silta-12-2016

Hannu Jukola
Tamperelainen
seurakuntalehti
Lapsonen uudeksi
kaiken luo,
joulun hän
meille tuo.
Joulutapahtumat
tässä lehdessä
Joulukuu 2016
i.fi
siltaleht
Anna Eriksson:
Matti Pyykkö
Rahan tavoittelu
tappaa luovuuden
Jarkko Ahola
takaa taas
Tuomiokirkon
tunnelman
Sivu A 18
Riitta Laiho
Pekka Haavisto
jaksaa uskoa
hyvien asioiden
tekemiseen
Sivu A 3
Tiia Santavirta
Jussi Hyttinen
Sivut A 8–10
Sirkka
Saarikivi
ja Eric
kohtasivat
Sivu B 12
A2
SILTA 12/2016
PÄÄKIRJOITUS
Kirsi Airikka
päätoimittaja
joulukuu
Tampere 7.12.2016
Yhdenvertaisuus
voi toteutua jouluna
Lapsen oikeuksien sopimuksen tämänvuotinen teema on yhdenvertaisuus. Mitä yhdenvertaisuus sitten tarkoittaa, ja millainen
on lapsiystävällinen yhteiskunta? On hyvä miettiä, miten voimme
parhaiten tukea lasten ja nuorten kasvua sekä ehkäistä syrjäytymistä Tampereella ja koko maailmassa.
Asiaa pohdittiin joukolla muun muassa marraskuussa lapsen
oikeuksien päivän tilaisuudessa, jonka järjesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tampereen osasto. Tarmokas yhdistys on toiminut lasten, nuorten ja perheiden parhaaksi Tampereen seudulla jo
95 vuotta. Välineinä ovat olleet hienot ideat, verkostoituminen ja
yhteistyö muiden toimijoiden kanssa.
Suomessa, joka on yksi maailman vauraimmista maista, lasten asema on toki verrattain hyvä. Siitä huolimatta YK ja Euroopan neuvosto ovat huolissaan maamme lapsiköyhyydestä. Tutkimusten mukaan köyhien lasten määrä on yli kaksinkertaistunut
Suomessa kymmenen viime vuoden aikana.
Myös MLL:n mukaan suomalainen lapsuus on eriarvoistumassa.
Iso osa lapsista voi hyvin, mutta osa kohtaa arkielämässään paljon
haasteita ja riskitekijöitä, jotka voivat altistaa esimerkiksi syrjäytymiseen. Lapset ja nuoret ovat eriarvoisessa asemassa myös siksi, että
kuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa on suuria eroja. Asiantuntijatkaan eivät vielä osaa sanoa, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden
uudistus vaikuttaa lasten ja nuorten palveluihin tulevaisuudessa.
”
TULEVAT PYHÄT 7.12.2016–11.1.2017
11.12. Tehkää tie Kuninkaalle
Tienraivaaja oli askeetti mutta Jeesus jotakin
aivan muuta. (Matt. 11:11–19)
26.12. Kristuksen todistajat
Tapanin punainen alttarilla ei ole joulunpunaista. (Luuk. 12:8–12)
18.12. Vapahtajan syntymä on lähellä
Joosef ei lähtenyt karkuun. Pakomatkan aika
tuli myöhemmin. (Matt. 1:18–24)
1.1. Jeesuksen nimessä
On yksi nimi ylitse muiden, lauletaan uudessa virressä 908. (Joh. 14:12–14)
24.12. Lupaukset täyttyvät
Ja odotukset päättyvät… (Jes. 11:1–5)
6.1. Jeesus, maailman valo
Loppiaisena ehtii vielä seimelle, tiedetään
itämailla. (Matt. 2:1–12)
24.12. Teille on syntynyt Vapahtaja!
Jouluyönä taivaan täydeltä ylistystä Jumalalle. (Luuk. 2:1–14)
25.12. Nyt Betlehemiin
Jouluaamuna meno-paluu paimenten matkassa (Luuk. 2:1–20)
8.1. Kasteen lahja
Moni joululahja on
mennyt jo rikki.
Tämä lahja pysyy.
(Joh. 1:29–34)
Aattoh
ar
24.12. taus
klo 12
Keskus
Vanha torin
kir
Musiik kko
Pirkan ki:
miehet
JOULUPAPERIT SEKAJÄTTEESEEN
Olemme oppineet kierrättämään. Ensin tulivat jätepaperi, jota nykyään sanotaan keräyspaperiksi, ja palautuspullot. Viime vuosina on tullut paljon
muuta: biojäte, lasi, metalli, kartonki ja muovi. Poikkeus pysyy joulusta jouluun, sillä joulupaperit eivät kelpaa keräyspaperin joukkoon. Kävisivätkö kuitenkin vertauskuvasta? Tärkeintä ei ole lahjapaperi, ei kääre, ei kiire, ei edes
tunnelma, vaan lahja itse. Hyvää Jeesuksen syntymäpäivää!
Onko joulu kenties
juhla, joka lisää eriarvoisuuden tunnetta?
PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio
Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että lähimmäisillämme olisi hyvä joulumieli, ja ainakin riittävästi syötävää
jouluna. Tampereen seurakuntien Ruokapankki jakaa tuhat ylimääräistä ruokakassia. Sitä työtä voi tukea lahjoituksin tai ryhtyä vapaaehtoistyöhön.
Lahjoittamalla Joulupuu-keräykseen voit taata, että myös vähävaraisen perheen lapset saavat avata edes yhden paketin jouluaattona.
Partion, urheilujärjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden
arvokasta toimintaa tukemalla voi kannustaa lapsia hyviin harrastuksiin, ja samalla ehkäistä ennalta lasten ja nuorten syrjäytymistä.
Osallistuminen seurakuntien ja hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin, joulumyyjäisiin, konsertteihin ja Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin on helppo tapa auttaa lähimmäisiämme lähellä ja kaukana.
Joulunaika tarjoaa meille monia mahdollisuuksia yhdenvertaisuuden tukemiseen, kun vain avaamme silmämme näkemään
lähimmäistemme tarpeet.
Siunattua Joulua! ✦
HELMI
Tulevana sunnuntaina vietetään kolmatta adventtisunnuntaita, ja monessa kodissa tehdään jo jouluvalmisteluja. Iloinen
hyörinä näkyy myös kaupungin kaduilla, kaupoissa ja toreilla.
Länsimainen yltäkylläinen joulu, lahjat ja herkut, saavat kuitenkin mietteliääksi. Onko joulu kenties juhla, joka lisää eriarvoisuuden tunnetta? Vähävaraisten, työttömien vanhempien lapset
eivät taatusti saa sellaista lahjakasaa kuin hyvätuloisen perheen
jälkikasvu. Köyhän joulupöytä ei välttämättä notku herkkuruokien tai leivonnaisten paljoudesta.
Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana
oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona.
Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on
syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli
elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa
pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.
(Joh. 1:1–5)
A3
Kirkon Ulkomaanapu
Silta 12/2016
kysymystä
Syyrialaisia pakolaisia kuvattiin Ammanin kaupungissa Jordaniassa. Apua voi antaa jo ennen
konserttia lahjoittamalla tilille Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04. Viestikenttään teksti: Tampereen
tuomiokirkkoseurakunta / Syyria.
Gerkkokin teki
Hoosianna-videon
Jo 14. kertaa soivan Jouluradion aloituskappale, Hoosianna, tehtiin tänä
vuonna joukkoistamalla. Videoita saapui kymmenittäin.
Oman versionsa virrestä lähetti myös
Jenita Kaasalainen Tampereelta. Tulkinta oli perinteinen.
– Videobloggaan itse, ja tykkäsin
osallistua. En ole lauluihmisiä, ja video
piti ottaa monta kertaa uudestaan, Kaasalainen nauraa.
Hän pitää kuulijoiden mukaan ottamista hyvänä ideana.
– Olen jouluihmisiä. Kuuntelen Jouluradiota varsinkin silloin, kun olen liikenteessä.
Viime vuonna 664 000 viikkokuulijaa
saavuttanut Jouluradio on seurakuntien
joulutervehdys. FM-kanava tavoittaa lähes neljä miljoonaa ihmistä kahdellakymmenellä alueella.
Verkkosivuilla voi kuunnella kymmentä eri joulumusiikin lajeihin erikoistunutta kanavaa. Uusia tulokkaita ovat Indiejoulu ja Jazzjoulu.
Jouluradio on saanut ohjelmapaikan
Ylen Radio Suomen kanavalle. Nettikanavat kuuluvat joulukuun ajan Radiot.fi
-sovelluksen kautta, ja Elisa Viihdekin on
ottanut kanavat palveluunsa.
Joulumusiikki soi pääkaupunkiseudun
seurakuntien mediatoimituksen, Toivontuottajien, tuottamana. Tampereella ja lähikunnissa kuuntelun mahdollistaa Tampereen seurakunnat. Taajuus on 106,4 Hz. ✦
Asta Kettunen
jouluradio.fi,
Facebook: Hoosianna2016
Pekka Haavisto:
Miten voi edistää
rauhaa Lähi-idässä?
Tamperelaiset muusikot haluavat
kantaa kortensa kekoon rauhan puolesta. Syntisten veisuista tutut artistit järjestävät ALEPPO!-hyväntekeväisyyskonsertin maanantaina 12.12. kello
19 Tuomiokirkossa. Konsertissa esiintyvät Pauli Hanhiniemi, Ilaria Tucci,
Kielo Kärkkäinen ja Anna Pesonen. Solisteja säestävät Eero Safka Pekkonen
(haitari ja piano), Sami Sippola (saksofoni), Tuomas Luukkonen (kitara), Ville Rauhala (kontrabasso) ja Sebastian
Kruhn (rummut).
u
❸
Näet paljon surua ja kurjuutta
työssäsi, ja monet rauhanprosessit
ovat hyvin hitaita. Miten vältyt kyynisyydeltä ja säilytät uskon ihmisiin?
– Kriisialueilla ihmiselämän ääripäät
korostuvat. Hyvä ja paha. Sota ja rauha. Elämä ja kuolema. Siellä korostuvat
myös ihmisluonnon ääripäät: alhaisuus, petollisuus, rikollisuus – ja toisaalta – laupeus, uhrautuminen, auttamisen halu. Jokaista ikävää ilmiötä
vastaan on kymmenen hyvää. Jokaista petollista ihmistä vastaan on sata
Jenita Kaasalaisen blogi löytyy
osoitteesta losinmyinsanity.
blogspot.fi tai hakusanalla Gerkko.
u
ka
d e n e k o vi
n
i
Syyrian sodan uhreille Kirkon Ulko-
sellaista, jotka ovat valmiit antamaan
omastaan, jotta jollakin toisella olisi
paremmin. Usein tämä toinen on täysin tuntematon lähimmäinen.
– Muistan Darfurin pakolaisleirin,
jonne suomalaiset koululaiset lähettivät tuhat euroa kahvia keittämällä ja
pullaa leipomalla. ’Mistä he tiesivät,
että me olemme olemassa’, pienet tytöt
pakolaisleirillä kysyivät. Se tunne, että
joku ajattelee Sinua, ja joku on huolissaan siitä, miten Sinun asiasi ovat, voi
kantaa ihmisiä vaikeimpien hetkien
ylitse. ✦
kk
❷ Ilmaiskonsertin kolehti kerätään
maanavun kautta. Millainen merkitys avustusjärjestöillä on konfliktin
uhrien auttamisessa? Meneekö apu
varmasti perille?
– Olen itse toiminut Kirkon Ulkomaanavussa ja Planissa, ja nähnyt, miten
tarkkaan niissä omaa toimintaa valvotaan. Punainen Risti menee usein
sinne, minne muut eivät pääse. YK ja
avustusjärjestöt ovat tulitaukojen aikaan saaneet ruokaa ja lääkkeitä perille
vaikeimmillekin sota-alueille.
– Kriisialueilla toimivat työntekijät
ovat hatunnostomme arvoisia. Usein
he ovat jättäneet tavallisen elämän
mukavuudet taakseen ja omistautuneet auttamaan kriisien uhreja.
Ku
❶
Tampereella järjestetään hyväntekeväisyyskonsertti Syyrian sodan
uhreille 12. joulukuuta Tuomiokirkossa. Terveiset rauhantyöstä tuo
konserttiin Euroopan rauhaninstituutin johtaja, kansanedustaja
Pekka Haavisto. Mitä tavallinen
suomalainen voi tehdä edistääkseen
rauhaa Lähi-Idässä?
– Kun kirkonkellot YK:n päivän lähestyessä soivat Suomessa Syyrian uhrien muistolle, monet kansainvälisistä kollegoistani olivat hämmästyneitä:
koetaanko Syyrian kriisi oikeasti Suomessa niin läheiseksi? Kerroin, että
olemme monet sodat nähneet kansa,
jonka on helppo samastua sotien uhrien kohtaloihin. Meidän monien perheissä nämä muistot vielä elävät.
– Suru ja järkytys pitää kuitenkin muuttaa toiminnaksi. Lantti lippaaseen, keskustelun virittäminen
aiheesta työpaikan kahvipöydässä,
mielipidekirjoitus. Lopulta kansalaismielipiteen ääni kuuluu, ja konfliktien
osapuolten on otettava se huomioon.
Myös Suomen kirkkojen kellonsoitto
kantautui Kremliin saakka. Eva Wäljas
Sytytä
muistamisen
kynttilä kotona
ja lahjoita
rakkautta.
siltalehti.fi/ekovinkki
alaosta.fi/lasten-suusta
SILTA 12/2016
Juha Katajamäki
A4
Kalevankankaan hautausmaan roskien keräys uudistuu
Hautausmaalla kävijöiden
roskien keräys ja lajittelutavat
muuttuvat talven aikana. Roskaastiat keskitetään porttien ja
muistolehtojen läheisyyteen.
Samalla lajittelumahdollisuuksia
parannetaan.
evl.fi
unut!
