1. No category

Tamperelainen
seurakuntalehti
Laita lanttisi
yhteiseen kukkaroon
sivu 3 ja tapahtumaliite
1/2014
ti.fi
siltaleh
mat
kkosano
een Kir
Tamper
ään Silta
t
l
e
m
i
n
on nyt
Kauko Röyhkä:
sivut 8–10
Ilman Raamattua
meille jää
Aku Ankka
KUVA: Hannu Jukola
Kynttiläperinne
alkoi
Kalevankankaalta
sivut 12–13
Kuva: Hannu Jukola
Kuva: Hannu Jukola
Reino O.
Hyppönen löysi
mielekkään
vapaaehtoistyön
sivut 6–7
Älä aja tieltä
Pispalan
kirkon
kohdalla
sivu 16
2
SILTA 1/2014
pääkirjoitus
Kirsi Airikka
vs. päätoimittaja
Tampere 5.2.2014
Nyt tarvitaan
sillanrakentajia
V
uosi 2014 on monella tavalla uuden alku Tampereen seurakunnissa.
Tämä lehti on Silta – uusi tamperelainen seurakuntalehti. Ensimmäisessä numerossaan se saa
uutisoida lukijoille Tampereen seurakuntien uudesta seurakuntajaosta.
Tampereella on nyt neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen
helmikuu
tulevat pyhät
9.2. Kahdenlainen kylvö:
Jumalan valtakunnan työtä tehdään eri tavoin. Emme voi tietää, millainen työ lopulta
kantaa hyvää hedelmää. Jeesus opetti suvaitsemaan toisia: ”Joka ei ole meitä vastaan, on
meidän puolellamme.”
16.2. Ansaitsematon armo:
Jumala ei palkitse meitä tekojemme mukaan, vaan antaa kaiken hyvän lahjana.
23.2. Jumalan sanan kylvö:
Jeesus oli kylväjä, joka julisti Jumalan
valtakuntaa. Meidät on kutsuttu jatkamaan
sitä työtä ja luottamaan, että Jumala antaa
kasvun.
2.3. Laskiaissunnuntai – Jumalan rakkauden uhritie
Laskiaisena nautitaan tuhteja herkkuja,
että jaksettaisiin pääsiäiseen asti niukem-
5.2.–5.3.
min eväin. ’Karnevaali’ tulee latinan kielen
sanoista carne vale – jäähyväiset lihalle.
Laskeutuminen paastoon on rauhoittumista. On hyvä varata aikaa hiljaisuudelle
ja rukoukselle. Se auttaa näkemään, mikä
elämässä on tärkeää.
Jeesus kulki kohti Jerusalemia ja ristiä. Hän
suostui kulkemaan tämän tien, jotta ihmiset
tajuaisivat, miten suurta on Jumalan rakkaus. Jeesuksen seuraaminen ei aina ole
helppoa. Vaikka emme aina osaa rakastaa,
matka jatkuu Jumalan armoon luottaen.
Mu
Tuhka ista!
hartau keskiviikon
s klo 18
T
kirkos eiskon
sa
seurakunta. Seurakuntajako astui voimaan 7. tammikuuta. On aika
ryhtyä toimeen, jotta edellisten seurakuntavaalien tuloksen perusteella paperivaaleilla valittavat seurakuntaneuvostot saavat rakennettua hallinnon uusiin seurakuntiin.
Ajatuksena on, että uusi rakenne antaa entistä paremmat mahdol-
lisuudet kuunnella tamperelaisia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi tavoitellaan taloudellisia säästöjä.
Suurissa, lähes samankokoisissa toimintayksiköissä resurssit voidaan
jakaa tasapuolisesti. Toimitila- ja henkilöstökuluista pystytään säästämään niin, ettei seurakuntien perustoiminta vaarannu.
”Nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen ja tähän me tarvitsemme jokaista seurakuntalaista ja luottamushenkilöä”, vetosi
tuomiorovasti Olli Hallikainen tiedotustilaisuudessa muutama viikko sitten.
”
Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä
kosketus ihmisiin.”
5.3.
RENNOSTI RIPPIKOULUUN
Tampereen seurakuntien rippikoulun käy tänä vuonna
lähes 1400 nuorta. Rippikoulun voi käydä leirillä tai kaupungissa.
Rippikouluryhmät ovat aloitelleet kokoontumisiaan, sillä myös leiririppikouluun kuuluu muutama tapaaminen jo kevättalvella. Ensimmäisillä kerroilla
tutustutaan ja rakennetaan yhteishenkeä.
Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. elämän
tarkoitus, arvot, ihmissuhteet, Jumala ja Raamattu.
Kaikki eivät ole päässeet juuri siihen ryhmään, johon olisivat toivoneet: Leiriltä saattaa puuttua joku tärkeä kaveri tai ajankohta tuntuu huonolta. Saattaapa leiri jännittääkin. Silti rippikouluun kannattaa lähteä avoimin mielin;
useimmiten se on kokemus, joka jää loppuiäksi mieleen.
Kuva: Tuomas Koskialho
Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden ohella uudistajia
ja rakentajia ovat seurakuntien työntekijät. Suuri osa työntekijöistä
suhtautuukin uuteen seurakuntajakoon innostuneesti.
Luonnollisesti uudistukseen liittyy myös epävarmuutta ja pelkoja sekä paljon kysymyksiä. Työssä onnistuminen vaatii kaikilta sillanrakentajilta yhteistä tahtoa ja suuntaa. Katse on käännettävä tulevaisuuteen.
Käytännön toiminta seurakunnissa jatkuu entiseen tapaan. Se
viimeistään osoittaa seurakuntalaisille, että hallinto on eri asia kuin
ihmisten muodostamat yhteisöt. Kerhot, piirit ja keskusteluryhmät
tarjoavat tamperelaisille edelleen yhteyttä muihin ihmisiin. Messut,
hartaudet ja konsertit ravitsevat hengellisesti. Lähikirkot työntekijöineen ovat kaupunkilaisten tukena, kun he tarvitsevat apua. Kirkolliset toimitukset ja palvelut hoidetaan kuten ennenkin.
Rippikoulun voi käydä kaupungissa, leirillä tai ulkomailla. Tampereella rippikoulun
käy yli 80 prosenttia kaikista 15-vuotiaista.
mieltä on myös Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, joka on pohdiskellut seurakuntien jäsenyyttä kirjassaan Rohkeasti luterilainen (Kirjapaja, 2013). ”Kirkon tulevaisuus ei perustu ulkonaiseen asemaan tai
organisaatioon, vaan kristinuskon sanomaan ja sen henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen todeksi elämiseen”, kirjoittaa Häkkinen.
Edelleen kaksi kolmasosaa tamperelaisista haluaa kuulua kirkkoon. Seurakuntaan liittyminen on ollut tasaisessa nousussa vuosittain. Uusi seurakuntajako on kuin uusi työkalu seurakuntien
työkalupakissa. Kaikkia tamperelaisia kutsutaan mukaan seurakuntayhteyteen. ✦
HELMI
Tärkeintä on, että seurakunnalla on elävä kosketus ihmisiin. Tätä
Jeesus sanoi: ”Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa
sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi
elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Jos joku
tahtoo olla minun palvelijani, seuratkoon minua.
Missä minä olen, siellä on oleva myös palvelijani,
ja Isä kunnioittaa sitä, joka palvelee minua.”
(Joh. 12: 25, 26)
SILTA 1/2014
kysymystä
3
Yhteisvastuun
teemoina
saattohoito
ja Guatemala
Yhteisvastuukeräys 2014 parantaa
suomalaista saattohoitoa ja tekee ihmisoikeustyötä Guatemalassa. Keräys alkoi
helmikuun alussa.
Suomessa saattohoitoa tarvitsee vuosittain noin 15 000 parantumattomasti
sairasta ihmistä. Jokaisella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta laadukkaaseen tukeen ja hoitoon elämänsä viimeisissä hetkissä.
Suomessa on tarkoitus luoda valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Kuolevien parissa työskenteleville
järjestetään saattohoitokoulutusta sekä
perustetaan tuki- ja neuvontajärjestelmä potilaiden ja omaisten tarpeisiin.
Guatemalassa Yhteisvastuu tukee ihmisoikeustyötä alkuperäiskansojen parissa. Yhteisöjä koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan
kieleen, kulttuuriin, maahan ja palveluihin.
Yhteisvastuu on lähimmäisenrakkauden kansanliike ja evankelis-luterilaisen kirkon suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskontoon tai
poliittiseen vakaumukseen katsomatta
Suomessa ja kehitysmaissa.
Saattohoitoa
tarvitsee
15 000
ihmistä vuosittain.
Kun luet tätä, työstävät toimitussihteeri Asta Kettunen, valokuvaaja Hannu Jukola, graafikko Valpuri Tauriainen,
vs. päätoimittaja Kirsi Airikka ja ilmoitussihteeri Sari Laakso jo täydellä innolla 5. maaliskuuta ilmestyvää
seuraavaa lehteä ja valmistelevat kevään muita numeroita.
Millainen on
Sillan sävel?
❶ Kenelle uusi seurakuntalehti on
❸ Mikä näyttää hyvältä tuoreessa
tarkoitettu, vs. päätoimittaja Kirsi
Airikka?
– Silta palvelee edelleen uskollisia
Tampereen Kirkkosanomien lukijoita.
Lisäksi lehtiuudistuksella halutaan tavoitella uusia, nykyistä nuorempia lukijoita.
– Ajatuksena on, että lehti voi toimia
yhteytenä kirkkoon niillekin tamperelaisille, jotka eivät ole aktiivisesti seurakuntaelämässä mukana.
Silta-lehdessä, graafikko Valpuri
Tauriainen?
– Parasta on Tampereen seurakuntalehden ilmeen päivittäminen 2010-luvun vaatimuksia vastaavaksi. Ulkoasu
näyttää raikkaalta, uusi typografia, värit
ja graafiset elementit rytmittävät lehden kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Valokuvat pääsevät esiin entistä näyttävämmin.
❷ Mitkä ovat uuden lehden tavoitteet, toimitussihteeri Asta Kettunen?
– Tuoda ajan ilmiöitä pohdittavaksi ihmisläheisesti, innostavasti ja nykyaikaisesti. Monet aiheet tulevat esille ihmisten kautta. Samalla tietenkin
tuomme lukijoiden ulottuville monenlaista tietoa seurakuntien ja koko kirkon toiminnasta.
❹ Mikä on kuvan rooli lehdessä,
valokuvaaja Hannu Jukola?
– Kuva on pyramidin huippu. Se näkyy ensimmäisenä ja kauimmaksi.
Kuva tuo lukijan jutun äärelle. Lehtikuva kuuluu hyvän jutun, ingressin ja
kuvatekstin muodostamaan kokonaisuuteen.
– Matkalla kuvaamaan Kauko Röyhkää muistui mieleen vanha pohdin-
tani: jos lehtijuttu olisi biisi, kuva olisi
sen sävel ja juttu sanat. Sävel havahduttaa ja herättää huomion. Jos se
tempaa mukaansa, myös sanat kuunnellaan.
❺ Miten lehden tapahtumaosio on
muuttunut ja miten se nyt palvelee
kaupunkilaisia, ilmoitussihteeri Sari
Laakso?
– Kuukauden tapahtumatarjonta on
nyt helposti irrotettavassa liitteessä
lehden keskellä. Tapahtumavirtaa elävöitetään luettavammaksi kuvilla sekä
tapahtumanostoilla. Tapahtumat on
jaoteltu selkeästi paikan mukaan, kun
ne ennen olivat aikajärjestyksessä.
– Tapahtumaosiossa muutos näkyy
värikkyytenä. Ulkoasuun haettiin raikkautta. ✦
KUVA: Rami Marjamäki
60 prosenttia tuotosta menee Kirkon
Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vuosittain valittavaan
kohteeseen Suomessa ja 20 prosenttia
kirkon ja seurakuntien tekemään avustustyöhön.
Lahjoita, kanna kortesi kekoon yhteisvastuukerääjänä, avusta Yhteisvastuu-tapahtumien järjestelyissä tai järjestä oma tapahtuma. Kerääjäksi pääset
ottamalla yhteyttä oman seurakuntasi
diakoniatyöntekijään.
