Minna Ylikännö, Kela - SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö & Minna Ylikännö, johtava tutkija, Kelan tutkimus Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuus 19.4.2016 Hennamari: Onnistumme toimeentulotuen siirrossa, jos • • • • 2 Asiakkaan asema paranee Toimeentulotuen hakuprosessi helpottuu Toimeenpano tulee nykyistä edullisemmaksi Kunnilta siirtyy voimavaroja sosiaalityöhön ja niihin palveluihin, joissa kunnilla on erityisosaamista Minna: Sosiaalibarometrin tuloksia • Suurin osa perustoimeentulotuen saajista saa myös muita Kelan etuuksia. • Marraskuussa 2014 toimeentulotukea saaneista asumistukea sai 70 %, työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa 43 %, lapsilisää 17 % ja eläkkeitä 11 %. (THL 2015a.) • Vuonna 2012 Kelan etuuksia saaneista kotitalouksista noin 7 % sai saman kuukauden aikana myös toimeentulotukea (Ahola 2015). • Kela-siirrolla on nyt laaja kannatus: • Kelan vastaajista kaikki tukevat tehtyä ratkaisua. • Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 % ja sosiaalityöntekijöistä 73 % pitää päätöstä oikeana. 3 Mitä myönteistä? • Sosiaalityön resurssien vapautuminen muuhun työhön (asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen) • Tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistuminen • Toimeentulotuen hakemisen ja saamisen yksinkertaistuminen • Etuuksien näkökulmasta asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen helpottuminen • Leimaantumisen väheneminen • Alikäytön väheneminen • Sähköisten asiointimahdollisuuksien paraneminen Entä kielteistä? • Muutos yhden luukun palvelusta kahden luukun palveluksi • Byrokratian lisääntyminen • Asiakkaiden ”pompottelun” lisääntyminen • Henkilökohtaisen palvelun, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin heikkeneminen • Ennakoivan otteen väheneminen • Kiireellisten toimeentulotukiasioiden käsittelyn vaikeutuminen • Vaikeimmassa asemassa olevien aseman heikkeneminen (maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, ikäihmiset, nuoret) • Etuusmenojen kasvaminen Erään vastaajan sitaatti: ”Pienessä kunnassa asiakas on yksilö, Kelassa asiakasnumero” • Muutos ei ole samanlainen kaikille toimeentulotuen asiakkaille. Suomessa on 313 kuntaa, joista pienimmässä on 99 asukasta ja suurimmassa yli 630 000 asukasta. • Sosiaalialan toimijat ovat huolissaan joidenkin väestöryhmien tilanteesta perustoimeentulotuen siirtyessä Kelaan. • Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 % ja sosiaalityöntekijöistä 79 % ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä. • Kelan vastaajista 29 % ilmaisi huolensa muutoksen väliinputoajista. • Esille nostettiin erityisesti ikääntyneet, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä nuoret. Erään vastaajan sitaatti: ”Pienessä kunnassa asiakas on yksilö, Kelassa asiakasnumero” • Lisäksi esiin nostettiin seuraavat ryhmät: • vajaakuntoiset, syrjässä asuvat, monista eri sairauksista kärsivät, lapsiperheet, tulottomat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, välitystiliasiakkaat, pankkitilittömät, liikuntarajoitteiset, pitkäaikaistyöttömät, kommunikaatiovaikeuksista kärsivät, luku-/kirjoitus/laskutaidottomat, ehkäisevää tukea tarvitsevat, uusavuttomat, paperittomat, vuokravelkaiset, vanhempien luona asuvat pitkäaikaistyöttömät, etuuden joustavuutta tarvitsevat, ehkäisevää työtä tarvitsevat ja ne, jotka eivät tällä hetkelläkään hae etuuksia. 6 Hennamari: Näkemyksiä sote-uudistuksesta Barometriin vastanneet: • Noin 40 % pitää monikanavarahoituksen purkamista merkittävänä • Yli 80 % pitää yhdenmukaisia ICT-ratkaisuja kustannuksia hillitsevänä • Valinnanvapautta ei nähdä keskeisenä muutosvoimana • kustannusten hallinnan uskotaan vaikeutuvan • valinnanvapaus hyödyttää kaupungissa asuvia • pääsevätkö pienet yritykset ja järjestöt mukaan palvelutuotantoon? 7 Kelan maksamat palvelut ja etuudet, osuus asiakasryhmille maksamista kustannuksista Lähde: Nordic Healthcare Group 2015; Kela-Oulu-Sitra-hanke Kelan kustannus keskimäärin 5005 € 1495 € 691 € 100% 14% 90% 80% 10% 8% 25% 28% 6% 7% 9% 9% 9% 9% 8% 17% 23% 17% 10% 22% 5% 17% 23% 27% 31% 36% 34% Erityishoitoraha Kuntoutus 8% 11% 50% Matkat 13% 14% 15% 18% 40% Tutkimus ja hoito 79% 30% 20% Eläkkeensaajan asumistuki palveluasumiseen Vammaistuet 70% 60% 118 € 344 € 58% 43% 41% 1-5% 5-10% Yksityislääkärit 56% 48% 48% 44% 41% Lääkkeet 37% 39% 70-80% 80-90% 10% 0% 10-20% 20-30% 30-40% Hammaslääkärit 40-50% 50-60% 60-70% Kelalle haastavien asiakkaiden hoitoketju paranisi integraation myötä? 90-100% Asiakkaiden keskimääräiset vuosikustannukset eri rahoituskanavista erillisryhmittäin (€/asiakas), 10 % eniten palveluja ja lääkkeitä käyttävät asiakkaat, Lähde: Nordic Healthcare Group 2015, Kela-Oulu-Sitra-hanke 50 000 € N= 3855 40 000 € 4 799 € N= 2222 3 334 € 2 121 € N= 1228 30 000 € 6 806 € Kotitaloudet N= 890 Työterveys 1 631 € 2 685 € Kela 20 000 € Kunta N= 469 N= 1774 32 964 € N= 7661 26 521 € 26 118 € 10 000 € 23 069 € 2 229 € 1 429 € 14 915 € 12 620 € 11 477 € Psyk.Palv. Som.Potilas. N= 2079 2 954 € 0€ Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Lääkkeet Sosiaalipalvelujen vahvistaminen keskiöön Muut Kiitos SOSTElle puhuttelevasta tutkimuksesta! 10
© Copyright 2024