Lehtisaari_Grönlund_Linden_Villi_Uutismedia esitys Helsinki
Uutismedian uudet liiketoimintamallit Pohjoismaissa Katja Lehtisaari, Mikko Grönlund, Carl-Gustav Lindén, Mikko Villi Helsingin yliopisto (Viestinnän tutkimuskeskus CRC) Turun yliopisto (Brahea-keskus) Sanomalehtien Liitto Viestintäalan Tutkimussäätiö Ruotsi, Norja ja Tanska tutkimuksen kohteena • Sanomalehtien liiketoiminta: mitä uutta? • Sanomalehtien liiketoimintaan vaikuttavia trendejä • • • • Digisiirtymä, mobiili Median kulutustottumusten muutos Mainonnan muutos Kansainvälisten toimijoiden mukaantulo • Miten näihin trendeihin on osattu reagoida Pohjoismaissa • Hyvät käytännöt? • Yleiset näkymät? Sanomalehtinimikkeiden määrä 240 220 225 219 230 229 225 228 230 229 227 Nimikemäärillä tarkasteltuna tilanne varsin sama kaikissa kolmessa maassa 200 Nimikkeiden määrä 180 169 166 165 164 170 169 170 169 169 160 Norjassa ja Ruotsissa edelleen yli 70 4-7-päiväistä sanomalehteä 140 120 100 Tanskassa vain yksi maksullinen 1-3-päiväinen sanomalehti 80 60 45 33 31 40 33 43 41 33 41 41 20 0 2006 2007 2008 2009 Norja 2010 Ruotsi 2011 Tanska 2012 2013 2014 Sanomalehtien levikin ja mainososuuden kehitys 4 500 45% 4 000 2 807 2 145 2 233 2 500 2 000 1 473 1 500 1 393 10% 1 351 15% 1 656 1 857 2 512 2 404 2 552 2 993 3 060 3 000 1 000 500 5% 0% 0 2005 2006 2007 Norja 2008 Ruotsi 2009 2010 Tanska 2011 Norja 2012 Ruotsi 2013 Tanska 2014 Kokonaislevikki 1000 kpl 3 470 1 855 1 914 2 028 20% 2 105 2 130 25% 2 594 2 682 2 807 2 845 2 860 30% 2 782 Osuus mediamainonnasta 35% Kokonaislevikki on laskenut 3 500 3 605 3 725 3 833 40% 3 955 3 998 50% • Norja -23 % • Ruotsi -30 % • Tanska -35 % Osuus mediamainonnasta on pienentynyt • Norja 43 % -> 27 % • Ruotsi 45 % -> 21 % • Tanska 47 % -> 24 % Online-mainonnan osuuden kehitys 50% 45% 40% Osuus mediamainonnasta on kasvanut huomattavasti 35% 30% • Norja 14 % -> 38 % • Ruotsi 15 % -> 43 % • Tanska 14 % -> 44 % 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2006 2007 2008 2009 Norja 2010 2011 Ruotsi Tanska 2012 2013 2014 Sanomalehtien päivittäinen tavoittavuus 100% 10 vuotta sitten paperilehti tavoitti vielä 80 % väestöstä 90% 80% 70% Paperilehden tavoittavuus on laskenut selvästi 60% 50% Paperi- ja verkkolehden päivittäinen yhteistavoittavuus on selvästi korkeampi ja vakaampi 40% 30% 20% 10% 0% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Norja: Paperilehti Norja: Paperi- ja verkkolehti Ruotsi: Paperilehti Ruotsi: Paperi- ja verkkolehti 2013 2014 Sanomalehtien nettotulosprosentti Yrityksiä 2005 184 2006 201 2007 205 2008 214 2009 228 2010 243 2011 250 2012 251 2013 264 2014 263 7 Kannattavuuden kehityksen trendi on laskeva 6 5 Vuonna 2014 noin puolet ruotsalaisista ja reilu kolmannes norjalaisista sanomalehtikustantajista oli tappiollisia 4 % 3 2 1 0 -1 2005 2006 2007 2008 Norja 2009 2010 Ruotsi 2011 Tanska 2012 2013 2014 Tanskalaisten sanomalehteä kustantavien yritysten mediaanitunnuslukujen kehitystä arvioitaessa