1. No category

nro 1 | 2016
Empowering
Business
Sarah
Caldicott
Hanketoveruus oli
Thomas Edisonin suurin
keksintö, sivulla 4
KEHA:n
digiloikka
Vikkelääkin rivakampi hanke
sivulla 12
You want
Microsoft?
We are 100%
partners
Empowering Business
1
Sisältö
Pääkirjoitus
Astu kanssamme
digitaaliseen maailmaan
3 |Pääkirjoitus
V
4 – 5 | Sarah ja Edisonin innovaatiot
6 – 7 | Innofactor – taas Microsoftin
vuoden kumppani
9 – 10 | Bruce Oreck kysyy, missä tarina?
11
| Innofactor osti Cinterosin
12 – 13 | KEHA-keskus ja hankekesytys
14 – 15 | Rapala uistelee tulevaan
16
| Tätä on älykäs pilvi
17 – 18 | Finavia rakentaa ekosysteemiä
s. 17
Empowering Business
Innofactorin sidosryhmälehti päättäjille
Julkaisija Innofactor Oyj, Keilaranta 9,
02150 Espoo
Lehden toteutus Talentum Media Oy
Palautteet [email protected]
Päätoimittaja Sami Ensio, Innofactor Oyj
Toimituspäällikkö Leila Heijola, Innofactor Oyj
Toimitus Kauko Ollilla, Heidi Hammarsten,
Vesa Kaartinen
uosi 2015 oli Innofactorille merkittävä monessa
suhteessa. Microsoft valitsi meidät vuoden
kumppaniksi Suomessa ja saimme runsaasti
kansainvälistä tunnustusta.
Jatkoimme laajentumista Pohjoismaissa yritysoston kautta hankkimalla ruotsalaisen CRM-osaajana
tunnetun Cinteros AB:n. Nyt olemme valmiimpia kuin
koskaan palvelemaan pohjoismaisia asiakkaitamme
korkeatasoisilla Microsoft-pohjaisilla ratkaisuillamme
yli 500 huippuasiantuntijan voimin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.
Innofactorin asiakkailleen tarjoama lisäarvo näkyy
parhaiten toteuttamiemme ratkaisujen kautta. Tässä
lehdessä on useita esimerkkejä siitä, millaisia käyttökokemuksia ne tarjoavat niin asiakkaidemme omille
asiakkaille kuin työntekijöille.
Voit tutustua Finavian ekstranetiin, KEHA-keskusten
sähköiseen työympäristöön ja Rapalan toiminnanohjausjärjestelmään. Ratkaisuissamme lähdemme siitä, että
niiden käyttäminen on helppoa, nopeaa ja turvallista.
Innofactorin tarjonta eroaa kilpailijoista siinä, että
pystymme markkinoiden ainoana toimijana tarjoamaan asiakkaillemme yhden katon alta johtavan
Microsoft-pohjaisen ratkaisun digitaaliseen liiketoimintaan, joustavaan työskentelyyn sekä liiketoiminnan
tuottavuuden parantamiseen.
Yhdistämällä osaamisemme näiltä alueilta pystymme kehittämään asiakkaidemme kokonaisvaltaisia
prosesseja – tai jopa muuttamaan koko toimintamallia.
Älykkään ja turvallisen pilven avulla asiakkaidemme
ratkaisut integroituvat saumattomasti yhteen sekä
mahdollistavat edistyneen analytiikan ja koneoppimisen. Innofactorin CTO Janne Heikkinen valottaa
tarkemmin visioita pilvipalveluiden tuomista mahdollisuuksista.
Toivottavasti ehdit käyttää tovin arvokasta aikaasi
ja tutustua lehtemme tarjontaan. Järjestämme huhtikuun 19. päivä huippuseminaarin Microsoft Talossa,
jossa toivon myös näkeväni sinut. Antoisia lukuhetkiä.
Art Director Päivi Joensuu, Faktor Oy
Ilmoitusmyynti
[email protected]
Repro ja sivunvalmistus Toni Piipponen,
Simo Winqvist, Faktor Oy
Sami Ensio
Toimusjohtaja
Innofactor Oyj
Paino PunaMusta Oy, 2016
Kannen kuva Diana O. Rasche
2
Empowering Business
Empowering Business
3
Ratkaisukeskeisyys
työntekijät kokoontumiskäytännölle
antoivat, pidettiin noin kello 19 alkaen, mitä
vaihtelevimpien eri tieteen- ja toimialojen
kokeiden lomassa.
Kirjava spesialistijoukko kohtasi ja vaihtoi
näkemyksiä ja kertoi tarinoita. Ihmiset tutustuivat toisiinsa, hiljalleen mutta syvästi.
Tämä harjoite kasvoi yhteistyön tärkeimmäksi jalostajaksi. Tavoitteena ei ollut joku
tietty ratkaisu, vaikka istunnot saattoivat
jatkua aamutunneille.
Päämääränä oli mahdollistaa ratkaisun
löytyminen. Se, mitä käytännöstä syntyi
suoraan, olivat uudet kontaktit ja vuorovaikutussuhteet jonkin ongelman ympärillä.
Pitkin vuorovaikutusta nousi myös uniikkeja
kysymyksiä – ja ennen muuta vastauksia.
”Thomas Edison on yksi
historian tuotteliaimmista
innovaattoreista. Hän
myös ymmärsi työnsä
tulevaisuutta – meidän
nykyisyyttämme –
mullistavan merkityksen.
On hauska kuvitella, mitä
hän tekisi juuri tänään.”
– Sarah Miller Caldicott,
joka on kirjoittanut
aiheesta kaksi kirjaa
Inventing the Future:
What Would Thomas
Edison Be Doing Today?
(2011)
Midnight Lunch:
The 4 Phases of Team
Collaboration Success
from Thomas Edison’s Lab
(2013)
Thomas Edison oli
innovaattorien puutarhuri
Matka legendaarisen
sukulaisen menneisyyteen
johdatti Sarah Caldicottin
näkemään Edisonin
vaaliman ryhmäluovuuden.
Teksti Kauko Ollila
Kuva Shutterstock
Sarah Caldicott on aamun keynotepuhuja Innofactorin Empowering
Business -päivässä 19.4.2016.
Tarkempi ohjelma tämän lehden
takasivulla.
4
Empowering Business
M
ielikuvamme yksinäisestä älyköstä nimeltä Thomas Edison maailmaa
muuttavien keksintöjensä ympäröimänä ei voisi
olla pahemmin pielessä. Hänen tekniset
läpimurtonsa olisivat jääneet syntymättä
ilman pienissä työryhmissä sytytettyä
hanketoveruuden katalyysiä, sanoo Sarah
Caldicott.
