Silta-1-2014
Tamperelainen seurakuntalehti Laita lanttisi yhteiseen kukkaroon sivu 3 ja tapahtumaliite 1/2014 ti.fi siltaleh mat kkosano een Kir Tamper ään Silta t l e m i n on nyt Kauko Röyhkä: sivut 8–10 Ilman Raamattua meille jää Aku Ankka KUVA: Hannu Jukola Kynttiläperinne alkoi Kalevankankaalta sivut 12–13 Kuva: Hannu Jukola Kuva: Hannu Jukola Reino O. Hyppönen löysi mielekkään vapaaehtoistyön sivut 6–7 Älä aja tieltä Pispalan kirkon kohdalla sivu 16 2 SILTA 1/2014 pääkirjoitus Kirsi Airikka vs. päätoimittaja Tampere 5.2.2014 Nyt tarvitaan sillanrakentajia V uosi 2014 on monella tavalla uuden alku Tampereen seurakunnissa. Tämä lehti on Silta – uusi tamperelainen seurakuntalehti. Ensimmäisessä numerossaan se saa uutisoida lukijoille Tampereen seurakuntien uudesta seurakuntajaosta. Tampereella on nyt neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen helmikuu tulevat pyhät 9.2. Kahdenlainen kylvö: Jumalan valtakunnan työtä tehdään eri tavoin. Emme voi tietää, millainen työ lopulta kantaa hyvää hedelmää. Jeesus opetti suvaitsemaan toisia: ”Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.” 16.2. Ansaitsematon armo: Jumala ei palkitse meitä tekojemme mukaan, vaan antaa kaiken hyvän lahjana. 23.2. Jumalan sanan kylvö: Jeesus oli kylväjä, joka julisti Jumalan valtakuntaa. Meidät on kutsuttu jatkamaan sitä työtä ja luottamaan, että Jumala antaa kasvun. 2.3. Laskiaissunnuntai – Jumalan rakkauden uhritie Laskiaisena nautitaan tuhteja herkkuja, että jaksettaisiin pääsiäiseen asti niukem- 5.2.–5.3. min eväin. ’Karnevaali’ tulee latinan kielen sanoista carne vale – jäähyväiset lihalle. Laskeutuminen paastoon on rauhoittumista. On hyvä varata aikaa hiljaisuudelle ja rukoukselle. Se auttaa näkemään, mikä elämässä on tärkeää. Jeesus kulki kohti Jerusalemia ja ristiä. Hän suostui kulkemaan tämän tien, jotta ihmiset tajuaisivat, miten suurta on Jumalan rakkaus. Jeesuksen seuraaminen ei aina ole helppoa. Vaikka emme aina osaa rakastaa, matka jatkuu Jumalan armoon luottaen. Mu Tuhka ista! hartau keskiviikon s klo 18 T kirkos eiskon sa seurakunta. Seurakuntajako astui voimaan 7. tammikuuta. On aika ryhtyä toimeen, jotta edellisten seurakuntavaalien tuloksen perusteella paperivaaleilla valittavat seurakuntaneuvostot saavat rakennettua hallinnon uusiin seurakuntiin. Ajatuksena on, että uusi rakenne antaa entistä paremmat mahdol- lisuudet kuunnella tamperelaisia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tavoitellaan taloudellisia säästöjä. Suurissa, lähes samankokoisissa toimintayksiköissä resurssit voidaan jakaa tasapuolisesti. Toimitila- ja henkilöstökuluista pystytään säästämään niin, ettei seurakuntien perustoiminta vaarannu. ”Nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen ja tähän me tarvitsemme jokaista seurakuntalaista ja luottamushenkilöä”, vetosi tuomiorovasti Olli Hallikainen tiedotustilaisuudessa muutama viikko sitten. ” Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä kosketus ihmisiin.” 5.3. RENNOSTI RIPPIKOULUUN Tampereen seurakuntien rippikoulun käy tänä vuonna lähes 1400 nuorta. Rippikoulun voi käydä leirillä tai kaupungissa. Rippikouluryhmät ovat aloitelleet kokoontumisiaan, sillä myös leiririppikouluun kuuluu muutama tapaaminen jo kevättalvella. Ensimmäisillä kerroilla tutustutaan ja rakennetaan yhteishenkeä. Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. elämän tarkoitus, arvot, ihmissuhteet, Jumala ja Raamattu. Kaikki eivät ole päässeet juuri siihen ryhmään, johon olisivat toivoneet: Leiriltä saattaa puuttua joku tärkeä kaveri tai ajankohta tuntuu huonolta. Saattaapa leiri jännittääkin. Silti rippikouluun kannattaa lähteä avoimin mielin; useimmiten se on kokemus, joka jää loppuiäksi mieleen. Kuva: Tuomas Koskialho Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden ohella uudistajia ja rakentajia ovat seurakuntien työntekijät. Suuri osa työntekijöistä suhtautuukin uuteen seurakuntajakoon innostuneesti. Luonnollisesti uudistukseen liittyy myös epävarmuutta ja pelkoja sekä paljon kysymyksiä. Työssä onnistuminen vaatii kaikilta sillanrakentajilta yhteistä tahtoa ja suuntaa. Katse on käännettävä tulevaisuuteen. Käytännön toiminta seurakunnissa jatkuu entiseen tapaan. Se viimeistään osoittaa seurakuntalaisille, että hallinto on eri asia kuin ihmisten muodostamat yhteisöt. Kerhot, piirit ja keskusteluryhmät tarjoavat tamperelaisille edelleen yhteyttä muihin ihmisiin. Messut, hartaudet ja konsertit ravitsevat hengellisesti. Lähikirkot työntekijöineen ovat kaupunkilaisten tukena, kun he tarvitsevat apua. Kirkolliset toimitukset ja palvelut hoidetaan kuten ennenkin. Rippikoulun voi käydä kaupungissa, leirillä tai ulkomailla. Tampereella rippikoulun käy yli 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista. mieltä on myös Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, joka on pohdiskellut seurakuntien jäsenyyttä kirjassaan Rohkeasti luterilainen (Kirjapaja, 2013). ”Kirkon tulevaisuus ei perustu ulkonaiseen asemaan tai organisaatioon, vaan kristinuskon sanomaan ja sen henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen todeksi elämiseen”, kirjoittaa Häkkinen. Edelleen kaksi kolmasosaa tamperelaisista haluaa kuulua kirkkoon. Seurakuntaan liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Uusi seurakuntajako on kuin uusi työkalu seurakuntien työkalupakissa. Kaikkia tamperelaisia kutsutaan mukaan seurakuntayhteyteen. ✦ HELMI Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä kosketus ihmisiin. Tätä Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua. Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani, ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua.” (Joh. 12: 25, 26) SILTA 1/2014 kysymystä 3 Yhteisvastuun teemoina saattohoito ja Guatemala Yhteisvastuukeräys 2014 parantaa suomalaista saattohoitoa ja tekee ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Keräys alkoi helmikuun alussa. Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti sairasta ihmistä. Jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisissä hetkissä. Suomessa on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan tuki- ja neuvontajärjestelmä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. Guatemalassa Yhteisvastuu tukee ihmisoikeustyötä alkuperäiskansojen parissa. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin. Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta Suomessa ja kehitysmaissa. Saattohoitoa tarvitsee 15 000 ihmistä vuosittain. Kun luet tätä, työstävät toimitussihteeri Asta Kettunen, valokuvaaja Hannu Jukola, graafikko Valpuri Tauriainen, vs. päätoimittaja Kirsi Airikka ja ilmoitussihteeri Sari Laakso jo täydellä innolla 5. maaliskuuta ilmestyvää seuraavaa lehteä ja valmistelevat kevään muita numeroita. Millainen on Sillan sävel? ❶ Kenelle uusi seurakuntalehti on ❸ Mikä näyttää hyvältä tuoreessa tarkoitettu, vs. päätoimittaja Kirsi Airikka? – Silta palvelee edelleen uskollisia Tampereen Kirkkosanomien lukijoita. Lisäksi lehtiuudistuksella halutaan tavoitella uusia, nykyistä nuorempia lukijoita. – Ajatuksena on, että lehti voi toimia yhteytenä kirkkoon niillekin tamperelaisille, jotka eivät ole aktiivisesti seurakuntaelämässä mukana. Silta-lehdessä, graafikko Valpuri Tauriainen? – Parasta on Tampereen seurakuntalehden ilmeen päivittäminen 2010-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Ulkoasu näyttää raikkaalta, uusi typografia, värit ja graafiset elementit rytmittävät lehden kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Valokuvat pääsevät esiin entistä näyttävämmin. ❷ Mitkä ovat uuden lehden tavoitteet, toimitussihteeri Asta Kettunen? – Tuoda ajan ilmiöitä pohdittavaksi ihmisläheisesti, innostavasti ja nykyaikaisesti. Monet aiheet tulevat esille ihmisten kautta. Samalla tietenkin tuomme lukijoiden ulottuville monenlaista tietoa seurakuntien ja koko kirkon toiminnasta. ❹ Mikä on kuvan rooli lehdessä, valokuvaaja Hannu Jukola? – Kuva on pyramidin huippu. Se näkyy ensimmäisenä ja kauimmaksi. Kuva tuo lukijan jutun äärelle. Lehtikuva kuuluu hyvän jutun, ingressin ja kuvatekstin muodostamaan kokonaisuuteen. – Matkalla kuvaamaan Kauko Röyhkää muistui mieleen vanha pohdin- tani: jos lehtijuttu olisi biisi, kuva olisi sen sävel ja juttu sanat. Sävel havahduttaa ja herättää huomion. Jos se tempaa mukaansa, myös sanat kuunnellaan. ❺ Miten lehden tapahtumaosio on muuttunut ja miten se nyt palvelee kaupunkilaisia, ilmoitussihteeri Sari Laakso? – Kuukauden tapahtumatarjonta on nyt helposti irrotettavassa liitteessä lehden keskellä. Tapahtumavirtaa elävöitetään luettavammaksi kuvilla sekä tapahtumanostoilla. Tapahtumat on jaoteltu selkeästi paikan mukaan, kun ne ennen olivat aikajärjestyksessä. – Tapahtumaosiossa muutos näkyy värikkyytenä. Ulkoasuun haettiin raikkautta. ✦ KUVA: Rami Marjamäki 60 prosenttia tuotosta menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan kohteeseen Suomessa ja 20 prosenttia kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön. Lahjoita, kanna kortesi kekoon yhteisvastuukerääjänä, avusta Yhteisvastuu-tapahtumien järjestelyissä tai järjestä oma