Kelan Toimihenkilöt
Kelan Toimihenkilöt Jäsenlehti 4 7 8 1 • 2016 TUULA HÄLLFORS-LAAKSONEN ALOITTAA PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ 1.7.2016 AJANKOHTAISTA KELASTA JÄSENKYSELY ANTOI ARVOKASTA TIETOA Niin se puhkeaa kukkaan, pitkän unen jälkeen. Numero 1/2016 | KTH 1/2016 sisältö 3 PÄÄKIRJOITUS Kelan uudet aatteet ja vaatteet 4 TUULA HÄLLFORS-LAAKSONEN ALOITTAA PÄÄLUOTTAMUSMIEHENÄ 1.7.2016 6 LUOTTAMUKSELLA Yhteinen tarinamme Julkaisija: Kelan toimihenkilöt ry Ratamestarinkatu 11 00520 Helsinki Päätoimittaja: Heli Martinmäki 040 723 4522 Toimitussihteeri: Hannele Vartiainen Editoiva toimitussihteeri: Petra Hella Ulkoasu: Grapica Oy, Pia Kauppinen Paino: Forssa Print 7 8 AJANKOHTAISTA KELASTA JÄSENKYSELYSTÄ ARVOKASTA TIETOA YHDISTYKSEN TOIMINTAAN 10 IN MEMORIAM 10 VIERASKYNÄN ESITTELY Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 11 VIERASKYNÄ Kulttuuri on sanoissa ja teoissa 12 TYÖNILOA Työelämän MasterChef 13 TUIJA SARLIN: TERVEHDYS HÄMEENKYRÖSTÄ! 14 OMA AMMATTILIITTO ON TÄRKEÄ JA ASIANTUNTEVA 15 LEDAREN FPA:s nya tankar och kläder 16 LOMAILE UPEISSA LOMAOSAKKEISSA Kannen kuva: Hannele Vartiainen Muista kysyä lomaosakkeistamme. Seuraava lehti: Joulukuussa 2016 Kesä tulee! s. 16 2 KTH | toukokuu 2016 | PÄÄKIRJOITUS Kelan uudet aatteet ja vaatteet O KELA O N HYVINV OINNIN TÄRKEÄ TUKIPIL ARI. lemme kulkeneet uudessa organisaatiossa muutamia kuukausia, ja moni asia on vielä epäselvä. Kelan toimihenkilöyhdistyksen toimijat ovat tehneet taustalla paljon töitä asioiden selvittämiseksi ja oikaisemiseksi, jotta työnantajan tekemät tulkinnat noudattaisivat Kelan työehtosopimusta. Yksi isoimmista asioista, joka lähti jo alkumetreillään väärään suuntaan, oli päätös etuusvastaavatoiminnan lakkauttamisesta ja sen heijastuksesta etuusvastaavien palkan vaativuusluokan alentamiseen. Myös esimiesten palkka-asioissa on ollut monenlaisia tulkintoja, joita olemme selvitelleet ja joista olemme käyneet neuvotteluja Kela-työnantajan kanssa. Lisäksi olen keskustellut usean jäsenen kanssa siitä, että loppuvuonna luvattu toimenkuva onkin uudessa organisaatiossa muuttunut heti alkumetreillä toisenlaiseksi. Teimme jäsenkyselyn maaliskuun lopussa ja saimme siihen huikeat 2 052 vastausta. Saimme sen avulla hyviä kehittämisideoita toimintaamme. Iso kiitos kaikille vastanneille! Jäsenkyselyn vastausten perusteella meistä puolet on vielä odottavaisilla mielin uuden organisaation suhteen. Kyselystä nousi esille vahvasti myös se, että pitkistä vuosilomista emme saa missään tapauksessa luopua tes-neuvotteluissa! Lisätietoja kyselyn tuloksista löydät tämän lehden sivuilta 8–9. Niin jäsenkyselyn, Facebook-sivujen kuin jäsenten kanssa käymieni keskustelujen perusteella olen huolissani siitä, että todella moni kokee uuden organisaation myötä tulleen entistä tiukempaa ohjeistusta siitä, miten työpaikalla tulee toimia. Eräskin jäsen totesi, että tuntee työskentelevänsä nykyisin lastentarhassa, kun kaikki pitää ohjeistaa ja terveen järjen käyttö on välillä hukassa. Mielestäni tietty ohjeistamisen taso kuuluu Kelan työntekoon, mutta rajansa kaikella. Hyvinvoiva ja menestyvä työyhteisö osaa luoda omat pelisääntönsä yhdessä keskustellen, ei niitä tarvitse paperille kirjoittaa. Organisaatiomuutoksen keskellä olemme käynnistäneet myös kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottelut Kelassa. Neuvotteluiden tulisi olla valmiina 31.5.2016 mennessä. Jos neuvottelutuloksesta ei synny valtakunnan tasolla riittävää kattavuutta ja sopimus kaatuu, tulee Kelassa olemaan erittäin haasteelliset työehtosopimusneuvottelut alkuvuodesta 2017. Muutoksilta emme välty tulevaisuudessakaan. Valtakunnan tasolla suunnitelmat soten toteuttamisesta tulevat heijastumaan Kelan toimintaan. Yksi suurimmista uhista Kelan kannalta on sairaanhoitokorvausten meneminen sote-alueiden vastuulle. Tätä asiaa seuraamme tiukasti ja pyrimme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että Kela on jatkossakin suomalaisen hyvinvoinnin tärkeä tukipilari ja etuuksien toimeenpanija – ja että meillä kaikilla riittää töitä Kelassa! Yhteistyöterveisin Heli Martinmäki puheenjohtaja 3 TEKSTI Petra Hella • KUVA Hannele Vartiainen Tuula Hällfors-Laaksonen aloittaa pääluottamusmiehenä 1.7.2016 OIKEUDENMUKAISUUDEN ASIALLA Uusi pääluottamusmies nojaa perusarvoihinsa. Tuula Hällfors-Laaksosta jännitti. Bussin aikataulu oli pettänyt, ja hän oli myöhässä matkalla Kelan päätaloon. Tänään vahvistettaisiin äänestystulos, jonka Hällfors-Laaksonen halusi kuulla. Pääluottamusmiehen tehtävä oli ollut mielessä vuosia, ja nyt