Sarahin osalta kaikki alkoi fonograafista,
omilta vanhemmilta saadusta iso-isosedän
”puhuvasta koneesta”. Miten Thomas Alva
Edisonista kehkeytyi se poikkitieteellinen
ihminen, joka vaikutti niin monen teollisuudenalan ja koko läntisen elämäntavan
kehitykseen niin paljon?
Tutkimusmatka johdatti Sarah Caldicottin
näkemään Edisonin vaaliman ryhmäluovuuden, josta ei aikaisemmin ollut liikoja
puhuttu.
Anna ratkaisun synnylle tilaa
Edison saavutti päämääränsä epäsuoralla ratkaisunhaulla, luomalla kontakteja
ihmisten ja työryhmien välille, eikä yksin
jääräpäisesti yrittämällä ja erehtymällä.
Näin valmistui pohja innovaatioille, jotka
vaikuttavat arkeemme tässä ja nyt.
Nainen päätyi ihastelemaan tätä mahdollistamisen kaavaa. Sen keskellä on idea
joukkoluovuuden esiin houkuttelusta.
Kaikki alkoi sittemmin maineeseen
nousseen Menlo Parkin laboratorioissa Kaliforniassa. Edison oli myynyt lennättimeen
liittyneen keksintönsä työnantajalleen
Työkaveri ei aina ole kollega
Western Unionille ja ottanut loparit. Saamillaan rahoilla hän pystytti koelaitoksen. Ajan
viimeisimmillä tarpeilla katettu teknokeidas
ei siltikään ollut ”se juttu”.
”Halusin selvittää, miten hän hankki
ympärilleen oikeat ihmiset ja miten hän
organisoi ja osallisti heidät.”
Yhteistyön epäsuora jalostus
Pienet, korkeintaan kahdeksan ihmisen
ryhmät ja avainihmisten katalystin rooli
ovat ”se juttu”.
”Midnight Lunch”, jonka nimen Edisonin
Hyvinkin erilaiset ihmiset eri puolilta organisaatiota alkoivat pitää toisiaan – ei vaan
työkavereina – vaan kollegoina.
”Tätä yritykset tarvitsisivat kipeästi tänäkin päivänä. Tulisi löytää yhteinen mieli – ei
vain funktioita”, Sarah vertaa.
Mutta se, miten tiimit jakavat asiansa,
pitää olla jollakin hanskassa.
”Usein unohdetaan se, mitä tehdään ja
miksi. Pakottamisen ja prosessien tilalle täytyy löytää innostus. Havainnointi, tarkkailu
ja tutkiminen kunniaan, samoin henkilökohtainen näkemys ja riskinotto!”
Sarah Caldicottin mielestä uusien
asioiden toimeenpano on liiaksi kiinni yksittäisissä hankkeissa ja prosessit ovat vain
tehtäväsarjoja. Usein luotetaan aivan liikaa
tekniikkaan.
Pulmallista on sekin, että suuryritysten
laboratorioissa tehdään hienoja yksittäisiä
juttuja, mutta niiden välinen sidos on usein
liian heikko mahdollistaakseen maksimaalista arvonluontia.
Mitä muuta Sarahin lähisukulaiselta
voidaan ottaa tähän päivään?
Missään Edisonin yrityksessä tai hankkeessa
ei ollut enempää kuin neljä hierarkiakerrosta. Uusi työntekijä sai heti jakaa tietojaan
useiden työryhmien kanssa ja hän oli aina
osallisena vähintään kahdessa projektissa.
Osalta ihmisiään Edison haki mainittua
katalystin, kiihdyttäjän roolia. He olivat
projektien vetäjiä, mutta jotain paljon
enemmän kuin vain nimettyjä liidereitä.
Heillä oli ainutlaatuista kapasiteettia tehdä
inspiraatio näkyväksi ja kääntää se toiminnaksi.
Tulisi löytää
yhteinen mieli –
ei vain funktioita.
”Näistä aineksista syntyvä yhteistoiminta vaikuttaa taustavoimana, aivan kuten
painovoima. Se on näkymätöntä, mutta silti
kaiken läpäisevää ja kaiken kattavaa”, Sarah
Caldicott päättää.
”Genius is one percent inspiration,
ninety-nine percent perspiration.” – Thomas
Alva Edison, Harper’s Monthly, syyskuu
1932. 
Ryhmä luo älykkyyttä ja älykkyys tietopääomaa
 Kollaboraatio alkaa kollegiaalisuudesta. Jos aito
toveruuden tunne puuttuu,
todellinen yhteistyö on
vaikeaa.
 Yhteistyö syntyy jaetusta
oppimisen kokemuksesta,
ei vain tehtävien toimeenpanosta.
 Vapaamuotoinen vuorovaikutus tehostaa yhteistyötä
paljon tehokkaammin kuin
kireä agenda. Jokainen
jäsen tulee osallistetuksi
keskusteluun eikä jää takaalalle.
 Kaikki tämä saa voimaa tarinoista, jotka taas syntyvät
tiimin jäsenten tutustuessa
toisiinsa.
 Kaiken taustalla vaikuttaa
inspiraatio. Se voi tulla
tiimin sisältä tai ulkopuolelta, vaikkapa vanhemmalta
asiantuntijalta.
 Kollaboraatio synnyttää
tietopääomaa. Se tulee
saattaa hyötykäyttöön
erilaisissa sovellutuksissa.
Tämä pääoma on arvonluonnin perusta.
 Yhteistyö on innovaation
jänne, side ja näkymätön liima. Se antaa innovoinnille
suunnan ja perusvauhdin.
Ilman yhteistyötä innovointi lakastuu.
 Ryhmän yhteistyö luo yhteistä älykkyyttä. Yhteisen
tietopääoman dokumentointi antaa muille tiimeille
valmiin jalansijan jatkaa
saavutetuista asemista
eteenpäin.
 Kollaboraatio rakentuu
mutkikkaista systeemeistä.
Ilmiöt tapahtuvat päällekkäin ja limittäin asioiden
lineaarisen järjestyksen
sijasta.
Empowering Business
5
Microsoftin
vuoden
kumppani
Vuoden
kumppani.
Microsoft Oy:n
toimitusjohtaja
Pekka Horo (vas.)
ja Innofactorin toimitusjohtaja Sami
Ensio herkuttelevat Microsoftin
Innofactorille
suomalla tunnustuksella.