tapahtuma. Kerääjäksi pääset ottamalla yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään. Lisätietoja Tampereen seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumista tämän lehden tapahtumaliitteestä ja tampereenseurakunnat.fi. Lue lisää: yhteisvastuu.fi Guatemalassa Yhteisvastuu tukee muun muassa naisten asemaa. Kuva: Ville Asikainen/ Kirkon Ulkomaanapu 4 SILTA 1/2014 Voitto Silfverhuthille Kaiharin kulttuuripalkinto Voitto Silfverhuth arvostaa sitä, että kirkon toiminta nähdään edelleen osana kulttuuria. Teologian tohtori Voitto Silfverhuth on saanut Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon vuoden 2013 tamperelaisesta kulttuuriteosta. Silfverhuth sai palkinnon kaksiosaisesta teoksestaan Tampereen seurakuntahistoria. Yhtä kattavaa historiateosta ei ole toteutettu Suomen muissa suurissa seurakunnissa. KUVAT: Hannu Jukola a 2013 Vuonn liittyi n o kirkko ella yli e r e p Tam 800 ä. ihmist Silta-lehden verkkosivut työn alla Lehtiuudistuksen myötä myös seurakuntalehden verkkosivusto on julki uudessa osoitteessa siltalehti.fi. Sieltä on löydettävissä uutisia, juttuja ja perustietoja lehdistä. Taustalla kuitenkin tehdään uudennäköistä sivustoa, joka avautuu samassa osoitteessa myöhemmin. – Sillan nettiin on tulossa ainakin parhaimmat palat lehdestä, jatkuvasti päivittyvä uutissilta sekä täydennystä lehden artikkeleihin, kertoo vs. viestintäpäällikkö, verkkotoimittaja Virve Jylhäsalo. Sivuista on tarkoitus tehdä paperilehden tapaan tuoreen ja raikkaan näköiset. Näköisversioina tarjotaan jatkossa sekä kevyesti selailtavaa että näyttävämpää mutta hitaammin katseltavaa pdf-versiota. Entinen osoite tampereenkirkkosanomat.fi palvelee ainakin toistaiseksi juttujen ja lehtien arkistona. ✦ Mikä eteläiselle nimeksi? Viinikan väki on intoutunut etsimään Tampereen eteläiselle seurakunnalle uutta nimeä. Nimeä pidetään tylsänä ja sen etsimiseen arvellaan tarvittavan kompassia. Nimestä on mahdollisuus esittää mielipiteensä tai kysymyksensä osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/viinikka/seurakuntamuutos/nimikilpailu Leikkimielisen kilpailun tuoksinassa on jo ehdotettu ainakin Peltolammin, Johanneksen, HeViHärmän, Kristuksen, Pyhän Delffiinin, Tapparailveksen, Pyhäjärven, Särkijärven, Pyhän Andreaksen, eteläisen, Viinikan, Kaupinojan ja Vastustajien seurakunnan nimiä. ✦ Tuomiorovasti Olli Hallikaisen mukaan muutoksen kasvot ovat Tampereen kirkkoherrat, vasemmalta Veli-Pekka Järvinen, Juha Vuorio, Jussi Mäkinen, Olli Hallikainen ja Kim Rantala. Suunta olkoon yhteinen? S eurakuntien rakenneuudistuksen vaiheet ovat olleet värikkäät. Eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset kertovat tuomiorovasti Olli Hallikaisen mukaan kysymysten ongelmallisuudesta. Vaikeudet ovat heijastuneet seurakuntaelämäänkin. – Eteenpäin ei lähdetä rinta rottingilla, vaan nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen, Hallikainen korosti tammikuun alkupuolella. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi silloin valitukset kirkkohallituksen tekemästä viiden seurakunnan perustamispäätöksestä. Näin päätös astui voimaan, ja siksi uudet Eteläinen seurakunta, Messukylän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta on perustettu 7.1.2014 alkaen. Ennallaan säilyivät Harjun seurakunta ja Ruotsalainen seurakunta. Samalla on lakkautettu itsenäiset Aitolahden, Hervannan, Härmälän, Kalevan, Messukylän, Pyynikin, Teiskon ja Viinikan seurakunnat sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunta. Päätöksen jälkeen toimeenpanosta on vielä tehty tutkintapyyntö poliisille. Peistä on taitettu myös mediassa. ”Olennaisempaa on, että kirkko tavoittaa seurakuntalaisensa”, kirjoitti kuitenkin Risto Moisio (Aamulehti 24.1.2014). Heidi Virtanen oli samoilla linjoilla: ”Käytetään energia uudelleen rakentamiseen eikä ikuiseen vastustamiseen” (AL 25.1.2014). Toimikunnat vankkureina Kuva: Kuvaaja Järjestelytoimikunnat vastaavat uusien seurakuntien hallinnosta, kunnes seurakuntaneuvostot on valittu. Ne teke- vät sopimukset työntekijöiden sijoittamisesta lakkautetuista seurakunnista uusiin. Järjestelytoimikunnat ovat jo pitäneet ensimmäiset kokouksensa ja valinneet vaalilautakunnat, jotka toimittavat paperivaalit helmikuun puolivälissä. Seurakuntaneuvostot kootaan viime seurakuntavaalien tulosten perusteella. Eteläisen seurakunnan järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra Jussi Mäkinen ja vaalilautakunnan johtoon Sirpa Koivisto. Tuomiokirkkoseurakunnassa vastaavat ovat Olli Hallikainen ja Pekka Uusitalo, Messukylässä kirkkoherra Juha Vuorio ja Heikki Päätalo. Järjestelytoimikunnat kokoontuvat jälleen 12.2. Seurakuntaneuvostot aloittavat toimintansa maaliskuussa ja kokoontuvat kerran kuukaudessa. Ensi marraskuussa pidettävissä vaaleissa seurakuntalaiset valitsevat niihin uudet päättäjät. TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: Hannu Jukola Järjestelytoimikuntien pöytäkirjat uusien seurakuntien sivuilla: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat Kommentoi uudistusta lomakkeella osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/seurakuntauudistus SILTA 1/2014 Tampereen Kirkkosanomat on nyt Silta Teatteriohjaaja, näyttelijä Anu Panula sekä Voitto Silfverhuth saivat Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon. Kesätyöpaikkoja vielä tarjolla Poistettu laatta palaa paikoilleen Nuorisotyöntekijöiden ja kesäteologien paikkoihin haku on jo päättynyt. Muiden Tampereen seurakuntayhtymän kesätyöpaikkojen hakuaika kestää helmikuun 28. päivään asti. Haettavana on kaikkiaan noin 200 työpaikkaa. Kuukauden pesteinä opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla kesäkerho-ohjaajan, Isosaaren leirikeskuksen apuisännän, Lasten katedraalin kesäsoittajan, vanhusten asiointi- ja ulkoiluavustajan, leirin apuohjaajan ja leirikeskusisännän hommia. Pitempiä pestejä saavat soittotaitoiset oppaat, kirkon esittelijä-vahtimestari-siivoojat ja hautausmaiden puistotyöntekijät sekä Messukylän hautausmaan kausityönjohtaja. Linkit ja lisätiedot löytyvät osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/kesatyo. Kesätöitä voi metsästää myös Tampereen messukeskuksen D-hallissa 12.2. järjestettävässä Rekrytori-tapahtumassa. Sen pääkumppani on Suurella Sydämellä -verkosto. ✦ Välillä poistettu pronssinen muistolaatta siirretään paikoilleen Siperian aukiolle Sana Soi -illan yhteydessä 16. helmikuuta. Laatta muistuttaa Finlaysonin tehtaan johdon kristillisistä arvoista. Tuomiokirkkoseurakunnan kustantama laatta poistettiin pari vuotta sitten, koska kiinteistön omistajan mukaan se oli liian kristillinen julkiseen tilaan. Tilalle asetettiin viime kesänä muovinen laatta, joka kertoo myös alueen muusta historiasta. Tuomiokirkkoseurakunnan ja Suomen Raamattuopiston järjestämä tilaisuus alkaa kello 18 Finlaysonin kirkossa. Kelpaanko minä? -aiheesta puhuu terapeutti, kirjailija Salme Blomster. Laatan historiasta kertoo rovasti Esa Eerola. ✦ Salme Blomster 5 Pääseekö köyhä taivaaseen? Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ on päättänyt järjestää kevättalven kuluessa katsomusiltoja. Niissä pohditaan, ratkaiseeko raha, onko rahalla auttaminen oikeaa auttamista ja voiko köyhäkin kivuta taivaaseen. Asiantuntijoina ovat muun muassa sinä ja Google. Keskustelua ohjaavat diakoniatyöntekijä Sari Peltonen ja pastori Ilmari Karjalainen. 12.2. puhutaan taloudesta, 19.2. säästämisestä, 5.3. köyhyydestä ja 12.3. varakkuudesta. Yhteen kokoonnutaan keskiviikkoiltaisin kello 18–20 Seurakuntien talon Suurella Sydämellä Klubilla, Näsilinnankatu 26:n katutasossa. Pääsy on vapaa. ✦ Tamperelaisten kirkollisveroista käytetään tänä vuonna 1 020 000 euroa lähetykseen ja kansainväliseen auttamiseen. Tietoiskuja ikäihmisille Geriatri Pirkko Jäntti puhuu lääkkeistä sekä laitos- ja kotihoidosta ikäihmisten virkistyspäivässä 5. maaliskuuta Linnainmaan seurakuntakeskuksessa. Tilaisuus alkaa kello 11.30 ehtoollisella. Tarjolla on ruokailu, kampaaja-, jalkahoitaja- ja hierojapalveluita sekä tietoiskuja ikäihmisille suunnatuista palveluista. Musiikista vastaa Sirkku Heinäluoto. Rakkaalle rintanappi Häämessujen seurakuntien osastolla voi tehdä hauskan rintanapin. Papit ja kanttorit ovat valmiina vastaamaan kaikkiin kysymyksiin Tampere-talossa 8.–9. helmikuuta. Tavoitteena päästä tuntemaan Jumalaa Seurakuntien talon Näsin salissa 8.