Fysiikan laboratorio Työohje 1/3 Liiketalous, ICT ja bioalat v. 1.1 04/2015 Turun ammattikorkeakoulu Oy ________________________________________________________________________________ Solenoidin aiheuttama magneettikenttä. 1. Työn tavoite Työssä tutustutaan solenoidin aiheuttamaan magneettikenttään ja verrataan sitä teoriaan. Solenoideja (käämejä, keloja) käytetään elektroniikassa. Tavallisimpia käyttökohteita ovat esim. muuntajat, liikennevalojen tiehen upotetut tunnistimet metallin etsimet. Tärkeitä käyttökohteita ovat magneettikuvauslaitteet. 2. Työn suoritus Solenoidin aiheuttama magneettivuon tiheys mitataan riittävän tiheästi (paikasta riippuen jopa 0,5-5,0 cm:n välein) solenoidin keskiakselilta kahdella valvojan antamalla virran arvolla. Lisäksi tehdään muutamia mittauksia toisella valvojan antamista virroista solenoidin ulkopuolelta (ympäriltä ja päästä). 3. Raportointi Mittauksista piirretään kuvaajat, joissa esitetään magneettivuon tiheys mittauspisteen etäisyyden funktiona solenoidin keskiakselilla molemmilla valvojan antamilla virroilla. Keskiakselilta mitattuja havaintoja verrataan yhtälön (5) teoreettisiin arvoihin, joista toista virtaa vastaava käyrä piirretään myös samaan kuvaajaan. Pohditaan kokeellisten ja teoreettisten tulosten erojen syitä. Kirjataan miten magneettivuon tiheys solenoidin ulkopuolella poikkeaa solenoidin sisältä havaitusta. 4. Teoriaa (yhtälöt ovat haastavia, eikä niitä vaadita osattavaksi!) Biot-Savartin lain mukaan lyhyessä johtimen osassa ds kulkeva virta I aiheuttaa pisteessä etäisyydellä r olevassa pisteessä P magneettivuon tiheyden dB dB Ids r0 , 4 r 2 (1) jossa r0 on r :n suuntainen yksikkövektori, ds :n suunta on virran suunta ja μ on aineen permeabiliteetti (kuva 1). Tässä työssä aineen permeabiliteettina voidaan pitää tyhjiön permeabiliteettia μ0. Koko virtajohtimen aiheuttama magneettivuon tiheys saadaan integroimalla kaikkien johtimen osien yli B s Ids r0 . 4 r 2 (2) Fysiikan laboratorio Työohje 2/3 Liiketalous, ICT ja bioalat v. 1.1 04/2015 Turun ammattikorkeakoulu Oy ________________________________________________________________________________ Ympyrän muotoisen R-säteisen johdinsilmukan keskiakselilla etäisyydellä x (kuva 2) johdinsilmukasta virta I synnyttää keskiakselin suuntaisen magneettivuon tiheyden Bx IR 2 2( x 2 R 2 )3/ 2 , (3) joka saadaan integraalin (5) ratkaisuna, kun johdin on ympyrä. Kuva 1. Virtajohtimen osan aiheuttama magneettivuon tiheys Kuva 2. Virtasilmukan aiheuttama magneettivuon tiheys Fysiikan laboratorio Työohje 3/3 Liiketalous, ICT ja bioalat v. 1.1 04/2015 Turun ammattikorkeakoulu Oy ________________________________________________________________________________ Solenoidi koostuu useasta peräkkäisestä sama-akselisesta ja –säteisestä johdinsilmukasta. Amperen lain avulla on helppo osoittaa, että solenoidin, jossa on N kierrosta matkalla l, sisällä magneettivuon tiheys B N I, l (4) jos solenoidissa kulkee virta I. Tämä on voimassa kuitenkin vain äärettömän pitkälle solenoidille, jonka aiheuttama magneettivuon tiheys solenoidin ulkopuolella olisi 0 T. Todellisuudessa solenoidin aiheuttama magneettivuon tiheys on pienempi kuin Amperen lain tulos (4) varsinkin sen päiden läheisyydessä ja solenoidin ulkopuolella B > 0 T. Käyttämällä yhden johdinsilmukan synnyttämän magneettivuon tiheyden lauseketta (3) voidaan laskea magneettivuon tiheys mielivaltaisessa pisteessä P (kuva 3) äärellisen pituisen solenoidin keskiakselilla integroimalla yli solenoidin pituuden l NI 2 R dx NI 2 NI l B (cos 1 cos 2 ) . (5) sin d 2 2 3/ 2 2( x R ) 2l 1 2l l Kuva 3. Solenoidin aiheuttama magneettivuon tiheys Kaavassa olevat kosinien arvot voidaan laskea seuraavasti cos 1 cos 2 x x2 R2 xl (6) (l x ) 2 R 2 missä R on solenoidin säde, l on solenoidin pituus ja x on etäisyys solenoidin päästä siten, että origo on solenoidin oikeassa päässä (kuva 3) ja x kasvaa origosta vasemmalle.
© Copyright 2024