TOIMINTA
PUHEEN ja KIELEN VAIKEUDET Tarja Kukkonen puheterapeutti, KM, YTM ma logopedian lehtori SAIRAUSPROSESSIN TODELLISUUDET Arthur Kleinmanin mukaan (Roti & Ihanus 1997, 179) Symbolinen todellisuus * välittää sairauden ja hoidon * kokemukset sairaudesta ja hoidosta Sairas ihminen Psykobiologinen todellisuus * oireiden ja hoitotulosten perusta Kliininen todellisuus * sairauden ja hoidon sosiokulttuurinen konteksti * uskomukset, odotukset, normit, käyttäytymistavat, viestintätapahtumat, hoitaja-hoidettava -suhde, hoidon suunnittelu, toimenpiteet ja hoidon arviointi , mikä luokitellaan sairaudeksi / seurauksiksi, termit Sairauden ja hoidon fyysinen ympäristö POTILAAN KOHTAAMINEN / Vuorovaikutus ja viestintä POTILAAN KOHTAAMINEN Vuorovaikutus ja viestintä PSYYKKISEN TOIMINNAN PERUSRAKENNE Weckroth 1988 mukaillen H.Kukkonen Suuntautuminen menneisyyteen = MUISTAMINEN Suuntautuminen nykyisyyteen = HAVAITSEMINEN Suuntautuminen tulevaisuuteen = AJATTELEMINEN S U H D E T O D E L L I S U U T E E N OMIEN ELÄMÄNTAPAHTUMIEN HALLINTA T O I M I N TA AJATTELU : ”SEN KÄYTTÄMISTÄ MITÄ TIEDÄMME” • VAPAUTTAA VÄLITTÖMÄSTI LÄSNÄOLEVASTA KOGNITION OSATEKIJÄT • Toiminta ympäristön fysikaalista käsittelyä • Ajattelu representaatioiden (edustusten) psyykkistä käsittelyä Ajattelu on mahdollista, koska sisäiset representaatiot yksinkertaistavat ja kokoavat informaatiota, joka saapuu ulkomaailmasta KÄSITE: mentaalinen kategoria, johon ryhmitellään objekteja, suhteita, toimintoja, abstraktioita tai laatuja, joilla on joitakin samoja ominaisuuksia Abstrahoivan toiminnan väline on symbolijärjestelmä RUUMIIN KIELI - RUUMIIN MUISTI • tunto, liike, äänen resonanssi (amodaalisuus) 13.-14.2.2004 tkukkonen TOIMINTA - KONKREETTINEN MUISTI ARKAAISET PIIRTEET : säilyvät koko eliniän • rytmi, nopeus, kulmikkuus, pyöreys, laajuus VITAALIAFFEKTIT (Stern): säilyvät koko eliniän • Ruumiin kielen ”käsite” • ”kiihtyvyys”, ”hidastuminen”, ”äkkinäisyys” jne PREVERBAALISET KÄSITTEET P R SYMBOLI: asia, joka heijastaa muuta (sanat, kaavat, kartat, E ikonit, indeksit jne.) V MIELIKUVA: psyykkinen edustus, joka muistuttaa tai heijastaa E kohdettaan R KIELI JA KOGNITIO Jos kognitio on ymmärrettävissä ontologialtaan sosiaalisena, kognitiiviset prosessit ovat sosiaalisen todellisuuden prosesseja ja sosiaalisessa todellisuudessa tapahtuvaa toimintaa. Ne ovat yhtenä sosiaalisen toiminnan muotona kielenkäyttöä ja siksi niitä tulisi tarkastella (myös ) kielenkäyttönä. Kognitiota ei siis pitäne erottaa kontekstista ja toiminnasta irralliseksi mentaaliseksi prosessiksi tai prosessoriksi. Kognitio ja kognitiiviset toiminnot eivät edellä kieltä tai ole irrallaan kielestä ja vuorovaikutuksesta, vaan ovat kielenkäytössä ja erilaisissa konteksteissa konstruoituvia (Nieminen & Pälli) KIELI järjestelmä, joka yhdistelee merkityksettömiä elementtejä (ääniä, eleitä) merkityksiä kantaviksi • kokonaisuuksiksi • merkityksellisyys • siirto: mahdollisuus kommunikoida asioista jotka eivät ole läsnä • tuottavuus: mahdollisuus tuottaa uusia sanoja, lauseita ja ilmauksia KIELEN VAIKUTUS AJATTELUUN kielellinen