– 9.2. pidettävän raamattuviikonlopun luentojen tarkoituksena on rohkaista luottamaan Jumalaan niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Raamattua avaa eläkkeelle siirtynyt opistoupseeri Olli Seppänen. Hän toimii Kansan Raamattuseuran julistustyössä avustavana työntekijänä. Kansan Raamattuseuran ja Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämän Raamattuviikonlopun aiheet löytyvät Daavidin elämän vaiheista ja Psalmeista. ✦ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi Moli LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN! Pyydä ILMAINEN näyte Varmoja Hyvin istuvia Hajua neutraloivia FENNO MEDICAL OY 09 276 360 [email protected] fennokauppa.fi 6 SILTA 1/2014 Reino O. Hyppönen tekee mielellään vapaaehtoistyötä. Kerran viikossa hän kulkee RuokaNyssen matkassa jakamassa seurakuntien ruoka-apua. Palaute asiakkailta on pääasiassa myönteistä. Vakituiset asiakkaat tervehtivät, ja se tuntuu Hyppösestä kivalta. Seurakuntalaisille annettava tilaa toimia Kirkon perinteisen toimintamallin mukaan pappi saarnaa tai työntekijät järjestävät tilaisuuksia, joissa seurakuntalaiset istuvat penkissä. Osallistuminen rajoittuu virsien veisaamiseen. Kirkon uudet julkiset linjaukset kuitenkin korostavat seurakuntalaisten osallisuuden merkitystä. teksti: Pirjo Lääperi kuvat: Hannu Jukola T yöntekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta seurakuntalaisten osallisuus voi toteutua. Osallisuus toteutuu, kun seurakuntalainen saa tilaa toimia ja olla mukana seurakuntayhteisön rakentamisessa. Työntekijäkeskeisestä ajattelusta ja toimintamalleista on luovuttava. Vuorovaikutuksella on tässä keskeinen asema. Puhetavat paljastavat valtasuhteet – Kielenkäytöllä on tärkeä osuus tasavertaisessa kohtaamisessa, sanoo YTM (väit.) Päivi Thitz, joka teki väitöskirjan seurakuntalaisten osallisuudesta. Puhetapojen tutkimus paljastaa kielenkäyttöön kietoutuvan vallan. Puhetapojen sävyt voivat joko määrittää seurakuntalaisen toiminnan kohteeksi tai kutsua häntä osallisuuteen ja kumppanuuteen. – Työntekijät ja seurakuntalaiset keskustelivat siitä, miten tärkeää on saada seurakuntalaisia pienryhmien vetäjiksi. Tällöin työntekijöiden puheensävy paljasti, että he ovat epävarmoja siitä, kyke- neekö seurakuntalainen ottamaan ryhmän vetäjän tehtävät. Mietittiin, että ehkä se onnistuu, jos työntekijä laatii valmiin ohjelmarungon. Tässäkin työntekijä määrittää, mitä toiminta on ja seurakuntalainen voi tulla mukaan, Thitz kertoo esimerkin. Työntekijöiden puhetapa ei ole vielä muuttunut, vaan se kuvaa kirkon vanhoja ajattelumalleja, joissa seurakuntalaiset ovat toiminnan kohteita. Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Kirkko näyttää olevan murrosvaiheessa, jossa puheen sisällössä halutaan korostaa seurakuntalaisten toimijuutta, mutta puhetavat vahvistavat edelleen perinteistä työntekijäkeskeistä ajattelutapaa. Työntekijän rooli muuttuu – 2000-luvulla työntekijäkeskeisyydestä on alettu luopua ja korostaa seurakuntalaisten osuutta täysivaltaisina jäseninä eikä vain työntekijöiden toiminnan kohteina. Aito osallisuus tarkoittaa, että minä seurakunnan yhteisön jäsenenä olen tasavertainen muiden toimijoiden kanssa, Thitz sanoo. – Seurakuntalaisten osallisuutta voidaan parantaa, kun ihmiset kohdataan aidosti ja ollaan kiinnostuneita heidän ajatuksistaan sekä annetaan tilaa SILTA 1/2014 7 ja vaikutusmahdollisuuksia. Mallia voidaan ottaa yhteisöfoorumeista. Tällöin työntekijät ja seurakuntalaiset rakentavat toimintaa yhdessä kumppaneina. Innostavia esimerkkejä Thitz mainitsee hyvänä esimerkkinä Tuomasmessun, jossa seurakuntalaisilla on keskeinen osuus palvelutehtävissä. Myös Suurella sydämellä -vapaaehtoistyössä ihminen voi kertoa, mitä hän haluaa tehdä. Tämä toimii hyvin. ”Työntekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta seurakuntalaisten osallisuus voi toteutua.” Vapaaehtoistoiminnan kynnystä madallettava Marja-Leena Peltola harrastaa monenlaisia käsitöitä, muun muassa maalaa posliinia ja huovuttaa villaa. Seurakunnassa hänen ideansa käsityöryhmästä kuitenkin tyrmättiin. RUOKANYSSE Työntekijöiden näkökulmasta on helpompaa rakentaa messu perinteisellä tavalla. Jos valmisteluun tulee mukaan kymmeniä seurakuntalaisia, se vaatii vaivannäköä ja aikaa. Lisäksi ei tarkkaan tiedetä, millainen lopputulos on. Työntekijän rooli muuttuu tässä. Hän ei enää pitele lankoja käsissään, vaan on mukana rakentamassa toimintaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa. – Tämän ajan ihminen ei halua ottaa vastaan ylhäältä tulevaa ohjausta. Seurakuntalainen haluaa kohtaamista tasavertaisesti. Monet seurakunnan työntekijät istuvat paljon virastoissa, mikä ei edistä vuorovaikutusta. Työntekijöiden pitäisi tulla ihmisten keskelle, jolloin vuorovaikutus lisääntyy, Thitz pohtii. ✦ • Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän diakoniakeskus välittää elintarvikkeita yli 3 000 tamperelaistalouteen RuokaNyssen avulla. • RuokaNysse kiertää maanantaista torstaihin eri puolilla Tamperetta jakamassa ruoka-apua. • Jaettavat elintarvikkeet tulevat EU:lta ruokaapuna, ostetaan kirkollisverorahoin sekä saadaan lahjoituksina kaupoilta. • RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat vapaaehtoistyöntekijät sekä lahjoitukset yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä. Marja-Leena Peltola on muuttanut useita kertoja, jolloin seurakuntakin on usein vaihtunut. Seurakunta lähettää tervetuliaiskirjeen, joten kirjallinen tiedotus pelaa. – Lisäksi tarvitaan sillan rakentamista, että tuntee olevansa seurakuntayhteydessä ja voi kohdata muita kristittyjä. Kun olen saapunut uutena seurakuntaan, kukaan ei ole tullut juttelemaan. Kaipaan matalan kynnyksen tapaamispaikkoja. Peltola käy kirkossa jumalanpalveluksissa, mutta ei ole muuten aktiivinen seurakunnassa. Hän teki aloitteen uuden ryhmän perustamisesta, mutta idea tuli torjutuksi. ” Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla ihmisiä poissulkevaa.” Marja-Leena Peltola harrastaa monenlaisia käsitöitä. Hän ehdotti seurakunnalle perustettavaksi Virsiä ja villaa -ryhmää, jossa olisi huovutettu villaa ja laulettu. – Ehdotus ei edennyt ehkä siksi, että ohjaan joogaa. Ennakkoluuloja joogaa kohtaan ilmenee, kun ihmiset eivät ota selvää asioista. Joogahan ei ole uskonto, enkä ole susi lammasten vaatteissa. Talkootyö kodin perintönä Vapaaehtoisena RuokaNyssessä Reino O. Hyppösen käyntikortissa lukee tittelin kohdalla ”itsellinen mies”, mikä kertoo siitä, että eläkeläisenä hän voi itse valita tekemisensä. Hyppönen on valinnut vapaaehtoistyön. Hän kuuluu Leijoniin ja Pyhän Johanneksen ritarikuntaan, jotka ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä. Lisäksi hän käy kerran viikossa RuokaNyssen matkassa jakamassa seurakuntien ruoka-apua. Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta lähetti Hyppöselle sähköpostiviestin ja kutsui mukaan toimintaan neljä vuotta sitten. Hän on ollut eläkkeellä rakennusmestarin työstä kahdeksan vuotta, joten mies ehtii tehdä vapaaehtoistyötä. – Käyn maanantaisin RuokaNyssessä täyttämässä hyllyjä. Auto lähtee liikkeelle kello 10.30. Huolehdin siitä, että hyllyissä riittää tavaraa kierroksen aikana. Ohjaan ensikertalaisia siinä, mitä tavaraa saa ottaa ja paljonko, Hyppönen sanoo. Tarpeellista toimintaa – Palaute asiakkailta on pääasiassa myönteistä. Vakituiset asiakkaat tervehtivät, ja se tuntuu kivalta. Asiakkaat vaihtavat ruokavihjeitä keskenään, ja kerron niitä eteenpäin toisille. Olen saanut kiitosta niistä. Ruokapaketti sisältää kuivaruokien ohella säilykkeinä sika-nautalihaa ja hernekeittoa. Lisäksi tuoretta ruokaa tulee marketeista joskus runsaastikin, joskus ei ollenkaan. – Säilykkeet ovat ongelma sianlihan takia, koska muslimit eivät voi syödä sitä. Tonnikalaa ei ole enää mukana. Muslimit kyselevät myös pizzan ja makkaroiden ainesosista. – RuokaNyssen toiminta on todella tarpeellista. Syksyllä asiakkaita käy enemmän. Joulun aikaan monet saavat muutenkin ruoka-avustusta. ✦ Peltola on lapsuudenkodissaan oppinut yhdessä tekemistä ja toisten huomioon ottamista. Talkootyö oli sodan aikana suorastaan elämisen edellytys. Samalla tutustuttiin toisiin ihmisiin. Hän on tehnyt elämänsä varrella vapaaehtoistyötä urheilun, Marttojen sekä Maa- ja kotitalousnaisten piirissä. – Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla ihmisiä poissulkevaa, vaan pitäisi noudattaa tasa-arvoa. Arvostan kirkon tekemää konkreettista ja hengellistä työtä ja sen työntekijöitä. Myönteisiä kokemuksia vapaaehtoistyöstä Peltola sai Tuomasmessusta. – Olen pessyt pikareita, kerännyt kolehtia, siivonnut ja rakentanut pari rukousalttaria. Tuomasmessuun oli helppoa mennä ja tuntui mukavalta toimia yhdessä muiden kanssa. – Seurakunnan työntekijät antavat varmasti vastuuta myös vapaaehtoisille, jos sitä haluaa ottaa ja ideoitaan voi ehdottaa. Pitäisi ottaa huomioon erilaiset ihmiset ja pyytää myös hiljaiset ja ujot mukaan toimintaan. Peltola toivoo seurakuntien järjestävän ryhmiä, joissa voi harrastaa käsillä tekemistä, liikuntaa ja keskustelua. Yhdessä laulaminenkin virkistää. – Pelkona voi olla, kuinka tavallinen syntisäkki mahtuu pyhien joukkoon, Peltola toteaa pilke silmäkulmassaan. 