“Tietotekniikan
avaintehtävä on
auttaa bisnestä”
Innofactor saavutti viime vuonna kolme erityistunnustusta Microsoftin
kumppaniyrityksen joukossa. ”Innovatiivinen edelläkävijä, joka tarjoaa
asiakkaille konkreettisia bisneshyötyjä.” Siinä menestyksen pääkriteerit
Microsoftin toimitusjohtajan, Pekka Horon, tiivistämänä.
Teksti Vesa Kaartinen Kuva Aino Huovio
M
Pekan vinkit
päättäjille
Samin vinkit
päättäjille
Yrityksen liiketoiminta
määrittää,mihin teknologia-alueisiin kannattaa
investoida. Enää ei ole
teknologiainvestointeja ja
”muita” investointeja.
Prosessioptimointi auttaa
jatkossa ratkaisemaan
organisaatioiden ongelmia
pistemäisten pulmien
sijaan.
Asiakaskokemus digitalisoituu. Uuden teknologian
avulla asiakkaiden tarpeita
ja tyytyväisyyttä on mahdollista seurata nykyistä
paremmin.
Asioiden internet (IoT) ja
sensoridatan hyödyntäminen luovat kokonaan uudenlaisen verkoston työn
tekemisen ja prosessien
digitalisointiin.
Muutokset koskevat tavalla
tai toisella kaikkia yrityksiä
6
Empowering Business
 Big Data, analytiikka ja
koneoppiminen korvaavat
rutiineja ja parantavat
tuottavuutta. Analytiikka
vie automatisoinnin uudelle, korkeammalle tasolle.
 3D-tulostamisen myötä
tavaroiden valmistus siirtyy
lähemmäs kuluttajia ja
muuttaa työn tekemisen.
 Tietotekniikan kehitys
vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Sekä yritysten että
julkishallinnon päättäjien
on mietittävä, mitä uusi
maailma tarkoittaa organisaatioiden toiminnalle.
icrosoft Oy nimesi
Innofactorin vuoden
suomalaiskumppaniksi
jo toistamiseen. Edellinen vastaava tunnustus
tuli vuonna 2011. Vuosien varrella vuoden
kumppanimainintoja on kertynyt Suomessa
yhteensä kolme yhdeksästä tarjolla olleesta.
Kansainvälisesti näitäkin vertailukelpoisempi saavutus oli finaalipaikka viime vuoden kahdessa globaalissa palkintosarjassa.
Innofactorin vankilanhallintajärjestelmä
kilpaili Public Safety and National Security
-kumppanisarjassa ja koulujen oppimistyöväline Innofactor Skilli Education-kumppanisarjassa.
”Erittäin hyvä saavutus. Microsoftilla on
maailmalla yli 600 000 kumppaniyritystä.
Kun tulee valituksi loppukilpailuun sen
kokoisesta joukosta, sovellusten täytyy
olla korkealaatuisia”, Pekka Horo sanoo.
Suomesta ei mikään muu yritys ole pystynyt
saavuttamaan vastaavaa määrää finaalipaikkoja tai palkintoja Microsoftin kansainvälisissä kilpailuissa.
Horo korostaa kumppanuuksien merkitystä Microsoftin oman tuotekehityksen
ja liiketoiminnan näkökulmasta. Noin 95
prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee
kumppanien kautta.
”Kumppaniemme innovaatiot kannustavat kehittämään teknologiaa ja jatkojalostamaan tuotteita myös Microsoftin maailmanlaajuisen organisaation asiantuntijoiden
kanssa”, Horo sanoo.
Vaativat asiakkaat edesauttavat
tuotekehitystä
Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio
pitää tunnustuksia työntekijöiden – mutta
erityisesti myös yrityksen suomalaisten ja
pohjoismaisten asiakkaiden – ansiona.
”Haluamme olla enemmän kuin pelkkä
teknologiatoimittaja. Keskustelemme
jatkuvasti asiakkaiden kanssa ja mietimme
yhdessä, miten he voisivat parantaa omaa
bisnestään digitalisoinnin, analytiikan ja
automatisoinnin avulla”, hän sanoo.
”Päämarkkina-alueemme asiakkaat ovat
monissa asioissa niin edistyksellisiä, että
pärjätäkseen täällä pitää pystyä tekemään
myös kansainvälisesti kärkitason ratkaisuja.
Totta kai sekin lämmittää, että olemme
myös ulkopuolisen tahon arvion mukaan
oikealla asialla.”
Myös Horon mukaan Suomella on yritysten ja liiketoiminnan kansainvälisen kasvun
perusedellytykset hyvällä mallilla. ”Meillä on
korkeasti koulutettua väkeä. Meillä on investoitu teknologisiin perusedellytyksiin, kuten
langattomaan verkkoon. Olemme myös
pilvipalveluissa Euroopan edelläkävijämaita.”
”Digitalisaatio tarjoaa jopa pienyrityksille
mahdollisuuden haastaa isojakin kilpailijoita maailmalla. Pilviteknologia luo loistavat
edellytykset aplikaatiopohjaisten tuotteiden ketterään kehittämiseen. Pitää vain
uskoa omaan osaamiseen ja innovaatiokykyyn. Se on asennekysymys”, Horo sanoo.
Näin
voittajat
valittiin
 110 maakohtaista kumppanisarjaa
 43 maailmanlaajuista kumppanisarjaa
 yli 2300 ehdokasta 108 eri maasta
 eniten pilvisovelluksia
 yli 600 arvioijaa
 joka ehdokkaalle kolme sokkotestiä
 lisäarvo asiakkaalle, skaalautuvuus, integroitavuus, tietoturva,
esineiden internet ja automaatio
avainkriteereinä
Empowering Business
7
Bruce
Oreck
365 ja OnePoint mahdollistavat
”Office
yhdessä hallitun kokeilukulttuurin ja
reagoinnin toimintaympäristön
nopeisiin muutoksiin.”
Heikki Heikkilä, Tietohallintojohtaja,
ELY-keskusten sekä TE-toimistojen
kehittämis- ja hallintokeskus
Tarina.
”Suomalainen
insinöörimieli
kuvittelee,
että tuotteen
erinomaisuuksien
luetteleminen
vakuuttaa
asiakkaan. Ei
onnistu!” sanoo
Aalto-yliopiston
Venture-ohjelmassa opettava
Yhdysvaltain
entinen Suomen
suurlähettiläs
Bruce Oreck.