haaveen toteutuminen oli lähellä. Kun kokoushuoneesta tuli toimihenkilö kertomaan, että onnittelut ovat varmaan paikallaan, Hällfors-Laaksonen halusi odottaa virallista varmistusta. Kun 4 KTH | toukokuu 2016 se tuli, hän piti tunteet kasassa, vaikka sisällä syttyi iso tunne. – Voi, miten monet unet olen nähnyt, kun olen miettinyt, mitä minulta odotetaan. Mutta kyllä minä pyrin olemaan ihan oma itseni, Hällfors-Laaksonen naurahtaa reilu kuukausi valinnan jälkeen. Hän haluaa olla helposti lähestyttävä pääluottamusmies, johon uskalletaan ottaa yhteyttä ja jolta voi kysyä vaikeistakin asioista. Ystävällisyys ja muiden kunnioittaminen ovat arvoja, joita hän noudattaa arjessaan. Sen hän haluaa näkyvän pääluottamusmiehenkin roolissa. Arvot työn perustana Hällfors-Laaksonen ei voi sietää epäoikeudenmukaisuutta. Jos hän huomaa sellaista, tilanne täytyy korjata. Halu puolustaa oikeudenmukaisuutta ohjasi uuteen työhönkin. – Minulla on vahva oikeudenmukaisuuden periaate, ja haluan tehdä tätä työtä laajemmin kuin olen tähän asti pystynyt. Nyt pystyn katsomaan kokonaisuuk- luottamus häviää, se on niin romahdusmaista, että mieluummin tekemiset ja sanomiset perustuvat rehelliseen toimintaan eivätkä teeskentelyyn tai teennäisyyteen. Tuula arvostaa tiimityötä. Erilaiset ihmiset opettavat uusia näkökulmia. sia laajemmin ja neuvottelemaan vaikeammistakin asioista. Haluan vaikuttaa asioihin. Haasteita riittää, siitä pitää huolen jo yhteiskunnallinen tilanne. Tulevia tes-neuvotteluja linjaa pitkälti se, millaisia työmarkkinajärjestöjä koskevia päätöksiä Suomen hallitus tekee. Sote on suuri kysymys. Kelassa opetellaan uusia askelia organisaatiomuutoksessa. Oikeudenmukaisuuden lisäksi Hällfors-Laaksonen arvostaa rehellisyyttä. Hän puhuu suoraan, koska on tärkeää sanoa asiat niin kuin ne ovat. Muuten asiat saatettaisiin tulkita miten sattuu. – Luottamus pitää olla puolin ja toisin, ja suomalainen luottaakin aika pitkälle ihmisiin. Mutta jos Ihmisten kanssa oppimista Ihmisten ja erilaisuuden kunnioittaminen on lähtökohta siinä, miten Hällfors-Laaksonen haluaa tehdä tiimityötä. Erilaiset ihmiset opettavat katsomaan asioita uusista näkökulmista, ja sille hän haluaa olla avoin. – Ihminen on kehittyvä olio. Joka saralla on ja pitää olla kehittymistä, koska jos vangitsee itsensä johonkin totuuteen, sulkee silmänsä muilta mielipiteiltä. Joskus hämmästyn, millä tavoin asioista voi myös ajatella ja ratkaista eri tavalla. Sitten sitä ajattelee, että minulla on vielä oppimista. – Tiimityö on tärkeää. Eihän ihminen yksin saa aikaan sellaista tulosta kuin kaikki yhdessä. Kun tehdään yhdessä ja on yhteiset tavoitteet, päästään parhaaseen tulokseen. Se pätee kaikkialla, Kelassakin. • TUULA HÄLLFORSLAAKSONEN • Koulutukseltaan sairaanhoitaja. • Kelassa vuodesta 1994, jolloin aloitti vakuutussihteerinä Raumalla. Hoitanut vammaisetuuksia, kuntoutusta ja lääkekorvauksia, ollut etuusvastaava vammaisetuuksissa ja erityishoitorahoissa sekä varavastaava kuntoutuksessa. • Työskennellyt vuosia henkilöstöedustajana johtoryhmissä. • Toiminut aiemmin Turun alueen yt-valtuutettuna. • KTH:n varapuheenjohtaja 2012–2015. ”Sote voisi johtaa eriarvoisuuteen” T uula Hällfors-Laaksonen on huolissaan siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistus voi vaikuttaa Kelaan ja kansalaisiin. Jos esimerkiksi lääkärinpalkkioista ja -tutkimuksista ei jatkossa saisi sairausvakuutuslain mukaista korvausta, se vaikuttaisi Kelassa lähes 300 toimihenkilön työnkuvaan. Kansalaiset saattaisivat joutua eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millä alueella sattuvat asumaan, jos eri sote-alueet määrittelisivät itse omat sairaanhoitokorvauksensa. Nykymallissa Kela huolehtii koko maan korvauksista. – Oli asiakas Rovaniemellä tai pääkaupunkiseudulla, Kelan järjestelmä on kaikille samanlainen. Se on oikeudenmukaista, ja lakia tulkitaan aina samalla tavalla. – Jos ajatellaan perustuslakia, kansalaisilla pitää olla yhdenvertaiset oikeudet. Ja kun kyseessä ovat sairausasiat, se on hyvin herkkä tilanne, jos sairaat ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä asuvat. Myös edullisuus puoltaa sairaanhoitokorvausten säilyttämistä Kelan vastuulla. E-resepti maksaa 4 senttiä. Lisäksi Kelalla on tietojärjestelmä, jossa on laajat tiedot kansalaisista. Jos kunnat joutuisivat rakentamaan uudet järjestelmät, se tulisi kalliiksi. Hällfors-Laaksonen muistuttaa, että nykyistä toimivaa järjestelmää on rakennettu vuosia. Pyörää ei kannata keksiä uudestaan, mutta vanhaa voidaan kehittää, esimerkiksi keskittämällä palveluita. – Kela