suhteellisuusteoria (Whorf): kieli muovaa ajatus – ja havaintotapoja ja kieliyhteisöillä on sen vuoksi erilainen käsitys todellisuudesta KOKEMUKSISTA KIELELLISEEN (symboliseen ?) MUOTOON Tarvitaan • sosiaalinen vuorovaikutus • toistuvat tilanteet • toiminta sekä • yksinpuhelu Taitoja kokemusten kielellistymiseen • kyky varioida malleja • kyky tajuta tilanteiden ja rakenteiden yhtäläisyyksiä ja analogioita sekä • kyky siirtyä mentaalisesta kategoriasta / maailmasta toiseen Kokemus • koettu tapaus / elämys (hetkellinen tapahtuma) • kokemalla saau tieto/ tuntemus, kokeneisuus, tottumus (tieto, yhteys kokemuksen toistuvuuteen) MERKITYKSEN MERKIT AIVOTOIMINNASSA Tutkimuksessa on yleensä käsitelty luettujen tai kuultujen sanojen tai nimettävien kuvien semantiikkaa Pyritty rakentamaan tilanteita, joissa kielen (symbolin?) merkityksen käsittely korostuisi esimerkiksi suhteessa äänneasun käsittelyyn Pyritään osoittamaan millä alueilla ja minkälaisessa aikaikkunassa nähdään erityisen paljon aktiivisuutta kielen (symbolin) merkitystä hahmotettaessa mm. Salmelin MIHIN KIELTÄ -SYMBOLEJA ?- TARVITAAN ? KIELEN JA PUHEEN (symbolien) AVULLA * ihminen on yhteydessä itseensä (luo elämälleen subj. merkityksiä, havainnoi, muistaa, arvioi) * ihminen on yhteydessä toisiin ihmisiin JOS SANOJA (merkkejä) EI KÄYTÖSSÄ •MMuistaminen ja ennakoiminen vaikeutuu Kielen ja puheen avulla yksilö liittyy tai onliittymättä, konfrontoi tai vetäytyy Ellei muistoja käytetä , aseteta uusiin yhteyksiin, niillä on taipumus kadota VERBAALINEN KIELI • tarjoaa ihmiselle eheyden tunteen –merkit ? • sanoilla voi tiiviisti kertoa mitä vain • mahdollistaa asioiden saamisen oman ymmärryksen ja vaik.mahd. piiriin • sanoilla mieli muuttuu yhtenäiseksi prosesiksi –merkit ? • ilman puhetta tietty oma kokemus on vaikea saada ymmärretyksi –merkit ? • vain sanoilla on mahdollisuus sovittaa sanansa /ajatuksensa kuulijan mukaan Vaikea säädellä välimatkaa toisiim Verbaalisen kielen avulla yksilöllä on mahdollisuus rajata sitä mikä kuuluu itselle ja mikä muille ts. pitää välimatkaa muihin van Buren 1992, 2000, Siltala 1996 Vaikeus “salata”, kaikki näkyy (arkaaiset piirteet) Erillisyyden tunteen säilyttäminen vaikeaa Vaikea löytää selityksiä, subjektiivisesti merkityksellisten yksityiskohtien kuvailu vaikeutuu Kokemusten yhdistäminen pirsirstoutuu 13.-14.2.2004 tkukkonen KUN PUHE / KIELI / SYMBOLIT EIVÄT KEHITY / HÄIRIINTYVÄT PUNNITTAVINA OVAT • • • itsetunto psyykkinen minä / oman minuuden kokeminen perusturvallisuus ”PUHUMINEN ON OLEMISEN TALO” verbaalisen kielen / symbolien häiriintyminen • vaikeuttaa tapahtuneen suremista • tunteesta “ei ole mitään” vaikea lähteä kuntoutumaan • ruumiin kieli jää helposti verbaalisen kielen alle Minuuden säilyttäminen • preverbaalit käsitteet, arkaaiset piirteet, vitaaliaffektit • terve regressio • puolustusmekanismit, avuttomuuden tunne KIELEN / SYMBOLIEN MERKITYS ERI ELÄMÄNVAIHEISSA 13.