Empowering Business
nro 1 | 2016 Empowering Business Sarah Caldicott Hanketoveruus oli Thomas Edisonin suurin keksintö, sivulla 4 KEHA:n digiloikka Vikkelääkin rivakampi hanke sivulla 12 You want Microsoft? We are 100% partners Empowering Business 1 Sisältö Pääkirjoitus Astu kanssamme digitaaliseen maailmaan 3 |Pääkirjoitus V 4 – 5 | Sarah ja Edisonin innovaatiot 6 – 7 | Innofactor – taas Microsoftin vuoden kumppani 9 – 10 | Bruce Oreck kysyy, missä tarina? 11 | Innofactor osti Cinterosin 12 – 13 | KEHA-keskus ja hankekesytys 14 – 15 | Rapala uistelee tulevaan 16 | Tätä on älykäs pilvi 17 – 18 | Finavia rakentaa ekosysteemiä s. 17 Empowering Business Innofactorin sidosryhmälehti päättäjille Julkaisija Innofactor Oyj, Keilaranta 9, 02150 Espoo Lehden toteutus Talentum Media Oy Palautteet [email protected] Päätoimittaja Sami Ensio, Innofactor Oyj Toimituspäällikkö Leila Heijola, Innofactor Oyj Toimitus Kauko Ollilla, Heidi Hammarsten, Vesa Kaartinen uosi 2015 oli Innofactorille merkittävä monessa suhteessa. Microsoft valitsi meidät vuoden kumppaniksi Suomessa ja saimme runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Jatkoimme laajentumista Pohjoismaissa yritysoston kautta hankkimalla ruotsalaisen CRM-osaajana tunnetun Cinteros AB:n. Nyt olemme valmiimpia kuin koskaan palvelemaan pohjoismaisia asiakkaitamme korkeatasoisilla Microsoft-pohjaisilla ratkaisuillamme yli 500 huippuasiantuntijan voimin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Innofactorin asiakkailleen tarjoama lisäarvo näkyy parhaiten toteuttamiemme ratkaisujen kautta. Tässä lehdessä on useita esimerkkejä siitä, millaisia käyttökokemuksia ne tarjoavat niin asiakkaidemme omille asiakkaille kuin työntekijöille. Voit tutustua Finavian ekstranetiin, KEHA-keskusten sähköiseen työympäristöön ja Rapalan toiminnanohjausjärjestelmään. Ratkaisuissamme lähdemme siitä, että niiden käyttäminen on helppoa, nopeaa ja turvallista. Innofactorin tarjonta eroaa kilpailijoista siinä, että pystymme markkinoiden ainoana toimijana tarjoamaan asiakkaillemme yhden katon alta johtavan Microsoft-pohjaisen ratkaisun digitaaliseen liiketoimintaan, joustavaan työskentelyyn sekä liiketoiminnan tuottavuuden parantamiseen. Yhdistämällä osaamisemme näiltä alueilta pystymme kehittämään asiakkaidemme kokonaisvaltaisia prosesseja – tai jopa muuttamaan koko toimintamallia. Älykkään ja turvallisen pilven avulla asiakkaidemme ratkaisut integroituvat saumattomasti yhteen sekä mahdollistavat edistyneen analytiikan ja koneoppimisen. Innofactorin CTO Janne Heikkinen valottaa tarkemmin visioita pilvipalveluiden tuomista mahdollisuuksista. Toivottavasti ehdit käyttää tovin arvokasta aikaasi ja tutustua lehtemme tarjontaan. Järjestämme huhtikuun 19. päivä huippuseminaarin Microsoft Talossa, jossa toivon myös näkeväni sinut. Antoisia lukuhetkiä. Art Director Päivi Joensuu, Faktor Oy Ilmoitusmyynti [email protected] Repro ja sivunvalmistus Toni Piipponen, Simo Winqvist, Faktor Oy Sami Ensio Toimusjohtaja Innofactor Oyj Paino PunaMusta Oy, 2016 Kannen kuva Diana O. Rasche 2 Empowering Business Empowering Business 3 Ratkaisukeskeisyys työntekijät kokoontumiskäytännölle antoivat, pidettiin noin kello 19 alkaen, mitä vaihtelevimpien eri tieteen- ja toimialojen kokeiden lomassa. Kirjava spesialistijoukko kohtasi ja vaihtoi näkemyksiä ja kertoi tarinoita. Ihmiset tutustuivat toisiinsa, hiljalleen mutta syvästi. Tämä harjoite kasvoi yhteistyön tärkeimmäksi jalostajaksi. Tavoitteena ei ollut joku tietty ratkaisu, vaikka istunnot saattoivat jatkua aamutunneille. Päämääränä oli mahdollistaa ratkaisun löytyminen. Se, mitä käytännöstä syntyi suoraan, olivat uudet kontaktit ja vuorovaikutussuhteet jonkin ongelman ympärillä. Pitkin vuorovaikutusta nousi myös uniikkeja kysymyksiä – ja ennen muuta vastauksia. ”Thomas Edison on yksi historian tuotteliaimmista innovaattoreista. Hän myös ymmärsi työnsä tulevaisuutta – meidän nykyisyyttämme – mullistavan merkityksen. On hauska kuvitella, mitä hän tekisi juuri tänään.” – Sarah Miller Caldicott, joka on kirjoittanut aiheesta kaksi kirjaa Inventing the Future: What Would Thomas Edison Be Doing Today? (2011) Midnight Lunch: The 4 Phases of Team Collaboration Success from Thomas Edison’s Lab (2013) Thomas Edison oli innovaattorien puutarhuri Matka legendaarisen sukulaisen menneisyyteen johdatti Sarah Caldicottin näkemään Edisonin vaaliman ryhmäluovuuden. Teksti Kauko Ollila Kuva Shutterstock Sarah Caldicott on aamun keynotepuhuja Innofactorin Empowering Business -päivässä 19.4.2016. Tarkempi ohjelma tämän lehden takasivulla. 