voisi ottaa hoitaakseen nykyisin kuntien hoidettavina olevat vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset ja omaishoidon tuen maksatuksen. • 5 | LUOTTAMUKSELLA TEKSTI Ritva Timonen, pääluottamusmies KUVA Studio Onni YHTEINEN TARINAMME T ullessani kolmekymmentä vuotta sitten asiakaspalveluun Oulun paikallistoimistoon Kauppurienkadulle oli vakiintunut tapa, että välittömästi liityttiin ammattiliittoon. Yhdistyksemme Kelan toimihenkilöt ry kuului VLTL:ään (Valtion laitosten ja yhtiöiden toimihenkilöliitto) Alkon, Postipankin, Raha-automaattiyhdistyksen, Veikkauksen virkailijoiden sekä Valtion polttoainekeskuksen ja viljavaraston ohella. Keskusjärjestönä oli TVK, Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto, joka ajautui konkurssiin vuonna 1992. Seuraavana vuonna muodostui nykymuotoinen STTK. Paikallisyhdistysten omaisuuden turvaamiseksi perustimme PohjoisPohjanmaan Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen säätiön, jolle paikallisyhdistykset lahjoittivat omistamiaan asunto-osakkeita. Näin turvattiin kohtuullinen vuokra-asuminen muun muassa Kiinteistö Oy Tuiran Natteporissa ja Työvoitossa, joiden hallitustyöskentelyssä olin mukana. Säätiö toimii edelleen, ottaa vastaan lahjoituksia ja jakaa stipendejä. Asiakaspalvelu kassatyön ohella vaihtui kuntoutustehtäviin, kun Oulun toimitalo valmistui 1990. Myös luottamustoimet lisääntyivät. Aluksi olin paikallisyhdistyksen johtokunnan varajäsen, sitten varsinainen jäsen ja lopulta yt-valtuutettu. Aina joku – toimihenkilö tai esimies – on pyytänyt ja kannustanut vaativampiin tehtäviin, jopa Kela-tutkinnon suorittamiseen. Vuonna 1997 muutin Helsinkiin Malmin toimistoon. Kuntoutusasiat olivat edelleen lähellä sydäntäni, ja sain nimityksen etuusvastaavaksi sekä tulin valituksi Helsingin yt-varavaltuutetuksi. Yhdistyksemme ja VLTL kävivät neuvotteluja rahoitusalan ammattiliiton kanssa, ja yhdistymisen myötä vuonna 1999 uudeksi nimeksi tuli Suomen Rahoitus- ja Erityisalojen ammattiliitto Suora, joka myöhemmin lyhentyi nimeksi Ammattiliitto Suora ry. Uusi vuosituhat toi tullessaan entistä vastuullisempia luottamustehtäviä: Helsingin vakuutuspiirin yt-valtuutettu, yhdistyksemme hallituksen jäsen ja valtuuston puheenjohtaja sekä Suoran hallituksen ja edustajiston jäsen. Syksyllä 2003 yt-valtuutetut valitsivat minut vt. pääluottamusmieheksi, ja vuodesta 2004 lukien olen toiminut päätoimisena pääluottamusmiehenä. Astuin edeltäjäni suuriin saappaisiin. Myös järjestötoiminnassa tapahtui muutoksia, ja vuonna 2011 liityimme Palkansaajajärjestö Pardian jäseneksi. Olen toiminut luottamushenkilönä koko Kela-työhistoriani ajan. On ollut mahtavaa kulkea tämä matka kanssanne. Aikaan on mahtunut lukemattomia työ- 6 KTH | toukokuu 2016 ryhmiä, neuvotteluja ja kannanottoja sekä ikimuistoisia jäsentapahtumia ja -tilaisuuksia. Moni teistä on ehkä tietoisesti tai tietämättäänkin ohjannut minua uusiin haasteisiin. Onnistumiset ovat auttaneet jaksamaan ja vastatuulet kehittymään. Kiitos kuuluu sinulle! • ”Olen elänyt juuri kyllin vanhaksi ymmärtääkseni, että minun kannattaa tutkia toisenkin kerran asioita, joista olen ollut ensimmäisellä kerralla vuorenvarma”. (Josh Billings) | AJANKOHTAISTA KELASTA TEKSTI Heli Martinmäki Kilpailukykysopimus neuvotteluun Perustoimeentulotuki Kelalle Y K hdistys käynnisti kilpailukykysopimusta koskevat neuvottelut työnantajan kanssa 7.4.2016. Neuvotteluiden tulee olla käytynä 31.5.2016 klo 16.00 mennessä. Työmarkkinakeskusjärjestöjen 29.2.2016 saavuttaman neuvottelutuloksen pohjalta on Kelassa neuvoteltava sopimuksen soveltaminen omaan työehtosopimukseen. Neuvoteltavana asiana ovat muun muassa lomarahan määräaikainen leikkaaminen 30 prosentilla ajalla 2017–2019. Kelassa lomarahan määrä on tällä hetkellä 45 %, joten leikkauksen jälkeen lomarahan määrä olisi kolmen vuoden ajan 31,5 %. Tämän lisäksi neuvotteluissa tulee ratkaista vuosittaisen työajan pidennys 24 tunnilla. Työajan pidennystä ei toteuteta pitkiä vuosilomia leikkaamalla, se on jo tässä vaiheessa sovittu työnantajan kanssa. Kysyimme jäsenkyselyssä, miten työajan 24 tunnin pidennys pitäisi toteuttaa. Vastaajista 63 prosenttia oli sitä mieltä, että päivittäisen työajan pidennys olisi paras vaihtoehto. Reilun 10 prosentin mielestä työajan pidennyksen voisi toteuttaa siten, että 24 tuntia tehtäisiin vuoden aikana takaisin esimerkiksi työaikapankkiin tehtävillä tunneilla tai viemällä lisätunnit saldoihin tehtäväksi. Työnantajan näkemys on neuvotteluiden alkuvaiheessa ollut se, että työajan pidennyksen tulee tuoda aitoa