8 SILTA 1/2014 SILTA 1/2014 9 RÖYHKÄN RAAMATTU ON VIISAS JA TYHMÄ KIRJA Lue Raamattua. M uusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä nostatti pienen kohun viime vuonna virallisen Facebook-sivunsa päivityksellä. Hän antoi ohjeita uusille musiikintekijöille, jotka haluavat pitkän uran. Nämä kaksi sanaa saivat aikaan metelin. Päivitys kirvoitti satoja kommentteja, joissa ihmeteltiin moista ohjetta. Seuraavana päivänä Röyhkä selitti asiaa näin: – Raamattu siksi, että on hyvä kuulua johonkin iänikuiseen perinteeseen. Raamatussa on paljon viisautta, ja tyhmyyttä myös. Vertauksia löytyy joka lähtöön. Raamattu on meille kaikille yhteinen synkeä ja syvä pohjavirta. Mitä meille jää, jos ei ole Raamattua? Aku Ankka?!! – Raamattu on minulle kulttuurimme perusteos ja merkittävä siinäkin mielessä, että se on kaikille meille kristillisen kasvatuksen saaneille ainakin jossain määrin tuttu. Olen lukenut Raamattua vain sieltä täältä ja lainannut siitä otteita pariin kirjaani. Pidän Raamatun kielestä, sekä uuden että 30-luvun suomennosten, ja ainakin Psalmit ovat mielestäni kaunista runoutta. Mutta pieni tarkennus lienee paikallaan: Röyhkä ei ole yhtään uskonnollinen eikä hän usko mihinkään yliluonnolliseen. – En pidä siitä ajatuksesta, että Jumala kyttää meidän ihmisten elämää ja kaikki hyvä on lähtöisin Jumalasta ja kaikki paha ihmisestä. Raamattuhan on tällaista syyllistämistä täynnä. Ihmisen pitäisi rakastaa Jumalaa, mutta mikä Jumala on? En minä tiedä. – Ei minulla ole Jumalaa, jolle minun pitäisi antaa kaikkeni. En usko Jumalaan, en taivaaseen, helvettiin, en kuolemanjälkeiseen elämään. Sen uskon, että on olemassa jokin luonnonlaki, joka pyörittää maailmaa, josta kaikki on lähtöisin. Köyhistä on huolehdittava Röyhkän ensimmäinen kunnon kosketus Raamattuun oli teini-iässä luettu TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Hannu Jukola, Teemu Järventie Pentti Saarikosken suomentama Matteuksen evankeliumi. Saarikosken suomennos kosketti juuri kirjallisten ansioidensa perusteella. – Siitä on riisuttu kaikki turha uskonnollinen kieli niin, että asia tulee hyvin esille. Saarikosken suomennoksessa on paljon sellaista, mitä pystyn allekirjoittamaan. ”Raamattu on meille kaikille yhteinen synkeä ja syvä pohjavirta.” Raamatun sanomassa Röyhkää viehättää erityisesti se, kuinka painokkaasti pyhä kirja tähdentää köyhistä ja heikossa asemassa olevista huolehtimista. – Tämä on minulle tärkeä asia, sillä tulen itse melko köyhistä oloista. Siksi arvostan paljon esimerkiksi Veikko Hurstia ja hänen työnsä jatkajaa Heikki Hurstia. Valitettavasti monen ihmisen elämä perustuu nykyään itsekkyyteen ja oman edun ajamiseen. Kyllä menestyä saa, mutta minun mielestäni menestymiseen kuuluu myös sosiaalinen omatunto. Köyhistä ja vaatimattomista oloista sekä isättömyydestä huolimatta Röyhkällä oli mielestään hyvä lapsuus. – Meillä oli aina siistiä, turvallista ja ruokaa pöydässä. Siitä varmaankin johtuu, että en ole koskaan ollut mikään sekopää ja olen pystynyt pitämään huolen perheestäni. Lisäksi molemmat vaimoni, niin ensimmäinen kuin tämä nykyinenkin, ovat hyvin vastuuntuntoisia ihmisiä. Raamattu on läsnä Uskonasiat tulivat Röyhkää lähelle 1970-luvun Oulussa, kun hänen läheinen ystävänsä Johanna tuli uskoon. Röyhkä kävi pitkiä keskusteluja ystävänsä kanssa. Kauko Röyhkä • Oikealta nimeltään Jukka-Pekka Välimaa • Syntynyt vuonna 1959 Oulussa, asuu Turussa • UraFAKTA levyttävänä muusikkona ja kirjailijana vuodesta 1980 • Julkaissut 26 albumia, 13 romaania, yhden • Leppälintu kuuluu hautausmaiden tyyppilajeihin, novellikokoelman, kolme valokuvaaja Juha Metson jos hautausmaalla on sopivia koloja tai pönttöjä. Se kanssa tehtyä kuvakirjaa sekä kolme tietokirjaa esittää lauluaan alkukesällä usein näkyvillä paikoilla • Suomi-palkinto 1995, Valtion kuten lipputangon päässä, taidepalkinto korkean puun latvassa 2009, romaani Kaksi aurinkoa, Finlandiatai kirkontornin huipussa. palkintoehdokkaana vuonna 1996 • • Ville Haapasalosta kertova kirja Et kuitenkaan usko myynyt jo yli 30 000 kappaletta. Suomen myydyin tietokirja joulukuussa 2013 • Musiikillisia sivuprojekteja ja levytyksiä: muun muassa kotimaisen runouden esittämiseen •erikoistunut yhtye 500 Kiloa Lihaa, perustettu Maritta Kuulan kanssa • • Uusin sivuprojekti: Uhrijuhla-yhtye, jonka toisena •laulajana toimii Röyhkän vaimo Olga. Uhrijuhlan •ensimmäinen levy ilmestyi 2012 • Harrastukset: musiikin kuuntelu, kirjallisuus, matkustaminen, lenkkeily sekä vaeltaminen Lapissa 10 SILTA 1/2014 Mieleen jäi myös Pro Fide -yhtyeen konsertti, jossa jokainen bändin jäsen kertoi uskoontulostaan. Mutta silloin olivat muun muassa muusikko nimeltä Lou Reed ja yhtye nimeltä Captain Beefheart tulleet nuoren miehen elämään – ja se oli menoa. – Mutta ne keskustelut Johannan kanssa olivat hyvin antoisia. Joskin aika pian huomasin, että haluan ennemmin rokata ja olla tyttöjen kanssa. Raamattu on silti pysynyt läheisenä kirjana koko Röyhkän pitkän uran ajan. Se näkyy hänen lauluissaan sekä kirjoissaan, joista tieteisromaani Ocean City on selvästi uskonnollisin – ja monen mielestä yksi parhaista Röyhkän kirjoista. Kristinuskon vaikutus näkyy jo päähenkilön, Luukas Rothoviuksen, nimessä. Sekä jo kirjan alussa: ”Jumalani, miksi minut hylkäsit”, Luukas Rothovius siteeraa romaanin ensirivillä, jolloin isättömyyden vertauskuvaksi nousee isän hylkäämän ja uhraaman pojan kulttuurisista kuvista vahvin: Jeesus-symboliikka. Röyhkä tietää, että tämäkin haastattelu nostattaa hämmennystä ja vastalauseita ”raamattumyönteisyytensä” vuoksi ihan samalla tavalla kuin viimevuotinen Facebook-päivityskin. Miestä ei moinen meteli voisi vähempää kiinnostaa. Kunhan itse tietää, mitä tekee, ja uskoo siihen. Siinä eivät muiden mielipiteet paina. ✦ Pojastaan ylpeä äiti T yylikkäästi kotimaisilla design-huonekaluilla sisustetun turkulaisyksiön oven avaa virkeä ja valpas nainen. Niin olohuoneen kuin keittiönkin íkkunasta näkyy kaunis kansallismaisema: Turun tuomiokirkko, Aurajoki, Åbo Akademin puutaloja sekä piispantalo. Olemme Kauko Röyhkän äidin Marjatta Välimaan, 84, kotona. Marjatta Välimaa muutti Oulusta Turkuun ollakseen lähempänä poikaansa, tämän vaimoa ja alle 6-vuotiasta pojanpoikaansa Kaarloa. Toinen syy muuttaa Turkuun oli kaupungissa asuva sisko, joka hoiti paljon Kauko Röyhkää tämän ollessa pieni. Äidin mukaan Kauko oli lapsena erityisen kiltti ja menestyi koulussa erinomaisesti. Pojanpojassa on paljon samoja piirteitä. – Kaarlo on samanlainen kuin isänsä ainakin siinä, että hän tykkää samoista leikeistä ja esiintymisestä. Hänen isänsä sepitti omia tarinoitaan jo aika pienenä, ja Kaarlo tykkää kanssa pitää puheita ja laulaa, kun minä olen siskoni kanssa yleisönä. Äiti ja poika, Marjatta Välimaa ja Kauko Röyhkä asuvat nykyisin molemmat Turussa. Marjatta Välimaa muutti Oulusta Turkuun ollakseen lähempänä poikansa perhettä ja sisartaan. Niin oman pojan kuin lastenlastenkin hyvä koulumenestys on tärkeä asia. Marjatta Välimaa on sitä ikäpolvea, jonka mielestä hyvä koulutus ja ammatti ovat kaiken a ja o. – Jukka-Pekka (Kauko) sai hyvän ylioppilastodistuksen. Siitä tykkäsin paljon, kun hän haki opiskelemaan Oulun ja Turun yliopistoihin kirjallisuutta ja pääsi molempiin sisään. Mutta siitä en tykännyt, kun hän alkoi tehdä musiikkia kesken opiskelun, vaikka hyviä laulujahan hän teki. Olen minä keikalla käynyt, Marjatta Välimaa sanoo. Isoäiti on iloinen kolmesta lapsenlapsestaan ja puhuu heistä mielellään. Kauko Röyhkällä on ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta, jotka ovat nyt 17- ja 16-vuotiaita. He asuvat Helsingissä äitinsä kanssa ja pärjäävät opinnoissaan hyvin. Kaarlo menee aina mielellään mummin luokse kylään. Röyhkä on Oulussa, entisessä kotikaupungissaan, ”oma poika”, josta maakunnan ykköslehti Kaleva kirjoittaa usein. Marjatta Välimaan tuttavat ja sukulaiset leikkaavat jutut talteen ja lähettävät ne julkkiksen äidille. Äiti on selvästi pojastaan ylpeä. ✦ Kirjallisuus on ollut Kauko Röyhkän ykkösharrastus jo nuoresta pitäen. Teininä hän luki Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumin suomennoksen lisäksi muun muassa Mika Waltarin historialliset romaanit sekä Dostojevskin Rikoksen ja rangaistuksen. Juttu myös verkossa: siltalehti.fi SILTA 1/2014 11 i s o u vv. a l h Ju 20 8.-9.2.2014 Tampere-talo Avoinna 10.00-17.00 • Liput 12 www.tampereenhaamessut.com ❤ ❤ Jotain uutta,❤ ❤ vanhaa, jotain jotain sinistä ja jotain lainattua! ❤❤ Kuva: Studio Amanda Ihanat ja edulliset hääpuvut www.jotainkaytettya.fi ❤❤ Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle JUHLAKESKUS UUDET HÄÄPUKUMALLIT 2014 nyt liikkeessämme! Varaa sovitusaikasi heti ja löydä kauden kaunein morsiuspuku laajasta valikoimastamme Itsenäisyydenk. 