4 Empowering Business M ielikuvamme yksinäisestä älyköstä nimeltä Thomas Edison maailmaa muuttavien keksintöjensä ympäröimänä ei voisi olla pahemmin pielessä. Hänen tekniset läpimurtonsa olisivat jääneet syntymättä ilman pienissä työryhmissä sytytettyä hanketoveruuden katalyysiä, sanoo Sarah Caldicott. Sarahin osalta kaikki alkoi fonograafista, omilta vanhemmilta saadusta iso-isosedän ”puhuvasta koneesta”. Miten Thomas Alva Edisonista kehkeytyi se poikkitieteellinen ihminen, joka vaikutti niin monen teollisuudenalan ja koko läntisen elämäntavan kehitykseen niin paljon? Tutkimusmatka johdatti Sarah Caldicottin näkemään Edisonin vaaliman ryhmäluovuuden, josta ei aikaisemmin ollut liikoja puhuttu. Anna ratkaisun synnylle tilaa Edison saavutti päämääränsä epäsuoralla ratkaisunhaulla, luomalla kontakteja ihmisten ja työryhmien välille, eikä yksin jääräpäisesti yrittämällä ja erehtymällä. Näin valmistui pohja innovaatioille, jotka vaikuttavat arkeemme tässä ja nyt. Nainen päätyi ihastelemaan tätä mahdollistamisen kaavaa. Sen keskellä on idea joukkoluovuuden esiin houkuttelusta. Kaikki alkoi sittemmin maineeseen nousseen Menlo Parkin laboratorioissa Kaliforniassa. Edison oli myynyt lennättimeen liittyneen keksintönsä työnantajalleen Työkaveri ei aina ole kollega Western Unionille ja ottanut loparit. Saamillaan rahoilla hän pystytti koelaitoksen. Ajan viimeisimmillä tarpeilla katettu teknokeidas ei siltikään ollut ”se juttu”. ”Halusin selvittää, miten hän hankki ympärilleen oikeat ihmiset ja miten hän organisoi ja osallisti heidät.” Yhteistyön epäsuora jalostus Pienet, korkeintaan kahdeksan ihmisen ryhmät ja avainihmisten katalystin rooli ovat ”se juttu”. ”Midnight Lunch”, jonka nimen Edisonin Hyvinkin erilaiset ihmiset eri puolilta organisaatiota alkoivat pitää toisiaan – ei vaan työkavereina – vaan kollegoina. ”Tätä yritykset tarvitsisivat kipeästi tänäkin päivänä. Tulisi löytää yhteinen mieli – ei vain funktioita”, Sarah vertaa. Mutta se, miten tiimit jakavat asiansa, pitää olla jollakin hanskassa. ”Usein unohdetaan se, mitä tehdään ja miksi. Pakottamisen ja prosessien tilalle täytyy löytää innostus. Havainnointi, tarkkailu ja tutkiminen kunniaan, samoin henkilökohtainen näkemys ja riskinotto!” Sarah Caldicottin mielestä uusien asioiden toimeenpano on liiaksi kiinni yksittäisissä hankkeissa ja prosessit ovat vain tehtäväsarjoja. Usein luotetaan aivan liikaa tekniikkaan. Pulmallista on sekin, että suuryritysten laboratorioissa tehdään hienoja yksittäisiä juttuja, mutta niiden välinen sidos on usein liian heikko mahdollistaakseen maksimaalista arvonluontia. Mitä muuta Sarahin lähisukulaiselta voidaan ottaa tähän päivään? Missään Edisonin yrityksessä tai hankkeessa ei ollut enempää kuin neljä hierarkiakerrosta. Uusi työntekijä sai heti jakaa tietojaan useiden työryhmien kanssa ja hän oli aina osallisena vähintään kahdessa projektissa. Osalta ihmisiään Edison haki mainittua katalystin, kiihdyttäjän roolia. He olivat projektien vetäjiä, mutta jotain paljon enemmän kuin vain nimettyjä liidereitä. Heillä oli ainutlaatuista kapasiteettia tehdä inspiraatio näkyväksi ja kääntää se toiminnaksi. Tulisi löytää yhteinen mieli – ei vain funktioita. ”Näistä aineksista syntyvä yhteistoiminta vaikuttaa taustavoimana, aivan kuten painovoima. Se on näkymätöntä, mutta silti kaiken läpäisevää ja kaiken kattavaa”, Sarah Caldicott päättää. ”Genius is one percent inspiration, ninety-nine percent perspiration.” – Thomas Alva Edison, Harper’s Monthly, syyskuu 1932. Ryhmä luo älykkyyttä ja älykkyys tietopääomaa Kollaboraatio alkaa kollegiaalisuudesta. Jos aito toveruuden tunne puuttuu, todellinen yhteistyö on vaikeaa. Yhteistyö syntyy jaetusta oppimisen kokemuksesta, ei vain tehtävien toimeenpanosta. Vapaamuotoinen vuorovaikutus tehostaa yhteistyötä paljon tehokkaammin kuin kireä agenda. Jokainen jäsen tulee osallistetuksi keskusteluun eikä jää takaalalle. Kaikki tämä saa voimaa tarinoista, jotka taas syntyvät tiimin jäsenten tutustuessa toisiinsa. Kaiken taustalla vaikuttaa inspiraatio. Se voi tulla tiimin sisältä tai ulkopuolelta, vaikkapa vanhemmalta asiantuntijalta. Kollaboraatio synnyttää tietopääomaa. Se tulee saattaa hyötykäyttöön erilaisissa sovellutuksissa. Tämä pääoma on arvonluonnin perusta. Yhteistyö on innovaation jänne, side ja näkymätön liima. Se antaa innovoinnille suunnan ja perusvauhdin. Ilman yhteistyötä innovointi lakastuu. Ryhmän yhteistyö luo yhteistä älykkyyttä. Yhteisen tietopääoman dokumentointi antaa muille tiimeille valmiin jalansijan jatkaa saavutetuista asemista eteenpäin. Kollaboraatio rakentuu mutkikkaista systeemeistä. Ilmiöt tapahtuvat päällekkäin ja limittäin asioiden lineaarisen järjestyksen sijasta. Empowering Business 5 Microsoftin vuoden kumppani Vuoden kumppani. Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Pekka Horo (vas.) ja Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio herkuttelevat Microsoftin Innofactorille suomalla tunnustuksella. “Tietotekniikan avaintehtävä on auttaa bisnestä” Innofactor saavutti viime vuonna kolme erityistunnustusta Microsoftin kumppaniyrityksen joukossa. ”Innovatiivinen edelläkävijä, joka tarjoaa asiakkaille konkreettisia bisneshyötyjä.” Siinä menestyksen pääkriteerit Microsoftin toimitusjohtajan, Pekka Horon, tiivistämänä. Teksti Vesa Kaartinen Kuva Aino Huovio M Pekan vinkit päättäjille Samin vinkit päättäjille Yrityksen liiketoiminta määrittää,mihin teknologia-alueisiin kannattaa investoida. Enää ei ole teknologiainvestointeja ja ”muita” investointeja. Prosessioptimointi auttaa jatkossa ratkaisemaan organisaatioiden ongelmia pistemäisten pulmien sijaan. Asiakaskokemus digitalisoituu. Uuden teknologian avulla asiakkaiden tarpeita ja tyytyväisyyttä on mahdollista seurata nykyistä paremmin. Asioiden internet (IoT) ja sensoridatan hyödyntäminen luovat kokonaan uudenlaisen verkoston työn tekemisen ja prosessien digitalisointiin. Muutokset koskevat tavalla tai toisella kaikkia yrityksiä 6 Empowering Business Big Data, analytiikka ja koneoppiminen korvaavat rutiineja ja parantavat tuottavuutta. Analytiikka vie automatisoinnin uudelle, korkeammalle tasolle. 3D-tulostamisen myötä tavaroiden valmistus siirtyy lähemmäs kuluttajia ja muuttaa työn tekemisen. Tietotekniikan kehitys vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Sekä yritysten että julkishallinnon päättäjien on mietittävä, mitä uusi maailma tarkoittaa organisaatioiden toiminnalle. icrosoft Oy nimesi Innofactorin vuoden suomalaiskumppaniksi jo toistamiseen. Edellinen vastaava tunnustus tuli vuonna 2011. Vuosien varrella vuoden kumppanimainintoja on kertynyt Suomessa yhteensä kolme yhdeksästä tarjolla olleesta. Kansainvälisesti näitäkin vertailukelpoisempi saavutus oli finaalipaikka viime vuoden kahdessa globaalissa palkintosarjassa. Innofactorin vankilanhallintajärjestelmä kilpaili Public Safety and National Security -kumppanisarjassa ja koulujen oppimistyöväline Innofactor Skilli Education-kumppanisarjassa. ”Erittäin hyvä saavutus. Microsoftilla on maailmalla yli 600 000 kumppaniyritystä. Kun tulee valituksi loppukilpailuun sen kokoisesta joukosta, sovellusten täytyy olla korkealaatuisia”, Pekka Horo sanoo. Suomesta ei mikään muu yritys ole pystynyt saavuttamaan vastaavaa määrää finaalipaikkoja tai palkintoja Microsoftin kansainvälisissä kilpailuissa. Horo korostaa kumppanuuksien merkitystä Microsoftin oman tuotekehityksen ja liiketoiminnan näkökulmasta. Noin 95 prosenttia yhtiön liikevaihdosta tulee kumppanien kautta. ”Kumppaniemme innovaatiot kannustavat kehittämään teknologiaa ja jatkojalostamaan tuotteita myös Microsoftin maailmanlaajuisen organisaation asiantuntijoiden kanssa”, Horo sanoo. Vaativat asiakkaat edesauttavat tuotekehitystä Innofactorin toimitusjohtaja Sami Ensio pitää tunnustuksia työntekijöiden – mutta erityisesti myös yrityksen suomalaisten ja pohjoismaisten asiakkaiden – ansiona. ”Haluamme olla enemmän kuin pelkkä teknologiatoimittaja. Keskustelemme jatkuvasti asiakkaiden kanssa ja mietimme yhdessä, miten he voisivat parantaa omaa bisnestään digitalisoinnin, analytiikan ja automatisoinnin avulla”, hän sanoo. ”Päämarkkina-alueemme asiakkaat ovat monissa asioissa niin edistyksellisiä, että pärjätäkseen täällä pitää pystyä tekemään myös kansainvälisesti kärkitason ratkaisuja. Totta kai sekin lämmittää, että olemme myös ulkopuolisen tahon arvion mukaan oikealla asialla.” Myös Horon mukaan Suomella on yritysten ja liiketoiminnan kansainvälisen kasvun perusedellytykset hyvällä mallilla. ”Meillä on korkeasti koulutettua väkeä. Meillä on investoitu teknologisiin perusedellytyksiin, kuten langattomaan verkkoon. Olemme myös pilvipalveluissa Euroopan edelläkävijämaita.” ”Digitalisaatio tarjoaa jopa pienyrityksille mahdollisuuden haastaa isojakin kilpailijoita maailmalla. Pilviteknologia luo loistavat edellytykset aplikaatiopohjaisten tuotteiden ketterään kehittämiseen. Pitää vain uskoa omaan osaamiseen ja innovaatiokykyyn. Se on asennekysymys”, Horo sanoo. Näin voittajat valittiin 110 maakohtaista kumppanisarjaa 43 maailmanlaajuista kumppanisarjaa yli 2300 ehdokasta 108 eri maasta eniten pilvisovelluksia yli 600 arvioijaa joka ehdokkaalle kolme sokkotestiä lisäarvo asiakkaalle, skaalautuvuus, integroitavuus, tietoturva, esineiden internet ja automaatio avainkriteereinä Empowering Business 7 Bruce Oreck 365 ja OnePoint mahdollistavat ”Office yhdessä hallitun kokeilukulttuurin ja reagoinnin toimintaympäristön nopeisiin muutoksiin.” Heikki Heikkilä, Tietohallintojohtaja, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus Tarina. ”Suomalainen insinöörimieli kuvittelee, että tuotteen erinomaisuuksien luetteleminen vakuuttaa asiakkaan. Ei onnistu!” sanoo Aalto-yliopiston Venture-ohjelmassa opettava Yhdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck. Teknologia ei myy, tarina myy Innofactor rakensi muutamassa viikossa sähköisen työympäristön 7000 työntekijän tarpeisiin. Nykyaikaiset yhteistyövälineet ovat apuna työtekijöiden arjessa ja tukevat toiminnan kehittämistä digitaaliseksi. Bruce Oreckille Suomi on kiinnostava maa täynnä vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Meidän pitää vain harjoitella tarinankerronnan taitoa. Lue lisää: www.innofactor.com/onepoint Teksti Heidi Hammarsten Kuvat Aino Huovio Bruce Oreck on päivän toinen keynote-puhuja Innofactorin Empowering Business -päivässä 19.4.2016. Tarkempi ohjelma tämän lehden takasivulla. 