Verenkiertoelimistoen_toiminnan_tarkkailu

Verenkiertoelimistön toiminnan
tarkkailu
Marianne Niinimäki
Menetelmät
• Sekä kotona että laitoshoidossa
1. Potilaan subjektiiviset tuntemukset
2. Ihon lämpö ja väri
3. Sydämen sykkeen eli pulssin tarkkailu
4. Verenpaineen mittaaminen
5. Sydämen sähköisen toiminnan tarkkailu (EKG)
1. Potilaan subjektiiviset tuntemukset
• Keskustelemalla potilaan kanssa
tuntemuksista ja voinnista
• Sydämen toimintaan liittyviä: sydämentykytys,
”muljahdukset” (lisälyönnit), puristava,
vannemainen rintakipu
• RR:n liittyviä: huimaus (alhainen), päänsärky
(korkea)
• Missä tilanteissa oireet ilmaantuvat, miten
helpottuvat?
2. Ihon lämpö ja väri
• Tarkkailemalla ja tunnustelemalla
• Verenkierto hyvä = iho levossa viileä, kuiva,
hieman punertava. Fyysisen rasituksen aikana
lämmin, kostea, punoittava. Punaiset huulet
• Verenkierto huono = kalpea tai sinertävä,
kylmä hiki, tuntuu kylmältä, paleleminen.
Ääreisosissa, esim. jalkaterissä
• Kuolio eli nekroosi = kylmä, tummanruskea tai
musta
3. Sydämen sykkeen l. pulssin tarkkailu
• Tarkoitetaan valtimoiden rytmistä
laajenemista ja palautumista ennalleen
sydämen työntäessä verta vasemmasta
kammiosta isoon verenkiertoon (pulssiaalto)
• Saadaan nopeasti tietoa potilaan sydämen
lyönneistä, verenkierrosta ja verenpaineesta
• Samanaikaisesti havainnoitava muitakin
verenkierron ja hengityksen tilasta kertovia
merkkejä
3.a) valmistelu
• Levossa; lepopulssia mitattaessa levännyt
vähintään 15 min ennen tunnustelua
• Jos mahdollista, tilanne rauhallinen ja olo
mahdollisimman rentoutunut ja mukava
• Havainnoi ja kirjaa levottomuus, kipu, pelko,
lämmönnousu yms., koska nämä tekijät
nopeuttavat pulssia hapentarpeen lisääntymisen
seurauksena
• Miten voit lh:na poistaa jännitystä?
3.b) tunnustelu
• Asetetaan 2-3 sormea valtimolle: huom.! EI
peukalolla, yleensä etu- ja keskisormella
• Kohdista, joissa valtimoa voidaan painaa luuta
tai muuta kovaa kudosta vasten
• Kyseistä kohtaa painetaan kevyesti, liian
voimakkaasti painettaessa suoni saattaa
litistyä, jolloin sykettä vaikea havaita
• Pulssia tunnustellaan 10-60 sekunnin ajan
(rytmin säännöllisyys)
3.c) tunnustelupaikat
• Värttinävaltimo = tavallisin, ranteessa peukalon
puolella
• Olkavaltimo = kyynärtaipeen sisäreunalta
• Kaulavaltimo
• Ohimovaltimo
• Reisivaltimo
• Polvitaivevaltimo
• Takimmainen säärivaltimo
• Jalanselän valtimo
3.d)tiheys/pulssitaajuus
•
•
•
•
•
•
Vastasyntynyt 100-180/min
Vauva 80-150/min
Lapsella (2-6 -vuotias) n. 75-120/min
Koululaisilla (6-12 -vuotias) 70-110/min
Nuorilla 60-80/min
Aikuisella 50-80/min (huom.! Eri lähteet)
• Matala alle 50 (bradykardia)
• Korkea yli 90 (takykardia)
• Pelko, suuttumus, kipu, fyysinen rasitus, anemia,
kuume, jotkut sydänsairaudet lisäävät syketiheyttä
• Jotkut sydänsairaudet hidastavat, mutta myös
kestävyysurheilijoilla voi olla hidas
3.e)säännöllisyys
• Tarkkaillaan seuraavatko sykähdykset toisiaan
säännöllisin väliajoin
• Nuorilla syke joskus tihenee sisäänhengityksen
aikana ja harvenee uloshengityksen aikana
• Ekstrasystole eli lisälyönti, yksittäiset
vaarattomia (esim. stressin, valvomisen,
raskauden aikana)
3.f)tasaisuus/voimakkuus
• ovatko sykähdykset yhtä suuria?
• Normaali, hakkaava, heikko, tuntumaton
• Lisäksi voidaan tarkkailla valtimon jäntevyyttä
sekä pulssitilavuutta (esim. lankamaisuus)
3.g) kuuntelu
•
•
•
•
Stetoskoopin välityksellä
Sydänäänet kuuluvat rintakehän läpi
Stetoskooppi sydämen kärjen kohdalle
Myös korvalla voi kuunnella
4. Verenpaineen mittaaminen
• Verenpaine = suurissa valtimoissa vallitseva
paine
• Mitataan se voima, joka veren virratessa
kohdistuu suonen seinämiin
• Suurimmillaan, kun vasen kammio systolen
aikana työntää verta suuriin valtimoihin
(systolinen paine eli yläpaine)
• Pienimmillään juuri ennen systolea
(diastolinen paine eli alapaine)
4. Verenpaineen mittaaminen
• RR-lyhenne käytössä (Riva-Rocci 1863-1937)
4. Mittausvälineet
• Elohopeamittari (pylväsmittari, mansetti,
suppilo- ja kalvo-osalla varustettu
stetoskooppi, korvaoliivit)
• Aneroidimittari
• Digitaalinen automaattimittari
4. Mittausolosuhteet
• RR:n vaikuttavat liikkuminen, ruokailu,
tupakointi, alkoholin käyttö, asento, mieliala,
vuorokauden aika, ympäröivät olosuhteet (vrt.
koti><laitos)
• Mittaajan vaikutus (rauhallisuus, ystävällisyys,
asiallisuus)
• Mittaajan tietotaito
• Ohjaus ja neuvonta
• Ehjät, toimivat välineet
4. Verenpainearvot
•
•
•
•
Tavoiteltava < 130/85 mmHg
Lievästi kohonnut 140/90 mmHg
Kohtalaisesti kohonnut 160/100 mmHg
Huomattavasti kohonnut yli 180/110 mmHg
4. Tavallisia virheitä
•
•
•
•
•
Katso Hoitamalla hyvää oloa s. 177
+ mittaaja/asiakas puhuu mittaamisen aikana
+ jalat päällekkäin
+ letkustot solmussa
+ mittaaja ei laita lukemaa heti ylös tai ei ole
rehellinen
• MIETI KUMMASTA KÄDESTÄ
4. Merkitseminen
• Merkitse 2 mmHg:n tarkkuudella
• Mittaa 2 kertaa 1-2 minuutin tauolla, jos RR
epänormaali, merkitse alempi
• Kummasta olkavarresta, asento, mittaustulokseen
mahdollisesti vaikuttavat tekijät
• 128/68, oikea käsi, istuen
• 180/105/0, vasen käsi, maaten, kivulias
• V=verenpaine, X=syke
• Hoitotaulukkoon (kurvaan), verenpainekorttiin,
potilastietoihin
4. Tekniikka
• Katsotaan video / http://vimeo.com/7117702
• demonstraatio
4. Harjoitus
• Mittaa pariltasi verenpaine sekä digitaalisella
että elohopeamittarilla
• Ohjaa pariasi asiakkaan roolissa toimimaan
oikein
• Merkitse tulos ylös
Lähteet
• Anttila K, Kaila-Mattila T, Kan S, Puska E-L & Vihunen R. 2007. Hoitamalla
hyvää oloa. 171-178
• Iivanainen A, Jauhiainen M & Pikkarainen P. 2004. Hoitamisen taito. 406418
• Saastamoinen T (toim.) ym. 2010. Hoitotyön toiminnot. 147-150, 152-153
• Verenpaineen mittaus ja seuranta.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dia00413
• Verenpaineen mittaaminen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00396
• Video verenpaineen mittaamisesta. http://vimeo.com/7117702