lönnrotin- ja mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos
ASEMAKAAVASELOSTUS LÖNNROTIN- JA MANNERHEIMINKADUN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS LUONNOS 14.12.2016 2/29 ASEMAKAAVASELOSTUS Dnro 1233/10.02.03.00/2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 4 PALLO-TYYSTERNIEMI, osa Mannerheiminkatua 5 LEIRI, kortteli 2 tontti 11 sekä osa Lönnrotinkatua ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14.12.2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA KAAVANRO K2565 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Asemakaavan 4 Pallo-Tyysterniemi, osa Mannerheiminkatua ja tonttijaon muutos 5 Leiri, kortteli 2 tontti 11 sekä osa Lönnrotinkatua Muodostuu 5 Leiri, kortteli 2 tontit 13-14 ja kortteli 83 tontti 1 sekä katualueet Kaupunginosan rajan siirto Kaavanlaatija Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 sähköposti muotoa: [email protected] Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 sähköposti muotoa: [email protected] Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat nähtävillä 19.12.2016 – 16.1.2017 Hyväksytty KV __.__.2017 Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 Kaava-alueen sijainti Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustan länsiosassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Lönnrotinkadun koulukortteliin. Etelässä alue rajautuu Valtakatuun ja idässä teollisuusraiteen rautatiealueeseen. Pohjoisessa aluetta rajaa Lappeenrannan seurakunnan kirkon alue. Koulukorttelista kaavamuutosalueeseen kuuluu tontti 11, jolla sijaitsee Lappeenrannan vanhainkotiyhdistys ry:n ylläpitämä palvelukoti Toivokoti. Kaavamuutosalueen koko on noin 1 hehtaari. Alla olevassa kuvassa näkyy alueen sijainti ja rajaus. Rajaus voi muuttua suunnittelun edetessä. Alueen sijainti on rajattu punaisella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Lönnrotinkadun ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Lönnrotinkadun sekä Mannerheiminkadun katualueella olevat pysäköintipaikat vain Lönnrotin koulukorttelin, Toivokodin ja Lappeenrannan seurakunnan kirkon käyttöön muuttamalla katualueet pääosin autopaikkojen korttelialueiksi. Mannerheiminkadun pohjoispuolella oleva raitti sekä Lönnrotinkadun länsipuolella oleva raitti osoitetaan kaavamuutoksessa jalankululle sekä polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Toivokodin tontin kulmasta, Valtakadun ja Lönnrotinkadun risteyksessä, viistetään osa näkemäalueeksi. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 4/29 1.3 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 2 2.1 2.2 2.3 3 3.1 3.2 3.3 4 4.1 4.2 4.3 4.4 5 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 6 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 7 7.1 7.2 7.3 Selostuksen sisällysluettelo PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT ....................................................................................... 2 Tunnistetiedot ..............................................................................................................................2 Kaavan nimi ja tarkoitus...............................................................................................................3 Selostuksen sisällysluettelo .........................................................................................................4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...........................................................................................5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........5 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................... 6 Kaavaprosessin vaiheet ..............................................................................................................6 Asemakaava ................................................................................................................................6 Asemakaavan toteuttaminen .......................................................................................................6 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................... 7 Selvitys suunnittelualueen oloista................................................................................................7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................................... 7 3.1.2 Rakennettu ympäristö ...................................................................................................... 7 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema ...................................................................................... 10 3.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennettu kulttuuriympäristö ....................................... 10 3.1.5 Väestö, työpaikat ja palvelut .......................................................................................... 