Tasa-arvoinen avioliittolaki
tulee voimaan 1.
maaliskuuta 2017. Laki
muun muassa mahdollistaisi
parin tulemisen
adoptiovanhemmiksi yhtä
aikaa. Lainmuutoksen
kumoamiseksi on keväällä
2015 aloitettu kansalaisaloite.
Hannu Jukola
n
Suome on
r
i
k k
ev.lut. sivusto
en
yhtein
Jatkossa löytyvät astiat kompostija sekajätteen lisäksi myös metallille
sekä kynttilöille. Jos kokeilu onnistuu,
sitä laajennetaan myöhemmin muille
hautausmaille.
ist
on uud
Tilojen käyttö
monipuolistuu
Yhteinen kirkkovaltuusto päätti vuoden viimeisessä kokouksessaan
Kämmenniemen seurakuntatalon rakentamisesta. Sen kustannukset tontteineen ovat yhteensä 2,3 miljoonaa
euroa.
Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Q’ark. Täydentävät suunnitelmat valmistuvat noin
vuodenvaihteessa, ja kustannukset
tarkentuvat.
Seurakuntakodin rakentaminen parantaa huomattavasti sekä Kämmenniemen että Teiskon haja-asutusalueen lasten, nuorten ja lapsiperheiden
mahdollisuuksia osallistua toimintaan.
Samassa kokouksessa hyväksyttiin
uusi kiinteistöstrategia. Mustalahdenkadun kiinteistöön, seurakuntataloihin ja leirikeskuksiin on tulossa muutoksia.
Ensi vuodelle on varattu rahaa Pispalan kirkon peruskorjauksen ja laajennuksen aloittamiseen. Tavoitteena
on tilojen nykyistä monipuolisempi käyttö.
Härmälän kirkossa tehdään sisäilmaan liittyviä parannuksia ja peruskorjataan talotekniikkaa ensi vuoden
alusta lähtien. Messut siirtyvät Peltolammin seurakuntakotiin. ✦
Ilahduta
Joulupuulahjalla
Joulupuu tarjoaa mahdollisuuden auttaa vähävaraisia
perheitä. Keräykseen voi tuoda
käyttämättömiä lahjoja lapsille
ja nuorille. Osallistua voi myös
rahalahjoituksella.
Keräys jatkuu 11.12. saakka.
Paketteja voi tuoda yrityksiin,
Seurakuntien talolle, Pispalan
kirkolle ja Kalevan kirkolle.
Keräyksen järjestävät Tammerkosken nuorkauppakamari ja
Tampereen seurakunnat. ✦ Lisätietoja: tampereenseurakunnat.fi/joulupuu
Papit toivovat
keskustelua avioliittolaista
T
amperelaispapit toivovat, että samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkimisestä käytäisiin keskustelua. Kirkko joutuu lähikuukausina ratkaisemaan, vihkiikö
se myös samaa sukupuolta olevia avioliittoon, kun tasa-arvoinen avioliittolaki astuu
voimaan 1. maaliskuuta 2017.
– Avioliittokysymys jakaa kirkkoa, ja se herättää selvästi
paljon tunteita. Samalla papit toivovat, että asiasta keskusteltaisiin, kertoo tuomiorovasti Olli Hallikainen.
– Myös itse näen, että muuta tietä ei ole kuin vuoropuhelu ja toistemme kuunteleminen. Ennen kaikkea olisi kuunneltava niitä ihmisiä, joita asia koskee, lisää Hallikainen.
Pappien toive vuoropuhelusta käy ilmi Tamperelaiset,
papit ja avioliittolaki -verkkokyselystä, jonka Tampereen
seurakunnat toteutti lokakuussa.
Kysely lähetettiin 84 papille, joista 61 vastasi. Vastanneista niukka enemmistö eli 33 pappia kannattaa samaa
sukupuolta olevien parien vihkimistä. Kielteisen kannan
otti 28 pappia.
Niukka enemmistö eli 36 pappia aikoo noudattaa kaikissa tapauksissa kirkon linjaa. Kymmenen tamperelaispappia
aikoo vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja,
vaikka kirkko edelleen linjaisi, että avioliitto on vain naisen
ja miehen välinen. 15 pappia ei aio vihkiä samaa sukupuolta olevia missään tapauksessa.
Viime vuonna selvitettiin myös tamperelaisten kantaa
avioliittokysymykseen. Melkein puolet eli 48 prosenttia kaupunkilaisista on sitä mieltä, että kirkon tulisi vihkiä samaa
sukupuolta olevia pareja avioliittoon. 37 prosenttia vastaajista vastusti ajatusta, ja 14 prosenttia ei ottanut kantaa asiaan.
Mielipiteet jakautuvat
Tasa-arvoisen avioliittolain toteuttaminen kirkossa jakaa
sekä suomalaisten että kirkon jäsenten mielipiteitä.
Kirkon työntekijöiden ja luottamushenkilöiden mielipiteitä selvitettiin Gallup Ecclesiastica -kyselyssä syksyllä 2015.
Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän tutkimuksen toteutti
Taloustutkimus.
Suomalaisista 44 prosenttia oli täysin tai osittain samaa
mieltä siitä, että kirkon tulisi jatkossakin vihkiä avioliittoon
vain mies ja nainen. Kirkon jäsenistä puolet (50 %) oli täysin tai osittain samaa mieltä kirkon nykyisen avioliitto-opetuksen kanssa. Väitteestä oli täysin tai osittain eri mieltä 42
prosenttia kirkon jäsenistöstä.
Kirkon luottamushenkilöt olivat vahvasti kirkon nykyisen
avioliitto-opetuksen kannalla: 72 prosenttia heistä kannatti
ajatusta kirkollisesta avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä. Kirkon työntekijöiden näkemykset asettuivat jäsenten ja luottamushenkilöiden mielipiteiden välimaastoon.
Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannatti täysin tai osittain 48 prosenttia suomalaisista. Sama luku
kirkon jäsenistössä oli 45 prosenttia. Luottamushenkilöistä
myönteisesti samaa sukupuolta olevien vihkimiseen suhtautui 25 prosenttia ja kirkon työntekijöistä 34 prosenttia.
Suomalaiset eivät kannata vihkioikeudesta luopumista. Siihen suhtautui myönteisesti vain 17 prosenttia suomalaisista.
Tuomiokirkossa avoimet ovet
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on tehnyt
vetoomuksen avioliittolain toteuttamisesta piispoille ja kirkolliskokousedustajille kokouksessaan 3. marraskuuta.
Seurakuntaneuvosto esittää, että kirkon tulee valmistella
muutokset, jotka mahdollistavat evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkiä avioliittoon kaikki ne henkilöt, jotka
Suomen lain mukaan voidaan vihkiä avioliittoon 1.3.2017
alkaen.
Seurakuntaneuvoston mukaan Tuomiokirkkoseurakunnan tilat ovat kaikkien seurakuntalaisten käytössä esimerkiksi hääjuhlaa varten. Aloite hyväksyttiin äänin 10–7.
Piispainkokous aikoo selvittää kirkon vihkioikeudesta
luopumisen vaikutuksia. Kirkolliskokous lähetti vihkioikeudesta luopumisen vaikutusten selvittämisen piispainkokouksen valmisteltavaksi yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa.
Päätöksestä äänestettiin marraskuun kirkolliskokouksessa.
Vastaehdotuksena oli selvityksen teosta luopuminen. Äänestystulos oli 65–33. ✦
Kirsi Airikka
SILTA 12/2016
A5
Tampereen seurakunnat solmi yhteistyösopimuksen Tredun kanssa
Ammattioppilaitosten ja
seurakunnan yhteydet ovat olleet
tiiviit Tampereella jo kymmeniä
vuosia. Yhteistyö vahvistuu
entisestään, kun Tampereen
seudun ammattiopisto Tredu ja
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
solmivat yhteistyösopimuksen 22.
marraskuuta.
Tredussa työskentelee kaksi
seurakunnan työntekijää,
oppilaitospastori ja oppilaitosdiakoni.
Heidän työnsä piirissä on
Tampereella Tredun 10 000 nuorta
opiskelijaa, 8000 aikuisopiskelijaa
sekä 1000 työntekijää.
Käytännössä kirkon työ on
monipuolista mukanaoloa
oppilaitosyhteisössä ja niin
opiskelijoiden kuin työntekijöidenkin
henkilökohtaista tukemista.
Ruokapankki tarvitsee
apua joulukassitalkoisiin
Auttaminen tuo joulumielen
Asunen vakuuttaa, että vähävarais-
Hannu Jukola
Tampereen seurakuntien Ruokapankki jakaa tuhat ylimääräistä ruokakassia vähävaraisille tamperelaisille jouluksi.
– Tähän valtavaan ponnistukseen
tarvitsemme ainakin noin 50 vapaaehtoistyöntekijää, jotka ovat valmiina
tulemaan töihin muutamaksi tunniksi aatonaattona ja jouluaattona, kutsuu Ruokapankin elintarvikeavun
koordinaattori Salme Asunen.
Vapaaehtoisia tarvitaan Ruokapankissa moniin tehtäviin. Lahjoitusruoka on noudettava yrityksistä Ruokapankkiin, jossa kassit pakataan. Sen
jälkeen ne kuljetetaan RuokaNyssen
pysäkeille tai ihmisten koteihin.
– Tärkeintä on huolehtia kaikista
heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. On paljon ihmisiä, jotka eivät
liikuntaesteiden, sairauksien tai pienten lasten takia voi lähteä hakemaan
kassia pysäkiltä. Näille ihmisille viemme kassin kotiin, selvittää Asunen.
Ruokakassit koostuvat yritysten
lahjoituksista, Euroopan Unionin lahjoitusruuasta sekä seurakuntien ostamista tuotteista. Seurakunnat ostaa
perusruokatarvikkeita joulukasseihin.
Lahjoitustuotteita on noin kaksi
kolmasosaa pakattavista tuotteista.
– On todella hienoa, että olemme
voineet useina jouluina pakata lapsiperheiden kasseihin jouluruuan ja
perustarvikkeiden lisäksi esimerkiksi keksejä ja suklaata sekä lihatuotteita,
kiittää Asunen ja haluaa kiittää kaikkia
lahjoittajia.
Kaapo Kosonen
tämän vuoden
pelikasvattaja
ten auttaminen tuo hyvän joulumielen.
– Tämä on konkreettista työtä lähimmäisten hyväksi. Pienikin panos
riittää eikä kenenkään tarvitse sitoutua työhön pitkäksi aikaa. On hienoa,
että olemme saaneet mukaan myös
nuoria, iloitsee Asunen.
Vähävaraisten kaupunkilaisten auttaminen on jo vuosia ollut vahva osa
Tampereen seurakuntien perustyötä.
Diakoniatyöhön ja auttamiseen käytetään vuosittain noin neljäsosa seurakuntien määrärahoista Tampereella.
Tilastotietojen mukaan diakonian
ja yhteisvastuun tehtävissä on noin
85 työntekijää, joilla on noin 18 000
asiakaskohtaamista vuodessa. Pelkästään diakoniatyössä työntekijöiden
rinnalla työskentelee noin 2000 vapaaehtoistyöntekijää, jotka päivittäin
ovat läsnä tamperelaisten arjessa.
Vapaaehtoiset pakkasivat
satoja ruokakasseja Tampereen
seurakuntien Ruokapankissa
aatonaattona viime vuonna.
Tänä jouluna tarvetta on noin
tuhannelle kassille.
Kaupunkilaisten diakonia-avustuksiin ja ruoka-apuun käytetään noin
260 000 euroa vuosittain. Ruokapankista jaetaan noin 20 000 ruokakassia
ja vähävaraisille tarjotaan yli 27 000
ateriaa vuosittain. ✦
Kirsi Airikka
Ilmoittautumisohjeet
Ruokapankin joulunajan
vapaaehtoistyöhön: s. B 14 ja
ruokanysse.fi
Lahjoita rahaa ruokakasseihin:
lahjoitaapua.fi/kohde/1091
Tampereen Eteläisen seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jussi
Kaapo Kosonen
on valittu Vuoden pelikasvattajaksi.
Marraskuussa
Pelikasvattajien
verkoston yleisöäänestyksen
voittanut Kosonen on pelikasvatuksen
pioneeri, joka on työssään edistänyt
lasten ja nuorten sosiaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja tervehenkistä digitaalista
pelaamista kymmenien vuosien ajan.
Jo 1990-luvulla Kosonen konseptoi
Bittileirin, joka järjestetään yleensä kolme kertaa vuodessa koulujen loma-aikaan.
Kosonen on myös kehittänyt seurakuntatoimintaan virtuaalisen Minecraft-kerhon, ja hän on järjestämässä
ensi kesäksi laniriparia eli tietokonepelaamista harrastaville suunnattua
rippileiriä.
– Tämä on toimintamuoto, jossa
tehdään lasten ja nuorten innostus pelaamiseen näkyväksi ja se otetaan vakavasti.
Kososen mukaan seurakunnan toiminnassa on ollut luontevaa ottaa mukaan myös pelikasvatus. Kielteinen
suhtautuminen pelaamiseen ei toimi,
koska pelaaminen on lapsille niin tärkeää.
– Lapset ja nuoret pelaavat joka tapauksessa, joten on tärkeää, että heidän kanssaan keskustellaan asiallisesti
pelaamisesta. ✦
Anna-Mari Martikainen
FENNOKAUPASTA
Terveyden ja hyvinvoinnin lahjat
KATSO KAIKKI
TARJOUKSET
VERKOSSA
Voimassa 9.1.2017 asti
5€
MEDIPLAST FENNO OY
 09 276 360
29€
25€
TERVEYDENHUOLLON ERIKOISKAUPPA
27€
fennokauppa.fi
A6
Silta 12/2016
Usko ja ihmisten kohtaaminen
tärkeintä papin työssä Papit haluavat ohjata ihmisiä Jumalan yhteyteen. Tärkeimpiä asioita työssä ovat
Jumala, usko ja evankeliumi sekä ihmisten kohtaaminen.
P
apin ammatti on monelle tuttu. Kukapa
ei olisi ollut tilaisuudessa, jossa pappi on
paikalla jossakin roolissa esimerkiksi jumalanpalveluksessa, kastejuhlassa tai hautajaisissa.