Lisätietoja Tampereen seurakuntien Yhteisvastuu-tapahtumista tämän lehden
tapahtumaliitteestä ja
tampereenseurakunnat.fi.
Lue lisää: yhteisvastuu.fi
Guatemalassa
Yhteisvastuu tukee muun
muassa naisten asemaa.
Kuva: Ville Asikainen/ Kirkon Ulkomaanapu
4
SILTA 1/2014
Voitto Silfverhuthille Kaiharin kulttuuripalkinto
Voitto
Silfverhuth
arvostaa sitä, että
kirkon toiminta
nähdään edelleen
osana kulttuuria.
Teologian tohtori Voitto Silfverhuth on saanut Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiön palkinnon vuoden 2013 tamperelaisesta kulttuuriteosta. Silfverhuth sai palkinnon kaksiosaisesta teoksestaan Tampereen
seurakuntahistoria. Yhtä kattavaa historiateosta ei ole toteutettu
Suomen muissa suurissa seurakunnissa.
KUVAT: Hannu Jukola
a 2013
Vuonn liittyi
n
o
kirkko ella yli
e
r
e
p
Tam
800
ä.
ihmist
Silta-lehden
verkkosivut
työn alla
Lehtiuudistuksen myötä myös seurakuntalehden verkkosivusto on julki uudessa osoitteessa siltalehti.fi. Sieltä
on löydettävissä uutisia, juttuja ja perustietoja lehdistä. Taustalla kuitenkin
tehdään uudennäköistä sivustoa, joka
avautuu samassa osoitteessa myöhemmin.
– Sillan nettiin on tulossa ainakin
parhaimmat palat lehdestä, jatkuvasti päivittyvä uutissilta sekä täydennystä
lehden artikkeleihin, kertoo vs. viestintäpäällikkö, verkkotoimittaja Virve Jylhäsalo.
Sivuista on tarkoitus tehdä paperilehden tapaan tuoreen ja raikkaan näköiset.
Näköisversioina tarjotaan jatkossa sekä kevyesti selailtavaa että näyttävämpää mutta hitaammin katseltavaa
pdf-versiota.
Entinen osoite tampereenkirkkosanomat.fi palvelee ainakin toistaiseksi juttujen ja lehtien arkistona. ✦
Mikä
eteläiselle nimeksi?
Viinikan väki on intoutunut etsimään
Tampereen eteläiselle seurakunnalle uutta nimeä. Nimeä pidetään tylsänä
ja sen etsimiseen arvellaan tarvittavan
kompassia.
Nimestä on mahdollisuus esittää
mielipiteensä tai kysymyksensä osoitteessa tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat/viinikka/seurakuntamuutos/nimikilpailu
Leikkimielisen kilpailun tuoksinassa on jo ehdotettu ainakin Peltolammin,
Johanneksen, HeViHärmän, Kristuksen,
Pyhän Delffiinin, Tapparailveksen, Pyhäjärven, Särkijärven, Pyhän Andreaksen, eteläisen, Viinikan, Kaupinojan ja
Vastustajien seurakunnan nimiä. ✦
Tuomiorovasti Olli Hallikaisen mukaan muutoksen kasvot ovat Tampereen kirkkoherrat, vasemmalta Veli-Pekka
Järvinen, Juha Vuorio, Jussi Mäkinen, Olli Hallikainen ja Kim Rantala.
Suunta olkoon yhteinen?
S
eurakuntien rakenneuudistuksen vaiheet ovat
olleet värikkäät. Eri oikeusasteisiin tehdyt valitukset kertovat tuomiorovasti Olli Hallikaisen
mukaan kysymysten ongelmallisuudesta. Vaikeudet ovat heijastuneet seurakuntaelämäänkin.
– Eteenpäin ei lähdetä rinta rottingilla,
vaan nyt alkaa sillan ja luottamuksen rakentaminen, Hallikainen korosti tammikuun alkupuolella.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi silloin valitukset kirkkohallituksen tekemästä viiden seurakunnan perustamispäätöksestä. Näin päätös astui voimaan, ja siksi uudet
Eteläinen seurakunta, Messukylän seurakunta ja Tuomiokirkkoseurakunta on perustettu 7.1.2014 alkaen. Ennallaan
säilyivät Harjun seurakunta ja Ruotsalainen seurakunta.
Samalla on lakkautettu itsenäiset Aitolahden, Hervannan, Härmälän, Kalevan, Messukylän, Pyynikin, Teiskon
ja Viinikan seurakunnat sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunta.
Päätöksen jälkeen toimeenpanosta on vielä tehty tutkintapyyntö poliisille.
Peistä on taitettu myös mediassa. ”Olennaisempaa on,
että kirkko tavoittaa seurakuntalaisensa”, kirjoitti kuitenkin Risto Moisio (Aamulehti 24.1.2014). Heidi Virtanen
oli samoilla linjoilla: ”Käytetään energia uudelleen rakentamiseen eikä ikuiseen vastustamiseen” (AL 25.1.2014).
Toimikunnat vankkureina
Kuva: Kuvaaja
Järjestelytoimikunnat vastaavat uusien seurakuntien hallinnosta, kunnes seurakuntaneuvostot on valittu. Ne teke-
vät sopimukset työntekijöiden sijoittamisesta lakkautetuista seurakunnista uusiin.
Järjestelytoimikunnat ovat jo pitäneet ensimmäiset kokouksensa ja valinneet vaalilautakunnat, jotka toimittavat
paperivaalit helmikuun puolivälissä. Seurakuntaneuvostot
kootaan viime seurakuntavaalien tulosten perusteella.
Eteläisen seurakunnan järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin kirkkoherra Jussi Mäkinen ja vaalilautakunnan johtoon Sirpa Koivisto. Tuomiokirkkoseurakunnassa vastaavat ovat Olli Hallikainen ja Pekka
Uusitalo, Messukylässä kirkkoherra Juha Vuorio ja
Heikki Päätalo.
Järjestelytoimikunnat kokoontuvat jälleen 12.2.
Seurakuntaneuvostot aloittavat toimintansa maaliskuussa ja kokoontuvat kerran kuukaudessa. Ensi marraskuussa
pidettävissä vaaleissa seurakuntalaiset valitsevat niihin uudet päättäjät.
TEKSTI: Asta Kettunen
KUVA: Hannu Jukola
Järjestelytoimikuntien pöytäkirjat uusien
seurakuntien sivuilla:
tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat
Kommentoi uudistusta
lomakkeella osoitteessa
tampereenseurakunnat.fi/seurakuntauudistus
SILTA 1/2014
Tampereen
Kirkkosanomat
on nyt
Silta
Teatteriohjaaja,
näyttelijä
Anu Panula
sekä Voitto
Silfverhuth
saivat Kalle
Kaiharin
Kulttuurisäätiön
palkinnon.
Kesätyöpaikkoja
vielä tarjolla
Poistettu laatta
palaa paikoilleen
Nuorisotyöntekijöiden ja kesäteologien paikkoihin haku on jo päättynyt.
Muiden Tampereen seurakuntayhtymän kesätyöpaikkojen hakuaika kestää
helmikuun 28. päivään asti.
Haettavana on kaikkiaan noin 200
työpaikkaa.
Kuukauden pesteinä opiskelijoille ja koululaisille on tarjolla kesäkerho-ohjaajan, Isosaaren leirikeskuksen
apuisännän, Lasten katedraalin kesäsoittajan, vanhusten asiointi- ja ulkoiluavustajan, leirin apuohjaajan ja leirikeskusisännän hommia.
Pitempiä pestejä saavat soittotaitoiset oppaat, kirkon esittelijä-vahtimestari-siivoojat ja hautausmaiden
puistotyöntekijät sekä Messukylän hautausmaan kausityönjohtaja.
Linkit ja lisätiedot löytyvät osoitteesta
tampereenseurakunnat.fi/kesatyo.
Kesätöitä voi metsästää myös Tampereen messukeskuksen D-hallissa 12.2.
järjestettävässä Rekrytori-tapahtumassa. Sen pääkumppani on Suurella Sydämellä -verkosto. ✦
Välillä poistettu pronssinen muistolaatta siirretään paikoilleen Siperian aukiolle Sana Soi -illan yhteydessä 16. helmikuuta. Laatta muistuttaa Finlaysonin
tehtaan johdon kristillisistä arvoista.
Tuomiokirkkoseurakunnan kustantama laatta poistettiin pari vuotta sitten,
koska kiinteistön omistajan mukaan se
oli liian kristillinen julkiseen tilaan. Tilalle asetettiin viime kesänä muovinen
laatta, joka kertoo myös alueen muusta historiasta.
Tuomiokirkkoseurakunnan
ja Suomen Raamattuopiston järjestämä tilaisuus
alkaa kello 18 Finlaysonin kirkossa.
Kelpaanko minä?
-aiheesta puhuu
terapeutti, kirjailija Salme Blomster. Laatan historiasta kertoo rovasti
Esa Eerola. ✦
Salme Blomster
5
Pääseekö köyhä
taivaaseen?
Tampereen seurakuntien yhteiskunnallinen työ on päättänyt järjestää kevättalven kuluessa katsomusiltoja. Niissä pohditaan, ratkaiseeko raha, onko
rahalla auttaminen oikeaa auttamista ja
voiko köyhäkin kivuta taivaaseen.
Asiantuntijoina ovat muun muassa sinä ja Google. Keskustelua ohjaavat
diakoniatyöntekijä Sari Peltonen ja pastori Ilmari Karjalainen.
12.2. puhutaan taloudesta, 19.2. säästämisestä, 5.3. köyhyydestä ja 12.3. varakkuudesta.
Yhteen kokoonnutaan keskiviikkoiltaisin kello 18–20 Seurakuntien talon
Suurella Sydämellä Klubilla, Näsilinnankatu 26:n katutasossa. Pääsy on vapaa. ✦
Tamperelaisten
kirkollisveroista
käytetään tänä
vuonna
1 020 000
euroa
lähetykseen ja
kansainväliseen
auttamiseen.
Tietoiskuja ikäihmisille
Geriatri Pirkko Jäntti puhuu lääkkeistä sekä laitos- ja kotihoidosta ikäihmisten virkistyspäivässä 5. maaliskuuta Linnainmaan seurakuntakeskuksessa.
Tilaisuus alkaa kello 11.30 ehtoollisella. Tarjolla on ruokailu, kampaaja-,
jalkahoitaja- ja hierojapalveluita sekä tietoiskuja ikäihmisille suunnatuista
palveluista. Musiikista vastaa Sirkku Heinäluoto.
Rakkaalle rintanappi
Häämessujen seurakuntien osastolla voi tehdä
hauskan rintanapin. Papit ja kanttorit ovat valmiina vastaamaan kaikkiin kysymyksiin Tampere-talossa 8.–9. helmikuuta.
Tavoitteena päästä
tuntemaan Jumalaa
Seurakuntien talon Näsin salissa 8.–
9.2. pidettävän raamattuviikonlopun
luentojen tarkoituksena on rohkaista
luottamaan Jumalaan niin hyvinä kuin
vaikeinakin aikoina.
Raamattua avaa eläkkeelle siirtynyt
opistoupseeri Olli Seppänen. Hän toimii Kansan Raamattuseuran julistustyössä avustavana työntekijänä.
Kansan Raamattuseuran ja Tuomiokirkkoseurakunnan järjestämän Raamattuviikonlopun aiheet löytyvät Daavidin elämän vaiheista ja Psalmeista. ✦
TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN
fennokauppa.fi
Moli LAAJA VALIKOIMA SUOJIA VIRTSANKARKAILUUN!
Pyydä
ILMAINEN
näyte
Varmoja
Hyvin istuvia
Hajua neutraloivia
FENNO MEDICAL OY
09 276 360
[email protected]
fennokauppa.fi
6
SILTA 1/2014
Reino O. Hyppönen tekee
mielellään vapaaehtoistyötä.