lisätyötä, joten heidän mielestään pelkkä päivittäisen työajan pidentäminen ei vastaa kilpailukykysopimuksen tavoitetta. • elan sisäisessä haussa perustoimeentulotuen tehtäviin haki 517 henkilöä, joista 294 videohaastateltiin. Lisäksi kuntarekrytointien yhteydessä 17.4.2016 saakka haki muutama kelalainen lisää. Kuntarekrytoinneissa hakijoita oli runsaasti, sillä hakemuksia tuli yli tuhat kappaletta. Monet kunnat ovat lähteneet irtisanomaan perustoimeentulotuen parissa työskenteleviä, mikä osaltaan lisää Kelatyöstä kiinnostuneiden määrää. Henkilöstömitoituksessa on myös haasteita, sillä Kela on pitkään kertonut hoitavansa etuuden 645 henkilötyövuodella. Etuudensaajien määrä on kuitenkin kasvanut viime aikoina ja todellinen tarve olisi nykyistä lukua huomattavasti isompi. Aika näyttää, millä henkilöstömäärällä perustoimeentulotukea Kelassa hoidetaan. Syksyllä on edessä mittava koulutusrumba, kun toimihenkilöt koulutetaan tehtävään. Koulutettavien määrää lisää se, että etuus tulee jatkossa olemaan monella kakkosetuutena. Laskelmien mukaan etuuden osaamista tulisi olla lähes tuhannella kelalaisella joko päätoimisesti tai sivutoimisesti. • 7 • TEKSTI Heli Martinmäki Jäsenkyselystä arvokasta tietoa yhdistyksen toimintaan Yhdistys toteutti jäsenistölleen sähköisen kyselyn aikavälillä 18.3.–1.4.2016. Kysely lähti kaikille niille jäsenille, joilla on sähköpostitieto vietynä Pardian jäsenrekisteriin. Yhteensä kysely lähti 3 396 jäsenelle. Kyselyyn vastasi suomenkielisellä lomakkeella 1 989 jäsentä ja ruotsinkielisellä 63. Yhteensä vastaajia oli huikeat 2 052! V Palkkausjärjestelmän kehittäminen astausprosentit olivat suomenkielisellä lomakkeella 60,2 %, ruotsinkielisellä 68,5 % ja yhteensä 60,4 %. Tämä on yli kaksinkertainen määrä vastauksia siihen nähden, mitä edellisellä jäsenkyselyllä saimme. Vastaajista 91 % oli naisia ja 9 % miehiä. Yhdistyksen toiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää saada viestiä ja palautetta jäsenistöltä. Kyselyn perusteella 59 % vastaajista näkee, että palkkausjärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeä asia tulevaisuudessa ja siihen tulee panostaa. Kyselyn avovastauksista kävi ilmi, että palkkausjärjestelmän kehittämisessä tulisi panostaa siihen, että henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnissa voitaisiin tehdä aito arviointi ja Millaisia asioita pidät tärkeänä kehittää Kelassa tulevaisuudessa? (1 = ei lainkaan tärkeä ... 5 = erittäin tärkeä) 0% palkkausjärjestelmän kehittäminen 0% työaikajoustot (tiivistetty työaika yms.) 1% etätyö (kotona tai toisessa Kelan yksikössä) 20% 10% 60% 30% 36% 21% 19% 80% 33% 32% 35% 35% 42% 1 8 KTH | toukokuu 2016 100% s 24% 4% työterveyshuollon palvelut 1% 40% 2 3 4 5 samantasoisista tehtävistä maksettaisiin saman vaativuusluokan palkkaa. Yhdistys osallistuu palkkausjärjestelmän kehittämiseen palkkausjärjestelmätyöryhmässä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Tällä hetkellä työryhmän agendalla on muun muassa perustoimeentulotukitehtävien vaativuuden määrittely. Avovastauksista nousi vahvasti esille myös esimiestyön ja johtamisen kehittäminen. Monesta vastauksesta pystyi lukemaan sen, että uuden organisaation myötä johtamisessa on menty taaksepäin ja johtaminen on muuttunut hierarkkisemmaksi. Osalle toimihenkilöistä kuin myös esimiehistä on tullut tunne, että tiimipäällikön mahdollisuudet vaikuttaa tiimin työskentelyyn ovat vähäiset ja ylemmältä taholta annetaan tiukat ohjeet ja raamit, miten saadaan toimia. Eniten vastauksissa korostettiin työhyvinvoinnin merkitystä niin työssä jaksamiselle kuin tuloksen tekemiselle. Yksi tärkeä työhyvinvoinnin väline on se, että toimihenkilö pystyy itse vaikuttamaan työn tekemiseen. Lisäksi vastauksissa korostui yhteisöllisyyden merkitys työhyvinvoinnille. Yhteisöllisyys on muuttanut muotoa organisaatiouudistuksen yhteydessä, sillä moni meistä työskentelee monipaikkaisessa työyhteisössä ja tiimi- ja ryhmäpalaverit hoidetaan nykyisin Skypen välityksellä. HAKE-hanke ja uusi organisaatio Kyselyssä kysyimme, onko HAKE-hankkeen myötä tehty organisaatiomuutos mielestäsi onnistunut. Vastaajista 48 % ei osannut ottaa asiaan kantaa, sillä muutoksesta on vielä niin vähän aikaa. Ymmärrystä muutokselle ja sen tarpeellisuudelle oli, mutta näin alkuvaiheessa moni asia on vielä kesken ja hakee suuntaansa. Kelalaiset ovat tottuneet viime vuosina muutoksiin, ja tätäkin muutosta katsotaan maltilla, ennen kuin otetaan asiaan lopullista kantaa sen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Yksi viesti kyselystä oli se, että 35 %:n mielestä uusi organisaatio ei ole onnistunut. Erityisesti esille Oliko organisaatiomuutos mielestäsi onnistunut? Kyllä 16,2 % En osaa sanoa 48 % Ei 35,3 % muutokset ovat olleet pieniä. Esimerkiksi KV-keskuksessa ei muutosta juuri tapahtunut, sillä organisaatiomuutos oli jo tehty vuonna 2014. Eräs jäsen kommentoi asiaa näin: ”Omaan toimenkuvaani on vaikuttanut positiivisesti se, että useampi jakaa samaa taakkaa. Työt jakaantuvat tasapuolisesti, tykkään.” Miten kyselyn vastauksia hyödynnetään? nousi näiden vastaajien joukossa se, että asiakaspalvelun ja etuuspalvelun eriyttäminen on tuonut haasteita, varsinkin pieniin toimistoihin. Osan mielestä asiakaspalvelussa oleva henkilöstö joutuu tiukoille, sillä resurssit ovat niukat ja tuuraajia on hankala saada. Muutama vastaaja nosti kuitenkin esille sen, että eriyttämisen myötä asiakaspalvelu on saanut paremman mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja se nähdään vihdoin omana kokonaisuutena. Ne vastaajat, jotka kokivat muutoksen olleen onnistunut, korostivat sitä, että heidän työssään Koska kyselyyn vastasi suuri joukko, yhdistyksen on hyvä hyödyntää tullutta palautetta. Viemme jäsenkyselyn palautteen tiedoksi myös Kelan johdolle. On äärimmäisen tärkeää viedä muun muassa uutta organisaatiota koskeva palaute eteenpäin, jotta organisaatiota kehitetään jatkossa oikeaan suuntaan. Yhdistyksen toimintaan kohdistuvia palautteita käytämme puolestaan oman toiminnan kehittämiseen. Kysely tullaan toteuttamaan myös ensi vuonna, jotta saamme seurattavuutta vastausten sisältöihin ja asioiden eteenpäin menemiseen. • 9 | IN MEMORIAM Muistelemme lämmöllä S uru-uutinen tavoitti yhdistyksen huhtikuussa. Yhdistyksen pitkäaikainen asioiden hoitaja Eeva Kuusela-Vesala on nukkunut pois tiistaina 29.3.2016 lyhyen sairastamisen jälkeen. Eeva muistetaan avuliaana, energisenä ja iloisena. Eeva piti Kelan toimihenkilöyhdistyksen ja jäsenten asioita lähellä sydäntään. Yhdistys muisti Eevan omaisia adressilla ja kukilla. Me kaikki, jotka tunsimme Eevan, muistelemme häntä lämmöllä. • Kuva: Antero Aaltonen | VIERASKYNÄSSÄ ESITTELY • KUVA Kela Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Olen eteläpohjalaisen sukujuuret omaava ja aikoinaan Porin murteen hallinnut nykyinen espoolainen. Sittemmin murre on jäänyt ja elämänymmärrystä ovat lisänneet opinnot Vaasassa, Uumajassa, Turussa ja Leuvenissa. Päivittäiseen arkeen kuuluvat vaimo ja koira, jälkikasvun siirryttyä jo rakentamaan omaa elämäänsä. Parhaiten tunnistan länsisuomalaiset murrealueet, mutta aikaisempien töiden myötä tutuiksi ovat tulleet hyvin monet Suomen kaupunkikeskustat ja kylänraitit. Miten Kelan toimihenkilöyhdistyksen toimijat näkyvät työssäsi? Paikallisella sopimisella on pitkät perinteet Kelassa. Yhdistyksen kädenjälki näkyy eri tavoin kaikessa toiminnassa. Omassa työssäni se näkyy tyypillisimmin virallisten kokousten ohella monina epävirallisina keskusteluina ja viestinvaihtoina yhdistyksen edustajien kanssa. Mitkä asiat sinua työllistävät tällä hetkellä eniten? Isossa kuvassa suurin huoli liittyy siihen, miten sote-uudistus vaikuttaa tulevina vuosina Kelan toimintaan. Päivittäisessä työssä organisaatiouudistuksen vaikutusten arkipäiväistäminen ja Hake-uudistuksen jälkimainingit leimaavat muuta johtamistyötä. Mistä syntyy onnistunut työpäivä? Päivittäisistä pienistä onnistumisista ja hyvästä työilmapiiristä. Miten rentoudut vapaa-ajallasi? Vapaa-aika täyttyy matkailun ja liikunnan ohella tavanomaisesta omakotiasujan puuhastelusta. Polkupyörä on otettu talviteloilta, ja muutaman kerran on työmatka jo taittunut pyörällä. Mottosi? Yhdessä olemme enemmän. 10 KTH | toukokuu 2016 | VIERASKYNÄ TEKSTI Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma • KUVA Shutterstock Kulttuuri on sanoissa ja teoissa M inulla oli muutama viikko sitten mahdollisuus saman viikon aikana tutustua Kelan toimipisteisiin Kampissa, Itäkeskuksessa ja Kemijärvellä. Vaikka fyysinen etäisyys toimipisteiden välillä on lähes tuhat kilometriä, niin kaikissa keskusteluja leimasi vahva usko yhdessä tekemiseen ja Kelan yhteisiin toimintatapoihin. ”Kyseisenä päivänä fattaluudat olivat aulaamassa. Apu oli hyvin tarpeen, sillä asiakkaita oli vuodenvaihteen jälkeen vielä paljon tavanomaista enemmän. Yhdellä fattaluutien jututtamalla asiakkaalla oli mukanaan paksu nippu papereita, joiden arveltiin ensin liittyvän mamuun. Pohdittiin, pitäisikö kilauttaa Tiitulle. Kun yrityksistä huolimatta yhteistä kieltä ei näyttänyt löytyvän, päätettiin turvautua Aavaan ja ohjata henkilö In To’hun. ” Tämä