11 3.1.6 Ympäristökuormitus ....................................................................................................... 11 Maanomistus .............................................................................................................................12 Suunnittelutilanne ......................................................................................................................13 3.3.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset ................................................................. 18 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................ 19 Suunnittelun tausta ja tavoitteet ................................................................................................19 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................................................................19 Suunnitteluvaiheet .....................................................................................................................19 Asemakaavan tavoitteet ............................................................................................................20 ASEMAKAAVAN KUVAUS .......................................................................................... 20 Kaavan rakenne.........................................................................................................................20 5.1.1 Mitoitus .......................................................................................................................... 20 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ...........................................................20 Aluevaraukset ............................................................................................................................21 5.3.1 Korttelialueet .................................................................................................................. 21 5.3.2 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu ............................................................... 21 Ympäristön häiriötekijät .............................................................................................................22 Kaavamerkinnät ja –määräykset ...............................................................................................22 Nimistö .......................................................................................................................................23 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET ..................................................... 23 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä .........................................................................23 Ekologiset vaikutukset - vaikutukset luonnonympäristöön ........................................................24 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ..............................................................................................25 Liikenteelliset vaikutukset ..........................................................................................................25 Sosiaaliset vaikutukset ..............................................................................................................27 Kulttuuriset vaikutukset ..............................................................................................................27 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen .......................................................28 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ............................................................................ 28 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..............................................................28 Toteuttaminen ja ajoitus ............................................................................................................29 Kaavan hyväksyminen ...............................................................................................................29 Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.12.2016 2. Havainnepiirros 14.12.2016 3. a. Osalliset, joita on kuultu kirjeitse. b. MRA 30 §:n kuulemisessa (19.12.2016 – 16.1.2017) saadut lausunnot ja mielipiteet (lisätään kuulemisen jälkeen) c. Kaavanlaatijan vastineet MRA 30 §:n kuulemisessa saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. (lisätään kuulemisen jälkeen) d. Kaavaluonnoskartta (lisätään kuulemisen jälkeen) e. MRA 27 §:n kuulemisessa saadut lausunnot ja kaavanlaatijan vastine (lisätään kuulemisen jälkeen, jos lausuntoja tai muistutuksia tulee) 4. Asemakaavan seurantalomakkeet (lisätään kuulemisen jälkeen) 5. Tonttijakokartta (lisätään kuulemisen jälkeen) 6. Asemakaavakartta 14.12.2016 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan osayleiskaavan luontoselvitys. Pöyry Finland Oy 2016. Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan osayleiskaavan viherreittiselvitys. Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, 2015 Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2013 Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava. Trafix Oy 2015 Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 6/29 2 2.1 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö-vastuualue. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella 17.12.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 19.12.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos, OAS ja valmisteluaineisto pidetään MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 19.12.2016 – 16.1.2016. Nähtävillä olon aikana kaavasta pyydetään lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollista antaa kaavasta mielipide. Kaavaluonnosta tarkistetaan tarvittaessa saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan asemakaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksella mahdollistetaan Lönnrotin- ja Mannerheiminkatujen muuttaminen pääosin autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) ja osittain jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Samalla tarkistetaan Valtakatuun rajoittuvan korttelialueen kadun puoleista rajaa tarvittavien näkemien aikaansaamiseksi Valtakadun suuntaan. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen autopaikkojen korttelialueet sekä jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue on mahdollista muodostaa ja rakentaminen aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 3 3.1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustan länsiosassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Lönnrotinkadun koulukortteliin. Etelässä alue rajautuu Valtakatuun. Idässä alue rajautuu Finnforestille johtavan teollisuusraiteen rautatiealueeseen. Pohjoisessa aluetta rajaa Lappeenrannan seurakunnan kirkon alue. Alue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueen katujen varsilla on lehtipuita ja -pensaita sekä nurmikkoa. Pinnanmuodoiltaan alue nousee loivasti pohjoista kohti. Kaavamuutosalueeseen kuuluu koulukorttelista myös vanhusten palvelukoti Toivokodin tontti. Toivokoti Lyseon lukio Lönnrotin koulu Lappeenrannan kirkko Viistoilmakuva, Blom 2014. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Alueella on alun perin vuonna 1968 valmistunut palvelukoti Toivokoti, jonka on suunnitellut Rakennussuunnittelutoimisto Nylund. Rakennusta on laajennettu vuonna 2001 Lönnrotinkadun suuntaan (Arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala). Uusi ja vanha osa muodostavat yhdessä T-kirjaimen muotoisen kompleksin. Rakennus on nelikerroksinen ja tasakattoinen. Julkisivut ovat pääosin tiili- ja betonipintaiset ja väritykseltään punavalkoiset. Laajennusosan julkisivuissa on käytetty tiilikenttien välissä myös teräsohutlevykasettia. Rakennuksen kerrosala on 3246 krs-m2. Toivokodin pihalle ajo on Lönnrotinkadun puolelta. Kiinteistön pysäköinti tapahtuu tontilla, lisäksi vieraspaikkoina käytetään myös Lönnrotinkadun pysäköintialuetta. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 8/29 Asemakaavamuutosalueen kadut ovat nykyisin pysäköintikäytössä ja niiden kautta läpiajo on suhteellisen vähäistä. Pysäköintipaikat ovat pääosin Lönnrotin koulun ja Lappeenrannan lyseon lukion käytössä. Kaavamuutosalueeseen rajoittuvalla tontilla nro 7 sijaitsevat Lönnrotin koulun sekä Lappeenrannan Lyseon lukion rakennukset. Koulut ovat osa Lappeenrannan linnoitusja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Lönnrotin koulu on Lappeenrannan vanhin edelleen käytössä oleva koulu. Se toimii vuonna 1888 kansakouluksi valmistuneessa arkkitehti Waldemar Backmanssonin suunnittelemassa rakennuksessa, joka edustaa uusrenessanssista sorvi- eli nikkarityyliä. Koulun keskisiiven juhlasalissa on kasettikatto, pilasterikoristeet ja musiikkilehteri. Vuonna 1908 pihapiiriin valmistui rakennusmestari Edvin Jaakkolan suunnittelema jugendtyylinen lisärakennus, johon tulivat koulun voimistelu- ja käsityötilat. Päärakennuksen länsisiipi tuhoutui talvisodan pommituksissa vuonna 1940. Tuhoutunut siipi rakennettiin uudelleen vuonna 2004. Pihapiiriin kuuluu myös pienempi osin tiili-, osin puurakenteinen rakennus. Lyseon lukiossa on noin 660 oppilasta ja noin 40 opettajaa. Arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema lyseorakennus valmistui vuonna 1897. Vuonna 1908 valmistui arkkitehti Karl Hård af Segerstadin suunnittelema laajennus. Nykyisen muotonsa lyseon päärakennus sai vuonna 1939, jolloin arkkitehti Matti Välikangas suunnitteli rakennuksen kolmikerroksiseksi ja kellarikerrokseen rakennettiin lisätiloja. Myös tämän jälkeen rakennuksessa on tehty korjaus- ja muutostöitä. Tontin länsiosaan valmistui vuonna 1976 Rakennushallituksen suunnittelema uudisrakennus, johon sijoittui mm. salitiloja (Lähde wikipedia). Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Lappeenrannan kirkko. Myös kirkko on osa Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupungin valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkko suunniteltiin alun perin ortodoksiseksi sotilaskirkoksi ja sitä alettiin rakentaa vuonna 1912. Ensimmäinen maailmansota katkaisi rakennustyöt. Kirkko korjattiin ja rakennettiin loppuun vuosina 1923–1924 luterilaiseksi kirkoksi arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelmien mukaan. Kirkon tontilla sijaitsee 1790-luvulla rakennettu Nikolain etulinnake, joka on yksi Lappeenrannan linnoituksen kolmesta etulinnakkeesta. Linnakkeen varustuksia on edelleen kirkon ympäristössä. Mannerheimin- ja Lönnrotinkadun risteyksestä lähtee itään päin historiallinen kevyen liikenteen silta, Huokausten silta. Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueen kaduilla kulkevat kaukolämpö-, maakaasu-, sähkö- ja vesihuoltoverkostot. Verkostojen sijainti on esitetty seuraavilla sivuilla olevilla kartoilla. Suunnittelualueen etelärajalla, Toivokodin tontin kaakkoiskulmassa on Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähköverkon jakokaappi. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 Kaukolämpö- ja maakaasuverkosto. Vesihuoltoverkosto. Sähköverkosto. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 10/29 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema Suunnittelualue sijoittuu Ensimmäisen Salpausselän reunamuodostuman laelle. Pinnanmuodoiltaan suunnittelualue nousee loivasti pohjoista kohti. Suunnittelualue sijaitsee eteläosiltaan noin + 101 metriä ja pohjoisosiltaan noin +106 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueen maaperä on hiekkaa. Alue on kauttaaltaan rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa ei ole säilynyt alkuperäistä luonnonympäristöä. Alueen puusto käsittää istutettua pihapuustoa ja kadunvarsille istutettuja puurivejä. Molempien katujen varsilla on pääasiassa lehmuksia. Alueelle laadituissa luonto- ja maisemaselvityksissä ei ole todettu suunnittelualueella luonnonsuojelu- tai Natura-alueita eikä metsälain mukaisia kohteita. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn viherreittitarkastelun mukaan Mannerheiminkadulla reunassa kulkee paikallisesti kehitettävä kevyen liikenteen reitti. 3.1.4 Kiinteät muinaisjäännökset ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkittyjä kiinteitä muinaisjäännöksiä (lähde: http://kulttuuriymparisto.nba.fi). Osa suunnittelualueesta (Mannerheiminkadun katualue) kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (rky) Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki (kohteen rajaus alla olevassa kartassa). Suunnittelualueeseen ei kuitenkaan kuulu rky-alueella sijaitsevia rakennuksia. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus (Lähde www.rky.fi). Alue on kaupunkikuvallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Kaavamuutosalueen länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, kuten Lönnrotin koulun ja Lyseon lukion rakennukset sekä Lappeenrannan kirkko). Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 3.1.5 Väestö, työpaikat ja palvelut Suunnittelualueella sijaitsee palvelukoti Toivokoti, joka on ikääntyneiden tuettua asumista tarjoava palvelukoti. Vuoden 2015 alusta se on antanut myös tehostettua asumispalvelua 19 asukkaalle. Toivokodissa on yhteensä 80 asukaspaikkaa, joista vanhemmalla puolella on 60 ja uudemmalla Mariansiiven puolella 20. Toivokoti työllistää tällä hetkellä noin 40 henkilöä. Suunnittelualueella ei ole muita työpaikkoja eikä palveluita. 3.1.6 Ympäristökuormitus Suunnittelualueen ympäristökuormitus muodostuu tieliikenteestä ja siitä aiheutuvasta melusta. Katujen liikenne muodostuu työmatkaliikenteestä, tonttiliikenteestä ja läpiajosta. Liikenne Trafix Oy on laatinut yleiskaavoituksen yhteydessä liikenneselvityksen vuonna 2015, joka kattaa myös suunnittelualueen. Nykytilaennusteen mukaan Lönnrotinkadun sekä Mannerheiminkadun keskivuorokausiliikenne suunnittelualueen kohdalla vuonna 2014 oli 260 ajoneuvoa vuorokaudessa (180+80). Vuorokausiliikenne 2014 ajon/vrk (Trafix Oy 2015) Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 12/29 Melu Suunnittelualueelle kohdistuva liikennemelukuormitus tulee Lönnrotinkadun ja Mannerheimintien lisäksi valtakadulta. Lönnrotinkadun, Mannerheiminkadun ja Valtakadun meluarvoja on selvitetty Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvityksessä (Ramboll Finland Oy 2015) ja meluntorjuntaohjelmassa. Vuoden 2014 nykytilaennusteeseen perustuvan melumallinnuksen mukaan suunnittelualueelle kantautuva melu on suurimmillaan Lönnrotinkadun ja Valtakadun risteysalueella, jossa se on noin 55 - 60 dB(A). Päiväajan keskiäänitasot v. 2014 (Ramboll Finland Oy 2015). 