silta-12-2016
Hannu Jukola Tamperelainen seurakuntalehti Lapsonen uudeksi kaiken luo, joulun hän meille tuo. Joulutapahtumat tässä lehdessä Joulukuu 2016 i.fi siltaleht Anna Eriksson: Matti Pyykkö Rahan tavoittelu tappaa luovuuden Jarkko Ahola takaa taas Tuomiokirkon tunnelman Sivu A 18 Riitta Laiho Pekka Haavisto jaksaa uskoa hyvien asioiden tekemiseen Sivu A 3 Tiia Santavirta Jussi Hyttinen Sivut A 8–10 Sirkka Saarikivi ja Eric kohtasivat Sivu B 12 A2 SILTA 12/2016 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka päätoimittaja joulukuu Tampere 7.12.2016 Yhdenvertaisuus voi toteutua jouluna Lapsen oikeuksien sopimuksen tämänvuotinen teema on yhdenvertaisuus. Mitä yhdenvertaisuus sitten tarkoittaa, ja millainen on lapsiystävällinen yhteiskunta? On hyvä miettiä, miten voimme parhaiten tukea lasten ja nuorten kasvua sekä ehkäistä syrjäytymistä Tampereella ja koko maailmassa. Asiaa pohdittiin joukolla muun muassa marraskuussa lapsen oikeuksien päivän tilaisuudessa, jonka järjesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Tarmokas yhdistys on toiminut lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi Tampereen seudulla jo 95 vuotta. Välineinä ovat olleet hienot ideat, verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Suomessa, joka on yksi maailman vauraimmista maista, lasten asema on toki verrattain hyvä. Siitä huolimatta YK ja Euroopan neuvosto ovat huolissaan maamme lapsiköyhyydestä. Tutkimusten mukaan köyhien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Myös MLL:n mukaan suomalainen lapsuus on eriarvoistumassa. Iso osa lapsista voi hyvin, mutta osa kohtaa arkielämässään paljon haasteita ja riskitekijöitä, jotka voivat altistaa esimerkiksi syrjäytymiseen. Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa myös siksi, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on suuria eroja. Asiantuntijatkaan eivät vielä osaa sanoa, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus vaikuttaa lasten ja nuorten palveluihin tulevaisuudessa. ” TULEVAT PYHÄT 7.12.2016–11.1.2017 11.12. Tehkää tie Kuninkaalle Tienraivaaja oli askeetti mutta Jeesus jotakin aivan muuta. (Matt. 11:11–19) 26.12. Kristuksen todistajat Tapanin punainen alttarilla ei ole joulunpunaista. (Luuk. 12:8–12) 18.12. Vapahtajan syntymä on lähellä Joosef ei lähtenyt karkuun. Pakomatkan aika tuli myöhemmin. (Matt. 1:18–24) 1.1. Jeesuksen nimessä On yksi nimi ylitse muiden, lauletaan uudessa virressä 908. (Joh. 14:12–14) 24.12. Lupaukset täyttyvät Ja odotukset päättyvät… (Jes. 11:1–5) 6.1. Jeesus, maailman valo Loppiaisena ehtii vielä seimelle, tiedetään itämailla. (Matt. 2:1–12) 24.12. Teille on syntynyt Vapahtaja! Jouluyönä taivaan täydeltä ylistystä Jumalalle. (Luuk. 2:1–14) 25.12. Nyt Betlehemiin Jouluaamuna meno-paluu paimenten matkassa (Luuk. 2:1–20) 8.1. Kasteen lahja Moni joululahja on mennyt jo rikki. Tämä lahja pysyy. (Joh. 1:29–34) Aattoh ar 24.12. taus klo 12 Keskus Vanha torin kir Musiik kko Pirkan ki: miehet JOULUPAPERIT SEKAJÄTTEESEEN Olemme oppineet kierrättämään. Ensin tulivat jätepaperi, jota nykyään sanotaan keräyspaperiksi, ja palautuspullot. Viime vuosina on tullut paljon muuta: biojäte, lasi, metalli, kartonki ja muovi. Poikkeus pysyy joulusta jouluun, sillä joulupaperit eivät kelpaa keräyspaperin joukkoon. Kävisivätkö kuitenkin vertauskuvasta? Tärkeintä ei ole lahjapaperi, ei kääre, ei kiire, ei edes tunnelma, vaan lahja itse. Hyvää Jeesuksen syntymäpäivää! Onko joulu kenties juhla, joka lisää eriarvoisuuden tunnetta? PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että lähimmäisillämme olisi hyvä joulumieli, ja ainakin riittävästi syötävää jouluna. Tampereen seurakuntien Ruokapankki jakaa tuhat ylimääräistä ruokakassia. Sitä työtä voi tukea lahjoituksin tai ryhtyä vapaaehtoistyöhön. Lahjoittamalla Joulupuu-keräykseen voit taata, että myös vähävaraisen perheen lapset saavat avata edes yhden paketin jouluaattona. Partion, urheilujärjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden arvokasta toimintaa tukemalla voi kannustaa lapsia hyviin harrastuksiin, ja samalla ehkäistä ennalta lasten ja nuorten syrjäytymistä. Osallistuminen seurakuntien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, joulumyyjäisiin, konsertteihin ja Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin on helppo tapa auttaa lähimmäisiämme lähellä ja kaukana. Joulunaika tarjoaa meille monia mahdollisuuksia yhdenvertaisuuden tukemiseen, kun vain avaamme silmämme näkemään lähimmäistemme tarpeet. Siunattua Joulua! ✦ HELMI Tulevana sunnuntaina vietetään kolmatta adventtisunnuntaita, ja monessa kodissa tehdään jo jouluvalmisteluja. Iloinen hyörinä näkyy myös kaupungin kaduilla, kaupoissa ja toreilla. Länsimainen yltäkylläinen joulu, lahjat ja herkut, saavat kuitenkin mietteliääksi. Onko joulu kenties juhla, joka lisää eriarvoisuuden tunnetta? Vähävaraisten, työttömien vanhempien lapset eivät taatusti saa sellaista lahjakasaa kuin hyvätuloisen perheen jälkikasvu. Köyhän joulupöytä ei välttämättä notku herkkuruokien tai leivonnaisten paljoudesta. Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa. (Joh. 1:1–5) A3 Kirkon Ulkomaanapu Silta 12/2016 kysymystä Syyrialaisia pakolaisia kuvattiin Ammanin kaupungissa Jordaniassa. Apua voi antaa jo ennen konserttia lahjoittamalla tilille Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04. Viestikenttään teksti: Tampereen tuomiokirkkoseurakunta / Syyria. Gerkkokin teki Hoosianna-videon Jo 14. kertaa soivan Jouluradion aloituskappale, Hoosianna, tehtiin tänä vuonna joukkoistamalla. Videoita saapui kymmenittäin. Oman versionsa virrestä lähetti myös Jenita Kaasalainen Tampereelta. Tulkinta oli perinteinen. – Videobloggaan itse, ja tykkäsin osallistua. En ole lauluihmisiä, ja video piti ottaa monta kertaa uudestaan, Kaasalainen nauraa. Hän pitää kuulijoiden mukaan ottamista hyvänä ideana. – Olen jouluihmisiä. Kuuntelen Jouluradiota varsinkin silloin, kun olen liikenteessä. Viime vuonna 664 000 viikkokuulijaa saavuttanut Jouluradio on seurakuntien joulutervehdys. FM-kanava tavoittaa lähes neljä miljoonaa ihmistä kahdellakymmenellä alueella. Verkkosivuilla voi kuunnella kymmentä eri joulumusiikin lajeihin erikoistunutta kanavaa. Uusia tulokkaita ovat Indiejoulu ja Jazzjoulu. Jouluradio on saanut ohjelmapaikan Ylen Radio Suomen kanavalle. Nettikanavat kuuluvat joulukuun ajan Radiot.fi -sovelluksen kautta, ja Elisa Viihdekin on ottanut kanavat palveluunsa. Joulumusiikki soi pääkaupunkiseudun seurakuntien mediatoimituksen, Toivontuottajien, tuottamana. Tampereella ja lähikunnissa kuuntelun mahdollistaa Tampereen seurakunnat. Taajuus on 106,4 Hz. ✦ Asta Kettunen jouluradio.fi, Facebook: Hoosianna2016 Pekka Haavisto: Miten voi edistää rauhaa Lähi-idässä? Tamperelaiset muusikot haluavat kantaa kortensa kekoon rauhan puolesta. Syntisten veisuista tutut artistit järjestävät ALEPPO!-hyväntekeväisyyskonsertin maanantaina 12.12. kello 19 Tuomiokirkossa. Konsertissa esiintyvät Pauli Hanhiniemi, Ilaria Tucci, Kielo Kärkkäinen ja Anna Pesonen. Solisteja säestävät Eero Safka Pekkonen (haitari ja piano), Sami Sippola (saksofoni), Tuomas Luukkonen (kitara), Ville Rauhala (kontrabasso) ja Sebastian Kruhn (rummut). u ❸ Näet paljon surua ja kurjuutta työssäsi, ja monet rauhanprosessit ovat hyvin hitaita. Miten vältyt kyynisyydeltä ja säilytät uskon ihmisiin? – Kriisialueilla ihmiselämän ääripäät korostuvat. Hyvä ja paha. Sota ja rauha. Elämä ja kuolema. Siellä korostuvat myös ihmisluonnon ääripäät: alhaisuus, petollisuus, rikollisuus – ja toisaalta – laupeus, uhrautuminen, auttamisen halu. Jokaista ikävää ilmiötä vastaan on kymmenen hyvää. Jokaista petollista ihmistä vastaan on sata Jenita Kaasalaisen blogi löytyy osoitteesta losinmyinsanity. blogspot.fi tai hakusanalla Gerkko. u ka d e n e k o vi n i Syyrian sodan uhreille Kirkon Ulko- sellaista, jotka ovat valmiit antamaan omastaan, jotta jollakin toisella olisi paremmin. Usein tämä toinen on täysin tuntematon lähimmäinen. – Muistan Darfurin pakolaisleirin, jonne suomalaiset koululaiset lähettivät tuhat euroa kahvia keittämällä ja pullaa leipomalla. ’Mistä he tiesivät, että me olemme olemassa’, pienet tytöt pakolaisleirillä kysyivät. Se tunne, että joku ajattelee Sinua, ja joku on huolissaan siitä, miten Sinun asiasi ovat, voi kantaa ihmisiä vaikeimpien hetkien ylitse. ✦ kk ❷ Ilmaiskonsertin kolehti kerätään maanavun kautta. Millainen merkitys avustusjärjestöillä on konfliktin uhrien auttamisessa? Meneekö apu varmasti perille? – Olen itse toiminut Kirkon Ulkomaanavussa ja Planissa, ja nähnyt, miten tarkkaan niissä omaa toimintaa valvotaan. Punainen Risti menee usein sinne, minne muut eivät pääse. YK ja avustusjärjestöt ovat tulitaukojen aikaan saaneet ruokaa ja lääkkeitä perille vaikeimmillekin sota-alueille. – Kriisialueilla toimivat työntekijät ovat hatunnostomme arvoisia. Usein he ovat jättäneet tavallisen elämän mukavuudet taakseen ja omistautuneet auttamaan kriisien uhreja. Ku ❶ Tampereella järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti Syyrian sodan uhreille 12. joulukuuta Tuomiokirkossa. Terveiset rauhantyöstä tuo konserttiin Euroopan rauhaninstituutin johtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Mitä tavallinen suomalainen voi tehdä edistääkseen rauhaa Lähi-Idässä? – Kun kirkonkellot YK:n päivän lähestyessä soivat Suomessa Syyrian uhrien muistolle, monet kansainvälisistä kollegoistani olivat hämmästyneitä: koetaanko Syyrian kriisi oikeasti Suomessa niin läheiseksi? Kerroin, että olemme monet sodat nähneet kansa, jonka on helppo samastua sotien uhrien kohtaloihin. Meidän monien perheissä nämä muistot vielä elävät. – Suru ja järkytys pitää kuitenkin muuttaa toiminnaksi. Lantti lippaaseen, keskustelun virittäminen aiheesta työpaikan kahvipöydässä, mielipidekirjoitus. Lopulta kansalaismielipiteen ääni kuuluu, ja konfliktien osapuolten on otettava se huomioon. Myös Suomen kirkkojen kellonsoitto kantautui Kremliin saakka. Eva Wäljas Sytytä muistamisen kynttilä kotona ja lahjoita rakkautta. siltalehti.fi/ekovinkki alaosta.fi/lasten-suusta SILTA 12/2016 Juha Katajamäki A4 Kalevankankaan hautausmaan roskien keräys uudistuu Hautausmaalla kävijöiden roskien keräys ja lajittelutavat muuttuvat talven aikana. Roskaastiat keskitetään porttien ja muistolehtojen läheisyyteen. Samalla lajittelumahdollisuuksia parannetaan. evl.fi unut! Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan 1. maaliskuuta 2017. Laki muun muassa mahdollistaisi parin tulemisen adoptiovanhemmiksi yhtä aikaa. Lainmuutoksen kumoamiseksi on keväällä 2015 aloitettu kansalaisaloite. Hannu Jukola n Suome on r i k k ev.lut. sivusto en yhtein Jatkossa löytyvät astiat kompostija sekajätteen lisäksi myös metallille sekä kynttilöille. Jos kokeilu onnistuu, sitä laajennetaan myöhemmin muille hautausmaille. ist on uud Tilojen käyttö monipuolistuu Yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan Kämmenniemen seurakuntatalon rakentamisesta. Sen kustannukset tontteineen ovat yhteensä 2,3 miljoonaa euroa. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Q’ark. Täydentävät suunnitelmat valmistuvat noin vuodenvaihteessa, ja kustannukset tarkentuvat. Seurakuntakodin rakentaminen parantaa huomattavasti sekä Kämmenniemen että Teiskon haja-asutusalueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Samassa kokouksessa hyväksyttiin uusi kiinteistöstrategia. Mustalahdenkadun kiinteistöön, seurakuntataloihin ja leirikeskuksiin on tulossa muutoksia. Ensi vuodelle on varattu rahaa Pispalan kirkon peruskorjauksen ja laajennuksen aloittamiseen. Tavoitteena on tilojen nykyistä monipuolisempi käyttö. Härmälän kirkossa tehdään sisäilmaan liittyviä parannuksia ja peruskorjataan talotekniikkaa ensi vuoden alusta lähtien. Messut siirtyvät Peltolammin seurakuntakotiin. ✦ Ilahduta Joulupuulahjalla Joulupuu tarjoaa mahdollisuuden auttaa vähävaraisia perheitä. Keräykseen voi tuoda käyttämättömiä lahjoja lapsille ja nuorille. Osallistua voi myös rahalahjoituksella. Keräys jatkuu 11.12. saakka. Paketteja voi tuoda yrityksiin, Seurakuntien talolle, Pispalan kirkolle ja Kalevan kirkolle. Keräyksen järjestävät Tammerkosken nuorkauppakamari ja Tampereen seurakunnat. ✦ Lisätietoja: tampereenseurakunnat.fi/joulupuu Papit toivovat keskustelua avioliittolaista T amperelaispapit toivovat, että samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisestä käytäisiin keskustelua. Kirkko joutuu lähikuukausina ratkaisemaan, vihkiikö se myös samaa sukupuolta olevia avioliittoon, kun tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1. maaliskuuta 2017. – Avioliittokysymys jakaa kirkkoa, ja se herättää selvästi paljon tunteita. Samalla papit toivovat, että asiasta keskusteltaisiin, kertoo tuomiorovasti Olli Hallikainen. – Myös itse näen, että muuta tietä ei ole kuin vuoropuhelu ja toistemme kuunteleminen. Ennen kaikkea olisi kuunneltava niitä ihmisiä, joita asia koskee, lisää Hallikainen. Pappien toive vuoropuhelusta käy ilmi Tamperelaiset, papit ja avioliittolaki -verkkokyselystä, jonka Tampereen seurakunnat toteutti lokakuussa. Kysely lähetettiin 84 papille, joista 61 vastasi. Vastanneista niukka enemmistö eli 33 pappia kannattaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Kielteisen kannan otti 28 pappia. Niukka enemmistö eli 36 pappia aikoo noudattaa kaikissa tapauksissa kirkon linjaa. Kymmenen tamperelaispappia aikoo vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko edelleen linjaisi, että avioliitto on vain naisen ja miehen välinen. 15 pappia ei aio vihkiä samaa sukupuolta olevia missään tapauksessa. Viime vuonna selvitettiin myös tamperelaisten kantaa avioliittokysymykseen. Melkein puolet eli 48 prosenttia kaupunkilaisista on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. 37 prosenttia vastaajista vastusti ajatusta, ja 14 prosenttia ei ottanut kantaa asiaan. Mielipiteet jakautuvat Tasa-arvoisen avioliittolain toteuttaminen kirkossa jakaa sekä suomalaisten että kirkon jäsenten mielipiteitä. Kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden mielipiteitä selvitettiin Gallup Ecclesiastica -kyselyssä syksyllä 2015. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen toteutti Taloustutkimus. Suomalaisista 44 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että kirkon tulisi jatkossakin vihkiä avioliittoon vain mies ja nainen. Kirkon jäsenistä puolet (50 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä kirkon nykyisen avioliitto-opetuksen kanssa. Väitteestä oli täysin tai osittain eri mieltä 42 prosenttia kirkon jäsenistöstä. Kirkon luottamushenkilöt olivat vahvasti kirkon nykyisen avioliitto-opetuksen kannalla: 72 prosenttia heistä kannatti ajatusta kirkollisesta avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä. Kirkon työntekijöiden näkemykset asettuivat jäsenten ja luottamushenkilöiden mielipiteiden välimaastoon. Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannatti täysin tai osittain 48 prosenttia suomalaisista. Sama luku kirkon jäsenistössä oli 45 prosenttia. Luottamushenkilöistä myönteisesti samaa sukupuolta olevien vihkimiseen suhtautui 25 prosenttia ja kirkon työntekijöistä 34 prosenttia. Suomalaiset eivät kannata vihkioikeudesta luopumista. Siihen suhtautui myönteisesti vain 17 prosenttia suomalaisista. Tuomiokirkossa avoimet ovet Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on tehnyt vetoomuksen avioliittolain toteuttamisesta piispoille ja kirkolliskokousedustajille kokouksessaan 3. marraskuuta. Seurakuntaneuvosto esittää, että kirkon tulee valmistella muutokset, jotka mahdollistavat evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon 1.3.2017 alkaen. Seurakuntaneuvoston mukaan Tuomiokirkkoseurakunnan tilat ovat kaikkien seurakuntalaisten käytössä esimerkiksi hääjuhlaa varten. Aloite hyväksyttiin äänin 10–7. Piispainkokous aikoo selvittää kirkon vihkioikeudesta luopumisen vaikutuksia. Kirkolliskokous lähetti vihkioikeudesta luopumisen vaikutusten selvittämisen piispainkokouksen valmisteltavaksi yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa. Päätöksestä äänestettiin marraskuun kirkolliskokouksessa. Vastaehdotuksena oli selvityksen teosta luopuminen. Äänestystulos oli 65–33. ✦ Kirsi Airikka SILTA 12/2016 A5 Tampereen seurakunnat solmi yhteistyösopimuksen Tredun kanssa Ammattioppilaitosten ja seurakunnan yhteydet ovat olleet tiiviit Tampereella jo kymmeniä vuosia. Yhteistyö vahvistuu entisestään, kun Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä solmivat yhteistyösopimuksen 22. marraskuuta. Tredussa työskentelee kaksi seurakunnan työntekijää, oppilaitospastori ja oppilaitosdiakoni. Heidän työnsä piirissä on Tampereella Tredun 10 000 nuorta opiskelijaa, 8000 aikuisopiskelijaa sekä 1000 työntekijää. Käytännössä kirkon työ on monipuolista mukanaoloa oppilaitosyhteisössä ja niin opiskelijoiden kuin työntekijöidenkin henkilökohtaista tukemista. Ruokapankki tarvitsee apua joulukassitalkoisiin Auttaminen tuo joulumielen Asunen vakuuttaa, että vähävarais- Hannu Jukola Tampereen seurakuntien Ruokapankki jakaa tuhat ylimääräistä ruokakassia vähävaraisille tamperelaisille jouluksi. – Tähän valtavaan ponnistukseen tarvitsemme ainakin noin 50 vapaaehtoistyöntekijää, jotka ovat valmiina tulemaan töihin muutamaksi tunniksi aatonaattona ja jouluaattona, kutsuu Ruokapankin elintarvikeavun koordinaattori Salme Asunen. Vapaaehtoisia tarvitaan Ruokapankissa moniin tehtäviin. Lahjoitusruoka on noudettava yrityksistä Ruokapankkiin, jossa kassit pakataan. Sen jälkeen ne kuljetetaan RuokaNyssen pysäkeille tai ihmisten koteihin. – Tärkeintä on huolehtia kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. On paljon ihmisiä, jotka eivät liikuntaesteiden, sairauksien tai pienten lasten takia voi lähteä hakemaan kassia pysäkiltä. Näille ihmisille viemme kassin kotiin, selvittää Asunen. Ruokakassit koostuvat yritysten lahjoituksista, Euroopan Unionin lahjoitusruuasta sekä seurakuntien ostamista tuotteista. Seurakunnat ostaa perusruokatarvikkeita joulukasseihin. Lahjoitustuotteita on noin kaksi kolmasosaa pakattavista tuotteista. – On todella hienoa, että olemme voineet useina jouluina pakata lapsiperheiden kasseihin jouluruuan ja perustarvikkeiden lisäksi esimerkiksi keksejä ja suklaata sekä lihatuotteita, kiittää Asunen ja haluaa kiittää kaikkia lahjoittajia. Kaapo Kosonen tämän vuoden pelikasvattaja ten auttaminen tuo hyvän joulumielen. – Tämä on konkreettista työtä lähimmäisten hyväksi. Pienikin panos riittää eikä kenenkään tarvitse sitoutua työhön pitkäksi aikaa. On hienoa, että olemme saaneet mukaan myös nuoria, iloitsee Asunen. Vähävaraisten kaupunkilaisten auttaminen on jo vuosia ollut vahva osa Tampereen seurakuntien perustyötä. Diakoniatyöhön ja auttamiseen käytetään vuosittain noin neljäsosa seurakuntien määrärahoista Tampereella. Tilastotietojen mukaan diakonian ja yhteisvastuun tehtävissä on noin 85 työntekijää, joilla on noin 18 000 asiakaskohtaamista vuodessa. Pelkästään diakoniatyössä työntekijöiden rinnalla työskentelee noin 2000 vapaaehtoistyöntekijää, jotka päivittäin ovat läsnä tamperelaisten arjessa. Vapaaehtoiset pakkasivat satoja ruokakasseja Tampereen seurakuntien Ruokapankissa aatonaattona viime vuonna. Tänä jouluna tarvetta on noin tuhannelle kassille. Kaupunkilaisten diakonia-avustuksiin ja ruoka-apuun käytetään noin 260 000 euroa vuosittain. Ruokapankista jaetaan noin 20 000 ruokakassia ja vähävaraisille tarjotaan yli 27 000 ateriaa vuosittain. ✦ Kirsi Airikka Ilmoittautumisohjeet Ruokapankin joulunajan vapaaehtoistyöhön: s. B 14 ja ruokanysse.fi Lahjoita rahaa ruokakasseihin: lahjoitaapua.fi/kohde/1091 Tampereen Eteläisen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi Kaapo Kosonen on valittu Vuoden pelikasvattajaksi. Marraskuussa Pelikasvattajien verkoston yleisöäänestyksen voittanut Kosonen on pelikasvatuksen pioneeri, joka on työssään edistänyt lasten ja nuorten sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja tervehenkistä digitaalista pelaamista kymmenien vuosien ajan. Jo 1990-luvulla Kosonen konseptoi Bittileirin, joka järjestetään yleensä kolme kertaa vuodessa koulujen loma-aikaan. Kosonen on myös kehittänyt seurakuntatoimintaan virtuaalisen Minecraft-kerhon, ja hän on järjestämässä ensi kesäksi laniriparia eli tietokonepelaamista harrastaville suunnattua rippileiriä. – Tämä on toimintamuoto, jossa tehdään lasten ja nuorten innostus pelaamiseen näkyväksi ja se otetaan vakavasti. Kososen mukaan seurakunnan toiminnassa on ollut luontevaa ottaa mukaan myös pelikasvatus. Kielteinen suhtautuminen pelaamiseen ei toimi, koska pelaaminen on lapsille niin tärkeää. – Lapset ja nuoret pelaavat joka tapauksessa, joten on tärkeää, että heidän kanssaan keskustellaan asiallisesti pelaamisesta. ✦ Anna-Mari Martikainen FENNOKAUPASTA Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat KATSO KAIKKI TARJOUKSET VERKOSSA Voimassa 9.1.2017 asti 5€ MEDIPLAST FENNO OY 09 276 360 29€ 25€ TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA 27€ fennokauppa.fi A6 Silta 12/2016 Usko ja ihmisten kohtaaminen tärkeintä papin työssä Papit haluavat ohjata ihmisiä Jumalan yhteyteen. Tärkeimpiä asioita työssä ovat Jumala, usko ja evankeliumi sekä ihmisten kohtaaminen. P apin ammatti on monelle tuttu. Kukapa ei olisi ollut tilaisuudessa, jossa pappi on paikalla jossakin roolissa esimerkiksi jumalanpalveluksessa, kastejuhlassa tai hautajaisissa. Samalla papin työn sisältö ja tavoitteet voivat olla melko epäselvät. Mitä hän työssään tekee, ja mitkä ovat papin työssä keskeisiä tavoitteita? Pappi pitää jumalanpalveluksia ja toimittaa muita kirkollisia toimituksia sekä toimii monenlaisissa sielunhoidollisissa tehtävissä. Työn sisällöstä jää silti melko yleisluontoinen kuva siitä, mitä papin työ todellisuudessa on. Mitä papin työpäivät sisältävät, ja miten paljon pappi itse voi vaikuttaa töidensä kulkuun? Papin työssä kirkolliset toimitukset eli kaste, hautaan siunaus ja vihkiminen sekä messut ja hartaudet ovat muodoiltaan tehtäviä, joihin pappi voi vaikuttaa rajallisesti. Niitä ohjaa vahvasti Kirkkokäsikirjan ohjeistus. Pastori voi kuitenkin vaikuttaa paljon työnsä sisältöön. Joskus kuulee sanottavan, että kyse ei niinkään ole siitä, mitä sanotaan, vaan miten sanotaan. Kaikella sanotulla vaikutetaan siihen, miten ihmisten ja koko seurakunnan ajattelua johdetaan. Evankeliumia ihmisille Yhden tamperelaisen seurakunnan papeille tehtiin kysely papin työn tavoitteista. Papit saivat kertoa, minkälaisia tavoit- teita kukin henkilökohtaiselle työlleen näkee ja miten kokee niiden toteutuvan. Työn tavoitteiden painopisteissä erottui kaksi keskeistä linjaa. Vastanneista yli 60 prosenttia piti työnsä tärkeimpänä tavoitteena ohjata ihmisiä Jumalan yhteyteen. Näissä vastauksissa usko Jumalaan ja evankeliumin julistaminen olivat ensisijaisia. Uskollisuus Jeesuksen sanoille on keskeinen tavoite. Lähes 40 prosenttia vastanneista kertoi keskeisimmäksi työnsä tavoitteeksi ihmisten kohtaamisen ja organisaation rakenteelliset seikat. Vastauksissa erottui kohtalaisen selvästi kaksi linjaa, joista toisen keskiössä heijastuivat Jumala, usko ja evankeliumi. Toisessa linjassa näkyivät selvemmin inhimilliset tekijät eli ihmisten kohtaaminen, suvaitsevaisuus ja seurakunnan toimintaedellytykset. Avoin yhteisö Ihanteellisimmassa seurakunnassa vastaajat näkivät yhteyden ja rakkauden toteutuvan monin tavoin. Avoimuus ja ihmisten kohtaaminen koettiin tärkeäksi. Näissä vastauksissa ei selkeästi erottunut linjoja, vaan ne koskivat tasaisesti seurakunnan erilaisia osa-alueita; rukousta, messua, yhteyttä, monimuotoisuutta ja yleistä oikeudenmukaista toimintaa. Papit toivoivat, että seurakunta voisi olla avoin ja erilaisia ihmisiä vastaanottava yhteisö, joka voisi elää rauhassa ja tasapainossa. Kaikki vastaajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työssään ihmisiin ja seurakuntaan paljon tai jossain määrin. Työn kaut- ta vaikuttamiseen nähtiin jonkin verran rajoitteita ja haasteita. Jokainen koki työssään kuitenkin mielekkyyttä ja todellisia vaikutusmahdollisuuksia. Kyselyyn vastaaminen ja työn tavoitteiden pohtiminen koettiin hyödylliseksi ja omaa työntekoa auttavaksi. Tavoitteilla on merkitystä Päästäkseen kasvun ja kehityksen tiellä eteenpäin ihmiset tarvitsevat tavoitteita ja päämääriä. Pastorin työssä on myös paljon abstrakteja elementtejä, joita ei konkreettisesti aina voi tavoittaa. Niitä ovat esimerkiksi Jumalan läsnäolo, rukouksen merkitys ja sen vaikutus sekä yhteyden toteutuminen seurakuntaelämässä. Nämä voivat olla vaikeasti mitattavia asioita. Kuitenkin on tärkeää, että papit tiedostavat, mihin itse työllään pyrkivät, ja mihin he tahtovat toisia ohjata. Pappien vastaukset heijastelivat myös niitä tavoitteita, joista Jumala puhuu Sanassaan. Hän on tarkoittanut ihmisen elämään Jumalansa yhteydessä, kasvaen Hänen tuntemisessaan sekä lähimmäisten rakastamisessa ja palvelemisessa. ✦ Markku Mustajärvi Kirjoittaja on pastori, joka suorittaa opettajan pedagogisia opintoja Tampereen opettajakorkeakouluun Tamkissa (TAOK). Artikkeli on kehittämistyö, joka perustuu yhdessä seurakunnassa tehtyyn kyselyyn papin työn tavoitteista. – Tärkeintä papin työssä on, että olen sii- nä elämän ja kuoleman kysymysten äärellä, pohtii Messukylän seurakuntapastori Kaisa Yrjölä, joka on tehnyt papin työtä runsaat 22 vuotta. Yrjölän hengellinen elämä alkoi kotipaikkakunnalla Kittilässä, kun hän 11-vuotiaana tuli uskoon lasten leirillä. – Rukoilin isosen kanssa, että Jeesus tulisi sydämeeni, ja niin kävi. Koen, että se oli Pyhän Hengen työtä. Yrjölä haaveili jo lukiolaisena papin työstä, mutta aloitti kuitenkin kasvatustieteen opinnot. – Kolme vuotta opiskeltuani koin suuren ahaa-elämyksen: ’Ei tätä! Tahdon jotakin muuta.’ Sain kutsun Jumalan valtakunnan työhön istuessani raitiovaunussa numero kahdeksan, hymyilee Yrjölä. Yrjölä kokee pappina todella olevansa kutsumustyössään. – Antoisinta on rukoilla ihmisten puolesta ja rohkaista heitä synnintunnustukseen. Vaikuttavinta on nähdä, kuinka synninpäästön jälkeen ihminen kokee syvää rauhaa, ja jopa kipuna tuntunut ahdistus poistuu. Yrjölän mukaan papin tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsisi taivaaseen. – Siinä välissä on kuitenkin kokonainen ihmiselämä, jonka myös on oltava hyvää elämää. Toivon, että ihmiset eläisivät roh- keasti kristittyinä ja etsisivät Jumalan tahtoa elämässään. Raskainta papin työssä on pienen lapsen hautaan siunaaminen. – Siinä liikuttuu itsekin, mutta ammatillisuutta on, että pystyy viemään tilanteen loppuun. Jussi Laitinen Kutsu Jumalan työhön raitiovaunussa Kohtaamispaikka vetää väkeä Yrjölän erityinen työala on Messukylän Kohtaamispaikka. Keski-ikäisiä ihmisiä ja lapsiperheitä kokoava yhteisö kokoontuu Aitolahden kirkossa. Joka toinen sunnuntai järjestettävään messuun saapuu noin 90 seurakuntalaista. Toiminnassa on mukana suuri joukko aktiivisia vapaaehtoisia. Haastavinta papin työssä ovat aikataulujen sovittaminen ja toimintaympäristö. Osa ihmisistä voi hyvin, mutta pappi näkee työssään myös köyhyyttä ja monenlaista pahoinvointia. – Seurakunnan työntekijät tarvitsevat paljon rohkaisua, että he pystyvät kohtaamaan ihmisten hädän ja ongelmat. Evankeliumin levittäminen tällaisessa tilanteessa on suuri haaste, miettii Kaisa Yrjölä. Hän näkee kirkon tulevaisuuden synkkänä. – Päätetään tasa-arvoisen avioliittolain toteuttamisesta kirkossa mitä tahansa, suuri määrä ihmisiä eroaa kirkosta tulevina vuosina. Verotulot pienenevät, ja toiminta supis- tuu. Vapaaehtoisten panosta tarvitaan kirkossa yhä enemmän. Yrjölän mukaan tulevaisuus ja pienenevät resurssit antavat kirkolle haasteen – mutta samalla ilon – palvella ihmisiä muuallakin kuin kirkon seinien sisäpuolella. – Tärkeintä on rakastaa Jeesusta ja lähimmäisiä sekä rohkaista jokaista löytämään paikkansa Jumalan suunnitelmassa. ✦ Kirsi Airikka Messukylän Kohtaamispaikan pienryhmissä on tänä syksynä tutkittu Vuorisaarnaa. – Sen lukee helposti lakitekstinä, mutta sitä tulee tarkastella armon näkökulmasta. Matka on ollut hieno, pohtii Kohtaamispaikan oma pappi Kaisa Yrjölä. A7 Hannu Jukola Silta 12/2016 ”Olen nähnyt elämän rosoisenkin puolen” Markku Mustajärvestä tuli luterilaisen kir- kon pappi monien elämänvaiheiden ja kipeiden kokemusten jälkeen. – Olen kääntänyt elämässäni monta kiveä, mutta uskon, että kaikella on ollut tarkoituksensa. Olen saanut vastauksia niihin kysymyksiin, joita olen elämässäni tehnyt. Uskon, että olen nyt oikealla tiellä. Mustajärven lapsuus ja nuoruus olivat rikkinäisiä. Hän oli jo 21-vuotiaana päihteiden väärinkäyttäjä, joka otti reippaasti alkoholia ja poltteli välillä kannabistakin. – Koviin huumeisiin en onneksi ehtinyt sortua. Elämänhaluni oli nollassa, ja ’takki’ oli ihan tyhjä. Rukoilin Jeesusta ja pyysin, että Hän pelastaisi minut ja tekisi elämästäni vielä jotakin. Mustajärvi koki, että pian alkoi tapahtua voimallisia asioita. Hän tuli uskoon ja pääsi eroon päihteistä. Myös isä, äiti ja veli tulivat uskoon. – Kokemus oli hyvin karismaattinen, ja vahvan tarttumapinnan tarjosivat tuolloin karismaattiset seurakunnat; Kansanlähetys, Palatsiseurakunta ja Vapaakirkko. Kutsumustyössä seurakuntapappina Aiemmin päämäärätiedoton Mustajärvi hakeutui Vapaakirkon teologiseen opistoon, josta hän valmistui 2003. Hän tunsi kuitenkin vetoa evankelis-luterilaisen kirkkoon ja pääsi opiskelemaan Helsingin teologiseen tiedekuntaan. Papiksi mies valmistui vuonna 2012. Tällä hetkellä Mustajärvi toimii papin viransijaisena Lempäälän seurakunnassa. Aiemmin hän on tehnyt myös sairaalapapin työtä ja työskennellyt seurakuntapappina Tuomiokirkkoseurakunnassa. – Omat särmäni ovat hioutuneet uskoontulon alkuvaiheista. Luterilaisessa kirkossa olen löytänyt oman kutsumukseni seurakuntapappina. Antoisinta on puhua ihmisille kristinuskon ydinasioista ja palvella Jumalan johdatuksessa. Vaikka työ on monipuolista, haasteita asettavat muun muassa töiden kasaantuminen, pitkät päivät ja pätkätyö. – Toki iloitsen, että minulla on töitä, ja palvelen hyvällä mielellä. Tavoitteiden asettaminen on kuitenkin vaikeaa lyhyessä työsuhteessa. Mustajärvi kokee, että papin työ on haasteellista tässä ajassa. – Kuinka antaa raamit kristinuskolle niin, ettei siitä tule kehitysohjelma? On kerrottava ihmisille evankeliumista niin, että he ymmärtävät. Kristinusko on elävää vuoropuhelua Jumalan kanssa tässä ajas- Jussi Laitinen Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa papin työtä. Pastorit Päivi Repo ja Sami Uusi-Rauva toimittivat Aamumessun ja jakoivat ehtoollisen Aleksanterin kirkossa. Kuva on otettu tammikuussa 2015. sa. Jumalalla on meihin tekijänoikeus: Hän tietää, mikä meille on parhaaksi. – Jumalallakin on tavoitteita meitä ihmisiä kohtaan, ja niistä kerrotaan Raamatussa. Seurakunnan keskeisin tehtävä on välittää ilosanomaa kuoleman voittaneesta, ylösnousseesta Jeesuksesta. Tämä evankeliumi tekee seurakunnasta erityisen verrattuna muihin yhteiskunnassa toimiviin yhteisöihin. Mustajärven mukaan sanoma kiteytyy Jeesuksen sanoihin Johanneksen evankeliumissa: ”Jumalan Poika on tullut pelastamaan ihmisiä kadotuksesta ja jokainen, joka Häneen uskoo, pääsee ikuiseen elämään taivaaseen.” (Joh.3:16). Mustajärvi seuraa kiinnostuneena kirkossa käytävää keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista. – Raamattu on asiassa yksiselitteinen, sen Markku Mustajärvi on löytänyt kutsumuksensa seurakuntapapin työstä, johon kuuluu paljon kohtaamisia ihmisten kanssa. Hyvä keskustelu voi syntyä missä tilanteessa