-14.2.2004 tkukkonen Lapsuus: ”Erillisyys” ,” Subjektiivinen minä Nuoruus: “Mihin sitoudun” Preverbaaliset käsitteet tiivistyvät sanoiksi esteitä lapsuuden työstämiselle nuoruudeksi ja kohti aikuisuutta, toiveita ja odotuksia • Erillisyys – symbioosi 1. Sukupuoli • Sukupuoli 2. Huumori, Emootiokontrolli • Emootiokontrolli , pelko 3. Erilaisuus, häpeä, pelo 4. Tavoitteet, rooli (fluentti-non-fluentti) 5. Stigma /roolit (DiLollo et al 2003, Blood et al 2003, Kraaimaat et el 2002, Ginsberg et al 2000, Fransella 1972) ( Kraaimaat et el 2002, Ginsberg et al 2000 Keski-ikä: “Mietiskelevyys” “työrupeama”; monenlaista aktiviteettia, kielen menetys uhkaavaa 1. Huumori, myönteisyys 2. Erilaisuus 3. Tavoitteet, kyvykkyys 4. Stigma 5. Emootiokontrolli (Andersson et al 2002, Sundin et al 2003, Van Buren 2000) Vanhuus: “Muisteleminen” • persoonallisen teorian rakentaminen omasta elämästä vaikeutuu, • jatkuvuuden tunne on uhattuna • oman itsenäisyyden kokeminen vaikeutuu • emootiokontrolli Arkaaiset piirteet Vitaaliaffektit Validaatio ( Van Buren 200, Siltala 1996) Pelko, häpeä ym. jatkuvana neurofysiologisena tilana ! POTILAAN POTILAAN KOHTAAMINEN KOHTAAMINEN Vuo kkonen Vuorovaik rovaikutus utus ja javiestintä viestintä 8.11.2002 8.11.2002t ku t ku kkonen KIELE LLIS ET TAID OT mm. kyk y ymm ä rtää vuorovaikutuksen verbaalinen/lingvistinen ja non-verbaali (paralingvistinen, ekstralingvistinen)rakenne, k yk y lö ytää ajatukselle tarkoituksenmukainen symboli (sana , ikoni tai indeksi ,kyk y yksinkertaistaa , tiivistää /pelkistää , kyky “ammatilliseen kaksikielisyyteen” KESKUSTE LU KUMPPANI OPER ATIONAA LIS ET TAID OT mm. kyk y k utsua tarvittaessa apua , kyk y r ef lektoida , kyk y laittaa mahdollisesti tarvittava apuväline kä yttövalmiiksi , KESKUSTE LU kyk y ohjata huomio olennaiseen KUMPPANI PSYK OLOGISE T TA ID OT mm. kyk y te hdä aloite, kyk y osoittaa että kuulija on ymmä rtä nyt oikein/väärin, valmius näyttää keskustelukumppanille että on ” kuulolla ” , kyky sietää palautetta ja turhautumista , kyk y sietää sitä ettei saa ilmaistuksi / ymmä rretyksi sitä mitä haluaa , kyk y ref lektoida , kyk y ymm ärtää kielen / kielellisen toiminnan inter- ja intrapersoo nallinen f unktio S TRA TE GISE T TA ID OT mm. kyk y kä yttää vihjeitä, ar vata , pää tell ä, kyk y odottaa , valmius antaa ohjeita , muotoilla toisin, kyky käyttää yksinkertaistuksia , kyky olla ohjattavana , kyk y vaihdella vuorovaikutus tyylejä , kyky ohjata huomio olennaiseen, kyk y käyttää tekniikoita SOS IA ALISE T TA IDOT mm. kyk y luoda ja yll äpitää mielenkiintoa , valmius saada kommunikaatiokumppani seuraamaan itse ään tarkasti komm . tilanteessa , valmius hyvä ksyä apu väline osaksi tilannetta , kyk y antaa kommunikaatiokumppanille aktiivinen rooli , kyk y olla f yysisesti / henkisesti l ähellä KOHTAAMINEN Vuorovaikutus ja viestintä KOMMUNIKATIIVISET INETENTIOT INTERPERSONAALISESTI Ilmaisun ja vastaanoton tarpeet keskustelukumppaneilla neuvottelu, konfrontaatio uudet merkitykset, AKTIIVIideointi, tietojen väNEN litys syyt ja seuraukset yksinkertaiset kysymykset ja vastaukset perustarpeiden ilmaisu ja vast.otto huomion saaminen PASSIIVINEN VALMIUDET, EDELLYTYKSET, TAVOITTEET STRATEGISET TAIDOT OPERATIONAALISET TAIDOT KIELELLISET TAIDOT PSYKOLOGISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT KOHTAAMINEN Roper et al L ”Elämisen toiminnot” Turvallinen ympäristö Hengittäminen Syöminen / juominen Henkilökohtainen puhtaus, Pukeminen Lämpö Liikkuminen Työ, harrastukset Sukupuoisuus Nukkuminen Kuoleminen / eläminen PA Ympäristön ja tottumusten muutokset sosiaalinen fyysinen Riippuvuus – riippumattomuus kognitiivisesti fyysisesti sosiaalisesti KI PR Viestinnän epämukavuudet pelko häpeä kyvyttömyys Descartes : (A.N. Leontjev 1977) ” Jos otatte huomioon, että ne erot, joita sokea kepillä tunnustellessaan toteaa puiden, kivien, veden ja muiden sellaisten välillä, tuntuvat hänestä yhtä suurilta, kuin meistä tuntuvat punaisen, keltaisen, vihreän ja kaikkien muiden värien erot, niin kuitenkin kaikkien näiden kappaleiden erot ovat vain eri tapoja liikuttaa keppiä tai vastustaa sen liikkeitä” ANY DISABILITY MAY FUNCTION AS AN ABILITY IF WE ABLE TO VIEW IT FROM A NEW PERSPECTIVE (Langer 1997) KIELELLINEN TO IMINTA; - af asia, dysf asia, komm.häiriöt jne. AVH, aivotraumat, aivokasvaimet PROSODIA eli sävelkulku PUHEEN RAKENTUMISEN HIERARKIA: - ALS, MS , PARKINSONIN TAUTI, AVH jne; amimia, dysprosodia, jne ARTIKULAATIO eli ääntämys: dyslalia, dysartria, anartria jne. - AVH, opittu tapa, C P, ALS, MS, aivokontuusiot. PARKINSONIN TAUTI Lääketieteelliset diag noosit RESO NANSSI eli sointi; rhinolalila, rhinofonia jne. - suulakihalkiot, rakennepoikkeavuudet, ALS, CP, Logopediset di agnoosit PARKINSONIN TAUTI, MS jn e FO NAATIO eli ääni ; afonia, dysfonia, spastinen dysfonia jne. - kurkunpään vauriot, rakenne poikkeavuudet , PARKINSONIN TAUTI, kurku npään syöpä , AL S, MS jne RESPIRAATIO ; hengitys FASIA kieli ARTRIA / LALIA ääntämys PUHE - AVH, rintakehän t raumat. ALS, PARKINSONIN TAUTI FO NIA ääni AKUSIS kuulo MUISTIKUVA Entinen naapuri HAVAINTO Kukas tuolta tulee PÄÄTTELY Pitäisi moikata AJATUS Kysynpä vointia SANAVALINTA mitä sinä kuinka heinä selkä nykyään jaksella … jne VALINTA Tämä on sopiva ! KIELIOPPI jakselen jakselet jakselee ... ÄÄNTEET n-o k-u-i-n-k-a-s n-y-k-y-ä-ä-n ... NO KUINKAS NYKYÄÄN JAKSELET ? SUUNNITTELU * mitä kuuluu? * kuinka hurisee ? * kuinka voitte? * no kuinkas nykyään jakselet? ... ARVIOINTI Miltähän tämä kuulostaa ? TARKISTUS Tuliko oikein ? JÄRJESTYS kuinka no jakselet nykyään PUHELIIKKEET Äänihuulet, kieli, huulet ... KUULOHAVAINTOAFASIA * sensorinen eli akustiko-gnostinen afasia kyky erotella lähekkäisiä ääniä/puheäänteitä/ sanoja toisistaan on häiriintynyt KUULOMUISTIAFASIA * akustis-mnestinen afasia > auditiivisen muistijäljen säilyminen on heikentynyt sekä niiden keskinäisten että irrelevanttien häiriötekijöiden inhiboivan vaikutuksen vuoksi LIIKEMALLIAFASIA * afferentti motorinen afasia artikulaatioelinten liikkeiden tahdonalaisen motoriikan häiriö - oraalinen apraksia - verbaalinen aprkasia JUUTTUVA AFASIA * efferentti motorinen afasia motoristen liikesarjojen joustavuuden häiriö, joka ilmenee motorisen perseveraationa (tooninen, klooninen, intentionaalinen) SANAMERKITYSAFASIA * semanttinen afasia potilas ei ymmärrä monimutkaisten