helpottuvan alkusyksystä. Tietotekniikassa on laskettu kuituverkon säästöjen olevan noin 1,5 milj. euroa vuodessa verrattuna operaattorin hintaan. Office 365:n säästöt käyttöönoton- ja päivityspalveluiden osalta ovat noin 0,5 milj. euroa vuodessa. Tulosyksikön organisointi- ja tulostuskulut ovat vastaavasti kasvattaneet toimintamenoja. Palveluhintojen laskeminen 1,1 milj. eurolla Espoo Kaupunkitekniikan ylläpidossa lisää haastetta budjettiin pääsemiseksi. Talous Toimialalla laaditun talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja projekteista on käynnistetty useita tuottavuustoimenpiteitä. Toimenpiteillä toimialan tuottavuus on noussut ja tämänkin vuoden tuloksen ennustetaan ylittävän hyväksytyn budjetin 1,5 milj. eurolla. Tuottavuustavoitteeseen 1,8 prosenttia ei kuitenkaan päästä ennustetulla tulostasolla tänä vuonna. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 54 PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA 1000 EUR Ylijäämä 1000€ PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA Hallinto- ja kehittämisyksikkö Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö Kaupunkitieto LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS ESPOO CATERING -LIIKELAITOS ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS TP 2014 8 580 1 1 509 440 288 742 1 421 2 502 102 791 785 Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 3 851 5 314 20 20 707 108 71 80 10 12 661 663 639 1 225 1 051 1 375 471 490 110 774 111 568 Poikkeama 2015 1 463 0 -599 9 2 2 586 324 19 664 457 Toteuma 7/2014 1 299 -9 1 270 20 1 201 601 968 -314 -2 954 891 -375 Toteuma Toteuma-% 7/2015 2015 -1 305 -33,9% 88 432,8% -1 770 -250,3% 186 263,0% 1 945 19 446,2% -233 -35,2% 916 143,4% -781 -74,3% -3 363 -714,1% 1 001 911,2% 706 635,4% Espoo Talouspalvelujen tulosennuste kasvaa 0,7 milj. euroa. Liikevaihto on toteutunut volyymikasvusta johtuen 0,5 milj. euroa isompana ja palvelujen ostot 0,2 milj. euroa pienempinä. kaupungin omistaman in house -yhtiön ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun siten, että muutos on toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Espoo Henkilöstöpalvelujen tulos paranee 0,5 milj. euroa arvioitua suuremman vuoden 2013 Kela-korvauksen ja säästyneiden henkilöstökulujen vuoksi. Säästöä syntyy avoimista vakansseista. Espoo Tietotekniikan uusi organisaatio ja toimintamalli on otettu käyttöön vuoden alusta. Toimialojen kanssa suunnitellut ja jo aloitetut projektit jatkuvat ennallaan. Yhtenäistä asiakkuusyhteistyön mallia on kehitetty. Espoo Catering ennustaa 0,6 milj. euron lisätulosta säästöistä elintarvikkeissa (hintojen maltillinen kehitys ja Aromin tehokas käyttö) ja henkilöstökuluissa. Toimialalla on jatkettu manuaalisen työn sähköistämistoimenpiteitä. Rutiinitöiden sujuvoittamisella on vaikutusta koko kaupunkitasolla erityisesti taloushallinnon, henkilöstöpalvelujen ja logistiikan töiden osalta. Espoo Kiinteistöpalvelujen tulosparannus 0,3 milj. euroa syntyy lähinnä siivouspalveluista ja käyttäjäpalveluista. Espoo Tietotekniikassa ennustetaan 0,6 milj. euroa budjetoitua heikompaa tulosta. Tämä johtuu kaupungin tulostuskustannusten kasvusta ja organisoitumisvaiheen budjetoitua isommista kustannuksista. Toiminta ja sen kehittäminen Toimialan kehittämisen keskiössä ovat olleet Kaupunkitekniikan ja Kiinteistöpalvelujen uudelleenorganisoinnin kartoitus sekä Catering organisointivaihtoehdot -projekti. Selvitystyöhön ja vaihtoehtoisten mallien kartoitukseen on osallistunut johtoa ja henkilöstöä useista yksiköistä. Kiinteistöpalveluja ja Kaupunkitekniikkaa koskien valtuusto päätti 18.5.2015 kehottaa jatkamaan Kiinteistöpalvelujen ja Kaupunkitekniikan tuotantoja tilaajayksiköiden uudelleenorganisoinnin valmistelua. Cateringin osalta kaupunginhallitus päätti 15.6. ehdottaa, että valtuusto valitsee elokuussa Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi Osassa toimintoja on ollut resurssipulaa mm. Espoo Catering, Espoo Henkilöstöpalvelut ja hankintapalvelut. Hankintojen osalta tilanne näyttää korjautuvan syksyllä. Tiukka taloustilanne on vähentänyt yksiköiden tilausmääriä. TATU-ohjelma Palveluliiketoimen osalta pääosa talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaan kuuluvista toimenpiteistä ja projekteista on toteutuksessa. Projekteilla on ollut mm. seuraavia taloudellisia vaikutuksia: - Tehostamisen vaikutuksesta palveluliiketoimen vuoden 2015 hinnat ovat laskeneet 2,9 milj. euroa edellisestä vuodesta. - Espoo Catering on säästänyt ainekustannuksissa Aromin käyttöä tehostamalla. - Toivo-tuotannonohjausjärjestelmä on otettu käyttöön. Hyödyt tulevat näkymään tuloksissa jonkin verran jo kuluvana vuonna Espoo Kiinteistöpalveluissa ja Kaupunkitekniikassa. Vuosien 2016 - 2018 osalta on laskettu Toivon tuovan säästöjä yhteensä 2,9 milj. euroa. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 - 55 PATE-työhyvinvointi- ja esimiesohjelma: Kevään 2015 aikana PATE-ohjelmassa on käynnistetty keskustelu muutoksenhallintaan liittyen ja jatkettu työtä tapaturmien vähentämiseksi. Sairauslomapäivien ja tapaturmien laskennalliset kustannukset ovat vähentyneet kesäkuun 2014 tilanteesta noin 1000 EUR 350 000 euroa. Suunta jatkuu, mutta työ- ja työmatkatapaturmien osalta tavoite 10 prosentin vähenemästä on haasteellinen. - Palin tiloja on karsittu: vuonna 2014 yhteensä 2 3 600 m ja 2015 suunnitelmissa ja osittain 2 toteutuneet yhteensä 3 400 m . Tulot, menot, netto J01 Hallinto- ja kehittämisyksikkö 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 1 462 -1 442 20 1 462 -1 442 20 0 0 0 848 -857 -9 853 -765 88 58,3% 53,0% 432,8% Talous Hallinto- ja kehittämisyksikön kulujen ennustetaan toteutuvan budjetin mukaisesti. Toiminta ja sen kehittäminen Yksikkö on ollut aktiivisesti mukana käynnissä olevassa tilaaja-tuottaja -mallin uudelleenarviointityössä sekä Espoo Catering -liikelaitoksen uudelleenorganisointiprojektissa. 1000 EUR Työhyvinvointi- ja esimiestyön kehittämisohjelmassa (PATE) on keskitytty henkilöstön osallistamiseen ja työkyvyn hallinnan tehostamiseen yhteistyössä henkilöstön ja esimiesten kanssa. Lisäksi Hallinto- ja kehittämisyksikkö on suunnitellut Espoolaisen johtamisen (ESJO) tarjoaman johtoryhmäsparrauksen toteutuksen toimialalla ja käynyt läpi sparrauksen yksikön osalta sekä ollut pilotoimassa kaupungin projektisalkkua. Tulot, menot, netto J03 Espoo Tietotekniikka -tulosyksikkö 1000 EUR Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 50 770 -48 767 2 003 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 43 320 0 -41 671 1 649 -7 450 0 7 096 -354 14 893 17 -13 013 1 896 23 532 21 -24 713 -1 160 46,3% 50,7% -57,9% Talous Investoinnit Espoo Tietotekniikan tulos on heinäkuun lopussa - 1,7 milj. euroa. Tulosennuste on 0,1 milj. euroa. Laskutus on saatu lähes ajan tasalle, mutta järjestelmäpalveluiden laskutus on edelleen jäljessä. Kaupungin tulostuskustannukset jatkavat tasaista kasvua päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta. Organisoitumisvaihe on aiheuttanut kustannuksia, joihin budjetissa ei varauduttu. Aineettomat investoinnit Kehittämisrahaa on varattu 5,2 milj. euroa. Petite-, Hektori- sekä PKS-verkkomaksaminen -hankkeiden eteneminen jatkuu ja SitoInfra ja graafinen tilahallinta -hankkeet on aloitettu. Toivo otettiin käyttöön toukokuussa. Viime vuodelta jatkuu myös sähköisen asioinnin alustan käyttöönotto. Uutena hankkeena on käynnistynyt palvelukassajärjestelmän käyttöönotto. Tällä hetkellä sidottua rahaa on jo 2,7 milj. euroa. Aineettomiin investointeihin ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 56 varatun määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. yhteistyössä toimialojen kanssa asiakkuuspäälliköiden koordinoimina. Koneet ja kalusto Kuituverkon kehittämistä jatketaan suunnitelman mukaisesti ja 1,9 milj. euron määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Kaupungin asiakirjojen sähköisen säilyttämisen ratkaisun etenemisvaihtoehtoja on selvitetty ja Espoo Tietotekniikka on osallistunut Turun ja Vantaan kaupunkien kanssa yhteisen integraatioalustan rakentamisen suunnitteluun. Esitysteknisiin laitteiden vaihtoon tarkoitettu määräraha 0,6 milj. euroa käytetään kesän aikana, kun koulujen laitekantaa uusitaan ja huolletaan. Sitovat tulostavoitteet: Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen. Tulostavoite toteutuu. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite toteutuu. Toiminta ja sen kehittäminen Espoo Tietotekniikka aloitti uudella keskitetyn tietohallinnon organisaatiolla 1.1.2015. Uuden yksikön organisoituminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Ryhmien tehtävät ja vastuut sekä roolit ja niihin liittyvät tehtävät on määritelty. Kehitystyötä jatketaan vuoden 2015 loppuun saakka. Sivistystoimessa ruotsinkielisten koulujen Linuxympäristö (Opinsys) poistetaan ja päätelaitteiden yhdenmukaistaminen samaksi suomenkielisten koulujen kanssa on käynnissä. SitoInfran pilvipalveluiden toteutusprojekti on alkamassa. EMS-lisenssit on hankittu ja käyttöönotto koulutoimen osalta on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden loppuun mennessä. Hallinnon osalta toteutus on suunnitteilla vuodelle 2016. Tämä hanke palvelee myös TATU-tavoitteita. Sosiaali- ja terveystoimen osalta jatketaan sähköisen asioinnin projektien toteutusta (Effica, PSOP, verkkoneuvonta, ODA), kotihoidon toiminnanohjaus saadaan valmiiksi, samoin Effica-järjestelmien laajennusten käyttöönottojen ja integraatioiden projektit. IT-järjestelmiin liittyvän hallintamallin määrittely ja käyttöönotto tullaan myös toteuttamaan. Keväällä otettiin käyttöön Thinking Portfolio -projektisalkku. Vuoden 2016 IT-investointien projekti-ideoiden kokoaminen projektisalkkuun on aloitettu. Myös tämän vuoden aineettomien ITinvestointien seuranta on viety projektisalkkuun. Tietotekniikka täydentää projektisalkkua ITjärjestelmäkehitystä sisältävillä projekteilla Syksyllä aloitetaan kolme suurta projektia: Kuntien Tiera Oy:n Kunta ERP ja palkanlaskentajärjestelmän hankinnasta on tehty päätös. Espoo on lähtemässä isäntäkunnaksi kaupunkien yhteisen integraatioalustan määrittelyssä ja hankinnassa. Sähköisen säilyttämisen järjestelmän projekti etenee selvityksellä Tieran tarjoaman säilytysratkaisun soveltuvuudesta Espoon tarpeisiin. Mikäli se näyttää soveltuvan, valmistellaan pilotointi Espoon uuden sairaalan aineistolla. TATU-ohjelma Palvelinkustannukset ovat pienentyneet noin miljoona euroa huhtikuusta 2014 huhtikuuhun 2015. Nykyisen kuituverkon säästöt verrattuna operaattorin hintaan ovat 1,5 milj. euroa. Puhti-projekti puolestaan ei ole tuonut juurikaan säästöjä. Tulostuspalveluiden vuosikustannukset ovat 3,2 milj. euroa. Tavoitteena on kolmasosan vähennys. Tulostuspalveluissa ei vielä ole päästy tavoitteeseen. Laitekanta on päinvastoin hieman kasvanut alkuvuonna. Tulostuspolitiikkaan ja tulostimien hankintaan tulee jatkossa suhtautua entistä kriittisemmin, jotta tulostinpalvelukustannuksia saadaan karsittua suunnitellulla tavalla. Office365:n tuomat säästöt: käyttöönotto- ja päivityspalveluiden kustannussäästöjä kertyy ensimmäisenä vuonna 578 280 euroa ja kolmen vuoden aikana 1 734 840 euroa. Kustannusvaikutuksissa on huomioitu nyt vain Espoon kaupungin nykyisen ympäristön korvaamisesta tulevat säästöt. On oletettavissa, että kustannussäästöjä löytyy jatkossa lisää, sillä kustannuslaskelmassa ei ole otettu mukaan tulevaisuuden kustannussäästöpotentiaalia. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 57 Mittarit J03 ESPOO TIETOTEKNIIKKA IT-kulut euroa/asukas TP 2013 Tuottavuusmittarin laskennassa on ennusteessa käytetty kesäkuun lopun asukaslukua (talousarviossa on käytetty vuoden 2015 lopun 1000 EUR TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 181 156 Poikkeama -25 ennustetta). Kustannuksissa on huomioitu Espoon uuden sairaalan huomattavasti talousarviota pienemmät projektikustannukset vuoden 2015 osalta. Tulot, menot, netto J05 Kaupunkitieto 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 Toteuma-% 2015 4 607 -4 493 114 4 551 -4 429 122 -56 65 8 2 410 -2 350 60 2 648 -2 428 221 57,5% 54,0% 193,6% Talous Kaupunkitiedon tulosyksikön kate on tällä hetkellä 0,1 milj. euroa budjetoitua parempi. Tästä huolimatta tuloksen ennustetaan toteutuvan suunnitelman mukaisesti. Käännöspalvelut tulee tekemään ainakin 40 000 euron tappion, koska tilauskanta on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna 15 prosenttia. Tilauskannan pienenemiseen on reagoitu niin, että virkavapaille jäävien tilalle ei ole palkattu uusia henkilöitä. Sitovat tulostavoitteet: Nettobudjetoidun yksikön tulos on positiivinen. Tulostavoite toteutuu. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite toteutuu. Toiminta ja sen kehittäminen Kaupunkitieto uudisti organisaatiotaan 1.1.2015 alkaen niin, että yhteispalvelu jaettiin kolmeen palvelualueeseen. Yhteispalvelun uudeni toimintamallin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Yhteispalvelun tilakonsepti on otettu käyttöön uudistetussa Leppävaaran yhteispalvelupisteessä. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteelle on saatu uudet tilat Espoontorilta ja muuttoa suunnitellaan parhaillaan. Alkuvuodesta tehdyt aukioloaikojen muutokset ovat osoittautuneet toimiviksi. Ison Omenan palvelutorin palvelukonseptin valmistelu etenee aikataulun ja suunnitelmien mukaisesti. Palvelukonseptin koostava palvelutoriopas julkistettiin tammikuussa 2015. Sopimukset ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa on käyty lävitse. Poliisi ja Seure ovat sanoneet yhteistyösopimuksen yhteispalvelun kanssa irti. Irtisanomisen syynä on palvelujen muuttuminen sähköisiksi. Asiakirjahallinto valmistelee yhteistyössä toimialojen kanssa tietojen käsittelyn, rekisteröinnin ja säilyttämisen ohjeistoa. Asiakirjahallinto valmisteli hankehakemuksen yhdessä Helsingin ja Turun kanssa 6Aika - avoin data -hankkeeseen. Päätös hankkeen toteuttamisesta saatiin toukokuussa ja se oli kielteinen eli EAKRrahoitusta ei myönnetty. Tämä tarkoittaa sitä, että arkistoaineiston digitointia jatketaan omin voimin. Sähköisen asiakirjahallinnon edistämiseen on osallistuttu Espoon IKATIDI TK5 -tiedonhallinnan hallintamalli -työryhmässä. Sähköisen arkistoinnin selvitystyö aloitettiin kesäkuussa. Kielenkääntäjien aikaisemmin suorittamat Dynasty 0 360 -työt siirrettiin keväällä konsernihallintoon. Uusi käytäntö valtuuston listan kääntämisessä on vakiintunut ja käytäntö on sujuvoittanut työtä. TATU-ohjelma Käännöspalveluiden palvelustrategia on tarkistettu käännöspalveluiden ja yhteispalvelun osalta. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 58 Käännöspalveluiden vertailukustannukset yksityisiin palveluntarjoajiin verrattuna on laskettu ja analyysin tulokset on toimitettu eteenpäin. Toimitilojen käyttöä on tehostettu hallinnon työtiloissa. Yleiskuluja on pyritty pienentämään Mittarit J05 KAUPUNKITIETO Kustannukset euroa/asukas - asiakirjahallinto - tietotuotanto Käännöspalvelut, kustannukset euroa/käännetty merkki Yhteispalvelu, kustannukset euroa/asiakas TP 2013 Asiakasmääräennuste sisältää eduskuntavaalien ennakkoäänestäjät ja asukasmäärä on 31.7. kaikissa yksiköissä toimintaprosesseja selkiyttämällä ja toimintaa tehostamalla. Asiakirjahallinto aloitti maaliskuussa sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaamisprosessin arvioinnin ja kehittämisen LEAN-mallin mukaisesti. TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 4,87 1,78 5,21 2,38 5,15 2,46 -0,06 0,08 0,050 8,37 0,052 9,69 0,060 7,83 0,008 -1,86 ennakkotiedon mukainen. 4.5.1 Espoo Talouspalvelut -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 74 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 11 054 11 560 -10 908 -10 753 110 774 Poikkeama 2015 506 155 664 Toteuma 7/2014 7 115 -6 201 891 Toteuma 7/2015 6 896 -5 876 1 001 Toteuma%2015 62,4% 53,9% 911,2% Talous Toiminta ja sen kehittäminen Liikelaitoksen liikevaihdon sekä muiden tuottojen odotetaan toteutuvan 0,5 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempina. Henkilöstökulujen arvioidaan toteutuvan 30 000 euroa käyttösuunnitelmaa suurempina johtuen hankintapalveluiden lisäresursointitarpeesta. Palvelujen ostojen arvioidaan toteutuvan 0,2 milj. euroa pienempänä johtuen lähinnä järjestelmähankkeiden peruuntumisista ja lykkääntymisistä. Liikelaitoksen tuloksen arvioidaan olevan 0,8 milj. euroa ja ylittävän käyttösuunnitelman noin 0,7 milj. eurolla. Rutiinitehtävien automatisointi etenee ja sähköisiä palveluja otetaan käyttöön useissa palveluissa. Kertapalkitsemisen sekä lomien ja poissaolojen sähköiseen ilmoittamiseen tähtäävä eILO -projekti on aikataulustaan jäljessä johtuen järjestelmätoimittajan vaikeuksista. Tämä viivästyttää sähköisen toimintatavan käyttöönottoa koko kaupungin osalta sekä luopumista palkanlaskennan manuaalisesta tallennustyöstä. Järjestelmän käyttöönoton projektisuunnitelmassa määritellyssä laajuudessa odotetaan tapahtuvan kokonaisuudessaan ennen vuoden päättymistä. Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoite toteutuu. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite toteutuu. Sähköinen tilaaminen etenee OSKU-projektin suunnitelman mukaisesti. Sähköisten tilausten määrä kasvaa edelleen ja ostolaskujen automaattinen kohdistuminen sähköisiin tilauksiin on noussut noin 23 prosenttiin kaikista kaupungin ostolaskuista. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 59 Matkahallinnan uudistaminen on käynnistynyt. Tarkoituksena on uusia matkahallinnan tietojärjestelmä sekä liittää siihen Espoon kaupungin työntekijöiden maksuaikakortit. Markkinavuoropuhelu mahdollisten toimittajien kanssa pidettiin kesäkuussa ja tarjouspyynnöt on tarkoitus saada julkaistua alkusyksystä. Uusi matkahallintaprosessi pitäisi olla käytössä vuoden 2016 alkupuolella. Laskutettavan työajan seuranta on laajentunut koko liikelaitoksen henkilöstöön. Seuranta on tuonut lisää tietoa työvaltaisista tehtävistä sekä viitteitä prosessiheikkouksista. Saatujen tietojen perusteella prosesseja kehitetään tehokkaammiksi yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Hankintapalvelujen resurssipula helpottuu kolmella uudella vakanssilla. Keskeneräisiä kilpailutuksia on Mittarit 74 ESPOO TALOUSPALVELUT Ostolaskut, sähköisten ostolaskujen ja tilausten %-osuus kaikista tilauksista Myyntilaskut, myyntilaskuihin käytetty aika min/lähetetty myyntilasku Palkanlaskenta, palkkalipukkeita kpl/kk/palkkakirjanpitäjä tällä hetkellä 92 kappaletta (123 edellisessä kuussa), kokonaan aloittamatta on 41 (43) kilpailutusta ja sopimusseurannassa on 320 (299) sopimusta. TATU-ohjelma Liikelaitoksella on kaksi TATU-projektia: eILO sähköinen perustietoilmoitus ja OSKU (Ostolaskut kuntoon). Projektit etenevät tämänhetkisten projektisuunnitelmien ja budjetin mukaisesti. eILO -projektin ulkopuoliset kulut ovat olleet tähän mennessä budjetin mukaisesti 0,41 milj. euroa (kokonaisbudjetti on 0,47 milj. euroa). OSKUprojektista ei ole aiheutunut ulkopuolisia kustannuksia. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 13,7 14,0 30,0 25,0 -5,0 0,00 2,05 1,52 2,00 0,48 504 526 560 545 -15 Sähköisiin tilauksiin automaattisesti kohdistuvien ostolaskujen osuuden arvioidaan tämän vuoden loppuun mennessä nousevan noin 30 prosenttiin, mikä tarkoittaisi vuoden 2015 kumulatiivisen arvon olevan noin 25 prosenttia. Alkuperäisestä tavoitteesta jäätäisiin 5 prosenttiyksikköä. Tämä johtuu merkittävästi arvioitua alemmasta lähtöarvosta vuoden alussa. Myyntilaskuihin käytetty aika ei laske tavoitteen mukaisesti, sillä ennen nykyistä tarkempaa työajanseurantaa työntekijät olivat arvioineet työajan käyttönsä osin virheellisesti. Palkanlaskennan lomakkeiden sähköistämisen viivästyminen aiheuttaa palkkalaskelmien tavoitteen alittumisen. 4.5.2 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 75 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 8 085 8 037 -7 873 -7 373 111 568 Poikkeama 2015 -48 500 457 Toteuma 7/2014 3 891 -4 225 -375 Toteuma 7/2015 4 850 -4 095 706 Toteuma%2015 60,0% 52,0% 635,4% ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 Talous Liikelaitoksen tuloksen ennustetaan olevan 0,5 milj. euroa talousarviota parempi. Kela-korvauspäätös vuodelta 2013 oli 0,3 milj. euroa arvioitua suurempi. Jos vuoden 2014 korvauspäätös saadaan tälle tilikaudelle, niin sen arvioidaan nostavan tulosta vielä 0,2 - 0,3 milj. euroa. Lisäksi säästöt henkilöstökuluissa ja palvelujen ostoissa vaikuttavat tuloksen kasvuun. Vuoden alusta työterveyspalveluissa on siirrytty bruttolaskutukseen konsernihallinnolta. Muutos tehtiin Kelan vaatimusten mukaisesti. Käyttösuunnitelmaan on tehty tiliryhmien välinen tekninen muutos, jossa tuet ja avustukset tililtä on siirretty 1,8 milj. euroa sisäiseen myyntiin. Liikevaihdon ennustetaan alittuvan 0,4 milj. euroa. Työterveyspalveluissa on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla lääkärivajetta ja tutkimuspalvelujen käyttö budjetoitua pienempää. Rekrytointimäärien ennustetaan jäävän noin 4 prosenttia budjetoitua pienemmiksi. Menot alittuvat 0,5 milj. euroa pääosin henkilöstökuluissa johtuen mm. virkalääkärien avoinna olevista vakansseista. Sisäiset palvelujen ostot alittuvat tietotekniikan palveluissa. Investointien osalta eArkisto on käyttöönotettu maaliskuussa ja perustietoilmoituksen sähköistäminen on edelleen testausvaiheessa. Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoite toteutuu. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Investointirahat on siirretty Espoo Tietotekniikkaan. Toiminta ja sen kehittäminen Sähköisen Reg@Web -nettisovelluksen käyttöönotto on lisännyt HR-neuvomon yhteydenottoja 14 prosenttia. Timecon työajanseurannassa olevista käyttäjistä sähköisen nettisovelluksen on ottanut käyttöön 1 715 käyttäjää (60 %). Tavoitteena on saada kaikki käyttäjiksi vuoden loppuun mennessä. Eläkehakemuksien määrä 60 215 kpl on kasvanut edellisvuodesta 21 prosenttia. Sähköinen perustietoilmoitus -projekti jatkuu kesälomien jälkeen. Sähköisten lomakkeiden käyttöönoton jälkeen neuvontapalvelut on suunnitelmissa kohdentaa vain esimiehille ensi vuoden alusta alkaen. Kevään valmennuksiin ja koulutuksiin on osallistunut kevään aikana yli 2 000 henkilöä. Sähköisen oppimisalustan hankinnan valmistelu jatkuu. Lyyti-koulutuksen hallintajärjestelmän käyttöönotto on saanut kaupunkitasoisesti hyvän vastaanoton. Stipendikukkaroa kehitettiin sekä menetelmän että sisältöä koskevien linjausten osalta. Stipendi on tarkoitettu omalla ajalla ja kustannuksella tapahtuvan opiskelun tukemiseen. Tälle vuodelle siihen oli varattu 250 000 euroa ja stipendiä haki 427 työntekijää. Rekrytointipalveluissa rekrytointimäärät ovat noin 2 200 vuodessa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kesätyöpaikkoja oli tarjolla noin 750, joka oli enemmän kuin viime vuonna. Kesätyöhakemuksia saapui yli 20 000. Rekrytointipalvelut on ollut mukana koordinoimassa 20:tä oppisopimuspaikkaa. Kohderyhmänä ovat olleet alle 30-vuotiaat ja tavoitteena on nuorisotyöttömyyden ehkäiseminen. Videohaastattelutyökalua on pilotoitu ja siitä on saatu hyvää palautetta. Keskitetyillä markkinointirahoilla tuetaan mm. uuden sairaalan päivystysosaston rekrytointikampanjaa syksyn aikana. Espoon kaupunki on osallistunut Vastuullinen kesäduuni 2015 -kampanjaan ja siihen liittyviin kilpailuihin. Elokuussa rekrytointipalvelut pitää työnhakuvalmennusta sosiaali- ja terveystoimen etuuskäsittelijöille, joiden työ on loppumassa etuuskäsittelytyön siirtyessä vuonna 2017 KELA:lle. Työterveyspalveluissa uuden potilastietojärjestelmäversion käyttöönotto sekä valtakunnalliseen eArkistoon liittyminen toteutettiin keväällä. TATU-ohjelma Liikelaitoksessa on suunnitelma sähköisten menetelmien kehittämisestä. Osa hankkeista on jo toteutettu ja valmistelussa olevat etenevät pääosin aikataulun mukaisesti. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 61 Työterveyden tiloissa aloitetaan syksyllä muutostyöt, jolla haetaan tilojen tehokkaampaa käyttöä. Muiden tilojen osalta jatkossa on valmius tilojen muuttamiseen monitoimitiloiksi, jolloin niihin voi sijoittua nykyistä enemmän henkilöstöä. Kaupunki tiukensi vuoden alusta gynekologi- ja mammografiapalvelujen ehtoja. Maksusitoumukset poistettiin mammografiapalveluista päällekkäisten valtakunnallisten seulontojen vuoksi. Varhaisen tuen mallin prosesseja on kehitetty sivistys- ja palveluliiketoimen kanssa ja toimintamallista on informoitu eri foorumeissa. Mittarit 75 ESPOO HENKILÖSTÖPALVELUT Toimintamenot euroa/kaupungin työntekijä - palvelussuhdepalvelut - henkilöstön kehittämispalvelut - rekrytointipalvelut - työterveyspalvelut (brutto) TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 78 45 72 272 87 38 75 234 91 45 78 258 89 39 77 239 Poikkeama -2 -6 -1 -19 4.5.3 Espoo Logistiikka -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 5 ESPOO LOGISTIIKKA -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 32 927 33 840 -29 484 -30 320 661 663 Talous Tulosennuste on budjetoidun mukainen. Vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa on 7,5 prosentin, noin 0,9 milj. euron kasvupaine vuoteen 2014 verrattuna kasvaneista asiakas- ja kuljetusmääristä johtuen. Kesäajan henkilökuljetuksia on laskuttamatta 0,35 milj. euroa sekä käyttötarvikkeita 0,1 milj. euroa. Vastaavat menot ovat toteutuneet, mikä heikentää heinäkuun lopun tulosta. Investointeja arvioidaan toteutuvan 1,0 milj. euroa, talousarvio on 2,6 milj. euroa. Kalustotarpeen epävarmuus johtuu Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokseen ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitokseen kohdistuvasta selvitystyöstä. Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Poikkeama 2015 913 -836 2 Toteuma 7/2014 17 846 -21 843 601 Toteuma 7/2015 19 884 -18 424 -233 Toteuma%2015 60,4% 62,5% -35,2% Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Toiminta ja sen kehittäminen Liikelaitoksen toiminta on ollut toimintasuunnitelman mukaista lukuun ottamatta painatuspalveluja, jonka toimintaan asiakkaiden toimintojen sähköistyminen sekä säästöt ovat vaikuttaneet. Painatuspalvelujen tuloksen arvioidaan jäävän negatiiviseksi. Kevätlukukauden koulukuljetusten reklamaatioiden määrä 0,02 prosenttia (syyslukukausi 2014 0,05 %) on edelleen laskenut. Henkilöstön työmäärä on kuormittunut. Tilannetta helpotetaan sähköistyvillä prosesseilla sekä mahdollisilla sisäisellä järjestelyllä. Login verkkokaupan päivitetty versio otetaan käyttöön syksyllä ja se mahdollistaa uusien tuoteryhmien sähköisen tilaamisen. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 62 Postipalvelujen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat hieman parantuneet. Vaihdepalvelujen välitysympäristö on päivitetty ja uusi järjestelmä on otettu käyttöön, samoin uusi puhelinluettelo. Välitysjärjestelmässä on ollut paljon häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet vaihteen ja Contact Centereiden toimintaan. 