8 Empowering Business Y hdysvaltain entinen Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck on myös menestynyt yrittäjä, joka voisi asua missä päin maailmaa tahansa. Kautensa jälkeen hän asettui Helsinkiin ja ryhtyi opettamaan Aalto-yliopiston Ventureohjelmassa. Suomalainen ihmettelee miksi, Oreck vastaa kysymällä miksi ei. ”Pidän kiinnostavista ja haastavista asioista. Suomessa on menossa valtava muutos, ehkä suurin ikinä. Digitalisaatio muuttaa kaikkea liiketoimintaa ja lisäksi yhteiskunnan perusrakenteita.” Oreckin analyysin mukaan Suomi on joutunut tehosekoittimeen, eikä kukaan vielä tiedä minkä makuinen pirtelö sieltä tulee ulos. Hän haluaa kuitenkin olla mukana vaikuttamassa siihen, että lopputulema maistuu hyvältä. Peruslähtökohdat meillä ovat joka tapauksessa kunnossa. ”Nuori polvi on täällä äärimmäisen fiksua ja hyvin koulutettua. Kansakunnan arvot ovat kunnossa, täällä tiedetään mikä on tärkeää. Teknologiaosaamista ja innovaatiokykyä on runsaasti.” Mutta mikä sitten on pielessä, kun potentiaali ei tunnu muuttuvan työpaikoiksi eikä talous lähde lentoon? Oreck huomauttaa, että itse asiassa kaikki digiajan uudet mahtiyritykset tulevat Yhdysvalloista eikä Euroopasta: Google, Facebook, Uber, Airbnb… Empowering Business 9 Yrityskauppa Tunneyhteys. ”Sinulla voi olla maailman paras hiusharja, mutta minusta et saa asiakasta”, hörähtää Bruce Oreck. Asiakaskokemuksessa on paljon parannettavaa Oreck ei kuitenkaan suostu vastaamaan kysymykseen, missä suomalaisyritykset ovat huonoja. Parempi kysymys olisi, mitä meidän pitää vielä oppia. ”Jos lapsesi ei ole vielä opetellut ajamaan polkupyörällä, et sano, että hän on huono pyöräilyssä. Jos et ole koskaan opiskellut kreikan kieltä, et sano että olet huono kreikassa. Yhtä lailla voi sanoa, että yritykset voivat oppia uusia taitoja harjoittelemalla niitä.” Kasvua. Cinterosin kanssa Innofactorilla on yli 500 työntekijän Microsoft-osaamiskeskus Pohjolassa. Kuvassa (vas.) Mikael Alexin, Silvia Werin Rabionet ja Jessica Rosenberg Tukholman toimistolla. Innofactor osti ruotsalaisen Cinterosin Hyvä tarina on tänään paljon tärkeämpi kuin koskaan. Se taito, jota kasvuhakuisten suomalaisyritysten pitäisi nyt ahkerasti harjoitella, on Oreckin mukaan markkinointi. Erityisen tärkeää on onnistuneen markkinoinnin peruste – tarinankerronta. ”Tarinankerronta on ihmiskunnan peruspiirre, jolla on aina siirretty eteenpäin meille tärkeitä asioita. Koskaan ennen se ei ole ollut niin tärkeä kuin nyt, kun digitalisaatio on tuonut tarjolle äärettömästi informaatiota ja valinnanvaraa. Vaihtoehtoja on tasan kaksi: joko erotut ja jäät mieleen tai unohdut. Välimuotoja ei ole.” Suomalaisella insinöörimielellä on taipumus kuvitella, että tuotteen erinomaisten ominaisuuksien luetteleminen vakuuttaa asiakkaan. Ei onnistu, sanoo Oreck. 10 Empowering Business Kauppa on pitkä askel Innofactorin pohjoismaisessa kasvustrategiassa. Teksti Kauko Ollila Kuva Fredrik Stehn Päätös syntyy tunteella, sitten etsitään faktat ”Faktat eivät riitä, tieto menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. 90 prosenttia ihmisten päätöksenteosta perustuu tunteisiin. Sitten kun päätös on tehty, aletaan suodattaa tietomassasta faktoja.” Business-to-business-liiketoiminta ei Oreckin mielestä tässä suhteessa eroa mitenkään kuluttajaliiketoiminnasta. Vielä 1990-luvulla ehkä vielä oli näin, mutta nykyisin vallitsee digitaalinen läpinäkyvyys: yrityksetkin voivat vertailla tuotteita ja ostaa mitä tahansa mistä päin maailmaa tahansa. ”Sillä ei ole mitään väliä, millainen tuote on kyseessä. Tuotteeseen pitää syntyä tunneyhteys. Ei ole enää b-to-b:tä on vain i-to-i:tä, ihmiseltä ihmiselle.” Hyvää tarinaa ei synny ilman asiakkaan tuntemista ja kuuntelemista. ”Täytyy tietää, kenelle tarinaa on kertomassa. Et lue lapsellesi Dostojevskia eikä kavereille kerrota Hanhiemon tarinoita. Sinulla voi olla maailman paras hiusharja, mutta minusta et saa asiakasta.” R uotsalaisen Cinteros AB:n koko osakekanta siirtyi Innofactorin omistukseen alkuvuodesta 2016. Myyjäosapuolena oli Cinterosin johto. Cinteros on Ruotsin johtavia IT-palveluyrityksiä. Se toimittaa lähinnä Microsoft Dynamics CRM -pohjaisia ratkaisuja. Yhtiön palveluksessa on yli 100 työntekijää. Yritysosto vahvistaa Innofactorin asemaa yhtenä johtavista Microsoft-ekosysteemiin keskittyneistä it-palveluntarjoajista Pohjoismaissa. Cinterosin toimittamat Microsoft Dynamics CRM -pohjaiset ratkaisut tukevat valittujen toimialojen liiketoimintaprosesseja. Näitä toimialoja ovat muun muassa ammatti- ja muut