Teknologia ei myy,
tarina myy
Innofactor rakensi muutamassa viikossa sähköisen työympäristön 7000 työntekijän tarpeisiin. Nykyaikaiset
yhteistyövälineet ovat apuna työtekijöiden arjessa ja
tukevat toiminnan kehittämistä digitaaliseksi.
Bruce Oreckille Suomi
on kiinnostava maa
täynnä vahvuuksia ja
mahdollisuuksia. Meidän
pitää vain harjoitella
tarinankerronnan taitoa.
Lue lisää: www.innofactor.com/onepoint
Teksti Heidi Hammarsten Kuvat Aino Huovio
Bruce Oreck on päivän toinen
keynote-puhuja Innofactorin
Empowering Business -päivässä
19.4.2016. Tarkempi ohjelma tämän
lehden takasivulla.
8
Empowering Business
Y
hdysvaltain entinen Suomen
suurlähettiläs Bruce Oreck
on myös menestynyt yrittäjä,
joka voisi asua missä päin
maailmaa tahansa. Kautensa
jälkeen hän asettui Helsinkiin ja ryhtyi
opettamaan Aalto-yliopiston Ventureohjelmassa. Suomalainen ihmettelee miksi,
Oreck vastaa kysymällä miksi ei.
”Pidän kiinnostavista ja haastavista
asioista. Suomessa on menossa valtava
muutos, ehkä suurin ikinä. Digitalisaatio
muuttaa kaikkea liiketoimintaa ja lisäksi
yhteiskunnan perusrakenteita.”
Oreckin analyysin mukaan Suomi on
joutunut tehosekoittimeen, eikä kukaan
vielä tiedä minkä makuinen pirtelö sieltä
tulee ulos. Hän haluaa kuitenkin olla mukana vaikuttamassa siihen, että lopputulema
maistuu hyvältä. Peruslähtökohdat meillä
ovat joka tapauksessa kunnossa.
”Nuori polvi on täällä äärimmäisen fiksua
ja hyvin koulutettua. Kansakunnan arvot
ovat kunnossa, täällä tiedetään mikä on
tärkeää. Teknologiaosaamista ja innovaatiokykyä on runsaasti.”
Mutta mikä sitten on pielessä, kun
potentiaali ei tunnu muuttuvan työpaikoiksi eikä talous lähde lentoon? Oreck
huomauttaa, että itse asiassa kaikki digiajan
uudet mahtiyritykset tulevat Yhdysvalloista
eikä Euroopasta: Google, Facebook, Uber,
Airbnb…
Empowering Business
9
Yrityskauppa
Tunneyhteys.
”Sinulla voi olla
maailman paras
hiusharja, mutta
minusta et saa
asiakasta”, hörähtää Bruce Oreck.
Asiakaskokemuksessa on paljon
parannettavaa
Oreck ei kuitenkaan suostu vastaamaan
kysymykseen, missä suomalaisyritykset
ovat huonoja. Parempi kysymys olisi, mitä
meidän pitää vielä oppia.
”Jos lapsesi ei ole vielä opetellut ajamaan
polkupyörällä, et sano, että hän on huono
pyöräilyssä. Jos et ole koskaan opiskellut
kreikan kieltä, et sano että olet huono
kreikassa. Yhtä lailla voi sanoa, että yritykset
voivat oppia uusia taitoja harjoittelemalla
niitä.”
Kasvua. Cinterosin kanssa Innofactorilla on yli 500
työntekijän Microsoft-osaamiskeskus Pohjolassa.
Kuvassa (vas.) Mikael Alexin, Silvia Werin Rabionet
ja Jessica Rosenberg Tukholman toimistolla.
Innofactor osti
ruotsalaisen Cinterosin
Hyvä tarina
on tänään
paljon tärkeämpi
kuin koskaan.
Se taito, jota kasvuhakuisten suomalaisyritysten pitäisi nyt ahkerasti harjoitella,
on Oreckin mukaan markkinointi. Erityisen
tärkeää on onnistuneen markkinoinnin
peruste – tarinankerronta.
”Tarinankerronta on ihmiskunnan peruspiirre, jolla on aina siirretty eteenpäin meille
tärkeitä asioita. Koskaan ennen se ei ole
ollut niin tärkeä kuin nyt, kun digitalisaatio
on tuonut tarjolle äärettömästi informaatiota ja valinnanvaraa. Vaihtoehtoja on
tasan kaksi: joko erotut ja jäät mieleen tai
unohdut. Välimuotoja ei ole.”
Suomalaisella insinöörimielellä on taipumus kuvitella, että tuotteen erinomaisten
ominaisuuksien luetteleminen vakuuttaa
asiakkaan. Ei onnistu, sanoo Oreck.
10
Empowering Business
Kauppa on pitkä askel
Innofactorin
pohjoismaisessa
kasvustrategiassa.
Teksti Kauko Ollila
Kuva Fredrik Stehn
Päätös syntyy tunteella, sitten
etsitään faktat
”Faktat eivät riitä, tieto menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 90 prosenttia
ihmisten päätöksenteosta perustuu tunteisiin. Sitten kun päätös on tehty, aletaan
suodattaa tietomassasta faktoja.”
Business-to-business-liiketoiminta ei
Oreckin mielestä tässä suhteessa eroa
mitenkään kuluttajaliiketoiminnasta. Vielä
1990-luvulla ehkä vielä oli näin, mutta
nykyisin vallitsee digitaalinen läpinäkyvyys:
yrityksetkin voivat vertailla tuotteita ja
ostaa mitä tahansa mistä päin maailmaa
tahansa.
”Sillä ei ole mitään väliä, millainen tuote
on kyseessä. Tuotteeseen pitää syntyä
tunneyhteys. Ei ole enää b-to-b:tä on vain
i-to-i:tä, ihmiseltä ihmiselle.”
Hyvää tarinaa ei synny ilman asiakkaan
tuntemista ja kuuntelemista.
”Täytyy tietää, kenelle tarinaa on kertomassa. Et lue lapsellesi Dostojevskia eikä
kavereille kerrota Hanhiemon tarinoita.
Sinulla voi olla maailman paras hiusharja,
mutta minusta et saa asiakasta.”
R
uotsalaisen Cinteros AB:n koko
osakekanta siirtyi Innofactorin
omistukseen alkuvuodesta
2016. Myyjäosapuolena oli
Cinterosin johto.
Cinteros on Ruotsin johtavia IT-palveluyrityksiä. Se toimittaa lähinnä Microsoft
Dynamics CRM -pohjaisia ratkaisuja. Yhtiön
palveluksessa on yli 100 työntekijää.