1.4.2015 alkaen. Uudessa toimintamallissa ulkopuolinen operaattori vastaa operationaalisesta kuljetus-, terminaali- ja varastotoiminnasta. Samalla luovuttiin omasta varastotilasta. Muutto- ja retkikuljetuksissa on aloitettu sähköisen tilausjärjestelmän suunnittelu. Sähköinen toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä. Orionintiellä sijaitseva sähköautojen pikalatauspiste on liitetty Fortum Charge & Drive -latausverkostoon, joten se on kaikkien sähköautoilijoiden käytössä. Auto- ja konepalveluissa päästään ajoneuvokaluston käytön tehostamiseen ja optimointiin vasta sitten, kun tilaaja-tuottajamalliin liittyvästä selvitystyöstä on saatu päätös. Liikelaitoksen johtoryhmän toiminnan kehittäminen on päättynyt ESJO-projektin mukaisesti. Liikelaitoksen tiloja on karsittu: kustannukset alenevat noin 0,2 milj. euroa vuoteen 2014 verrattuna. TATU-ohjelma Kuljetus- ja materiaalipalvelujen käyttötarvikelogistiikan uuteen toimintamalliin siirryttiin Mittarit 51 ESPOO LOGISTIIKKA Auto- ja konepalvelut, ajoneuvojen hallinnointikustannukset euroa/ajoneuvo TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 2 112 2 034 1 897 1 897 0 0,00 19,70 19,60 19,60 0,00 312 287 260 260 0 41 412 19 498 24 162 24 162 0 Kuljetus- ja materiaalipalvelut, kuljetukset euroa/kuljetus/henkilö tai tapahtuma Painatuspalvelut, työmääräimet kpl/henkilö Vaihdepalvelut, tuleva puhelumäärä kpl/henkilö Tuottavuusmittareiden arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. 4.5.4 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 47 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 38 896 38 774 -36 944 -36 998 10 12 Talous Liikevaihdon toteuma on kasvanut uuden ensihoitoalueen vuoksi verrattuna vuoteen 2014. Heinäkuun liikevaihdossa on myös ennakkoon Poikkeama 2015 -122 -54 2 Toteuma 7/2014 21 386 -19 187 1 201 Toteuma 7/2015 24 292 -21 350 1 945 Toteuma%2015 62,5% 57,8% 19 446,2% laskutettu normaalin elokuun erien lisäksi syyskuun eriä. HUS Länsi-Uudenmaan alueen ensihoitopalveluiden Kela-korvauksien arvioidaan jäävän alle budjetin ja henkilöstöpuolella vakansseja on jätetty täyttämättä. Kokonaishenkilöstökuluihin vaikuttaa ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 63 lomapalkkajaksotuksien suuruus. Lisäksi helmikuussa siirryttiin poikkeusluvan mukaista työaikaa tekevän henkilöstön osalta kokonaispalkkaukseen, mikä vaikuttaa erilliskorvausten sekä vuorotyöjaksotuksien suuruuteen. Toimitilavuokrien ennustetaan ylittävän talousarvion 0,2 milj. euroa. Ulkoiset toimitilavuokrat ovat alibudjetoitu ja vuokrien korotukset ovat olleet arvioitua suurempia. Investoinneissa puomitikasauton hankinta siirtyy vuodelle 2016, samoin palosuojelurahaston avustus. Sitovat tulostavoitteet: Tilikauden tulos ei jää alijäämäiseksi. Tulostavoite toteutuu. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoite toteutuu. määrän merkittävästä kasvusta johtuen. Vuoteen 2013 verrattuna resurssipula kiireellisten ensihoitotehtävien osalta on lisääntynyt 35 prosenttia. Tästä johtuen perustetaan hälytysvalmiuteen loppuvuoden 2015 aikana yksi 24/7 hoitotasoinen ensihoitoyksikkö. Toiminnan laajentumista ei ole budjetoitu vuoden 2015 talousarvioon. Vuoden 2015 osalta talousarvio saattaa ylittyä. Asiasta on neuvoteltu palvelun tilaajan (HUS) kanssa. Länsimetron rakentaminen vaikuttaa pelastuslaitoksen toimintaan. Pelastustoiminta maanalaisissa tiloissa edellyttää uutta tekniikkaa, pelastushenkilöstön täydennyskoulutusta sekä laajaa yhteistyötä eri turvallisuusviranomaisten välillä. Louhintatyöt edellyttävät kuukausittain pelastusharjoituksia urakoitsijoiden kanssa. Keskuspaloaseman peruskorjaus ja laajennus valmistuu marraskuussa 2016. Sen yhteydessä toimintakulttuuria kehitetään monitilatoimistoratkaisujen suuntaan, joka mahdollistaa joustavan työskentelyn kaikilla 12 paloasemalla ja myös etätyönä. Samoin johtokeskus- ja tilannekeskustoimintoja kehitetään keskuspaloaseman sisätilasuunnitteluun liittyen. Toiminta ja sen kehittäminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alkuvuoden toiminta on ollut palvelutasopäätöksen ja toimintasuunnitelman mukaista. HUS Jorvin alueen ensihoitopalveluissa ambulanssien miehitys muuttui keväällä 2015 siten, että kaikki 24/7 ambulanssit ovat hoitotasoisia. Ainoastaan 12/7 hälytysvalmiudessa oleva ambulanssi jäi perustasoiseksi. Muutos paransi asiakkaiden hoitotason palvelun saatavuutta ja yhdenmukaisti järjestelmää suhteessa naapurialueisiin. Järjestelmä on yhdenmukainen sekä Jorvin että LänsiUudenmaan sairaanhoitoalueilla. Ensihoitotoimintaa ja -palvelua sekä kalustoa on pystytty yhdenmukaistamaan sekä Jorvin että LUS:n alueilla. HUS Jorvin alueella pelastuslaitos ei suoriudu nykyisillä resursseilla sille sopimuksessa määritetyistä kiireellisistä ensihoitotehtävistä tehtävä- Mittarit 47 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOS Bruttomenot euroa/asukas - pelastustoimi - ensihoito, HUS Jorvin alue - ensihoito, HUS Länsi-Uudenmaan alue Pelastuslaitoksen johtokunta on hyväksynyt öljyntorjuntasuunnitelman, ja se on toimitettu vahvistettavaksi ELY-keskukseen. Suunnitelmaa ja öljyntorjunnan suorituskykyä testattiin käytännön harjoituksessa kesäkuun alussa Hangossa. TATU-ohjelma Pelastuslaitoksen TATU-toimenpiteet liittyvät sisäministeriössä käynnissä olevan pelastustoimen rakenneuudistukseen. Sen tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö kuntamaksuosuuksissa palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Pelastuslaitoksia (22 kpl) arvioidaan kokonaisuutena. Toteutunutta säästöä verrataan vuoden 2014 talousarviolukuihin. Säästöjä laskettaessa otetaan huomioon kuntatason palkkatason nousu kokonaisuudessaan. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 68,86 13,55 65,94 15,17 65,09 15,13 95,70 65,09 15,13 95,70 0,00 0,00 0,00 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 64 4.5.5 Espoo Catering -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 70 ESPOO CATERING -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 45 801 45 559 -45 100 -44 275 639 1 225 Talous Tulosennuste on 0,6 milj. euroa talousarviota parempi tarvikkeisiin ja henkilöstökuluihin arvioiduista säästöistä johtuen. Liikevaihdon arvioitu alitus 0,1 milj. euroa johtuu ulkoisten ostajien asiakasmäärän vähenemisestä. Elintarvikkeiden hintojen nousut ovat olleet arvioitua maltillisempia ja Aromi-järjestelmän käytön lisääminen ohjaa ostojen oikeellisuutta. Elintarvikkeiden hintojen muutosten vaikutukset tarkentuvat syksyllä. Henkilöstökulujen säästö 0,3 milj. euroa johtuu rekrytointivaikeuksista. Vastaavasti työvoimanvuokrauspalveluja on käytetty 21 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana ja niiden arvioidaan ylittyvän. Henkilöstökuluja loppuvuonna kasvattavat päivähoitoon maksettavat yhteisen avustavan henkilöstön palkkauskustannukset. Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Investointirahat on siirretty Espoo Tietotekniikkaan. Toiminta ja sen kehittäminen Teema- ja juhlapäivien ateriat sekä asiakaspalautteista nousseet muutostarpeet on suunniteltu ruokalistoille. Ruokaohjeita on päivitetty ja tuotevalintoja arvioitu uudelleen. Liemivalmisteiden ja kasvirasvasekoitteen osuutta reseptiikassa on vähennetty tai ne on poistettu kokonaan. Kasvisruokien monipuolistamiseksi on linssien ja papujen osuutta lisätty ruokalistalla. Sokerin määrät resepteillä on tarkistettu. Poikkeama 2015 -242 826 586 Toteuma 7/2014 24 428 -23 433 968 Toteuma 7/2015 25 091 -24 140 916 Toteuma%2015 54,8% 53,5% 143,4% Kasvisten määrää on lisätty edelleen ja kauden tuotteet huomioidaan valikoimassa. Aamupaloilla tarjotaan kerran viikossa kotimaisista marjoista tehtyä sosetta. Espoon kaupungin poikkihallinnolliseen Kestävä elämäntapa -ohjelmaan liittyen Espoo Catering järjestää ilmastoystävällisen ruoan lisäämiseksi kasvisruokareseptikilpailun. Opinmäen kampuksen keittiön toiminta on suunniteltu. TATU-ohjelma Organisointivaihtoehdot -projektissa on selvitetty vaihtoehtoisia malleja, joilla kaupungin tarvitsemat catering-palvelut voidaan tuottaa lakia noudattaen, kokonaistaloudellisesti ja sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus huomioiden. Kaupunginhallitus päätti 15.6. ehdottaa, että valtuusto valitsee elokuussa Espoo Catering -liikelaitoksen uudeksi organisointitavaksi kaupungin omistaman in house -yhtiön ja kehotti kaupunginjohtajaa käynnistämään valmistelun siten, että muutos on toimeenpantavissa vuoden 2016 alusta. Keskuskeittiön laitteet, prosessi ja tuotanto on suunniteltu. Toiminta on suunniteltu siten, että tuottavuus paranee 1 milj. euroa. Laitteet on kilpailutettu ja tarjousvertailu tehty. Hankesuunnitelma on päivitetty. Suunnittelussa tilatehokkuuden parantamiseen on panostettu, toimintaprosessien kustannustehokkuutta on kehitetty ja tekniset ratkaisut on suhteutettu saavutettavaan hyötyyn. Ruokatuotantoa varten on jatkettu ruokien testaamista ja arvioitu eri raaka-aineiden soveltuvuutta cook and chill -valmistukseen. Aromi-ruokatuotantojärjestelmän käyttöä on lisätty. Palvelukeittiöistä 69 on aloittanut tukkutuotteiden sähköisen tilaamiseni Aromilla. Aromin käytön lisääminen ohjaa ostojen oikeel- ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 65 lisuutta ja vähentää henkilöstöresurssitarvetta. Säästöksi arvioidaan 70 000 euroa. vuutta ja toimivuutta laskutuksen automatisoimiseksi ja manuaalisen työn vähentämiseksi on selvitetty. Asiakkaan sähköinen ateriatilaus on otettu käyttöön yhdeksässä päiväkodissa ja kolmessa tuotantokeittiössä. Sähköinen ateriatilaus tehostaa ja selkiyttää keittiöiden ja päiväkodin osastojen välistä aterioiden tilaus- ja laskutusprosessia. Community- ja Aromi-järjestelmän yhteensopi- Mittarit 70 ESPOO CATERING Ruokajätteen väheneminen 31.12. tilanteesta, % Automaattisesti kohdistuneet ostolaskut % kaikista ostolaskuista TP 2013 Aromi-järjestelmästä saatavaa sähköistä lähetyslistaa on testattu yhteistyössä tavaran- ja järjestelmätoimittajien kanssa. Sähköinen lähetyslista tuo varmuutta keittiöiden toimintaan ja tulee nopeuttamaan laskutusprosessia. TP 2014 44,4 Tuottavuusmittarit ovat toteutuneet. Ruokajätteen määrän pysyttämiseksi tavoitteen mukaisena panostetaan. Ylijäänyttä ruokaa myydään 50,0 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 2,0 2,9 0,9 55,0 55,1 0,1 kahdessa henkilöstöravintolassa ja myyntikokeilu jatkuu kahdessa koulussa. 4.5.6 Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 72 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 52 734 53 594 -51 398 -51 925 1 051 1 375 Talous Liikelaitoksessa laadittiin käyttösuunnitelma talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman lisäsäästövaatimuksen -0,5 milj. euroa mukaisesti. Useita tuottavuustoimenpiteitä käynnistettiin ja osa on jo valmistunut. Tuloksen arvioidaan ylittyvän 0,3 milj. euroa. Heinäkuun tulos on alijäämäinen 0,8 milj. euroa johtuen jaksotuseroista. Kunnossapidon palvelut on laskutettu alkuvuonna toteuman perusteella. Laskutus korjataan tuotannonohjausjärjestelmä Toivon käyttöönoton jälkeen syyskaudella, jolloin korjaustyöt laskutetaan töittäin tuntilaskutuksen mukaan. Palveluyksiköiden tulosten arvioidaan olevan budjetin mukaisia lukuun ottamatta siivouspalveluja, jonka henkilöstökulujen arvioidaan Poikkeama 2015 860 -527 324 Toteuma 7/2014 30 554 -30 703 -314 Toteuma 7/2015 28 856 -29 476 -781 Toteuma%2015 54,7% 57,3% -74,3% vähenevän 0,2 milj. euroa ja palvelujen ostojen 0,1 milj. euroa. Käyttäjäpalvelujen tulojen arvioidaan ylittyvän 0,9 milj. eurolla ja menojen 0,8 milj. eurolla. Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Toiminta ja sen kehittäminen Liikelaitoksen toiminnan painopisteenä on ollut tuotannonohjauksen käyttöönoton valmisteluun liittyvät toimenpiteet ja koulutukseen osallistuminen. Tuotannonohjausjärjestelmän toiminnan suunnittelu otettiin käyttöön 11.5. Kesän aikana pilotoidaan tuotannossa sähköisten ostotilausten ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 66 tekemistä ja tarkoitus on ottaa se tuotantoon syksyllä. Liikelaitoksen eri palveluyksiköiden sisäisen yhteistyön parantamista on jatkettu viiden oman projektin avulla, joiden on tarkoitus valmistua syksyn aikana. Projekteissa keskitytään viestinnän ja tiedonvarastoinnin kehittämiseen, kesätöiden suunnitteluun sekä yksiköiden toiminnan tunnetuksi tekemiseen. Liikelaitoksen tilakustannukset ovat laskeneet, koska kunnossapidon toimintaa on keskitetty yhteen tukikohtaan Mikkelään. Yhdessä tukikohdassa toimiminen on parantanut yhteistyötä ja alentanut toiminnan kustannuksia. Liikelaitoksen johtoryhmän toiminnan kehittäminen on päättynyt ESJO-projektin mukaisesti. Kiinteistöpalvelujen tilaaja- ja tuottajayksiköiden keskittäminen yhteen uuteen yksikköön on aloitettu yhteistyössä Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa. TATU-ohjelma Liikelaitoksen palvelustrategian laatimisen tavoitteena on kilpaillun markkinan tehokkaampi hyödyntäminen. Tavoite toteutui syksyn siivouspalvelujen kilpailutuksessa. Tilakeskus on kilpailuttanut kiinteistönhoidon L3 -alueen. Alue siirtyy ulkopuoliselle toimijalle mahdollisesti joulukuussa 2015, joten kuluvana vuonna säästöjä ei ehdi syntyä. Kaluston käytön ja tilojen tehostaminen tavoitteena on kustannustehokkaampi toiminta. Kunnossapidon tukikohta on keskitetty Mikkelään Mittarit 72 ESPOO KIINTEISTÖPALVELUT Kustannukset euroa/m²/vuosi - kiinteistönhoitopalvelut - siivouspalvelut Kunnossapitopalvelut, kustannukset euroa/työ Kunnossapidon vuosiohjelmatyöt, kpl/v Kunnossapidon vikakorjaukset, kpl/vuosi alkuvuodesta: vuokrasäästöä 35 000 euroa/ vuosi. Kaluston käytön tehostaminen ei ole vielä toteutunut. Kaluston käytön optimointi tehdään yhteistyössä Espoo Logistiikan kanssa syksyllä 2015. Työhyvinvoinnin ja esimiestyön kehittämisen tavoite toteutuu, sillä koulutuksiin ja PATE:en on osallistuttu, on luotu uusia tehokkaita toimintamalleja (mm. sisäilmaprosessit, hankintaprosessit), sisäistä yhteistyötä on lisätty ja johtoryhmän sparraus on tehty. Toiminnan tehostamisen säästöt ovat siivouspalveluissa noin 2 prosenttia ja kiinteistönhoidossa noin 4,7 prosenttia. Hankintatoimen kehittämisen tavoitteena on koko kaupungissa kustannustehokkaampi toiminta. Tavoite on osittain toteutunut. Kunnossapidon urakoiden ja puitesopimusten hankintaprosesseja on hiottu hankintapalvelujen kanssa yhteistyössä ja liikelaitoksen Cloudia-kilpailutusjärjestelmän osaamisen tasoa on nostettu. Hankintapalvelujen resurssivajeen vuoksi liikelaitoksessa on kilpailutettu kunnossapidon urakoita. Liikelaitosten tuotannonohjauksen kehittämisen tavoitteena ovat kustannustehokkaammat sisäiset palvelut. Tuotannonohjausjärjestelmän tuomat säästöt ovat sähköiseen toimintaan siirtymisen osalta laskettu olevan noin 0,3 milj. euroa vuodessa. Työ vähenee sähköisillä prosesseilla. Lisäksi mobiilipalvelun käyttöönotto tehostaa kenttätuotannon toimintaa. Säästötavoite on jatkossa 0,3 milj. euroa vuositasolla. Vuoden 2015 ennuste toiminnan tehostumisesta on 0,1 milj. euroa. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 8,90 23,30 6,30 21,60 5,90 20,60 5,90 19,70 0,00 -0,90 2 042 1 098 9 952 2 019 1 038 9 646 1 998 1 017 8 000 1 747 814 9 500 -251 -203 1 500 Rakentamispalveluissa työn hintaan vaikuttavat lisääntyneet pienet vikakorjaukset, joiden kustannukset korjausta kohden ovat matalammat kuin ohjelmoitujen isojen vuosikorjausten. Vanhat kiinteistöt aiheuttavat edelleen paljon vikakorjauksia ja niiden määrä kasvaa edelleen vuosittain. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 67 4.5.7 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 1000 EUR Tulot, menot, tilikauden ylijäämä 73 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS 1000 EUR Toimintatulot Toimintamenot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 47 069 48 969 -46 386 -48 243 471 490 Talous Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen heinäkuun ennusteessa on liikevaihtoa ulkoisten tulojen osalta lisätty 1 milj. euroa. Maanvastaanoton tulokertymän arvioidaan myös loppuvuoden osalta olevan enemmän kuin budjetti 2,3 milj. euroa ja huhtikuun ennusteessa lisätty 0,5 milj. euroa. Kaikkien palveluyksiköiden arvioidaan pääsevän positiiviseen tulokseen. Näistä tulonlisäyksistä huolimatta liikelaitoksen budjetti vuodelle 2015 on hyvin haastava. Positiivisen tuloksen saavuttaminen vaatii kulukuria ja tehostettua toimintaa. Palvelujen ostoja on pyritty karsimaan vähentämällä yrityksiltä tilattujen autojen ja koneiden käyttöä. Vuokramenot ovat laskeneet 0,5 milj. euroa irtisanomalla toimitiloja ja keskittämällä enemmän toimintaa Mikkelän tukikohtaan. Henkilöstömenojen osuus tulee supistumaan jonkin verran, koska vakansseja on jätetty täyttämättä ja määräaikaisia on palkattu aiempia vuosia vähemmän. Heinäkuun lopussa vakinaisen henkilöstön lukumäärä on 20 henkilöä vähemmän ja määräaikaisten 17 vähemmän verrattuna vuoteen 2014. Rakentamishankkeita ja ylläpidon lisätöitä ei lomakaudesta johtuen ole voitu laskuttaa heinäkuun osalta. Laskutusvaje on rakentamishankkeiden osalta 1,7 - 2 milj. euroa ja ylläpidon lisätöiden osalta 0,7 milj. euroa. Tilanne korjautuu syksyn aikana. Rakentamisen tilauskanta on sekä katuettä viherrakentamisessa loppuvuoden osalta hyvä. Ympäristöpalvelut ovat lähinnä maanvastaanottotulojen ansiosta tehneet ylijäämäistä tulosta. Kaupunginpuutarhan puutyöhallin palo loppuvuonna 2014 on vaikeuttanut puutarhan toimintaa ja tuonee palovakuutuskorvauksista huolimatta lisäkustannuksia. Puutyöhallin tilauskanta olisi hyvä, mutta toimitila Soukassa ei ole kaikilta osin käyttövalmis, joten töitä ei päästä vielä tekemään. Poikkeama 2015 1 900 -1 857 19 Toteuma 7/2014 24 097 -26 971 -2 954 Toteuma 7/2015 24 208 -27 452 -3 363 Toteuma%2015 51,4% 59,2% -714,1% Sitovat tulostavoitteet: Liikelaitoksen tulos on positiivinen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Investointien kokonaismäärä on enintään valtuuston hyväksymän talousarvion mukainen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Toiminta ja sen kehittäminen Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen toimintaa jatketaan nykyisillä palveluvalikoimilla. Sisäisten palvelujen hinnat ovat toiminnan tehostumisen ansiosta laskeneet ylläpidon neliöhintojen osalta. Ulkoisten myyntien hinnat eivät ole nousseet, volyymit ovat alkuvuoden osalta kasvaneet. Vähentynyt henkilöstömäärä on aiheuttanut varsinkin ylläpidossa resurssipulan. Riskinä on, että resursseilla ei kaikkia tilattuja töitä ehditä suorittaa. Riskin eliminoimiseksi on lisätöille laadittu resurssija aikataulusuunnitelma. Koko vuoden tasaisella työkannalla tuottavuuden parantumista voidaan odottaa rakentamisessa ja ympäristöpalveluissa. Yksityisten maansiirtoautojen tehokkaan työajan mittaaminen suoritetaan viikoittain. Tavoitteena on vähentää odotusaikaa ja tehostaa prosessia. Mittaustulokset ovat olleet keskimäärin 59 prosenttia (tavoite 57 %), joten tavoite on saavutettu. MVR-mittaukset, joilla mitataan työmaiden turvallisuutta, tehdään säännöllisesti katu- ja viherrakentamisessa sekä maanvastaanotossa. Mittausten tulokset ovat olleet erittäin hyviä, keskimäärin 96 prosenttia jokaisella mittauspaikalla. Tuotannonohjausjärjestelmä Toivo on otettu ensimmäisen vaiheen osalta käyttöön toukokuussa. Tehtävien töiden ilmoitus mobiililla, lisätöiden tilaaminen, hankkeiden seuranta ja laskutus tehdään jo Toivo-järjestelmällä. Elokuussa otetaan ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2014 68 käyttöön tavaroiden ja palveluiden sähköinen tilaaminen sekä ostolaskujen kirjaus. Liikelaitoksen johto osallistuu johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen sekä muutoksenhallintaprojektiin, jossa rakennetaan muutoksen hallintaan ja johtamiseen toimintamalli. Projektiin osallistuu myös henkilöstön edustajia. TATU-ohjelma Yksityisten maansiirtoautojen säännöllinen tehokkaan työajan mittaaminen suoritetaan viikoittain. Tavoitteena on vähentää odotusaikaa ja tehostaa prosessia saaden aikaan kustannussäästöjä. Mittarit 73 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², 2. luokka Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m², A3 -luokka Maansiirtoautojen käyttöaste, % Liikelaitos on ottanut käyttöön syyskuun alussa 2014 uuden sähköisen palvelun ylijäämämaiden vastaanotossa. Sähköinen menetelmä tuo säästöä vastaanottoprosessin tehostumisella noin kuusi miestyövuotta/vuosi niin ylijäämämaata tuoville yrittäjille kuin myös liikelaitokselle. Sähköisten palvelujen tuotantokäyttö maan ja lumen vastaanotossa vähentää laskutuskustannuksia. Toivon käyttöönotto vähentää kirjaus- ja raportointityötä, tuo säästöjä ja parantaa tuottavuutta. Kunnossapitotöiden tilaukset, tarjoukset ja toteutuneet kustannukset tehdään mobiiliratkaisulla. Säästöjen on arvioitu aikavälillä 2015 - 2018 olevan 1,9 milj. euroa. TP 2013 TP 2014 TA 2015 Toteuma 2015 Poikkeama 1,97 2,70 1,35 1,21 -0,14 1,01 51 1,62 € 86 0,80 57 0,74 59 -0,06 2 Tuottavuusmittarin laskennassa on käytetty heinäkuun toteumatietoja. Tuottavuus on kasvanut suunniteltua enemmän ja palveluhinnat ovat edelleen alentuneet taulukon mukaisesti. Tuottavuusmittareiden toteumat ovat ylittäneet asetetut tavoitteet sekä ylläpidossa että maansiirtoautojen käyttöasteen osalta. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 69 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit 2015 1 000 EUR Alkuperäinen TA 2015 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 92 MAA- JA VESIALUEET 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET YHT. 941 Liikenneväylät 942 Alueellinen kunnalistekniikka HA KT-sopimusrakentaminen 948 Muu sopimus- ja projektirakentaminen 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen 95 KONEET JA KALUSTO 96 OSAKKEET JA OSUUDET TILAKESKUS YHTEENSÄ Aineettomat Muutokset Korotukset -72 732 Muutettu TA 2015 Toteuma 7/2015 Jäljellä Ennuste 7/2015 -72 732 -5 210 -67 522 -69 143 -4 000 -2 800 -6 800 -1 790 -5 010 -7 800 -107 300 -13 350 -17 900 -20 000 -51 850 -1 500 -6 944 -2 587 -114 244 -15 937 -17 900 -20 000 -56 207 -1 500 -44 316 -7 688 -11 109 -5 625 -16 776 -748 -69 928 -8 249 -6 791 -14 375 -39 431 -752 -114 244 -15 937 -17 900 -20 000 -56 207 -1 500 -16 828 -16 828 -2 304 -14 524 -16 888 -800 -800 -7 -793 -800 -17 104 -93 367 -90 -33 441 -17 104 -73 578 -9 000 -250 -10 449 -1 -59 927 -90 2 -42 798 -6 342 -250 -10 448 -88 664 -90 -6 899 -61 977 -9 000 -250 -10 449 -76 263 -90 0 0 -4 357 Vanhat rakennukset Uudisrakentaminen Perusparantaminen Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet -56 474 -9 000 -250 -10 449 -2 -30 780 -2 658 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos -4 314 -4 314 -402 -3 912 -2 934 Espoo Logistiikka -liikelaitos -2 600 -2 600 -467 -2 133 -1 000 -90 -90 -90 -90 -8 000 -8 000 -3 921 -4 079 -8 000 -3 330 -35 480 -16 449 -19 031 -47 780 -30 178 -355 255 -108 307 -246 949 -357 343 Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö INVESTOINNIT YHTEENSÄ -32 150 -325 077 Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida noin 335 milj. euroa. Vuodenvaihteen yli jatkuvien kunnallistekniikan ja talonrakennushankkeiden eteneminen ja kustannusten kertyminen tarkentuu vuoden lopulla. Aineettomien investointien kautta kanavoidaan länsimetron valtionosuudet Länsimetro Oy:lle. Sekä menoihin että tuloihin on budjetoitu valtionavustuksia 59,1 milj. euroa. Vuodelle 2015 kirjattavien valtionavustusten määrä tarkentuu vuoden lopulla ja kirjaukset tehdään vuodenvaihteessa. 0 Investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin jatkuvat pääosin suunnitelmien mukaan. Suurista hankkeista meneillään on mm. Kauklahdenväylä, Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie, metron asemaseutujen rakennustyöt sekä Tapiolan alueen rakentaminen. Tilakeskuksen investointimenojen on ennustettu olevan 88,7 milj. euroa. Vanhojen valmiiden rakennusten ennusteessa on huomioitu EVTEK kuntayhtymän purkautumisessa kaupungille siirtyvän rakennuksen siirto peruskaupungilta Tilakeskus-liikelaitokselle kirjanpitoarvosta 6,9 milj. euroa. Uudisrakentamisen investoinnit eivät tule toteutumaan siinä määrin kuin muutetussa talousarviossa on arvioitu johtuen muutamien hankkeiden suunnittelun ja urakoiden ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 70 viivästymisistä. Uudisrakentamisen ennuste on 62 milj. euroa. Yhtiöhankkeista meneillään on Lintuvaaran ja Päiväkehrän koulujen peruskorjaus sekä Espoon sairaalan ja Leppävaaran Elä ja Asu -keskuksen rakentaminen. Suurpellossa Opinmäen koulu on valmistunut ja kunnallistekniikan rakentaminen pintarakenteiden osalta jatkuu. Talousarviossa osakkeisiin on varattu 3 milj. euroa Koy Opinmäen Kampukselle. Elokuun alussa Opinmäkeen sijoitettiin 2,3 milj. euroa. Sijoitettu summa on yhtiön kannalta riittävä. Suurpellon jätehuolto Oy:n investointien rahoitus hoidetaan joko osakkaalta perittävillä lainanhoitokustannuksilla tai osakesijoituksella. Osakkaan lainan korko 5 prosenttia on nykykorkotasolla kallis. Korkomenojen hillitsemiseksi kaupunginhallitukselle esitetään 1,7 milj. euron osakesijoitusta yhtiöön. Tapiolan taseyksikön keskeinen kunnallistekniikan hanke Merituulentie välillä Tapiolantie - Pohjantie etenee tänä vuonna nopeammin kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Tämä tarkoittaa, että 12,3 milj. euroa taloussuunnitelmassa vuosille 2016–2018 suunnitellusta investointivarauksesta tarvitaan vuonna 2015. Hankkeen eteneminen varmistaa edellytykset muiden hankkeiden toteutumiselle metron aikataulussa. Muiden kunnallistekniikkahankkeiden ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Palveluliiketoimen liikelaitosten investoinnit ovat arviolta noin 4 milj. euroa. Pelastuslaitoksen kalustohankinnoista osa siirtyy seuraavalle vuodelle. Logistiikassa investointeja arvioidaan toteutuvan 1,0 milj. euroa. Kalustotarpeen epävarmuus johtuu Espoo Kaupunkitekniikka ja Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitoksiin kohdistuvasta selvitystyöstä (TILTU). 5.1 Peruskaupungin investoinnit 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 60 632 211 404 150 772 63 582 208 875 145 293 I INVESTOINTIOSA Tulot Menot Netto Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 2 950 -2 529 -5 479 236 66 386 66 149 4 904 53 627 48 723 Toteuma-% 2015 8,1 % 25,4 % 32,3 % 5.2 Aineettomat hyödykkeet 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 59 082 72 732 13 650 59 082 69 143 10 061 91 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tulot Menot Netto Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 -3 589 -3 589 0 2 109 2 109 5 210 5 210 0 9111 Yleishallinto Tulot Menot Netto 9121 Sosiaali- ja terveystoimi Menot Netto 91J1 Palveluliiketoimi, aineettomat Menot Netto 59 082 62 793 3 711 0 1 211 1 211 0 0 280 280 3 716 3 716 5 900 5 900 1 100 1 100 -4 800 -4 800 0 196 196 75 75 0 0 0 5 250 5 250 5 250 5 250 0 0 0,0 % 7,2 % 38,2 % 0,0 % 59 082 61 582 2 500 9131 Opetus- ja varhaiskasvatusltk Menot Netto Toteuma-% 2015 0,0 % 6,0 % 148,7 % 0,0 % 1,3 % 1,3 % 0,0 % 29 29 0,0 % 1 053 1 053 1 389 1 389 26,5 % 26,5 % ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 71 Yleishallinnon aineettomista on investoitu Tiera ERP -hankkeeseen 3,6 milj. euroa. Lisäksi yleishallinnon aineettomiin kirjataan länsimetron valtionosuudet vuoden lopulla. Sosiaali- ja terveystoimessa investoidaan Espoon sairaalan IT-järjestelmiin arviolta 1,1 milj. euroa. Sairaalan tietotekniikassa tukeudutaan suunniteltua enemmän Hus:n tietojärjestelmiin ja kaupungin omat investoinnit jäävät suunniteltua pienemmiksi. Palveluliiketoimen investoinnit sisältävät kaupungin kaikki muut IT-kehityshankkeiden investointimenot. Petite-, Hektori- sekä PKSverkkomaksaminen -hankkeiden eteneminen jatkuu ja SitoInfra ja Graafinen tilahallinta -hankkeet on aloitettu. Toivo otettiin käyttöön toukokuussa. Viime vuodelta jatkuu myös sähköisen asioinnin alustan käyttöönotto. Uutena hankkeena on käynnistynyt palvelukassajärjestelmän käyttöönotto. 