tahansa. Sanasta ei tule tinkiä. Erilaisista mielipiteistä huolimatta meidän tulisi kuitenkin kohdella kaikkia lähimmäisiämme rakkauden hengessä. ✦ Kirsi Airikka SILTA 12/2016 ❄ A8 VAPAA TEKEMÄÄN SITÄ MITÄ HALUAA Mikä tahansa työ on nykyään epävarma, eikä muusikon ura tee siitä poikkeusta: – Kaikkia suosittuja artisteja käytetään rahan tekemiseen. Asia korostuu, jos töitä on liikaa: silloin ei jaksa sitä työn määrää. Sekin on eletty läpi alkuaikoina, sanoo Anna Eriksson. Hänen yhteistyönsä ison levy-yhtiön kanssa on päättymässä. Siihen ei liity erityistä dramatiikkaa, vaan muusikko sanoo tämän tapahtuvan taiteellisista ja musiikillisista lähtökohdista: – Nyt minulla on vapaus tehdä, mitä haluan. TEKSTI: Asta Kettunen KUVAT: Matti Pyykkö M usiikin tekeminen on valtavassa murroksessa: keikkapaikat ovat vähentyneet eivätkä levyt myy. Anna Eriksson arvioi, että vain kymmenkunta artistia Suomessa pystyy tienaamaan työllään kunnon tulot. – Kaksivuorotyössä paperitehtaalla tienaa varmasti paremmin. Mutta minulle riittää, kunhan tulee toimeen. Hänen mielestään kunnon musiikkia ei voi tehdä laskelmoiden, rahan kiilto silmissä. – Ei ole mitään järkeä miettiä etukäteen, myydäänkö tällä kappaleella levyjä vai ei. Sehän on huono tapa tehdä mitään luovaa. – Eikä laulaja voi ajatella muulla tavalla kuin laulaa, ei siinä muuten ole mitään itua. Urassa on valo- ja varjopuolensa: – Luovassa työssä olet töissä aina. Se on myös tapa nähdä ja tulkita elämää. Se antaa paljon. Miten säveltävä ja sanoittava laulaja sitten luo laulettavaansa: ”Menen omaan maailmaani ja tuon sieltä esille sitä, mikä minua juuri silloin puhuttelee. – Ne vetoavat minuun ja inspiroivat minua. Semmoinen olen ollut aina. Eriksson pohdiskelee hetken luovan inspiraation lähdettä. Hänen oma ihailun kohteensa on Freddie Mercury, jolta ei totisesti dramaattisuutta puuttunut. – Rakastan Freddien ääntä; siinä on sitä jotain. Celin Dion sen sijaan ei iske ollenkaan, vaikka ulkoisessa olemuksessa olisikin jotain samaa. Musiikin iloa ja maailman rytmiä – En varsinaisesti ryhdy kokeilemaan mitään uutta. Menen omaan maailmaani ja tuon sieltä esille sitä, mikä minua juuri silloin puhuttelee. Lopputulos on aina jossain määrin yllätys myös itselleni. Idea voi tulla missä vain, mutta muu on raakaa duunia työhuoneessa. – Toki inspiraatio voi pudota taivaasta, mutta sekin tekele vaatii istumista ja hiomista. Omin tyyli on dramaattisissa, kohtalokkaissa tunteissa. Anna iloitsi jo lapsena musiikista ja sai laulamisestaan kiitosta. – Ihmisen on helppo ilmaista itseään laulamalla. Musiikki aiheuttaa värähtelyä ja purkaa turhautumisia. – Ja kuinka hyvää musiikki tekeekään lapsen kehittyville aivoille, pienen pojan äiti vinkkaa. Vanhemmat sortuvat monesti ajattelemaan, että meidän lapsesta tulee varmasti kuuluisa laulaja tai huippujääkiekkoilija. Kuitenkin pääasia on lapsen ilo ja riemu. Tanssissa tai liikuntahar- ❄❄ ANNA ERIKSSON • Kotoisin Pyhärannan Ihoden kylästä • Asuu Uudessakaupungissa • Naimisissa valokuvaaja Matti Pyykön kanssa • 3-vuotias poika • Asui lapsena ja nuorena Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Tansaniassa • Esiintyi Tansaniassa Moshin kansainvälisen koulun yhtyeen laulusolistina • Vuoden naistulokas -Emma 1997 ja Vuoden naisartisti -tunnustus 2001 • Tuli julkisuuteen 18-vuotiaana osallistuttuaan televisiossa Kiitorata-ohjelmaan • Teosto-palkinto 2013 albumista Mana • Säveltää, sanoittaa ja sovittaa • Joulualbumit Anna joulu 1998 ja Gloria 2015 • Julkaissut 10 albumia • Harrastaa öljyvärimaalausta Suomalaista kulttuuria kannattelevat 60–70 -vuotiaat naiset. Heillä on myös vähiten ennakkoluuloja musiikin suhteen. Keikoillani yleisössä on eniten mun ikäisiä ja vanhempia ihmisiä, pohdiskelee Anna Eriksson. A 10 SILTA 12/2016 rastuksessa oppii esimerkiksi myös aistimaan muiden liikkeitä. Laulaja huomauttaa, ettei musikaalisuus ole ilmeinen ja yksiselitteinen asia. Jollain voi olla huipputason rytmitaju, vaikka ei osaisi laulaa nuotilleen – tai ei pätkääkään. Anna Eriksson asui kymmenen vuotta Helsingissä, ja on nyt asunut miltei saman verran Uudessakaupungissa. Paluu juurille on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi: – Olen sydämeltäni varsinaissuomalainen. Täällä ovat myös vanhemmat ja muu suku, ja isovanhemmat lähellä. Hän oli noin nelivuotias, kun perheen matka alkoi viedä isän työn perässä pitkin maailmaa. Tätä kesti siihen asti, kun Anna aloitti lukio-opinnot. – Se vaikuttaa minuun yhä vahvasti: visuaalisuuteen, ja siihen minkä kokee inspiroivaksi. Se aika on vaikuttanut kaikkeen, mutta miten, sitä on vaikea selittää. Esimerkiksi Intia jättää väistämättä jälkensä: – Elämän kirjo on siellä niin valtava. Ja ne värit! Kun perhe esimerkiksi muutti Tansaniaan vuonna 1983, kaupoissa myytiin siellä rautalankaa ja jauhoja. Noista ajoista Afrikka ja Intia ovat länsimaistuneet todella paljon. Oma ulkopuolisuuden tunnekin on helpottanut ajan myötä. Tämän elämän rikkautta, noiden vuosien kaikuja on kuultavissa englanninkielisellä Garden of Love -albumilla. Se sisälsi ainoastaan Anna Erikssonin omia kappaleita. Joulun aika on elämän äärellä olemista Anna Erikssonin joulukonsertit muodostuvat vuosi sitten ilmestyneen Gloria-joululevyn kappaleista. Laulaja uskoo, että nimenomaan niitä ihmiset odottavat kuulevansa. Ensimmäisen joulukiertueensa Eriksson teki toissa vuonna, mutta viime vuonna kiertue jäi väliin. Ensimmäisestä joululevystä on aikaa peräti 18 vuotta. – Tein Gloriaan suurimman osan sovituksista itse. Anna joulu -levyn tein aivan urani alussa, joten siinä minulle jäi ”vain” laulaminen. Osallistun nykyään niin intensiivisesti levyn tekemisen jokaiseen vaiheeseen, ettei niitä voi oikein edes verrata. Hänen lempi-joululaulujaan ovat kaikkein ❄❄ Täydennä lauseet: Joulun sanoma… on rakkaus. Kalevan kirkko… soi kohta kauniisti. Hengellisyys… antaa turvaa ja rauhaa. Joulu… muistuttaa ajan kulusta. Tärkeintä… on olla kiitollinen. Kauneinta maailmassa… on lapsen nauru. Musiikki… antaa voimaa. Talvi… on masentavaa aikaa. Perhe… on elämäni ydin. Jumala… on läsnä joka päivä. Tärkeää on hiljentyminen näiden asioiden äärellä, kun elämä on muuten niin täynnä kaikkea, Anna Eriksson sanoo joulusta. Luoja, anna tämän olla parempi päivä Anna valo, joka valaisee Kai vielä aurinko nousee Maailma palelee (Maailma palelee) kauneimmat ja hartaimmat kappaleet; vauhdikkaat joululaulut eivät maistu yhtä hyvin. – Paikkakunnittain on eroa, miten kevyitä lauluja kirkoissa ylipäätään saa laulaa. Mieluisimpiin lauluihin kuuluvat Sylvian joululaulu ja Tuikkikaa, oi joulun tähtöset. Myös Sydämeeni joulun teen puhuttelee. – Näissä lauluissa on läsnä ajankulu, joulun tunnelma. Ne ovat äärimmäisen liikuttavia. – Suomalaiset joululaulut ylipäätään ovat kansainvälisestikin ajatellen tasokkaita, esimerkiksi Varpunen jouluaamuna. Heinillä härkien kaukalon -kappaleesta on julkaistu digitaalisesti ja YouTubessa ranskankielinen versio, Entre le bœuf et l’âne gris. – Se oli hetken mielijohde. Sehän on ranskalainen, keskiaikainen laulu. Ranska on kaunis kieli. Laulaja ei ole erityisesti jouluihminen. Ennen perheen perustamista hän oli vapaampi lähtemään vaikka ulkomaille. – Nykyään on sitä tavanomaista: ollaan sukulaisten kesken, käydään syömässä, vanhempien luona ja haudoilla. – Joulu on elämän äärellä olemista. Pitää olla edes hetken tyytyväinen ja kiitollinen siitä, mitä on saanut. – Joulusta ei tule stressiä, kun tekee asiat hyvillä mielin. Hän haluaa pitää joulukonsertit nimenomaan kirkoissa. Niissä on omanlaisensa, hieno tunnelma. – En voisi ajatellakaan tekeväni joulukonsertteja muualla. Jos voin laulamisellani tuoda joulumieltä, niin saan sitä kyllä yhtä paljon itse. Kirkot ovat erityisiä paikkoja: kaksi vuotta sitten, kun kokoonpano oli harjoittelemassa, joku tunnusti: Ihanaa, kun täällä oli jouluvaloja: sain itkeä rauhassa. Tämä tapaus jää mieleen. Kiertueeseen mahtuu kuusi paikkakuntaa. Tampereella konsertti on 8. joulukuuta. Eriksson muistaa esiintyneensä ennenkin Kalevan kirkossa, jota on pidetty sekä musiikilli- selta että muuta akustiikaltaan huonona. Hän ei kuitenkaan yhdy arvostelijoihin, vaan arvelee kirkon olevan esiintymispaikkana jo niin korkea, että laulu kiirii taivaalle asti. ❄ ❄ Oma joululaulu – ei mahdoton ajatus Anna Eriksson voisi kuvitella tekevänsä itsekin joskus joululaulun: – Kyllä, jos tulisi sellainen olo, että tästä haluan kirjoittaa. Miten paljon hänen laulunsa kertovat omasta elämästä? – Tätä kysytään usein, Eriksson miettii: – Asiat, joista ne kertovat, eivät välttämättä ole, mutta tunteet ovat. Tekstissä ei ehkä ole mitään minusta, mutta omat tunteet ovat aina jossain määrin osa tarinaa. Hän saattaa vielä tehdä sanat toisen säveleen tai sävelen toisen tekemään sanoitukseen. – Voisin tehdäkin, jos kokisin, että tästä syntyy jotakin. Ovatko joulukiertueet osa sitä kaupallisuutta, jota Eriksson on itsekin arvostellut railakkaastikin? – Kyllä ne varmasti osittain ovat. Toisaalta, jos joulu on se aika, jolloin ihmiset haluavat tulla kirkkoon hiljentymään ja herkistymään, niin onhan se hyvä, että tarjontaa on. Anna Eriksson pitää siitä, että ihmiset tulevat keikoilla juttelemaan. Ei siis tunnu siltä, että omasta persoonasta riivittäisiin irti kaikki, mikä irti lähtee? – Kaikkea ei ole pakko avata itsestään, vaan voi paljastaa sen verran, minkä itse haluaa. ✦ Gloria-joulukonsertti torstaina 8. joulukuuta kello 19 Kalevan kirkossa facebook.com/annaerikssonmusic annaeriksson.fi ❄ SILTA 12/2016 KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit. Kankaista hyvät valikoimat. Kotiesittelyt ja kuljetukset. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere Puh. 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe A 11 Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331 Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo ILMOITUSPALVELU Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen ark. 9–16.30 [email protected] www.moisionhautaustoimisto.fi Valetut hautaristit ja muistomerkit Tarjoushinta on voimassa 31.12.2016 saakka ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min. Tutustu mallistoomme www.vaihtoehtohautakivelle.fi p.040 5325 696 Myynti ja asiakaspalvelu: Mervi Juutilainen p. 044 5205560 mervi.juutilainen @medialiike.fi Hautaustoimisto verkossa, palvelemme lähes koko Suomessa. Palveluhinnastosta löydätte kiinteän hinnan useimmille paikkakunnille tai pyydä yksilöity palvelutarjous. www.ekohautaus.fi Graafinen suunnittelu: Ilmoitusvalmistus Tuija Lautiainen p. 044 5322300 Ekologinen – Palveleva – Edullinen NYT JOULUSIIVOUSTA! • kotisiivoukset • kangasverhoiltujen huonekalujen pesut • porrassiivoukset • lattianvahaukset Yli 10 vuoden kokemus! Aineistot: [email protected] medialiike.fi ® Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi Saa toivoa. Uskoa, toivoa ja rakkautta. Itselle tai lahjaksi. Askel-lehti 10 kk vain 40 € (norm. 74 €) Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti. Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä. Kun tilaat Askelen itsellesi tai läheisellesi 31.12.2016 mennessä, saat sen edulliseen tarjoushintaan! TILAUSKORTTI Askel maksaa postimaksun. Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden itselleni lahjaksi. Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk vain 40,- (norm. 74,-). Tilaaja/maksaja Silta_7.12.16 Nimi ______________________________________________________________________________________________________ Kotimaa Oy Osoite ____________________________________________________________________________________________________ Vastauslähetys Tunnus 5001582 Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________________ Tee tilaus haluamallasi tavalla. Puhelin ___________________________________________________________________________________________________ 00003 Vastauslähetys Sähköposti _______________________________________________________________________________________________ Saaja, jos eri kuin maksaja Nimi _____________________________________________________________________________________________________ Osoite ___________________________________________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ___________________________________________________________________________ Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa sähköpostilla: [email protected] > Tilaa verkosta: www.askellehti.fi/tarjous A 12 SILTA 12/2016 Moises Leyva vinkkasi Pauli Hanhiniemen avukseen tarkistamaan, josko uunissa olevat leipomukset olisivat kypsiä, ja esitteli samalla uunin toimintaa. Kakku syntyy yhteispelillä. Leipurikurssille osallistuvien tyttöjen mielestä ammattikurssit ovat hyödyllisiä, sillä niiden ansiosta voi hakeutua paremmin palkattuun työhön. Pienikin apu kertautuu Suomen Lähetysseuran Toivoa.fi-kampanja auttaa köyhimmistä köyhimpiä lapsia kurjista oloista paremman elämän tielle. Boliviassa koulunkäynti ja opiskelu avaavat oven valoisampaan tulevaisuuteen. TEKSTI: Leena Filpus KUVAT: Ari Vitikainen M ikä olisi hienoin joululahja? – Että perheellä olisi kaikki hyvin. 16-vuotias Moises Leyva Bolivian kaivosalueelta Llallaguasta on tosissaan. Köyhimpien perheiden lapset eivät ole tottuneet yltäkylläiseen jouluun. He eivät välttämättä osaa edes unelmoida runsaudesta. – Joskus isoveli antaa jouluna lahjaksi vaatteita, mutta yleensä teemme yhdessä joululeivän ja uunikanaa. Meitä on kaikkiaan kahdeksan lasta. Äiti on kotona ja isä puusepänverstaalla apulaisena, Leyva sanoo. Tieinsinöörin ammatista haaveileva Leyva käy lukiota aamuvuorossa. Usein iltapäivisin ja aina viikonloppuisin hän on parturina veljensä parturiliikkeessä. Isoveli on reilu: pikkuveli saa työstään palkkaa. Tätä ennen Leyva työskenteli automekaanikon apulaisena. – Kuorma-autojen korjaaminen oli tosi raskasta, eikä siinä tienannut kovin paljon. Parturina kaikki voimat eivät mene työntekoon. Se on tärkeää, sillä haluan panostaa kouluun. Hänellä on myös varasuunnitelma: hän käy parhaillaan Suomen Lähetysseuran tukemaa leipurikurssia. – Tällä jatkokurssilla opimme koristelemaan täytekakkuja. Pidän leipomisesta ja olen aina avoin uudelle. Leipurin ammatti on hyvä vaihtoehto, jos en jostain syystä pysty opiskelemaan insinööriksi. Aion käydä myös ompelukurssin, Leyva sanoo. Toivon tie Pauli Hanhiniemi on Lähetysseuran uusi Toivoa.fi-kampanjan kasvo. Hän vieraili lokakuussa Boliviassa ja tutustui paikallisten järjestöjen ja kirkkojen työhön haavoittuvammassa asemassa olevien parissa. Työ painottuu lapsiin ja heidän koulunkäyntimahdollisuuksiensa parantamiseen. – Leivonta-, koru-, ompelu-, parturi- ja kännykänkorjauskurssit jos mitkä tuovat konkreettista toivoa. Kurssien ansiosta kaivosalueen lapsilla ja nuorilla on turvallisempia työllistymisentapoja kuin työ tina- ja hopeakaivoksissa, Hanhiniemi sanoo. Boliviassa on noin miljoona lapsityöläistä, joista kaivoksissa työskentelee karkeasti arvioiden noin 10 000. Töihin saa vuonna 2014 voimaan tulleen lain mukaan mennä jo 10-vuotiaana. Lasten työssäkäynti on monen köyhän perheen elinehto, sillä vanhemmat tienaa- Estefani Yucra Cazorlan haave yliopisto-opinnoista ei ole ylimitoitettu. Valtion yliopiston lukukausimaksu hänen kotikaupungissaan on noin 200 bolivianoa, 26 euroa. vat niin vähän, etteivät rahat riitä ruokaan ja toimeentuloon. Bolivialainen todellisuus oli Hanhiniemestä hätkähdyttävää. – On todella epäoikeudenmukaista, että pienet lapset joutuvat töihin, jotta perhe pysyy leivän syrjässä kiinni. Saati, että pikkujätkät joutuvat kaivokseen. Se on niin raskasta hommaa, että ihmettelen, miten ihmeessä he jaksavat ponnistaa vielä opintielle, Hanhiniemi sanoo. Oma asenne ratkaisee Boliviassa on lähes 11 miljoonaa asukasta, joista noin 40 prosenttia on köyhiä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää 17 prosenttia. Lähetysseuran hankkeissa mukana olevat lapset ja nuoret ovat ymmärtäneet, että käy- SILTA 12/2016 A 13 Lähetysseura tukee El Altossa asuvan 16-vuotiaan Thalian koulunkäyntiä. Reppu ja kouluvaatteet ovat tulleet tarpeeseen. ”Aloitin työnteon jo 10-vuotiaana. Mutta ei niin nuorena pitäisi joutua töihin.” Moises Leyva Lähikauppa toimii pyörien varassa. mällä kouluja köyhyyden kierteen voi katkaista. Yksi tärkeimmistä opeista on ollut sen oivaltaminen, että omasta elämästä kannattaa ja voi ottaa itse vastuuta. Estefani Yucra Cazorla, 14, on käynyt Moises Leyvan tapaan Lähetysseuran ammattikursseja. Hänen mielestään työssäkäynti kasvattaa myös vastuullisuutta. Hän on huomannut, että ne luokkakaverit, joiden ei tarvitse käydä töissä, eivät välttämättä pidä tavaroistaan hyvää huolta. – He eivät ymmärrä, miten kovasti kännykän tai koulukirjojen eteen on tehtävä töitä. Isäni on kaivostyössä. Tiedän, miten vähän hän tienaa. En voisi kuvitellakaan pyytäväni vanhemmiltani rahaa koulunkäyntiini, Cazorla sanoo ja painottaa tietävänsä kyllä, että monissa muissa maissa lapset eivät työskentele. – Mutta minkäs teet, meidän tilanne on toisenlainen. Määrätietoinen bolivialaisneiti myy koulunkäynnin ohessa itse suunnittelemiaan ja valmistamiaan koruja. Hinnoittelu- ja markkinointiopit ovat menneet perille. – Saatan antaa ensimmäisen korun ilmaiseksi, jos asiakas ostaa useamman kerralla. Huolehdin silti aina, että saan voittoa. Hintaan pitää laskea materiaalit ja käytetty aika. Sen päälle oma kate, kolmisen vuotta sitten korukurssin käynyt Cazorla sanoo. Oikeastaan korubisnes on hänelle vain sivutyö. – Eräs opettaja tekee koulussa iltavuoroa kello 18–22, ja minä hoidan sillä välin hänen vauvaansa. Palkan pitäisi olla noin 45 bolivianoa (noin 6 euroa) päivässä, mutta saan vähän yli 20. Toisaalta työ ei ole raskasta. Cazolan tähtäimessä on opettajan tai lääkärin ammatti. Usko kannattelee Koulunkäynnin tärkeyttä korostaa myös kahden lapsen äiti Juana Cora, 42, La Pazin kupeeseen kasvaneessa El Alton kaupungissa. Hän on ahkerasti mukana paikallisen luterilaisen kirkon toiminnassa. – On hirveän tärkeä, että etenkin tyttöjä kannustetaan koulunkäyntiin. Kun olin pieni, vanhempieni mielestä ketsua-intiaanityttöjen ei tarvinnut eikä kuulunut käydä kouluja. Kun sitten aikuisena tulin työn perässä La Paziin, töiden saaminen oli hankalaa. Minua pilkattiin ja syrjittiin, koska en osannut espanjaa ja tällä alueella eniten puhuttavaa alkuperäiskieltä aymaraa. Cora sisuuntui ja meni 25-vuotiaana uudestaan kouluun. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi. – Valitettavasti opintoni keskeytyivät, sillä sairastuin, mutta haluamme mieheni kanssa panostaa omien 9- ja 3-vuotiaiden tytärtemme sekä kanssamme asuvan 11-vuotiaan velipuoleni koulunkäyntiin. Varakkailla joulu on pääkaupungissa runsas, mutta yltäkylläisyys on Corankin perheestä kaukana. Perheellä on taloudellisesti tiukkaa, sillä Juana Cora pystyy sairautensa vuoksi töihin satunnaisesti. Aviomiehen räätälintienesteillä viisihenkinen perhe ei oikein tule toimeen. Kirkon apu on tarpeen. Usko tuo lohtua ja voimaa. – Haluamme elää kristillistä elämää, lähellä Jumalaa iloissa ja murheissa. Ja jakaa myös muille siitä vähästä, mitä meillä on. Joulu on meille tärkeä juhla. Osallistumme kirkon tapahtumiin ja käymme joulukirkossa. Annamme jotain pieniä lahjoja, mutta vain lapsille, Juana Cora sanoo. ✦ Lue lisää ja osallistu: toivoa.fi Pauli Hanhiniemi: auttaminen on velvollisuutemme Tamperelaismuusikko Pauli Hanhiniemelle matka Boliviaan Suomen Lähetysseuran tuoreena -kampanjan kasvona oli ravisuttava. Ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikkaan matkustaneelle Hanhiniemelle bolivialaisköyhien avun tarpeen määrä yllätti. – Kyllä meidän, joilla asiat ovat hyvin, kuuluu auttaa heikompiamme. Tajusin, että pienikin apu on tärkeää. Kun yhden ihmisen elämä kohenee, se heijastuu usein koko lähipiiriin. Henkisestikin on iso juttu, kun huomaa, että joku auttaa askelen eteenpäin. – Pitkällä tähtäimellä -tyyppiset kampanjat ja auttaminen ovat tärkeitä myös siksi, että ne vähentävät eriarvoisuutta. Tasa-arvoisemmassa maailmassa on vähemmän syitä kriiseihin ja sotiin. Bolivian-matka pysyy mielessä. – Ymmärrän, miksi maailman köyhimpien auttaminen ei välttämättä ole ykkösasiana mielessä meillä Suomessa. On silti hyvä muistaa, että rahallisesti pienelläkin panoksella voi antaa isosti toivoa paremmasta. Uusi levy ja kirja Uuden vaihteen elämään ovat tuoneet myös tuore levy ja kirja. Matkan aikana ilmestyi levy Pölyä, hiuksia, risuja. Levyntekoa varten koottu bändi, Pauli Hanhiniemen Retkue, on nyt kiertueella. Keikkailu jatkuu tiiviinä helmikuun loppuun asti ja pienen tauon jälkeen kesällä. – Uusista biiseistä on kerinnyt tulla yleisölle tuttuja. Etenkin tietenkin nimikappaleesta ja Suru teki lähtöään -singlestä, joka julkaistiin pari päivää ennen albumia. Vähitellen mekin olemme jo oppineet soittamaan niitä, Hanhiniemi nauraa. Levyn sanoituksiin Boliviassa syntyneet ajatukset ja mietteet eivät ole vielä ehtineet vaikuttaa, eivät myöskään kirjaan Pauli Hanhiniemi – Kerran elettyä (Docendo). Se on katkelmista koostuva juttutuokio Hanhiniemen kanssa hänen muusikonurastaan. – Oli riemukasta kirjoittaa suoraa tekstiä laululyriikan sijaan. Valtaosa tekstistä on syntynyt vähitellen kuukausien aikana. – Katkelmallisten tekstin kirjoittaminen oli mukavaa ja sopi työrytmiini. Kirjoitin yhtenä päivänä yhden stroorin ja toisena päivänä toisen. Olen melko varma, että kirjoitan jossain vaiheessa jotain muutakin suorasanaista, jotain joka vaatii enemmän keskittymistä. Miten Hanhiniemi viettää joulua? – Meidän joulumme on varmaan niin tavallinen suomalainen joulu kuin vain olla ja voi. Sellainen 50-luvun joulu läheisten kesken, jossa käydään saunassa ja ollaan nätisti kotosalla. Ei mitään poppakonsteja. ✦ SILTA 12/2016 Hyvä tyyppi A 14 Monipuolisesti eläinten kanssa työskentelevän Jonna Majavan voi kohdata vaikka 3D Crush -kahvilan puputerapiahuoneessa. Majava auttaa kodittomia eläimiä E läinten parissa tapahtuva ruohonjuuritason auttaminen jää helposti vähäiselle huomiolle – katseella on taipumus kiinnittyä inhimilliseen hätään. Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksessä toimivalle Jonna Majavalle eläinten, erityisesti kodittomien lemmikkien, hyvinvoinnin edistäminen on arkea. Pesu ry:n koordinaattorina toimiva Majava auttaa ihmisiä ja kotia etsiviä lemmikkejä löytämään toisensa. – Tutustuin Pesun toimintaan alun perin pupun adoptoimisen myötä. Toimin myös epävirallisena sijaiskotina kilpikonnalle, jonka lopettaminen oli vireillä. Kodin tarjoamisen myötä ajatuksesta luovuttiin. Nyt Majavan kotitalo Valkeakoskella on Pesun virallinen sijaiskoti. Leijonaharjaspupu Harley Quinnin tarina tarjoaa kurkistuksen Jonna Majavan työhön. – Harleyn taustat ovat suurilta osin hämärän pei- tossa. Varhaisimmat tiedot ovat löytöeläinkodista, johon Harley tuotiin pentueen kanssa. – Harley huolehti pennuista kuin omistaan – äitiydestä ei kuitenkaan ole varmuutta. Koko pupuseurue oli saanut osakseen huonoa kohtelua. Kunnilla on velvollisuus huolehtia löytöeläimistä kaksi viikkoa, minkä jälkeen ne siirtyvät uuteen kotiin tai lopetetaan. Kodittomat jäävät vapaaehtoisten harteille, ja Pesu päätti auttaa löytölää ottamalla puput yhdistykselle. Harley pesueineen majoitettiin Majavan luo etsimään pysyvää kotia. Elokuussa alkanut kodinetsintä tuotti Harleyn osalta tulosta nopeasti. Nyt sydämellisen temperamenttinen puputyttö elää Mooseksen, kaksivuotiaan rex-kanin, kanssa sulassa sovussa uudessa kodissaan Epilässä. Elintilaksi on pyhitetty vanha keittiö, jossa kaksikko saa vapaasti köllötellä ja peuhata. Pennut Xena, York ja Zelda etsivät edelleen aktiivisesti kotia. – Yleinen harhakäsitys kaneista on, että ne ovat häkkieläimiä. Kaneilla on valtava liikunnan tarve ja tästä syystä Pesu ei luovuta kaneja lainkaan koteihin, jossa niitä pidettäisiin häkissä. – Tämä vuosi on ollut eläinsuojelun kannalta ennätyksellisen paha. Kodittomia eläimiä on ollut enemmän kuin viime vuonna. Onneksi moni on löytänyt uuden kodin, valaisee Majava. Kynnys lemmikin adoptioon voi olla korkea, vaikka eläinten hyvinvointi ja suojelu olisikin lähellä sydäntä. Auttaa voi onneksi monin tavoin. – Adoption tai sijaiskotitoiminnan lisäksi Pesu tarjoaa monia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan; tiedottamisesta kirppisrinkiin. Tapahtumia, joissa voi auttaa, on laidasta laitaan – Pesun pikadeiteistä ruokakeräyksiin. – Kaikki toiminta on vapaaehtoista, meillä ei ole työntekijöitä. Toimintaa rahoitetaan lahjoituksin, joista suurin osa käytetään eläinlääkärikuluihin. ✦ TEKSTI: Janne Aejmelaeus KUVA: Hannu Jukola SILTA 12/2016 TEKSTI: Pirjo Silveri SAARNAVUORO Ralf-Eerik Friman Nuorten aikuisten pastori (Uusi Verso) Valepukki ja verokarhu ”Ei se oo joulupukki! Se on Jupe-eno! Se on Jupe-eno!” Yksi varhaisimmista jouluun liittyvistä muistoistani on ajalta, jolloin olin noin 6-vuotias. Olimme äitini ja sisarusteni kanssa viettämässä joulua isovanhempien luona, ja jouluaaton jännittävin hetki, nimittäin joulupukin saapuminen, oli käsillä. Odotimme jännittyneinä, ja jonkinlaista keskustelua ja leikkiä oli meneillään, kunnes yhtäkkiä isoisä sanoi: ”Siellä taitaa se joulupukki jo kolistella eteisessä!” Ja kuinka ollakaan, eteisestä alkoi kuulua ryminää. Pienen hetken päästä sisään astuikin joulupukki! Olin kuitenkin hetkeä aikaisemmin huomannut Jukka-Pekka -enoni kadonneen huoneesta ja olin tajunnut kupletin juonen. Enoni oli mennyt laittamaan ylleen tamineet, ja hänhän se siinä edessämme seisoi. Sylvia sirkuttaa sypressin oksalla Tähän aikaan vuodesta vedämme täysin palkein: ”miss´ sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun”. Sylviaa, kerttujen sukuun kuuluvaa muuttolintua, on arveltu mustapääkertuksi, mutta joululaulun sirkuttaja voi olla myös lehto-, pensas-, kirjo- tai hernekerttu. Tarkka lajimääritys on osoittautunut vaikeaksi. Raamatussa monesti mainitulla, ainavihannalla ja hyväntuoksuisella sypressillä voidaan niin ikään tarkoittaa useaa eri kasvia. ”Minä vastaan sinun pyyntöihisi, minä pidän sinusta huolen. Minä olen kuin ikivihreä sypressi, vain minä kannan sinulle hedelmää.” (Hoos. 14:9) Suomalaiselle sypressejä ovat esimerkiksi koristekasvit, joita kannamme jouluksi kotiin. Somat pikkupuut ruukuissa ja jouluistutuksissa kuuluvat valesypressien sukuun. Sen sijaan aitosypressi on iso puu, joka voi kurkottaa jopa 50 metrin korkeuteen. Mikael Agricolalle sypressi oli 1500-luvulla outo, eikä hän sitä koskaan teksteissään maininnut. Agricola puhuu useita kertoja hongista, metsiemme tyypillisistä havupuista. Kielitieteilijät ovat osoittaneet, ettei honka Agricolan raamatunkäännöksissä välttämättä tarkoittanut suomalaista mäntyä, vaan sanalla saatettiin korvata useita eri puulajeja, yhtenä niistä juuri Välimeren maisemissa yleinen sypressi. Jesajan kirjaa Agricola suomensi: ”Hongat pitää orjentappuroin edestä kasvaman, ja mirtus orjentappuran pensaan edestä.” Nykyisessä Vanhassa testamentissa sama kohta kuuluu: ”Orjantappuran paikalle nousee sypressi ja piikkipensaan paikalle myrtti.” (Jes. 55:13). Aitosypressi (Cupressus sempervirens) on kotoisin Syyriasta, Persian vuoristosta ja Vähä-Aasian rannikolta, ja sen levinneisyysalue on suurin piirtein sama kuin oliivipuun. Puun runko on suora, oksat kurkottavat kohti korkeutta. Tuoksuvat lehdet ovat pieniä ja suomumaisia. Emikukista kasvaa pyöreitä käpyjä, joiden koristeellinen kuviointi ja muoto muistuttavat pikkuruista jalkapalloa. Raamatussa sypressi esiintyy usein yhdessä setrin kanssa. Molempia Libanonin luonnon rikkauksia käytettiin loistorakennuksiin, muun muassa Salomo temppeliinsä (1. Kun. 5:24, 2. Aikak. 2:7). Nykyisin sypressi ei enää kasva luonnonvaraisena Israelissa, mutta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet, sypressistä valmistetut huonekalut ja rakennusten puuosat todistavat sen olleen Raamatun aikaan yleinen. Kovaa, kestävää puuainesta käytettiin niin talojen kuin laivojen rakentamiseen, huonekaluihin, tarvekaluihin, soittovälineisiin, epäjumalankuviinkin. Roomalaisille sypressi oli kuolemattomuuden puu. Muotonsa ja ylöspäin suuntaavien vehreiden oksiensa takia kasvi on symboloinut surua, ja sitä on nähty paljon koristepuuna hautausmailla. Se on myös yksi Neitsyt Marian nimikkokasveista. Ikivihreä havupuu on kuvannut ikuista elämää, ja myös Kristusta. Sypressin hyvä tuoksu on tuonut mieleen Paavalin puheen Jeesuksesta ”hyvältä tuoksuvana uhrina Jumalalalle” (Ef. 5:2). ✦ Lue lisää: siltalehti.fi > Löytöretkiä ” Pöydän alle ryömimisen olen nimittäin enimmäkseen lopettanut. Kaikkien kannalta valitettavasti ja pienen pojan logiikalla koin tehtäväkseni osoittaa nokkeluuttani ryömimällä pöydän alle ja huutamalla sieltä pari minuuttia putkeen, että joulupukki ei ole oikea ja että enohan se siinä on! Jälkeenpäin ajateltuna olin kyllä todella ärsyttävä pikku besserwisser. Onneksi nykyään olen muuttunut mies – pöydän alle ryömimisen olen nimittäin enimmäkseen lopettanut. Näin jälkeenpäin osaan hymyillä tapahtuneelle ja ymmärrän, että lasten kanssa sattuu kommelluksia, on joulu tai ei. Elämän koko kirjo on usein jouluna läsnä sekä lasten että aikuisten elämässä värivaloista ja juhlavuudesta riippumatta. Ilot ovat iloja ja surut ovat suruja. Ihmisen poikia ja tyttäriä sekä syntyy että siirtyy ajasta iankaikkisuuteen vuoden pimeimpinä päivinä; elämä jatkaa normaalia kulkuaan. Jouluevankeliumikin on täynnä elämän koko kirjoa. Kihlatut Joosef ja Maria olivat lähdössä sukulaisten kotikonnuille. Syy lähtöön oli niinkin jouluinen ja juhlava kuin verotus ja virkamiesasiat – heidän oli pakko matkata Betlehemiin verokarhun vuoksi. Lisäksi matka oli täynnä aivan toisenlaista huolta ja unelmaa, sillä Maria oli viimeisillään raskaana. Pääsisivätkö he turvassa perille? Alkaisiko synnytys jo matkan aikana? Mitä aasin selässä istuminen tekisi äidille tai vauvalle? Kun he pääsivät perille, ei yhdessäkään majatalossa ollut tilaa. He joutuivat majoittumaan talliin eläinten seuraksi. Sinne se Vapahtaja syntyi – keskelle arkea. Tänäkin jouluna Hän on keskellämme: mitä kaikkea juhla tuokaan tullessaan. ✦ Ralf Friman pitää koko perheen aattohartauden jouluaattona kello 16 Kalevan kirkossa. Jussi Laitinen ISO KIRJA KASVAA A 15 A 16 SILTA 12/2016 Niina Tuovinen TIESITKÖ KOLUMNI Anu-Rohima Mylläri Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä ja maailmankansalainen, joka on kotoisin Bangladeshista Lyhtyinä toistemme teillä Ystäväni menetti lapsensa muutama vuosi sitten. Kaiken piti olla hyvin, mutta lopulta lapsi syntyi kuolleena, melkein täysiaikaisena. Silloin loppuivat sanat. Alkoi kuunteleminen. Se oli kuitenkin vaikeaa, koska kuulin niin paljon pohjatonta surua, pettymystä ja kysymyksiä, joihin en osannut vastata. Vuosi tapauksen jälkeen ystäväni totesi, että oli menettänyt lapsenuskonsa kipeän kokemuksensa myötä. Sellainen totuus puhutteli minua. Vierasjoukkueen ulkomaalaisista pelaajista osa on tullut Suomeen opiskelemaan ja osa on töissä. Turvapaikanhakijoita joukkueessa ei tiettävästi ole. Vierasjoukkue pelaa ulkomaalaisvahvistuksilla Tamperelaisessa Vierasjoukkueessa on mukana noin kymmenen kansallisuutta. Vuonna 2005 perustettu joukkue pelaa jalkapalloa kuutosdivisioonassa ja futsalia harrastesarjassa. Yhdentoista joukkueen jalkapallosarjassa kesällä sen sijoitus oli kuudes. Sen sijaan, että otettaisiin asiat vakavasti, vierasjoukkuelaiset haluavat pitää hauskaa. – Emme pärjänneet tänä kesänä niin hyvin, mutta voitimme kuitenkin joitakin pelejä, joukkueen yksi valmentajista, Borja Ramis toteaa. Hän tuli mukaan joukkueeseen muutettuaan vuonna 2011 