Samalla papin työn sisältö ja tavoitteet
voivat olla melko epäselvät. Mitä hän työssään tekee, ja mitkä ovat papin työssä keskeisiä tavoitteita?
Pappi pitää jumalanpalveluksia ja toimittaa muita kirkollisia toimituksia sekä toimii monenlaisissa sielunhoidollisissa tehtävissä.
Työn sisällöstä jää silti melko yleisluontoinen kuva siitä,
mitä papin työ todellisuudessa on. Mitä papin työpäivät sisältävät, ja miten paljon pappi itse voi vaikuttaa töidensä kulkuun?
Papin työssä kirkolliset toimitukset eli kaste, hautaan siunaus ja vihkiminen sekä messut ja hartaudet ovat muodoiltaan tehtäviä, joihin pappi voi vaikuttaa rajallisesti. Niitä ohjaa vahvasti Kirkkokäsikirjan ohjeistus.
Pastori voi kuitenkin vaikuttaa paljon työnsä sisältöön. Joskus kuulee sanottavan, että kyse ei niinkään ole siitä, mitä
sanotaan, vaan miten sanotaan. Kaikella sanotulla vaikutetaan siihen, miten ihmisten ja koko seurakunnan ajattelua
johdetaan.
Evankeliumia ihmisille
Yhden tamperelaisen seurakunnan papeille tehtiin kysely papin työn tavoitteista. Papit saivat kertoa, minkälaisia tavoit-
teita kukin henkilökohtaiselle työlleen näkee ja miten kokee
niiden toteutuvan.
Työn tavoitteiden painopisteissä erottui kaksi keskeistä linjaa. Vastanneista yli 60 prosenttia piti työnsä tärkeimpänä
tavoitteena ohjata ihmisiä Jumalan yhteyteen. Näissä vastauksissa usko Jumalaan ja evankeliumin julistaminen olivat ensisijaisia. Uskollisuus Jeesuksen sanoille on keskeinen tavoite.
Lähes 40 prosenttia vastanneista kertoi keskeisimmäksi työnsä tavoitteeksi ihmisten kohtaamisen ja organisaation rakenteelliset seikat. Vastauksissa erottui kohtalaisen selvästi kaksi linjaa,
joista toisen keskiössä heijastuivat Jumala, usko ja evankeliumi.
Toisessa linjassa näkyivät selvemmin inhimilliset tekijät
eli ihmisten kohtaaminen, suvaitsevaisuus ja seurakunnan
toimintaedellytykset.
Avoin yhteisö
Ihanteellisimmassa seurakunnassa vastaajat näkivät yhteyden
ja rakkauden toteutuvan monin tavoin. Avoimuus ja ihmisten
kohtaaminen koettiin tärkeäksi.
Näissä vastauksissa ei selkeästi erottunut linjoja, vaan ne
koskivat tasaisesti seurakunnan erilaisia osa-alueita; rukousta, messua, yhteyttä, monimuotoisuutta ja yleistä oikeudenmukaista toimintaa.
Papit toivoivat, että seurakunta voisi olla avoin ja erilaisia
ihmisiä vastaanottava yhteisö, joka voisi elää rauhassa ja tasapainossa.
Kaikki vastaajat kokivat pystyvänsä vaikuttamaan työssään
ihmisiin ja seurakuntaan paljon tai jossain määrin. Työn kaut-
ta vaikuttamiseen nähtiin jonkin verran rajoitteita ja haasteita.
Jokainen koki työssään kuitenkin mielekkyyttä ja todellisia
vaikutusmahdollisuuksia.
Kyselyyn vastaaminen ja työn tavoitteiden pohtiminen
koettiin hyödylliseksi ja omaa työntekoa auttavaksi.
Tavoitteilla on merkitystä
Päästäkseen kasvun ja kehityksen tiellä eteenpäin ihmiset tarvitsevat tavoitteita ja päämääriä. Pastorin työssä on myös paljon abstrakteja elementtejä, joita ei konkreettisesti aina voi
tavoittaa.
Niitä ovat esimerkiksi Jumalan läsnäolo, rukouksen merkitys ja sen vaikutus sekä yhteyden toteutuminen seurakuntaelämässä. Nämä voivat olla vaikeasti mitattavia asioita.
Kuitenkin on tärkeää, että papit tiedostavat, mihin itse työllään pyrkivät, ja mihin he tahtovat toisia ohjata.
Pappien vastaukset heijastelivat myös niitä tavoitteita,
joista Jumala puhuu Sanassaan. Hän on tarkoittanut ihmisen elämään Jumalansa yhteydessä, kasvaen Hänen tuntemisessaan sekä lähimmäisten rakastamisessa ja palvelemisessa. ✦
Markku Mustajärvi
Kirjoittaja on pastori, joka suorittaa
opettajan pedagogisia opintoja Tampereen
opettajakorkeakouluun Tamkissa (TAOK). Artikkeli on
kehittämistyö, joka perustuu yhdessä seurakunnassa
tehtyyn kyselyyn papin työn tavoitteista.
– Tärkeintä papin työssä on, että olen sii-
nä elämän ja kuoleman kysymysten äärellä,
pohtii Messukylän seurakuntapastori Kaisa Yrjölä, joka on tehnyt papin työtä runsaat 22 vuotta.
Yrjölän hengellinen elämä alkoi kotipaikkakunnalla Kittilässä, kun hän 11-vuotiaana
tuli uskoon lasten leirillä.
– Rukoilin isosen kanssa, että Jeesus tulisi sydämeeni, ja niin kävi. Koen, että se oli
Pyhän Hengen työtä.
Yrjölä haaveili jo lukiolaisena papin työstä, mutta aloitti kuitenkin kasvatustieteen
opinnot.
– Kolme vuotta opiskeltuani koin suuren
ahaa-elämyksen: ’Ei tätä! Tahdon jotakin
muuta.’ Sain kutsun Jumalan valtakunnan
työhön istuessani raitiovaunussa numero
kahdeksan, hymyilee Yrjölä.
Yrjölä kokee pappina todella olevansa
kutsumustyössään.
– Antoisinta on rukoilla ihmisten puolesta ja rohkaista heitä synnintunnustukseen.
Vaikuttavinta on nähdä, kuinka synninpäästön jälkeen ihminen kokee syvää rauhaa, ja
jopa kipuna tuntunut ahdistus poistuu.
Yrjölän mukaan papin tavoitteena on,
että mahdollisimman moni pääsisi taivaaseen.
– Siinä välissä on kuitenkin kokonainen
ihmiselämä, jonka myös on oltava hyvää
elämää. Toivon, että ihmiset eläisivät roh-
keasti kristittyinä ja etsisivät Jumalan tahtoa elämässään.
Raskainta papin työssä on pienen lapsen
hautaan siunaaminen.
– Siinä liikuttuu itsekin, mutta ammatillisuutta on, että pystyy viemään tilanteen
loppuun.
Jussi Laitinen
Kutsu Jumalan työhön raitiovaunussa
Kohtaamispaikka vetää väkeä
Yrjölän erityinen työala on Messukylän
Kohtaamispaikka. Keski-ikäisiä ihmisiä ja
lapsiperheitä kokoava yhteisö kokoontuu
Aitolahden kirkossa. Joka toinen sunnuntai järjestettävään messuun saapuu noin 90
seurakuntalaista. Toiminnassa on mukana
suuri joukko aktiivisia vapaaehtoisia.
Haastavinta papin työssä ovat aikataulujen sovittaminen ja toimintaympäristö. Osa
ihmisistä voi hyvin, mutta pappi näkee työssään myös köyhyyttä ja monenlaista pahoinvointia.
– Seurakunnan työntekijät tarvitsevat paljon rohkaisua, että he pystyvät kohtaamaan
ihmisten hädän ja ongelmat. Evankeliumin
levittäminen tällaisessa tilanteessa on suuri
haaste, miettii Kaisa Yrjölä.
Hän näkee kirkon tulevaisuuden synkkänä.
– Päätetään tasa-arvoisen avioliittolain toteuttamisesta kirkossa mitä tahansa, suuri
määrä ihmisiä eroaa kirkosta tulevina vuosina. Verotulot pienenevät, ja toiminta supis-
tuu. Vapaaehtoisten panosta tarvitaan kirkossa yhä enemmän.
Yrjölän mukaan tulevaisuus ja pienenevät
resurssit antavat kirkolle haasteen – mutta
samalla ilon – palvella ihmisiä muuallakin
kuin kirkon seinien sisäpuolella.
– Tärkeintä on rakastaa Jeesusta ja lähimmäisiä sekä rohkaista jokaista löytämään
paikkansa Jumalan suunnitelmassa. ✦
Kirsi Airikka
Messukylän
Kohtaamispaikan
pienryhmissä on
tänä syksynä tutkittu
Vuorisaarnaa. – Sen lukee
helposti lakitekstinä,
mutta sitä tulee tarkastella
armon näkökulmasta.
Matka on ollut hieno, pohtii
Kohtaamispaikan oma pappi
Kaisa Yrjölä.
A7
Hannu Jukola
Silta 12/2016
”Olen nähnyt elämän
rosoisenkin puolen”
Markku Mustajärvestä tuli luterilaisen kir-
kon pappi monien elämänvaiheiden ja kipeiden kokemusten jälkeen.
– Olen kääntänyt elämässäni monta kiveä, mutta uskon, että kaikella on ollut tarkoituksensa. Olen saanut vastauksia niihin
kysymyksiin, joita olen elämässäni tehnyt.
Uskon, että olen nyt oikealla tiellä.
Mustajärven lapsuus ja nuoruus olivat
rikkinäisiä. Hän oli jo 21-vuotiaana päihteiden väärinkäyttäjä, joka otti reippaasti
alkoholia ja poltteli välillä kannabistakin.
– Koviin huumeisiin en onneksi ehtinyt
sortua. Elämänhaluni oli nollassa, ja ’takki’
oli ihan tyhjä. Rukoilin Jeesusta ja pyysin,
että Hän pelastaisi minut ja tekisi elämästäni vielä jotakin.
Mustajärvi koki, että pian alkoi tapahtua
voimallisia asioita. Hän tuli uskoon ja pääsi eroon päihteistä. Myös isä, äiti ja veli tulivat uskoon.
– Kokemus oli hyvin karismaattinen, ja
vahvan tarttumapinnan tarjosivat tuolloin
karismaattiset seurakunnat; Kansanlähetys,
Palatsiseurakunta ja Vapaakirkko.
Kutsumustyössä
seurakuntapappina
Aiemmin päämäärätiedoton Mustajärvi hakeutui Vapaakirkon teologiseen opistoon,
josta hän valmistui 2003. Hän tunsi kuitenkin vetoa evankelis-luterilaisen kirkkoon ja
pääsi opiskelemaan Helsingin teologiseen
tiedekuntaan. Papiksi mies valmistui vuonna 2012.
Tällä hetkellä Mustajärvi toimii papin
viransijaisena Lempäälän seurakunnassa.
Aiemmin hän on tehnyt myös sairaalapapin työtä ja työskennellyt seurakuntapappina Tuomiokirkkoseurakunnassa.
– Omat särmäni ovat hioutuneet uskoontulon alkuvaiheista. Luterilaisessa kirkossa
olen löytänyt oman kutsumukseni seurakuntapappina. Antoisinta on puhua ihmisille kristinuskon ydinasioista ja palvella Jumalan johdatuksessa.
Vaikka työ on monipuolista, haasteita
asettavat muun muassa töiden kasaantuminen, pitkät päivät ja pätkätyö.
– Toki iloitsen, että minulla on töitä, ja
palvelen hyvällä mielellä. Tavoitteiden asettaminen on kuitenkin vaikeaa lyhyessä työsuhteessa.
Mustajärvi kokee, että papin työ on haasteellista tässä ajassa.
– Kuinka antaa raamit kristinuskolle
niin, ettei siitä tule kehitysohjelma? On
kerrottava ihmisille evankeliumista niin,
että he ymmärtävät. Kristinusko on elävää
vuoropuhelua Jumalan kanssa tässä ajas-
Jussi Laitinen
Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset ovat olennainen osa papin työtä. Pastorit Päivi Repo ja Sami Uusi-Rauva toimittivat Aamumessun ja jakoivat
ehtoollisen Aleksanterin kirkossa. Kuva on otettu tammikuussa 2015.
sa. Jumalalla on
meihin tekijänoikeus: Hän tietää,
mikä meille on
parhaaksi.
– Jumalallakin
on tavoitteita meitä ihmisiä kohtaan,
ja niistä kerrotaan
Raamatussa. Seurakunnan keskeisin tehtävä on välittää ilosanomaa
kuoleman voittaneesta, ylösnousseesta Jeesuksesta.
Tämä evankeliumi tekee seurakunnasta erityisen verrattuna muihin yhteiskunnassa toimiviin yhteisöihin.
Mustajärven mukaan sanoma kiteytyy
Jeesuksen sanoihin Johanneksen evankeliumissa: ”Jumalan Poika on tullut pelastamaan
ihmisiä kadotuksesta ja jokainen, joka Häneen
uskoo, pääsee ikuiseen elämään taivaaseen.”
(Joh.3:16).
Mustajärvi seuraa kiinnostuneena kirkossa käytävää keskustelua tasa-arvoisesta avioliittolaista.
– Raamattu on asiassa yksiselitteinen, sen
Markku Mustajärvi on
löytänyt kutsumuksensa
seurakuntapapin työstä, johon
kuuluu paljon kohtaamisia
ihmisten kanssa. Hyvä
keskustelu voi syntyä missä
tilanteessa tahansa.
Sanasta ei tule tinkiä. Erilaisista mielipiteistä huolimatta meidän tulisi kuitenkin kohdella kaikkia lähimmäisiämme rakkauden
hengessä. ✦
Kirsi Airikka
SILTA 12/2016
❄
A8
VAPAA TEKEMÄÄN
SITÄ MITÄ HALUAA
Mikä tahansa työ on nykyään epävarma, eikä muusikon ura tee siitä
poikkeusta: – Kaikkia suosittuja artisteja käytetään rahan tekemiseen.