5.3 Maa- ja vesialueet 1000 EUR 92 MAA- JA VESIALUEET I6 Tulot I4 Menot INETTO Netto Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 1 100 6 800 5 700 4 500 7 800 3 300 Maanhankintamäärärahaa kuluttaa tänä vuonna erityisesti Holmanpuiston kaava-alueeseen liittyvät tontinosien järjestelyt, yhteensä noin 2,6 milj. euroa. Tontinosien hankkiminen kaupungille mahdollistaa tonttien luovutuksen myöhemmin yhtenäisellä kilpailutuksella. Lisäksi Gobbackan kaava-alue saa juuri lainvoiman ja sen maankäyttösopimuksiin sisältyvien esisopimusten täytäntöönpano vie noin 1,1 milj. euroa. Yhdessä normaalin, lähinnä yleisten alueiden, maanhankinnan kanssa nämä aiheuttavat yhden miljoonan lisämäärärahatarpeen tämänhetkiseen budjettiin verrattuna. Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 3 400 1 000 -2 400 30 5 809 5 779 4 359 1 790 -2 569 Toteuma-% 2015 396,2 % 26,3 % -45,1 % Tuloja kertyy arviolta 4,5 milj. euroa. Tulojen ylitys johtuu kahdesta tontinluovutuksesta Niittykummun ja Holmanpuiston uusilla kaava-alueilla. Osa luovutettavien tonttien alueista on hankittu vuonna 2014 maankäyttösopimusten yhteydessä rakennusmaana, jolloin hankintamenon osuus kauppahinnasta on raakamaalle tai kaupungin vanhastaan omistamalle maalle kaavoitettuihin tontteihin verrattuna huomattavasti suurempi ja suurempi osa kauppahinnasta kirjaantuu tällöin investointituloksi. 5.4 Kiinteät rakenteet ja laitteet Muutettu TA 2015 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Tulot 450 Menot 114 244 Netto 113 794 1000 EUR Ennuste 2015 0 114 244 114 244 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 -450 0 450 0 A94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (pl. liikuntapaikkojen perusparantaminen) Tulot 450 0 -450 Menot 112 744 112 744 0 Netto 112 294 112 744 450 0 949 LIIKUNTAPAIKKOJEN PERUSPARANTAMINEN Menot 1 500 1 500 0 Netto 1 500 1 500 0 170 56 172 56 002 489 44 316 43 827 Toteuma-% 2015 108,6 % 38,8 % 38,5 % 0,0 % 170 55 460 55 290 489 43 568 43 079 108,6 % 38,6 % 38,4 % 0,0 % 712 712 748 748 49,9 % 49,9 % ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 72 5.5 Koneet ja kalusto 1000 EUR Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 16 828 16 828 0 16 888 16 888 95 KONEET JA KALUSTO Tulot Menot Netto Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 60 60 36 2 291 2 255 2 304 2 304 0 Toteuma-% 2015 13,7 % 13,7 % 0,0 % 9521 Sosiaali- ja terveystoimi Menot Netto 6 665 6 665 6 665 6 665 0 0 0 547 547 27 27 0,4 % 0,4 % 0,0 % 9531 Opetus- ja varhaiskasvatusltk Menot Netto 4 322 4 322 4 322 4 322 0 0 0 1 003 1 003 496 496 11,5 % 11,5 % 0,0 % 20 20 80 80 60 60 0 0 0 30 30 149,6 % 149,6 % 0,0 % 2 316 2 316 0 2 316 2 316 0 0 0 0 36 259 223 254 254 11,0 % 11,0 % 0,0 % 760 760 760 760 0 0 0 425 425 214 214 28,1 % 28,1 % 0,0 % 0 0 0 0 0 0 0 549 549 9532 Svenska rum -lautakunta Menot Netto 9535 Kulttuuriltk Tulot Menot Netto 9538 Liikunta- ja nuorisoltk Menot Netto 9539 Muu sivistystoimi Menot Netto 9541 Tekninen ltk Menot Netto 95J2 Espoo Tietotekniikka Menot Netto 0,0 % 240 240 240 240 0 0 0 0 0 100 100 41,6 % 41,6 % 0,0 % 2 505 2 505 2 505 2 505 0 0 57 57 634 634 25,3 % 25,3 % Toimialojen kone- ja kalustoinvestointien ennustetaan toteutuvan pääosin budjetin mukaan. Sosiaali- ja terveystoimessa on varauduttu Espoon sairaalan kalustamiseen ja varustamiseen. Sivistystoimessa on kalustettu valmistuneita kouluja päiväkotitiloja ja tehty kulttuurin ja liikunnan hankintoja. Palveluliiketoimessa kuituverkon kehittämistä jatketaan suunnitelman mukaisesti ja 1,9 milj. määrärahan ennustetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Esitysteknisiin laitteiden vaihtoon tarkoitettu määräraha noin 0,6 milj. euroa tullaan käyttämään kesän aikana, kun koulujen laitekantaa uusitaan ja huolletaan. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 73 5.6 Osakkeet ja osuudet 1000 EUR 96 OSAKKEET JA OSUUDET Tulot Menot Netto Muutettu TA 2015 Ennuste 2015 800 800 0 800 800 Poikkeama 2015 Toteuma 7/2014 Toteuma 7/2015 0 0 0 0 4 4 56 7 -50 0 9611 Yleishallinto Tulot Menot Netto 800 800 0 800 800 0 0 0 Toteuma-% 2015 0,9 % -6,2 % 0,0 % 0 4 4 56 7 -50 0,9 % -6,2 % ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 74 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT 6.1 Tuloslaskelma 31.7. On esitetty raportin kohdassa 3. 6.2 Rahoituslaskelma 31.7. RAHOITUSLASKELMA (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta 31.7.2015 € 96 456 130,78 -17 990 438,17 78 465 692,61 31.7.2014 € 31.07.2013 € 56 224 760,28 -2 414 115,35 53 810 644,93 65 537 450,19 -28 590 032,85 36 947 417,34 -108 308 358,88 -101 552 246,50 935 760,00 1 544 587,00 22 441 445,12 2 640 407,45 -84 931 153,76 -97 367 252,05 -85 925 420,77 573 264,00 29 366 264,69 -55 985 892,08 -6 465 461,15 -43 556 607,12 -19 038 474,74 Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Antolainauksen muutokset yhteensä -50 000 000,00 819 899,93 -49 180 100,07 -500 000,00 306 370,05 -193 629,95 0,00 289 136,85 289 136,85 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset yhteensä 150 272 237,00 117 000 000,00 -31 889 072,29 -24 872 385,81 38 299 897,82 9 825 995,24 156 683 062,53 101 953 609,43 70 000 000,00 -15 879 652,09 12 428 659,59 66 549 007,50 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä 277 370,29 679 062,74 71 889 771,83 -59 368 592,09 13 477 612,77 1 746 487,45 61 802,94 80 667 618,32 -24 035 474,66 58 440 434,05 Rahoituksen rahavirta yhteensä 120 980 575,23 107 792 310,18 125 278 578,40 Rahavarojen muutos 114 515 114,08 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.07. Rahavarat 01.01. 114 515 114,08 64 235 703,06 106 240 103,66 805 941 151,45 846 574 617,40 729 030 694,43 691 426 037,37 782 338 914,34 622 790 590,77 Rahoituksen rahavirta 153 605,07 166 954,98 60 149 352,07 -54 437 581,42 6 032 330,70 64 235 703,06 106 240 103,66 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 75 6.3 Tase 31.7. TASE (sis. liikelaitokset ja taseyksiköt) 31.07.2015 € 31.07.2014 € 31.07.2013 € VASTAAVAA 3 352 377 947,69 3 244 974 700,73 3 066 652 078,05 A I II III PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 2 471 971 852,77 2 290 055 022,76 2 224 149 631,36 83 541 546,12 79 399 815,29 82 174 143,87 1 561 603 191,29 1 444 598 088,73 1 384 145 078,72 826 827 115,36 766 057 118,74 757 830 408,77 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT C I II III IV VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 11 384 744,03 11 773 152,87 21 283 201,27 869 021 350,89 -230 389,84 63 310 589,28 561 680 146,03 244 261 005,42 943 146 525,10 145 425,51 96 426 482,19 601 942 409,02 244 632 208,38 821 219 245,42 529 035,33 91 659 515,66 533 560 608,85 195 470 085,58 VASTATTAVAA 3 352 377 947,69 3 244 974 700,73 3 066 652 078,05 A I III IV V OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 380 745 079,22 2 380 436 172,14 2 388 336 196,30 1 444 132 783,76 1 444 132 783,76 1 444 132 783,76 541 252 095,38 581 147 850,20 616 227 937,52 370 843 717,86 365 099 526,29 325 461 766,87 24 516 482,22 -9 943 988,11 2 513 708,15 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET C PAKOLLISET VARAUKSET D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT E I II VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen 177 631 367,96 144 072 784,65 108 387 093,02 1 804 733,32 483 399,99 87 400,00 12 598 013,37 12 928 198,87 23 717 751,36 779 598 753,82 362 603 136,22 416 995 617,60 707 054 145,08 273 240 924,53 433 813 220,55 546 123 637,37 154 710 642,90 391 412 994,47 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 76 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/2015 77 7 LIITTEET 1. Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014 - 2017. Tulostavoitteiden toteutuminen 2. Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/2015 3. 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Konserniesikunta Espoo-tarina (Espoo-strategia) 2014 - 2017. Tulostavoitteiden toteutuminen Liite 1 YLEISHALLINTO Konserniesikunta 1. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1 % vuodessa. Kaupungin tuottavuus paranee vähintään 1,8 % v. 2015 Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan ja tammi-heinäkuun tietojen perusteella tehdyn ennusteen mukaan talousarvion toimintakate toteutuu. Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Tulostavoite toteutuu. Konsernin ja emokaupungin vuosikate ja rahoitustasapaino paranevat suunnitelmallisesti. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen -1 319 milj. euroa Toimintakate, € Tamän hetken arvion ja tavoitteen mukaisesti talousarvion toimintakate toteutuu alkuperäisen talousarvion mukaisena. Tulostavoite toteutuu. Vuosikate vähintään 101 Me Vuosikate, M€ Kaupungin lainakanta vuoden lopussa enintään 436 Me Kaupungin lainakanta, M€ Konsernin lainakanta vuoden lopussa enintään 2 818 Me Konsernin lainakanta, M€ 1 Arvion mukaan vuosikatetavoite saavutetaan. Peruskaupungin lainakanta on arvion mukaan vuoden lopussa 451 Milj. euroa. Kaikki budjetoidut lainat nostetaan. Lainojen lyhennysten arvioidaan jäävän budjettiarviota pienemmäksi, mikä johtuu lainojen nostoajankohtien myöhentymisestä sekä lyhennysten siirtymisestä vuoden 2016 puolelle. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Oma valtuustokauden tavoite Konserniesikunta Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Konsernin lainakantaa voidaan arvioida tarkemmin loka-marraskuussa. Tämän hetken arvion mukaan konsernilainoja on vuoden lopussa 2633 Milj. euroa. Tulostavoite toteutumassa muutoin kuin peruskaupungin lainakannan määrän osalta. Johtaminen ja työhyvinvointi Työhyvinvointimatriisin lukuarvo paranee. (Johtamisen kannustavuus kasvaa vähintään yhden yksikön ja vastuullisuus paranee, työvuoden 2014 arvoon verrattuna. hyvinvointi paranee.) Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Työhyvinvointimatriisi. Matriisin lukuarvoa seurataan kerran vuodessa, vuoden lopun tilanteesta. Tulostavoitteen toteutuminen voidaan arvioida v. 2016. Terveysperusteisia poissaoloja on Terveysperusteisista poissaoloista enintään 13,5 päivää / aiheutuva kuorma päivää per henkilötyövuosi. henkilötyövuosi. (Terveysperusteisiin poissaoloihin kuuluvat palkalliset ja (Vuoden 2012 lähtöarvo on 16,2 palkattomat sairaspoissaolot, päivää / henkilötyövuosi. kuntoutustuki, työ- ja työmatkaTavoiteltava alenema vuonna 2015 tapaturmiin liittyvät poissaolot.) vuoteen 2012 verrattuna on 17 %. Koko valtuustokauden 2013-2016 aikana 20 %). Terveysperusteisia poissaoloja per henkilötyövuosi (kuorma) oli tammi-kesäkuun 2015 ajalta 15,1 päivää (tammi-kesäkuu 2014: 15,3 päivää). Poissaolot ovat vähentyneet edelleen, mutta on epävarmaa, vähentyykö tavoitteeseen nähden riittävästi. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajien osuus 31.7.2015 oli kaupunkitasolla 5,40 %, kun se 31.7.2014 oli 5,28 %. Maahanmuuttajien osuus on hienoisessa kasvussa tulostavoitteen suuntaisesti, mutta väestöosuuden kasvun arvioidaan olevan nopeampaa. Osuus työntekijöistä % suhteessa osuuteen väestöstä % Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa. (osuus henkilöstöstä vuoden 2013 lopussa oli 5,1 % ja osuus väestöstä oli 12,2 %) Kaupungin henkilöstömäärä ei kasva v. 2015. Tulostavoitteen toteutuminen on epävarmaa. Vakituinen ja määräaikainen henkilöstö yhteensä 2 Kaupungin henkilöstömäärä oli 31.7.2015 yhteensä 13 707, kun se vuotta aikaisemmin oli 13 703. Henkilöstömäärä on noussut 4:llä henkilöllä. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Oma valtuustokauden tavoite Konserniesikunta Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Tavoitteen toteutuminen vaatii jatkuvaa tarkkailua ja tarvittaessa toimenpiteitä. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Yleinen talouskehitys on odotettua heikompaa, eikä verotulot kasva. Yleinen työllisyyskehitys on heikkoa, ja siitä johtuvat kaupungin kustannukset kasvavat. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Kiinteä yhteydenpito valtion valmisteluun ja nopea reagointi. Oma valmistelu etupainotteista. Tehostetaan toimenpiteitä, joilla ratkotaan työttömyysjaksoja ja kohdennetaan toimenpiteet niin, että voidaan vähentää yli 300 päivää työttömänä olevia. Aktiiviset elinkeinopoliittiset toimenpiteet, erityisesti metron kehityskäytävä. 3 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Konserniesikunta 2. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edellytykset vahvistuvat. Uusien työpaikka-alueiden lanseeraus ja muutostilanteessa olevien uudelleenprofilointi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittäminen resurssitehokkaaksi ekoteollisuuskeskuksi, Ekomoksi, on edennyt positiivisesti HSYn johdolla. Ekomo on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n ja muiden alueella olevien yritysten kanssa. Karaportin kampuksen kehittäminen etenee yhteistyössä Nokian kanssa. Tulostavoite toteutuu. Ämmässuon Ekoteollisuuspuiston konseptoinnin ja toteutuksen eteneminen. Karaportin Kampuksen vahvistuminen ja monimuotoistuminen. Elinkeinoelämän rakennemuutoksiin Kaupungin työllisyydenhoidon toimenpiteet tehostuvat ja vastataan tarkoituksenmukaisin toimenpiteiden koordinointi työllisyydenhoidon toimenpitein. paranee. Työllisyydenhoidon kokonaisprosessi Espoon työllisyydenhoidon nykytila on arvioitu osana on kuvattu ja roolit ja vastuut toiminnan kehittämistä. Arvioinnissa on kuvattu Espoon määritelty. kaupungin työllisyydenhoidon kokonaisuus sekä työllisyyspalveluiden toimenpiteet ja eri toimijoiden Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste keskeiset tehtävät. Arvioinnin pohjalta on sovittu paranee. Vaikeasti työllistettäville, sosiaali- ja terveystoimen kanssa uutta toimintamallia, nuorille ja korkeasti koulutetuille on joka edistää työllisyyttä ja parantaa eri toimijoiden määritelty omat toimenpiteet. välistä yhteistyötä. Tulostavoite toteutuu. Osallistutaan kaupunkikeskusten kehittämiseen, niiden vahvuuksien määrittelyyn ja maankäytön suunnittelutavoitteiden asettamiseen. Länsimetron kehityskäytävä toimii perustana elinvoimaiselle yritystoiminnalle, monipuolisille asuminen ratkaisuille ja toimiville kuntapalveluille. Kaupungin keskeiset kehittämistavoitteet Länsimetron kehitysvyöhykkeelle on määritelty ja hyväksytty. 4 Kehittämistyö on edennyt suunnitelman mukaisesti KE, TYTn sekä kiky- ja keke -ohjelmaryhmien yhteistyönä. Tulostavoite toteutuu. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Konserniesikunta Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Isojen irtisanomisten kerrannaisvaikutus vaikeuttaa työllisyydenhoitoa ja sen suotuisaa kehittämistä. Valtio osoittaa kunnille lisävelvoitteita työllisyydenhoidossa, kaupunkien organisoituminen ei tue uusien velvoitteiden hoitamista. Länsimetron kehityskäytävän mahdollisuuksia ei kyetä muuttamaan konkreettisiksi kehitysprojekteiksi. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Työllisyydenhoito: o kaupungin yhteinen tuloskorttitavoite o työllisyydenhoidon uudelleenorganisointi kaupunkiorganisaatiossa; toimenpiteiden johtaminen o työllisyyskokeilut ELY+TE + kaupunki Määritellään Länsimetron kehityskäytävän tavoitteet o Organisoituminen. 5 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sosiaali- ja terveystoimi SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 1. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Kotihoidon asiakaspalvelutunnin hinta. Vertailtaessa deflatoituja kustannuksia kaikki arviointikriteerit täyttyvät. Terveyspalvelujen kustannukset / asukas. Vertailtaessa deflatoimittomia kustannuksia muut paitsi tervesypalvelujen asukaskohtaiset kustannukset laskevat. Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / Toteumat ilman deflatointia: toimeentulotukea saavat kotitaloudet. Alueellisen kotihoidon henkilöstömenot / tuotettu asiakaspalvelutunti 1-4 2014: 68,3 € (sis. alueellisen kotihoidon henkilöstömenot+tvv, kotihoidon keskitettyjen palvelun henkilöstömenojen osuus) 1-4 2015: 68,2 € (sis. alueellisen kotihoidon henkilöstömenot+tvv, kotihoidon keskitettyjen palvelun henkilöstömenojen osuus,) Muutos: -0,2%, vuoden 2014 menoja ei ole deflatoitu Terveyspalveluiden toiminnan kustannukset / asukas: 1-7/2014: 223,8 € 6 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sosiaali- ja terveystoimi 1-7/2015: 225,4 € Muutos: 0,7 % 1-12/2014: 404,1 € ennuste 1-12/2015: 410,9 € Muutos 1,6 % Aikuissosiaalityön henkilöstökustannukset / toimeentulotukea saavat kotitaloudet. 1 – 6 /2014: 71,63 € 1 – 6 /2015: 70,83 € (-1,13 %) Tulostavoite toteutuu. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen Toimintakate, M€ Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 700,9 milj. euroa. Toimintakate 3.7.2015 oli 412,8 milj. euroa. Ennuste 31.12.2015 on 709,8 milj. euroa. Tulostavoite toteutuu osittain. Erikoissairaanhoidon toimintakate ylittää talousarvion. Muussa toiminnassa toimintakate on alkuperäisen talousarvion mukainen. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Menoja ei onnistuta rajaamaan, kun tarvittavia päätöksiä ei saada tehtyä. Palvelujen hinnat nousevat. Palveluprosessien uudistaminen etenee hitaasti. Tuottavuushankkeet käynnistyvät arvioitua hitaammin. Kuntia velvoittavat säädökset lisääntyvät ja vanhoja ei onnistuta karsimaan. Henkilökunta ei koe työtä riittävän mielekkääksi ja houkuttelevaksi, jolloin ei saada kokenutta henkilöstöä. Johtamiseen ja esimiestyöhön ei jää riittävästi aikaa. 7 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sosiaali- ja terveystoimi 2. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Terveysasemien palvelukyky paranee Odotusaika kiireettömälle vastaanotolle on korkeintaan 14 pv Terveysasemien T3: T3 (kolmas kiireetön vastaanottoaika), terveysaseman mediaani tammikuu: 16 vrk helmikuu: 22 vrk maaliskuu 23 vrk huhtikuu: 24 vrk toukokuu. 19 vrk kesäkuu: 20 vrk heinäkuu: 19 vrk Lisääntyneestä kysynnästä johtuen tulostavoite ei toteudu. Ennuste 17-21 vrk. Ikäihmiset saavat apua ja kuntoutusta niin että he pystyvät asumaan kotonaan Akuutisti sairastuneiden hoito, kuntoutus ja kotiutus on tehokasta Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvian osuus yli 75-v. Pysyvässä laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus yli 75+ väestöstä oli: Hoitojaksojen pituus vuodeosastoilla 31.12.2014 8,0 % 8 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sosiaali- ja terveystoimi Asiakastyön osuus kotihoidossa 30.6.2015 on 8,2 % (Väestönkasvu 75+ jaettu tasaisesti) Hoitojakson KA pituus: 1.1.-30.6.2014 oli 20,46 1.1.-30.6 2015 oli 20,81 Asiakastyön osuus kotihoidossa 042014 oli 36,6 % 042015 oli 39,5 % Tulostavoite toteutuu. Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä 13-17 vuotiaat Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. Sijoitettuina olevien lasten/nuorten 13-17v sijoitetut, kum. määrä ja osuus ikäluokasta 13-17 v., sekä näistä kiireellisesti sijoitettujen Sijoitetut yhteensä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) määrä ja osuus ikäluokasta. Tavoite 31.12.2015 (kum.): 1 – 6 /2014: 284 lasta/nuorta (1,88 %) ≤ 340 sijoitettua lasta/nuorta (2,25 % 1 – 6 /2015: 271 lasta/nuorta (1,79 %) ikäluokasta), joista kiireellisesti sijoitettuja ≤ 121 lasta/nuorta (0,80% kiireellisesti sijoitettujen määrä (osuus ikäluokasta, vuoden keskiväestö) ikäluokasta) 1 – 6 /2014: 58 lasta/nuorta (0,39 %) 1 – 6 /2015: 66 lasta/nuorta (0,44 %) Kokonaissijoitettujen määrä ja osuus ikäluokasta on vähentynyt. Sen sijaan kiireellisesti sijoitettujen määrä ja osuus on edelleen kasvanut. Tulostavoite toteutuu osittain. Kiireellisiä sijoituksia koskeva arviointikriteeri ei toteudu. 9 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sosiaali- ja terveystoimi Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Parhaat käytännöt eivät leviä yksiköistä toiseen. Toimintatapojen uudistamiseksi tarvittavia päätöksiä ei saada tehtyä. Asiakkaat eivät osaa ja halua hyödyntää uusia palveluja. Palvelutarpeen arviointi ei toimi ja asiakkaat eivät pääse ripeästi heille soveltuvien palvelujen pariin. Työnjako erikoissairaanhoidon ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ei toimi. 10 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sivistystoimi SIVISTYSTOIMI 1. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Sivistystoimi tekee talousarvion mukaisen tuloksen vuosittain. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Sivistystoimen toimintakate ei toteudu ennusteen mukaan johtuen liian korkeasta tulo-odotteesta. Toimintakate Tulostavoite ei toteudu. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 % Yksikköhinnat, palveluiden tuottamisen tehokkuus Tuottavuustavoite toteutuu tuottavuustoimenpiteiden ansiosta. Tulostavoite toteutuu. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Tehdyt säästö- ja tuottavuustoimenpiteet eivät toteudu suunnitellusti tai niillä ei ole toivottua vaikutusta tuottavuuteen. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät vasta pidemmän ajan kuluessa. Viranhaltijoiden esittämät toimenpiteet eivät tule hyväksytyksi poliittisessa päätöksenteossa. Yllättävät tilanteet, kuten sisäilma- tai muut nopeita toimenpiteitä (esim. hätäväistöjä) vaativat ongelmat, tuovat odottamattomia lisämenoja. Tilakustannuksia ei pystytä karsimaan, koska lasten määrä varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa lisääntyy, jolloin vanhoista tiloista ei voida luopua ja uusia otetaan käyttöön. Henkilöstömäärää ei onnistuta laskemaan, koska lakisääteisiin toimintoihin tarvitaan lisää henkilöstöä, eikä vastaavia henkilöstövähennyksiä onnistuta tekemään muista toiminnoista. Kiristyvä taloustilanne ja tuottavuustoimenpiteet vaikuttavat henkilöstön työhyvinvointiin ja lisäävät sairauspoissaoloja. 11 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sivistystoimi 2. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Kaikille peruskoulun päättäneille Koulutus-, lisäopetus- ja työpajatarjotaan koulutuspaikkaa, paikat suhteessa tarpeeseen. lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. Seuranta 31.7. Yhteishaun tulosten perusteella lukioon pääsy tiukentui. Lisäopetusta tai muuta koulutusta pystytään kuitenkin tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäville nuorille, jotka eivät saa muuta toisen asteen koulutuspaikkaa. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten pilotointi on toteutunut. Tieto koulujen määrästä saadaan syksyllä. Tulostavoite toteutuu. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuus (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen) paranee. OPH:n tulosrahoitusmittari OPH julkistaa tulokset kuluvan vuoden lokakuussa. Tulostavoite toteutuu. Aikuiskoulutuksen Asiakastyytyväisyys oppimiskeskuksen asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja opetukseen. 12 Oppimiskeskuksen tulokset tulevat pohjautumaan loppuvuodesta tehtävään asiakastyytyväisyyskyselyyn. Tulostavoite toteutuu. ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sivistystoimi Oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsee 7 vuorokauden kuluessa Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saaneet oppilas- ja opiskelijahuollon Määräajat ovat toteutuneet noin 97-prosenttisesti. asiakkaat Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat valmistuvat syyskuun loppuun mennessä ja ne päivitetään syksyllä. Tulostavoite ei toteudu. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Työllisyystilanteen heikentyminen heikentää myös Omniasta valmistuvien työllistymistä. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantulo nopealla aikataululla aiheuttaa ongelmia uusien velvoitteiden (mm. ammatillinen koulutus, yksityiset palveluntuottajat, psykologipalvelut) toteuttamisessa ja lisää kustannuksia. 13 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Sivistystoimi 3. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Espoolaisten koululaisten oppimistulokset ovat kärkisijoilla valtakunnallisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansalliset oppimistulosten seuranta- arvioinnit (KARVI), ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet. Seuranta 31.7. Valtakunnalliseen matematiikan oppimistulosten arviointiin on osallistuttu. Tulokset saadaan syksyllä. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten arviointi valmistuu syksyyn mennessä. Tulostavoite toteutuu. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Opetuksen resurssien väheneminen voi pitkällä aikajänteellä alkaa näkyä myös oppimistuloksissa. 14 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI 1. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Toimialan (TYT) toimintakate ei heikkene vuoden 2013 tasosta. Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Seuranta 31.7. Toimintakate. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan. Alkuperäinen toimintakate oli -62,5 milj. euroa. Talousarvion 31.7. ennusteen mukaan toimintakatteeksi tulee -58,4 milj. euroa, poikkeama 4,1 milj. euroa. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Toimialan toiminnan kustannustehokkuus ja vaikuttavuus paranee. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. Tuottavuuden kasvu Indeksi- ja väestökorjattu toimintakatteen muutos % Toiminnan kustannustehokkuus on noussut eri toiminnoissa. Ylläpidettävien kohteiden määrä on kasvanut edellisvuodesta käyttömenojen pysyessä ennallaan. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Tilakustannukset/asukas 15 Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessia on kehitetty. • Tilankäytön parantaminen projektisuunnitelma hyväksytty toimitilaryhmän kokouksessa 1.4. Projekti ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi etenee projektisuunnitelman mukaisesti. • Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen sekä suunnitelma tilakustannusten kasvun hallitsemiseksi, projektisuunnitelman hyväksytty toimitilaryhmän kokouksessa 1.4. Toimenpide etenee suunnitelmien mukaisesti. • Tilojen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluprosessin kehittäminen ja kustannusten ohjaus ja hallinta-projektin projektisuunnitelma on hyväksytty toimitilaryhmässä 25.6. Projekti etenee suunnitelman mukaisesti. • Käyttö- ja energiakustannusten seurantatiedot saadaan vuoden lopussa, jolloin voidaan arvioida kustannuksien alenemista. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Toimintakatetavoitteen toteutumista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen epäsuhta toiminnan kasvuun nähden. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökulut, energiakustannukset) sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran kuten katujen ja teiden määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Investointimäärärahojen riittävyys nähdään riskinä. Toimialan toimintamenojen muodostumiseen vaikuttaa myös voimakkaat sääolosuhteiden vaihtelut. Rakentamisessa luonnon olosuhteet sisältävät aina riskin toiminalle ja ne voivat nostaa kustannuksia. Ikääntymiseen ja eläköitymiseen on varauduttava usein eri keinoin. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä teknisessä ja ympäristötoimessa (luvussa mukana Tilakeskus-liikelaitos) oli elokuun 2015 lopussa 49 vuotta, suurin ikäryhmä olivat 50 - 59 -vuotiaat. Toimialan vakinaisesta henkilöstöstä saavuttaa yksilöllisen eläkeiän 13 % vuoteen 2017 mennessä. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Palvelujen tehostamisella ja uudelleen järjestelyillä varmistetaan tuottavuuden kasvu. Varmistetaan investointimäärärahojen riittävyys. Sääolosuhteiden riskit voivat realisoitua, eikä niihin voi etukäteen vaikuttaa (esim. lumisade). Ikääntymiseen varaudutaan henkilöstön kohdistuvin eri keinoin, tehtäväjärjestelyillä, rekrytoinnit, koulutus. 16 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi 2. Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Toimitilat ja -ratkaisut ovat toimivat, Toimitilat tukevat palvelujen tehokkaat, terveelliset ja turvalliset ja tuottamista ja ne tuotetaan asiakaslähtöisesti ja kustannustuotettu vastuullisesti asiakkaille. tehokkaasti. Seuranta 31.7. Kustannustehokkuus Tilatehokkuus Palvelutasomittariston kehittäminen Uusitun toimitilaprosessin tavoitteena on parantaa tila- ja kustannustehokkuutta. Tilojen käyttötaloudellisuutta ja energiatehokkuutta on edistetty investointien ja korjausrakentamisen yhteydessä. Tilojen tilatehokkuus on 4,3 htm2/asukas, mukaan lukien tilat, joissa ei ole vuokralaisia. (31.12.14). Jatkotoimenpiteet tämän tulostavoitteen osalta on liitetty käynnistyneeseen Tatu-projektiin “Tilatehokkuuden nosto”. ja toimenpiteisiin “Hallinnon tilatehokkuuden parantaminen” ja “Tilakustannukset ja palvelutaso/mittariston kehittäminen”. Projekti ja toimenpiteet etenevät suunnitelmien mukaisesti. Espoon keskuksen Tilavisio-selvitys etenee. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. 17 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Palvelutason säilyttäminen ja parantaminen nähdään haasteena. Palvelutason kuten asuinalueiden, katujen, teiden ja viheralueiden palvelutason säilyttämistä ja parantamista vaikeuttaa ylläpitomäärärahojen riittävyys toiminnan kasvuun nähden. Palveluiden tuottamisen kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökustannukset, energiakustannukset) sekä ylläpidettävien viheralueiden, katujen ja teiden määrän kasvu että rakennetun ympäristön ikääntyminen. Määrärahojen vähentyessä riski korjaustoimenpiteiden siirtymisestä kasvaa. Korjaustoimenpiteiden oikea-aikainen ajoitus vähentää syntyvien kustannusten määrää. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan yhdistymisessä toimialan toimintoihin ei nähdä suuria riskejä. Valmistelu etenee hyvässä yhteisymmärryksessä ja mahdolliset riskit pyritään selvittämään. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Palvelujen tuottamista kehitetään eri keinoin. Laatutason ja määrien tarkistukset. Kiinteistöpalvelujen ja kaupunkitekniikan yhdistyminen toimialaan. Toimenpiteiden toteuttaminen ja suunnittelu esim. korjaustoimenpiteissä etenee suunnitelman mukaisesti. 18 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi 3. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen asuntotuotantoa ja liikennettä koskevien velvoitteiden täyttäminen. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Kaupungilla on kaavalliset ja kunnallistekniset valmiudet 2 500 asunnon vuosituotannolle. Kaavoituksen ja asuntotuotannon määrä Asuntotuotannon määräksi arvioidaan 2 500 asuntoa. Elokuun alkuun mennessä on alkanut yhteensä 1 580 asunnon rakentaminen. Näistä 303 (19,2 %) on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Asuntotonttien asemakaavoitustavoitetta kasvatetaan 25 % voimassa olevaan MAL-aiesopimukseen verrattuna vuodesta 2016. KSL hyväksyi tai hyväksyi KH:lle 31.7. mennessä 197 900 k-m² asuinkerrosalaa, mikä on yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. MAL-tavoite kaupungissa hyväksytyille asemakaavoille on 250 000 k-m². Tämä luku oli 352 800 k-m² asemakaavoille 31.7. mennessä. Tavoitteena on, että asuntokaavoituksen määrä nostetaan MAL -sopimuksen tarkoittamalla tavalla 25 % vuodesta 2016. Kaavoitusohjelma 2014-2017 on laadittu siten, että MAL-tavoite saavutetaan tulevina vuosina. Kaavoitusta kohdennetaan erityisesti SAVU I-III -vyöhykkeille hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. 19 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Varmistetaan suurten kehittämisprojektien ja metron asemanseutujen maankäytön tiivistäminen ja kaupungin investointien eteneminen. Tekninen ja ympäristötoimi Tiivistetään kaupunkirakennetta Kaavoituksen ja investointien mahdollistamalla asuntojen, eteneminen. uusien työpaikkojen syntyminen ja palvelujen sijoittuminen metron kehittämisvyöhykkeelle. Otaniemen keskustan asemakaava on hyväksytty valtuustossa kesäkuussa 2015. Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen mahdollistava asemakaavan muutos hyväksyttiin ehdotuksena Kh:lle kesäkuussa. Suurpellon keskuksen asemakaavan muutos (kaupalliset palvelut) hyväksyttiin Ksl:ssä ehdotuksena Kh:lle toukokuussa. Finnoon keskuksen asemakaava on ehdotusvaiheessa. Finnoo-Djupsundsbäckenin asemakaava on hyväksyttiin ehdotuksena nähtäville 11.3.2015 ja se etenee syyskaudella Ksl hyväksymiskäsittelyyn. Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on käynnistetty ja kaavaehdotus on tulossa nähtäville loppuvuodesta. Finnoonsataman asemakaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet ovat tulossa lautakunna käsittelyyn syyskaudella. Ison asuinalueen rakentamisen hyvien liikenneyhteyksien varteen mahdollistava Vermontien asemakaava on hyväksytty valtuustossa huhtikuussa. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Luodaan edellytykset Länsimetron jatkeen ja kaupunkiradan rakentamiselle. Länsimetron jatkeen rakentaminen Toteutuneet toimenpiteet etenee. Edellytysten luominen etenee. Länsimetron jatkeen rakentaminen ja suunnittelu etenee. Syksyllä 2014 on käynnistetty työtunneleiden rakentaminen. Luodaan edellytykset kaupunkiradan ja sen lähialueiden kehittämiselle. Länsimetron jatkeen asemaseutujen asemakaavoitus on käynnissä. Kivenlahden osayleiskaava käynnistetään. Tutkitaan ja luodaan edellytykset metron jatkeen vaikutuspiiriin 70 000 asukkaalle vuoteen 2050 mennessä. 20 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti 1/2015 Tekninen ja ympäristötoimi Espoon kaupunkiradan mahdollistavat asemakaavat ovat lainvoimaisia. Liikennevirasto on aloittanut ratasuunnitelman laatimisen Espoon kaupunkiradan välillä Leppävaara–Kauklahti. Espoonlahden liikekeskuksen laajentamisen mahdollistava asemakaavan muutos hyväksyttiin ehdotuksena nähtäville 11.3.2015. Finnoon keskuksen asemakaava on ehdotusvaiheessa. Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoitus on käynnistetty. Tulostavoitteen arvioidaan toteutuvan. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Toimintaympäristömuutokset kuten yleisen taloudellisen tilanteen muutokset vaikuttavat investointien syntymiseen ja rakennushankkeiden aloituspäätöksiin. MAL -lisäsopimuksen 25 % asuntokaavoitusmäärän nosto, metron kehyskäytävän kehittäminen ja metron jatkeen suunnittelu ja rakentaminen sitovat resursseja tuoden haasteita kehittämiselle. Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten ja investointien oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. Riskinä nähdään myös ilmastotoimenpiteiden riittämättömyys, joka koskee myös toimialan ulkopuolista toimintaa. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Toimintaan vaikuttavat kaavoitusprosessin ja rakentamisen toimenpiteiden päätösten ja investointien oikea-aikaisuus. Riskeihin varautumalla varmistamme investointiohjelman etenemisen. MAL-tavoitteiden toteuttamiseen varataan riittävät resurssit ja toimenpiteiden ohjaus etenee. 21 Palveluliiketoimen toimiala PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA 1. Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Oma valtuustokauden tavoite Kaupungin yhteinen tulostavoite / Mittari / arviointikriteeri Tulostavoite Seuranta 31.7. Palvelutuotannon taloudellinen tehokkuus lisääntyy. Tuottavuus paranee vähintään 1,8 %. 31.7.2015 tilanteesta tehdyllä tulosennusteella ei tulla saavuttamaan 1,8 % tuottavuustavoitetta. Tuottavuuden kasvu Tulostavoite ei toteudu. Tulosvastuullisten yksiköiden tulos pysyy hyvällä tasolla. 1% Tulos/liikevaihto - % Tulostavoite toteutuu. Merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit koko näkökulmassa: Yleinen talouskehitys ja sen tuoma epävarmuuden heijastuminen toimintaympäristöön ja henkilöstöön. Oman palvelutuotannon, hankinta- ja logistiikkaprosessin tuotannontekijöiden ja kustannusrakenteiden muutosten seurauksena toimintakulut kasvavat ja tavoitteisiin ei päästä. Hallitsematon ulkoistus tilaajien toimesta. Henkilöstön väsyminen heijastuu terveysperusteisten poissaolojen lisääntymisenä ja näkyy myös välinpitämättömyytenä tuottavuuden kehittämiseen ja osallistumiseen. Riskienhallintatoimet nyt ja jatkossa: Aktiivinen seuranta ja keskustelu tilaajien sekä yhteistyökumppaneiden kanssa ja tarvittaessa sopeuttaminen. Palissa on käynnistetty Jutellaanko muutoksenhallinnasta? -projekti, jolla pyritään osallistamaan ja tukemaan henkilöstöä ja esimiehiä muutoksessa. 22 Liite 2 ESPOON TILAKESKUS Päällikkö: Pekka Eurasto Talonsuunnittelu/talonrakennus Päivitetty: 31.7.2015 Hanke HP/TS 2014 HP/TR 11 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015 Suunnittelija: Hannu Tuominen 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2017 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2018 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2019 5 6 7 8 9 10 11 12 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2020 5 6 7 8 9 10 11 12 1 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 7 8 9 10 11 12 5 6 7 8 9 10 11 12 1 7192B SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 71930 Sosiaali- ja terveystoimen rakennukset 3075 Riilahden toimintakeskus / laajennus ja peruskorjaus TRi KP / kons. 3685 Postipuun lastensuojelupalvelut / korvaava uudisrakennus SM KP / kons. 2042 Matinkylän terveysasema / peruskorjaus JM NN 4357 Auroran koulu / korvaava uudisrakennus JHe EH 4037 Tapiolan koulu ja lukio, peruskorjaus ja laajennus JI SL 3754 Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila / korv. uudisrakennus TRi RS-H 3690 Suviniityn päiväkoti ja neuvola JHe KP / kons. 3672 Nuumäen päiväkoti TJo AÅ 3745 Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto JHe NN 3688 Paapuurin päiväkoti TRi RS-H 3086 Pohjois-Tapiolan päiväkoti / korvaava uudisrakennus TJo AÅ 8132 Suvelan asukaspuiston varastotila (vanhan purku 2 kk) HR Kons./RS-H 3036 Auroran asukaspuisto ja nuorisotila (karkea ajoitus) HR NN / kons. 3112 Espoonlahden lastenkoti ja Merisaappaan koulu (karkea ajoitus) MaH RS-H 3000 Haukilahden päiväkoti / korvaava uudisrakennus ART RS 3020 Karamäen päiväkoti / laajennus (karkea ajoitus) TJo NN JHe SL 6120 Pentalan rakennukset / peruskorjaus TJo RS-H 5107 Pikku-Aurora TJo NN 5003 Furuholmin rakennukset / henkilöstön virkistysalue MiH TeR / kons. Hanke- ja esisuunnittelu 1 Suunnittelu Hanke- ja esisuunnittelu 2 Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen 3 7192C SIVISTYSTOIMI 71940 Suomenkieliset koulu- ja päivähoitorakennukset Suunnittelu Rakentaminen 4 Suunnittelu 5 Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen 6 Suunnittelu Rakentaminen 7 Suunnittelu Rakentaminen 8 Suunnittelu 10 Suunnittelu 11 Suunnittelu Nykyhetki: 5.8.2015 Hanke- ja esisuunnittelu 9 Suunnittelu Rakentaminen Rakentaminen Rakentaminen Rakentaminen 12 Suunnittelu Rakentaminen 13 Suunnittelu Rakentaminen 14 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 15 Hanke- ja esisuunnittelu 16 Suunnittelu Rakentaminen 71941 Ruotsinkieliset koulu- ja päivähoitorakennukset 3741 Mattbergets daghem / korvaava päiväkoti Hanke- ja esisuunnittelu 17 Suunnittelu Rakentaminen 71943 Kultuuritoimen rakennukset Suunnittelu Rakentaminen Rakentaminen 18 Suunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 20 2014 11 MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika) Rakentaminen 19 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö PlaNet 6.4.7 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2019 5 6 7 1 2 3 4 2020 2 3 4 2021 1 Nimilyhenteistä erillinen taulukko ESPOON KAUPUNKI 1 Liite 2 ESPOON TILAKESKUS Päällikkö: Pekka Eurasto Talonsuunnittelu/talonrakennus Päivitetty: 31.7.2015 Hanke HP/TS 2014 HP/TR 11 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015 Suunnittelija: Hannu Tuominen 2016 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 8 9 10 11 12 1 10 11 12 1 2 3 4 2019 5 6 7 8 9 10 11 12 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2020 5 6 7 8 9 10 11 12 1 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 7 8 9 10 11 12 5 6 7 8 9 10 11 12 1 71942 Liikuntatoimen rakennukset Rakentaminen 6002 Leppävaaran