vaimonsa kanssa Suomeen opiskelemaan. – Teen parhaillaan Tampereen teknillisellä yliopistolla jatko-opintoja. Espanjalaisena olen pelannut jalkapalloa niin kauan kuin muistan, tosin vain harrastelijana, ja jalkapalloystävät olivat yksi ensimmäisistä asioista, joita etsin itselleni muuttaessamme tänne. Joukkue kuin perhe Vierasjoukkue syntyi, kun joukko suomalaisia ja ulkomaalaisia ystävyksiä halusi tehdä jotain yhdessä. Jäsenille joukkue on melkein kuin perhe, eikä yhdessäolo rajoitu vain urheiluun. Ystävykset ovat järjestäneet perinteisiä saunailtoja, olleet mökillä ja käyneet katsomassa pelejä. – Eri maista ja kulttuureista tuleville ihmisille on hyvä, että he löytävät porukan, joka auttaa heitä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Toni Heikura löysi Vierasjoukkueen, kun hänen edellinen joukkueensa, yhteiskuntatieteen opiskelijoiden perustama JK Paasikivi, ja Vierasjoukkue laittoivat hynttyyt yhteen ja lähtivät pelaamaan 6. divisioonaan. – Eri kulttuurit antavat pelaamiseen lisäsäväyksen. Esimerkiksi Etelä-Amerikan maista tulevilla henkilöillä on erilainen temperamentti, mikä välillä tuottaa yhteenottoja. Joukkueen pelaajat tulevat myös hyvin erilaisista jalkapallokulttuureista. Yhteentörmäyksiltä ei aina voi välttyä. – Kaikilla on erilainen tapa ymmärtää jalkapalloa. Toiset esimerkiksi haluavat pelata hyökkäävää ja toiset puolustavaa peliä. – Espanjalaiset pitävät palloa paljon itsellään ja antavat lyhyitä syöttöjä. Italialaiset yleensä pelaavat pitkää palloa. Suomalaiset ovat aika fyysisiä ja saksa- laisetkin prässäävät paljon. Me yritämme luovia eri tyylien keskellä ja saada aikaan jonkinlaista fuusiota, Borja Ramis selittää. Yhteinen kieli Jalkapallo on kuitenkin myös kieli, joka yhdistää, jopa yli kielimuurien. Diego Silva tuli puolitoista vuotta sitten Suomeen, koska halusi antaa suomalais-costaricalaisille lapsilleen mahdollisuuden elää toisessa kotimaassaan. Ennen Suomeen muuttoaan Diego oli vaimonsa Sallan kanssa tehnyt kristillistä lähetystyötä kotimaassaan. Siellä hän veti jalkapallojoukkueita ja toi 2000-luvun alussa kaksi niistä myös Suomeen kiertueelle. – Saimme muun muassa mahdollisuuden pelata Suomeen vuonna 2003 loikanneita sierraleonelaisia jalkapalloilijapoikia vastaan. Ottelun jälkeen saimme rukoilla heidän puolestaan. Minä kutsun sitä harrastuslähetystyöksi! ✦ Näitä pohdiskellen lapsensa menettäneen ystäväni sanat hiipivät eräänä yönä mieleeni uudelleen. Tajusin, että jossain tilanteessa olin itsekin menettänyt lapsenuskoni. Enää en osannut uskoa, että hyvä voittaa, osasin vain toivoa sitä. Pienen pieni ero uskon ja toivon välillä, mutta itse asiassa yllättävän iso ero katsoa maailmaa. Olen kuullut joidenkin sanovan sitä realismiksi, toiset kutsuvat kyynisyydeksi. Olipa se sitten mitä tahansa, toivoa soisi riittävän jokaiseen päivään jokaiselle ihmiselle. Elämän polut ja tiet ovat usein rajuja ja rujoja. Se saa usein kysymään, mikä on ihmisen osa. ” Mikään ei ole tärkeämpää kuin tunne, että on merkityksellinen jollekin, ja että omalla elämällä on tarkoitus. Niina Tuovinen vierasjoukkue.fi SILTA siltalehti.fi 3. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: [email protected] ja [email protected]. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Kaupalliset ilmoitukset: Medialiike, Tampere Ilmoitusmyynti ja laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, [email protected] Viime vuoden aikana on tapahtunut paljon Suomessa ja maailmalla. Olen nähnyt ihmisiä hakemassa turvaa elämäänsä. Olen tavannut toivonsa menettäneitä, kun laki ja inhimillisyys eivät kohtaa. Olen havainnut tekoja, jotka syntyvät turhautumisesta ja uskon menettämisestä oikeudenmukaisuuteen. Olen ymmärtänyt, miten lähellä toisiaan ovat ilo ja suru. Olen kohdannut työttömiä, asunnottomia, masentuneita ja yksinäisiä. Olen oivaltanut ohikiitävien hetkien merkityksen. Olen käsittänyt, ettei mikään ole tärkeämpää kuin tunne, että on merkityksellinen jollekin, ja että omalla elämällä on tarkoitus. Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, [email protected] • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: [email protected], p: 020 7 54 2 267 Osoitteellinen jakelu: Posti Oy tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), • Seuraavat lehdet ilmestyvät: 11.1.2017, aineisto 21.12.2016 mennessä, 1.2.2017, aineisto 16.1.2017 mennessä. Vuosi on lopuillaan, ja uusi taas alkamassa. Toivon, että se tuo tullessaan uskoa siihen, että elämä lopulta kantaa meitä jokaista kohtaamaan toisemme kaikissa haasteissa ja vaikeuksissa. Ihmettelin, kun yksi tuttuni kuunteli joskus joululauluja keskellä kesää. Hän vain vastasi, että joulu on mielentila. Tätä viisautta mukaillen toivon, että joulun valo voisi loistaa sydämissämme jokaisena päivänä, vuodenajasta riippumatta. Toivon, että kulkisimme valoina toistemme elämässä, ja voisimme virvoittaa lähimmäisiämme sekä antaa voimia toinen toisillemme. Kiitos menneestä vuodesta, lukijat! Kiitos, että kuljimme palan matkaa yhdessä, lyhtyinä toistemme teillä. ✦ Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi SILTA 12/2016 A 17 Ammattilaiset palvelevat Kauneuden hoitoa Erikoiskosmetologi Dipl. Kosmetologi Kotikäynnit • Laitoskäynnit • Kasvohoidot Lahjakortit • Tervetuloa Palveltavaksi! Sotkankatu 16, 33230 Tampere p. ASIANAJOTOIMISTO TAMMER-JURISTIT Laadukasta ja asiakasläheistä palvelua vankalla kokemuksella ja näkemyksellä. Asiantuntijamme apu elämäsi muutoksiin mm. avioliitto, avioero, huoltajuusasiat, testamentit jne. Palvelemme arkisin klo 8.30–16.00. Tarjoamme myös aamuja ilta-aikoja. Puh. 010 34 666 40 [email protected] ASIANAJOTOIMISTO TAMMER-JURISTIT oy Aleksis Kiven katu 11 C 33100 TAMPERE Hoivapalvelut Asianajajia Jalkahoito kotikäyntinä Kauneus- ja Jalkahoitola Vesterbacka Merja Lakiasiat Jalkahoidot 041 524 0625 Asianajajan palvelut 50€ (Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja KAIKKI APU KOTIIN - siivouksesta sairaanhoitoon! Mikkolantie 1-3, Ylöjärvi p. 044 987 7815 Satu laurell p. 050 558 0232 www.valkokultahoiva.fi Kaihtimet Rentouta selkäsi! Selkä kuntoon OSTAMME Perintöasioissa sinua palvelee Hämeenkatu 3 A 6, 33100 Tampere puh. 03 - 230 3000 www.lss-oy.com Palvelemme myös ruotsin kielellä Yhteydenotot: Jouko Juntunen asianajaja 041-506 2755 Ostetaan • Säle-, rulla- ja puukaihtimet • Terassi- ja ikkunamarkiisit • Pimennys- ja paneeliverhot • Taite- ja peiliovet • Parvekekaihtimet ja pystylamellit • Luxaflex-sisustuskaihtimet SUUNNITTELU, MITTAUS, ASENNUSPALVELU Kaihdin Sampo Sammonkatu 18, TRE (03) 255 0858, 0400 736 716 ks@ kaihdinsampo.fi www.kaihdinsampo.fi Lue lehti netissä siltalehti.fi Lordos-selkälauta 95 € Tilaa www.lordos.fi tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere ® Muutto- ja kuolinpesien irtaimistot. Siivoamme kohteen myyntikuntoon. Ilmainen arviointi. Puh. 040 582 4637 WWW.OSTANKUOLINPESAT.FI Musiikkikoulu Kirjakauppoja Koe onnistumisen iloa MUSIIKKIKOULU SÄVELAVAIMESSA! Yksilö-, pari- ja ryhmäopetusta kaikenikäisille. - Klassinen ja pop, rock, jazz -yhdistelmälinja - “ILOISET SÄVELET” -ryhmät 5-9 -vuotiaille Aloitusajankohta huomioidaan lukukausimaksussa. Ilmoittaudu: www.savelavain.fi Tiedustelut: 040 591 6000 ma-pe 10-17, la 10-14 18 Silta 12/2016 Aholan joulukiertueilla on myönteisiä ongelmia TEKSTI: Asta Kettunen J oulukiertueille Ahola päätyi sattuman kautta. – Esiinnyin kuluvan vuosikymmenen alussa Jouluksi kotiin -konsertissa, joka televisioitiin, ja sitä kautta levy-yhtiö bongasi minut. Se johti joululevyihin ja ne taas kiertueisiin. Toki olen ollut mukana jo Raskasta Joulua -kiertueilla vuodesta 2006. Aikataulusyistä Ahola ei ole tällä kertaa siinä mukana: – Ymmärrettävästi omaa menestyksekästä kiertuettaan haluaa jatkaa, vaikka Raskasta Joulua on aina ollut hieno homma. Täytyy antaa äänelle aikaa levätä välipäivinä. Koska joulu on perinteinen juhla, liikaa ei saa hötkyillä. – Uskon, että monet versioni useaan kertaan kierrätetyistä joululauluista ovat koskettaneet ihmisiä tavalla, jota ei ehkä edes haluta liikoja muutettavan. Meillä on pari uutta numeroakin, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että hyviä kappaleita on liikaa. Se on tietenkin positiivinen ongelma. Kirkkojen koossa, muodossa, äänenvärissä ja akustiikassa on eroja. – Sitten on tietty tunnelma-faktori, jota on vaikea sanoin selittää, mutta fiilis vaihtelee paljon. Siksi onkin hienoa todeta, kuinka erilaisilta keikat kuulostavat ja varmasti vaikuttavat uloskin päin, koska ”lava” on täysin erilainen joka kerta. Kommentit joulukeikoista ovat enimmäkseen olleet kehuvia, mutta joku kutsui Aholan esiintymistä ”kaameaksi kirkunaksi”. Laulaja tyytyy toteamaan, että kannattaa kuunnella ensin levyltä ja miettiä, miellyttääkö ilmaisu vai ei. – Tosin usein olen kuullut, että livenä kuulostan paremmalta kuin levyllä. Janita Autio Jarkko Ahola kiertää paikkakuntia joulun alla jo kolmatta kertaa. Joku on jäänyt kolkuttelemaan kirkon ovea, sillä miltei kaikki konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä. Mieli-joululauluja Jarkko Aholalla on useita, kuten En etsi valtaa, loistoa ja Oi, jouluyö. Jostain kappaleesta tulee ylevä fiilis, mutta ei mieli ihan ”nouse Luojan luo”. Mielipaikka puolestaan on oma koti, mieluiten jonkun kainalossa. ihan päällimmäisenä mielessä lahjakaupassa ja kinkun ääressä. Toivoisin, että ainakin sitä hyvää tahtoa riittäisi muillekin päiville ilman isompia juhlia. Eivätkö laulajien joulukiertueet ole osa paljon kritisoitua joulun kaupallisuutta? – Kyllähän tässä problematiikkaa väistämättä on havaittavissa, mutta mikäpä tässä maailmassa ei olisi vähintäänkin kaupallisuuden ja markkinatalouden värittämää? Kirkkokin saa välillisesti tästä toiminnasta osuutensa verojen muodossa. Antaa rah... hyvän kiertää, vai mitä ne sanoo. – Täytyy kuitenkin toivoa, että ihmiset myös ymmärtävät jokaisen keikan ainutlaatuisuuden ja sen duunin, mitä sen eteen tehdään joka kerta: kamat kasataan, esiinny- Joulukonserttien värimaailma on ollut alusta asti valomestari Erkki Tuomisen käsissä. – Kirkot ovat todella haastavia paikkoja valojen puolesta, kun mitään ripustimia ei ole, eikä niitä juuri saa asentaakaan, ja joskus ilmenee rajoituksia. – Värimaailman olemme koittaneet pitää ”jouluisena”, eli punaista, sinistä ja vihreää, mutta toki mukana on kaikenlaista ekstraa. Tuo rajoite sijoittaa valot lähinnä maatasoon, luo jylhän ja arvokkaan tunnelman, mikä kirkkoon sopiikin. Lähivuosina joulu on tarkoittanut Aholalle