Yritysosto vahvistaa Innofactorin asemaa
yhtenä johtavista Microsoft-ekosysteemiin
keskittyneistä it-palveluntarjoajista Pohjoismaissa.
Cinterosin toimittamat Microsoft Dynamics CRM -pohjaiset ratkaisut tukevat valittujen toimialojen liiketoimintaprosesseja.
Näitä toimialoja ovat muun muassa ammatti- ja muut järjestöt, koulutusorganisaatiot,
palveluyritykset, kiinteistöjen hallintaan ja
rakentamiseen erikoistuneet yritykset sekä
julkinen sektori.
Yritys on saavuttanut ylimmän tason
Microsoft Dynamics CRM -kumppaniohjelmassa ja on nimitetty vuoden Microsoft
Dynamics CRM -kumppaniksi Ruotsissa
useina vuosina. Cinterosin asiakkaita ovat
esimerkiksi Svenskt Näringsliv, IF Metall,
Kommunal, Vision, Riksbyggen, Scandic ja
Sodexo.
Cinterosin tilikauden 2015 liikevaihdon
arvioidaan olevan noin 11 miljoonaa euroa
(noin 100 miljoonaa Ruotsin kruunua) ja
käyttökatteen noin 9 prosenttia.
Cinterosin toimitusjohtaja Robert
Erlandsson jatkaa Innofactorin Ruotsin
yhtiön toimitusjohtajana, ja hänestä tulee
Innofactor-konsernin Ruotsin maajohtaja
sekä uusi jäsen Innofactorin johtoryhmään.
Cinterosin hankinnan jälkeen Innofactorilla on yli 500 työntekijän Microsoftpohjainen osaaminen ja asiantuntemus
Pohjoismaissa.
Yritysosto tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Cinterosin asiakasvertikaaliin
pohjautuville ratkaisuille Suomessa ja
Tanskassa, sekä toisaalta tuo Innofactorin
palvelut Cinterosin ruotsalaisten asiakkaiden saataville.
Empowering Business
11
KEHA:n ennätyksellinen
digiloikka
Sähköinen
työympäristö
”Kysymys on siitä, että tietohallinnon
pitäisi sen vanhan ja turvallisen palvelusetin
lisäksi pystyä tarjoamaan alustoja ja välineitä
nopeisiin muutoksiin, kokeiluihin ja siihen,
että työntekijät itse kehittävät toimintaansa
digitaaliseksi”, tähdentää Heikkilä.
Ellei jotain pysty tarjoamaan, hankkivat
käyttäjät palveluja itse vaikka netistä.
Vikkelää, mutta millä välineillä?
Määrittelyjä oli tehty aiemmin, mutta niistä
oli ollut vaikea edetä toteutukseen. Vaan
uuden organisaation mukanaan tuoma
pakko olikin nyt paras konsultti.
JP Wirta:
”Digitalisaatio
on hukan
poistamista.”
Kiihdyttäjä.
KEHA-keskuksen
digitaalisen työympäristön
julkaisua juhlittiin vain
noin kuukausi sen jälkeen,
kun Innofactorilla oli
ensimmäistä kertaa kuultu
talon tarpeista.
Teksti Kauko Ollila
Kuvat Aino Huovio
12
Empowering Business
K
EHA-keskus on valtakunnallinen, hajautetulla toimintamallilla toimiva ELY-keskusten
sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja
tuottava virasto.
Jo aikaisemmin oli talossa nähty, että
vikkelän toiminnan alustoja pitäisi ihmisille
tarjota, mutta välineistön kanssa oli vähän
epävarmuutta.
”Yhtäkkiä sitten vuoden 2014 lopulla
saimme tietää, että uusi virasto eli KEHA
perustetaan heti 2015 vuodenvaihteessa”,
muistelee Heikki Heikkilä, KEHA-keskuksen tietohallintojohtaja.
Silloin tehtiin itse asiassa aivan uhkaroh-
Bimodaali IT antaa
valmiudet kehittää
uusia palveluita
turvallisesti, tähdentävät Innofactorin
vanhempi konsultti
JP Wirta (vas.) ja
KEHA-keskuksen
tietohallintojohtaja
Heikki Heikkilä.
kea päätös siitä, että uudelle organisaatiolle
ja sen n. 550 työntekijälle rakennetaan
muutamassa viikossa sähköinen työympäristö, joka sitten laajennetaan myöhemmin
koko 30 viraston ryppäälle.
Tunnistautumispalvelut olivat jo lähes valmiit ja palvelun runko toteutettiin Innofactorin OnePoint-käyttöönottomallilla viikossa.
”Yritys-erehdys-konsepti on oikea malli ja
bimodaali IT antaa valmiudet kehittää uusia
palveluita turvallisten alustojen päälle. Ja
nopeasti”, summaa Heikkilä.
Bimodaalissa tietohallintomallissa
palveluiden toimitus on siis jaettu kahtia:
toinen lähtee luotettavuudesta ja toinen
ketteryydestä.
Koulutus ja pienet tekniset tarkennukset
toteutettiin nopeissa iteraatioissa varsinaisen sisällönsyötön rinnalla. Aivan aluksi
uusi intra avattiin KEHA-keskukselle, mutta
teknisesti se oli heti valmis lopullista 7 000
hengen laajuista käyttöönottoa varten.
”Hanke oli kaikin puolin onnistunut ja
hyvä esimerkki Innofactorin tavasta toteuttaa menestyksekäs IT-projekti asiakkaalle”,
kehuu digitaalisen yhteistyön ja verkkopalveuiden kehityksestä vastaava sekä
konsulttina toimiva JP Wirta.
Kaksineuvoisuudella vauhtia
Mikä hulluinta, niin jokainen vaihe on toteutettu ilman, että osapuolet olisivat edes
nähneet nenäkkäin. Asiat tehtiin yhteisiä
digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
”Me uskalsimme tarjota alustan ja kasan
ideoita sekä omaa ja Innofactorin asiantuntijavoimaa sellaisten ihmisten käyttöön, joilla
oli uskallusta ja näkemystä uudentyyppisen
palvelun kasaamisesta”, täydentää Heikkilä.
Hanke oli nopea, joka tavalla onnistunut
ja valtavan kustannustehokas. Mutta siinä,
missä Innofactor teki Suomen ennätyksen näin laajan palvelukokonaisuuden
käyttöönotossa, ovat asiakkaan kokemukset
toisaalla – ja hyvä niin.
Innofactorilla oli merkittävä rooli myös
asiakkaan muutoksen läpiviennin tukemisessa. Erityisen hienoa oli se, että erilaiset
käyttäjäryhmät loivat omat käyttöympäristönsä ja toimintamallinsa.