järjestöt, koulutusorganisaatiot, palveluyritykset, kiinteistöjen hallintaan ja rakentamiseen erikoistuneet yritykset sekä julkinen sektori. Yritys on saavuttanut ylimmän tason Microsoft Dynamics CRM -kumppaniohjelmassa ja on nimitetty vuoden Microsoft Dynamics CRM -kumppaniksi Ruotsissa useina vuosina. Cinterosin asiakkaita ovat esimerkiksi Svenskt Näringsliv, IF Metall, Kommunal, Vision, Riksbyggen, Scandic ja Sodexo. Cinterosin tilikauden 2015 liikevaihdon arvioidaan olevan noin 11 miljoonaa euroa (noin 100 miljoonaa Ruotsin kruunua) ja käyttökatteen noin 9 prosenttia. Cinterosin toimitusjohtaja Robert Erlandsson jatkaa Innofactorin Ruotsin yhtiön toimitusjohtajana, ja hänestä tulee Innofactor-konsernin Ruotsin maajohtaja sekä uusi jäsen Innofactorin johtoryhmään. Cinterosin hankinnan jälkeen Innofactorilla on yli 500 työntekijän Microsoftpohjainen osaaminen ja asiantuntemus Pohjoismaissa. Yritysosto tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Cinterosin asiakasvertikaaliin pohjautuville ratkaisuille Suomessa ja Tanskassa, sekä toisaalta tuo Innofactorin palvelut Cinterosin ruotsalaisten asiakkaiden saataville. Empowering Business 11 KEHA:n ennätyksellinen digiloikka Sähköinen työympäristö ”Kysymys on siitä, että tietohallinnon pitäisi sen vanhan ja turvallisen palvelusetin lisäksi pystyä tarjoamaan alustoja ja välineitä nopeisiin muutoksiin, kokeiluihin ja siihen, että työntekijät itse kehittävät toimintaansa digitaaliseksi”, tähdentää Heikkilä. Ellei jotain pysty tarjoamaan, hankkivat käyttäjät palveluja itse vaikka netistä. Vikkelää, mutta millä välineillä? Määrittelyjä oli tehty aiemmin, mutta niistä oli ollut vaikea edetä toteutukseen. Vaan uuden organisaation mukanaan tuoma pakko olikin nyt paras konsultti. JP Wirta: ”Digitalisaatio on hukan poistamista.” Kiihdyttäjä. KEHA-keskuksen digitaalisen työympäristön julkaisua juhlittiin vain noin kuukausi sen jälkeen, kun Innofactorilla oli ensimmäistä kertaa kuultu talon tarpeista. Teksti Kauko Ollila Kuvat Aino Huovio 12 Empowering Business K EHA-keskus on valtakunnallinen, hajautetulla toimintamallilla toimiva ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto. Jo aikaisemmin oli talossa nähty, että vikkelän toiminnan alustoja pitäisi ihmisille tarjota, mutta välineistön kanssa oli vähän epävarmuutta. ”Yhtäkkiä sitten vuoden 2014 lopulla saimme tietää, että uusi virasto eli KEHA perustetaan heti 2015 vuodenvaihteessa”, muistelee Heikki Heikkilä, KEHA-keskuksen tietohallintojohtaja. Silloin tehtiin itse asiassa aivan uhkaroh- Bimodaali IT antaa valmiudet kehittää uusia palveluita turvallisesti, tähdentävät Innofactorin vanhempi konsultti JP Wirta (vas.) ja KEHA-keskuksen tietohallintojohtaja Heikki Heikkilä. kea päätös siitä, että uudelle organisaatiolle ja sen n. 550 työntekijälle rakennetaan muutamassa viikossa sähköinen työympäristö, joka sitten laajennetaan myöhemmin koko 30 viraston ryppäälle. Tunnistautumispalvelut olivat jo lähes valmiit ja palvelun runko toteutettiin Innofactorin OnePoint-käyttöönottomallilla viikossa. ”Yritys-erehdys-konsepti on oikea malli ja bimodaali IT antaa valmiudet kehittää uusia palveluita turvallisten alustojen päälle. Ja nopeasti”, summaa Heikkilä. Bimodaalissa tietohallintomallissa palveluiden toimitus on siis jaettu kahtia: toinen lähtee luotettavuudesta ja toinen ketteryydestä. Koulutus ja pienet tekniset tarkennukset toteutettiin nopeissa iteraatioissa varsinaisen sisällönsyötön rinnalla. Aivan aluksi uusi intra avattiin KEHA-keskukselle, mutta teknisesti se oli heti valmis lopullista 7 000 hengen laajuista käyttöönottoa varten. ”Hanke oli kaikin puolin onnistunut ja hyvä esimerkki Innofactorin tavasta toteuttaa menestyksekäs IT-projekti asiakkaalle”, kehuu digitaalisen yhteistyön ja verkkopalveuiden kehityksestä vastaava sekä konsulttina toimiva JP Wirta. Kaksineuvoisuudella vauhtia Mikä hulluinta, niin jokainen vaihe on toteutettu ilman, että osapuolet olisivat edes nähneet nenäkkäin. Asiat tehtiin yhteisiä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen. ”Me uskalsimme tarjota alustan ja kasan ideoita sekä omaa ja Innofactorin asiantuntijavoimaa sellaisten ihmisten käyttöön, joilla oli uskallusta ja näkemystä uudentyyppisen palvelun kasaamisesta”, täydentää Heikkilä. Hanke oli nopea, joka tavalla onnistunut ja valtavan kustannustehokas. Mutta siinä, missä Innofactor teki Suomen ennätyksen näin laajan palvelukokonaisuuden käyttöönotossa, ovat asiakkaan kokemukset toisaalla – ja hyvä niin. Innofactorilla oli merkittävä rooli myös asiakkaan muutoksen läpiviennin tukemisessa. Erityisen hienoa oli se, että erilaiset käyttäjäryhmät loivat omat käyttöympäristönsä ja toimintamallinsa. Esimerkkinä ovat erilaiset maksatuspäätöksiin liittyvät tehtävät, jotka hoidetaan nyt yhdessä digitaalisessa ympäristössä. Sen suunnittelivat ja rakensivat käyttäjät itse omia tarpeitaan vastaaviksi. Maksatusjonot