7–9 Tampere Ajanvaraukset puh: (03) 212 2079 www.muotitalotyynela.fi Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin Kun on aihetta juhlaan... • muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626 sähköposti: [email protected] www.mancester.fi Sadun Hoitosauna Juhla- ja polttarisauna 045-142 0521 www.sadunhoitosauna.fi [email protected] 12 SILTA 1/2014 Leena Sulonen on tottunut sytyttämään kynttilöitä Kalevankankaalla, sillä siellä lepäävät molemmat vanhemmat, isän vanhemmat ja vielä isoisän vanhemmat sisaruksineen. Heikkilöiden sukuhaudat sijaitsevat lähellä kappelia. Anneli Rikalalla on vuosi kymmenten takaisia ulkokuvia Kalevankankaalta. Tässä on edesmennyt eno Kalervo sisarensa arkun äärellä 1929. orin i on kaunis. Ku – Vanha kappel o tilaan lämpimän tu to uo sa kaareva m naustilaisuudes tunnelman ja siu alla juhlavalla arkku on kupolin Anneli Rikala vat paikalla, arvioi lonen. Su a en Le ja .) as (v teksti Pirjo Silveri kuvat Hannu Jukola ja arkistokuvat Sadan vuoden nuhteettomuus ”E ikös tuolla edessä ollut ennen parvi? Anneli Rikala mittaa katseellaan Kalevankankaan kappelia. Mieleen palaa 1950-luvun päivä, jolloin hän lauloi parvella, Kalevan yhteiskoulun kuorossa. Oppilaat olivat saattamassa luokkatoveriaan. – Nuoren oppilaan kuolema järkytti koko koulua. Lauloimme siunaustilaisuudessa Niin kuin muuttolintusen tie. Satavuotias kappeli, suunnitteluvaiheessa arkkitehdin pöydällä nimeltään Integer vitae (Nuhteeton elämältään), on kokenut monia muutoksia. Rikalan muistikuva lehteristä on oikea, sillä etuparveke poistettiin 60-luvulla krematorion rakentamisen yhteydessä. Sali ja kupolimainen kuori saivat silloin väliinsä esiripun. Nykyään suurin osa vainajista tuhkataan. – On vaikuttava hetki, kun toimitus on ohi, verhot sulkeutuvat ja arkku jää niiden taakse, Leena Sulonen sanoo. Hän myöntää joka siunaustilaisuudessa itkevänsä kaikkia rakkaitten ihmisten menetyksiä. Rikala on huomannut saman: kappe- lin penkissä herkistyy käymään mielessään läpi myös aiemmin lähteneiden läheisten kuolemaa. Sulonen, viidennen polven tamperelainen, käyttää isosta salista mieluiten nimitystä vanha kappeli. – Hautajaisia järjestävä omainen saattaa surun keskellä pelästyä, jos puhutaan isosta kappelista. Se tuntuu niin suurelta tai suureelliselta, vaikka voi sinne kokoontua pienelläkin joukolla. Oma isäni siunattiin pienessä kappelissa. Siellä arkku jää paikoilleen, kun väki lähtee pois. Tuntuu jotenkin… jotenkin karulta jättää vainaja siihen, Sulonen myöntää, ja muistot saavat veden kihoamaan silmiin. – Toisaalta arkku on niin lähellä saattoväkeä, että vainaja on siunauksen ajan konkreettisesti läsnä. Tampereen Kokouspalvelun kongressipäällikkö Leena Sulonen ja Pelastakaa Lapset ry:n eläkkeellä oleva Tampereen aluejohtaja Anneli Rikala tutustuivat vuosia sitten työkuvioissa. Kalevankangas nousi keskusteluissa usein esiin, koska paikka on molemmille tuttu ja tärkeä. Siellä lepäävät molempien vanhemmat, sinne on haudattu isovan- ”Kappelin penkissä herkistyy käymään mielessään läpi myös aiemmin lähteneiden läheisten kuolemaa.” Sata, tuhat, satatuhatta • Tampere sai satavuotiaana toisen hautausmaansa. Kalevankangas otettiin käyttöön 1880. • Sata vuotta sitten valmistui siunauskappeli, arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen Integer vitae (Nuhteeton elämältään) pohjalta. Kappelin vihkiäisiä vietettiin 31.1.1914. • Alkuun saattoväki seisoi, ja sisälle mahtui jopa 600 ihmistä. Penkit hankittiin vasta 1933. Krematoriota varten rakennuksessa tehtiin isot muutostyöt 1967. Iso kappelisali sai rinnalleen pienen, 55 istumapaikan siunaushuoneen 1984. • Kalevankankaalle on haudattu yli 100 000 vainajaa, nykyään siunauksia on noin tuhat vuodessa. SILTA 1/2014 13 Anneli Rikalan kotialbumissa on kuva myös pienten kaksosten hautajaisista 50-luvun alussa. Isä ohjaa lasta laskemaan kukkansa, Anneli äitinsä kanssa keskellä, taustalla näkyy vielä kovin autiota Kalevan kaupunginosaa. Postikorttikuva valmistuneesta kappelista Kaupungin ja tamperelaisten historiaa Yrjo Hirvonen siunaamassa Lue lisää kappelin historiasta: siltalehti.fi hempia, jopa isoisovanhempia sekä paljon muuta sukua ja ystäviä. Leena Sulonen tuntee Kalevankankaan myös matkailuoppaan näkökulmasta. Hän oli 1980-luvulla yhdessä seurakuntien kanssa suunnittelemassa opastettuja hautausmaakierroksia ja vuosikaudet niitä vetämässä. – Alkuaan ne liittyivät kukkaisviikkoihin, ensimmäinen kerta järjestettiin Tapahtumien yönä. Kierrokset päättyivät aina kappelille ja niistä tuli nopeasti hyvin suosittuja. Sulonen ymmärtää mielenkiinnon. – Täällähän näkee koko Tampereen menneisyyden ja kaupungin historian! Kierroksilla ei esitellä vain merkkihenkilöiden hautoja, vaan ihmisten tarinoiden kautta kerrotaan myös monista erikoisuuksista. Anneli Rikalaa hautausmaa kiehtoi jo lapsena. – Kun tultiin pääportista sisään, lehmuskuja oli vakuuttava. Katse osui puiden pahkoihin ja mielikuvitus lähti lentoon, kun ajatteli, että siellä on luoteja sisällä. Rikala kävelee edelleen mielellään Kalevankankaalla, katselee hautakivistä nimiä ja vuosilukuja. – Olen selvitellyt paljon sukuni historiaa vanhoista valokuvista. Yhdessä kuvassa on kaksi vauvaa, toinen heistä isoisäni Eliksen vanhin poika, toinen kauppias Seppälän poika Viljo. Kerran huomasin, että molemmat vauvat lepäävät melkein vastapäisissä haudoissa kappelin lähellä. Kiveen hakattua Rikalan perhe muutti Hämeenkyröstä Tampereelle 1876. – Isänisäni Elis Agathon oli silloin kolmevuotias. Aikuisena hän perusti kaupungin ensimmäisen elokuvateatterin Ruuskasen taloon, Anneli esittelee henkilöitä hautakivestä. – Minun isoisäni vaimo oli myös kotoisin Hämeenkyröstä, riemastuu Leena. – Jos käymme sukujamme läpi, varmasti löytyy yhteisiä tuttuja. Ja mistäs sitä tietää, vaikka isoisämme olisivat aikanaan tunteneet toisensa! Kalevankankaan hiljaiseen kaupunkiin on vuoden 1880 jälkeen muuttanut yli 100 000 asukasta. Hautausmaitten myötä seurakunnissa tiedetään yhtä ja toista ihmisten elämästä. Saman perheen jäseniä voidaan haudata eri hautoihin, milloin mistäkin syystä. Joku vaatii omaisensa viimeisen leposijan ”sen ihanan vanhan tammen juurelta”, joku ilmoittaa jo eläessään, ettei missään nimes- sä halua samaan hautaan sen tai sen sukulaisen kanssa. Joku hautaoikeuden haltija kieltää tietyn henkilön hautaamisen. Viimeiset vaiheet ovat joskus perin värikkäitä. – Toinen isoisäni Oskar kuoli 1936. Haudanhoitolasku tulee yhä hänen nimellään, koska hän oli alkuperäinen hautaoikeuden haltija, Anneli Rikalaa huvittaa. Vuosiluvut muistomerkeissä paljastavat, että Rikalan ja Sulosen edellisten polvien sukulaisia kuoli lapsena, 1800–1900-lukujen taitteessa. Suurina kuolinvuosina suru tuli perheeseen usean kerran samana vuonna. Jokaista nimeä ei ole laitettu edes kiveen, jonkun tarkka hautapaikkakin on tuntematon. Sukututkimusta tehdessään Anneli Rikala on kahlannut läpi hautaluetteloita. Niiden perusteella hän tietää, että isoisän pienenä menehtyneitä sisaruksia on haudattu pääportin lähelle, pian sen jälkeen, kun Kalevankangas oli otettu käyttöön. Monista suvun jäsenistä naisilla on myös henkilökohtaisia muistoja. Esimerkiksi Impin nimi Heikkilän sukuhaudassa saa Leena Sulosen sisällä aikaan lämpimän läikähdyksen. – Isoisän sisar oli käsityönopettaja. Hän opetti minulle lapsena kaikenlaista. Tallessa on yhä koristelautanen, johon kerran liimasimme lasinpaloja. Isän äiti Maija kuoli, kun Leena oli kuusivuotias. Mummu oli ensimmäisten Kalevankankaalla tuhkattujen joukossa. – Muistan, kuinka puhuttiin polttohautauksesta, se oli silloin uutta. Muistan myös mekon, joka minulla oli mummun hautajaisissa. Siinä oli valkoista, koska lapselle ei hankittu kokomustaa. Uurnanlaskuun en päässyt mukaan, koska oli niin kova pakkanen. ✦ SILTA 1/2014 Hyvä tyyppi 14 Ilvestyttö pitää partion elämyksistä M aria Jussila päätyi Härmälän Ilvestyttöihin kymmenen vuotta sitten, kun äiti toi hänet partion aloitustilanteeseen. Kavereiden äidit olivat tehneet yhteisen päätöksen tuoda jälkikasvun kokeilemaan, miltä partiotoiminta tuntuisi. Maria jäi koukkuun: – Partiossa tehdään paljon monenlaisia juttuja, ei vain askarrella solmuja. Harrastuksen tuomat ystävät ja elämykset ovat tärkeitä nyt 17-vuotiaalle lukiolaiselle. – Ilman tätä tuskin olisin päätynyt laskeutumaan Riihimäen vesitornista köyden avulla. Harrastus on opettanut tärkeitä taitoja, kuten ensiapua, metsässä selviytymistä ja työnhaussakin auttavaa esiintymisvarmuutta. – Partio avartaa ja opettaa suvaitsevaisuutta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Täällä hyväksytään kaikenlaiset ihmiset. Nykyään Maria Jussila katsoo asiaa partiojohtajan näkökulmasta. – Haluan olla helposti lähestyttävä. Toivottavasti nuoremmat näkevät minut ihmisenä, jolle voi tulla puhumaan mistä vain. Ilvestytöt toimivat Härmälän ja Peltolammin alueilla. Viikoittaiset kokoontumiset tapahtuvat seurakuntatiloissa. – Toiminta seurakuntien yhteydessä on perinne, ja seurakunnat tarjoavat tiloja. Toiminnan sisältöön voi itsekin vaikuttaa. Myös vanhemmille on räätälöityä ohjelmaa. ✦ TEKSTI: Asta Kettunen KUVA: Rami Marjamäki Maria Jussila kaapin päällä. Härmälän kirkon alakerran kolon kaapinovissa on partiojulisteita. Enemmän aiheesta: siltalehti.fi SILTA 1/2014 saarnavuoro hartaudella Nimet kirjoissa Monesti tuskastumiseen asti joudumme antamaan henkilötietojamme erilaisiin rekistereihin, mutta taivaan kirjoihin meidät on kirjattu kansalaisoikeuksin ilman ”planketteja”. Jeesus sanoo: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on merkitty taivaan kirjaan”. Ilmestyskirjassa todetaan, että uuteen Jerusalemiin pääsevät vain ne, joiden nimi on Karitsan elämänkirjassa. Taivaan kansalaisina ja siirtotyöläisinä maailmassa tehtävämme on toteuttaa oma osuutemme Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hän on antanut meille elämän ja tehtävän sekä varustanut meidät tekemisen lahjoilla. Elämämme ei ole vain johdantosoitto tuonpuoleiseen olotilaan. Maailmassa olemme oman elämämme sinfonian solisteja. Esityksen kauneus ja arvokkuus kasvavat sen mukaan, kuinka uhrautuvasti me kykyjämme käytämme. Laiskuus ja henkinen velttous ovat ravinnerikas kasvualusta synneille ja Jumalan tahdon vastaiselle elämälle. Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi maailmaan sekä kokemaan elämän kaikki kiusaukset ja kärsimykset. Hän oli usein uupunut, niin kuin mekin. Silloin hän vetäytyi yksinäisyyteen rukoilemaan. Lepo ja rukous virkistävät mielemme ja palauttavat voimamme. Rukous on tie Vapahtajan luo armahdettavaksi. Norjalainen pappi ja kirjailija Carl Fredrik Wisløff kirjoittaa: ”Rukous ei ole vain vierailemista Jumalan luona, vaan jatkuvaa yhdessäoloa.” Hänen mukaansa ”lakkaamatta” rukoilemisen velvoitus täyttyy, kun teemme työmme rukouksen hengessä, kuuliaisena ja kiitollisena. Näin täytämme myös rakkauden kaksoiskäskyn. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän puhuttelevat virsirunoilijan sanat: ”Mä elän laupeudesta ja armon antimista. En ansainnut mä autuutta – se tuotiin taivahista.” (virsi 275) Jeesus sanoo: ”Te ette valinneet minua, minä valitsin teidät ja tahtoni on, että lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sellaista joka pysyy. Ja kun tämän teette, Isä antaa teille kaiken, mitä te minun nimessäni pyydätte.” (Joh.15:16) Tässä on meille toimeksianto, mutta myös lupaus ja mahdollisuus säilyttää nimemme Karitsan elämänkirjassa. Kiitos Herran! ✦ Antti Punkari Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Viime keväänä Seurakuntien talossa oli muutamia keskustelutilaisuuksia Tampereen seurakuntarakenteesta. Keskustelussa oli mukana viranhaltijoita, valtuutettuja ja seurakuntalaisia. Tilaisuuksien järjestäminen keskeytyi valitusten takia, ja nyt sitten ollaan jo 4+1 -seurakuntajakomallissa. ”Kotikirkkoalueiden” hallinnolliset ratkaisut, henkilöstön järjestelyt ynnä muut asiat työllistävät päättäjiä ja henkilökuntaa seurakunnissa. Yhtymän hallintorakenteiden keventämisestä ja perussäännön uudesta sisällöstä ei ole vielä keskusteltu julkisesti. Ei kai vain ole käymässä niin, että yhtymän hallinto tekee itse ehdotuksen omasta toiminnastaan? Yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntien tulisi olla nyt aktiivisia. On vaara, että raskas keskushallinto ei kevenekään eli seurakuntajakoon johtanut prosessi, joka lähti hallinnon keventämisestä ja johtamisjärjestelmien selkeyttämisestä, jää ratkaisematta. Seurakunnat muodostavat päätöksellään seurakuntayhtymän ja määrittävät sen tehtävät. Toivottavasti 4+1 -seurakuntaa paneutuu asiaan kunnolla. Yhtymä on edelleen seurakuntien palvelija, ja isot seurakunnat voivat hyvin hoitaa itse seurakunnalliseen toimintaan liittyvät tehtävät. Seurakuntayhtymä ei ole seurakunta, vaan hallinnollinen rakennelma, joka hoitaa perussäännössä määritellyt tehtävät. Marita Karintaus Jumala elää vielä Olin kirkossa ja ihmettelin papin saarnaa. Ensin hän luki päivän tekstin, mikä on ihan hyvä. Mutta miksi sitä täytyy alkaa selitellä? Aivan kuin emme ymmärtäisi. Eikö papilla ole mitään omaperäistä kerrottavaa? Miksi täytyy olla niin sulkeutunut? Olin Sana Soi -illassa, kun siellä oli lääkäri Sakari Orava. Hänellä oli paljon kerrottavaa omasta työstään. Hän rukoilee aina ennen leikkausta, ja näin tekee moni muukin lääkäri. Jos hän epäonnistuu leikkauksessa, hän antaa Jumalankin kantaa siitä osan, koska ei muuten jaksa. Siellä sai jättää rukouspyynnöt, Leena Leppälä sairaalapastori Pirkanmaan Hoitokoti Jeesus korostaa suvaitsevaisuutta Mistä tekstistä saarnaat? Mark. 9: 38–41. Päivän tekstissä Jeesus nuhtelee opetuslapsiaan ahtaasta ajattelusta. “Joka ei ole meitä vastaan, on meidän puolellamme.”, sanoo Jeesus itse luottavaisesti ja armoa täynnä. Mikä on saarnasi näkökulma? Jumala kutsuu erilaisia ihmisiä yhteyteensä. Hän toimii yli seurakuntarajojen ja yli ihmisymmärryksen. Ihminen arvioi kaltaistaan inhimillisin silmin ja omista lähtökohdistaan, Jeesus näkee sydämen. Mitä haluat saarnassasi viestiä? Haluamme usein jakaa ihmiset “meihin” ja “noihin muihin”, parempiin ja huonompiin. Ihmisen tehtävä ei ole arvioida toisten tekojen motiiveja, merkitystä tai kelpaamista Jumalalle. Ihminen on KUVA: Hannu Jukola Lukijalta Milloin keskustellaan seurakuntayhtymän rakenteesta ja perussäännöstä? 15 oli paperi ja kynä valmiina. Minä en kirjoittanut. Minulle tuli tieto, että minäkin saan pyytää jotain, jos haluan. Pyysin apua yhteen vaivaan, joka on kiusannut minua pitkään. Sain avun, vaiva parani. Kyllä Jumala, ja myös Jeesus, kulkee täällä maan päällä meidän keskellämme tänä päivänäkin. Ei sitä tarvitse 2000 vuoden takaa hakea. Papit kertokaa näistä ihmeteoista. Päivän ilon toi kirkon kanttori. Hänellä on upea ääni, ja hän osaa laulaa. Hän soittaa urkuja ja joskus esittää sooloesityksen. Kyllä siinä menee iho kananlihalle. Tulkaa kaikki kirkkoon laulamaan näitä kauniita virsiä. Kyllä Jumala kuulee. Sanni Iltanen Kirjoita Silta-lehden yleisönosastoon! Mielipide saa olla enintään noin 1300 merkkiä välilyönteineen tai vajaa puoli liuskaa. Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta nimi ja yhteystiedot tulee mainita. Ne jäävät vain toimituksen tietoon. Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse: [email protected] tai osoitteeseen: Silta, toimitus, PL 226, 33101 Tampere. ” Ihminen kaipaa pohjimmiltaan yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista. niin pieni suuren Jumalan edessä ja ymmärtää lopulta kovin vähän siitä, kuinka Jumala maailmassa toimii. Jeesus korostaa yhteyttä ja ykseyttä, ei eripuraa ja hajaannusta. Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Näin lyhyen tekstikatkelman tulkinta on aina haasteellista. Tekstissä on monta kiintoisaa kohtaa, joita voisi avata lisää. Yritin etsiä tärkeimmän viestin, ja mielestäni se on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuudesta puhuminen saa valitettavan usein aikaan myös vastustusta. Toivon, että saarnani voisi osaltaan rakentaa yhteyttä. Löydätkö tekstistä yhtymäkohtia elämääsi? Koen olevani avarakatseinen ja salliva ihmisten erilaisille tavoille uskoa ja elää uskoaan todeksi. Olen tavannut paljon ihmisiä, joilla on kokemus ulkopuoliseksi jäämisestä, enkä ole siltä itsekään säästynyt. Ihminen kaipaa pohjimmiltaan yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista. Siksi työssäni kysyn usein, mitä voimme jakaa? Se, mikä yhdistää ihmisiä toisiinsa on merkityksellistä. Jeesus on jakamaton, ihmisten tiet hänen luokseen hyvin erilaiset. Mikä muu on tärkeää juuri nyt? Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohde on saattohoito. Kalevan seurakunnassa vietetään 9.2. Yhteisvastuukeräyksen starttia, joka koostuu aamun messusta ja klo 15 alkavasta musiikkipitoisesta keskustelutilaisuudesta nimeltään Lahjoita hyvä elämä – ajatuksia kuolemasta ja elämästä. Lämpimästi tervetuloa! Leena Leppälä saarnaa Yhteisvastuukeräyksen avausmessussa 9. helmikuuta kello 10. Kalevan kirkossa. KUVA: Hannu Jukola 16 SILTA 1/2014 tiesitkö kolumni Elina Grundström Kirjoittaja on toimittaja–kirjailija, joka palasi juurilleen, kun hänet valittiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon. Paljonko pannaan? Pispalan kirkon mainoskyltit ovat graafikko Anne Tervahaudan ja pastori Jukka-Pekka Ruusukallion käsialaa. Pispalan kyltit ovat koskettaneet ihmisiä jo 15 vuotta – Pispalan kylttien lähtökohtana on viesti, että tässä on kirkko ja tervetuloa messuun. Haluamme tuoda evankeliumin kirkon seinien ulkopuolelle ja ihmisten arkeen, miettii Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio. Sananikkarina tunnettu pastori on keksinyt mietelauseita Pispalan kirkon tauluun jo vuodesta 1998. Kylttejä on vuosien varrella kertynyt jo yli 50 kappaletta. – Ideoiminen on pitänyt mielen virkeänä. Iskulauseen keksiminen ei kuitenkaan ole minulle pakkopullaa. Taulu tehdään vasta sitten, kun on hyvä idea. Aloitteen kylttien tekemiseen antoi aikoinaan Pispalan alueneuvosto. Se ei ollut tyytyväinen epäsiistiin ilmoitustauluun, joka sijaitsi Pispalan kirkon ovella. – Kadunvarteen haluttiin kunnollinen maamerkki, joka kertoo ohikulkeville ihmisille, että tässä on kirkko. Pelkistetty muoto palvelee sanomaa Apuun kutsuttiin Kuvitella-toimiston graafikko Anne Tervahauta. Neljännen polven pispalalainen ryhtyi toimeen mielellään, vaikka muuttikin Kangasalle vuonna 2001. – Vaihdoin sanallisen viestinnän visuaaliseen sananlevitykseen, hymyilee Tervahauta, joka aiemmin toimi nuorisotyöntekijänä Härmälän seurakunnassa. Aluksi hän suunnitteli kadun varteen julistetelineen. Sen muoto ja kirkonkellot tuovat mielleyhtymän perinteisestä kirkkorakennuksesta, jollainen Pispalan kirkko ei suinkaan ole. Tervahauta on alusta asti suunnitellut myös julisteet. – Juliste on kooltaan pieni, ja siksi suunnittelu on haastavaa. Tekstin on oltava lyhyt ja kuvan selkeä, koska kyltti on pystyttävä lukemaan autosta tai ohi juostessa. ” Kielikuva on kolahtanut monelle sellaisellekin ihmiselle, joka sanoo olevansa ateisti.” Kaksikon yhteistyö on hioutunut sujuvaksi vuosien varrella. Idea lähtee aina Ruusukallion tekstistä, ja usein hänellä on ajatus myös kuvituksesta. Tervahauta tekee yleensä muutaman ehdotuksen ja lähettää vedokset Ruusukalliolle. – Pelkistetty muoto palvelee parhaiten sanomaa. Työni alkaa hiljentymisestä, miettii Tervahauta. Pastori sanoo olevansa lauseittensa takana. – Kirkkomme on sanan kirkko. Haluan myös osoittaa, että kirkko ei ole huumorintajuton laitos. Ruusukallion mukaan kielikuva on kolahtanut monelle sellaisellekin ihmiselle, joka sanoo olevansa ateisti. – Toivomme, että ihmiset ovat tulleet kosketetuiksi näiden kylttien ansiosta, miettii Ruusukallio, joka myös keksi Silta-nimen Tampereen seurakuntien uudelle seurakuntalehdelle. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA: Hannu Jukola Pispalan kyltit ovat saaneet elämän myös sosiaalisessa mediassa Tampereen seurakuntien Facebook-sivulla. Kyltti vaihtuu joka perjantai. Tutustu: facebook.com/tampereenseurakunnat Silta siltalehti.fi 1. vuosikerta •Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat •Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: [email protected] ja [email protected]. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. •Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, [email protected] Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, [email protected] •Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: [email protected], p. 0207 542 267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066 •Taitto: Kotimaa Oy •Painosmäärä: 95 000 kpl •ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu), ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), ISSN 2342-0995 (äänite) •Seuraavat lehdet ilmestyvät: 5.3., aineisto 17.2. mennessä, 2.4., aineisto 17.3. mennessä Matti Apunen, Tampereen lahja suomalaiselle mielipidekeskustelulle, käynnisti Helsingin Sanomissa uudenlaisen prosenttiliikkeen. Hän ilmoitti uudenvuoden kolumnissaan antavansa prosentin verojen jälkeisistä tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Samalla hän kehotti muitakin hyvätuloisia mukaan tähän ”prosenttiliikkeeseen”. Luin ehdotusta hölmistyneenä. En mielestäni ole erityisen antelias, mutta jos noudattaisin Apusen ohjetta, joutuisin vähentämään lahjoituksiani. Suoritin nopean laskelman. Jos keskipalkkainen suomalainen saa käteensä noin 2200 euroa kuukaudessa ja antaa edes kaksi kymppiä kuussa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastolle, prosentti tuloista on jo mennyt. Vakituisten kuukausilahjoitusten lisäksi useimmat ihmiset antavat rahaa erilaisiin keräyksiin. Soitin tuntemalleni eläkeläisrouvalle, joka oli nuorena aktiivisesti mukana alkuperäisessä prosenttiliikkeessä. Se oli 1970-luvulla syntynyt kansalaisliike, joka kannusti suomalaisia antamaan rahaa kehitysapuun. ” Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita hurskastelua, vaan riihikuivaa rahaa. Tuttavani ei ollut vuosiin ajatellut lahjoituksiaan prosentteina, mutta alkoi pyynnöstäni laskea: Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, kummilapsi kehitysmaassa – jo viides, jonka koulunkäyntiä hän on maksanut – Luonnonsuojeluliitto. Kolehtiinkin tulee usein laitettua kaksikymppinen. Lahjoituksista kertyi yli sata euroa kuussa eli yli viisi prosenttia hänen tililleen tulevasta eläkkeestä. 1970-luvulla prosentti tuntui paljolta, koska säännöllinen lahjoittaminen oli uutta ja suomalaisten tulot vain murto-osa nykyisistä. Viime vuosina suomalaisten hyväntekeväisyyteen antamat rahamäärät ovat kasvaneet muun muassa kuukausilahjoittamisen yleistyminen vuoksi. Se on hienoa. Maailman hätä ei ole hävinnyt mihinkään, ja ilmastonmuutos lisää tuhoisia luonnonkatastrofeja. Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita hurskastelua, vaan riihikuivaa rahaa. Siksi täytyy toivoa, ettei Apusen ehdottama uusi prosenttiliike laajene niin, että avustusvarat vähenevät. Pahinta on, jos Suomessa aletaan ajatella, että sosiaaliturva, kehitysapu ja lastensairaalat voidaan hoitaa kansalaiskeräyksillä ja samaan aikaan kuvitellaan, että hyväntekeväisyydeksi riittävät taskun pohjalla pyörivät kolikot. Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: siltalehti.fi/ blogi. SILTA 1/2014 LAKITOIMISTO RAJAMÄKI Pirkanmaan monipuolisin auringonsuojatuotteiden sisustusmyymälä UUTUUKSIA PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE MITTATILAUSTYÖNÄ: •Sälekaihtimet •Parveke-jaterassikaihtimet •Paneeli,rulla-jalaskosverhot •Verhokiskotja-tangot •Liuku-,taite-jatilanjako-ovet •Aurinkosuoja-jaturvakalvot •Markiisitjascreenit ym.alantuotteet KOTI KAUNIIKSI LIUKUOVET JA KAAPISTOT Suuri valikoima on esillä myymälässämme, tervetuloa! [email protected] www.kaihdinpukkila.fi KEVÄTTÄ ODOTELLESSA, KOTI KUNTOON. • kotisiivoukset • kangasverhoiltujen huonekalujen pesut • porrassiivoukset • lattianvahaukset Yli 10 vuoden kokemus! Verhoiluliike Yli-Heikkilä Verhoilua 30 vuoden kokemuksella Hyvä valikoima verhoilukankaita Nyyrikintie 1, Tampere 040 739 1822 perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre 0400 638411 l KaihdinPukkila•Viinikankatu36,33800Tampere•www.kaihdinpukkila.fi Avoinnama-pe10-17,la10-14•Puh.(03)31220900tai0400633227 keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit tukea & aPua Soita seurakuntien avunvälitykseen, p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13. täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fi tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15. Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. www.kolumbus.fi / timylihe Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi Testamenttiasiain infotilaisuus Tamperelainen seurakuntalehti 2014 Perjantaina 14.2.2013 klo 13.00-15.00 Pelastusarmeijassa, Satakunnankatu 27, Tampere Mikä sull’ on jänönen? (yli 7-vuotiaille) Satuvarjon alla: ke 5.2. klo 10.00 pe 7.2. klo 10.00 KUK-KUU! to 6.2. klo 10.00 la 8.2. klo 16.00 Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille) ke 12.2. klo 10.00 to 13.2. klo 10.00 ja 18.00 pe 14.2. klo 10.00 la 15.2. klo 14.00 Asiantunteva lakimies jakaa tietoa, mitä tulee ottaa huomioon testamenttia laadittaessa. (vauvateatteria 0-3-vuotiaille) ke 19.2. klo 10.00 to 20.2. klo 10.00 ja 14.00 pe 21.2. klo 10.00 la 22.2. klo 14.00 ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00 to 27.2. klo 10.00 pe 28.2. klo 10.00 Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285 [email protected] Mervi Juutilainen, p. 044 5205560 mervi.juutilainen @medialiike.fi Sanna Susi, p. 044 3337204 [email protected] Seuraava Silta ilmestyy 5.3. sanomalehtienjakajaa Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Lappiin. Pisimmät työsuhteet voivat alkaa huhtikuussa ja jatkua aina syyskuulle. jakelutyö on sinulle hyvä homma jos • olet täysi-ikäinen • sinulla on käytössäsi pyörä tai auto • tykkäät itsenäisestä työstä – ja kesäyöstä Huomaathan, että yötyö jättää kesäpäiväsi vapaiksi. Aiempi työkokemus ei ole välttämätön, saat työhösi hyvän opastuksen. Lue lisää ja polkaise hakemuksesi tulemaan www.250kesaduunia.fi tule tapaamaan meitä Rekrytorille 12.2. tampereen messu- ja Urheilukeskukseen D-halli, osasto 13. www.facebook.com/250kesaduunia Mediamyynti Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan! Etsimme kesätöihin yhteensä noin 250 tykkää kesäduunista 17 Alma Manu Oy on painamisen ja jakelun edelläkävijä. Yhtiöön kuuluvat lehtipainot Tampereella ja Rovaniemellä sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja Lapin varhaisjakelut. Painamme viikossa noin 3,9 miljoonaa lehteä ja jaamme 1,6 miljoonaa. Olemme osa Suomen toiseksi suurinta mediakonsernia Alma Mediaa. Lue lisää almamanu.fi PIANONVIRITYKSET Juha Yli-Knuutila Puh. 0400 669 799 [email protected] Jalkahoito kotikäyntinä 50€ (Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p. 050 558 0232 Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi – palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12 p. (03) 255 4102 p. (03) 253 1720 Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) 212 2137 Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella. www.tampereenhautauspalvelu.fi 18 SILTA 1/2014 Ilkka Heiskasen Jumala asuu muissa ihmisissä Tukkijätkäksi pukeutunut mies kävelee salintäyden yleisön eteen teatterin lavalle ja alkaa jäsentää maailmaa. Vaikka nämä jäsennykset on kirjoitettu jo 60, 50 tai 40 vuotta sitten, ovat ne vieläkin ajankohtaisia. Ajattomuus tekee klassikon. TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Harri Hinkka/ Tampereen Teatteri I lkka Heiskasen, 51, Huovisen erikoiset -monologi oli yhtä pyörremyrskyä Tampereen Teatterissa viime syksynä. Koko kehon voimalla läpi viety kaksituntinen ei hektisyydessään hengähdystaukoja tuntenut. Vauhti ja voima ovat täysin tietoisia valintoja. – Kun on yksin lavalla, niin silloin on pakko ottaa kaikki keinot käyttöön. Jotain ekstraa pitää tuoda tekstiin, joka ei ole teatteria varten kirjoitettu. Näen esittämäni Huovisen tekstit aika räiskyvinä, ne pitää viedä trombin lailla läpi vielä niin, että ylittää omat äärirajansa, Heiskanen avaa rooliaan. ”Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet”, ajatteli Veikko Huovinen vuonna 1952 ilmestyneessä Havukka-Ahon ajattelija -romaanissa korpifilosofi Konsta Pylkkäsen suulla. – Mitä