kuvitteellinen tarina voisi hyvin sijoittua vaikka Itäkeskuksen toimipisteeseen, jossa Fattaluuta – Stop Huumeille ry:n vapaaehtoiset tarjoavat vertaistukea asiakaspalvelun odotustilassa kertomalla Kelassa asioinnista ja ohjaamalla asiakkaita eri palvelukanaviin. Meille enemmän ja vähemmän kelottuneille tarinan termit avautuvat nopeasti, mutta moni ulkopuolinen pyörittelisi helposti päätään. Jokaisella organisaatiolla on omaleimainen tapa viestiä asioita. Tämä Kelan sisäinen slangi helpottaa jokapäiväistä työtämme ja asioiden luontevaa käsittelyä. Tilanne on kokonaan toinen, jos välitämme oudot sanat eteenpäin ja käytämme niitä asiakkaan kanssa käytävässä keskustelussa. Meillä kaikilla on varmasti kokemusta ICTtukihenkilöstä, joka hyväntahtoisesti on pyrkinyt selittämään meille tietokoneessamme ilmenneitä on- gelmia. Ainakin minulta suuri osa menee aina ohi, kun en ymmärrä termien sisältöä ja tarkoitusta. Sanoilla ja teoilla ei ole merkitystä, jos emme pue niitä ymmärrettävään muotoon. Eri tilanteissa on osattava viestiä eri tavoin Viime vuosina julkisuudessa on käyty paljon keskustelua viranomaiskielestä. Hallintolaissa säädetään, että ”viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä”. Monien yhteisten kampanjoiden ja uudistusten kautta olemme ottaneet isoja viestinnällisiä askeleita eteenpäin. Kelan ensimmäinen puhelinpalvelu käynnistyi vuosituhannen vaihteen tietämillä PielisenKarjalan vakuutuspiirissä. Sen jälkeen on moni asia muuttunut palvelun muodoissa ja sisällössä. Vuorovaikutus monipuolistuu kaiken aikaa, ja käymämme keskustelu on vapaamuotoisempaa kuin ennen, mistä hyvänä esimerkkinä on muutama viikko sitten avattu Kela-chat terveydenhuollon asiantuntijoille. Viestinnän muodot saavat varmasti tulevina vuosina uusia innovatiivisia muotoja. Meidän tulee elää ajassa ja hyödyntää ensimmäisten joukossa uudet mahdollisuudet. Olivat viestinnän tekniset ratkaisut jatkossa mitä tahansa, niin ne ovat vasta perusta sille toimintakulttuurille, jolla teemme oman tekemisemme ymmärretyksi ja näkyväksi. Itse uskon siihen, että toimivan asiakassuhteen perusta on luottamus ja siihen me kaikki voimme omalla päivittäisellä toiminnallamme vaikuttaa. • 11 | TYÖNILOA TEKSTI Tiina Norppa, työsuojelun päävaltuutettu KUVA Studio Onni Työelämän MasterChef Katson aika paljon televisiota. Se ei ole kovin trendikästä. Sieltä tulee aivan uskomaton määrä erilaisia kokkausohjelmia ihan joka kanavalta ja lukuisissa eri formaateissa. Koska ohjelmat kiinnostavat näin paljon katsojia, päättelen, että jokainen meistä valmistaa ainakin viikonloppuisin aikaa säästämättä täydellisiä aterioita ensiluokkaisista raaka-aineista. E n liiemmin pidä television pudotusformaateista, koska mielestäni ei ole erityisen hienoa olla lopulta yksinään huipulla paras. Tämä johtuu siitä, että olen luonteeltani joukkuepelaaja. Suorituksen jälkeen mieluummin sanon riemuiten ”Me teimme sen!” kuin ”Minä tein sen!”. Ymmärrän toki yksilölajit, mutta monen soolomenestyjän taustalla on todella sitoutunut tukitiimi, kuten valmentajat ja perhe. Yksi kokkaamiseen liittyvä pudotusformaatti on kuitenkin salakavalasti alkanut kiinnostaa, nimittäin MasterChef Australia. Jokainen kilpailija, oli sitten varsinaiselta ammatiltaan kirjanpitäjä tai ravintola-alan työntekijä, suhtautuu ruuanvalmistukseen intohimolla ja haluaa aina valmistaa parhaan mahdollisen annoksen. Motivaatio on kohdillaan. Tuomarit eivät katsomissani jaksoissa ole kertaakaan teilanneet kenenkään annosta kokonaan. Aina löytyy yksityiskohta, joka on onnistunut, kuten täydellisesti maustettu kastike, kaunis väri, hyvin valittu lisuke, onnistuneet makuyhdistelmät tai silmiä hivelevä esillepano. He huomioivat myös kilpailijoiden kehitty- 12 KTH | toukokuu 2016 misen. Palaute on rakentavaa, ja kilpailusta huolimatta ilmapiiri on kannustava. Kilpailun edetessä keittiössä vierailee tunnettu huippukokki. Hän opettaa oman osaamisalueensa saloja kilpailijoille. Se, mikä itseäni näissä jaksoissa huvittaa, on formaattiin kuuluva tapa sanoa huippukokin antamiin ohjeisiin joka kerta ”kyllä” ja vierailijan etunimi. Voin kuvitella, miten helppoa ja mukavaa esimiestyö olisikaan, jos ryhmämme aina vastaisi kuorossa ja yksitellen ”Kyllä, Tuula”, kun hän antaa työtehtäviä. Kaikki ymmärretty, ei kritiikkiä, ja onnistuu. Rehellisyyden nimissä epärealistista, mutta kyllä-sanassa on itse asiassa positiivinen lataus. Jospa yrittäisin tässä työelämän tuoksinassa raivata tilaa ensisijassa kyllä-ajattelulle ja sen jälkeen järjen kanssa miettiä, miten parhaiten toimisin. Se olisi