Kerran viikossa hän kulkee
RuokaNyssen matkassa
jakamassa seurakuntien
ruoka-apua. Palaute
asiakkailta on pääasiassa
myönteistä. Vakituiset
asiakkaat tervehtivät, ja se
tuntuu Hyppösestä kivalta.
Seurakuntalaisille
annettava tilaa toimia
Kirkon perinteisen
toimintamallin mukaan
pappi saarnaa tai työntekijät
järjestävät tilaisuuksia, joissa
seurakuntalaiset istuvat
penkissä. Osallistuminen
rajoittuu virsien veisaamiseen.
Kirkon uudet julkiset
linjaukset kuitenkin korostavat
seurakuntalaisten osallisuuden
merkitystä.
teksti: Pirjo Lääperi
kuvat: Hannu Jukola
T
yöntekijöiltä vaaditaan asennemuutosta, jotta seurakuntalaisten
osallisuus voi toteutua. Osallisuus
toteutuu, kun seurakuntalainen
saa tilaa toimia ja olla mukana
seurakuntayhteisön rakentamisessa.
Työntekijäkeskeisestä ajattelusta ja toimintamalleista on luovuttava. Vuorovaikutuksella on tässä
keskeinen asema.
Puhetavat paljastavat valtasuhteet
– Kielenkäytöllä on tärkeä osuus tasavertaisessa
kohtaamisessa, sanoo YTM (väit.) Päivi Thitz,
joka teki väitöskirjan seurakuntalaisten osallisuudesta.
Puhetapojen tutkimus paljastaa kielenkäyttöön
kietoutuvan vallan. Puhetapojen sävyt voivat joko
määrittää seurakuntalaisen toiminnan kohteeksi tai
kutsua häntä osallisuuteen ja kumppanuuteen.
– Työntekijät ja seurakuntalaiset keskustelivat
siitä, miten tärkeää on saada seurakuntalaisia pienryhmien vetäjiksi. Tällöin työntekijöiden puheensävy paljasti, että he ovat epävarmoja siitä, kyke-
neekö seurakuntalainen ottamaan ryhmän vetäjän
tehtävät. Mietittiin, että ehkä se onnistuu, jos työntekijä laatii valmiin ohjelmarungon. Tässäkin työntekijä määrittää, mitä toiminta on ja seurakuntalainen voi tulla mukaan, Thitz kertoo esimerkin.
Työntekijöiden puhetapa ei ole vielä muuttunut, vaan se kuvaa kirkon vanhoja ajattelumalleja, joissa seurakuntalaiset ovat toiminnan kohteita.
Muutokset eivät tapahdu hetkessä. Kirkko näyttää
olevan murrosvaiheessa, jossa puheen sisällössä halutaan korostaa seurakuntalaisten toimijuutta, mutta puhetavat vahvistavat edelleen perinteistä työntekijäkeskeistä ajattelutapaa.
Työntekijän rooli muuttuu
– 2000-luvulla työntekijäkeskeisyydestä on alettu
luopua ja korostaa seurakuntalaisten osuutta täysivaltaisina jäseninä eikä vain työntekijöiden toiminnan kohteina. Aito osallisuus tarkoittaa, että minä
seurakunnan yhteisön jäsenenä olen tasavertainen
muiden toimijoiden kanssa, Thitz sanoo.
– Seurakuntalaisten osallisuutta voidaan parantaa, kun ihmiset kohdataan aidosti ja ollaan kiinnostuneita heidän ajatuksistaan sekä annetaan tilaa
SILTA 1/2014
7
ja vaikutusmahdollisuuksia. Mallia voidaan ottaa
yhteisöfoorumeista. Tällöin työntekijät ja seurakuntalaiset rakentavat toimintaa yhdessä kumppaneina.
Innostavia esimerkkejä
Thitz mainitsee hyvänä esimerkkinä Tuomasmessun, jossa seurakuntalaisilla on keskeinen osuus
palvelutehtävissä.
Myös Suurella sydämellä -vapaaehtoistyössä
ihminen voi kertoa, mitä hän haluaa tehdä. Tämä
toimii hyvin.
”Työntekijöiltä
vaaditaan
asennemuutosta,
jotta
seurakuntalaisten
osallisuus voi
toteutua.”
Vapaaehtoistoiminnan
kynnystä
madallettava
Marja-Leena Peltola harrastaa
monenlaisia käsitöitä, muun
muassa maalaa posliinia ja
huovuttaa villaa. Seurakunnassa
hänen ideansa käsityöryhmästä
kuitenkin tyrmättiin.
RUOKANYSSE
Työntekijöiden näkökulmasta on helpompaa
rakentaa messu perinteisellä tavalla. Jos valmisteluun tulee mukaan kymmeniä seurakuntalaisia,
se vaatii vaivannäköä ja aikaa. Lisäksi ei tarkkaan
tiedetä, millainen lopputulos on.
Työntekijän rooli muuttuu tässä. Hän ei enää
pitele lankoja käsissään, vaan on mukana rakentamassa toimintaa yhdessä seurakuntalaisten kanssa.
– Tämän ajan ihminen ei halua ottaa vastaan
ylhäältä tulevaa ohjausta. Seurakuntalainen haluaa kohtaamista tasavertaisesti. Monet seurakunnan työntekijät istuvat paljon virastoissa, mikä ei
edistä vuorovaikutusta. Työntekijöiden pitäisi tulla ihmisten keskelle, jolloin vuorovaikutus lisääntyy, Thitz pohtii. ✦
• Tampereen evankelis-luterilaisen
seurakuntayhtymän diakoniakeskus välittää
elintarvikkeita yli 3 000 tamperelaistalouteen
RuokaNyssen avulla.
• RuokaNysse kiertää maanantaista torstaihin eri
puolilla Tamperetta jakamassa ruoka-apua.
• Jaettavat elintarvikkeet tulevat EU:lta ruokaapuna, ostetaan kirkollisverorahoin sekä saadaan
lahjoituksina kaupoilta.
• RuokaNyssen toiminnan mahdollistavat
vapaaehtoistyöntekijät sekä lahjoitukset
yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä.
Marja-Leena Peltola on muuttanut useita kertoja, jolloin seurakuntakin on usein vaihtunut. Seurakunta lähettää tervetuliaiskirjeen, joten kirjallinen
tiedotus pelaa.
– Lisäksi tarvitaan sillan rakentamista, että tuntee
olevansa seurakuntayhteydessä ja voi kohdata muita kristittyjä. Kun olen saapunut uutena seurakuntaan, kukaan ei ole tullut juttelemaan. Kaipaan matalan kynnyksen tapaamispaikkoja.
Peltola käy kirkossa jumalanpalveluksissa, mutta
ei ole muuten aktiivinen seurakunnassa. Hän teki
aloitteen uuden ryhmän perustamisesta, mutta idea
tuli torjutuksi.
” Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla
ihmisiä poissulkevaa.”
Marja-Leena Peltola harrastaa monenlaisia käsitöitä. Hän ehdotti seurakunnalle perustettavaksi Virsiä ja villaa -ryhmää, jossa olisi huovutettu villaa ja laulettu.
– Ehdotus ei edennyt ehkä siksi, että ohjaan joogaa. Ennakkoluuloja joogaa kohtaan ilmenee, kun
ihmiset eivät ota selvää asioista. Joogahan ei ole
uskonto, enkä ole susi lammasten vaatteissa.
Talkootyö kodin perintönä
Vapaaehtoisena
RuokaNyssessä
Reino O. Hyppösen käyntikortissa lukee tittelin
kohdalla ”itsellinen mies”, mikä kertoo siitä, että
eläkeläisenä hän voi itse valita tekemisensä.
Hyppönen on valinnut vapaaehtoistyön. Hän
kuuluu Leijoniin ja Pyhän Johanneksen ritarikuntaan, jotka ovat hyväntekeväisyysjärjestöjä. Lisäksi hän käy kerran viikossa RuokaNyssen matkassa
jakamassa seurakuntien ruoka-apua.
Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta lähetti Hyppöselle sähköpostiviestin ja kutsui mukaan
toimintaan neljä vuotta sitten. Hän on ollut eläkkeellä rakennusmestarin työstä kahdeksan vuotta,
joten mies ehtii tehdä vapaaehtoistyötä.
– Käyn maanantaisin RuokaNyssessä täyttämässä hyllyjä. Auto lähtee liikkeelle kello 10.30.
Huolehdin siitä, että hyllyissä riittää tavaraa kierroksen aikana. Ohjaan ensikertalaisia siinä, mitä
tavaraa saa ottaa ja paljonko, Hyppönen sanoo.
Tarpeellista toimintaa
– Palaute asiakkailta on pääasiassa myönteistä.
Vakituiset asiakkaat tervehtivät, ja se tuntuu kivalta. Asiakkaat vaihtavat ruokavihjeitä keskenään,
ja kerron niitä eteenpäin toisille. Olen saanut kiitosta niistä.
Ruokapaketti sisältää kuivaruokien ohella säilykkeinä sika-nautalihaa ja hernekeittoa. Lisäksi
tuoretta ruokaa tulee marketeista joskus runsaastikin, joskus ei ollenkaan.
– Säilykkeet ovat ongelma sianlihan takia, koska muslimit eivät voi syödä sitä. Tonnikalaa ei ole
enää mukana. Muslimit kyselevät myös pizzan ja
makkaroiden ainesosista.
– RuokaNyssen toiminta on todella tarpeellista. Syksyllä asiakkaita käy enemmän. Joulun aikaan monet saavat muutenkin ruoka-avustusta. ✦
Peltola on lapsuudenkodissaan oppinut yhdessä tekemistä ja toisten huomioon ottamista. Talkootyö
oli sodan aikana suorastaan elämisen edellytys. Samalla tutustuttiin toisiin ihmisiin. Hän on tehnyt
elämänsä varrella vapaaehtoistyötä urheilun, Marttojen sekä Maa- ja kotitalousnaisten piirissä.
– Kirkon vapaaehtoistoiminta ei saisi olla ihmisiä
poissulkevaa, vaan pitäisi noudattaa tasa-arvoa. Arvostan kirkon tekemää konkreettista ja hengellistä
työtä ja sen työntekijöitä.
Myönteisiä kokemuksia vapaaehtoistyöstä Peltola
sai Tuomasmessusta.
– Olen pessyt pikareita, kerännyt kolehtia, siivonnut ja rakentanut pari rukousalttaria. Tuomasmessuun oli helppoa mennä ja tuntui mukavalta
toimia yhdessä muiden kanssa.
– Seurakunnan työntekijät antavat varmasti vastuuta myös vapaaehtoisille, jos sitä haluaa ottaa ja
ideoitaan voi ehdottaa. Pitäisi ottaa huomioon erilaiset ihmiset ja pyytää myös hiljaiset ja ujot mukaan toimintaan.
Peltola toivoo seurakuntien järjestävän ryhmiä,
joissa voi harrastaa käsillä tekemistä, liikuntaa ja
keskustelua. Yhdessä laulaminenkin virkistää.
– Pelkona voi olla, kuinka tavallinen syntisäkki mahtuu pyhien joukkoon, Peltola toteaa pilke silmäkulmassaan.
8
SILTA 1/2014
SILTA 1/2014
9
RÖYHKÄN
RAAMATTU
ON VIISAS JA
TYHMÄ KIRJA
Lue Raamattua.
M
uusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä nostatti pienen kohun viime vuonna virallisen Facebook-sivunsa päivityksellä. Hän antoi ohjeita uusille musiikintekijöille, jotka haluavat pitkän uran. Nämä
kaksi sanaa saivat aikaan metelin.
Päivitys kirvoitti satoja kommentteja, joissa
ihmeteltiin moista ohjetta. Seuraavana päivänä
Röyhkä selitti asiaa näin:
– Raamattu siksi, että on hyvä kuulua johonkin iänikuiseen perinteeseen. Raamatussa on paljon viisautta, ja tyhmyyttä myös. Vertauksia löytyy joka lähtöön. Raamattu on meille kaikille yhteinen synkeä ja syvä pohjavirta. Mitä meille jää, jos ei ole Raamattua? Aku Ankka?!!