kieliopillisten suhteiden merkitystä. Lauseissa olevien sanojen suhteet jäävät epäselviksi ja lausekokonaisuuden ymmärtäminen on vaikeaa ALOITEAFASIA * dynaaminen afasia > sisäisen kielen predikatiivisen rakenteen häiriö; kielellisen aloitteisuuden, joustavuuden ja luovuuden häiriö DYSARTRIA puhe-elimistön halvaus, heikkous tai väärä / epätarkoituksenmukainen koordinaatio dysartrisella puhujalla ei ole kielellisiä symbolitason häiriöitä MS, ALS, Parkinson, Parkinsonismi, tulehdukset, aineenvaihduntahäiriöt, SBP, Locked-in, MG DYSARTRIA veltto dysartria alemman motoneuronin vaurio spastinen DA mol. puol. ylemmän motoneuronin häiriö ataktinen DA pikkuaivot / pikkuaivoradat hypokineesstinen DA ekstrapyramidaaliradasto hyperkineettinen DA - ” sekamuotoinen DA (ALS, MS) vaurioita useissa eri keskuhermostojärjestelmissä DYSARTRIA (Darleys, Aronson & Brown 1969 ) Veltto DA (Bulbaaripareesi) tasakorkeus tasavoimaisuus hypernasaalisuus häiriön silmiinpistävyys epätäsmälliset konsonantit puheen ymmärrettävyys alentunut Spastinen DA (Pseudobulbaaripareesi) tasavoimaisuus karhea /puristeinen ääni puhenopeus alentunut epätäsmälliset konsonantit lauseet lyhyitä painotuksen vähäisyys häiriön silmiin pistävyys DYSARTRIA Ataktinen dysartria tasakorkeus liiallinen/tasainen painotus ymmärrettävyys epätäsmälliset konsonantit puhenopeus silmiinpistävyys vokaalien vääristyminen foneemien pidentyminen Amyotrofinen lateralisskleroosi (ALS) korkeustaso tasakorkeus /-painotus tasavoimaisuus karhea / vuotoinen ääni hypernasaalisuus (rhinofonia /-lalia mixta /myöh.aperta kuuluva sisäänhengitys puhenopeus hidastunutta lyhyet lauseet epätäsmälliset konsonantit vokaalien vääristymät ymmärrettävyys alentunut häiriön silmiinpistävyys DYSARTRIA Parkinsonin tauti / Parkinsonismi korkeustaso tasavoimaisuus puhenopeus painotuksen vähentyminen asiaankuulumattomat tauot epätäsmälliset konsonantit ymmärrettävyys vuotoinen ääni lyhyet lauseet Dystonia Chorea PARKINSONIN TAUTI RAKENTEELLISET MUUTOKSET - Substantia nigran (mustan tumakkeen) solut vähenevät - S n:n hermosolujen päätehaarat johtavat tyvitumakkeisiin (striatum) - tämä hermorata (nigrostriataalinen rata käyttää hermoimpulsiin välittämiseen dopamiinia, joka estää tyvitumakkeiden hermosolujen liiallisen toiminnan Tyvitumakkeet kuuluvat Ekstrapyramidaalijärjestelmään - huolehtii automaattisesti mm. asennon ylläpidosta ja siihen liittyvistä lihastoiminnoista. - säätelee automaattisesti vartalon lihasten yhteistoimintaa ja liikkeitä PARKINSONIN TAUTI tyypillistä tremor vapinaa, jopa siinä määrin, että liikenäyttää pysähtyneeltä elokuva: Heräämisiä liikkeiden vähäisyys = hypokinesia liikkeiden hitaus = bradykinesia liikkeiden puuttuminen = akinesia PARKINSONIN TAUTI PUHEEN PIIRTEET * Äänen karheus * Äänen voimakkuuden säätelyn vaikeudet * * * * Konsonanttien epätäsmällisyys Vokaalien vääristyminen Äänteiden pidentyminen Artikulaation epäsäännöllinen huononeminen •Tasakorkeus, karkeus, rhinolalia rhinofonia * Muuttunut puhenopeus * Painotuksen tasaisuus * Puhevaikeuden silmiinpistävyys * Palilalia (= nopea pakonomainen