Asia korostuu, jos töitä on liikaa: silloin ei jaksa sitä työn määrää.
Sekin on eletty läpi alkuaikoina, sanoo Anna Eriksson.
Hänen yhteistyönsä ison levy-yhtiön kanssa on päättymässä.
Siihen ei liity erityistä dramatiikkaa, vaan muusikko sanoo tämän
tapahtuvan taiteellisista ja musiikillisista lähtökohdista:
– Nyt minulla on vapaus tehdä, mitä haluan.
TEKSTI: Asta Kettunen
KUVAT: Matti Pyykkö
M
usiikin tekeminen on
valtavassa murroksessa: keikkapaikat ovat
vähentyneet eivätkä levyt myy. Anna
Eriksson arvioi, että
vain kymmenkunta
artistia Suomessa pystyy tienaamaan työllään
kunnon tulot.
– Kaksivuorotyössä paperitehtaalla tienaa varmasti paremmin. Mutta minulle riittää, kunhan
tulee toimeen.
Hänen mielestään kunnon musiikkia ei voi
tehdä laskelmoiden, rahan kiilto silmissä.
– Ei ole mitään järkeä miettiä etukäteen, myydäänkö tällä kappaleella levyjä vai ei. Sehän on
huono tapa tehdä mitään luovaa.
– Eikä laulaja voi ajatella muulla tavalla kuin
laulaa, ei siinä muuten ole mitään itua.
Urassa on valo- ja varjopuolensa:
– Luovassa työssä olet töissä aina. Se on myös
tapa nähdä ja tulkita elämää. Se antaa paljon.
Miten säveltävä ja sanoittava laulaja sitten luo
laulettavaansa:
”Menen omaan
maailmaani ja tuon
sieltä esille sitä,
mikä minua juuri
silloin puhuttelee.
– Ne vetoavat minuun ja inspiroivat minua.
Semmoinen olen ollut aina.
Eriksson pohdiskelee hetken luovan inspiraation lähdettä. Hänen oma ihailun kohteensa on
Freddie Mercury, jolta ei totisesti dramaattisuutta puuttunut.
– Rakastan Freddien ääntä; siinä on sitä jotain.
Celin Dion sen sijaan ei iske ollenkaan,
vaikka ulkoisessa olemuksessa olisikin jotain
samaa.
Musiikin iloa
ja maailman rytmiä
– En varsinaisesti ryhdy kokeilemaan mitään
uutta. Menen omaan maailmaani ja tuon sieltä esille sitä, mikä minua juuri silloin puhuttelee. Lopputulos on aina jossain määrin yllätys
myös itselleni.
Idea voi tulla missä vain, mutta muu on raakaa duunia työhuoneessa.
– Toki inspiraatio voi pudota taivaasta, mutta
sekin tekele vaatii istumista ja hiomista.
Omin tyyli on dramaattisissa, kohtalokkaissa tunteissa.
Anna iloitsi jo lapsena musiikista ja sai laulamisestaan kiitosta.
– Ihmisen on helppo ilmaista itseään laulamalla. Musiikki aiheuttaa värähtelyä ja purkaa
turhautumisia.
– Ja kuinka hyvää musiikki tekeekään lapsen
kehittyville aivoille, pienen pojan äiti vinkkaa.
Vanhemmat sortuvat monesti ajattelemaan,
että meidän lapsesta tulee varmasti kuuluisa laulaja tai huippujääkiekkoilija. Kuitenkin pääasia
on lapsen ilo ja riemu. Tanssissa tai liikuntahar-
❄❄
ANNA ERIKSSON
• Kotoisin Pyhärannan Ihoden
kylästä
• Asuu Uudessakaupungissa
• Naimisissa valokuvaaja Matti
Pyykön kanssa
• 3-vuotias poika
• Asui lapsena ja nuorena Intiassa,
Saudi-Arabiassa ja Tansaniassa
• Esiintyi Tansaniassa Moshin
kansainvälisen koulun yhtyeen
laulusolistina
• Vuoden naistulokas -Emma 1997
ja Vuoden naisartisti -tunnustus
2001
• Tuli julkisuuteen 18-vuotiaana
osallistuttuaan televisiossa
Kiitorata-ohjelmaan
• Teosto-palkinto 2013 albumista
Mana
• Säveltää, sanoittaa ja sovittaa
• Joulualbumit Anna joulu 1998 ja
Gloria 2015
• Julkaissut 10 albumia
• Harrastaa öljyvärimaalausta
Suomalaista kulttuuria kannattelevat 60–70 -vuotiaat
naiset. Heillä on
myös vähiten ennakkoluuloja musiikin suhteen. Keikoillani yleisössä on
eniten mun ikäisiä
ja vanhempia ihmisiä, pohdiskelee
Anna Eriksson.
A 10
SILTA 12/2016
rastuksessa oppii esimerkiksi myös aistimaan
muiden liikkeitä.
Laulaja huomauttaa, ettei musikaalisuus ole
ilmeinen ja yksiselitteinen asia. Jollain voi olla
huipputason rytmitaju, vaikka ei osaisi laulaa
nuotilleen – tai ei pätkääkään.
Anna Eriksson asui kymmenen vuotta Helsingissä, ja on nyt asunut miltei saman verran Uudessakaupungissa. Paluu juurille on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi:
– Olen sydämeltäni varsinaissuomalainen.
Täällä ovat myös vanhemmat ja muu suku, ja
isovanhemmat lähellä.
Hän oli noin nelivuotias, kun perheen matka alkoi viedä isän työn perässä pitkin maailmaa. Tätä kesti siihen asti, kun Anna aloitti lukio-opinnot.
– Se vaikuttaa minuun yhä vahvasti: visuaalisuuteen, ja siihen minkä kokee inspiroivaksi. Se
aika on vaikuttanut kaikkeen, mutta miten, sitä
on vaikea selittää.
Esimerkiksi Intia jättää väistämättä jälkensä:
– Elämän kirjo on siellä niin valtava. Ja ne
värit!
Kun perhe esimerkiksi muutti Tansaniaan
vuonna 1983, kaupoissa myytiin siellä rautalankaa ja jauhoja. Noista ajoista Afrikka ja Intia ovat
länsimaistuneet todella paljon. Oma ulkopuolisuuden tunnekin on helpottanut ajan myötä.
Tämän elämän rikkautta, noiden vuosien kaikuja on kuultavissa englanninkielisellä Garden of
Love -albumilla. Se sisälsi ainoastaan Anna Erikssonin omia kappaleita.
Joulun aika on
elämän äärellä olemista
Anna Erikssonin joulukonsertit muodostuvat
vuosi sitten ilmestyneen Gloria-joululevyn kappaleista. Laulaja uskoo, että nimenomaan niitä
ihmiset odottavat kuulevansa.
Ensimmäisen joulukiertueensa Eriksson teki
toissa vuonna, mutta viime vuonna kiertue jäi
väliin. Ensimmäisestä joululevystä on aikaa peräti 18 vuotta.
– Tein Gloriaan suurimman osan sovituksista itse. Anna joulu -levyn tein aivan urani alussa,
joten siinä minulle jäi ”vain” laulaminen. Osallistun nykyään niin intensiivisesti levyn tekemisen jokaiseen vaiheeseen, ettei niitä voi oikein
edes verrata.
Hänen lempi-joululaulujaan ovat kaikkein
❄❄
Täydennä
lauseet:
Joulun sanoma… on rakkaus.
Kalevan kirkko… soi kohta kauniisti.
Hengellisyys… antaa turvaa ja rauhaa.
Joulu… muistuttaa ajan kulusta.
Tärkeintä… on olla kiitollinen.
Kauneinta maailmassa… on lapsen nauru.
Musiikki… antaa voimaa.
Talvi… on masentavaa aikaa.
Perhe… on elämäni ydin.
Jumala… on läsnä joka päivä.
Tärkeää on hiljentyminen näiden
asioiden äärellä, kun elämä on muuten
niin täynnä kaikkea, Anna Eriksson
sanoo joulusta.
Luoja, anna tämän olla parempi päivä
Anna valo, joka valaisee
Kai vielä aurinko nousee
Maailma palelee
(Maailma palelee)
kauneimmat ja hartaimmat kappaleet; vauhdikkaat joululaulut eivät maistu yhtä hyvin.
– Paikkakunnittain on eroa, miten kevyitä lauluja kirkoissa ylipäätään saa laulaa.
Mieluisimpiin lauluihin kuuluvat Sylvian joululaulu ja Tuikkikaa, oi joulun tähtöset. Myös Sydämeeni joulun teen puhuttelee.
– Näissä lauluissa on läsnä ajankulu, joulun
tunnelma. Ne ovat äärimmäisen liikuttavia.
– Suomalaiset joululaulut ylipäätään ovat kansainvälisestikin ajatellen tasokkaita, esimerkiksi
Varpunen jouluaamuna.
Heinillä härkien kaukalon -kappaleesta on julkaistu digitaalisesti ja YouTubessa ranskankielinen versio, Entre le bœuf et l’âne gris.
– Se oli hetken mielijohde. Sehän on ranskalainen, keskiaikainen laulu. Ranska on kaunis kieli.
Laulaja ei ole erityisesti jouluihminen. Ennen
perheen perustamista hän oli vapaampi lähtemään vaikka ulkomaille.
– Nykyään on sitä tavanomaista: ollaan sukulaisten kesken, käydään syömässä, vanhempien
luona ja haudoilla.
– Joulu on elämän äärellä olemista. Pitää olla
edes hetken tyytyväinen ja kiitollinen siitä, mitä
on saanut.
– Joulusta ei tule stressiä, kun tekee asiat hyvillä mielin.
Hän haluaa pitää joulukonsertit nimenomaan
kirkoissa. Niissä on omanlaisensa, hieno tunnelma.
– En voisi ajatellakaan tekeväni joulukonsertteja muualla. Jos voin laulamisellani tuoda joulumieltä, niin saan sitä kyllä yhtä paljon itse.
Kirkot ovat erityisiä paikkoja: kaksi vuotta sitten, kun kokoonpano oli harjoittelemassa, joku
tunnusti: Ihanaa, kun täällä oli jouluvaloja: sain
itkeä rauhassa. Tämä tapaus jää mieleen.
Kiertueeseen mahtuu kuusi paikkakuntaa.
Tampereella konsertti on 8. joulukuuta.
Eriksson muistaa esiintyneensä ennenkin Kalevan kirkossa, jota on pidetty sekä musiikilli-
selta että muuta akustiikaltaan huonona. Hän
ei kuitenkaan yhdy arvostelijoihin, vaan arvelee
kirkon olevan esiintymispaikkana jo niin korkea,
että laulu kiirii taivaalle asti.
❄
❄
Oma joululaulu
– ei mahdoton ajatus
Anna Eriksson voisi kuvitella tekevänsä itsekin
joskus joululaulun:
– Kyllä, jos tulisi sellainen olo, että tästä haluan kirjoittaa.
Miten paljon hänen laulunsa kertovat omasta elämästä?
– Tätä kysytään usein, Eriksson miettii:
– Asiat, joista ne kertovat, eivät välttämättä
ole, mutta tunteet ovat. Tekstissä ei ehkä ole mitään minusta, mutta omat tunteet ovat aina jossain määrin osa tarinaa.
Hän saattaa vielä tehdä sanat toisen säveleen
tai sävelen toisen tekemään sanoitukseen.
– Voisin tehdäkin, jos kokisin, että tästä syntyy jotakin.
Ovatko joulukiertueet osa sitä kaupallisuutta,
jota Eriksson on itsekin arvostellut railakkaastikin?
– Kyllä ne varmasti osittain ovat. Toisaalta,
jos joulu on se aika, jolloin ihmiset haluavat tulla kirkkoon hiljentymään ja herkistymään, niin
onhan se hyvä, että tarjontaa on.
Anna Eriksson pitää siitä, että ihmiset tulevat keikoilla juttelemaan. Ei siis tunnu siltä, että
omasta persoonasta riivittäisiin irti kaikki, mikä
irti lähtee?
– Kaikkea ei ole pakko avata itsestään, vaan
voi paljastaa sen verran, minkä itse haluaa. ✦
Gloria-joulukonsertti torstaina
8. joulukuuta kello 19 Kalevan kirkossa
facebook.com/annaerikssonmusic
annaeriksson.fi
❄
SILTA 12/2016
KOTI KAUNIIKSI
Verhoilemme teidän keittiön
tuolit, sohvat, nojatuolit.
Kankaista hyvät valikoimat.
Kotiesittelyt ja kuljetukset.
Verhoilua 25 vuoden kokemuksella
Verhoiluliike Yli-Heikkilä
Nyyrikintie 1, Tampere Puh. 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe
A 11
Tammerkosken
Kukka- ja Hautauspalvelu
Arkut, kuljetukset
Asiakirjat
Kukat ja sidontatyöt
Muistotilaisuudet
Pitopalvelut
Hautakivimyynti
Luotettavaa palvelua ja
asiantuntemusta kaikissa
hautaukseen
liittyvissä asioissa.
Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331
Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella
MAKSUTON NEUVONTA
Teitä palvelee
Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo
ILMOITUSPALVELU
Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere
Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa
ja P-Hämpin parkkiluolassa
Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen
ark. 9–16.30
[email protected]
www.moisionhautaustoimisto.fi
Valetut hautaristit
ja muistomerkit
Tarjoushinta on voimassa 31.12.2016 saakka ja koskee vain tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja
voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.
*Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.
Tutustu mallistoomme
www.vaihtoehtohautakivelle.fi
p.040 5325 696
Myynti ja
asiakaspalvelu:
Mervi Juutilainen
p. 044 5205560
mervi.juutilainen
@medialiike.fi
Hautaustoimisto verkossa, palvelemme lähes koko Suomessa.
