PaikkaOppi Plus -info
Oppiaineiden integroiminen
Syksy 2015
Infon ohjelma
• Mikä hanke ja mitä tavoitteena? 15 min.
• Oppiaineiden integrointi: mitä ja miten? 15 min.
• Paikkatieto ja interaktiiviset kartta-alustat oppimisessa 1 h
• KAHVIA 20 min
• Millainen PaikkaOppi on oppimisympäristönä? 15 min.
• PaikkaOpin testaus käytännössä 40 min.
• Tehtäväidean suunnittelu alkuun ja jatkosuunnitelmat 30 min.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet - keskeisiä
käsitteitä
Eheyttävää opetusta toteutetaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien avulla.
Eheyttäminen = pyrkimys luoda kokonainen käsitys jostain opiskeltavasta aiheesta. Edellyttää
oppiaineiden integraatiota.
Perusopetuksen uusi ops
Opetuksen järjestäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen
oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Oppimiskokonaisuuksien aiheet suunnitellaan paikallisesti ilmentämään
toimintakulttuurin periaatteita.
”Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan
tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin hahmottaa
koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta. Samalla he
saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen.”
Monialainen on rinnastettavissa monitieteiseen, eli että esim. ympäristökysymyksiä käsitellään
eri aloilla ja pyritään luomaan monipuolista ymmärrystä. (Cantell, s. 14)
Monialaisuus ja monitieteisyys eivät automaattisesti johda eheään käsitykseen opiskeltavista
teemoista, koska eri alojen tiedot jäävät helposti toisistaan irrallisiksi.
Ilmiöpohjainen vai oppiainejakoinen integrointi?
• Ilmiöpohjainen: tavoitellaan monimutkaisesta ilmiöstä käsin opittavien tiedonalojen käsitteitä.
• Tiedonalalähtöinen eheyttäminen: yksinkertaisilla tiedonalojen käsitteellisillä välineillä pyritään
ymmärtämään monialaisemmin todellisen maailman monimutkaisia ilmiöitä.
Tiedonalalähtöisessä opettajat aloittavat etsimällä yhteisiä teemoja tai käsitteitä, jotka ovat
jokaisessa oppiaineessa relevantteja.
Lähde: Meeting Standards Through Integrated Curriculum,
Susan M. Drake and Rebecca C. Burns (2004).
Monitieteinen integraatio
TIEDONALALÄHTÖISYYS
Tiedonalojen välinen integraatio
Poikkitieteellinen integraatio
ILMIÖPOHJAISUUS
Eri aineiden oppitunneilla työskennellään yhteisen
projektin tai teeman parissa, mutta oman oppiaineen
lähtökohdista. Kukin opettaja suuntaa oppilaiden
huomiota myös eri aineiden välisiin yhteyksiin
sekä muistuttaa oppilaita kokonaisuudesta, jota ollaan
tavoittelemassa. Esim. kasvi- ja sienivärjäysprojekti.
Oppiainejakoisuus
Värjäysprosessia tarkastellaan biologian, kemian, kuvataiteen ja tekstiilikäsityön
näkökulmista. Biologia: sienten ja kasvien keräys, kemia: väriaine eristetään
sienistä, kuvataide: suunnitellaan tuotteet, tekstiilityö: tuotteiden valmistus.
Katso lisää:
http://www.mv.helsinki.fi/home/riraisan/tutkimus/integraatiop/index.htm
Pyritään löytämään yhteinen alue, jolla oppiaineet kohtaavat.
Oppiaineiden välisten suhteiden ja oppiaine-erityisyyksien löytäminen
tärkeää.
”Samaa käsitettä käytetään eri yhteyksissä, mutta onko käsitteen merkitys samanlainen eri
oppiaineiden yhteydessä? Millaisia tulkintaeroja syntyy? Tällaisten opettajien kanssa käytyjen
keskustelujen pohjalta on hyvä käydä keskustelua myös oppilaiden kanssa.
”Lähde: Miten toteuttaa yhteistyötä? Edu.fi
Oppiaineiden keskeisiä käsitteitä ei etsitä,
vaan lähdetään ongelmasta tai ilmiöstä liikkeelle.
Tämä voi olla esim. yhteiskunnallinen, ajankohtainen teema,
jota aletaan selvittää yhdessä. Kysymistä ja ihmettelyä ilman oppiainerajoja.
Ei tuloksia esimerkiksi matematiikan tai maantiedon näkökulmasta,
vaan miten eri tietämisen tavat avaavat maailmaa?
Ilmiöpohjaisuus
Integroimisen tapoja
• Rinnastaminen: saman teeman/ilmiökokonaisuuden opiskeleminen useassa
aineessa samanaikaisesti
• Jaksottaminen: samaan teemaan kuuluvien aiheiden järjestäminen peräkkäin
opiskeltavaksi
• Teemapäivät ja -viikot, erilaiset tapahtumat ja kampanjat
• Laajemmat oppimiskokonaisuudet eri oppiaineiden yhteistyönä
• Oppiaineiden ryhmittely oppiainekokonaisuuksiksi
• Kokonaisopetus, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä
Esimerkki kotitalouden ja uskonnon
integroimisesta
• ”Alppilan yläasteella uskonnon ja kotitalouden opettajat ovat toteuttaneet yhteistyötä saman
jakson aikana kahden eri kurssin ja eri oppilasryhmien välillä.
• Kotitaloudessa oli meneillään valinnaiskurssi ”Kulttuurikeitoksia”. Oppilaat hakivat tietoa
muutamien uskontokuntien ruoasta ja kokeilivat joidenkin ruokalajien valmistamista.
• Uskonnon kurssilla oppilaat pohtivat kysymyksiä: Miten uskonto vaikuttaa ruokaan? Millaisia
ruoka-aineisiin liittyviä säädöksiä ja rajoituksia eri uskonnoissa on ja miksi? Miten uskonnolliset
juhla-ajat näkyvät ruokakulttuurissa?
• Kurssin loppuvaiheessa pidettiin pari kertaa kummankin ryhmän yhteinen opetuskerta. Uskonnon
kurssilaiset kertoivat omista tuotoksistaan. Seuraavalla kerralla kaikki kokoontuivat
kotitalousluokassa, jossa valmistettiin ja maisteltiin aiheeseen suunniteltuja ruokia.
• Tällainen yhteistyö rohkaisi murtamaan yhden tyypillisen kurssimuotoisen koulusysteemin
yhteistyön esteen: samoilla oppilailla ei ole sopivia kursseja yhtä aikaa. Kahden eri oppilasryhmän
kohtaaminen toisen oppiaineen luokassa on omiaan avaamaan eheyttämisen esteenä koettuja
oppiainelokeroita.”
Lähde: Edu.fi
http://www.edu.fi/perusopetus/kotitalous/ops_kaytantoon/yhteistyo_muiden_oppiaineiden_kanssa/yhteiset_kasitteet_ja_si
sallot_ruoka_ja_uskonto