sanojen/lauseiden toisto) NIELEMISEN PIIRTEITÄ * Pureskelun häiriöt * Boluksen siirtovaikeudet * Nielurefleksin laukeminen heikentynyttä * Bolusjäämät poski-ien -taskuissa, valleculassa ja sinus piriformiksissa * Hidastunut nieluvaihe * Boluksen kerääntyminen suuhun ruokailun kuluessa (Odynofagia, Bradyfagia) * Tilanteesta toiseen vaihtelevuus * Ruuan konsistenssi vaikuttaa nielemisen sujuvuuteen PARKINSONIN TAUTI - NIELEMINEN Tutkimusten perusteella : Manometria - tutkimuksissa havaittu * esofaguksen motiliteetti -ongelmia ( max jopa 60%:lla) Videofluorografiassa havaittu * kertymiä valleculassa ja piriformiksissa ( jopa 45 %:lla) * viivästynyt nielurefleksi laukeaminen ( joa 30 %:lla) * alentunut kurkunpään nousu ja pysyminen ( jopa 80 %:lla) * esofaguksen alasulkijan viivästynyt aukeaminen / reflux * sarjallisen nielemisen häiriöt * hiljainen aspiraatio (jopa 40 %:lla) Muissa arvioinneissa * pureskelun, pään ja vartalon hallinnan, kielen liikkeiden, syljen hallinnan, tahdonalaisen yskimisen häiriöt * äänihuulten sulkuheikkous NIELEMISEN SEURANTA - haastattelu, tarvittaessa kuvantamenetelmät Aivovammojen tyypillisiä jälkioireita Fokaaliset oireet vs. Diffuusit oireet VÄSYMYS RASITUKSENSIEDON HEIKKENEMINEN TARKKAAVUUDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT KESKITTYMISVAIKEUS HÄIRIYTYMISALTTIUS MUISTITOIMINTOJEN HÄIRIÖT ALOITE- JA SUUNNITTELUKYVYN HEIKKENEMINE HITAUS JA JUUTTUMINEN KIELELLISET ONGELMAT EI-KIELELLISET KOMMUNIKAATION VAIKEUDET tangentiaalisuus vuorovaikutuksen ongelmat koherenssin vaikeudet Aivovammojen tyypillisiä jälkioireita KÄYTTÄYTYMISEN JA TUNNE-ELÄMÄN SÄÄTELYN MUUTOKSET LUONTEEN MUUTOKSET ARVIOINTIKYVYN JA KRIITTISYYDEN HEIKKENEMINEN AJATTELUN KONKREETTISUUS JA LAPSENOMAISUUS OIREIDEN TIEDOSTUKSEN HEIKKOUS TOIMINTOJEN JA TUNTEIDEN HALLINNAN VAIKEUS APRAKSIAT Opittujen, tahdonalaisten liiketaitojen häiriö Määritellään sekä siten mitä se on että mitä se ei ole Edellytetään muiden kognitiivisten toimintojen (ilmaisu, ymmärtäminen, tarkkaavuus, hahmottaminen jne) säilyneen siinä määrin etteivät ongelmat niissä voi selittää liiketaitojen häiriöitä APRAKSIAT Miksi kuntoutusselvitystä praktisista häiriöistä ? Yksittäisillä tehtävillä ei voi arvioida eri piirteitä Eri hermostollisen ohjauksen järjestelmät vaurioitu-vat toisia helpommin > systeemin häiriö vs. funktion häiriö Samankaltaisia häiriöitä voi tulla usealta alueelta ts. mitä pelkkä vauriopaikka-tieto antaa ? Funktioiden häiriöiden määrä ei ole suorassa suhteessa vahingoittuneen alueen kokoon tai paikkaan APRAKSIAT Leesioalueet Brocan alue Insula Vasen frontaali ja / tai parietaali cortex SMA Fronto-parietaali -radat VH:n subkortikaalisia alueita; basaalitumakkeiden alue, caudatus, striatum, capsula externa / interna APRAKSIAT Aivojen toimintakyky EI ole kuvattavissa siten, että se tarkoittaa toimintakykyä miinus havaittu häiriö vaan Aivojen toimintakyky näyttäytyy siinä, miten toiminta Reorganisoituu selviytymään toimintahäiriön kanssa Ts. YDINtoiminta ja KOMPENSATORINEN toiminta APRAKSIAT Puheen praksioiden tutkiminen Spontaani puhe