kummallisemmaksi maailma muuttuu, sitä ajankohtaisemmaksi Huovisen tekstit tulevat, sanoo Huovista jo 11-vuotiaasta lähtien ahminut näyttelijä. Ilkka Heiskasen veli on tunnettu näyttelijä ja ohjaaja Kari Heiskanen, joka teki läpimurtonsa jo 30 vuotta sitten sketsiklassikossa Velipuolikuu. Sitä seurasi Mutapainin ystävät, jossa oli pikkuveljen vuoro tehdä oma läpimurtonsa. Sen jälkeen pikkuveli on tehnyt varsinkin televisiossa ja elokuvissa niin monta roolia, että ”en muista enää edes puoliakaan”. Veljekset ovat toisilleen hyvin läheisiä. – Mitä enemmän ikää tulee, sen läheisemmiksi me tulemme. Oppimista loppuun saakka Freelance-näyttelijän perhekäsitystä kuvaa hyvin se, että hän pitää lähihoitajana työskentelevän vaimonsa kolmea tytärtä ja heidän puolisoitaan yhtä lailla ominaan kuin heidän kolmea yhteistä tytärtään. – Perhe on minun tärkeintä pääomaani. Kaikkein lähimpieni kanssa vietettyä aikaa en voi vaalia liikaa. Heiskasen toinen menestys Tampereen Teatterissa on jo toista joulua täysille katsomoille esitetty Saiturin joulu. Charles Dic- Ilkka Heiskasella (oik.) on rooli Tommi Auvisen ohjaamassa, Anton Tšehovin novelleihin perustuvassa näytelmässä Aivastus, jota esitetään Tampereen Teatterissa huhtikuun loppuun saakka. Muissa rooleissa ovat Mari Turunen (vas.) ja Mikko Nousiainen. ”Minun Jumalani asuu teoissani, valinnoissani ja muissa ihmisissä. Se on hyvin yksinkertainen asia: miten kohtelee muita ihmisiä, millaisia valintoja tekee.” Ilkka Heiskanen • Syntynyt vuonna 1962 Haminassa • Vanhemmat innokkaita teatterin harrastajia ja harrastajanäyttelijöitä, jotka kohtasivat toisensa teatterin lavalla • Äiti näyttelijänä Varkauden teatterissa 1940-luvulla • Läpimurto Ylen sketsisarjassa Mutapainin ystävät vuosina 1984–85 kensin hellyttävä ja hyvin koskettava kertomus on tarina kitupiikistä, joka löytää kivettyneestä sydämestään joulun aidon, alkuperäisen hengen. Tässäkin näytelmässä Heiskanen on sen ehdoton tähti hyvin syvältä tulevan, sisäistyneen ilmaisunsa ansiosta. Näytelmän sanoma on syvällä kristinuskon ytimessä. Vaikka Heiskanen ei ihmeemmin lue Raamattua eikä kuulu kirkkoon, on hän löytänyt Raamatusta puhuttelevia kohtia. Kuten jouluevankeliumin, joka liittyy olennaisesti hänen lapsuutensa jouluihin. – Kun luen jouluevankeliumin, voin ihan selvästi nähdä paimenet kedolla, taivaalliset enkelit ja sen tallin ja seimen. Toinen mieluisa kohta Raamatussa on Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” – Minun Jumalani asuu teoissani, valinnoissani ja muissa ihmisissä. Se on hyvin yksinkertainen asia: miten kohtelee muita ihmisiä, millaisia valintoja tekee. Siitä on tässä elämässä kysymys. Oppimistahan tämä on loppuun saakka. ✦ • Jussi-palkinto parhaasta miessivuosasta elokuvassa Hiljaisuus vuonna 2011 • Näytellyt mm. tv-sarjoissa Taivaan tulet ja Kotikatu sekä elokuvissa Havukka-ahon ajattelija ja Vares • Naimisissa, kuusi tytärtä, kuusi lastenlasta • Harrastaa sauvakävelyä, polkupyöräilyä, istuskelua ja ihmettelyä SILTA 1/2014 19 15.2. Laulajapappi Bartolona Kuva: Anna Haaja Veljemme Sebastian Sulevi Sihvolan tanssiteos on kunnianosoitus kymmenen vuotta sitten kuolleelle tanssija Sebastian Kaatrasalolle. Sihvolan tanssi näyttää, miten Sebastian jatkaa elämäänsä, kun ei ole enää täällä. Tanssija kysyy myös, millaista olisi, jos hän itse ei olisi olemassa. Hautajaisissa sanotaan, että lähimmäisemme on siirtynyt “näkymättömien todistajien joukkoon”. Kansanomainen huumori näkee siirtymän valoisaksi. Pahimpienkin erehdysten tekijä pääsee ahneudestaan ja saa saman armon kuin muut. On hyvä elää, kun näkymättömät todistajat katselevat toimiamme suopeasti ja suurpiirteisesti. Mutta Sebastian ei jatka elämänsä pelkästään todistajana vaan myös opettajana. Sulevi tanssii Sebastianin johdolla. Sihvolan Sebastian-teos jakaantuu kolmeen osaan. Alku näyttää, mitä oppilas on oppinut. Keskikohta kertoo, miten oppiminen on tapahtunut. Loppu kysyy, miksi opinnot on käyty läpi. Aluksi Sihvola seisoo äänten keskellä, valon alla varjojen jou- kossa. Liike alkaa hengityksestä ja päättyy sormenpäihin. Sihvola muotoilee energiapalloja ympärilleen. Tanssija on oppinut leipomaan olemattomuutta. Sihvola istuu malttamattomasti tuolille. Opettaja tanssii videolla. Oppilas tekee perässä. Hänen reippautensa on täynnä huumoria. Suru elää yhdessä huumorin kanssa. Huumori ei siis ole selviytymiskeino vaan ihmistä kunnioittava elämäntapa ja oppimisen edellytys. Viistosti edessäni istuva nainen on itkenyt koko esityksen ajan. Sihvola kumartaa ja poistuu keskuudestamme videokuvan kautta. Sebastian on harvinainen tanssiteos. Se lohduttaa meitä etukäteen. ✦ Pertti Julkunen Tanssiteatteri MD. Koreografia ja tanssi: Sulevi Sihvola. Dramaturgia: Ville Kurki. Valosuunnittelu: Sari Mayer. Äänisuunnittelu: Niko Huttunen. Kevään esitykset: la 1.3. klo 19, ke 5.3. klo 19 ja to 6.3. klo 19 Hällä -näyttämöllä, Hämeenkatu 25. MAAKUNNAN SUURIN SUURELLA SYDÄMELLÄ 12.2. klo 9-16 Tampereen messukeskus, D-halli • vapaa sisäänpääsy, vapaa pysäköinti • Y7-nonstopbussit 20 minuutin välein, kertamaksu Katso työpaikat: www.rekrytori.fi Figaro n häid en ensi-il ta Tampe re-talo ssa Tampere-talossa ensi-iltaan tulevassa Figaron häät -oopperassa lääkäri Don Bartolon roolin esittää Esa Ruuttunen. – Olen urani aikana tehnyt monenlaisia rooleja pahiksista uskonsankareihin. Bartolo ei mitenkään hyppää noista raameista. Ensin vähän pahis, mutta muuttuu tarinan myötä poikaansa rakastavaksi isäksi, Ruuttunen analysoi. Aikanaan hän toimi kymmenen vuotta papin virassa Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Musiikkitietokirjailija Pekka Hakko on kirjoittanut Ruuttusesta henkilökuvateoksen Oopperapappi. – En ajattele rooleja tehdessäni pappiskoulutustaustaani, vaan pyrin tekemään ne ammattilaulajana niin hy“Olen läsnä koko vin kuin mahdollista. Mutta persoonanani.” ihmisenä ja kollegana olen laulaja ja pappi, hän sanoo. Mozartin Figaron häät on komedia, jonka juuret ovat vakavammat. – Alkuperäinen da Ponten näytelmähän ottaa kantaa kahteen varsin vakavaan nykyiseenkin ongelmaan, nimittäin pedofiliaan sekä hallitsijaan, joka laatii sääntönsä vain omaa etuaan ajatellen. Ruuttusen ohjelmistossa on sekä uskonnollisaiheisten oopperoiden päärooleja että hengellistä musiikkia. Figaron häät tekstittää hänen tyttärensä Laura Vierimaa. Asta Kettunen Lue lisää: siltalehti.fi Esa Ruuttunen sai rovastin arvon vuonna 2010. Kuva: Seppo JJ Sirkka 1000 saa ilmaisen rokka-aterian! • Tampereenev.lut.seurakuntienkesätyönhaku • SuurellaSydämellä-kampanja.Suomen nopeimminkasvavaauttamisbrändi! • RuokaNysse • TulejaTuTuSTu! 20 SILTA 1/2014 Yksi teatterineuvos Eila Roineen mielipaikoista on kotialttari eli pieni nurkkaus, johon on koottu ikoneja. Ne ovat matkamuistoja ympäri maailmaa. Eila Roine kantaa yhteistä vastuuta – ryöstöyrityksestä huolimatta P idetään huolta itsestämme ja toisistamme! Nämä ovat teatterineuvos Eila Roineen terveiset Silta-lehden lukijoille. Rakastettu näyttelijätär sai hiljattain asiasta karun muistutuksen. Roine yritettiin ryöstää Tampereen rautatieasemalla, kun hän oli nousemassa junaan. – Kaksi miestä törmäsi minua päin. Toinen ujutti kätensä käsilaukkuuni ja toinen sai taskusta lompakkoni. Tajusin kuitenkin heti, että kyse on ryöstöstä. Tarrasin toista miestä tiukasti raivelista kiinni. Miehet säikähtivät ja pakenivat paikalta. Lompakko lensi maahan ja ryöstö jäi yritykseksi, kertoo Roine. Roineen toiminta oli oiva osoitus mum- muenergiasta, jota teatterineuvoksella on vielä rutkasti, vaikka hän lopettikin viime keväänä TV2:n Pikku Kakkosen mummuna. Kaikki mukaan talkoisiin Tapahtuneesta huolimatta teatterineuvos jaksaa uskoa, että suurimmalla osalla ihmisistä on hyvä tahto toisiaan kohtaan. Hän on itse tästä hyvä esimerkki. Viime vuonna Roine osallistui Tampereen seurakuntien Yhteisvastuu-kampanjaan ja oli esiintyjänä Pispalan kirkossa. – Ei me täällä yksin olla, joten siksi pitää ottaa vastuuta myös muista ihmisistä. Keräys on hyvä tapa huolehtia toisista. Pienelläkin osallistumisella voi auttaa, pohtii Roi- ne ja haastaa kaikki mukaan talkoisiin. Teatterityö pitää huolen siitä, että tänä vuonna Roine ei ennätä mukaan Yhteisvastuu-tilaisuuksiin. Hän näyttelee Taimia suositussa Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä, joka menee vielä kevätkauden Tampereen Teatterissa. Pian alkavat uuden näytelmän harjoitukset. Ruotsalainen komedia saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa syksyllä. – Se kertoo anarkistisista vanhuksista, jotka kieltäytyvät lähtemästä kotoaan. Näyttelijät ovat 70–80-vuotiaita, paljastaa Roine. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA: Hannu Jukola Lue lisää Yhteisvastuusta sivulta 3 ja katso tapahtumat liitteestä tai netistä. Ensi Numerossa •Seksi puhutt aa •Kaste m kertov ekot at •Vamm a asema isen kehity smaass a Anna palautetta Siltalehdestä Anna palautetta Tampereen seurakuntien uudesta seurakuntalehdestä! Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: [email protected], kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute. :
© Copyright 2024