pienen pieni muutos pään sisällä ja vaikutukset todennäköisesti myönteiset. • Mitä jos raivattaisiin kyllä-ajattelu llle tilaa. TEKSTI Tuija Sarlin • KUVA Stig Sarlin TERVEHDYS HÄMEENKYRÖSTÄ! Olen Tuija Sarlin Hämeenkyröstä ja aloitin yhdistyksen varapuheenjohtajana tämän vuoden alusta. Luottamusmies- ja työsuojeluasiat ovat tuttuja toimittuani aiemmin Tampereen alueen ja Etelä-Pirkanmaan vakuutuspiirin yt-valtuutettuna. Yhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana myös pitkään, muun muassa yhteyshenkilönä, alueyhdistystoiminnassa ja valtuustossa. Etuustyötä naputtelen Hämeenkyrön toimistossa, ja etuutena on tällä hetkellä sairauspäivärahat. Y hdistyksen varapuheenjohtajan rooliin kuuluu jo nimenkin mukaisesti toimiminen puheenjohtaja Helin sijaisena muun muassa eri työryhmissä. Lisäksi vastuulla ovat yhdistyksen asunto- ja lomaosakeasiat. Yhdistyksen lomaosakkeista Vuokatti on ollut suosittu, mutta Meri-Teijossa ja Punkaharjulla on ollut paljon vapaita viikkoja. Varaukset hoituvat yhdistyksen kotisivuilla. Varapuheenjohtajan rooliin ovat perinteisesti kuuluneet myös yhdistyksen työtaisteluasiat. Valtuusto hyväksyy tai hylkää tesneuvotteluiden tulokset ja päättää mahdollisista työtaistelutoimenpiteistä. Tärkeä rooli mahdollisissa työtaistelutoimenpiteissä on myös aluetoimikunnilla ja yhteyshenkilöillä. Yhdistys kantaa aina vastuun päättämistään työtaiste- lutoimenpiteistä, yksittäiselle jäsenelle niistä ei tule seuraamuksia. Yhdistyksen työtaisteluohjeistus on yhdistyksen jäsensivuilla. Jäsenkyselyssä oli myös kysymys valmiudesta työtaistelutoimenpiteisiin, ja vastauksista saimme hyvää tietoa, mitkä ovat jäsenten mietteet valmiudesta eri työtaistelutoimenpiteisiin. Tämä kevät on poikkeuksellinen tes-neuvotteluiden suhteen, menossa ovat neuvottelut kilpailukykysopimuksen soveltamisesta Kelassa. Neuvottelutuloksesta päättää yhdistyksen valtuusto toukokuun lopussa, tämän jälkeen vuorossa ovat vielä keskusjärjestöjen ja maan hallituksen vastaukset. Yhdistykselle on valittu toimijat, mutta yhdistyksen vahvuus lähtee jäsenistä. Kelassa on ollut hyvä neuvottelukulttuuri ja päätavoit- teena on aina asioista sopiminen, ja uskon, että myös tällä kertaa asioista päästään hyvään neuvottelutulokseen. Neuvotteluissa on useimmiten kyse euroista, mutta isona asiana vaakakupissa painavat myös toimihenkilöiden työhyvinvointi ja jaksaminen. • Hyvää ja rentouttavaa kesää toivottelee Tuija Sarlin Kelan toimihenkilöt ry:n varapuheenjohtaja 13 • TEKSTI ja KUVA Hannele Vartiainen Yhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki jutteli kelalaisten kanssa 6.4.2016 Oulun toimitalossa, jonne pystytettiin yhdistyksen infotiski STTK:n Liity liittoon -tempauksen innostamana. Oma ammattiliitto on tärkeä ja asiantunteva Suurin osa Kelassa työskentelevistä kuuluu Kelan toimihenkilöyhdistykseen. Lisäksi yhdistykseen kuuluu muun muassa isojen työpaikkojen sairauskassoissa työskenteleviä henkilöitä. Suurin osa suomalaisista palkansaajista kuuluu ammattiliittoon. Järjestäytymisaste Suomessa on noin 70 prosenttia, ja ammattiliittojen neuvottelemien työehtosopimusten piirissä on jopa 95 prosenttia palkansaajista. Luku on maailman korkeimpia. K elan toimihenkilöyhdistys kuuluu Palkansaajajärjestö Pardian kautta STTK:hon, joka järjesti huhtikuun alussa Liity liittoon -tempauksen ja jalkautui jäsenjärjestöjensä kanssa työpaikoille. STTK teki helmi-maaliskuun taitteessa kyselyn, johon vastasi yhteensä 1 407 henkilöä. Kyselystä selviää, että suomalaisilla on hyvä mielikuva omasta ammattiliitostaan. Jäsenten mielestä omaa ammattiliittoa parhaiten kuvaavat ominaisuudet ovat tarpeellinen (81 %), asiantunteva (83 %), avoin (71 %) ja helposti lähestyttävä (71 %). – Oman liiton edunvalvonta sekä liitosta saatu apu ja tuki ovat suomalaisille tärkeitä. Työelämän muuttuessa edunvalvonnan ja tuen saamisen tarve muuttaa 14 KTH | toukokuu 2016 muotoaan, mutta niiden merkitys ei näytä vähenevän vaan päinvastoin, selvittää STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja kyselyn tuloksia. Kelan toimihenkilöyhdistys on lähellä jäsentä Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki toteaa, että samansuuntaista palautetta ovat saaneet myös yhdistyksen toimijat. – Yhdistyksemme vahvin asiantuntijuus liittyy Kelan työntekijöiden arkeen, Kelassa työskentelyyn. Koska aktiivitoimijat ovat itse töissä Kelassa, on jäsenten helppo ottaa meihin yhteyttä. Jäseniltä saamamme palaute on tärkeää. Olemme mukana Kelan eri työryhmissä ja voimme yhdessä viedä työpaikkamme asioita eteenpäin. Kelan toimihenkilöt ry on ainoa ammattiyhdistys, joka neuvottelee työehdoista Kela-työnantajan kanssa. Yt-verkostomme antaa tukea silloin, jos työelämässä ei kaikki suju suunnitelmien mukaan. Jäsenedut ovat saaneet kiitosta Myös jäsenet, jotka eivät ole töissä Kelassa, hyötyvät jäsenyydestä, lukuisten muiden jäsenetujen kautta. Yksi tärkeimmistä jäseneduista on se, että olemme vakuuttaneet jäsenet JATTK-työttömyyskassassa työttömyyden varalta. Lisäksi yhdistyksen jäsenyyteen sisältyvät vakuutusyhtiö Ifin matkustajavakuutus, matkatavaravakuutus ja tapaturmavakuutus. Sinulla on myös mahdollisuus käyttää edullisesti yhdistyksen kolmea lomaosaketta Punkaharjulla, Meri-Teijossa ja Vuokatissa. – Minulta on moni kysynyt, miksi nykypäivänä kannattaisi enää kuulua ammattiliittoon, voihan hommat neuvotella työnantajan kanssa itsekin. Olen kuitenkin huomannut sen, että asioiden eteenpäin vieminen ja työehtojen kehittäminen on huomattavasti helpompaa, kun takana on yhdistyksen joukkovoima, jatkaa Martinmäki. • | LEDAREN FPA:s nya tankar och kläder V FPA ÄR STÖTTE PELARE N FÖR DET FIN LÄNDSK A VÄLBEF INNAND ET. i har jobbat i den nya organisationen under några månaders tid, och mången sak är ännu oklar. I bakgrunden har funktionärerna i vår förening arbetat hårt med att reda ut och rätta till arbetstagarens tolkningar, så att de skulle överensstämma med FPA:s arbetskollektivavtal. Man gick redan från första steget i fel riktning i en av de största frågorna när man gjorde beslutet om att avbryta verksamheten av förmånsansvariga, vilket återspeglade sänkt kravnivå i lönen för de förmånsansvariga. Även i chefernas lönefrågor har det uppstått mångahanda tolkningar som vi med arbetsgivaren har klarat upp och gått förhandlingar om. Därtill har jag med flertal medlemmar samtalat om att befattningsbeskrivningen som lovades i slutet av året har i den nya organisationen redan från första stegen omändrats till något helt annat. Vi utförde en medlemsenkät i slutet av mars och fick enormt många svar, 2052 stycken. Svaren gav oss goda ideér till att utveckla vår verksamhet. Ett stort tack till er alla som svarade! Enligt svaren står ännu hälften av oss i väntan inför den nya organisationen. I enkäten lyftes även starkt fram att man inte i arbetsavtalsförhandlingarna får avstå från den långa semestern! Mera information om enkätens resultat finns på tidningens sidor 8-9. Såväl responsen i medlemsenkäten, på facebook-sidorna, som i mina samtal med medlemmarna gör mig bekymrad över det att verkligen många upplever att man i samband med den nya organisationen har fått allt stramare instruktioner om hur man skall gå till väga på arbetsplatsen. En medlem konstaterade att hen känner som om hen jobbade i en barnträdgård, för att allting måste styras och man glömmer allt som ofta bort det sunda förnuftet. Enligt min uppfattning hör en viss del styrning till arbetet inom FPA, men en gräns finns för allt. En välmående och framgångsrik arbetsgemenskap kan skapa sina egna spelregler genom att människorna pratar med varandra, de behövs inte alltid skrivas ner på papper. Mitt i organisationsreformen har vi inom FPA också påbörjat förhandlingarna om tillämpningen av konkurrenskraftsavtalet. Förhandlingarna torde vara färdiga till den 31.5.2016. Om man inte på riksnivå uppnår ett förhandlingsresultat som är tillräckligt omfattande och avtalet därmed förkastas, kommer avtalsförhandlingarna inom FPA i början av år 2017 att bli mycket utmanande. Vi undkommer inte förändringar i framtiden heller. På riksnivå kommer planerna om verkställandet av tjänsterna inom sjukvårds- och hälsosektorn (sote) att återspeglas i FPA:s verksamhet. Ett av det största hotet utgör sjukvårdsersättningarna som överflyttas på sote-områdens ansvar. Vi uppföljer denna utveckling skarpt, och strävar till att för vår egen del påverka saken så att FPA även i fortsättningen är stöttepelaren för det finländska välbefinnandet och verkställaren av förmånerna. Och att det räcker till med jobb för oss alla inom FPA! Samarbetshälsningar Heli Martinmäki ordförande 15 E L L A M O L E D H Ä L ja nauti! LOMAILE UPEISSA LOMAOSAKKEISSA Kannattaa Turvata Huominen MERI-TEIJO Vietä aktiiviloma tai rentoudu! Tarjoamme hienoja mahdollisuuksia ulkoilla, kalastaa tai golfata. PUNKAHARJU Yhdistyksen jäsenenä voit vuokrata lomaosakkeita Punkaharjusta, Meri-Teijosta ja Vuokatista. Varaa paikkasi ja vietä ihana loma! Jäsenyys tuo etuja! Katso sinulle sopiva lomanviettopaikka ja tarkemmat tiedot www.kelantoimihenkilot.fi/ jäsenelle/jäsenedut VUOKATTI
© Copyright 2024