– Raamattu on minulle kulttuurimme perusteos ja merkittävä siinäkin
mielessä, että se on kaikille meille kristillisen kasvatuksen saaneille ainakin jossain määrin tuttu. Olen lukenut Raamattua vain sieltä täältä ja lainannut siitä otteita pariin kirjaani. Pidän Raamatun kielestä, sekä uuden
että 30-luvun suomennosten, ja ainakin Psalmit ovat mielestäni kaunista
runoutta.
Mutta pieni tarkennus lienee paikallaan: Röyhkä ei ole yhtään uskonnollinen eikä hän usko mihinkään yliluonnolliseen.
– En pidä siitä ajatuksesta, että Jumala kyttää meidän ihmisten elämää
ja kaikki hyvä on lähtöisin Jumalasta ja kaikki paha ihmisestä. Raamattuhan on tällaista syyllistämistä täynnä. Ihmisen pitäisi rakastaa Jumalaa,
mutta mikä Jumala on? En minä tiedä.
– Ei minulla ole Jumalaa, jolle minun pitäisi antaa kaikkeni. En usko
Jumalaan, en taivaaseen, helvettiin, en kuolemanjälkeiseen elämään. Sen
uskon, että on olemassa jokin luonnonlaki, joka pyörittää maailmaa, josta kaikki on lähtöisin.
Köyhistä on huolehdittava
Röyhkän ensimmäinen kunnon kosketus Raamattuun oli teini-iässä luettu
TEKSTI: Teemu Järventie
KUVAT: Hannu Jukola, Teemu Järventie
Pentti Saarikosken suomentama Matteuksen evankeliumi. Saarikosken suomennos kosketti juuri kirjallisten ansioidensa perusteella.
– Siitä on riisuttu kaikki turha uskonnollinen kieli niin, että asia tulee
hyvin esille. Saarikosken suomennoksessa on paljon sellaista, mitä pystyn
allekirjoittamaan.
”Raamattu on meille kaikille
yhteinen synkeä ja syvä
pohjavirta.”
Raamatun sanomassa Röyhkää viehättää erityisesti se, kuinka painokkaasti pyhä kirja tähdentää köyhistä ja heikossa asemassa olevista huolehtimista.
– Tämä on minulle tärkeä asia, sillä tulen itse melko köyhistä oloista.
Siksi arvostan paljon esimerkiksi Veikko Hurstia ja hänen työnsä jatkajaa
Heikki Hurstia. Valitettavasti monen ihmisen elämä perustuu nykyään itsekkyyteen ja oman edun ajamiseen. Kyllä menestyä saa, mutta minun
mielestäni menestymiseen kuuluu myös sosiaalinen omatunto.
Köyhistä ja vaatimattomista oloista sekä isättömyydestä huolimatta
Röyhkällä oli mielestään hyvä lapsuus.
– Meillä oli aina siistiä, turvallista ja ruokaa pöydässä. Siitä varmaankin johtuu, että en ole koskaan ollut mikään sekopää ja olen pystynyt pitämään huolen perheestäni. Lisäksi molemmat vaimoni, niin ensimmäinen
kuin tämä nykyinenkin, ovat hyvin vastuuntuntoisia ihmisiä.
Raamattu on läsnä
Uskonasiat tulivat Röyhkää lähelle 1970-luvun Oulussa, kun hänen läheinen ystävänsä Johanna tuli uskoon. Röyhkä kävi pitkiä keskusteluja ystävänsä kanssa.
Kauko Röyhkä
• Oikealta nimeltään Jukka-Pekka Välimaa
• Syntynyt vuonna 1959 Oulussa, asuu Turussa
• UraFAKTA
levyttävänä muusikkona ja kirjailijana vuodesta
1980
• Julkaissut 26 albumia, 13 romaania, yhden
• Leppälintu kuuluu hautausmaiden tyyppilajeihin,
novellikokoelman, kolme valokuvaaja Juha Metson
jos hautausmaalla on sopivia koloja tai pönttöjä. Se
kanssa tehtyä kuvakirjaa sekä kolme tietokirjaa
esittää lauluaan alkukesällä usein näkyvillä paikoilla
• Suomi-palkinto
1995, Valtion
kuten lipputangon
päässä, taidepalkinto
korkean puun latvassa
2009,
romaani Kaksi
aurinkoa, Finlandiatai kirkontornin
huipussa.
palkintoehdokkaana vuonna 1996
•
• Ville Haapasalosta kertova kirja Et kuitenkaan usko
myynyt jo yli 30 000 kappaletta. Suomen myydyin
tietokirja joulukuussa 2013
• Musiikillisia sivuprojekteja ja levytyksiä: muun
muassa kotimaisen runouden esittämiseen
•erikoistunut yhtye 500 Kiloa Lihaa, perustettu
Maritta Kuulan kanssa
•
• Uusin sivuprojekti: Uhrijuhla-yhtye, jonka toisena
•laulajana toimii Röyhkän vaimo Olga. Uhrijuhlan
•ensimmäinen levy ilmestyi 2012
• Harrastukset: musiikin kuuntelu, kirjallisuus,
matkustaminen, lenkkeily sekä vaeltaminen Lapissa
10
SILTA 1/2014
Mieleen jäi myös Pro Fide -yhtyeen konsertti, jossa jokainen bändin jäsen kertoi uskoontulostaan. Mutta silloin
olivat muun muassa muusikko nimeltä Lou Reed ja yhtye
nimeltä Captain Beefheart tulleet nuoren miehen elämään –
ja se oli menoa.
– Mutta ne keskustelut Johannan kanssa olivat hyvin antoisia. Joskin aika pian huomasin, että haluan ennemmin
rokata ja olla tyttöjen kanssa.
Raamattu on silti pysynyt läheisenä kirjana koko Röyhkän pitkän uran ajan. Se näkyy hänen lauluissaan sekä kirjoissaan, joista tieteisromaani Ocean City on selvästi uskonnollisin – ja monen mielestä yksi parhaista Röyhkän
kirjoista.
Kristinuskon vaikutus näkyy jo päähenkilön, Luukas
Rothoviuksen, nimessä. Sekä jo kirjan alussa: ”Jumalani,
miksi minut hylkäsit”, Luukas Rothovius siteeraa romaanin ensirivillä, jolloin isättömyyden vertauskuvaksi nousee
isän hylkäämän ja uhraaman pojan kulttuurisista kuvista
vahvin: Jeesus-symboliikka.
Röyhkä tietää, että tämäkin haastattelu nostattaa hämmennystä ja vastalauseita ”raamattumyönteisyytensä”
vuoksi ihan samalla tavalla kuin viimevuotinen Facebook-päivityskin.
Miestä ei moinen meteli voisi vähempää kiinnostaa.
Kunhan itse tietää, mitä tekee, ja uskoo siihen. Siinä eivät
muiden mielipiteet paina. ✦
Pojastaan ylpeä äiti
T
yylikkäästi kotimaisilla design-huonekaluilla sisustetun turkulaisyksiön oven avaa virkeä ja valpas nainen. Niin olohuoneen kuin keittiönkin íkkunasta
näkyy kaunis kansallismaisema: Turun tuomiokirkko, Aurajoki, Åbo Akademin puutaloja sekä piispantalo.
Olemme Kauko Röyhkän äidin Marjatta Välimaan,
84, kotona.
Marjatta Välimaa muutti Oulusta Turkuun ollakseen lähempänä poikaansa, tämän vaimoa ja alle 6-vuotiasta pojanpoikaansa Kaarloa. Toinen syy muuttaa Turkuun oli
kaupungissa asuva sisko, joka hoiti paljon Kauko Röyhkää
tämän ollessa pieni.
Äidin mukaan Kauko oli lapsena erityisen kiltti ja menestyi koulussa erinomaisesti. Pojanpojassa on paljon samoja piirteitä.
– Kaarlo on samanlainen kuin isänsä ainakin siinä, että
hän tykkää samoista leikeistä ja esiintymisestä. Hänen
isänsä sepitti omia tarinoitaan jo aika pienenä, ja Kaarlo
tykkää kanssa pitää puheita ja laulaa, kun minä olen siskoni kanssa yleisönä.
Äiti ja poika, Marjatta Välimaa
ja Kauko Röyhkä asuvat
nykyisin molemmat Turussa.
Marjatta Välimaa muutti
Oulusta Turkuun ollakseen
lähempänä poikansa perhettä
ja sisartaan.
Niin oman pojan kuin lastenlastenkin hyvä koulumenestys on tärkeä asia. Marjatta Välimaa on sitä ikäpolvea, jonka mielestä hyvä koulutus ja ammatti ovat kaiken a ja o.
– Jukka-Pekka (Kauko) sai hyvän ylioppilastodistuksen.
Siitä tykkäsin paljon, kun hän haki opiskelemaan Oulun
ja Turun yliopistoihin kirjallisuutta ja pääsi molempiin sisään. Mutta siitä en tykännyt, kun hän alkoi tehdä musiikkia kesken opiskelun, vaikka hyviä laulujahan hän teki.
Olen minä keikalla käynyt, Marjatta Välimaa sanoo.
Isoäiti on iloinen kolmesta lapsenlapsestaan ja puhuu
heistä mielellään. Kauko Röyhkällä on ensimmäisestä
avioliitostaan kaksi lasta, jotka ovat nyt 17- ja 16-vuotiaita.
He asuvat Helsingissä äitinsä kanssa ja pärjäävät opinnoissaan hyvin. Kaarlo menee aina mielellään mummin luokse kylään.
Röyhkä on Oulussa, entisessä kotikaupungissaan, ”oma
poika”, josta maakunnan ykköslehti Kaleva kirjoittaa
usein. Marjatta Välimaan tuttavat ja sukulaiset leikkaavat
jutut talteen ja lähettävät ne julkkiksen äidille.
Äiti on selvästi pojastaan ylpeä. ✦
Kirjallisuus on ollut Kauko Röyhkän
ykkösharrastus jo nuoresta pitäen. Teininä hän
luki Pentti Saarikosken Matteuksen evankeliumin
suomennoksen lisäksi muun muassa Mika
Waltarin historialliset romaanit sekä Dostojevskin
Rikoksen ja rangaistuksen.
Juttu myös verkossa:
siltalehti.fi
SILTA 1/2014
11
i
s
o
u
vv.
a
l
h
Ju 20
8.-9.2.2014 Tampere-talo
Avoinna 10.00-17.00 • Liput 12
www.tampereenhaamessut.com
❤
❤
Jotain uutta,❤
❤
vanhaa,
jotain
jotain sinistä ja
jotain lainattua!
❤❤
Kuva: Studio
Amanda
Ihanat ja edulliset
hääpuvut
www.jotainkaytettya.fi




















❤❤
Tiloissamme
asiakaspaikkoja
70 hengelle
JUHLAKESKUS
UUDET
HÄÄPUKUMALLIT
2014
nyt liikkeessämme!
Varaa sovitusaikasi
heti ja löydä
kauden kaunein
morsiuspuku laajasta
valikoimastamme
Itsenäisyydenk. 7–9 Tampere
Ajanvaraukset puh:
(03) 212 2079
www.muotitalotyynela.fi
Pitopalvelua
myös
haluamiinne
tiloihin
Kun on aihetta juhlaan...
• muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset
Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626
sähköposti: [email protected] www.mancester.fi
Sadun
Hoitosauna
Juhla- ja polttarisauna
045-142 0521
www.sadunhoitosauna.fi
[email protected]
12
SILTA 1/2014
Leena Sulonen on
tottunut sytyttämään
kynttilöitä
Kalevankankaalla,
sillä siellä lepäävät
molemmat vanhemmat,
isän vanhemmat ja vielä
isoisän vanhemmat
sisaruksineen.
Heikkilöiden
sukuhaudat sijaitsevat
lähellä kappelia.
Anneli Rikalalla on vuosi kymmenten
takaisia ulkokuvia Kalevankankaalta.
Tässä on edesmennyt eno Kalervo
sisarensa arkun äärellä 1929.
orin
i on kaunis. Ku
– Vanha kappel o tilaan lämpimän
tu
to
uo
sa
kaareva m
naustilaisuudes
tunnelman ja siu alla juhlavalla
arkku on kupolin Anneli Rikala
vat
paikalla, arvioi
lonen.