ovat poistuneet, todelliset prosessin pullonkaulat ovat nyt muualla. Hanke tukee organisaatiokulttuurin kehitystä digitaalisuuden hyödyntämisessä vielä pitkään käyttöönoton jälkeenkin. Digitalisaatio – hukan minimointia! Heikki Heikkilän mukaan valtion perinteiset mammuttihankkeet muuttuvatkin alustojen hankinnaksi. Samalla niiden toteuttamisen fokus vaihtuu: ”Yleensä näiden hankkeiden vaikutusta katsotaan loppuasiakkaiden kautta, mutta vielä tärkeämpää on varmistaa se, että organisaatio pystyy näiden avulla toimittamaan palveluitaan.” Tuo tiukka asiakasajattelu on vanhan maailman pelisääntöjen mukaan syntynyttä. ”Asiakashan ei välttämättä edes osaa kuvitella, miten palvelu voidaan tarjota tai työkulttuuria tai toimintatapoja tehostaa paremmin kuin ennen.” Hankkeessa näyttää toteutuneen digitalisaation korkea tavoite – että se ei ole itsessään päämäärä vaan väline. ”Digitalisaatio on hukan poistamista”, JP Wirta tiivistää. ”Se myös tasapäistää tiedon tuottamisen ja mahdollistaa kokeilun. Siksi virallisten tahojen on hyvä laskeutua jalustalta ja luoda esimerkillä kulttuuria sujuvasta kommunikaatiosta sekä antaa lupa kokeilla ja epäonnistuakin”, hän teroittaa. Ensimmäinen lajissaan ELY-keskuksia ja TE-toimistoja koskeva hanke oli ensimmäinen laaja ja täysimittainen Office 365 -käyttöönotto valtionhallinnossa. Sen päälle toteutettiin intranet sisältöineen neljässä viikossa ja kokeilun kulttuurilla. Tämä mahdollisti ketterän toiminnan – kyseessä ei ollut miljoonahanke pitkine suunnitteluineen, kuten tavallisesti. Palaute asiakkaalta ja käyttäjiltä on ollut huikean hyvä. Nyt koko virastoryppään ja n. 7000 työntekijän yhteistyön malleja on digitalisoitu saatujen kokemusten pohjalta. Mikä ELY-keskus? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hoitavat valtionhallinnon alueellisia toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Suomessa. ELY-keskus on alueiden kehittäjä ja EU-rahoituksen myöntäjä. ELY-keskus ohjaa myös työ- ja elinkeinotoimistoja. Empowering Business 13 Rapala ERP Kansainvälinen kalainnarraaja Kymmenissä maissa toimivan Rapalan jättimäinen tuotekirjo on kuitenkin kaikkea muuta kuin uistimia. Teksti Kauko Ollila Kuvat Aino Huovio R Vapaat tyttäret. ”Yksiköillä on paljon valtaa omaan tekemiseensä, kunhan tulosta syntyy”, sanoo Rapalakonsernin talous- ja varatoimitusjohtaja Jussi Ristimäki. 14 Empowering Business apala on tunnettu tuotemerkki niin koti- kuin ulkomailla, mutta niinkin kansainväliseksi firmaksi se on verraten pieni. Mielikuvissa Rapala on edelleen uistinvalmistaja, mutta jo pitkät ajat on viehebrändi omistanut esimerkiksi Peltosen suksi- ja Marttiinin puukkotuotannon. Suomessa se on muun ohessa metsästäjille hyvin tuttu tukkuri. Keskisuureksi suomalaiseksi pörssiyhtiöksi noin 3 000 työntekijän Rapala on siis hajautunut tapaus. Sillä on omat tai osin omistetut tytäryhtiöt 37 maassa. Tämä yhdistyneenä ”vain” noin 300 miljoonan euron liikevaihtoon tekee siitä kummajaisen kaltaistensa joukossa. Kokoonsa nähden tällä perinteikkäällä yrityksellä on varsin isoja kansainvälisiä haasteita. Kun ei ole suuria resursseja, pitää hallita ”säätyvällä ja hajautetulla johtamisella”. Kävisikö tästä esimerkiksi se, että pääkallopaikalla ei ole sen kummemmin konsernitason henkilöstö- kuin IT-johtajaakaan, ei edes IT-osastoa. Ne kaikki asuvat enemmän ja vähemmän konsernin talous- ja varatoimitusjohtaja Jussi Ristimäessä. Ja tietenkin tytäryhtiöissä on näitä toimintoja. Eri fisut, eri vermeet – myös toimistossa Kalat ovat maailman eri kolkilla erilaisia, joten niin tietysti välineetkin. Tämä merkitsee sitä, että tyttäret ovat varsin omavaltaisia sekä hyvässä että pahassa. Maayhtiöiden paikallinen osaaminen ja yrittäjähenki ovat tärkeitä ajureita, mutta monia asioita voisi tehdä fiksummin yhteisillä prosesseilla. Porkkana on taas toisaalta keppiä parempi ohjain. ”Yksiköillä on paljon valtaa omaan tekemiseensä, kunhan tulosta syntyy”, Ristimäki tuumaa. Kullakin maaorganisaatiolla on omat, ajan saatossa ilmestyneet IT- ja muut välineensä. Raportoinnin muodosta konserniin päin on tarkat speksit, muttei juuri muusta. ”Pyrimme siihen, että maayhtiöiden uusiessa järjestelmiään ne tekisivät sen yhteisen suunnitelman mukaisesti, mutta käskeä emme niitä halua. Se ei vain toimi – paitsi jos on aivan pakko!” Useammassakin Rapalan filiaalissa on Dynamics NAV -toiminnanohjausta, ja pääkonttori pyrkii pilotoimaan ja levittämään hyviä käytäntöjä; tyyliin: ”valitkaa mikä lystäätte, mutta eikö tämä meidän esityksemme olisikin hyvä väline tähän saumaan!” ”Navia varmasti kehitetään keskitetysti, mutta täysin yhteisiä prosesseja tuskin koskaan tulee. Kun näin on toimittu 50 vuotta, niin joku ylhäältä tungettu kaikki samaan pakottava prosessipolitiikka tekee sen, että uistimien myynti unohtuu. Tässä ei voida edetä järjestelmä edellä, vaan rajapintojen kautta”, Ristimäki laskeskelee. Yhdenmukaistamista – vaivihkaa Rapala-kokonaisuuteen liittyy myös vahva ydintiedon eli masterdatan hallinnan näkökulma: ”Meillä on noin 60 000 kaikille tyttärille yhteistä nimikettä. Jos sanon, että eri maiden yksilölliset nimikkeet huomioiden firma myy noin 100 000 (siis sata TUHATTA!) eri tuotetta, niin se ei ole totuudesta kaukana. Mutta tarkkaa tietoa siitä ei ole vielä missään”, Ristimäki tuumaa. Hiukan hajautuneelle nykyhetkelle kuvaavaa on taas se, että viittä tuotetta saattaa näyttää myydyn yksi kappale. Todennäköisesti on kuitenkin yhtä tuotetta myyty viisi kappaletta, koska se yksi tuote on usealla eri koodilla eri maiden järjestelmissä. ”Vielä viisi vuotta sitten täällä Suomessa ei tarkalleen tiedetty, mikä oli koko konsernin myydyin tuote.” Yhteisiä prosesseja tarvitaan siis nykyistä enemmän, muuten koko homma sirpaloituu vain lisää ja leviää lopuksi näpeistä. Varsinkin, kun firma edelleenkin kasvaa paljolti yritysostoin. ”Niinpä haimme kumppania sparraamaan yhteistä pohjaa, Rapalan tulevaisuutta, pala kerrallaan.” Innofactor oli jo aiemmin ottanut hoitaakseen Rapalan Suomessa olevien Dynamics NAV -järjestelmien ylläpidon. Tästä edettiin puhumaan globaalin toiminnallisuuden edelleen kehittämisestä. Esimerkiksi kullakin maayhtiöllä on omat toimistosovelluksensa, mutta pohdinnassa on siirtyminen kohti Microsoftin pilviratkaisuja. Muitakin kumppanitarjokkaita oli, mutta niiden kohdalla oli puutteita touhuun tarttumisessa. Kumppanusten toimia rytmittää innofactorlainen koordinaattori, joka on periaatteessa ja käytännössäkin perillä kaikesta siitä, mitä asiakkaalla ja kumppanusten välillä tapahtuu. Samalla sovittiin uusia toimintamalleja sekä se, että tyhmiäkin kysymyksiä tehdään. Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä tavoite on saada ostojen suunnittelu nykyistä yhtenäisemmäksi masterdatan hallintaprojektin tuloksia hyödyntäen. Empowering Business 15 Finavia Ekstranet Älykäs pilvi Älykäs pilvi asiakkaan ehdoilla yhdeltä luukulta Muurahaispesä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on myös 15 miljoonan vuotuisen matkustajan ostoskeskus, jonka monisäikeisessä ytimessä työskentelee Finavian kehitysjohtaja Eero Knuutila. Innofactor lisää Microsoftin pilvialustoihin ketteryyden, jatkuvan palvelukehityksen ja liiketoimintaosaamisen. U uden toimitusjohtajansa Satya Nadellan mukana perinteikäs ohjelmistotalo Microsoft on kääntymässä kovaa vauhtia skaalautuvien pilvipalveluiden tarjoajaksi. Mikä siinä houkuttaa Innofactoria, yhtiön CTO Janne Heikkinen? ”Microsoft on yksi johtavista hyperskaalan pilvipalvelutoimijoista ja perinteisesti teknologia- ja tuotelähtöinen toimija. Microsoftilla on oma Azure-pilvialustansa, erittäin menestyksekäs Office 365 ja muita johtavia pilvipalveluita”. ”Me toimimme tässä ekosysteemissä. Innofactorin strategia on lähteä asiakkaan tarpeista ja soveltaa niiden täyttämiseen näitä Microsoftin pilvipalveluita”, Heikkinen linjaa. IT-palveluiden kehitys on ollut perinteisesti projektointia jollakin tietyllä alustalla, mutta pilvimaailma hakeutuu kohti jatkuvaa palvelukehitystä. Tässä tiimellyksessä Innofactor on kehittänyt oman Intelligent Cloud -tarjoaman ja -palvelumallin. Se lähtee alustoista, joille 16 Empowering Business Teksti Kauko Ollila Kuva Aino Huovio on tunnusomaista jatkuva teknologinen kehitys. ”Meidän roolimme on tarjota niin teknologiat, jatkuvat palvelut kuin myös palveluiden kehitys. Viimeisin on sitä hyvin asiakaslähtöistä konsultatiivista tekemistä”, Heikkinen kuvaa. Samalla Innofactor on myös se ”yksi luukku” joka varmistaa, että asiakkaan valitsemat teknologiat ja palvelut tukevat parhaalla mahdollisella tavalla sen liiketoimintaa. Parempaa tuottavuutta pienemmällä pääomalla Tähän saakka pilveä on myyty lähinnä kustannussäästöt edellä. Ne ovatkin tärkeä syy monelle asiakkaalle. ”Useat asiakkaat hakevat kustannussäästöjen lisäksi ketteryyttä. Se tarkoittaa kapasiteetin ja palveluiden nopeaa skaalautumista ylös kasvun mukana, mutta yhtä lailla sopeuttamista tarpeen niin vaatiessa.” Tässä on merkittävä ero aiempaan, suuriin kertainvestointeihin perustuvaan IT-palvelukehityskäytäntöön, verrattuna. Heikkisen mukaan edistyneimmät asiak- kaat alkavat ymmärtämään myös jatkuvan palvelukehityksen etuja. Pilvimaailmassa se tapahtuu ilman isoja kertainvestointeja, tuo joustavuutta, mahdollistaa nopeat palvelukokeilut ja antaa mahdollisuuden kasvattaa palveluiden kirjoa nopeasti. Sitä tietä myös tuottavuus kohoaa. ”Innofactorin pyrkimyksenä on tuoda aivan uutta lisäarvoa asiakkaan liiketoiminnalle pilvipalveluiden avulla.” Joskus asiakkaalla ei ole näkyvää ongelmaa, vaan pikemminkin uusi liiketoimintamahdollisuus, jota ei ole vielä tunnistettu. Janne Heikkisen mukaan ”Intelligent Cloud on Innofactorille strateginen kehitysalue, koska se on vahva tukijalka koko meidän pohjoismaiselle toiminnallemme”. Pilviälyn täysimittainen