1. No category

Markkinaselvitys: Ammatillinen koulutus ja
opettajankoulutus valituilla kohdemarkkinoilla
Brasilia, Indonesia, Intia, Kazakstan, Kiina, Malesia, Saudi-Arabia ja Vietnam
Maaret Viskari
Manager, Global Education
22.4.2015 Omnia
Selvityksen laatijat:
Johanna Kokkomäki
Lasse Heikkilä
Ohjaava työryhmä/HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Seija Mahlamäki-Kultanen, johtaja
Martti Majuri, tutkimusjohtaja
Maaret Viskari, koulutusviennistä vastaava päällikkö
Antti Isoviita, Kiina asiantuntija, päällikkö
Tauno Tertsunen, Vietnam asiantuntija, lehtori
Toimeksianto: selvitys
 ammatillisen koulutuksen tasot ja vertailu EQF asteikkoon jos
mahdollista
 ammatillisen opettajan pätevyysvaatimukset (koulutus ja työkokemus)
 työelämäyhteistyön mallit ammatillisessa koulutuksessa, mikäli tieto
on saatavilla
Maakohtaisia tietoja
Talouskasvu korkeata aikavälillä 2010-2014, mutta
yleisesti hieman laskussa:
Maa
Talouskasvu
aikavälillä 20102014 %
Asukasluku
Brasilia
7,5 - 2
200 milj.
Indonesia
n. 6
250 milj.
Intia
10 - 6
1,2 miljardia
Kazakstan
7-6
17 milj.
Kiina
10 - 7
1,3 miljardia
Malesia
7-4
30 milj.
Saudi-Arabia
8-4
28 milj.
Vietnam
6-5
90milj.
Yhteenvetoa ja yleisiä huomioita
• Ammatillisen koulutuksen arvostus
alhainen
• Julkisia ja yksityisiä toimijoita – National
Qualifications Framework (NQF) puuttuu
tai sitä vasta valmistellaan
• Joillain mailla kansallisia strategioita ja
suuria suunnitelmia (Kazakstan, Vietnam,
Saudi-Arabia) – eri maiden konsultit
myyvät omaa malliaan, jolloin syntyy
pirstaleinen kokonaisuus
• Työelämäyhteistyön tärkeys ja
tarpeellisuus tiedostetaan, mutta esim.
kulttuuritekijät estävät kehityksen
• Opettaminen on opettaja-keskeistä
Yhteenvetoa ja yleisiä huomioita
• Selvityksessä tuli esille että jokaisessa maassa
toisen asteen ammatillisella tutkinnolla voi
hakea alempaan korkea-asteen koulutukseen
• Ammattitaito todetaan kirjallisin testein
EQF yhteenveto/ammatillinen koulutus:
Brasilia 1-4
Indonesia 2-3
Intia 2-4
Kazakstan ei vertailutietoa
Kiina 2-4
Malesia 4
Saudi-Arabia ei vertailutietoa
Vietnam 2-3
Yhteenvetoa ja
yleisiä huomioita
Opettajien palkkataso alhainen – vaikea rekrytoida
ammattilaisia opettajan tehtäviin
Miten opettajia koulutetaan?
Selkeästi tutkinto: Brasilia
Lisäkoulutuksena, jossa joku kansallinen
viitekehys/suunnitelma/suositus/kesto: Intia, Indonesia,
Vietnam
Kursseina tai täydennyskoulutuksena, esim. omassa
oppilaitoksessa: Kazakstan, Kiina, Saudi-Arabia
Ei selkeää opettajankoulutusta: Malesia
Brasilia
Brasilia:
ammatillinen
koulutus
Ammatillinen koulutus kolmella tasolla:
•
•
•
•
•
•
Peruskoulutus (basic training)
Tekninen koulutus 2-4 vuotta(EQF vertailu 1-4): toisella asteella rinnakkain (lukio
ja ammatillinen yhteistutkintona) tai peräkkäin (ks. alla) – mahdollistaa haun
korkea-asteelle
Oppisopimustyyppinen koulutus mahdollista jos oppilaitoksella on
yrityskumppani
Tekninen koulutus aikuisille (min. ikä 18 vuotta) ja tulevat lukiosta
Teknologinen koulutus (3 vuotta): korkea-asteella (ymmärretään laajasti
insinöörikoulutuksesta luonnonvara-aloihin ja kestävään kehitykseen,
innovaatioihin, johtaminen, henkilöstöjohtaminen jne.)
Licenciate koulutus (4 vuotta): lukiosta suoraan yliopistoon, teoreettisempaa
koulutusta
Koulutusjärjestelmän kerroksellisuus (kansalliset, alueelliset, kunnalliset järjestelmät
ja sitä kautta paljon päättäjiä)
Brasiliassa ei ole NQF systeemiä
Brasilia: ammatillinen opettajankoulutus
Vuodesta 1996 lähtien lain mukaan opettajilla tulee olla yliopistotutkinto –
aiemmin monilla opettajilla oli lukio-tason koulutus
Urapolkuja pitää tarjota
Opettajan opinnot voi suorittaa kolmella tavalla:
 Nelivuotinen toisen asteen ohjelma (Magisterio) – ei enää olemassa,
mutta opettajia on systeemissä, lukio tasoinen
 Nelivuotinen yliopistopohjainen ohjelma (Licenciatura Plena / B.A. level
for teaching purposes) – voi opettaa 6 lk. ylöspäin
 Nelivuotinen yliopisto-ohjelma, pedagogiikan tutkinto (Degree in
Pedagogy) – voi opettaa esiopetusta ja alemmalla peruskoulutasolla 1-5
lk.
Sen lisäksi Brasilian opetusministeriö MEC järjestää opettajien
täydennyskoulutuksia.
Indonesia
Indonesia: ammatillinen koulutus
Yleistä: koulutusta tarjotaan ns. tavallisissa kouluissa että
islaminuskoon pohjautuvissa, ei kansallista NQF systeemiä
• Ammatillista koulutusta tarjotaan 9 vuotisen
peruskoulutuksen jälkeen
• Ammatillinen koulutus kestää 3-4 vuotta (EQF taso 2/3), sen
lisäksi nelivuotinen diploma/tutkinto johtaa ”Associatedegree” tasoon, johon meillä ei ole suoraa vastinetta
• Koulutuksen suorittamisen lisäksi pitää läpäistä kansallinen
koe
• Opetussuunnitelmassa on n. 25% ammatillisia aineita, muut
yleissivistävää
• Ammatillinen tutkinto mahdollistaa korkea-asteelle
hakemisen (akatemia, polytekninen, opisto, instituutti ja
yliopisto)
Indonesia: ammatillinen opettajankoulutus
 Lakimuutos vuonna 2005 – vuodesta 2015 alkaen kaikilla
opettajilla pitäisi olla korkeakoulu tutkinto EQF tasoa kuusi
vastaavalla tasolla ja riittävää näyttöä pedagogisista,
henkilökohtaisista, sosiaalisista ja ammatillisista
pätevyyksistä.
 Kansallisella tasolla on laatua tarkkaileva taho, joka säätää
vaatimustasot opettajille ja rehtoreille
 Yliopistojen lisäksi instituutit tarjoavat opettajankoulutusta
EQF 5-6 vastaavalla tasolla
Intia
Intia: ammatillinen koulutus
Yleistä: 10 + 2 malli, eli jokainen opiskelee vähintään 10 vuotta
yleissivistävää koulutusta, jonka jälkeen 16 vuotiaana on
mahdollista jatkaa kaksi vuotta joko ammatillisella (EQF taso 2-4)
tai yleissivistävällä linjalla.
Ammatilliselta puolelta on polku korkea-asteelle
Teollisen koulutuksen instituutti tai polytekninen (polytekninen
tarjoaa myös toisen asteen ammatillista koulutusta)
Hyväksilukumalleja ja oppisopimuskoulutusta
Intia: ammatillinen opettajankoulutus
 Ammatillisella puolella opettajankoulutus tulee
lisäkoulutuksena ammatillisen alemman
korkeakoulututkinnon päälle
 Opettajakoulutus sisältää pedagogisia opintoja sekä lyhyen
harjoittelujakson
 Instituutit tarjoavat integroituja koulutuksia siten että
alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy jo pedagogiset
opinnot ja tutkinnon jälkeen voi lain mukaan opettaa
toisella asteella
 Opettajakoulutuksen laadun heikentynyt taso