Su
a
en
Le
ja
.)
as
(v
teksti Pirjo Silveri
kuvat Hannu Jukola
ja arkistokuvat
Sadan vuoden
nuhteettomuus
”E
ikös tuolla edessä ollut ennen parvi?
Anneli Rikala mittaa
katseellaan Kalevankankaan kappelia. Mieleen
palaa 1950-luvun päivä,
jolloin hän lauloi parvella,
Kalevan yhteiskoulun kuorossa. Oppilaat
olivat saattamassa luokkatoveriaan.
– Nuoren oppilaan kuolema järkytti
koko koulua. Lauloimme siunaustilaisuudessa Niin kuin muuttolintusen tie.
Satavuotias kappeli, suunnitteluvaiheessa arkkitehdin pöydällä nimeltään Integer
vitae (Nuhteeton elämältään), on kokenut
monia muutoksia. Rikalan muistikuva lehteristä on oikea, sillä etuparveke poistettiin
60-luvulla krematorion rakentamisen yhteydessä. Sali ja kupolimainen kuori saivat
silloin väliinsä esiripun. Nykyään suurin
osa vainajista tuhkataan.
– On vaikuttava hetki, kun toimitus on
ohi, verhot sulkeutuvat ja arkku jää niiden
taakse, Leena Sulonen sanoo. Hän myöntää joka siunaustilaisuudessa itkevänsä
kaikkia rakkaitten ihmisten menetyksiä.
Rikala on huomannut saman: kappe-
lin penkissä herkistyy käymään mielessään
läpi myös aiemmin lähteneiden läheisten
kuolemaa.
Sulonen, viidennen polven tamperelainen, käyttää isosta salista mieluiten nimitystä vanha kappeli.
– Hautajaisia järjestävä omainen saattaa
surun keskellä pelästyä, jos puhutaan isosta kappelista. Se tuntuu niin suurelta tai
suureelliselta, vaikka voi sinne kokoontua
pienelläkin joukolla. Oma isäni siunattiin
pienessä kappelissa. Siellä arkku jää paikoilleen, kun väki lähtee pois. Tuntuu jotenkin… jotenkin karulta jättää vainaja siihen, Sulonen myöntää, ja muistot saavat
veden kihoamaan silmiin. – Toisaalta arkku on niin lähellä saattoväkeä, että vainaja on siunauksen ajan konkreettisesti läsnä.
Tampereen Kokouspalvelun kongressipäällikkö Leena Sulonen ja Pelastakaa
Lapset ry:n eläkkeellä oleva Tampereen
aluejohtaja Anneli Rikala tutustuivat vuosia sitten työkuvioissa.
Kalevankangas nousi keskusteluissa
usein esiin, koska paikka on molemmille
tuttu ja tärkeä. Siellä lepäävät molempien
vanhemmat, sinne on haudattu isovan-
”Kappelin penkissä
herkistyy käymään
mielessään läpi myös
aiemmin lähteneiden
läheisten kuolemaa.”
Sata, tuhat, satatuhatta
• Tampere sai satavuotiaana toisen hautausmaansa.
Kalevankangas otettiin käyttöön 1880.
• Sata vuotta sitten valmistui siunauskappeli,
arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen Integer vitae
(Nuhteeton elämältään) pohjalta. Kappelin vihkiäisiä
vietettiin 31.1.1914.
• Alkuun saattoväki seisoi, ja sisälle mahtui jopa 600
ihmistä. Penkit hankittiin vasta 1933. Krematoriota varten
rakennuksessa tehtiin isot muutostyöt 1967. Iso kappelisali
sai rinnalleen pienen, 55 istumapaikan siunaushuoneen
1984.
• Kalevankankaalle on haudattu yli 100 000 vainajaa, nykyään
siunauksia on noin tuhat vuodessa.
SILTA 1/2014
13
Anneli Rikalan kotialbumissa on kuva
myös pienten kaksosten hautajaisista
50-luvun alussa. Isä ohjaa lasta laskemaan
kukkansa, Anneli äitinsä kanssa keskellä,
taustalla näkyy vielä kovin autiota Kalevan
kaupunginosaa.
Postikorttikuva
valmistuneesta kappelista
Kaupungin ja
tamperelaisten historiaa
Yrjo Hirvonen
siunaamassa
Lue lisää kappelin historiasta:
siltalehti.fi
hempia, jopa isoisovanhempia sekä paljon
muuta sukua ja ystäviä.
Leena Sulonen tuntee Kalevankankaan myös matkailuoppaan näkökulmasta. Hän oli 1980-luvulla yhdessä seurakuntien kanssa
suunnittelemassa opastettuja hautausmaakierroksia ja vuosikaudet
niitä vetämässä.
– Alkuaan ne liittyivät kukkaisviikkoihin, ensimmäinen kerta järjestettiin Tapahtumien yönä. Kierrokset päättyivät aina kappelille ja
niistä tuli nopeasti hyvin suosittuja.
Sulonen ymmärtää mielenkiinnon.
– Täällähän näkee koko Tampereen menneisyyden ja kaupungin historian! Kierroksilla ei esitellä vain merkkihenkilöiden hautoja, vaan ihmisten tarinoiden kautta kerrotaan myös monista erikoisuuksista.
Anneli Rikalaa hautausmaa kiehtoi jo lapsena.
– Kun tultiin pääportista sisään, lehmuskuja oli vakuuttava. Katse
osui puiden pahkoihin ja mielikuvitus lähti lentoon, kun ajatteli, että
siellä on luoteja sisällä.
Rikala kävelee edelleen mielellään Kalevankankaalla, katselee hautakivistä nimiä ja vuosilukuja.
– Olen selvitellyt paljon sukuni historiaa vanhoista valokuvista. Yhdessä kuvassa on kaksi vauvaa, toinen heistä isoisäni Eliksen
vanhin poika, toinen kauppias Seppälän poika Viljo. Kerran huomasin, että molemmat vauvat lepäävät melkein vastapäisissä haudoissa
kappelin lähellä.
Kiveen hakattua
Rikalan perhe muutti Hämeenkyröstä
Tampereelle 1876.
– Isänisäni Elis Agathon oli silloin kolmevuotias. Aikuisena hän perusti kaupungin ensimmäisen elokuvateatterin Ruuskasen taloon, Anneli esittelee henkilöitä
hautakivestä.
– Minun isoisäni vaimo oli myös kotoisin Hämeenkyröstä, riemastuu Leena.
– Jos käymme sukujamme läpi, varmasti
löytyy yhteisiä tuttuja. Ja mistäs sitä tietää,
vaikka isoisämme olisivat aikanaan tunteneet toisensa!
Kalevankankaan hiljaiseen kaupunkiin on vuoden 1880 jälkeen muuttanut yli
100 000 asukasta. Hautausmaitten myötä
seurakunnissa tiedetään yhtä ja toista ihmisten elämästä.
Saman perheen jäseniä voidaan haudata
eri hautoihin, milloin mistäkin syystä. Joku
vaatii omaisensa viimeisen leposijan ”sen
ihanan vanhan tammen juurelta”, joku ilmoittaa jo eläessään, ettei missään nimes-
sä halua samaan hautaan sen tai sen sukulaisen kanssa. Joku hautaoikeuden haltija
kieltää tietyn henkilön hautaamisen. Viimeiset vaiheet ovat joskus perin värikkäitä.
– Toinen isoisäni Oskar kuoli 1936.
Haudanhoitolasku tulee yhä hänen nimellään, koska hän oli alkuperäinen hautaoikeuden haltija, Anneli Rikalaa huvittaa.
Vuosiluvut muistomerkeissä paljastavat,
että Rikalan ja Sulosen edellisten polvien
sukulaisia kuoli lapsena, 1800–1900-lukujen taitteessa. Suurina kuolinvuosina suru
tuli perheeseen usean kerran samana vuonna.
Jokaista nimeä ei ole laitettu edes kiveen, jonkun tarkka hautapaikkakin on
tuntematon. Sukututkimusta tehdessään
Anneli Rikala on kahlannut läpi hautaluetteloita. Niiden perusteella hän tietää,
että isoisän pienenä menehtyneitä sisaruksia on haudattu pääportin lähelle, pian
sen jälkeen, kun Kalevankangas oli otettu käyttöön.
Monista suvun jäsenistä naisilla on
myös henkilökohtaisia muistoja. Esimerkiksi Impin nimi Heikkilän sukuhaudassa
saa Leena Sulosen sisällä aikaan lämpimän
läikähdyksen.
– Isoisän sisar oli käsityönopettaja. Hän
opetti minulle lapsena kaikenlaista. Tallessa on yhä koristelautanen, johon kerran liimasimme lasinpaloja.
Isän äiti Maija kuoli, kun Leena oli kuusivuotias. Mummu oli ensimmäisten Kalevankankaalla tuhkattujen joukossa.
– Muistan, kuinka puhuttiin polttohautauksesta, se oli silloin uutta. Muistan
myös mekon, joka minulla oli mummun
hautajaisissa. Siinä oli valkoista, koska lapselle ei hankittu kokomustaa. Uurnanlaskuun en päässyt mukaan, koska oli niin
kova pakkanen. ✦
SILTA 1/2014
Hyvä tyyppi
14
Ilvestyttö pitää partion elämyksistä
M
aria Jussila päätyi Härmälän Ilvestyttöihin kymmenen vuotta sitten, kun äiti toi hänet partion aloitustilanteeseen. Kavereiden äidit
olivat tehneet yhteisen päätöksen
tuoda jälkikasvun kokeilemaan,
miltä partiotoiminta tuntuisi.
Maria jäi koukkuun:
– Partiossa tehdään paljon monenlaisia juttuja, ei vain askarrella solmuja.
Harrastuksen tuomat ystävät ja elämykset ovat tärkeitä nyt
17-vuotiaalle lukiolaiselle.
– Ilman tätä tuskin olisin päätynyt laskeutumaan Riihimäen vesitornista köyden avulla.
Harrastus on opettanut tärkeitä taitoja, kuten ensiapua, metsässä selviytymistä ja työnhaussakin auttavaa esiintymisvarmuutta.
– Partio avartaa ja opettaa suvaitsevaisuutta kaikenlaisia ihmisiä kohtaan. Täällä hyväksytään kaikenlaiset ihmiset.
Nykyään Maria Jussila katsoo asiaa partiojohtajan näkökulmasta.
– Haluan olla helposti lähestyttävä. Toivottavasti nuoremmat
näkevät minut ihmisenä, jolle voi tulla puhumaan mistä vain.
Ilvestytöt toimivat Härmälän ja Peltolammin alueilla. Viikoittaiset kokoontumiset tapahtuvat seurakuntatiloissa.
– Toiminta seurakuntien yhteydessä on perinne, ja seurakunnat tarjoavat tiloja. Toiminnan sisältöön voi itsekin vaikuttaa.
Myös vanhemmille on räätälöityä ohjelmaa. ✦
TEKSTI: Asta Kettunen
KUVA: Rami Marjamäki
Maria Jussila
kaapin päällä.
Härmälän kirkon
alakerran kolon
kaapinovissa on
partiojulisteita.
Enemmän aiheesta:
siltalehti.fi
SILTA 1/2014
saarnavuoro
hartaudella
Nimet kirjoissa
Monesti tuskastumiseen asti joudumme antamaan
henkilötietojamme erilaisiin rekistereihin, mutta taivaan kirjoihin meidät on kirjattu kansalaisoikeuksin ilman ”planketteja”.
Jeesus sanoo: ”Iloitkaa siitä, että teidän nimenne on
merkitty taivaan kirjaan”. Ilmestyskirjassa todetaan,
että uuteen Jerusalemiin pääsevät vain ne, joiden
nimi on Karitsan elämänkirjassa.
Taivaan kansalaisina ja siirtotyöläisinä maailmassa tehtävämme on toteuttaa oma osuutemme Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hän on antanut meille
elämän ja tehtävän sekä varustanut meidät tekemisen
lahjoilla.