valjastaminen hyödyttää myös pienempiä asiakkaita. ”Aiemmin esimerkiksi vaativat analytiikan ja koneoppimisen sovellukset ovat olleet vain suuryritysten saatavilla, mutta nyt joustava pilvipohjainen toimitusmalli ja hinnoittelu mahdollistavat niiden skaalaamisen Azuresta myös pienten organisaatioiden käyttöön”, Heikkinen teroittaa. Matka laadun ytimeen Lentokenttäoperaattori Finavia halusi Innofactorin tekemään kanssaan yhä parempaa matkustuskokemusta. Teksti Kauko Ollila Kuvat Aino Huovio H elsinki-Vantaa on paitsi keskeinen vaihtokenttä, myös 15 miljoonan matkustajan ostoskeskus, joka tarjoaa työpaikan noin 20 000 ihmiselle. Finavia taas on lentoasemayhtiö, joka mahdollistaa sujuvan lentoliikenteen ja kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle ja takaisin. Se on myös valtaisan toimijaverkoston napa, jonka arkea määrittää yksi asia yli muiden: kentällä tallaava matkustaja ei tee eroa sen välillä, minkä nimenomaisen instanssin palveluksessa häntä vastaan tuleva kentän työntekijä on. Kulkija odottaa saavansa vastauksen kysymykseen ja palvelua tarpeeseen. Finavia kehittää yhdessä Innofactorin kanssa parhaillaan uuden sukupolven versiota ekstranet-palvelustaan Airporta- lista, josta tulee koko lentoasemayhteisön tiedonkulun ja yhteistyön kanava ja matkustajakokemuksen tukevoittaja. Mietinnän keskellä on keskitetty helppo asiointi Finavian kanssa sekä lentoasemayhteisön toiminnan, tiedonkulun ja sisäisen viestinnän parantaminen. Ja tottakai ekstranetin käyttöasteen nostaminen, sen sisällön parempi kohdentaminen ja automaatio. Airportalin tuottama ja saataville tuoma tieto voidaan yhdistää tulevaisuudessa muuhun lentoasemalla tuotettuun asiakastietoon sekä tiedolla johtamiseen, työnkulkuihin ja oikea-aikaisiin herätteisiin. Uutta järjestelmää tulevat käyttämään kaikki Finavia Oyj:n yksiköt sekä kaikki lentoasemilla toimivat yritykset, yhdistykset ja viranomaiset. Sen hiukan arkiseltakin kuulostava tavoite on tuottaa oikea-aikaista ja kustannustehokasta palvelua. Empowering Business 17 Tiedon voima. ”En ole niin naiivi, että uskoisin pelkän sanomisen voimaan. Asenteeseen voi vaikuttaa vähän, mutta tiedon jakamisella jo enemmän”, on Eero Knuutila havainnut. Lentoasemien kilpailukyky on kiinni koko ekosysteemistä. When your work flows, you can Konseptoinnin lopputuloksena oli uusi ekstranet-palvelun kuvaus. Siinä esitettiin, miten Sharepoint 2013 -alustaan perustuva ekstranet-palvelu saadaan vastaamaan tehokkaasti Finavian liiketoimintojen tarpeita. Mobiililaitteiden kasvava käyttö oli suunnitelmissa keskeistä. get more done in fewer clicks. eliminate steps from your processes. save time. make it easier to access the data you need. check your tasks as easily as your texts. Keskellä on kulttuuri Tuhannen kokin soppa ”Tulevaisuudessa lentoasemien kilpailukyky ei ole kiinni yksittäisistä toimijoista vaan koko ekosysteemistä. Keskeinen osa kokonaisuutta on lentoasemien kumppaniverkoston toiminta ja sitä tukevat järjestelmät”, sanoo Finavian palvelukehitysyksikön päällikkö Eero Knuutila. Lentoasemaekosysteemin käyttäjätavoite on 15 000 käyttäjää. Finavian strategian ydin on Helsinki-Vantaan johtavan vaihtoaseman roolin edelleen kehittäminen. Vuoteen 2020 ulottuvan kehitysohjelman on tarkoitus varmistaa vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä kasvavassa vaihtoliikenteessä. Finavialle on tärkeää myös kilpailukykyisen kotimaisen lentoasemaverkoston olemassaolon varmistaminen. Innofactorin tehtävänä oli alun perin ekstranetin konseptointi. Sittemmin se pää18 Empowering Business tyi myös toteuttamaan koko hanketta. Konseptoinnin tavoite oli luoda tiekartta sekä ensimmäisen vaiheen nykytilan turvaamiselle että seuraavien vaiheiden kehittämiselle kohti mahdollisimman hyvää matkustajakokemusta. Projektissa osallistettiin laajasti eri Finavian toimijaryhmiä, ja sillä oli korkea päämäärä. ”Helsinki-Vantaan erottuminen hubina voi tapahtua vain yhteisen vahvan palvelukulttuurin kautta. Se lähtökohta oli tekemisessä keskeisintä.” ”Tämä taas vaatii ekosysteemin laajuista kulttuurin muutosta. En ole niin naiivi, että uskoisin pelkän sanomisen voimaan. Asenteeseen voi vaikuttaa sanoilla ja juhlapuheilla vähän, mutta tiedon ja yhteisten tavoitteiden jakamisella saa aikaan jo enemmän. Näitä pitää siis saada jakoon. Rinkiin kuuluu paljon toimijoita, joilla ei ole Finaviaan mitään sopimussuhdetta”, tiivistää Eero Knuutila. work inspired. Nintex makes automating workflow quick and easy, so you can do more of what you do best. Finavia Finavia Oyj on lentoasemayhtiö, joka mahdollistaa sujuvan lentoliikenteen ja kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle ja maailmalta Suomeen. Finavia ylläpitää ja kehittää 24 lentoasemaa Suomessa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Sillä on omaa henkilöstöä noin 2200. Empowering Business 19 20 Empowering Business
© Copyright 2024