Palveluhinnastosta löydätte kiinteän hinnan useimmille
paikkakunnille tai pyydä yksilöity palvelutarjous.
www.ekohautaus.fi
Graafinen
suunnittelu:
Ilmoitusvalmistus
Tuija Lautiainen
p. 044 5322300
Ekologinen – Palveleva – Edullinen
NYT JOULUSIIVOUSTA!
• kotisiivoukset
• kangasverhoiltujen
huonekalujen pesut
• porrassiivoukset
• lattianvahaukset
Yli 10 vuoden kokemus!
Aineistot:
[email protected]
medialiike.fi
®
Mahdollisuus kotitalousvähennykseen.
Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi
Saa toivoa.
Uskoa, toivoa ja rakkautta.
Itselle tai lahjaksi.
Askel-lehti
10 kk vain
40 €
(norm. 74 €)
Askel on Suomen suurin kristillinen aikakauslehti.
Se on kuin hyvä ystävä, joka tuo tullessaan lämpöä ja välittämistä.
Kun tilaat Askelen itsellesi tai läheisellesi 31.12.2016 mennessä,
saat sen edulliseen tarjoushintaan!
TILAUSKORTTI
Askel
maksaa
postimaksun.
Kyllä kiitos!
Tilaan Askel-lehden
itselleni
lahjaksi.
Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk vain 40,- (norm. 74,-).
Tilaaja/maksaja
Silta_7.12.16
Nimi ______________________________________________________________________________________________________
Kotimaa Oy
Osoite ____________________________________________________________________________________________________
Vastauslähetys
Tunnus 5001582
Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________________________________
Tee tilaus
haluamallasi
tavalla.
Puhelin ___________________________________________________________________________________________________
00003 Vastauslähetys
Sähköposti _______________________________________________________________________________________________
Saaja, jos eri kuin maksaja
Nimi _____________________________________________________________________________________________________
Osoite ___________________________________________________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka ___________________________________________________________________________
Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa sähköpostilla: [email protected] > Tilaa verkosta: www.askellehti.fi/tarjous
A 12
SILTA 12/2016
Moises Leyva vinkkasi Pauli
Hanhiniemen avukseen
tarkistamaan, josko uunissa
olevat leipomukset olisivat
kypsiä, ja esitteli samalla
uunin toimintaa.
Kakku syntyy yhteispelillä.
Leipurikurssille osallistuvien
tyttöjen mielestä ammattikurssit ovat hyödyllisiä,
sillä niiden ansiosta voi
hakeutua paremmin
palkattuun työhön.
Pienikin apu kertautuu
Suomen Lähetysseuran Toivoa.fi-kampanja auttaa
köyhimmistä köyhimpiä lapsia kurjista oloista paremman
elämän tielle. Boliviassa koulunkäynti ja opiskelu avaavat oven
valoisampaan tulevaisuuteen.
TEKSTI: Leena Filpus
KUVAT: Ari Vitikainen
M
ikä olisi hienoin
joululahja?
– Että perheellä olisi kaikki hyvin.
16-vuotias
Moises Leyva
Bolivian kaivosalueelta Llallaguasta on tosissaan. Köyhimpien perheiden lapset eivät
ole tottuneet yltäkylläiseen jouluun. He eivät välttämättä osaa edes unelmoida runsaudesta.
– Joskus isoveli antaa jouluna lahjaksi vaatteita, mutta yleensä teemme yhdessä
joululeivän ja uunikanaa. Meitä on kaikkiaan
kahdeksan lasta. Äiti on kotona ja isä puusepänverstaalla apulaisena, Leyva sanoo.
Tieinsinöörin ammatista haaveileva Leyva käy lukiota aamuvuorossa. Usein iltapäivisin ja aina viikonloppuisin hän on parturina veljensä parturiliikkeessä. Isoveli on reilu:
pikkuveli saa työstään palkkaa.
Tätä ennen Leyva työskenteli automekaanikon apulaisena.
– Kuorma-autojen korjaaminen oli tosi
raskasta, eikä siinä tienannut kovin paljon.
Parturina kaikki voimat eivät mene työntekoon. Se on tärkeää, sillä haluan panostaa
kouluun.
Hänellä on myös varasuunnitelma: hän
käy parhaillaan Suomen Lähetysseuran tukemaa leipurikurssia.
– Tällä jatkokurssilla opimme koristelemaan täytekakkuja. Pidän leipomisesta ja
olen aina avoin uudelle. Leipurin ammatti
on hyvä vaihtoehto, jos en jostain syystä pysty opiskelemaan insinööriksi. Aion käydä
myös ompelukurssin, Leyva sanoo.
Toivon tie
Pauli Hanhiniemi on Lähetysseuran uusi
Toivoa.fi-kampanjan kasvo. Hän vieraili lokakuussa Boliviassa ja tutustui paikallisten
järjestöjen ja kirkkojen työhön haavoittuvammassa asemassa olevien parissa. Työ
painottuu lapsiin ja heidän koulunkäyntimahdollisuuksiensa parantamiseen.
– Leivonta-, koru-, ompelu-, parturi- ja kännykänkorjauskurssit jos mitkä
tuovat konkreettista toivoa. Kurssien ansiosta kaivosalueen lapsilla ja nuorilla on
turvallisempia työllistymisentapoja kuin
työ tina- ja hopeakaivoksissa, Hanhiniemi sanoo.
Boliviassa on noin miljoona lapsityöläistä, joista kaivoksissa työskentelee karkeasti
arvioiden noin 10 000. Töihin saa vuonna
2014 voimaan tulleen lain mukaan mennä
jo 10-vuotiaana.
Lasten työssäkäynti on monen köyhän
perheen elinehto, sillä vanhemmat tienaa-
Estefani Yucra Cazorlan haave yliopisto-opinnoista ei ole ylimitoitettu.
Valtion yliopiston lukukausimaksu hänen kotikaupungissaan on noin
200 bolivianoa, 26 euroa.
vat niin vähän, etteivät rahat riitä ruokaan
ja toimeentuloon.
Bolivialainen todellisuus oli Hanhiniemestä hätkähdyttävää.
– On todella epäoikeudenmukaista, että
pienet lapset joutuvat töihin, jotta perhe pysyy leivän syrjässä kiinni. Saati, että pikkujätkät joutuvat kaivokseen. Se on niin raskasta hommaa, että ihmettelen, miten ihmeessä
he jaksavat ponnistaa vielä opintielle, Hanhiniemi sanoo.
Oma asenne ratkaisee
Boliviassa on lähes 11 miljoonaa asukasta,
joista noin 40 prosenttia on köyhiä. Äärimmäisessä köyhyydessä elää 17 prosenttia.
Lähetysseuran hankkeissa mukana olevat
lapset ja nuoret ovat ymmärtäneet, että käy-
SILTA 12/2016
A 13
Lähetysseura tukee El Altossa asuvan 16-vuotiaan
Thalian koulunkäyntiä. Reppu ja kouluvaatteet ovat
tulleet tarpeeseen.
”Aloitin työnteon jo
10-vuotiaana. Mutta ei
niin nuorena pitäisi
joutua töihin.”
Moises Leyva
Lähikauppa toimii pyörien varassa.
mällä kouluja köyhyyden kierteen voi katkaista. Yksi tärkeimmistä opeista on ollut
sen oivaltaminen, että omasta elämästä kannattaa ja voi ottaa itse vastuuta.
Estefani Yucra Cazorla, 14, on käynyt
Moises Leyvan tapaan Lähetysseuran ammattikursseja. Hänen mielestään työssäkäynti kasvattaa myös vastuullisuutta. Hän
on huomannut, että ne luokkakaverit, joiden ei tarvitse käydä töissä, eivät välttämättä pidä tavaroistaan hyvää huolta.
– He eivät ymmärrä, miten kovasti kännykän tai koulukirjojen eteen on tehtävä töitä.
Isäni on kaivostyössä. Tiedän, miten vähän
hän tienaa. En voisi kuvitellakaan pyytäväni vanhemmiltani rahaa koulunkäyntiini,
Cazorla sanoo ja painottaa tietävänsä kyllä, että monissa muissa maissa lapset eivät
työskentele.
– Mutta minkäs teet, meidän tilanne on
toisenlainen.
Määrätietoinen bolivialaisneiti myy koulunkäynnin ohessa itse suunnittelemiaan ja
valmistamiaan koruja. Hinnoittelu- ja markkinointiopit ovat menneet perille.
– Saatan antaa ensimmäisen korun ilmaiseksi, jos asiakas ostaa useamman kerralla.
Huolehdin silti aina, että saan voittoa. Hintaan pitää laskea materiaalit ja käytetty aika.
Sen päälle oma kate, kolmisen vuotta sitten
korukurssin käynyt Cazorla sanoo.
Oikeastaan korubisnes on hänelle vain
sivutyö.
– Eräs opettaja tekee koulussa iltavuoroa
kello 18–22, ja minä hoidan sillä välin hänen
vauvaansa. Palkan pitäisi olla noin 45 bolivianoa (noin 6 euroa) päivässä, mutta saan
vähän yli 20. Toisaalta työ ei ole raskasta.
Cazolan tähtäimessä on opettajan tai lääkärin ammatti.
Usko kannattelee
Koulunkäynnin tärkeyttä korostaa myös
kahden lapsen äiti Juana Cora, 42, La Pazin kupeeseen kasvaneessa El Alton kaupungissa. Hän on ahkerasti mukana paikallisen
luterilaisen kirkon toiminnassa.
– On hirveän tärkeä, että etenkin tyttöjä kannustetaan koulunkäyntiin. Kun olin
pieni, vanhempieni mielestä ketsua-intiaanityttöjen ei tarvinnut eikä kuulunut käydä
kouluja. Kun sitten aikuisena tulin työn perässä La Paziin, töiden saaminen oli hankalaa. Minua pilkattiin ja syrjittiin, koska en
osannut espanjaa ja tällä alueella eniten puhuttavaa alkuperäiskieltä aymaraa.
Cora sisuuntui ja meni 25-vuotiaana uudestaan kouluun. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän lähti opiskelemaan sosiaalityöntekijäksi.
– Valitettavasti opintoni keskeytyivät, sillä
sairastuin, mutta haluamme mieheni kanssa
panostaa omien 9- ja 3-vuotiaiden tytärtemme sekä kanssamme asuvan 11-vuotiaan velipuoleni koulunkäyntiin.
Varakkailla joulu on pääkaupungissa runsas, mutta yltäkylläisyys on Corankin perheestä kaukana. Perheellä on taloudellisesti
tiukkaa, sillä Juana Cora pystyy sairautensa vuoksi töihin satunnaisesti. Aviomiehen
räätälintienesteillä viisihenkinen perhe ei oikein tule toimeen. Kirkon apu on tarpeen.
Usko tuo lohtua ja voimaa.
– Haluamme elää kristillistä elämää, lähellä Jumalaa iloissa ja murheissa. Ja jakaa
myös muille siitä vähästä, mitä meillä on.
Joulu on meille tärkeä juhla. Osallistumme
kirkon tapahtumiin ja käymme joulukirkossa. Annamme jotain pieniä lahjoja, mutta
vain lapsille, Juana Cora sanoo. ✦
Lue lisää ja osallistu: toivoa.fi
Pauli Hanhiniemi:
auttaminen
on velvollisuutemme
Tamperelaismuusikko Pauli Hanhiniemelle matka Boliviaan Suomen Lähetysseuran tuoreena -kampanjan kasvona oli ravisuttava.
Ensimmäistä kertaa Etelä-Amerikkaan matkustaneelle Hanhiniemelle bolivialaisköyhien avun tarpeen määrä yllätti.
– Kyllä meidän, joilla asiat ovat
hyvin, kuuluu auttaa heikompiamme. Tajusin, että pienikin apu on
tärkeää. Kun yhden ihmisen elämä
kohenee, se heijastuu usein koko lähipiiriin.
Henkisestikin on iso juttu, kun
huomaa, että joku auttaa askelen
eteenpäin.
– Pitkällä tähtäimellä -tyyppiset
kampanjat ja auttaminen ovat tärkeitä myös siksi, että ne vähentävät
eriarvoisuutta. Tasa-arvoisemmassa maailmassa on vähemmän syitä
kriiseihin ja sotiin.
Bolivian-matka pysyy mielessä.
– Ymmärrän, miksi maailman
köyhimpien auttaminen ei välttämättä ole ykkösasiana mielessä meillä Suomessa. On silti hyvä
muistaa, että rahallisesti pienelläkin
panoksella voi antaa isosti toivoa
paremmasta.
Uusi levy ja kirja
Uuden vaihteen elämään ovat tuoneet myös tuore levy ja kirja. Matkan aikana ilmestyi levy Pölyä,
hiuksia, risuja. Levyntekoa varten
koottu bändi, Pauli Hanhiniemen
Retkue, on nyt kiertueella. Keikkailu
jatkuu tiiviinä helmikuun loppuun
asti ja pienen tauon jälkeen kesällä.
– Uusista biiseistä on kerinnyt tulla yleisölle tuttuja. Etenkin tietenkin nimikappaleesta ja Suru teki
lähtöään -singlestä, joka julkaistiin pari päivää ennen albumia. Vähitellen mekin olemme jo oppineet soittamaan niitä, Hanhiniemi
nauraa.
Levyn sanoituksiin Boliviassa syntyneet ajatukset ja mietteet eivät
ole vielä ehtineet vaikuttaa, eivät
myöskään kirjaan Pauli Hanhiniemi – Kerran elettyä (Docendo). Se
on katkelmista koostuva juttutuokio
Hanhiniemen kanssa hänen muusikonurastaan.
– Oli riemukasta kirjoittaa suoraa
tekstiä laululyriikan sijaan.
Valtaosa tekstistä on syntynyt vähitellen kuukausien aikana.
– Katkelmallisten tekstin kirjoittaminen oli mukavaa ja sopi työrytmiini. Kirjoitin yhtenä päivänä
yhden stroorin ja toisena päivänä toisen. Olen melko varma, että
kirjoitan jossain vaiheessa jotain muutakin suorasanaista, jotain joka vaatii enemmän keskittymistä.
Miten Hanhiniemi viettää joulua?