Elämämme ei ole vain johdantosoitto tuonpuoleiseen olotilaan. Maailmassa olemme oman elämämme
sinfonian solisteja. Esityksen kauneus ja arvokkuus
kasvavat sen mukaan, kuinka uhrautuvasti me kykyjämme käytämme. Laiskuus ja henkinen velttous ovat
ravinnerikas kasvualusta synneille ja Jumalan tahdon
vastaiselle elämälle.
Jumala tuli Kristuksessa ihmiseksi maailmaan sekä
kokemaan elämän kaikki kiusaukset ja kärsimykset.
Hän oli usein uupunut, niin kuin mekin. Silloin hän
vetäytyi yksinäisyyteen rukoilemaan. Lepo ja rukous
virkistävät mielemme ja palauttavat voimamme. Rukous on tie Vapahtajan luo armahdettavaksi.
Norjalainen pappi ja kirjailija Carl Fredrik Wisløff
kirjoittaa: ”Rukous ei ole vain vierailemista Jumalan
luona, vaan jatkuvaa yhdessäoloa.” Hänen mukaansa ”lakkaamatta” rukoilemisen velvoitus täyttyy, kun
teemme työmme rukouksen hengessä, kuuliaisena ja
kiitollisena. Näin täytämme myös rakkauden kaksoiskäskyn.
Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän puhuttelevat virsirunoilijan sanat: ”Mä elän laupeudesta ja armon antimista. En ansainnut mä autuutta – se tuotiin
taivahista.” (virsi 275)
Jeesus sanoo: ”Te ette valinneet minua, minä valitsin teidät ja tahtoni on, että lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sellaista joka pysyy. Ja kun tämän teette,
Isä antaa teille kaiken, mitä te minun nimessäni pyydätte.” (Joh.15:16)
Tässä on meille toimeksianto, mutta myös lupaus ja
mahdollisuus säilyttää nimemme Karitsan elämänkirjassa. Kiitos Herran! ✦
Antti Punkari
Tampereen seurakuntien yhteisen
kirkkovaltuuston jäsen
Viime keväänä Seurakuntien talossa oli
muutamia keskustelutilaisuuksia Tampereen
seurakuntarakenteesta.
Keskustelussa oli mukana viranhaltijoita, valtuutettuja ja
seurakuntalaisia. Tilaisuuksien
järjestäminen keskeytyi valitusten
takia, ja nyt sitten ollaan jo 4+1
-seurakuntajakomallissa. ”Kotikirkkoalueiden” hallinnolliset ratkaisut, henkilöstön järjestelyt ynnä
muut asiat työllistävät päättäjiä ja
henkilökuntaa seurakunnissa.
Yhtymän hallintorakenteiden
keventämisestä ja perussäännön
uudesta sisällöstä ei ole vielä keskusteltu julkisesti. Ei kai vain ole
käymässä niin, että yhtymän hallinto tekee itse ehdotuksen omasta
toiminnastaan?
Yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntien tulisi olla nyt aktiivisia.
On vaara, että raskas keskushallinto
ei kevenekään eli seurakuntajakoon johtanut prosessi, joka lähti
hallinnon keventämisestä ja johtamisjärjestelmien selkeyttämisestä,
jää ratkaisematta.
Seurakunnat muodostavat
päätöksellään seurakuntayhtymän
ja määrittävät sen tehtävät. Toivottavasti 4+1 -seurakuntaa paneutuu
asiaan kunnolla. Yhtymä on edelleen seurakuntien palvelija, ja isot
seurakunnat voivat hyvin hoitaa
itse seurakunnalliseen toimintaan liittyvät tehtävät. Seurakuntayhtymä ei ole seurakunta, vaan
hallinnollinen rakennelma, joka
hoitaa perussäännössä määritellyt
tehtävät.
Marita Karintaus
Jumala
elää vielä
Olin kirkossa ja ihmettelin papin
saarnaa. Ensin hän luki päivän
tekstin, mikä on ihan hyvä. Mutta
miksi sitä täytyy alkaa selitellä?
Aivan kuin emme ymmärtäisi.
Eikö papilla ole mitään omaperäistä kerrottavaa? Miksi täytyy olla
niin sulkeutunut?
Olin Sana Soi -illassa, kun siellä
oli lääkäri Sakari Orava. Hänellä oli
paljon kerrottavaa omasta työstään.
Hän rukoilee aina ennen leikkausta, ja näin tekee moni muukin
lääkäri. Jos hän epäonnistuu leikkauksessa, hän antaa Jumalankin
kantaa siitä osan, koska ei muuten
jaksa.
Siellä sai jättää rukouspyynnöt,
Leena Leppälä
sairaalapastori
Pirkanmaan Hoitokoti
Jeesus korostaa
suvaitsevaisuutta
Mistä tekstistä saarnaat?
Mark. 9: 38–41. Päivän tekstissä Jeesus nuhtelee opetuslapsiaan ahtaasta ajattelusta. “Joka ei ole
meitä vastaan, on meidän puolellamme.”, sanoo
Jeesus itse luottavaisesti ja armoa täynnä.
Mikä on saarnasi näkökulma?
Jumala kutsuu erilaisia ihmisiä yhteyteensä. Hän
toimii yli seurakuntarajojen ja yli ihmisymmärryksen. Ihminen arvioi kaltaistaan inhimillisin silmin ja omista lähtökohdistaan, Jeesus näkee sydämen.
Mitä haluat saarnassasi viestiä?
Haluamme usein jakaa ihmiset “meihin” ja “noihin muihin”, parempiin ja huonompiin. Ihmisen
tehtävä ei ole arvioida toisten tekojen motiiveja,
merkitystä tai kelpaamista Jumalalle. Ihminen on
KUVA: Hannu Jukola
Lukijalta
Milloin
keskustellaan
seurakuntayhtymän
rakenteesta ja
perussäännöstä?
15
oli paperi ja kynä valmiina. Minä en
kirjoittanut. Minulle tuli tieto, että
minäkin saan pyytää jotain, jos haluan. Pyysin apua yhteen vaivaan,
joka on kiusannut minua pitkään.
Sain avun, vaiva parani.
Kyllä Jumala, ja myös Jeesus, kulkee täällä maan päällä meidän keskellämme tänä päivänäkin. Ei sitä
tarvitse 2000 vuoden takaa hakea.
Papit kertokaa näistä ihmeteoista.
Päivän ilon toi kirkon kanttori.
Hänellä on upea ääni, ja hän osaa
laulaa. Hän soittaa urkuja ja joskus
esittää sooloesityksen. Kyllä siinä
menee iho kananlihalle.
Tulkaa kaikki kirkkoon laulamaan näitä kauniita virsiä. Kyllä
Jumala kuulee.
Sanni Iltanen
Kirjoita
Silta-lehden
yleisönosastoon!
Mielipide saa olla enintään noin
1300 merkkiä välilyönteineen tai
vajaa puoli liuskaa.
Kirjoittaja voi käyttää nimimerkkiä, mutta nimi ja yhteystiedot
tulee mainita. Ne jäävät vain toimituksen tietoon.
Lähetä kirjoituksesi sähköpostitse: [email protected] tai osoitteeseen:
Silta, toimitus, PL 226, 33101
Tampere.
” Ihminen kaipaa
pohjimmiltaan
yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista.
niin pieni suuren Jumalan edessä ja ymmärtää lopulta kovin vähän siitä, kuinka Jumala maailmassa toimii. Jeesus korostaa yhteyttä ja ykseyttä, ei
eripuraa ja hajaannusta.
Oliko tekstissä jotain vaikeaa?
Näin lyhyen tekstikatkelman tulkinta on aina
haasteellista. Tekstissä on monta kiintoisaa kohtaa, joita voisi avata lisää. Yritin etsiä tärkeimmän
viestin, ja mielestäni se on suvaitsevaisuus. Suvaitsevaisuudesta puhuminen saa valitettavan
usein aikaan myös vastustusta. Toivon, että saarnani voisi osaltaan rakentaa yhteyttä.
Löydätkö tekstistä yhtymäkohtia elämääsi?
Koen olevani avarakatseinen ja salliva ihmisten erilaisille tavoille uskoa ja elää uskoaan todeksi. Olen tavannut paljon ihmisiä, joilla on kokemus
ulkopuoliseksi jäämisestä, enkä ole siltä itsekään
säästynyt.
Ihminen kaipaa pohjimmiltaan yhteyttä ja hyväksytyksi tulemista. Siksi työssäni kysyn usein,
mitä voimme jakaa? Se, mikä yhdistää ihmisiä toisiinsa on merkityksellistä. Jeesus on jakamaton,
ihmisten tiet hänen luokseen hyvin erilaiset.
Mikä muu on tärkeää juuri nyt?
Vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen kotimaan
kohde on saattohoito. Kalevan seurakunnassa vietetään 9.2. Yhteisvastuukeräyksen starttia, joka
koostuu aamun messusta ja klo 15 alkavasta musiikkipitoisesta keskustelutilaisuudesta nimeltään
Lahjoita hyvä elämä – ajatuksia kuolemasta ja elämästä. Lämpimästi tervetuloa!
Leena Leppälä saarnaa Yhteisvastuukeräyksen
avausmessussa 9. helmikuuta kello 10. Kalevan
kirkossa.
KUVA: Hannu Jukola
16
SILTA 1/2014
tiesitkö
kolumni
Elina Grundström
Kirjoittaja on toimittaja–kirjailija,
joka palasi juurilleen, kun hänet
valittiin journalistiikan vierailijaprofessoriksi Tampereen yliopistoon.
Paljonko
pannaan?
Pispalan kirkon mainoskyltit ovat graafikko Anne Tervahaudan ja pastori Jukka-Pekka Ruusukallion
käsialaa.
Pispalan kyltit ovat koskettaneet
ihmisiä jo 15 vuotta
– Pispalan kylttien lähtökohtana
on viesti, että tässä on kirkko ja tervetuloa messuun. Haluamme tuoda
evankeliumin kirkon seinien ulkopuolelle ja ihmisten arkeen, miettii Harjun seurakunnan kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio.
Sananikkarina tunnettu pastori on
keksinyt mietelauseita Pispalan kirkon tauluun jo vuodesta 1998. Kylttejä on vuosien varrella kertynyt jo yli
50 kappaletta.
– Ideoiminen on pitänyt mielen
virkeänä. Iskulauseen keksiminen ei
kuitenkaan ole minulle pakkopullaa.
Taulu tehdään vasta sitten, kun on
hyvä idea.
Aloitteen kylttien tekemiseen antoi
aikoinaan Pispalan alueneuvosto. Se
ei ollut tyytyväinen epäsiistiin ilmoitustauluun, joka sijaitsi Pispalan kirkon ovella.
– Kadunvarteen haluttiin kunnollinen maamerkki, joka kertoo ohikulkeville ihmisille, että tässä on kirkko.
Pelkistetty muoto
palvelee sanomaa
Apuun kutsuttiin Kuvitella-toimiston
graafikko Anne Tervahauta. Neljännen polven pispalalainen ryhtyi toimeen mielellään, vaikka muuttikin
Kangasalle vuonna 2001.
– Vaihdoin sanallisen viestinnän visuaaliseen sananlevitykseen, hymyilee Tervahauta, joka aiemmin toimi
nuorisotyöntekijänä Härmälän seurakunnassa.
Aluksi hän suunnitteli kadun
varteen julistetelineen. Sen muoto ja
kirkonkellot tuovat mielleyhtymän
perinteisestä
kirkkorakennuksesta,
jollainen Pispalan kirkko ei suinkaan
ole.
Tervahauta on alusta asti suunnitellut myös julisteet.
– Juliste on kooltaan pieni, ja siksi suunnittelu on haastavaa. Tekstin
on oltava lyhyt ja kuvan selkeä, koska
kyltti on pystyttävä lukemaan autosta
tai ohi juostessa.
” Kielikuva on kolahtanut
monelle sellaisellekin ihmiselle,
joka sanoo olevansa ateisti.”
Kaksikon yhteistyö on hioutunut
sujuvaksi vuosien varrella. Idea lähtee
aina Ruusukallion tekstistä, ja usein
hänellä on ajatus myös kuvituksesta.