töitä. – Joululevyjä työstetään keväästä syksyyn, päälle promot ja kiertue. Nykyään jouluaatto ja joulunpyhät edustavat täten lepoa ja rauhoittumista. Ja tietenkin hyvää ruokaa ja seuraa. Tällä kertaa toivottavasti myös kaukana jossain mökissä, hälinän keskeltä ihan muualla. Joulun sanoman merkitys pistää miettimään. – Vähän epäilen, että tässä tapakristittyjen maassa Jeesuksen syntymä tuskin on ”Toivoisin, että ainakin sitä hyvää tahtoa riittäisi muillekin päiville ilman isompia juhlia.” Tiia Santavirta Valoilla arvokas tunnelma tään kaikkemme antaen, puretaan kamat, ajetaan yötä vasten pois ja niin edelleen. Eli emme ehkä täten edusta tuota kaupallisuutta, mitä sarjatuotettu joulukrääsä edustaa. Yhden joulun alla Ahola yritti tehdä omaa joululaulua, mutta se tuntui kovin vaikealta. Jarkko Ahola esiintyi viime vuonna niin Tampereen tuomiokirkossa kuin Tampere-talossakin. Tuomiokirkko on vuorossa jälleen 9. joulukuuta. – Liekö päässä ollut liikaa ajatusta siitä, miltä joululaulun pitäisi kuulostaa. Ehkä joskus tuollainen vielä syntyy, mutta todennäköisesti paineetta ja liikoja yrittämättä. Kuitenkin oletan, että jotain arvokkaan kuuloista. Joulukiertueen jälkeen on edessä lepoa, uuden materiaalin hiomista ja äänityksiä. – Aloitimme oman materiaalin äänitykset marraskuussa ja jatkamme sitä ensi vuonna. Lisäksi olisi tarkoitus tehdä keväällä kiertue hieman iisimmällä otteella, kenties pienemmällä miehistöllä. Mitä muuta tulee, en tarkalleen tiedä. Lällyä vässyköille? Joku ei voi mennä kuuntelemaan ”joululällyä”, koska muuten menee maine. Tai ajattelee, ettei voi kuunnella muuta, kun on aina kuunnellut hevimusiikkia. – Ainakin nuoremmilla identiteetti rakentuu osin musiikin varaan, ja silloin toisenlainen ilmaisu voi tuntua vähän uhkaavalta tai väärältä. Siinä on vähän heimoajattelua sun muuta mukana. Vanhemmiten sitten yleensä tällaiset raja-aidat väistyvät. – Muistan kyllä itsekin nuorempana olleeni Heavy Metal, ja vähän kesympi materiaali kuulosti yleensä niin sanotusti paskalta. Nykyäänkin asia on välillä noin, mutta se ei yleensä johdu musiikkityylistä. – Ja tietty on vielä paljon miehiä, joille periaatteesta sellainen aidosti koskettava materiaali on lällyä ja vässyköitten puuhaa, heh. ✦ jahola.com, facebook.com/JAhola aholaband.com, facebook. com/aholaband Miten Jarkko valmistautuu keikalle: siltalehti.fi 19 Asta Kettunen SILTA 12/2016 Jeesus muuttuu virtuaaliseksi sen on tehnyt Andre van Heerden. Finnkinon teattereissa ei ole virtuaalisilmikoilla katsottavia elokuvia, eikä Jeesuksen elämästä kertovaa elokuvaa ole tulossa ensi-iltaan ainakaan näillä näkymin. ✦ Asta Kettunen autumnvr.com AutumnVR Jeesuksen elämästä on tehty virtuaalitodellisuus-elokuva Jesus VR – The Story of Christ. Tuotantoyhtiöt Autumn Products ja VRWERX ovat luvanneet sen tulevan julki tänä jouluna. Elokuva on 360-asteinen 4K-kokemus, joka toimii yleisimmillä virtuaalitodellisuuslaseilla. Sen ohjaa David Hansen. Rahoitusjärjestelyistä vastaa Enzo Sisti, joka oli mukana myös elokuvien Englantilainen potilas ja The Passion of the Christ tekemisessä. Uskonasioissa neuvonantajana toiminut isä William Fulco konsultoi myös The Passion of the Christ:ia. Kuvaukset tehtiin Italian Materan kylässä, jossa myös Passion of the Christ on filmattu. Tim Fellingham esittää Jeesusta, Mish Boyko Pietaria, Christian Serritiello Andreasta, Rhys Howells Juudasta ja Matteo Carlomagno Johannesta. Käsikirjoituk- Kriitikot eivät ihastuneet kesällä Venetsian elokuvajuhlilla nähtyyn näytepalaan. Esimerkiksi näyttelemistä kuvailtiin kamalaksi. Monet halusivat Remun taiteellisen nimikirjoituksen, kun hän vieraili Vapriikissa kirjansa markkinointikierroksella. Kangasala-talon galleriassa Riikka Juvosen öljyvärimaalauksissa ja akvarelleissa teemoina ovat Maria-myytti, Kalevalan naiset sekä kukka-aiheet. Glory! -näyttelyn yhteydessä sunnuntaina 18.12. kello 15 Juvonen tarinoi Täytyy olla tsibunaa Janne Aejmelaeus Maria-myytistä Kalevalan naisiin Louhen hymy -kertomatapahtumassa Kalevan naisista ja antaa kalevalaisia elämänohjeita kuulijoille. Näyttely on avoinna vuoden loppuun osoitteessa Kuohunharjuntie 6. ✦ kangasala-talo.fi Millainen joulutyyppi olet? Aloitatko jouluvalmistelut jo juhannuksena vai tuleeko joulu tekemättäkin? Tee joulutesti ja selvitä, millainen jouluihminen olet! Testi avataan 16.12. osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/joulu. Joulukalenterissa Tampereen tapahtumat Koko kaupungin joulukalenterissa tamperelaiset toimijat järjestävät tapahtumia koko kuukauden. Seurakunnan luukuissa on askartelua, laulua ja itsenäisyyspäivän juhla nuorille. Alkukuusta on jo askarreltu Polku X:n verstaassa, pyhiinvaellettu kaupungissa ja kokoonnuttu nuorten itsenäisyyspäivän illanviettoon. Sunnuntaina 11. joulukuuta kirkoissa lauletaan Kauneimpia Joululauluja. NMKY:n nuorten Hyvän mielen maisema -ikkunataideteosta pääsee rakentamaan 19.12. kello 15–19 osoitteessa Hämeenpuisto 14. Messin pajan nuorten luomaa jou- luinstallaatiota voi ihailla 21.12. Satakunnankatu 31 G:n sisäpihalla kello 12–19. Muissa luukuissa on tarjolla esimerkiksi Sorsapuiston monikulttuurinen joulukoju, tonttubongausta Monitoimitalo 13:ssa ja joulukirjeiden kirjoittamista. Punaisen Ristin pitämät Aattokahvilat Rongankatu 11:ssä ja Hämeenkatu 22:ssa ovat auki aattona 24.12. kello 14–19. Niissä voi myös pelata lautapelejä. Tampereen joukkoliikenne tarjoaa kyytejä kahviloiden välillä. Lisätietoa ”Koko kaupungin joulukalenteri” -Facebook-sivulta ja osoitteesta tampere.fi/joulukalenteri. ✦ Virve Jylhäsalo Henry Olavi Aaltonen oli elämäkertansa ilmestyttyä Maarit Tastulan haastattelussa Vapriikissa. Väsymystä oli havaittavissa, mutta sana oli hallussa – ja yleisö tykkäsi. Mies kummasteli, miten ihmiset jaksaa ”kuunnella tämmöisen paskan jauhamista”. Naurun lomassa ehkä joku kuitenkin tunsi tuskaa joka lauseessa pursuvista kirosanoista. Aaltonen on todennut olevansa taikauskoinen ja uskovansa jälleensyntymiseen sekä hakenut apua jalkavaivaan saarnaajalta. Lapsena hän kulki mummonsa kanssa talosta taloon ennustamassa. – Uskon kaikkeen, mitä mä en näe. Uskon asiat ovat hyvin kummallisia. Kirjan perusteella rokkari epäröi, uskoako Jumalan olemassaoloon vai ei. Musiikki on Remun suuri rakkaus, mutta rahaa (=massia) pitää haalia omantunnon mukaan, tai antaa sen kiertää. – Menestys tuo ihmiselle surua, enimmäkseen. Menestystä hänelle on kuitenkin kertynyt, jopa enemmän kuin useille muille: – Jos mä olisin uskovainen, sanoisin, että se on johdatusta. – Jos ihminen on huonoista oloista lähtöisin, siitä ei pääse kuin ylöspäin, hän tokaisi osuvasti. Remulla on kuulemma tunne, ettei ihmisillä tänä päivänä ole vastuuntuntoa: – Mutta, joka kuritta kasvaa…, toteaa Remu, joka sai lapsena korvilleen. Raittiuden Ystävien mukaan Remu on raitis mies, mikä on isän alkoholismin peruja. Muuta epäterveellistä sen sijaan on tullut testattua monetkin kerrat. Kun koitti yleisökysymysten aika, ja joku pyyteli anteeksi, Remu tokaisi: – Emmä mikään Jumala oo, pyydä siltä anteeksi. Miksi lukea Remu-kirja? Korutonta kertomaa elämän roisistakin puolesta, ja sen elämän oivalluksia. Miksi ei? Kirjassa on läjäpäin slangia, rumaa kieltä ja toilailuja. Elämänohjeita toki löytyy: – Himassa täytyy olla värejä, muuten ei ole rakkauttakaan. ✦ Asta Kettunen 20 SILTA 12/2016 Hannu Jukola Paraisilla asuva oopperalaulaja Essi Luttinen viihtyy Suomen Kansallisoopperan lämpiössä. Tampereelle hän tulee aina mielellään esiintymään. Essi Luttinen loistaa Tuomiokirkon tähtenä O opperalaulaja, mezzosopraano Essi Luttinen loistaa Tampereen seurakuntien Mummon Kammarin konsertin tähtenä 19. joulukuuta Tuomiokirkossa. Hyväntekeväisyystapahtumaan osallistuminen tuntuu taiteilijasta hyvältä. – Omalla työllä on merkitystä, kun sen avulla voi auttaa muita ihmisiä. Se tuntuu sielussa hyvältä. Annan panokseni vanhusten auttamiseen, ja sen lisäksi voin antaa kuulijoille taide-elämyksen, pohtii Luttinen, joka laulaa konsertissa myös oman suosikkinsa Varpunen jouluaamuna Mieskuoro Laulajien kanssa. – Se on surullisella, mutta toivoa antavalla sanomallaan erityinen kappale joululaulujen joukossa. Se on koskettava kaikessa herkkyydessään ja kauneudessaan. Vapaana taiteilijana työskentelevän laulajan syksy on ollut ennennäkemättömän kiireinen. Häntä ovat työllistäneet Los Ele- mentos -barokkiooppera sekä Bollywood Kaboom -oopperamusikaali, jossa olivat mukana intialaista bhangra-musiikkia esittävä Shava-yhtye sekä Ooppera Skaala. – Bollywood Kaboomin esitykset saattavat jatkua myös ensi vuonna, kertoo Luttinen, joka on ollut mukana Skaalassa vuodesta 2009. 20-vuotias Ooppera Skaala on ryhmä, joka yhdistelee nykyoopperaa, elektronista musiikkia ja tanssia. – Kaikki tilaamamme teokset ovat uusia, ja teemme paljon kokeiluja. Olemme eri taidemuotojen rajapinnassa ja murramme vanhaa perinnettä, kuvailee Luttinen, joka on Skaalan taiteellinen johtaja. Johtotähti pidettävä kirkkaana Musiikkityylien yhdisteleminen ja niiden kokeileminen kiinnostavat Luttista, ja siksi hänen oli helppo lähteä mukaan myös tämänsyksyiseen MTV3:n Tähdet, tähdet -viihdeohjelmaan. – Ohjelma oli kiva kokemus, vaikka putosinkin ensimmäisenä. Olisin mielelläni jatkanut ainakin oopperaosioon. Luttinen olisi kenties esittänyt Carmenin Séguidillen. – Kohtaus olisi ollut näyttävä, ja siinä olisi päässyt oikein kunnolla myös näyttelemään, mikä on tietysti oopperan erityisjuttu. Toinen vaihtoehto olisi ollut esittää jokin Ooppera Skaalan sovituksista, joissa on yhdistetty elektronista tanssimusiikkia Antonio Vivaldin barokkiaarioihin. Mediassa on käyty keskustelua, kannattaako oopperalaulajien ryhtyä esittämään myös viihdemaailman musiikkia. Essi Luttinen pitää kulttuurien törmäämistä mielenkiintoisena ja hyödyllisenä. – Oopperalaulajat voivat viihteen avulla työllistyä paremmin, saada näkyvyyttä ja kohdata yleisöä. Suuri yleisö taas saa kosketuspintaa erilaisiin musiikkityyleihin ja esimerkiksi oopperaan. – Tärkeintä on, että töitä valitessaan tai- teilija kunnioittaa omia arvojaan. Johtotähtenä on oltava oma tahto, miettii Luttinen. ✦ Kirsi Airikka Me taasen laulamme riemuiten 19.12. klo 19 Tuomiokirkossa Katso lisätiedot s. B 8–9 ENS NUME I ROSSA : • Reett työtä a Meriläinen t aisten hyväkN Pankienkee si • Ekum Yhtei eeninen viik ko ja poistasvymmärrysv iikko at enn akkolu • Juha uloja hulluuHurme puhu desta u Anna lahja, jolla on merkitystä. www.STOREOFHOPE.fi www.FAIR.fi Pop up I Laukontori 4 I TAMPERE
© Copyright 2024