– Meidän joulumme on varmaan
niin tavallinen suomalainen joulu kuin vain olla ja voi. Sellainen
50-luvun joulu läheisten kesken,
jossa käydään saunassa ja ollaan
nätisti kotosalla. Ei mitään poppakonsteja. ✦
SILTA 12/2016
Hyvä tyyppi
A 14
Monipuolisesti
eläinten kanssa
työskentelevän
Jonna Majavan voi
kohdata vaikka 3D
Crush -kahvilan
puputerapiahuoneessa.
Majava auttaa kodittomia eläimiä
E
läinten parissa tapahtuva ruohonjuuritason auttaminen jää helposti vähäiselle huomiolle – katseella
on taipumus kiinnittyä inhimilliseen hätään.
Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksessä toimivalle Jonna Majavalle eläinten, erityisesti kodittomien lemmikkien, hyvinvoinnin edistäminen on
arkea. Pesu ry:n koordinaattorina toimiva Majava
auttaa ihmisiä ja kotia etsiviä lemmikkejä löytämään
toisensa.
– Tutustuin Pesun toimintaan alun perin pupun
adoptoimisen myötä. Toimin myös epävirallisena sijaiskotina kilpikonnalle, jonka lopettaminen oli vireillä. Kodin tarjoamisen myötä ajatuksesta luovuttiin.
Nyt Majavan kotitalo Valkeakoskella on Pesun virallinen sijaiskoti.
Leijonaharjaspupu Harley Quinnin tarina tarjoaa
kurkistuksen Jonna Majavan työhön.
– Harleyn taustat ovat suurilta osin hämärän pei-
tossa. Varhaisimmat tiedot ovat löytöeläinkodista,
johon Harley tuotiin pentueen kanssa.
– Harley huolehti pennuista kuin omistaan – äitiydestä ei kuitenkaan ole varmuutta. Koko pupuseurue
oli saanut osakseen huonoa kohtelua.
Kunnilla on velvollisuus huolehtia löytöeläimistä
kaksi viikkoa, minkä jälkeen ne siirtyvät uuteen kotiin tai lopetetaan. Kodittomat jäävät vapaaehtoisten harteille, ja Pesu päätti auttaa löytölää ottamalla
puput yhdistykselle. Harley pesueineen majoitettiin
Majavan luo etsimään pysyvää kotia.
Elokuussa alkanut kodinetsintä tuotti Harleyn
osalta tulosta nopeasti. Nyt sydämellisen temperamenttinen puputyttö elää Mooseksen, kaksivuotiaan
rex-kanin, kanssa sulassa sovussa uudessa kodissaan
Epilässä. Elintilaksi on pyhitetty vanha keittiö, jossa
kaksikko saa vapaasti köllötellä ja peuhata.
Pennut Xena, York ja Zelda etsivät edelleen aktiivisesti kotia.
– Yleinen harhakäsitys kaneista on, että ne ovat
häkkieläimiä. Kaneilla on valtava liikunnan tarve ja
tästä syystä Pesu ei luovuta kaneja lainkaan koteihin,
jossa niitä pidettäisiin häkissä.
– Tämä vuosi on ollut eläinsuojelun kannalta
ennätyksellisen paha. Kodittomia eläimiä on ollut
enemmän kuin viime vuonna. Onneksi moni on löytänyt uuden kodin, valaisee Majava.
Kynnys lemmikin adoptioon voi olla korkea, vaikka eläinten hyvinvointi ja suojelu olisikin lähellä sydäntä. Auttaa voi onneksi monin tavoin.
– Adoption tai sijaiskotitoiminnan lisäksi Pesu tarjoaa monia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan;
tiedottamisesta kirppisrinkiin. Tapahtumia, joissa voi
auttaa, on laidasta laitaan – Pesun pikadeiteistä ruokakeräyksiin.
– Kaikki toiminta on vapaaehtoista, meillä ei ole
työntekijöitä. Toimintaa rahoitetaan lahjoituksin,
joista suurin osa käytetään eläinlääkärikuluihin. ✦
TEKSTI: Janne Aejmelaeus
KUVA: Hannu Jukola
SILTA 12/2016
TEKSTI: Pirjo Silveri
SAARNAVUORO
Ralf-Eerik Friman
Nuorten aikuisten pastori
(Uusi Verso)
Valepukki
ja verokarhu
”Ei se oo joulupukki! Se on Jupe-eno! Se on Jupe-eno!”
Yksi varhaisimmista jouluun liittyvistä muistoistani on ajalta, jolloin olin noin 6-vuotias.
Olimme äitini ja sisarusteni kanssa viettämässä
joulua isovanhempien luona, ja jouluaaton jännittävin hetki, nimittäin joulupukin saapuminen,
oli käsillä.
Odotimme jännittyneinä, ja jonkinlaista keskustelua ja leikkiä oli meneillään, kunnes yhtäkkiä
isoisä sanoi: ”Siellä taitaa se joulupukki jo kolistella
eteisessä!” Ja kuinka ollakaan, eteisestä alkoi kuulua ryminää. Pienen hetken päästä sisään astuikin
joulupukki!
Olin kuitenkin hetkeä aikaisemmin huomannut
Jukka-Pekka -enoni kadonneen huoneesta ja olin
tajunnut kupletin juonen. Enoni oli mennyt laittamaan ylleen tamineet, ja hänhän se siinä edessämme seisoi.
Sylvia sirkuttaa
sypressin oksalla
Tähän aikaan vuodesta vedämme täysin palkein:
”miss´ sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla
uljaimman puun”.
Sylviaa, kerttujen sukuun kuuluvaa muuttolintua,
on arveltu mustapääkertuksi, mutta joululaulun sirkuttaja voi olla myös lehto-, pensas-, kirjo- tai hernekerttu. Tarkka lajimääritys on osoittautunut vaikeaksi.
Raamatussa monesti mainitulla, ainavihannalla ja
hyväntuoksuisella sypressillä voidaan niin ikään tarkoittaa useaa eri kasvia.
”Minä vastaan sinun pyyntöihisi, minä pidän sinusta huolen. Minä olen kuin ikivihreä sypressi, vain
minä kannan sinulle hedelmää.” (Hoos. 14:9)
Suomalaiselle sypressejä ovat esimerkiksi koristekasvit, joita kannamme jouluksi kotiin. Somat pikkupuut ruukuissa ja jouluistutuksissa kuuluvat valesypressien sukuun. Sen sijaan aitosypressi on iso puu,
joka voi kurkottaa jopa 50 metrin korkeuteen.
Mikael Agricolalle sypressi oli 1500-luvulla outo,
eikä hän sitä koskaan teksteissään maininnut. Agricola puhuu useita kertoja hongista, metsiemme tyypillisistä havupuista.
Kielitieteilijät ovat osoittaneet, ettei honka Agricolan raamatunkäännöksissä välttämättä tarkoittanut
suomalaista mäntyä, vaan sanalla saatettiin korvata useita eri puulajeja, yhtenä niistä juuri Välimeren
maisemissa yleinen sypressi.
Jesajan kirjaa Agricola suomensi: ”Hongat pitää
orjentappuroin edestä kasvaman, ja mirtus orjentappuran pensaan edestä.” Nykyisessä Vanhassa testamentissa sama kohta kuuluu: ”Orjantappuran paikalle nousee sypressi ja piikkipensaan paikalle myrtti.”
(Jes. 55:13).
Aitosypressi (Cupressus sempervirens) on kotoisin
Syyriasta, Persian vuoristosta ja Vähä-Aasian rannikolta, ja sen levinneisyysalue on suurin piirtein sama
kuin oliivipuun.
Puun runko on suora, oksat kurkottavat kohti korkeutta. Tuoksuvat lehdet ovat pieniä ja suomumaisia.
Emikukista kasvaa pyöreitä käpyjä, joiden koristeellinen kuviointi ja muoto muistuttavat pikkuruista jalkapalloa.
Raamatussa sypressi esiintyy usein yhdessä setrin kanssa. Molempia Libanonin luonnon rikkauksia
käytettiin loistorakennuksiin, muun muassa Salomo
temppeliinsä (1. Kun. 5:24, 2. Aikak. 2:7).
Nykyisin sypressi ei enää kasva luonnonvaraisena Israelissa, mutta arkeologisissa kaivauksissa löytyneet, sypressistä valmistetut huonekalut ja rakennusten puuosat todistavat sen olleen Raamatun
aikaan yleinen. Kovaa, kestävää puuainesta käytettiin niin talojen kuin laivojen rakentamiseen, huonekaluihin, tarvekaluihin, soittovälineisiin, epäjumalankuviinkin.
Roomalaisille sypressi oli kuolemattomuuden puu.
Muotonsa ja ylöspäin suuntaavien vehreiden oksiensa takia kasvi on symboloinut surua, ja sitä on nähty
paljon koristepuuna hautausmailla. Se on myös yksi
Neitsyt Marian nimikkokasveista.
Ikivihreä havupuu on kuvannut ikuista elämää,
ja myös Kristusta. Sypressin hyvä tuoksu on tuonut
mieleen Paavalin puheen Jeesuksesta ”hyvältä tuoksuvana uhrina Jumalalalle” (Ef. 5:2). ✦
Lue lisää: siltalehti.fi > Löytöretkiä
”
Pöydän alle
ryömimisen
olen nimittäin
enimmäkseen
lopettanut.
Kaikkien kannalta valitettavasti ja pienen pojan
logiikalla koin tehtäväkseni osoittaa nokkeluuttani ryömimällä pöydän alle ja huutamalla sieltä pari
minuuttia putkeen, että joulupukki ei ole oikea ja
että enohan se siinä on!
Jälkeenpäin ajateltuna olin kyllä todella ärsyttävä pikku besserwisser. Onneksi nykyään olen
muuttunut mies – pöydän alle ryömimisen olen
nimittäin enimmäkseen lopettanut.
Näin jälkeenpäin osaan hymyillä tapahtuneelle ja ymmärrän, että lasten kanssa sattuu kommelluksia, on joulu tai ei.
Elämän koko kirjo on usein jouluna läsnä sekä
lasten että aikuisten elämässä värivaloista ja juhlavuudesta riippumatta. Ilot ovat iloja ja surut ovat
suruja. Ihmisen poikia ja tyttäriä sekä syntyy että
siirtyy ajasta iankaikkisuuteen vuoden pimeimpinä päivinä; elämä jatkaa normaalia kulkuaan.
Jouluevankeliumikin on täynnä elämän koko
kirjoa. Kihlatut Joosef ja Maria olivat lähdössä sukulaisten kotikonnuille. Syy lähtöön oli niinkin
jouluinen ja juhlava kuin verotus ja virkamiesasiat – heidän oli pakko matkata Betlehemiin verokarhun vuoksi.
Lisäksi matka oli täynnä aivan toisenlaista huolta ja unelmaa, sillä Maria oli viimeisillään raskaana. Pääsisivätkö he turvassa perille? Alkaisiko
synnytys jo matkan aikana? Mitä aasin selässä istuminen tekisi äidille tai vauvalle?
Kun he pääsivät perille, ei yhdessäkään majatalossa ollut tilaa. He joutuivat majoittumaan talliin
eläinten seuraksi. Sinne se Vapahtaja syntyi – keskelle arkea.
Tänäkin jouluna Hän on keskellämme: mitä
kaikkea juhla tuokaan tullessaan. ✦
Ralf Friman pitää koko perheen aattohartauden
jouluaattona kello 16 Kalevan kirkossa.
Jussi Laitinen
ISO KIRJA KASVAA
A 15
A 16
SILTA 12/2016
Niina Tuovinen
TIESITKÖ
KOLUMNI
Anu-Rohima Mylläri
Monikulttuurisuustoiminnan
kehittäjä ja maailmankansalainen, joka on kotoisin
Bangladeshista
Lyhtyinä
toistemme teillä
Ystäväni menetti lapsensa muutama vuosi sitten. Kaiken piti olla hyvin, mutta lopulta lapsi syntyi
kuolleena, melkein täysiaikaisena.
Silloin loppuivat sanat. Alkoi kuunteleminen. Se
oli kuitenkin vaikeaa, koska kuulin niin paljon pohjatonta surua, pettymystä ja kysymyksiä, joihin en
osannut vastata.
Vuosi tapauksen jälkeen ystäväni totesi, että oli
menettänyt lapsenuskonsa kipeän kokemuksensa
myötä. Sellainen totuus puhutteli minua.
Vierasjoukkueen ulkomaalaisista pelaajista osa on tullut Suomeen opiskelemaan ja osa on töissä.
Turvapaikanhakijoita joukkueessa ei tiettävästi ole.
Vierasjoukkue pelaa
ulkomaalaisvahvistuksilla
Tamperelaisessa Vierasjoukkueessa on mukana noin kymmenen
kansallisuutta. Vuonna 2005 perustettu joukkue pelaa jalkapalloa kuutosdivisioonassa ja futsalia harrastesarjassa.
Yhdentoista joukkueen jalkapallosarjassa kesällä sen sijoitus oli kuudes.
Sen sijaan, että otettaisiin asiat vakavasti, vierasjoukkuelaiset haluavat pitää hauskaa.
– Emme pärjänneet tänä kesänä niin
hyvin, mutta voitimme kuitenkin joitakin pelejä, joukkueen yksi valmentajista, Borja Ramis toteaa.
Hän tuli mukaan joukkueeseen
muutettuaan vuonna 2011 vaimonsa
kanssa Suomeen opiskelemaan.
– Teen parhaillaan Tampereen teknillisellä yliopistolla jatko-opintoja.
Espanjalaisena olen pelannut jalkapalloa niin kauan kuin muistan, tosin
vain harrastelijana, ja jalkapalloystävät
olivat yksi ensimmäisistä asioista, joita
etsin itselleni muuttaessamme tänne.
Joukkue kuin perhe
Vierasjoukkue syntyi, kun joukko suomalaisia ja ulkomaalaisia ystävyksiä
halusi tehdä jotain yhdessä. Jäsenille
joukkue on melkein kuin perhe, eikä
yhdessäolo rajoitu vain urheiluun. Ystävykset ovat järjestäneet perinteisiä
saunailtoja, olleet mökillä ja käyneet
katsomassa pelejä.
– Eri maista ja kulttuureista tuleville
ihmisille on hyvä, että he löytävät porukan, joka auttaa heitä. Kaikki ovat
tervetulleita mukaan.
Toni Heikura löysi Vierasjoukkueen, kun hänen edellinen joukkueensa, yhteiskuntatieteen opiskelijoiden
perustama JK Paasikivi, ja Vierasjoukkue laittoivat hynttyyt yhteen ja lähtivät pelaamaan 6. divisioonaan.
– Eri kulttuurit antavat pelaamiseen
lisäsäväyksen. Esimerkiksi Etelä-Amerikan maista tulevilla henkilöillä on
erilainen temperamentti, mikä välillä
tuottaa yhteenottoja.
Joukkueen pelaajat tulevat myös hyvin erilaisista jalkapallokulttuureista.
Yhteentörmäyksiltä ei aina voi välttyä.
– Kaikilla on erilainen tapa ymmärtää jalkapalloa. Toiset esimerkiksi haluavat pelata hyökkäävää ja toiset puolustavaa peliä.
– Espanjalaiset pitävät palloa paljon
itsellään ja antavat lyhyitä syöttöjä. Italialaiset yleensä pelaavat pitkää palloa.
Suomalaiset ovat aika fyysisiä ja saksa-
laisetkin prässäävät paljon. Me yritämme luovia eri tyylien keskellä ja saada
aikaan jonkinlaista fuusiota, Borja Ramis selittää.
Yhteinen kieli
Jalkapallo on kuitenkin myös kieli,
joka yhdistää, jopa yli kielimuurien.
Diego Silva tuli puolitoista vuotta
sitten Suomeen, koska halusi antaa
suomalais-costaricalaisille lapsilleen
mahdollisuuden elää toisessa kotimaassaan.
Ennen Suomeen muuttoaan Diego oli vaimonsa Sallan kanssa tehnyt
kristillistä lähetystyötä kotimaassaan.
Siellä hän veti jalkapallojoukkueita ja
toi 2000-luvun alussa kaksi niistä myös
Suomeen kiertueelle.
– Saimme muun muassa mahdollisuuden pelata Suomeen vuonna 2003
loikanneita sierraleonelaisia jalkapalloilijapoikia vastaan. Ottelun jälkeen
saimme rukoilla heidän puolestaan.
Minä kutsun sitä harrastuslähetystyöksi! ✦
Näitä pohdiskellen lapsensa menettäneen ystäväni sanat hiipivät eräänä yönä mieleeni uudelleen.
Tajusin, että jossain tilanteessa olin itsekin menettänyt lapsenuskoni. Enää en osannut uskoa, että
hyvä voittaa, osasin vain toivoa sitä.
Pienen pieni ero uskon ja toivon välillä, mutta
itse asiassa yllättävän iso ero katsoa maailmaa.
Olen kuullut joidenkin sanovan sitä realismiksi, toiset kutsuvat kyynisyydeksi. Olipa se sitten mitä
tahansa, toivoa soisi riittävän jokaiseen päivään jokaiselle ihmiselle. Elämän polut ja tiet ovat usein rajuja ja rujoja. Se saa usein kysymään, mikä on ihmisen osa.
”
Mikään ei ole tärkeämpää kuin tunne, että
on merkityksellinen
jollekin, ja että omalla
elämällä on tarkoitus.
Niina Tuovinen
vierasjoukkue.fi
SILTA
siltalehti.fi
3. vuosikerta
• Kustantaja/ julkaisija:
Tampereen ev. lut. seurakunnat
• Toimitus:
päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970,
toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716,
s-posti: [email protected] ja
[email protected]. Osoite: Seurakuntien talo,
Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere.
• Kaupalliset ilmoitukset:
Medialiike, Tampere
Ilmoitusmyynti ja laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, [email protected]
Viime vuoden aikana on tapahtunut paljon Suomessa ja maailmalla. Olen nähnyt ihmisiä hakemassa turvaa elämäänsä. Olen tavannut toivonsa menettäneitä, kun laki ja inhimillisyys eivät kohtaa. Olen
havainnut tekoja, jotka syntyvät turhautumisesta ja
uskon menettämisestä oikeudenmukaisuuteen.
Olen ymmärtänyt, miten lähellä toisiaan ovat ilo ja
suru. Olen kohdannut työttömiä, asunnottomia, masentuneita ja yksinäisiä. Olen oivaltanut ohikiitävien
hetkien merkityksen. Olen käsittänyt, ettei mikään
ole tärkeämpää kuin tunne, että on merkityksellinen
jollekin, ja että omalla elämällä on tarkoitus.
Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen,
p. 044 532 2300, [email protected]
• Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy.
Jakelupalaute: [email protected],
p: 020 7 54 2 267
Osoitteellinen jakelu: Posti Oy
tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066
• Taitto: Kotimaa Oy
• Painosmäärä: 95 000 kpl
• Paino: Alma Manu, Tampere
• ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu)
ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),
• Seuraavat lehdet ilmestyvät: 11.1.2017, aineisto
21.12.2016 mennessä, 1.2.2017, aineisto 16.1.2017 mennessä.
Vuosi on lopuillaan, ja uusi taas alkamassa. Toivon,
että se tuo tullessaan uskoa siihen, että elämä lopulta kantaa meitä jokaista kohtaamaan toisemme kaikissa haasteissa ja vaikeuksissa.
Ihmettelin, kun yksi tuttuni kuunteli joskus joululauluja keskellä kesää. Hän vain vastasi, että joulu
on mielentila. Tätä viisautta mukaillen toivon, että
joulun valo voisi loistaa sydämissämme jokaisena
päivänä, vuodenajasta riippumatta.
Toivon, että kulkisimme valoina toistemme elämässä, ja voisimme virvoittaa lähimmäisiämme
sekä antaa voimia toinen toisillemme.
Kiitos menneestä vuodesta, lukijat! Kiitos, että
kuljimme palan matkaa yhdessä, lyhtyinä toistemme teillä. ✦
Kommentoi kolumnia:
siltalehti.fi
SILTA 12/2016
A 17
Ammattilaiset palvelevat
Kauneuden hoitoa
Erikoiskosmetologi
Dipl. Kosmetologi
Kotikäynnit • Laitoskäynnit • Kasvohoidot
Lahjakortit • Tervetuloa Palveltavaksi!
Sotkankatu 16, 33230 Tampere p.
ASIANAJOTOIMISTO
TAMMER-JURISTIT
Laadukasta ja asiakasläheistä
palvelua vankalla kokemuksella
ja näkemyksellä.
Asiantuntijamme apu
elämäsi muutoksiin
mm. avioliitto, avioero,
huoltajuusasiat, testamentit
jne.
Palvelemme arkisin
klo 8.30–16.00.
Tarjoamme myös aamuja ilta-aikoja.
Puh. 010 34 666 40
[email protected]
ASIANAJOTOIMISTO
TAMMER-JURISTIT oy
Aleksis Kiven katu 11 C
33100 TAMPERE
Hoivapalvelut
Asianajajia
Jalkahoito
kotikäyntinä
Kauneus- ja Jalkahoitola
Vesterbacka Merja
Lakiasiat
Jalkahoidot
041 524 0625
Asianajajan palvelut
50€
(Teisko
+ 5 €)
Jalkahoidon ammattitutkinnon
suorittanut sairaanhoitaja
KAIKKI APU KOTIIN
- siivouksesta
sairaanhoitoon!
Mikkolantie 1-3, Ylöjärvi
p. 044 987 7815
Satu laurell
p. 050 558 0232
www.valkokultahoiva.fi
Kaihtimet
Rentouta
selkäsi!
Selkä
kuntoon
OSTAMME
Perintöasioissa
sinua palvelee
Hämeenkatu 3 A 6,
33100 Tampere
puh. 03 - 230 3000
www.lss-oy.com
Palvelemme myös
ruotsin kielellä
Yhteydenotot:
Jouko Juntunen
asianajaja
041-506 2755
Ostetaan
• Säle-, rulla- ja
puukaihtimet
• Terassi- ja ikkunamarkiisit
• Pimennys- ja paneeliverhot
• Taite- ja peiliovet
• Parvekekaihtimet ja
pystylamellit
• Luxaflex-sisustuskaihtimet
SUUNNITTELU,
MITTAUS,
ASENNUSPALVELU
Kaihdin Sampo
Sammonkatu 18, TRE
(03) 255 0858, 0400 736 716
ks@ kaihdinsampo.fi
www.kaihdinsampo.fi
Lue lehti netissä siltalehti.fi
Lordos-selkälauta 95 €
Tilaa www.lordos.fi tai poikkea
Mephisto, Satamakatu 8, Tampere
®
Muutto- ja kuolinpesien
irtaimistot.
Siivoamme kohteen
myyntikuntoon. Ilmainen
arviointi.
Puh. 040 582 4637
WWW.OSTANKUOLINPESAT.FI
Musiikkikoulu
Kirjakauppoja
Koe onnistumisen iloa
MUSIIKKIKOULU
SÄVELAVAIMESSA!
Yksilö-, pari- ja ryhmäopetusta
kaikenikäisille.
- Klassinen ja pop, rock, jazz
-yhdistelmälinja
- “ILOISET SÄVELET” -ryhmät 5-9
-vuotiaille
Aloitusajankohta huomioidaan lukukausimaksussa.
Ilmoittaudu: www.savelavain.fi
Tiedustelut: 040 591 6000
ma-pe 10-17, la 10-14
18
Silta 12/2016
Aholan joulukiertueilla
on myönteisiä ongelmia
TEKSTI: Asta Kettunen
J
oulukiertueille Ahola päätyi
sattuman kautta.
– Esiinnyin kuluvan vuosikymmenen alussa Jouluksi
kotiin -konsertissa, joka televisioitiin, ja sitä kautta levy-yhtiö bongasi minut. Se
johti joululevyihin ja ne taas kiertueisiin.
Toki olen ollut mukana jo Raskasta Joulua
-kiertueilla vuodesta 2006.
Aikataulusyistä Ahola ei ole tällä kertaa
siinä mukana:
– Ymmärrettävästi omaa menestyksekästä kiertuettaan haluaa jatkaa, vaikka Raskasta Joulua on aina ollut hieno homma. Täytyy antaa äänelle aikaa levätä välipäivinä.
Koska joulu on perinteinen juhla, liikaa
ei saa hötkyillä.
– Uskon, että monet versioni useaan kertaan kierrätetyistä joululauluista ovat koskettaneet ihmisiä tavalla, jota ei ehkä edes
haluta liikoja muutettavan. Meillä on pari
uutta numeroakin, mutta ongelmaksi on
muodostunut se, että hyviä kappaleita on
liikaa. Se on tietenkin positiivinen ongelma.
Kirkkojen koossa, muodossa, äänenvärissä ja akustiikassa on eroja.
– Sitten on tietty tunnelma-faktori, jota on
vaikea sanoin selittää, mutta fiilis vaihtelee
paljon. Siksi onkin hienoa todeta, kuinka
erilaisilta keikat kuulostavat ja varmasti vaikuttavat uloskin päin, koska ”lava” on täysin
erilainen joka kerta.
Kommentit joulukeikoista ovat enimmäkseen olleet kehuvia, mutta joku kutsui Aholan esiintymistä ”kaameaksi kirkunaksi”.
Laulaja tyytyy toteamaan, että kannattaa
kuunnella ensin levyltä ja miettiä, miellyttääkö ilmaisu vai ei.
– Tosin usein olen kuullut, että livenä
kuulostan paremmalta kuin levyllä.
Janita Autio
Jarkko Ahola kiertää paikkakuntia joulun alla jo kolmatta kertaa. Joku on jäänyt
kolkuttelemaan kirkon ovea, sillä miltei kaikki konsertit ovat olleet loppuunmyytyjä.
Mieli-joululauluja Jarkko Aholalla on useita, kuten En etsi valtaa, loistoa ja Oi, jouluyö. Jostain kappaleesta tulee ylevä
fiilis, mutta ei mieli ihan ”nouse Luojan luo”. Mielipaikka puolestaan on oma koti, mieluiten jonkun kainalossa.
ihan päällimmäisenä mielessä lahjakaupassa ja kinkun ääressä. Toivoisin, että ainakin
sitä hyvää tahtoa riittäisi muillekin päiville
ilman isompia juhlia.
Eivätkö laulajien joulukiertueet ole osa
paljon kritisoitua joulun kaupallisuutta?
– Kyllähän tässä problematiikkaa väistämättä on havaittavissa, mutta mikäpä tässä maailmassa ei olisi vähintäänkin kaupallisuuden ja markkinatalouden värittämää?
Kirkkokin saa välillisesti tästä toiminnasta
osuutensa verojen muodossa. Antaa rah...
hyvän kiertää, vai mitä ne sanoo.
– Täytyy kuitenkin toivoa, että ihmiset
myös ymmärtävät jokaisen keikan ainutlaatuisuuden ja sen duunin, mitä sen eteen tehdään joka kerta: kamat kasataan, esiinny-
Joulukonserttien värimaailma on ollut alusta asti valomestari Erkki Tuomisen käsissä.
– Kirkot ovat todella haastavia paikkoja
valojen puolesta, kun mitään ripustimia ei
ole, eikä niitä juuri saa asentaakaan, ja joskus ilmenee rajoituksia.
– Värimaailman olemme koittaneet pitää
”jouluisena”, eli punaista, sinistä ja vihreää,
mutta toki mukana on kaikenlaista ekstraa.
Tuo rajoite sijoittaa valot lähinnä maatasoon, luo jylhän ja arvokkaan tunnelman,
mikä kirkkoon sopiikin.
Lähivuosina joulu on tarkoittanut Aholalle töitä.
– Joululevyjä työstetään keväästä syksyyn, päälle promot ja kiertue. Nykyään
jouluaatto ja joulunpyhät edustavat täten
lepoa ja rauhoittumista. Ja tietenkin hyvää
ruokaa ja seuraa. Tällä kertaa toivottavasti
myös kaukana jossain mökissä, hälinän keskeltä ihan muualla.