Esimerkkinä ovat erilaiset maksatuspäätöksiin liittyvät tehtävät, jotka hoidetaan
nyt yhdessä digitaalisessa ympäristössä.
Sen suunnittelivat ja rakensivat käyttäjät
itse omia tarpeitaan vastaaviksi. Maksatusjonot ovat poistuneet, todelliset prosessin
pullonkaulat ovat nyt muualla.
Hanke tukee organisaatiokulttuurin kehitystä digitaalisuuden hyödyntämisessä vielä
pitkään käyttöönoton jälkeenkin.
Digitalisaatio – hukan minimointia!
Heikki Heikkilän mukaan valtion perinteiset
mammuttihankkeet muuttuvatkin alustojen
hankinnaksi. Samalla niiden toteuttamisen
fokus vaihtuu:
”Yleensä näiden hankkeiden vaikutusta
katsotaan loppuasiakkaiden kautta, mutta
vielä tärkeämpää on varmistaa se, että organisaatio pystyy näiden avulla toimittamaan
palveluitaan.”
Tuo tiukka asiakasajattelu on vanhan
maailman pelisääntöjen mukaan syntynyttä. ”Asiakashan ei välttämättä edes osaa
kuvitella, miten palvelu voidaan tarjota tai
työkulttuuria tai toimintatapoja tehostaa
paremmin kuin ennen.”
Hankkeessa näyttää toteutuneen digitalisaation korkea tavoite – että se ei ole
itsessään päämäärä vaan väline.
”Digitalisaatio on hukan poistamista”, JP
Wirta tiivistää.
”Se myös tasapäistää tiedon tuottamisen
ja mahdollistaa kokeilun. Siksi virallisten
tahojen on hyvä laskeutua jalustalta ja
luoda esimerkillä kulttuuria sujuvasta
kommunikaatiosta sekä antaa lupa kokeilla
ja epäonnistuakin”, hän teroittaa.
Ensimmäinen
lajissaan
ELY-keskuksia ja TE-toimistoja koskeva hanke oli ensimmäinen laaja ja
täysimittainen Office 365 -käyttöönotto valtionhallinnossa. Sen päälle
toteutettiin intranet sisältöineen neljässä viikossa ja kokeilun kulttuurilla.
Tämä mahdollisti ketterän toiminnan – kyseessä ei ollut miljoonahanke pitkine suunnitteluineen, kuten
tavallisesti.
Palaute asiakkaalta ja käyttäjiltä
on ollut huikean hyvä. Nyt koko
virastoryppään ja n. 7000 työntekijän
yhteistyön malleja on digitalisoitu
saatujen kokemusten pohjalta.
Mikä ELY-keskus?
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon
alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. ELY-keskus on
alueiden kehittäjä ja EU-rahoituksen
myöntäjä. ELY-keskus ohjaa myös
työ- ja elinkeinotoimistoja.
Empowering Business
13
Rapala
ERP
Kansainvälinen
kalainnarraaja
Kymmenissä maissa
toimivan Rapalan
jättimäinen tuotekirjo on
kuitenkin kaikkea muuta
kuin uistimia.
Teksti Kauko Ollila
Kuvat Aino Huovio
R
Vapaat tyttäret.
”Yksiköillä on paljon
valtaa omaan tekemiseensä, kunhan
tulosta syntyy”,
sanoo Rapalakonsernin talous- ja
varatoimitusjohtaja
Jussi Ristimäki.
14
Empowering Business
apala on tunnettu tuotemerkki niin koti- kuin ulkomailla,
mutta niinkin kansainväliseksi
firmaksi se on verraten pieni.
Mielikuvissa Rapala on edelleen uistinvalmistaja, mutta jo pitkät ajat on
viehebrändi omistanut esimerkiksi Peltosen
suksi- ja Marttiinin puukkotuotannon.
Suomessa se on muun ohessa metsästäjille
hyvin tuttu tukkuri.
Keskisuureksi suomalaiseksi pörssiyhtiöksi noin 3 000 työntekijän Rapala on siis
hajautunut tapaus. Sillä on omat tai osin
omistetut tytäryhtiöt 37 maassa.
Tämä yhdistyneenä ”vain” noin 300
miljoonan euron liikevaihtoon tekee siitä
kummajaisen kaltaistensa joukossa.
Kokoonsa nähden tällä perinteikkäällä
yrityksellä on varsin isoja kansainvälisiä haasteita. Kun ei ole suuria resursseja, pitää hallita
”säätyvällä ja hajautetulla johtamisella”.
Kävisikö tästä esimerkiksi se, että pääkallopaikalla ei ole sen kummemmin konsernitason henkilöstö- kuin IT-johtajaakaan, ei
edes IT-osastoa. Ne kaikki asuvat enemmän
ja vähemmän konsernin talous- ja varatoimitusjohtaja Jussi Ristimäessä. Ja tietenkin
tytäryhtiöissä on näitä toimintoja.
Eri fisut, eri vermeet –
myös toimistossa
Kalat ovat maailman eri kolkilla erilaisia, joten niin tietysti välineetkin. Tämä merkitsee
sitä, että tyttäret ovat varsin omavaltaisia
sekä hyvässä että pahassa.
Maayhtiöiden paikallinen osaaminen ja
yrittäjähenki ovat tärkeitä ajureita, mutta
monia asioita voisi tehdä fiksummin yhteisillä prosesseilla. Porkkana on taas toisaalta
keppiä parempi ohjain.
”Yksiköillä on paljon valtaa omaan tekemiseensä, kunhan tulosta syntyy”, Ristimäki
tuumaa.
Kullakin maaorganisaatiolla on omat,
ajan saatossa ilmestyneet IT- ja muut välineensä. Raportoinnin muodosta konserniin
päin on tarkat speksit, muttei juuri muusta.
”Pyrimme siihen, että maayhtiöiden uusiessa järjestelmiään ne tekisivät sen yhteisen
suunnitelman mukaisesti, mutta käskeä
emme niitä halua. Se ei vain toimi – paitsi
jos on aivan pakko!”
Useammassakin Rapalan filiaalissa on
Dynamics NAV -toiminnanohjausta, ja pääkonttori pyrkii pilotoimaan ja levittämään
hyviä käytäntöjä; tyyliin: ”valitkaa mikä lystäätte, mutta eikö tämä meidän esityksemme olisikin hyvä väline tähän saumaan!”
”Navia varmasti kehitetään keskitetysti,
mutta täysin yhteisiä prosesseja tuskin koskaan tulee. Kun näin on toimittu 50 vuotta,
niin joku ylhäältä tungettu kaikki samaan
pakottava prosessipolitiikka tekee sen, että
uistimien myynti unohtuu. Tässä ei voida
edetä järjestelmä edellä, vaan rajapintojen
kautta”, Ristimäki laskeskelee.
Yhdenmukaistamista – vaivihkaa
Rapala-kokonaisuuteen liittyy myös vahva
ydintiedon eli masterdatan hallinnan näkökulma: ”Meillä on noin 60 000 kaikille tyttärille yhteistä nimikettä. Jos sanon, että eri
maiden yksilölliset nimikkeet huomioiden
firma myy noin 100 000 (siis sata TUHATTA!)
eri tuotetta, niin se ei ole totuudesta kaukana. Mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole vielä
missään”, Ristimäki tuumaa.
Hiukan hajautuneelle nykyhetkelle kuvaavaa on taas se, että viittä tuotetta saattaa
näyttää myydyn yksi kappale. Todennäköisesti on kuitenkin yhtä tuotetta myyty viisi
kappaletta, koska se yksi tuote on usealla eri
koodilla eri maiden järjestelmissä.
”Vielä viisi vuotta sitten täällä Suomessa
ei tarkalleen tiedetty, mikä oli koko konsernin myydyin tuote.”
Yhteisiä prosesseja tarvitaan siis nykyistä
enemmän, muuten koko homma sirpaloituu vain lisää ja leviää lopuksi näpeistä.
Varsinkin, kun firma edelleenkin kasvaa
paljolti yritysostoin.
”Niinpä haimme kumppania sparraamaan yhteistä pohjaa, Rapalan tulevaisuutta, pala kerrallaan.”
Innofactor oli jo aiemmin ottanut
hoitaakseen Rapalan Suomessa olevien Dynamics NAV -järjestelmien ylläpidon. Tästä
edettiin puhumaan globaalin toiminnallisuuden edelleen kehittämisestä. Esimerkiksi
kullakin maayhtiöllä on omat toimistosovelluksensa, mutta pohdinnassa on siirtyminen kohti Microsoftin pilviratkaisuja.
Muitakin kumppanitarjokkaita oli, mutta
niiden kohdalla oli puutteita touhuun
tarttumisessa.
Kumppanusten toimia rytmittää innofactorlainen koordinaattori, joka on periaatteessa ja käytännössäkin perillä kaikesta
siitä, mitä asiakkaalla ja kumppanusten
välillä tapahtuu. Samalla sovittiin uusia
toimintamalleja sekä se, että tyhmiäkin
kysymyksiä tehdään.
Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä tavoite on saada ostojen suunnittelu nykyistä
yhtenäisemmäksi masterdatan hallintaprojektin tuloksia hyödyntäen.
Empowering Business
15
Finavia
Ekstranet
Älykäs
pilvi
Älykäs pilvi
asiakkaan ehdoilla
yhdeltä luukulta
Muurahaispesä.
Helsinki-Vantaan
lentokenttä on
myös 15 miljoonan vuotuisen
matkustajan
ostoskeskus, jonka
monisäikeisessä
ytimessä työskentelee Finavian
kehitysjohtaja
Eero Knuutila.
Innofactor lisää Microsoftin pilvialustoihin ketteryyden,
jatkuvan palvelukehityksen ja liiketoimintaosaamisen.
U
uden toimitusjohtajansa
Satya Nadellan mukana
perinteikäs ohjelmistotalo
Microsoft on kääntymässä
kovaa vauhtia skaalautuvien pilvipalveluiden tarjoajaksi. Mikä siinä
houkuttaa Innofactoria, yhtiön CTO Janne
Heikkinen?
”Microsoft on yksi johtavista hyperskaalan pilvipalvelutoimijoista ja perinteisesti
teknologia- ja tuotelähtöinen toimija.
Microsoftilla on oma Azure-pilvialustansa,
erittäin menestyksekäs Office 365 ja muita
johtavia pilvipalveluita”.
”Me toimimme tässä ekosysteemissä.
Innofactorin strategia on lähteä asiakkaan
tarpeista ja soveltaa niiden täyttämiseen
näitä Microsoftin pilvipalveluita”, Heikkinen
linjaa.
IT-palveluiden kehitys on ollut perinteisesti projektointia jollakin tietyllä alustalla,
mutta pilvimaailma hakeutuu kohti jatkuvaa palvelukehitystä.
Tässä tiimellyksessä Innofactor on kehittänyt oman Intelligent Cloud -tarjoaman
ja -palvelumallin. Se lähtee alustoista, joille
16
Empowering Business
Teksti Kauko Ollila Kuva Aino Huovio
on tunnusomaista jatkuva teknologinen
kehitys.
”Meidän roolimme on tarjota niin
teknologiat, jatkuvat palvelut kuin myös
palveluiden kehitys. Viimeisin on sitä hyvin
asiakaslähtöistä konsultatiivista tekemistä”,
Heikkinen kuvaa.
Samalla Innofactor on myös se ”yksi luukku” joka varmistaa, että asiakkaan valitsemat
teknologiat ja palvelut tukevat parhaalla
mahdollisella tavalla sen liiketoimintaa.
Parempaa tuottavuutta
pienemmällä pääomalla
Tähän saakka pilveä on myyty lähinnä
kustannussäästöt edellä. Ne ovatkin tärkeä
syy monelle asiakkaalle.
”Useat asiakkaat hakevat kustannussäästöjen lisäksi ketteryyttä. Se tarkoittaa kapasiteetin ja palveluiden nopeaa skaalautumista ylös kasvun mukana, mutta yhtä lailla
sopeuttamista tarpeen niin vaatiessa.”
Tässä on merkittävä ero aiempaan,
suuriin kertainvestointeihin perustuvaan
IT-palvelukehityskäytäntöön, verrattuna.
Heikkisen mukaan edistyneimmät asiak-
kaat alkavat ymmärtämään myös jatkuvan
palvelukehityksen etuja. Pilvimaailmassa se
tapahtuu ilman isoja kertainvestointeja, tuo
joustavuutta, mahdollistaa nopeat palvelukokeilut ja antaa mahdollisuuden kasvattaa
palveluiden kirjoa nopeasti. Sitä tietä myös
tuottavuus kohoaa.
”Innofactorin pyrkimyksenä on tuoda
aivan uutta lisäarvoa asiakkaan liiketoiminnalle pilvipalveluiden avulla.” Joskus
asiakkaalla ei ole näkyvää ongelmaa, vaan
pikemminkin uusi liiketoimintamahdollisuus, jota ei ole vielä tunnistettu.