on huomioitava aineiston yritysten vähäinen määrä, eli noin kymmenen yritystä Haastattelut Ruotsi Norja Tanska • Schibsted • Bonnier • Mittmedia • TU • Schibsted • Polaris Media • Amedia • Aller • Mediebedriftene • Tutkijat • JP/Politikens Hus • Berlingske • Jysk Fynske Medier • North Media • Danske Medier • Tutkijat Ruotsi - yleiskuvaus • Konsolidaatio jatkuu sanomalehtimarkkinoilla • Digitaaliset tulot kasvavat nopeasti isoissa medioissa • Oletus, että digi-alv laskee • Printin tulot edelleen merkittävät • Aftonbladet (Plus) on noussut Ruotsin suurimmaksi tilatuksi lehdeksi • Asiakasdata keskipisteessä Ruotsi – käytännöt ja kokeilut • Mittmedia korvaa toimittajien tekemiä paikallisjuttuja automaattisesti tuotetuilla sisällöillä • Mittmedia on rakentanut oman alustan mainonnalle, asiakashallinnalle ja sisällölle • Dagens Nyheter keskittyy maksaviin asiakkaisiin - suunnittelee tulevaisuuttaan ilman mainostuloja • Svenska Dagbladet fokusoi tuotteiden sijasta asiakkaisiin • Pyrkimys saada nettisivuilla kävijät rekisteröitymään, kohdennetun mainonnan kehittäminen Norja – yleiskuvaus • Pohjoismaiden innovatiivisimmat mediayhtiöt • Julkiselle palvelulle vahva poliittinen tuki • Digitilauksille painettujen lehtien tapaan 0-arvonlisävero tänä vuonna • VG:n digitaaliset mainostulot laskivat viime vuonna Norja – käytännöt ja kokeilut • Schibsted rakentaa omaa globaalia data-alustaansa Googlen ja Facebookin vastapainoksi • Allerin yhteistyökokeilut Googlen ja Facebookin kanssa • Amedia kehittää aluelehtien verkostoa järjestelmällisen digivetoisesti • Polaris Mediassa paikallislehdille tärkeää verkostoitua paikallisesti ja myös median ulkopuolelle Tanska - yleiskuvaus • Säätiöomisteisuus vakauttaa, mutta myös sitoo • Sanomalehtitalot eivät kunnolla kykene yhteistyöhön, yhteinen alusta vaikuttaa kaukaiselta ajatukselta • Ilmaislehdillä vahva asema Tanskassa • DR:n kanssa taistellessa Google ja Facebook unohtuvat? • Miten saataisiin digilehti osaksi kuukausittaista ”mediapakettia” – verkkosisällöistä ollaan kuitenkin valmiita maksamaan (vrt. Spotify, Netflix)? Tanska – käytännöt ja kokeilut • Aggressiivisella markkinoinnilla ja myynnillä sekä tilaushintojen alennuksella pystytty hidastamaan levikin laskua • Digilehden tilauksen yhdistäminen kännykkäliittymään • Sanomalehden tilauksen pilkkominen eräänlaiseksi noutopöydäksi • Ekslusiiviset tapahtumat, yhteisöllisyys joka sitouttaa ihmisiä lehteen • Brändin ympärille muodostettu palvelu (Politiken Plus) Yhteenveto: Onnistuneimmat uudet kokeilut • Jatkuva yrittäminen ja testaus • Palauteluuppi ja hintatasojen testaus (Amedia) • Joustava hinnoittelu (paperi/digi) • Paperilehden aluepohjainen hinnoittelu (Dagens Nyheter) • Alueellinen uutisten personointi digitilauksessa (Jysk Fynske Medier) • Schibstedin ja Mittmedian alusta-ratkaisu • Brändin rakentaminen ja yhteisöllisyys • Politiken Plus • Jysk Fynske Medier ”klubitapahtumat” • VG:n ja Aftonbladetin kiloklubi
© Copyright 2024