Lukeminen Toistaminen (merkitykselliset / merkityksettömät) yksittäiset eripituiset sanat yksittäiset eripituiset tavut Aivojen eri osien aktivoituminen riippuen käytettävästä arviointimenetelmästä APRAKSIAT Praktisten toimintojen virhetyypit Hämmentyneisyys (muutama hätäinen yritys – toimintakaava ei käynnisty) Toiminnan kömpelyys (oikea yritys – kankea toiminta) Poisjääminen ( tikun raapaisu pois kynttilän sytyttämisestä) Väärä paikka ( postimerkki kirjeen takapuolelle) Väärinkäyttö (kynttilä-kumi) Väärä järjestys (tikun raapaisu ennen kun kynttilä paikallaan) Korvautuminen, lisääntyminen APRAKSIAT Oraaliset / buccaaliset praksiat puhaltaminen viheltäminen suutelu-asento huulten maiskauttaminen kielen liikkeet: ”hevosen kavioiden kopse” /t/ -äänne kielen liikkeenä taaksepäin rykiminen, kurkun selvittely kielen liikuttaminen sivuttain APRAKSIAT Kasvojen praksiat (ei sanallista ohjausta ettei ”emootiokaari” mukaan) silmien sulkeminen ( 2,3 … kertaa) otsan rypistäminen nenän nyrpistäminen ”leveä hymy” suu auki – kiinni – suupieli sivuun APRAKSIAT Disassosiatiiviset praksiat Transitiivi-praksiat hampaiden harjaus maalaaminen ruuvimeisselillä ruuvaus avaimen kiertäminen vasaroiminen lusikalla sahaaminen hiusten kampaaminen kynällä kirjoittamien saksien käyttö pullon avaaminen siveltimellä kolikon poimiminen lasista juominen kahvin sekoitus veitsellä leikkaaminen parranajo / ripsiväri pallon heittäminen pullosta kaataminen APRAKSIAT Disassosiatiiviset praksiat Intransitiivipraksiat Sormen heristäminen Kutsu luokse Napsauta sormiasi Vilkuta hyvästiksi Pudista päätä kieltämisen merkiksi Tervehtiminen kättä heilauttamalla Risti sormet hyväksi onneksi Elehdi seuraavat asiat: “mene tiehesi” “ok” “ole hyvä” “stop” “hullu!” “sshhhh !” MMSE Sanalista –versio afaattisten oireiden poissulkemiseksi muistin ja orientaation häiriöistä Tarja Kukkonen Puheterapeutti, KM, YTM 2006 MMSE Sanalista - versio MIKÄ VUOSI ? (kysymys 1) 2000 2003 2005 2002 2001 2004 MMSE Sanalista - versio MIKÄ VUODENAIKA ? (kysymys 2) KESÄ KEVÄT SYKSY TALVI MMSE Sanalista - versio MONESKO PÄIVÄ ? (kysymys 3) ______ ______ ______ ______ MMSE Sanalista - versio MIKÄ VIIKONPÄIVÄ ? (kysymys 4) SUNNUNTAI MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI MMSE Sanalista - versio MIKÄ KUUKAUSI ? (kysymys 5) Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Syyskuu MMSE Sanalista - versio MISSÄ MAASSA OLEMME ? (kysymys 6) RUOTSI NORJA SUOMI TANSKA MMSE Sanalista - versio MISSÄ LÄÄNISSÄ OLEMME ? (kysymys 7) POHJOIS-SUOMEN LÄÄNI ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI OULUN LÄÄNI ITÄ-SUOMEN LÄÄNI MMSE Sanalista - versio MIKÄ ON PAIKKAKUNTA ? NOKIA KANGASALA TAMPERE YLÖJÄRVI MMSE Sanalista - versio MISSÄ PAIKASSA OLEMME ? SAIRAALA TERVEYSKESKUS VANHAINKOTI PITKÄNIEMI MMSE Sanalista - versio MISSÄ KERROKSESSA OLEMME ? 2. KERROS 1. KERROS 4. KERROS 10. KERROS ALAKERRASSA MMSE Sanalista - versio MITKÄ SANAT SANOIN ? ( kysymys 11 ja 13 RUUSU PAITA AVAIN VILKAS RUSKEA PALLO MMSE Sanalista - versio MIKÄ TÄMÄ ON ? (kysymys 14) KUPPI KELLO KIELO LYIJYKYNÄ
© Copyright 2024