Tervahauta tekee yleensä muutaman
ehdotuksen ja lähettää vedokset Ruusukalliolle.
– Pelkistetty muoto palvelee parhaiten sanomaa. Työni alkaa hiljentymisestä, miettii Tervahauta.
Pastori sanoo olevansa lauseittensa takana.
– Kirkkomme on sanan kirkko. Haluan myös osoittaa, että kirkko ei ole
huumorintajuton laitos.
Ruusukallion mukaan kielikuva on
kolahtanut monelle sellaisellekin ihmiselle, joka sanoo olevansa ateisti.
– Toivomme, että ihmiset ovat tulleet kosketetuiksi näiden kylttien ansiosta, miettii Ruusukallio, joka myös
keksi Silta-nimen Tampereen seurakuntien uudelle seurakuntalehdelle.
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVA: Hannu Jukola
Pispalan kyltit ovat
saaneet elämän myös
sosiaalisessa mediassa
Tampereen seurakuntien
Facebook-sivulla. Kyltti
vaihtuu joka perjantai. Tutustu:
facebook.com/tampereenseurakunnat
Silta
siltalehti.fi
1. vuosikerta
•Kustantaja/ julkaisija:
Tampereen ev. lut. seurakunnat
•Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970,
toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716,
s-posti: [email protected] ja [email protected].
Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226,
33101 Tampere.
•Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus:
Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, [email protected]
Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300,
[email protected]
•Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy.
Jakelupalaute: [email protected],
p. 0207 542 267
Osoitteellinen jakelu: Itella Oy,
tilaukset: [email protected], p. 040 804 8066
•Taitto: Kotimaa Oy
•Painosmäärä: 95 000 kpl
•ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu),
ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu),
ISSN 2342-0995 (äänite)
•Seuraavat lehdet ilmestyvät:
5.3., aineisto 17.2. mennessä,
2.4., aineisto 17.3. mennessä
Matti Apunen, Tampereen lahja suomalaiselle
mielipidekeskustelulle, käynnisti Helsingin Sanomissa uudenlaisen prosenttiliikkeen.
Hän ilmoitti uudenvuoden kolumnissaan antavansa prosentin verojen jälkeisistä tuloistaan hyväntekeväisyyteen. Samalla hän kehotti muitakin
hyvätuloisia mukaan tähän ”prosenttiliikkeeseen”.
Luin ehdotusta hölmistyneenä. En mielestäni ole
erityisen antelias, mutta jos noudattaisin Apusen
ohjetta, joutuisin vähentämään lahjoituksiani.
Suoritin nopean laskelman. Jos keskipalkkainen
suomalainen saa käteensä noin 2200 euroa kuukaudessa ja antaa edes kaksi kymppiä kuussa esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastolle, prosentti tuloista on jo mennyt. Vakituisten
kuukausilahjoitusten lisäksi useimmat ihmiset antavat rahaa erilaisiin keräyksiin.
Soitin tuntemalleni eläkeläisrouvalle, joka oli
nuorena aktiivisesti mukana alkuperäisessä prosenttiliikkeessä. Se oli 1970-luvulla syntynyt kansalaisliike, joka kannusti suomalaisia antamaan rahaa
kehitysapuun.
” Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita
hurskastelua, vaan
riihikuivaa rahaa.
Tuttavani ei ollut vuosiin ajatellut lahjoituksiaan
prosentteina, mutta alkoi pyynnöstäni laskea: Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, kummilapsi kehitysmaassa – jo viides, jonka koulunkäyntiä hän on maksanut – Luonnonsuojeluliitto.
Kolehtiinkin tulee usein laitettua kaksikymppinen.
Lahjoituksista kertyi yli sata euroa kuussa eli yli
viisi prosenttia hänen tililleen tulevasta eläkkeestä.
1970-luvulla prosentti tuntui paljolta, koska
säännöllinen lahjoittaminen oli uutta ja suomalaisten tulot vain murto-osa nykyisistä.
Viime vuosina suomalaisten hyväntekeväisyyteen antamat rahamäärät ovat kasvaneet muun
muassa kuukausilahjoittamisen yleistyminen
vuoksi. Se on hienoa.
Maailman hätä ei ole hävinnyt mihinkään, ja ilmastonmuutos lisää tuhoisia luonnonkatastrofeja.
Ihmishenkien pelastamiseen ei tarvita hurskastelua, vaan riihikuivaa rahaa.
Siksi täytyy toivoa, ettei Apusen ehdottama uusi
prosenttiliike laajene niin, että avustusvarat vähenevät.
Pahinta on, jos Suomessa aletaan ajatella, että
sosiaaliturva, kehitysapu ja lastensairaalat voidaan
hoitaa kansalaiskeräyksillä ja samaan aikaan kuvitellaan, että hyväntekeväisyydeksi riittävät taskun
pohjalla pyörivät kolikot.
Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: siltalehti.fi/
blogi.
SILTA 1/2014
LAKITOIMISTO
RAJAMÄKI
Pirkanmaan monipuolisin
auringonsuojatuotteiden sisustusmyymälä
UUTUUKSIA PARVEKKEILLE JA TERASSEILLE
MITTATILAUSTYÖNÄ:
•Sälekaihtimet
•Parveke-jaterassikaihtimet
•Paneeli,rulla-jalaskosverhot
•Verhokiskotja-tangot
•Liuku-,taite-jatilanjako-ovet
•Aurinkosuoja-jaturvakalvot
•Markiisitjascreenit
ym.alantuotteet
KOTI KAUNIIKSI
LIUKUOVET JA KAAPISTOT
Suuri valikoima on esillä
myymälässämme, tervetuloa!
[email protected]
www.kaihdinpukkila.fi
KEVÄTTÄ ODOTELLESSA, KOTI KUNTOON.
• kotisiivoukset
• kangasverhoiltujen
huonekalujen pesut
• porrassiivoukset
• lattianvahaukset
Yli 10 vuoden kokemus!
Verhoiluliike
Yli-Heikkilä
Verhoilua 30 vuoden kokemuksella
Hyvä valikoima verhoilukankaita
Nyyrikintie 1, Tampere
040 739 1822
perunkirjoitukset ja
perinnönjaot
l avioerot ja ositukset
l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat
l testamentit, avioehdot ja
edunvalvontavaltuutukset
l kauppakirjat ja sopimukset
l riitaoikeudenkäynnit
l rikosoikeudenkäynnit
Maksuton puhelin- ja
sähköpostineuvonta
Itsenäisyydenkatu 2, Tre
0400 638411
l
KaihdinPukkila•Viinikankatu36,33800Tampere•www.kaihdinpukkila.fi
Avoinnama-pe10-17,la10-14•Puh.(03)31220900tai0400633227
keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit
tukea & aPua
Soita seurakuntien avunvälitykseen, p. 03 219 0711
arkisin klo 9–13.
täytä avunpyyntölomake
osoitteessa suurellasydamella.fi
tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa,
Näsilinnankatu 26, arkisin
klo 9–15.
Mahdollisuus kotitalousvähennykseen.
www.kolumbus.fi / timylihe
Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi
Testamenttiasiain
infotilaisuus
Tamperelainen
seurakuntalehti
2014
Perjantaina 14.2.2013 klo 13.00-15.00
Pelastusarmeijassa, Satakunnankatu 27, Tampere
Mikä sull’ on jänönen? (yli 7-vuotiaille) Satuvarjon alla:
ke 5.2. klo 10.00 pe 7.2. klo 10.00
KUK-KUU!
to 6.2. klo 10.00
la 8.2. klo 16.00
Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille)
ke 12.2. klo 10.00
to 13.2. klo 10.00
ja 18.00
pe 14.2. klo 10.00
la 15.2. klo 14.00
Asiantunteva lakimies jakaa tietoa,
mitä tulee ottaa huomioon testamenttia laadittaessa.
(vauvateatteria 0-3-vuotiaille)
ke 19.2. klo 10.00
to 20.2. klo 10.00 ja 14.00
pe 21.2. klo 10.00
la 22.2. klo 14.00
ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00
to 27.2. klo 10.00
pe 28.2. klo 10.00
Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com
Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere
Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285 [email protected]
Mervi Juutilainen,
p. 044 5205560
mervi.juutilainen
@medialiike.fi
Sanna Susi,
p. 044 3337204
[email protected]
Seuraava Silta ilmestyy 5.3.
sanomalehtienjakajaa
Pirkanmaalle, Satakuntaan ja Lappiin. Pisimmät työsuhteet
voivat alkaa huhtikuussa ja jatkua aina syyskuulle.
jakelutyö on sinulle hyvä homma jos
• olet täysi-ikäinen
• sinulla on käytössäsi pyörä tai auto
• tykkäät itsenäisestä työstä – ja kesäyöstä
Huomaathan, että yötyö jättää kesäpäiväsi vapaiksi. Aiempi työkokemus ei ole välttämätön, saat työhösi hyvän opastuksen. Lue
lisää ja polkaise hakemuksesi tulemaan www.250kesaduunia.fi
tule tapaamaan meitä Rekrytorille 12.2. tampereen messu- ja
Urheilukeskukseen D-halli, osasto 13.
www.facebook.com/250kesaduunia
Mediamyynti
Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu.
TERVETULOA kuuntelemaan ja keskustelemaan!
Etsimme kesätöihin yhteensä noin 250
tykkää
kesäduunista
17
Alma Manu Oy on painamisen ja jakelun edelläkävijä. Yhtiöön kuuluvat lehtipainot Tampereella
ja Rovaniemellä sekä Pirkanmaan, Satakunnan ja
Lapin varhaisjakelut. Painamme viikossa noin 3,9
miljoonaa lehteä ja jaamme 1,6 miljoonaa. Olemme osa Suomen toiseksi suurinta mediakonsernia Alma Mediaa. Lue lisää almamanu.fi
PIANONVIRITYKSET
Juha Yli-Knuutila
Puh. 0400 669 799
[email protected]
Jalkahoito
kotikäyntinä
50€
(Teisko
+ 5 €)
Jalkahoidon ammattitutkinnon
suorittanut sairaanhoitaja
Satu laurell
p. 050 558 0232
Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi
– palveleva perheyrityksemme
PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690
Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12
p. (03) 255 4102
p. (03) 253 1720
Aleksanterinkatu 15
(htsto Vuori)
p. (03) 212 2137
Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.
www.tampereenhautauspalvelu.fi
18
SILTA 1/2014
Ilkka Heiskasen Jumala
asuu muissa ihmisissä
Tukkijätkäksi pukeutunut mies kävelee salintäyden yleisön eteen teatterin lavalle
ja alkaa jäsentää maailmaa. Vaikka nämä jäsennykset on kirjoitettu jo 60, 50 tai 40
vuotta sitten, ovat ne vieläkin ajankohtaisia. Ajattomuus tekee klassikon.
TEKSTI: Teemu Järventie
KUVAT: Harri Hinkka/
Tampereen Teatteri
I
lkka Heiskasen, 51, Huovisen
erikoiset -monologi oli yhtä pyörremyrskyä Tampereen Teatterissa
viime syksynä. Koko kehon voimalla läpi viety kaksituntinen ei
hektisyydessään hengähdystaukoja tuntenut. Vauhti ja voima
ovat täysin tietoisia valintoja.
– Kun on yksin lavalla, niin silloin on
pakko ottaa kaikki keinot käyttöön. Jotain
ekstraa pitää tuoda tekstiin, joka ei ole teatteria varten kirjoitettu. Näen esittämäni
Huovisen tekstit aika räiskyvinä, ne pitää
viedä trombin lailla läpi vielä niin, että ylittää omat äärirajansa, Heiskanen avaa rooliaan.
”Ihmisellä on tässä avaruudessa kusiaisen valtuudet”, ajatteli Veikko Huovinen
vuonna 1952 ilmestyneessä Havukka-Ahon
ajattelija -romaanissa korpifilosofi Konsta
Pylkkäsen suulla.
– Mitä kummallisemmaksi maailma
muuttuu, sitä ajankohtaisemmaksi Huovisen tekstit tulevat, sanoo Huovista jo
11-vuotiaasta lähtien ahminut näyttelijä.