Janne Heikkisen mukaan ”Intelligent
Cloud on Innofactorille strateginen kehitysalue, koska se on vahva tukijalka koko
meidän pohjoismaiselle toiminnallemme”.
Pilviälyn täysimittainen valjastaminen
hyödyttää myös pienempiä asiakkaita.
”Aiemmin esimerkiksi vaativat analytiikan ja koneoppimisen sovellukset ovat
olleet vain suuryritysten saatavilla, mutta
nyt joustava pilvipohjainen toimitusmalli ja
hinnoittelu mahdollistavat niiden skaalaamisen Azuresta myös pienten organisaatioiden käyttöön”, Heikkinen teroittaa.
Matka laadun ytimeen
Lentokenttäoperaattori
Finavia halusi Innofactorin
tekemään kanssaan
yhä parempaa
matkustuskokemusta.
Teksti Kauko Ollila
Kuvat Aino Huovio
H
elsinki-Vantaa on paitsi
keskeinen vaihtokenttä, myös
15 miljoonan matkustajan
ostoskeskus, joka tarjoaa työpaikan noin 20 000 ihmiselle.
Finavia taas on lentoasemayhtiö, joka
mahdollistaa sujuvan lentoliikenteen ja
kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle ja takaisin.
Se on myös valtaisan toimijaverkoston
napa, jonka arkea määrittää yksi asia yli
muiden: kentällä tallaava matkustaja ei
tee eroa sen välillä, minkä nimenomaisen
instanssin palveluksessa häntä vastaan
tuleva kentän työntekijä on. Kulkija odottaa
saavansa vastauksen kysymykseen ja palvelua tarpeeseen.
Finavia kehittää yhdessä Innofactorin
kanssa parhaillaan uuden sukupolven
versiota ekstranet-palvelustaan Airporta-
lista, josta tulee koko lentoasemayhteisön
tiedonkulun ja yhteistyön kanava ja matkustajakokemuksen tukevoittaja.
Mietinnän keskellä on keskitetty helppo
asiointi Finavian kanssa sekä lentoasemayhteisön toiminnan, tiedonkulun ja sisäisen
viestinnän parantaminen. Ja tottakai ekstranetin käyttöasteen nostaminen, sen sisällön
parempi kohdentaminen ja automaatio.
Airportalin tuottama ja saataville tuoma
tieto voidaan yhdistää tulevaisuudessa
muuhun lentoasemalla tuotettuun asiakastietoon sekä tiedolla johtamiseen, työnkulkuihin ja oikea-aikaisiin herätteisiin.
Uutta järjestelmää tulevat käyttämään
kaikki Finavia Oyj:n yksiköt sekä kaikki
lentoasemilla toimivat yritykset, yhdistykset
ja viranomaiset. Sen hiukan arkiseltakin
kuulostava tavoite on tuottaa oikea-aikaista
ja kustannustehokasta palvelua.
Empowering Business
17
Tiedon voima.
”En ole niin naiivi, että uskoisin
pelkän sanomisen voimaan.
Asenteeseen voi
vaikuttaa vähän,
mutta tiedon
jakamisella jo
enemmän”, on
Eero Knuutila
havainnut.
Lentoasemien
kilpailukyky
on kiinni koko
ekosysteemistä.
When your work flows, you can
Konseptoinnin lopputuloksena oli uusi
ekstranet-palvelun kuvaus. Siinä esitettiin,
miten Sharepoint 2013 -alustaan perustuva
ekstranet-palvelu saadaan vastaamaan tehokkaasti Finavian liiketoimintojen tarpeita.
Mobiililaitteiden kasvava käyttö oli suunnitelmissa keskeistä.
get more done in fewer clicks.
eliminate steps from your processes.
save time.
make it easier to access the data you need.
check your tasks as easily as your texts.
Keskellä on kulttuuri
Tuhannen kokin soppa
”Tulevaisuudessa lentoasemien kilpailukyky
ei ole kiinni yksittäisistä toimijoista vaan
koko ekosysteemistä. Keskeinen osa kokonaisuutta on lentoasemien kumppaniverkoston toiminta ja sitä tukevat järjestelmät”,
sanoo Finavian palvelukehitysyksikön
päällikkö Eero Knuutila.
Lentoasemaekosysteemin käyttäjätavoite
on 15 000 käyttäjää.
Finavian strategian ydin on Helsinki-Vantaan johtavan vaihtoaseman roolin edelleen
kehittäminen. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman on tarkoitus varmistaa vahva
kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä
kasvavassa vaihtoliikenteessä.
Finavialle on tärkeää myös kilpailukykyisen kotimaisen lentoasemaverkoston
olemassaolon varmistaminen.
Innofactorin tehtävänä oli alun perin
ekstranetin konseptointi. Sittemmin se pää18
Empowering Business
tyi myös toteuttamaan koko hanketta.
Konseptoinnin tavoite oli luoda tiekartta
sekä ensimmäisen vaiheen nykytilan
turvaamiselle että seuraavien vaiheiden
kehittämiselle kohti mahdollisimman hyvää
matkustajakokemusta.
Projektissa osallistettiin laajasti eri Finavian
toimijaryhmiä, ja sillä oli korkea päämäärä.
”Helsinki-Vantaan erottuminen hubina voi
tapahtua vain yhteisen vahvan palvelukulttuurin kautta. Se lähtökohta oli tekemisessä
keskeisintä.”
”Tämä taas vaatii ekosysteemin laajuista
kulttuurin muutosta. En ole niin naiivi,
että uskoisin pelkän sanomisen voimaan.
Asenteeseen voi vaikuttaa sanoilla ja juhlapuheilla vähän, mutta tiedon ja yhteisten
tavoitteiden jakamisella saa aikaan jo
enemmän. Näitä pitää siis saada jakoon.
Rinkiin kuuluu paljon toimijoita, joilla ei ole
Finaviaan mitään sopimussuhdetta”, tiivistää
Eero Knuutila.
work inspired.
Nintex makes automating workflow
quick and easy, so you can do more of
what you do best.
Finavia
Finavia Oyj on lentoasemayhtiö,
joka mahdollistaa sujuvan lentoliikenteen ja kansainväliset yhteydet
Suomesta maailmalle ja maailmalta
Suomeen.
Finavia ylläpitää ja kehittää 24
lentoasemaa Suomessa sekä koko
maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Sillä on omaa henkilöstöä noin 2200.
Empowering Business
19
20
Empowering Business