uimahalli, peruskorjaus ja maauimala MiH RS 6086 Tapion kentän huoltorakennus TRi SL AT PE/Kons. 2012 Viherlaakson hammashoitolan PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus) TJo RS-H 9205 Kalajärven Ruskatalon PaVe-muutostyöt TJo TiA / kons. 9206 Tapiolan terveysaseman PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus) TJo TiA / kons. 2034 Mankkaan neuvolan ja hammashoitolan PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus) TJo TiA / kons. 27 Koulujen hammashoitoloiden PaVe-muutostyöt + muut PaVe-muutostyöt (karkea ajoitus) TJo TiA / kons. 28 4086 Mankkaan koulu (karkea ajoitus) JI RS-H 29 2012 Viherlaakson terveysasema (karkea ajoitus) JI RS-H Suunnittelu Rakentaminen 30 3990 Rödskogs skolan väistötilat (karkea ajoitus) MaH RS-H / kons. Viherlaakson terveysaseman väistötilat (karkea ajoitus) ? NN TiA / kons. 4305 Päivänkehrän koulun väistötilat, Kuitinmäen kenttä (karkea ajoitus) ART EH 4035 Pohjois-Tapiolan päiväkodin väistötilat SM TiA / kons. 3689 Aarrekartan päiväkoti / toteutus siirtokelpoisena päiväkotina ART RS-H 3692 Nepperportin päiväkoti ja koulutilat / toteutus siirtokelp. päiväkotina (karkea ajoitus) MaH NN 4364 Hansakallion koulun siirtokelpoiset lisätilat (karkea ajoitus) NN NN 37 4366 Ymmerstan koulun siirtokelpoiset lisätilat (karkea ajoitus) NN NN 38 21 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu 22 Rakentaminen 7192D TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI 71951 Tilakeskuksen rakennukset Rakentaminen 2001 Puolarmetsän paikallissairaala / korjaustyöt 23 7192E MUU TALONRAKENTAMINEN 71962 PaVe-hankkeet Suunnittelu Rakentaminen 24 Suunnittelu Rakentaminen 25 Suunnittelu Rakentaminen 26 SuunnitteluRakentaminen Nykyhetki: 5.8.2015 Rakentaminen 71964 Elinkaarta jatkavat hankkeet (Talonrakennuksen rakenn. hankkeet) Suunnittelu Rakentaminen 71981 Siirtokelpoiset toimitilat (väistötilat) Rakentaminen 31 Rakentaminen 32 Rakentaminen 33 Suunnittelu Rakentaminen 34 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 35 Suunnittelu Rakentaminen 36 SuunnitteluRakentaminen SuunnitteluRakentaminen 7192F PALVELULIIKETOIMEN TOIMIALA 71967 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 2014 11 MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika) 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö PlaNet 6.4.7 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 8 9 2 3 4 2019 1 2 3 4 2020 2 3 4 2021 1 Nimilyhenteistä erillinen taulukko ESPOON KAUPUNKI 2 Liite 2 ESPOON TILAKESKUS Päällikkö: Pekka Eurasto Talonsuunnittelu/talonrakennus Päivitetty: 31.7.2015 Hanke HP/TS 2014 HP/TR 11 1001 Keskuspaloasema, peruskorjaus ja laajennus 12 1 2 2015 4 5 6 7 Suunnittelu 3 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015 Suunnittelija: Hannu Tuominen 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Rakentaminen 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 HR SL 39 JHe JK 40 Lintuvaaran koulu ja päiväkoti, peruskorjaus ja laajennus ART EH 43 Päivänkehrän koulu, peruskorjaus ja laajennus ART EH Kirstin koulu, peruskorjaus JHe EH Viherlaakson koulu ja lukio, peruskorjaus ART EH Tuomarilan koulu, peruskorjaus ja laajennus JHe KP / kons. Hanke- ja esisuunnittelu 47 Laajalahden koulu, peruskorjaus ART KP / kons. Hanke- ja esisuunnittelu 48 Opinmäen koulu JI JoM / PE 49 Espoon sairaala Jorviin Kons. TV / KP 50 Leppävaaran Elä ja Asu-seniorikeskus AT AÅ 51 Keskuskeittiö RA KP / kons. Matinkylän Elä ja Asu-seniorikeskus AT AÅ Suviniityn paikoitushalli (karkea ajoitus) JHe JHe / kons. Matinkylän uimahalli SM Uusi proj.pääll. 55 Meri-Matin koulu NN Uusi proj.pääll. 56 1006 Espoonlahden paloasema (karkea ajoitus) NN NN 4024 Karhusuon koulu ja päiväkoti, laajennus (karkea ajoitus) MaH NN 3752 Vermon päiväkoti AT NN 4006 Leppävaaran koulukeskus ja ymp.vuorok. päiväkoti (karkea ajoitus) JHe NN 8 9 10 11 12 1 2 3 2019 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2020 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 7 8 9 10 11 12 7 8 9 10 11 12 1 YHTIÖHANKKEET Elinkaari 2 KVR-urakka Mainingin koulu, peruskorjaus Elinkaari 3 KVR-urakka KVR-urakka 44 Elinkaari 4 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 45 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 46 Rakentaminen Rakentaminen Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen Nykyhetki: 5.8.2015 Muut yhtiöhankkeet Suunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen 52 Hanke- ja esisuunnittelu 53 Suunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Rakentaminen 54 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen Rakentaminen Ajoitukseltaan "epävarmat" budjettihankkeet Suunnittelu Rakentaminen 56 Suunnittelu Rakentaminen 57 Hanke- ja esisuunnittelu 58 Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu 2014 11 MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika) Rakentaminen 59 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö PlaNet 6.4.7 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2019 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2020 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 1 Nimilyhenteistä erillinen taulukko ESPOON KAUPUNKI 3 Liite 2 ESPOON TILAKESKUS Päällikkö: Pekka Eurasto Talonsuunnittelu/talonrakennus Päivitetty: 31.7.2015 Hanke HP/TS 2014 HP/TR 11 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 Talonrakennushankkeiden tuotantoaikataulu 2015 Suunnittelija: Hannu Tuominen 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 5004 Luukin leirikeskuksen päärakennus / peruskorjaus ja lisärakennus (karkea ajoitus) NN NN 3015 Jupperin päiväkoti / peruskorjaus (karkea ajoitus) TJo NN 4336 Kunngsgårdens skola och daghem / korv. uudisrakennus (karkea ajoitus) ART NN 3032 Mainingin päiväkoti (karkea ajoitus) HR NN 63 3025 Soukankujan päiväkoti (karkea ajoitus) NN NN 64 6085 Tuulimäen väestönsuoja / peruskorjaus (karkea ajoitus) HR NN 6062 Karhusaaren alueen rakennusten peruskorjaukset (karkea ajoitus) AT NN 0999 Kuljettajien taukotilat / asentaminen vuoden lopussa vuosittain (karkea ajoitus) ST TiA 3284 Träskändan kartano JM / AT NN 4380 Perkkaan alakoulu ja päiväkoti / korv. uudisrakennus (karkea ajoitus) NN NN 4093 Mikkelän koulu / peruskorjaus ja mahd. laajennus (karkea ajoitus) NN NN 4094 Haukilahden koulu ja lukio / peruskorjaus ja laajennus (karkea ajoitus) NN NN 6004 Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojää (karkea ajoitus) NN NN 6074 Oittaan ulkoilukartano / peruskorjaus (karkea ajoitus) NN NN JM JM 1 2 3 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2018 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 2019 4 5 6 7 8 9 Suunnittelu 10 11 12 1 2 3 2020 5 6 7 8 9 Rakentaminen 4 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 7 8 9 10 11 12 1 60 Suunnittelu Rakentaminen 61 Hanke- ja esisuunnittelu Suunnittelu Rakentaminen 62 Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen Suunnittelu Rakentaminen 65 Suunnittelu Rakentaminen 66 Rakentaminen 67 Suunnittelu Rakentaminen 68 Suunnittelu Rakentaminen 69 Suunnittelu Rakentaminen 70 Suunnittelu Rakentaminen Nykyhetki: 5.8.2015 71 Suunnittelu Rakentaminen 72 Suunnittelu Rakentaminen 73 Vuokrakohteet Rakentaminen Matinkylän palvelutori (karkea ajoitus) 74 Purkukohteet Purkaminen Pellavan päiväkoti (karkea ajoitus) SL Kuusiniemen päiväkoti ja rivitalo (karkea ajoitus) SL Tapion kentän huoltorakennus (karkea ajoitus) SL Purkaminen 77 Koy Olarinluoma 15 (karkea ajoitus) TiA 78 Pohjois-Tapiolan päiväkoti (karkea ajoitus) AÅ 3021 Haukilahden päiväkoti (karkea ajoitus) NN 2027 Leppävaaran terveysasema (karkea ajoitus) NN 9420 Poliisiopisto (karkea ajoitus) NN 75 Purkaminen 76 Purkaminen Purkaminen 79 Purkaminen 80 Purkaminen 81 Purkaminen 82 2014 11 MUSTA JANA = Hankinta-aika (konsulttien kilpailuttaminen / urakkalaskenta-aika) 12 1 2 3 4 2015 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2016 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 HP/TS = Talonsuunn. hankepäällikkö, HP/TR = Talonrak. hankepäällikkö PlaNet 6.4.7 4 2017 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2018 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2019 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2020 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 2021 5 6 7 8 9 10 11 12 1 Nimilyhenteistä erillinen taulukko ESPOON KAUPUNKI 4 Liite 3 ESPOON KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi Tekninen keskus Kunnallistekniikan hankkeiden toteutumistilanne 7/2015 94 - KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 941 - LIIKENNEVÄYLÄT YLEISET TIET Kehä I Keilaniemen kohdalle on hyväksytty yleissuunnitelma ja tiesuunnitelma on valmistunut. Hanke kytkeytyy alueen asemakaavoitukseen. Maarinsolmun eritasoliittymän tiesuunnittelu on käynnistymässä. Kehä II Osuuden Turunväylä - Hämeenlinnanväylä yleissuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman keventämismahdollisuuksia on tarkasteltu yhteistyössä ELY-keskuksen, Vantaan ja Helsingin kanssa, mutta se ei näyttäisi johtavan kelvolliseen lopputulokseen. Kt 51 (Länsiväylä) Suomenojan liittymän parantaminen on käynnissä. Länsimetron liityntäyhteyksien rakentaminen Matinkylässä on käynnissä Valtion johdolla. Hankkeeseen kuuluu bussikaistat, melusuojauksia ja kevyenliikenteen väylien rakentamista. Lisäksi hankkeessa tehdään Gräsanlaakson kiertoliittymä. Lisäkaistojen ja melusuojauksen rakentaminen Piispansilta Espoonlahti välille on käynnissä. VT1 (Turunväylä) Turvesolmun rakentaminen on käynnissä. Kehä II - Tuomarila -välin lisäkaistojen tiesuunnitelma ja rakennussuunnitelma ovat valmistuneet. Kohteen rakentaminen odottaa Valtion rahoitusosuuden varmistumista. Turuntie, Leppävaara-Bemböle Turuntie on tarkoitus muuttaa kaduksi Leppävaaran ja Metsälammentien väliltä vaiheittain maankäytön kehittämisen edellyttämässä tahdissa. Jorvin sairaalan liittymien suunnittelu on valmistunut. Turuntien kevyen liikenteen väylä on kunnostettu. Kauklahdenväylä Harmaaniityn liittymän rakentaminen on käynnissä. Kurttilantien kiertoliittymän rakentaminen on alkanut. Espoon kaupunki 10.8.2015 Sivu 1 Liite 3 Muut yleiset tiet, erilliset meluesteet Suunnittelu ja toteutus jatkuvat yhteistyössä Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Suunnitteilla on mm. Vihdintielle Mariannantien ja Juvanmalmintien liittymä. Pellaksenmäen melusuojaus on valmistunut. Lunastus- ja korvauskustannukset Toteutuvat rakentamisen edistymisen mukaan. PÄÄKADUT Laaksolahden pääkadut, Riihiniityntie Laaksolahdentien rakentaminen on käynnistynyt syksyllä 2013 ja jatkuvat syksyyn 2015. Piispansilta Nykyisen kadun leventäminen Länsiväylän ja Kuitinmäentien yli on valmis. Nöykkiönkatu Rakentaminen välillä Finnoontie - Malminkorpi pyritään aloittamaan 2016. Säterinpuistontie Rakennussuunnitelma on valmistunut välille Leppävaarankatu Turuntie. Rakentaminen tapahtuu kaupunkiradan LeppävaaraKauklahti rakentamisen yhteydessä vuosikymmenen loppupuolella. Bassenkyläntie Bassenkyläntien rakentamisen ensimmäinen vaihe on valmistunut. JOUKKOLIIKENTEEN HANKKEET Linja-autoliikenne, erilliskohteet Rantarata Toteutettu erillisohjelman puitteissa Kaupunkiradan Leppävaara-Kauklahti ratasuunnitelman on valmistumassa. Rakentaminen käynnistynee vuosikymmenen loppupuolella. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT Kevyen liikenteen yhteyksiä on rakennettu aluekunnallistekniikan yhteydessä, erillisistä kohteista mm. Olarin laatureitti on valmistunut. LIIKENNEVÄYLIEN PERUSPARANTAMINEN Työtä on tehty hyväksytyn ohjelman mukaisesti, pääpaino on uudelleenpäällystyksillä. 942 - ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA URHEILUPUISTOJEN KUNNALLISTEKNIIKKA Rakennetaan Kulovalkean LP-alue. KAAVOITETUT TIIVISTYVÄT PIENTALOALUEET Ohjelma on käynnissä suunnitellusti. Suurimpia kohteita Jupperi ja Friisilä. MUU ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA Ohjelma on käynnissä suunnitellusti mm. Lahnuksessa ja Kauklahdessa. PUISTOJEN JA RAITTIEN RAKENTAMINEN Ohjelma on käynnissä suunnitellusti. 943 - LIIKUNTARAKENTEET Nokkalan venesataman parantaminen jatkuu ja Tapiolan urheilupuiston II nurmen saneeraus käynnissä. 946 - KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU Kunnallistekniikan yleissuunnitelmien yms. laatiminen. Kunnallisteknisten kohteiden maaperätutkimuksia ja maastomallimittauksia. Espoon kaupunki 10.8.2015 Sivu 2 Liite 3 948 - KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINEN Maankäyttökorvaukset Rakentamista käynnissä mm. Saunalahdessa,Kurttilassa, Pellaksenmäessä ja Nupurissa. Kunnallistekniikan projektirakentaminen Espoon keskuksen alueella parannetaan puistoja. Kylänraitti toteutetaan 2015. Kilo - Turvesuon projektikohteet Turvesolmun, Turveradantien ja Mankkaanväylän rakentaminen jatkuu. Perkkaa - Vermon projektikohteet Perkkaantien länsiosan ja lähikatujen saneeraus alkamassa. Johtosiirtoja sekä pumppaamon siirto työn alla. Metroasemien vaatima kunnallistekniikka Metron liityntäliikenteen edellyttämien kohteiden rakentamista. Niittykummun metrokeskuksen katujärjestelyt ovat rakenteilla. Finnoonsolmun rakentaminen käynnistynyt 2014. Finnoo - Kaitaa -projekti Projektikohteiden suunnittelu jatkuu. Suomenlahdentien, Kaitaantien ja Finnoonsillan rakentaminen on alkanut syksyllä 2013, työt käynnissä. Leppävaara -projekti Perusparannetaan Läkkitorin alue, rakentaminen käynnissä. Tapiola Leimuniityn, Tapiolantien ja Tapiolanympyrän rakentaminen käynnissä. Suurpelto Opinmäen ympäristön kadut valmistuneet. Espoon kaupunki 10.8.2015 Sivu 3
© Copyright 2024