Ilkka Heiskasen veli on tunnettu näyttelijä ja ohjaaja Kari Heiskanen, joka teki
läpimurtonsa jo 30 vuotta sitten sketsiklassikossa Velipuolikuu. Sitä seurasi Mutapainin ystävät, jossa oli pikkuveljen vuoro tehdä oma läpimurtonsa. Sen jälkeen
pikkuveli on tehnyt varsinkin televisiossa
ja elokuvissa niin monta roolia, että ”en
muista enää edes puoliakaan”.
Veljekset ovat toisilleen hyvin läheisiä.
– Mitä enemmän ikää tulee, sen läheisemmiksi me tulemme.
Oppimista loppuun saakka
Freelance-näyttelijän perhekäsitystä kuvaa
hyvin se, että hän pitää lähihoitajana työskentelevän vaimonsa kolmea tytärtä ja heidän puolisoitaan yhtä lailla ominaan kuin
heidän kolmea yhteistä tytärtään.
– Perhe on minun tärkeintä pääomaani.
Kaikkein lähimpieni kanssa vietettyä aikaa
en voi vaalia liikaa.
Heiskasen toinen menestys Tampereen
Teatterissa on jo toista joulua täysille katsomoille esitetty Saiturin joulu. Charles Dic-
Ilkka Heiskasella (oik.) on rooli Tommi Auvisen ohjaamassa, Anton Tšehovin novelleihin perustuvassa
näytelmässä Aivastus, jota esitetään Tampereen Teatterissa huhtikuun loppuun saakka. Muissa rooleissa
ovat Mari Turunen (vas.) ja Mikko Nousiainen.
”Minun Jumalani asuu teoissani,
valinnoissani ja muissa ihmisissä.
Se on hyvin yksinkertainen asia:
miten kohtelee muita ihmisiä,
millaisia valintoja tekee.”
Ilkka Heiskanen
• Syntynyt vuonna 1962 Haminassa
• Vanhemmat innokkaita
teatterin harrastajia ja
harrastajanäyttelijöitä, jotka
kohtasivat toisensa teatterin
lavalla
• Äiti näyttelijänä Varkauden
teatterissa 1940-luvulla
• Läpimurto Ylen sketsisarjassa
Mutapainin ystävät vuosina
1984–85
kensin hellyttävä ja hyvin koskettava kertomus on tarina kitupiikistä, joka löytää
kivettyneestä sydämestään joulun aidon,
alkuperäisen hengen.
Tässäkin näytelmässä Heiskanen on sen
ehdoton tähti hyvin syvältä tulevan, sisäistyneen ilmaisunsa ansiosta. Näytelmän sanoma on syvällä kristinuskon ytimessä.
Vaikka Heiskanen ei ihmeemmin lue
Raamattua eikä kuulu kirkkoon, on hän
löytänyt Raamatusta puhuttelevia kohtia.
Kuten jouluevankeliumin, joka liittyy olennaisesti hänen lapsuutensa jouluihin.
– Kun luen jouluevankeliumin, voin
ihan selvästi nähdä paimenet kedolla, taivaalliset enkelit ja sen tallin ja seimen.
Toinen mieluisa kohta Raamatussa on
Jeesuksen rakkauden kaksoiskäsky: ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin
kuin itseäsi.”
– Minun Jumalani asuu teoissani, valinnoissani ja muissa ihmisissä. Se on hyvin
yksinkertainen asia: miten kohtelee muita ihmisiä, millaisia valintoja tekee. Siitä
on tässä elämässä kysymys. Oppimistahan
tämä on loppuun saakka. ✦
• Jussi-palkinto parhaasta
miessivuosasta elokuvassa
Hiljaisuus vuonna 2011
• Näytellyt mm. tv-sarjoissa Taivaan
tulet ja Kotikatu sekä elokuvissa
Havukka-ahon ajattelija ja Vares
• Naimisissa, kuusi tytärtä, kuusi
lastenlasta
• Harrastaa sauvakävelyä,
polkupyöräilyä, istuskelua ja
ihmettelyä
SILTA 1/2014
19
15.2.
Laulajapappi
Bartolona
Kuva: Anna Haaja
Veljemme Sebastian
Sulevi Sihvolan tanssiteos on
kunnianosoitus kymmenen vuotta sitten kuolleelle tanssija Sebastian Kaatrasalolle. Sihvolan tanssi näyttää, miten Sebastian jatkaa
elämäänsä, kun ei ole enää täällä.
Tanssija kysyy myös, millaista olisi, jos hän itse ei olisi olemassa.
Hautajaisissa sanotaan, että lähimmäisemme on siirtynyt “näkymättömien todistajien joukkoon”. Kansanomainen huumori
näkee siirtymän valoisaksi. Pahimpienkin erehdysten tekijä pääsee ahneudestaan ja saa saman armon kuin muut.
On hyvä elää, kun näkymättömät todistajat katselevat toimiamme suopeasti ja suurpiirteisesti.
Mutta Sebastian ei jatka elämänsä
pelkästään todistajana vaan myös
opettajana. Sulevi tanssii Sebastianin johdolla.
Sihvolan Sebastian-teos jakaantuu kolmeen osaan. Alku näyttää, mitä oppilas on oppinut. Keskikohta kertoo, miten oppiminen
on tapahtunut. Loppu kysyy, miksi opinnot on käyty läpi.
Aluksi Sihvola seisoo äänten
keskellä, valon alla varjojen jou-
kossa. Liike alkaa hengityksestä
ja päättyy sormenpäihin. Sihvola muotoilee energiapalloja ympärilleen. Tanssija on oppinut leipomaan olemattomuutta.
Sihvola istuu malttamattomasti
tuolille. Opettaja tanssii videolla. Oppilas tekee perässä. Hänen
reippautensa on täynnä huumoria. Suru elää yhdessä huumorin
kanssa. Huumori ei siis ole selviytymiskeino vaan ihmistä kunnioittava elämäntapa ja oppimisen edellytys.
Viistosti edessäni istuva nainen
on itkenyt koko esityksen ajan.
Sihvola kumartaa ja poistuu keskuudestamme videokuvan kautta.
Sebastian on harvinainen tanssiteos. Se lohduttaa meitä etukäteen. ✦
Pertti Julkunen
Tanssiteatteri MD.
Koreografia ja tanssi: Sulevi Sihvola. Dramaturgia: Ville Kurki.
Valosuunnittelu: Sari Mayer. Äänisuunnittelu: Niko Huttunen.
Kevään esitykset: la 1.3. klo 19,
ke 5.3. klo 19 ja to 6.3. klo 19 Hällä
-näyttämöllä, Hämeenkatu 25.
MAAKUNNAN SUURIN
SUURELLA SYDÄMELLÄ
12.2. klo 9-16 Tampereen messukeskus, D-halli
• vapaa sisäänpääsy, vapaa pysäköinti
• Y7-nonstopbussit 20 minuutin välein, kertamaksu
Katso työpaikat: www.rekrytori.fi
Figaro
n häid
en
ensi-il
ta
Tampe
re-talo
ssa
Tampere-talossa ensi-iltaan tulevassa Figaron häät -oopperassa lääkäri Don Bartolon roolin esittää Esa Ruuttunen.
– Olen urani aikana tehnyt monenlaisia rooleja pahiksista uskonsankareihin. Bartolo ei mitenkään hyppää noista raameista. Ensin vähän pahis, mutta muuttuu tarinan
myötä poikaansa rakastavaksi isäksi, Ruuttunen analysoi.
Aikanaan hän toimi kymmenen vuotta papin virassa
Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Musiikkitietokirjailija
Pekka Hakko on kirjoittanut Ruuttusesta henkilökuvateoksen Oopperapappi.
– En ajattele rooleja tehdessäni pappiskoulutustaustaani,
vaan pyrin tekemään ne
ammattilaulajana niin hy“Olen läsnä koko
vin kuin mahdollista. Mutta
persoonanani.”
ihmisenä ja kollegana olen
laulaja ja pappi, hän sanoo.
Mozartin Figaron häät on komedia, jonka juuret ovat
vakavammat.
– Alkuperäinen da Ponten näytelmähän ottaa kantaa
kahteen varsin vakavaan nykyiseenkin ongelmaan, nimittäin pedofiliaan sekä hallitsijaan, joka laatii sääntönsä vain
omaa etuaan ajatellen.
Ruuttusen ohjelmistossa on
sekä uskonnollisaiheisten
oopperoiden päärooleja että hengellistä
musiikkia.
Figaron häät
tekstittää hänen
tyttärensä Laura Vierimaa.
Asta Kettunen
Lue lisää: siltalehti.fi
Esa Ruuttunen
sai rovastin arvon
vuonna 2010.
Kuva: Seppo JJ Sirkka
1000 saa
ilmaisen
rokka-aterian!
• Tampereenev.lut.seurakuntienkesätyönhaku
• SuurellaSydämellä-kampanja.Suomen
nopeimminkasvavaauttamisbrändi!
• RuokaNysse
• TulejaTuTuSTu!
20 SILTA 1/2014
Yksi teatterineuvos Eila Roineen mielipaikoista on kotialttari eli pieni nurkkaus, johon on koottu ikoneja. Ne ovat matkamuistoja ympäri maailmaa.
Eila Roine kantaa yhteistä vastuuta –
ryöstöyrityksestä huolimatta
P
idetään huolta itsestämme ja
toisistamme! Nämä ovat teatterineuvos Eila Roineen terveiset
Silta-lehden lukijoille.
Rakastettu näyttelijätär sai
hiljattain asiasta karun muistutuksen. Roine yritettiin ryöstää Tampereen rautatieasemalla, kun hän oli nousemassa junaan.
– Kaksi miestä törmäsi minua päin. Toinen ujutti kätensä käsilaukkuuni ja toinen
sai taskusta lompakkoni. Tajusin kuitenkin
heti, että kyse on ryöstöstä. Tarrasin toista
miestä tiukasti raivelista kiinni. Miehet säikähtivät ja pakenivat paikalta. Lompakko
lensi maahan ja ryöstö jäi yritykseksi, kertoo Roine.
Roineen toiminta oli oiva osoitus mum-
muenergiasta, jota teatterineuvoksella on
vielä rutkasti, vaikka hän lopettikin viime
keväänä TV2:n Pikku Kakkosen mummuna.
Kaikki mukaan talkoisiin
Tapahtuneesta huolimatta teatterineuvos
jaksaa uskoa, että suurimmalla osalla ihmisistä on hyvä tahto toisiaan kohtaan. Hän
on itse tästä hyvä esimerkki. Viime vuonna
Roine osallistui Tampereen seurakuntien
Yhteisvastuu-kampanjaan ja oli esiintyjänä
Pispalan kirkossa.
– Ei me täällä yksin olla, joten siksi pitää
ottaa vastuuta myös muista ihmisistä. Keräys on hyvä tapa huolehtia toisista. Pienelläkin osallistumisella voi auttaa, pohtii Roi-
ne ja haastaa kaikki mukaan talkoisiin.
Teatterityö pitää huolen siitä, että tänä
vuonna Roine ei ennätä mukaan Yhteisvastuu-tilaisuuksiin. Hän näyttelee Taimia
suositussa Kuin ensimmäistä päivää -näytelmässä, joka menee vielä kevätkauden Tampereen Teatterissa.
Pian alkavat uuden näytelmän harjoitukset. Ruotsalainen komedia saa ensi-iltansa Tampereen Työväen Teatterissa syksyllä.
– Se kertoo anarkistisista vanhuksista, jotka kieltäytyvät lähtemästä kotoaan.
Näyttelijät ovat 70–80-vuotiaita, paljastaa
Roine.
TEKSTI: Kirsi Airikka
KUVA: Hannu Jukola
Lue lisää Yhteisvastuusta
sivulta 3 ja katso tapahtumat
liitteestä tai netistä.
Ensi
Numerossa
•Seksi
puhutt
aa
•Kaste
m
kertov ekot
at
•Vamm
a
asema isen
kehity
smaass
a
Anna
palautetta
Siltalehdestä
Anna palautetta
Tampereen seurakuntien
uudesta
seurakuntalehdestä!
Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: [email protected],
kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.
: