Lattareissa on nyt
MAANOSARAPORTTI >> LATINALAINEN AMERIKKA Lattareissa on nyt Latinalainen Amerikka kasvaa nopeammin kuin muu maailma. Erilaiset suomalaiset toimijat ovat löytäneet kaukaisen mantereen. TEKSTII MIKKO HUOTARI JA SANNA LAAKKONEN KUVITUS S SAMI SARAMÄKI GRAFIIKKA ANTTI NIKUNEN 10 4.12 G ollan värikkäät tuotteet ovat haluttuja muotitietoisten latinalaisamerikkalaisten keskuudessa. Elektroniikkalaitteiden suojalaukkuja valmistavan design-brändin Latinalaisen Amerikan valloitus käynnistyi toden tod teolla vuonna 2009. Nyt Meksiko on marrkkinoista selkeä ykkönen, toisena tulee vaahvasti kasvava Brasilia ja kolmatta paikkaa pitää maanosan vakain talous, Chile. Kun yhtiön Latinalaisen Amerikan myynnistä vastaava KTM JJessi Koivukoski aloitti nykyisissä tehtävissäään, hän kuvitteli tietävänsä ’lattarikulttuu urista’ paljon. – Tein sen virheen että yleistin, hän myöntää. Tosiasiassa maat poikkeavat toisistaan niin kehitystason kkuin bisneskulttuurin osalta. – Chilen n bisnesetiketti on eurooppallaisin. Meksiko taas on hyvin n organisoitunut, amerikkaalaistunut yhteiskunta ja sam malla muodollisin. Työasioisssa ei juuri seurustella iltakuu uden jälkeen. Toissin on Brasiliassa, jossa vietetään iltaa asiakkaideen kanssa ja kuulumisteen vaihtaminen ennen biisnekseen siirtymistä on välttämätöntä. v Jos niin ei tee, vastapuolen asenne voi muuttua jopa hyökkääväksi. – Kaupan saamiseen tarvitaan puolet verkostoitumista, puolet myyntityötä, Koivukoski summaa. Henkilökohtainen luottamus on tärkeä asia maissa, joissa korruptio on vielä arkipäivää. Koivukoski tuntee niin maahantuojiensa kodit, vaimot kuin lapset. Sama pätee Koivukosken mukaan Venezuelassa, Kolumbiassa ja Karibian maissa. – Verkostoituminen ja suhdetoiminta venyttävät päivää, mutta aika ei mene hukkaan. Sosiaalistumisen kautta syntyy ymmärrys bisnekseen, Koivukoski lupaa. Suomalaiset toimivat paikanpäällä Bisnesmaailman katseet ovat kohdistuneet Latinalaisen Amerikan talousalueen huikeisiin kasvulukuihin. Myös lähitulevaisuuden kasvuennusteet näyttävät rohkaisevammilta kuin esimerkiksi finanssikriisissä riutuvan Euroopan luvut. Kuluttajamarkkinoilla toimivien Gollan kaltaisten suomalaisten yritysten määrä on nousussa Latinalaisessa Amerikassa. Kuitenkin investointihyödykkeissä liikkuu eniten rahaa. Monelle on yllätys, että Latinalaisen Amerikan suurin taloudellinen merkitys suomalaisille yrityksille ei ole viennissä. – Vientiä suurempi juttu suomalaisille yrityksille on paikallinen valmistus, Finpron Latinalaisen Amerikan maajohtaja Matti Landin Brasiliasta kertoo. Etenkin Brasilia ja Meksiko ovat mer- kittävä osa suomalaisten kansainvälisten yritysten työnjakoa. Suomalaiset tytäryritykset tekevät Latinalaisessa Amerikassa paikallista tuotantoa noin viiden miljardin euron edestä. Vienti Latinalaiseen Amerikkaan on vuositasolla 1–1,5 miljardin euron luokkaa. Suomalaisissa tytäryrityksissä työskentelee noin 30 000 työntekijää. – On tärkeä ymmärtää, että kysymys ei ole ainoastaan viennistä, Landin painottaa. Suomalaiset yritykset vievät tyypillisesti investointihyödykkeitä Latinalaiseen Amerikkaan. Koneet ja laitteet menevät paikallisiin teollisuusinvestointeihin. Ne kohdistuvat alueen kilpailukykyisiin aloihin, joita ovat muun muassa kaivosteollisuus, puunjalostusteollisuus ja telecom-infra. Myös energiateollisuus, laivanrakennus ja offshore-öljyn arvoketju käyttävät suomalaisia investointihyödykkeitä. – Suomalaiset yritykset palvelevat näiden sektoreiden paikallisia johtavia yrityksiä. Kaivosesiintymät, nopea puunkasvu ja öljylöydöt antavat luontaisen kilpailukyvyn Latinalaisen Amerikan yrityksille. Suomalainen teknologia vie niitä eteenpäin, koska paikallisesti ei ole tarjolla samantasoista teknologian valmistusta. – Tässä asetelmassa ei niinkään kilpailla keskenään, vaan toisen bisnes tukee toista, Landin selittää. ¬ ~ 30 000 työntek ekijää SUOMALAISTEN YHTIÖIDEN TYÖNTEKIJÄT hlö Valtio 18 430 5 990 1 400 330 280 120 Brasilia Meksiko Chile Argentina Peru Venezuela % 61,4 20,0 4,7 1,1 1,1 0,4 Lähde: Suomen tulli 11 Vienti Suomesta (€) ( ) MAANOSARAPORTTI >> LATINALAINEN AMERIKKA Venezuela Argentina Peru 39 milj. 138 38 mi milj. 67 milj. m Chile Meksiko 229 miljj. 177 m milj. Brasilia 543 milj. M TA S E VIEN TI SU O Lähde: Finpro VIENTI VERRATTUNA PAIKALLISEEN TUOTANTOON Kaikki haluavat palan Brasiliaa PAIKALLINEN TUOTANTO BRASILIA 2 813 milj. j 12 4.12 MEKSIKO 543 milj. 769 milj. 250 milj. 143 milj. 105 milj. 71 milj. BRASILIA MEKSIKO CHILE PERU ARGENTINA VENEZUELA Kulutushyödykemarkkinoilla toimivalla Gollalla on Latinalaisessa Amerikassa kovat kasvutavoitteet. Tänä vuonna suurimmat odotukset ja panostukset kohdistuvat Brasiliaan. – Nyt kun olympialaiset ja jalkapallon MMkisat ovat tulossa, kaikki haluavat palan Brasiliaa, Jessi Koivukoski sanoo. Uusina kohteina ovat Peru ja Ecuador. Monet Perun suurimmista vähittäiskauppaketjuista ovat samoja, joissa Gollaa myydään Chilessä. – Perun suhteen odotukset ovat kovat ja vaikuttaa siltä, että moni muukin yritys suunnittelee sinne operaatioita, Koivukoski sanoo. Kasvua odotetaan myös niin sanotuilta Free Trade -alueilta Uruguayn, Argentiinan, Brasilian ja Paraguayn rajalla. Tuontitullittomille alueille saapuu ostosmatkaajia niin Argentiinasta kuin Urugyasta, sekä korkeiden tuontitullien Brasiliasta. Vaikka perusmyyntityö on Koivukosken mukaan kaikkialla samanlaista, Latinalaisessa Amerikassa kaikki eivät vielä ole digitaalisen median saavutettavissa. ¬ 13 MAANOSARAPORTTI >> LATINALAINEN AMERIKKA KASVUENNUSTE 2012 (%) 5,0 % – Netti ei riitä tiedon hankinnassa. Potentiaaliset maahantuojavaihtoehdot kartoitetaan toki etukäteen, mutta tarkempi markkinapotentiaalin analysoiminen onnistuu vasta paikan päällä vieraillessa. Latinalaisen Amerikan pääkaupungiksi kutsuttu Miami on verkostoitumisen kannalta tärkeä kohde, jossa monella suurella maahantuojalla on pääkonttori. – Miami toimii lattareiden ’hubina’, jonka kautta siirrytään muihin maihin, Koivukoski kertoo. Suurimmaksi haasteeksi Latinalaisessa Amerikassa toimimisessa Jessi Koivukoski nimeää epävakauden. Toisaalta siellä on totuttu taloudelliseen epävakauteen, joten pieni laskusuhdanne ei välttämättä juuri näy kulutustottumuksissa. Politiikkaa on seurattava tarkoin. – On haasteellista viennin ja toiminnan suunnittelun kannalta, kun ei tiedä mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Lattareissa on viisi muu uta maata, jotk ka kasvavat nopeammin n kuin Brasiliia. Mahdollisuuksia myös muissa maissa Suuressa mittakaavassa arvioiden Latinalaisella Amerikalla on globaalissa taloudessa raaka-aineiden viejän rooli. Brasilia on noussut maailman kuudenneksi suurimmaksi taloudeksi, ja Meksiko on ostovoimapariteetilla verrattuna sijalla 11. – Latinalaisessa Amerikassa ei kannata katsoa vain Brasilian suuntaan. Lattareissa on viisi muuta maata, jotka kasvavat nopeammin kuin Brasilia. Tätä ei usein muisteta. Ja monessa näistä on helpompi toimia, Matti Landin sanoo. Esimerkiksi Chilen kasvuennuste on 4,3 prosenttia, Kolumbian 4,7 prosenttia ja Meksikon 3,6 prosenttia, kun taas Brasilian ennuste jää kolmeen prosenttiin. Lisäksi Landin korostaa, että Latinalaisen Amerikan alue jakautuu toimintaympäristöltään hyvin erilaisiin maihin. Brasilia ja Argentiina ovat suuria, mutta suljettuja markkinoita, joissa on ulkotullit. Meksikolla ja Chilellä on vapaakauppasopimus EU:n ja monien muiden maailman talousalueiden kanssa. – Niissä on toimintaympäristö muiltakin osin helpompi kuin Brasiliassa tai Argentiinassa, Landin pohtii. Landinin mielestä Peru ja Kolumbia eivät ole saaneet tarpeeksi huomiota. – Ne ovat Latinalaisessa Amerikassa kasvaneet eniten viimeisen 10 vuoden aikana. Kumpikin on lisäksi neuvotellut EU:n kanssa vapaakauppasopimukset, jotka tulevat voimaan ihan lähiaikoina, Landin vihjaa. Landinin mukaan Peru, Kolumbia, Mekk siko ja Chile ovat maita, joissa on helppo toimia. Ne ovat panostaneet pitkäjänteisesti vapaakauppasopimukseen. Työvoimalakien ja verolakien vuoksi huomattavan byrokraattisia maita ovat Brasilia, Brasilia Argentiina ja Uruguay. Latinalainen Amerikka jakautuu liiketoimintaympäristöltään siis kahdenlaisiin maihin: helppoihin ja tuskastuttavan byrokraattisiin maihin. – Vaikka toiminta olisi ehkä helpompaa ja kannattavampaa muualla, niin yritysten kiinnostus kohdistuu kuitenkin Brasiliaan, koska se on suuri. Sieltä tulee paljon uutisia, ja ne uutiset ovat aika hyviä, mutta silti muut maat kasvavat enemmän kuin Brasilia 3,7 %n ja ovat järjestäneet toiminLatinalaine taympäristönsä paremmin, Amerikka & Karibia ja esimerkiksi Meksiko City on turvallisempi kaupunki kuin Rio de Janeiro. SUOMALAISTEN VALTIT LATINALAISESSA AMERIKASSA KTM Niina Fu perusti Partner Management -konsultointiyrityksen Chileen. Asiakkaat koostuvat Latinalaisessa Amerikassa toimivista suomalaisyrityksistä, jotka hakevat apua uusien mahdollisuuksien 4,0 suomalaisille yrityksille? Latinalainen Amerikka on tunnettu luvattuna maanosana, joka ei ole koskaan lunastanut paikkaansa. Nyt on selkeitä muutoksen merkkejä ilmassa. Monet suomalaiset pk-yritykset suunnittelevat toimiston avaamista alueelle pitkällä aikavälillä. Suunta on oikea, koska todelliset tulokset syntyvät, kun yritykset ovat lähellä asiakasta ja markkinaa. Skandinaavit näkyvästi Lattareissa Landin luottaa Latinalaisen Amerikan vetovoimaan myös tulevaisuudessa. Nopean talouskasvun lisäksi on tapahtunut myös monenlaista muuta positiivista kehitystä. – Kolumbia on päässyt eroon väkivaltaongelmistaan ja siellä rakennetaan hyvin paljon infrastruktuuria, teitä, satamia ja lentokenttiä. Niissä suomalainen osaaminen on todella tarpeen, Landin sanoo. Kolumbiassa onkin jo paljon suomalaisia yrityksiä tytäryrityksineen, mutta Landin huomauttaa, että ruotsalaiset ovat paljon vahvemmin läsnä. Naapurimaan bisnesvainu onkin oivaltanut Latinalaisen Amerikan mahdollisuudet. – Täällä sanotaankin, että Sao Paulo on Ruotsin suurin teollisuuskaupunki Göteborgin jälkeen, Landin vitsailee. Myös norjalaiset tekevät näkyvästi bisnestä, koska heillä on osaamista öljyteollisuuden kanssa ja entuudestaan lämpimät suhteet Brasilian kanssa. Latinalainen Amerikka on yleisesti ollut marginaalinen vientikohde 3,0 suomalaisille pk-yrityksille. Paikallisia edustajia on hankittu, mutta he ovat saaneet elää omaa elämäänsä, koska suurempien mahdollisuuksien on nähty olevan esim. Kiinassa. Myös tämän suhteen tilanne on muuttunut, ja Latinalainen Amerikka nähdään strategisesti tärkeänä. Minkälaisiin kulttuurieroihin on syytä varautua? Olen tutkinut, miten suomalaiset johtavat paikallista edustajaverkostoaan Latinalaisessa Amerikassa, ja tutkimustulosten mukaan johtaminen onkin yksi suuri haaste. Paikalliset yritykset ovat tottuneet vahvempaan johtamiseen, joka jalkautuu aivan arkipäivätasolle. 2,0 ”Pelaaminen” kuuluu myös jollain tasolla toimintaan Latinalaisessa Amerikassa. Uudet edustajaehdokkaat voivat luvata enemmän mitä pystyvät tekemään, ja vastakumppanien motiiveista ei aina voi olla varma. Paikalliset edustajat kannattaa valita huolella ja heidän taustansa tarkistaa. Mitkä suomalaiset ominaisuudet ovat valttia Latinalaisessa Amerikassa? Luotettavuus sekä henkilö- että yritystasolla. Suomalainen on sanansa mittainen, ja tuotteet toimivat kuten on luvattu. Suomalainen on myös tunnettu rehtinä toimijana, ylimääräisiä pelejä ei pelata. Suuret 1,0 draamat tai äkilliset muutokset suunnitelmiin eivät myöskään kuulu suomalaiseen tyyliin. Aiotko jäädä Chileen pidemmäksi aikaa yrittämään? Mitä ikä- Euroalue -0,3 vöit Suomesta, kun olet Chilessä? Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Meillä on pienet lapset, joten yksi mahdollisuus on että palaamme Suomeen, kun heidän koulutie alkaa. Jatkan joka tapauksessa työskentelyä Latinalaisen AmeriLähde: IMF Peru 5,5 Venezuela 4,7 Chile 4,3 Argentina 4,2 Meksiko 3,6 Brasilia 3,0 Suomi 0,6 4.12 en ja potentiaalisten loppuasiakkaiden kartoittamiseen. Miten kuvailisit Latinalaista Amerikkaa toimintaympäristönä – Matti Landin 14 löytämiseen, markkinoiden avaamiseen sekä paikallisen kumppani- kan parissa myös Suomeen palatessa. Ikävöin Suomesta toimivaa yhteiskuntaa, jossa yksi puhelinsoitto riittää ratkaisemaan asiat! Nyt toisaalta osaan arvostaa päivittäisiä asioita vielä paremmin. Kaipaan myös suomalaista ruisleipää! 15
© Copyright 2024