Joulun sanoman merkitys pistää miettimään.
– Vähän epäilen, että tässä tapakristittyjen maassa Jeesuksen syntymä tuskin on
”Toivoisin, että
ainakin sitä hyvää
tahtoa riittäisi muillekin päiville ilman
isompia juhlia.”
Tiia Santavirta
Valoilla arvokas tunnelma
tään kaikkemme antaen, puretaan kamat,
ajetaan yötä vasten pois ja niin edelleen. Eli
emme ehkä täten edusta tuota kaupallisuutta, mitä sarjatuotettu joulukrääsä edustaa.
Yhden joulun alla Ahola yritti tehdä
omaa joululaulua, mutta se tuntui kovin
vaikealta.
Jarkko Ahola esiintyi viime vuonna niin Tampereen tuomiokirkossa kuin
Tampere-talossakin. Tuomiokirkko on vuorossa jälleen 9. joulukuuta.
– Liekö päässä ollut liikaa ajatusta siitä,
miltä joululaulun pitäisi kuulostaa. Ehkä joskus tuollainen vielä syntyy, mutta todennäköisesti paineetta ja liikoja yrittämättä. Kuitenkin
oletan, että jotain arvokkaan kuuloista.
Joulukiertueen jälkeen on edessä lepoa,
uuden materiaalin hiomista ja äänityksiä.
– Aloitimme oman materiaalin äänitykset
marraskuussa ja jatkamme sitä ensi vuonna.
Lisäksi olisi tarkoitus tehdä keväällä kiertue
hieman iisimmällä otteella, kenties pienemmällä miehistöllä. Mitä muuta tulee, en tarkalleen tiedä.
Lällyä vässyköille?
Joku ei voi mennä kuuntelemaan ”joululällyä”, koska muuten menee maine. Tai ajattelee, ettei voi kuunnella muuta, kun on aina
kuunnellut hevimusiikkia.
– Ainakin nuoremmilla identiteetti rakentuu osin musiikin varaan, ja silloin toisenlainen ilmaisu voi tuntua vähän uhkaavalta tai
väärältä. Siinä on vähän heimoajattelua sun
muuta mukana. Vanhemmiten sitten yleensä
tällaiset raja-aidat väistyvät.
– Muistan kyllä itsekin nuorempana olleeni Heavy Metal, ja vähän kesympi materiaali kuulosti yleensä niin sanotusti paskalta.
Nykyäänkin asia on välillä noin, mutta se
ei yleensä johdu musiikkityylistä.
– Ja tietty on vielä paljon miehiä, joille periaatteesta sellainen aidosti koskettava materiaali on lällyä ja vässyköitten puuhaa, heh. ✦
jahola.com, facebook.com/JAhola
aholaband.com, facebook.
com/aholaband
Miten Jarkko valmistautuu
keikalle: siltalehti.fi
19
Asta Kettunen
SILTA 12/2016
Jeesus muuttuu virtuaaliseksi
sen on tehnyt Andre van Heerden.
Finnkinon teattereissa ei ole virtuaalisilmikoilla katsottavia elokuvia, eikä Jeesuksen elämästä kertovaa elokuvaa ole
tulossa ensi-iltaan ainakaan näillä näkymin. ✦
Asta Kettunen
autumnvr.com
AutumnVR
Jeesuksen elämästä on tehty virtuaalitodellisuus-elokuva Jesus VR – The
Story of Christ. Tuotantoyhtiöt Autumn
Products ja VRWERX ovat luvanneet sen
tulevan julki tänä jouluna.
Elokuva on 360-asteinen 4K-kokemus,
joka toimii yleisimmillä virtuaalitodellisuuslaseilla. Sen ohjaa David Hansen.
Rahoitusjärjestelyistä vastaa Enzo Sisti,
joka oli mukana myös elokuvien Englantilainen potilas ja The Passion of the Christ
tekemisessä. Uskonasioissa neuvonantajana toiminut isä William Fulco konsultoi
myös The Passion of the Christ:ia.
Kuvaukset tehtiin Italian Materan kylässä, jossa myös Passion of the Christ on
filmattu.
Tim Fellingham esittää Jeesusta, Mish
Boyko Pietaria, Christian Serritiello Andreasta, Rhys Howells Juudasta ja Matteo
Carlomagno Johannesta. Käsikirjoituk-
Kriitikot eivät ihastuneet kesällä
Venetsian elokuvajuhlilla nähtyyn
näytepalaan. Esimerkiksi näyttelemistä kuvailtiin kamalaksi.
Monet halusivat Remun taiteellisen nimikirjoituksen, kun hän vieraili
Vapriikissa kirjansa markkinointikierroksella.
Kangasala-talon galleriassa Riikka
Juvosen öljyvärimaalauksissa ja akvarelleissa teemoina ovat Maria-myytti,
Kalevalan naiset sekä kukka-aiheet.
Glory! -näyttelyn yhteydessä sunnuntaina 18.12. kello 15 Juvonen tarinoi
Täytyy olla tsibunaa
Janne Aejmelaeus
Maria-myytistä Kalevalan naisiin
Louhen hymy -kertomatapahtumassa Kalevan naisista ja antaa kalevalaisia
elämänohjeita kuulijoille.
Näyttely on avoinna vuoden loppuun
osoitteessa Kuohunharjuntie 6. ✦
kangasala-talo.fi
Millainen joulutyyppi olet?
Aloitatko jouluvalmistelut jo
juhannuksena vai tuleeko joulu
tekemättäkin? Tee joulutesti ja
selvitä, millainen jouluihminen
olet! Testi avataan 16.12. osoitteessa
tampereenseurakunnat.fi/joulu.
Joulukalenterissa Tampereen tapahtumat
Koko kaupungin joulukalenterissa
tamperelaiset toimijat järjestävät tapahtumia koko kuukauden.
Seurakunnan luukuissa on askartelua,
laulua ja itsenäisyyspäivän juhla nuorille. Alkukuusta on jo askarreltu Polku X:n
verstaassa, pyhiinvaellettu kaupungissa
ja kokoonnuttu nuorten itsenäisyyspäivän illanviettoon.
Sunnuntaina 11. joulukuuta kirkoissa
lauletaan Kauneimpia Joululauluja.
NMKY:n nuorten Hyvän mielen maisema -ikkunataideteosta pääsee rakentamaan 19.12. kello 15–19 osoitteessa Hämeenpuisto 14.
Messin pajan nuorten luomaa jou-
luinstallaatiota voi ihailla 21.12. Satakunnankatu 31 G:n sisäpihalla kello 12–19.
Muissa luukuissa on tarjolla esimerkiksi Sorsapuiston monikulttuurinen
joulukoju, tonttubongausta Monitoimitalo 13:ssa ja joulukirjeiden kirjoittamista.
Punaisen Ristin pitämät Aattokahvilat
Rongankatu 11:ssä ja Hämeenkatu 22:ssa
ovat auki aattona 24.12. kello 14–19. Niissä voi myös pelata lautapelejä. Tampereen joukkoliikenne tarjoaa kyytejä kahviloiden välillä.
Lisätietoa ”Koko kaupungin joulukalenteri” -Facebook-sivulta ja osoitteesta
tampere.fi/joulukalenteri. ✦
Virve Jylhäsalo
Henry Olavi Aaltonen oli elämäkertansa ilmestyttyä Maarit Tastulan
haastattelussa Vapriikissa. Väsymystä
oli havaittavissa, mutta sana oli hallussa – ja yleisö tykkäsi.
Mies kummasteli, miten ihmiset jaksaa ”kuunnella tämmöisen paskan jauhamista”. Naurun lomassa ehkä joku
kuitenkin tunsi tuskaa joka lauseessa
pursuvista kirosanoista.
Aaltonen on todennut olevansa taikauskoinen ja uskovansa jälleensyntymiseen sekä hakenut apua jalkavaivaan saarnaajalta. Lapsena hän kulki
mummonsa kanssa talosta taloon ennustamassa.
– Uskon kaikkeen, mitä mä en näe.
Uskon asiat ovat hyvin kummallisia.
Kirjan perusteella rokkari epäröi, uskoako Jumalan olemassaoloon vai ei.
Musiikki on Remun suuri rakkaus,
mutta rahaa (=massia) pitää haalia
omantunnon mukaan, tai antaa sen
kiertää.
– Menestys tuo ihmiselle surua,
enimmäkseen.
Menestystä hänelle on kuitenkin
kertynyt, jopa enemmän kuin useille muille:
– Jos mä olisin uskovainen, sanoisin, että se on johdatusta.
– Jos ihminen on huonoista oloista
lähtöisin, siitä ei pääse kuin ylöspäin,
hän tokaisi osuvasti.
Remulla on kuulemma tunne, ettei ihmisillä tänä päivänä ole vastuuntuntoa:
– Mutta, joka kuritta kasvaa…, toteaa
Remu, joka sai lapsena korvilleen.
Raittiuden Ystävien mukaan Remu
on raitis mies, mikä on isän alkoholismin peruja. Muuta epäterveellistä
sen sijaan on tullut testattua monetkin kerrat.
Kun koitti yleisökysymysten aika, ja
joku pyyteli anteeksi, Remu tokaisi:
– Emmä mikään Jumala oo, pyydä
siltä anteeksi.
Miksi lukea Remu-kirja? Korutonta kertomaa elämän roisistakin puolesta, ja sen elämän oivalluksia. Miksi
ei? Kirjassa on läjäpäin slangia, rumaa
kieltä ja toilailuja.
Elämänohjeita toki löytyy:
– Himassa täytyy olla värejä, muuten ei ole rakkauttakaan. ✦
Asta Kettunen
20 SILTA 12/2016
Hannu Jukola
Paraisilla asuva
oopperalaulaja Essi
Luttinen viihtyy Suomen
Kansallisoopperan
lämpiössä. Tampereelle
hän tulee aina mielellään
esiintymään.
Essi Luttinen loistaa Tuomiokirkon tähtenä
O
opperalaulaja, mezzosopraano Essi Luttinen loistaa Tampereen seurakuntien
Mummon Kammarin konsertin tähtenä 19. joulukuuta
Tuomiokirkossa. Hyväntekeväisyystapahtumaan osallistuminen tuntuu taiteilijasta
hyvältä.
– Omalla työllä on merkitystä, kun sen
avulla voi auttaa muita ihmisiä. Se tuntuu
sielussa hyvältä. Annan panokseni vanhusten auttamiseen, ja sen lisäksi voin antaa
kuulijoille taide-elämyksen, pohtii Luttinen,
joka laulaa konsertissa myös oman suosikkinsa Varpunen jouluaamuna Mieskuoro Laulajien kanssa.
– Se on surullisella, mutta toivoa antavalla sanomallaan erityinen kappale joululaulujen joukossa. Se on koskettava kaikessa
herkkyydessään ja kauneudessaan.
Vapaana taiteilijana työskentelevän laulajan syksy on ollut ennennäkemättömän
kiireinen. Häntä ovat työllistäneet Los Ele-
mentos -barokkiooppera sekä Bollywood Kaboom -oopperamusikaali, jossa olivat mukana intialaista bhangra-musiikkia esittävä
Shava-yhtye sekä Ooppera Skaala.
– Bollywood Kaboomin esitykset saattavat jatkua myös ensi vuonna, kertoo Luttinen, joka on ollut mukana Skaalassa vuodesta 2009.
20-vuotias Ooppera Skaala on ryhmä,
joka yhdistelee nykyoopperaa, elektronista
musiikkia ja tanssia.
– Kaikki tilaamamme teokset ovat uusia,
ja teemme paljon kokeiluja. Olemme eri taidemuotojen rajapinnassa ja murramme vanhaa perinnettä, kuvailee Luttinen, joka on
Skaalan taiteellinen johtaja.
Johtotähti pidettävä kirkkaana
Musiikkityylien yhdisteleminen ja niiden
kokeileminen kiinnostavat Luttista, ja siksi hänen oli helppo lähteä mukaan myös tämänsyksyiseen MTV3:n Tähdet, tähdet -viihdeohjelmaan.
– Ohjelma oli kiva kokemus, vaikka putosinkin ensimmäisenä. Olisin mielelläni jatkanut ainakin oopperaosioon.
Luttinen olisi kenties esittänyt Carmenin
Séguidillen.
– Kohtaus olisi ollut näyttävä, ja siinä
olisi päässyt oikein kunnolla myös näyttelemään, mikä on tietysti oopperan erityisjuttu.
Toinen vaihtoehto olisi ollut esittää jokin
Ooppera Skaalan sovituksista, joissa on yhdistetty elektronista tanssimusiikkia Antonio Vivaldin barokkiaarioihin.
Mediassa on käyty keskustelua, kannattaako oopperalaulajien ryhtyä esittämään
myös viihdemaailman musiikkia. Essi Luttinen pitää kulttuurien törmäämistä mielenkiintoisena ja hyödyllisenä.
– Oopperalaulajat voivat viihteen avulla työllistyä paremmin, saada näkyvyyttä ja
kohdata yleisöä. Suuri yleisö taas saa kosketuspintaa erilaisiin musiikkityyleihin ja esimerkiksi oopperaan.
– Tärkeintä on, että töitä valitessaan tai-
teilija kunnioittaa omia arvojaan. Johtotähtenä on oltava oma tahto, miettii Luttinen. ✦
Kirsi Airikka
Me taasen laulamme riemuiten
19.12. klo 19 Tuomiokirkossa
Katso lisätiedot s. B 8–9
ENS
NUME I
ROSSA
:
• Reett
työtä a Meriläinen
t
aisten
hyväkN
Pankienkee
si
• Ekum
Yhtei eeninen viik
ko ja
poistasvymmärrysv
iikko
at enn
akkolu
• Juha
uloja
hulluuHurme puhu
desta
u
Anna lahja, jolla
on merkitystä.
www.STOREOFHOPE.fi
www.FAIR.fi
Pop up I Laukontori 4 I TAMPERE