3.2 Maanomistus Suunnittelualueen kadut ovat Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Palvelukoti Toivokoti on Lappeenrannan Vanhainkotiyhdistys ry:n omistuksessa. Itäreunassa on Suomen valtion omistamaa rautatiealuetta. Valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten maanomistajien tai muiden toimijoiden omistuksessa. Maanomistus Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 3.3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.6.2010. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen 21.12.2011. Etelä-Karjalan 1. Vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 24.2.2014 ja Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 19.10.2015. Vaihekaavassa tarkastellaan erityisesti kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen tarvitsemia aluevarauksia. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueena (C). Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavan keskustatoimintojen alueen merkinnän kuvaus ja suunnittelumääräys korvaavat voimassa olevan Etelä-Karjalan maakuntakaavan (v. 2011) keskustatoimintojen aluetta koskevan kuvauksen ja suunnittelumääräyksen. Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten kaupan, palvelujen, hallinnon, asumisen ja muiden toimintojen yleispiirteinen sijainti. Keskustatoimintojen alue sisältää tarvittavat liikennealueet, puistot sekä viheralueet ja -vyöhykkeet. Suunnittelualueen sijainti. Ote maakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään ja monipuoliseen keskustatoimintaa tukevaan asunto-, työpaikka- ja keskustapalvelujen tarjontaan sekä keskustojen lähikauppojen säilymiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota laadukkaaseen viherrakentamiseen ja viihtyisiin puistomaisiin alueisiin sekä maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön ominaispiirteiden säilyttämiseen. Erityisesti jalankulun ja kevyen liikenteen verkostoa sekä joukkoliikenteen laatua ja sujuvuutta tulee kehittää. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 14/29 Alueelle voidaan sijoittaa merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä tai niihin vaikutuksiltaan verrattavia kaupallisia palveluita. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään palvelutarjontaan. Vähittäiskaupan suuryksiköiden koko on mitoitettava ja niiden toteutus ajoitettava yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa siten, ettei niillä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin. Suuryksikön toteuttaminen tulee kytkeä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen toteuttamiseen. Alue kuuluu kaupunki- /taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk). Merkinnällä osoitetaan laatukäytävän taajamarakenteeseen liittyvät osa-alueet, joissa on erityistä painetta tarkastella ja suunnitella aluetta toiminnallisena kokonaisuutena. Merkinnällä tarkennetaan laatukäytävän keskuksien suunnittelutavoitteita. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että kohdealueelle sijoittuvat toiminnat ja alueen maankäytön ratkaisut eheyttävät kaupunki-/taajamarakennetta ja ne antavat hyvät mahdollisuudet kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähipalveluiden toteutumiseen. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistä suunniteltaessa on turvattava riittävät lähivirkistysalueet. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön, Lappeenrannan linnoitus- ja varuskuntakaupunki, Linnoitus ja Rakuunanmäki (ma/kv). Merkinnällä osoitetaan kulttuurihistoriallisen ympäristön vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Merkinnän osoittamilla osa-alueilla ei ole metsänhoidollisia rajoituksia, mutta osa-alueille sijoittuvat taajamien läheiset sekä maisemallisesti tärkeät metsäalueet tulisi käsitellä alueen kulttuuriarvot säilyttäen. Alueilla, joilla on osa-aluemerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan osa-alueen maankäytön ja toimenpiteiden suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien historiallisten rakennusten ja merkittävien rakennettujen ympäristöjen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa uudis- ja täydennysrakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen soveltuminen arvokkaaseen ympäristöön. Kaavamuutosalue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk). Merkinnällä osoitetaan Etelä-Karjalan keskeinen työssäkäynti- ja kasvukeskusalue. Laatukäytävä on kasvukeskusalueen yhdyskuntarakennetta kokoava vyöhyke ja maakunnan painopistealue. Alueilla, joilla on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, päämaankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä tai laatukäytävän sisällä oleva pienempi kehittämiskohdemerkintä. Suunnittelumääräyksen mukaan laatukäytävän yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä turvata toimivat ja turvalliset liikenneväylät ja -yhteydet. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee turvata pitkän tähtäimen maankäytölliset kehittämistarpeet, turvata joukkoliikenteeseen tukeutuvan yhdyskuntarakenteen kehittämismahdollisuudet sekä pyrkiä vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta sekä edistämään Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 joukko- ja kevyenliikenteen edellytyksiä ottaen huomioon virkistys ja matkailu. Keskeisillä taajama-alueilla käytöstä poistuneiden alueiden uudistamista ja saneerausta tulee suunnata asumiseen ja lähipalveluihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon rantojen viheralueita säilyttävä ja viheryhteyksiä mahdollistava rakentaminen sekä luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen. Alueen länsipuolella on puolustusvoimien alue (ep-1). Merkinnällä osoitetaan Puolustusvoimien käytössä olevat tai sellaiseksi suunnitellut varuskunta-, harjoitus- ja varikkoalueet. Alueilla liikkuminen on rajoitettua. Suunnittelualueen itäpuolella on kevyenliikenteen laaturaitti (punainen palloviiva). Merkinnällä osoitetaan keskeiset työssäkäyntialueen kehitettävät kevyen liikenteen väylät. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1999. Pohjana ovat Lappeenrannan keskustaajaman yleiskaava 1987 ja keskustaajaman yleiskaavan tarkistus 1993, yhdistelmä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yhdistelmäyleiskaavan tarkistuksen 25.10.1999. Kaava on oikeusvaikutukseton. Ote yleiskaavayhdistelmästä v. 1999 Yleiskaavan tarkistuksessa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Alue varataan julkisille hallinto-, palvelu- ja koulutustiloille. Suunnittelualueella on voimassa myös kaupunginvaltuuston 28.5.2007 hyväksymä Ydinkeskustan osayleiskaava 2020. Kaava on oikeusvaikutukseton. Kaavassa Lönnrotinkatu on osoitettu yleisenä pysäköintialueena (LP). Mannerheiminkadulle on osoitettu kevyen liikenteen reitti (palloviiva) sekä idästä tuleva kevyen liikenteen silta. Koulukeskus ja Lappeenrannan seurakunnan kirkko ovat merkinnällä julkisten palvelujen ja hallinnonalue, jolla ympäristö säilytetään (PY/s). Lisäksi koulukeskus ja kirkko on osoitettu rakennusperinnön, kulttuuriympäristön ja kaupunkikuvan kannalta arvok- Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 16/29 kaana alueena (harva ruudukko). Rakennusperintöä vaalitaan pitämällä alue tarkoituksenmukaisessa käytössä. Alueella oleva rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta säilytetään ja aluetta hoidetaan hoitosuunnitelman mukaisesti. Alueella rakennettaessa tai aluetta muulla tavoin muutettaessa huolehditaan sen erityisten arvojen säilymisestä. Toivokodin tontti on keskustan asuin- ja liikealuetta (AK-C). Alue varataan keskustaan soveltuvalle asumiselle ja liiketoiminnalle. Alueelle ei saa sijoittaa MRL:n 114 §:n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Asuinrakennusten pohjakerroksiin voidaan asemakaavassa osoittaa liike- ja työskentelytiloja. Palvelutalon kohdalla on meluntorjuntatarve (aaltoviiva). Valtakadun pohjoisreunassa kulkee kevyen liikenteen reitti (palloviiva). Ote ydinkeskustan osayleiskaava 2020. Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030 (keskustan osa-alue) on parhaillaan laadittavana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 23.2.2015 - 25.3.2015. Osayleiskaavaehdotus pidetään MRA 19 §:n mukaisesti nähtävillä 8.12.2016 – 9.1.2017. Ote keskustaajaman osayleiskaava 2030 ehdotuksesta. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 Kaavaehdotuksessa alue on osoitettu pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon alueena (PY). Lisäksi alueella on merkintä ympäristön ja rakennuskannan erityispiirteet säilytetään (/s). PY/s-alueella on (suunnittelualueen ulkopuolella) viisi suojeltavaa rakennusta tai rakennusryhmää (sr-1). Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kylä- tai kaupunkikuvan kannalta arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutokset tulee sovittaa rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaisiin tai kyläkuvan kannalta merkittäviin ominaispiirteisiin. Aluetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Numerotunnus viittaa osayleiskaavaselostuksen liitteenä olevan kulttuuriympäristöselvityksen kohdeluetteloon. Kohdemerkinnät koskevat Lappeenrannan seurakunnan kirkkoa ja Nikolain valleja (kohde 29) ja Lönnrotin koulukeskusta (kohde 49). Toivokoti on keskustatoimintojen aluetta, jolla asuminen ja palvelut painottuvat (C-3). Alueelle saa sijoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palveluja myymälätiloja. Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisen liikenteen, jalankulun ja pyöräilyn toimivuuteen sekä pysäköinti- ja huoltoliikenteen järjestelyihin. Suunnittelussa tulee pyrkiä eheyttämään kaupunkikuvaa. Kaupunkikuvallisesti merkittävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset tulee ottaa erityisesti huomioon uudisrakentamisen suunnittelussa. Tavoiteltava rakentamisen tehokkuus vaihtelee välillä e=0,5 ja e=2. C-3-alueen eteläreunalla on pyöräilyn laatukäytävä (violetti palloviiva). Suunnittelualuetta koskevia tai sivuavia vyöhykemerkintöjä ovat muinaismuistoalue tai –kohde (sm), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma-vk), Rakennus tai rakennusryhmä, jolla on rakennustaiteellisia, historiallisia tai kaupunkikuvallisia arvoja, ja jonka suojelu tulee selvittää asemakaavoituksen yhteydessä (SrT) (Valtakadun länsipään katuympäristö) sekä kansallisen kaupunkipuiston intressialue kulttuuri- ja luonnonmaiseman kauneuden, historiallisten ominaispiirteiden ja muiden erityisarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi (kp). Suunnittelualueen itäpuolelle on osoitettu rautatiealue (LR). Asemakaava Suunnittelualue on asemakaavassa pääosin katualuetta. Lönnrotinkadulla on voimassa 2.8.1949 kaupunginvaltuuston hyväksymä kadunnimimuutos. Mannerheiminkadulle tekninen lautakunta on hyväksynyt kadunnimimuutoksen 1.8.1990. Toivokodin tontilla on voimassa kaupunginvaltuuston 30.9.2002 hyväksymä asemakaava. Tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-1), jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja. Ote ajantasa-asemakaavasta on seuraavalla sivulla. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 18/29 Ote ajantasa-asemakaavasta. Rakennusjärjestys Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 15.9.2016. Pohjakartta Asemakaavan pohjakarttana on käytetty kaupungin laatimaa numeerista asemakaavan pohjakarttaa. 3.3.1 Muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on laadittu rakennettua kulttuuriympäristöä, melua ja luontoa koskevia selvityksiä, mm. Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys (Ramboll 2015), Lappeenrannan kaupunki: Keskiosan osayleiskaavan luontoselvitys (Pöyry Finland Oy, 2016), Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava (Trafix Oy 2015), Lappeenrannan Keskustan osayleiskaavan viherverkkotarkastelu (Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2015 ja Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2013). Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 4 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun tausta ja tavoitteet Lappeenrannan kaupunki on päättänyt laatia asemakaavan ja tonttijaon muutoksen teknisen toimen kadut ja ympäristö-vastuualueen aloitteesta. Tavoitteena on muuttaa Lönnrotinkadun ja Mannerheiminkadun katualueella olevat pysäköintipaikat Lönnrotin koulukorttelin ja Lappeenrannan seurakunnan kirkon käyttöön siten, että kaavamuutosalue muuttuu pääosin LPA-alueeksi. Mannerheiminkadun pohjoispuolella oleva raitti sekä Lönnrotinkadun länsipuolella oleva raitti osoitetaan kaavamuutoksessa jalankululle sekä polkupyöräilylle varatuiksi kaduiksi. Toivokodin tontin kulmasta on tarkoitus viistää kulmaus kadun näkemäalueeksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa on myös lueteltu kaavatyössä osallisena olevat tärkeimmät maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Kaavoituksen vireilletulosta sekä kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Etelä-Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet-sivulla www.lappeenranta.fi > rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Asemakaavaluonnos on MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 19.12.2016 – 16.1.2017 välisen ajan. Viranomaisyhteistyö. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot osallisena olevilta viranomaisilta, jotka on lueteltu OAS:ssa. Asemakaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua. 4.3 Suunnitteluvaiheet Asemakaavamuutoksen laatiminen on käynnistynyt vuonna 2016. Suunnittelun aluksi on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ennen kaavaluonnoksen ennakkokuulemista on pidetty työpalaverit kaavamuutoksen aloitteen tekijän sekä alueen tulevien käyttäjien kanssa. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa 17.12.2016 sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. OAS pidetään MRL:n 62 §:n ja 63 §:n mukaisesti nähtävillä 19.12.2016 alkaen kaavaprosessin ajan. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään MRA 30 §:n mukaisesti kommentoitavana 19.12.2016 – 16.1.2017. Nähtävilläolon aikana kaavasta pyydetään lausunnot suunnittelussa osallisena olevilta viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Myös muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavasta mielipide. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 20/29 Kaavaluonnosta tarkistetaan tarvittaessa saatujen mielipiteiden ja lausuntojen perusteella ja laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotus käsitellään ja hyväksytään teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, jonka jälkeen se pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Kuulemisen jälkeen asemakaavaa voidaan tarkistaa saatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Tämän jälkeen kaava viedään kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Asemakaava on laadittu Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on kehittää Lönnrotin koulukeskuksen, Toivokodin ja Lappeenrannan kirkon liikenneoloja ja pysäköintimahdollisuuksia. Muuttamalla olemassa olevat pysäköintipaikat autopaikkojen korttelialueiksi sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuiksi katualueiksi parannetaan kokonaisuutena alueen liikenneympäristön toimivuutta. Toivokodin tontin kaakkoiskulman muuttamisella näkemäalueeksi parannetaan erityisesti Valtakadun – Lönnrotinkadun jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. 5 5.1 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Asemakaavamuutoksessa pääosa Lönnrotin- ja Mannerheiminkatujen katualueesta on muutettu autopaikkojen korttelialueiksi (LPA). LPA-alueiden reunoille on muodostettu jalankululle ja polkupyörailylle varatun kadun alueet. Korttelin 2 eteläisin tontti, jolla sijaitsee palvelukoti Toivokoti, on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja (AK-1). Toivokodin tontin asemakaavamerkintä ja rakennusoikeus säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,02 hehtaaria. Tästä autopaikkojen korttelialuetta on n. 0,41 hehtaaria, AK-1-korttelialuetta n. 0,42 hehtaaria ja katualuetta noin 0,19 hehtaaria. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 4000 krs-m2, joka on voimassa olevan asemakaavan mukainen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen katualueen tehokkaan käytön liikenne-, pysäköinti- ja jättöalueena. Asemakaavaratkaisu ei heikennä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoja eikä vaikuta epäedullisesti kaupunkikuvaan. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden osalta kaavaratkaisua voidaan pitää kohdassa 4.4 esitettyjen tavoitteiden mukaisena sekä maankäyttö- ja rakennuslain ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisina. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-1), jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja Palvelukoti Toivokoti on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja. Tontin rakennusoikeus on 4000 kerros-m2, joka on vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. Rakennusoikeus mahdollistaa nykyisen rakennuksen laajentamisen noin 750 krs-m2:llä. Suurin sallittu kerrosluku on IV. Tontille ajo on sallittu vain Lönnrotinkadun puolelta. Tontin pohjoisosaan on varattu erillinen pysäköimispaikka (”p”). Autopaikkoja on varattava palveluasumiseen 1 ap/ 180 krs-m2. AK-1-alueella rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Tontin itäosaan on osoitettu nykyisen asemakaavan mukainen johtovaraus. Lönnrotinkadun puoleinen puurivi on suojeltu. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialueena (LPA) on osoitettu pääosa nykyisistä Lönnrotinkadun ja Mannerheiminkadun katualueista. LPA-merkinnän perässä suluissa olevat numerot osoittavat korttelit ja tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Alueiden mitoitus mahdollistaa noin 110 autopaikkaa sekä kääntöpaikan koulun tarpeisiin. Molempiin LPA-alueisiin on asemakaavassa oikeutettu Lappeenrannan kirkon kiinteistö sekä Lönnrotin koulun ja lyseon tontti (kortteli 2, tontti 7). Eteläisempää LPA-aluetta on oikeutettu käyttämään edellisten lisäksi Toivokodin tontti (kortteli 2, tontti 13). Autopaikkojen tarkka jakautuminen eri tonttien kesken voidaan tarvittaessa määritellä rasitesopimuksessa. LPA-alueiden keskelle sijoittuu ajo/t-yhteys (Ajoyhteys, tontille ajo sallittu). Pohjoisemman LPA-alueen eteläreunalla on yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie (pp-t) Lönnrotinkadun ja Mannerheiminkadun reunaan sekä teiden risteysalueelle on osoitettu Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Alueen läpi saadaan osoittaa tonttiliittymiä siihen rajoittuville tonteille (pp-t). pp-t-katualueet muodostavat alueelle yhtenäisen ja jatkuvan kevyen liikenteen verkoston. Katu Katualueena on osoitettu Lönnrotinkadun eteläpää Valtakadun kulmassa. Katualuetta on laajennettu nykyiselle Toivokodin tontille, josta on erotettu kolmion muotoinen alue, jonka Valtakadun puoleinen sivu on 10 metriä ja Lönnrotinkadun puoleinen sivu 5 metriä pitkä. Katualueen laajentamisella mahdollistetaan Valtakadun kevyen liikenteen väylän osittainen uudelleen linjaaminen ja parannetaan näkemiä erityisesti kevyen liikenteen kannalta. 5.3.2 Yhdyskuntatekninen huolto ja väestönsuojelu Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä uusien katujen eikä yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamista. Kaavan mukainen rakentaminen ei vaadi uusia liittymiä vesi- ja Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 22/29 viemäriverkkoon eikä Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Alueen rakentamisessa on kuitenkin huomioitava suunnittelualueella kulkevat verkostot. Pelastuslain 379/2011 mukaan väestösuoja on rakennettava rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1200 neliömetriä ja siinä asutaan tai työskennellään tai oleskellaan muutoin pysyvästi. Suunnittelualue on saavutettavissa Lappeenrannan paloasemalta kuuden minuutin toimintavalmiusajan sisällä (lähde www.ekpelastuslaitos.fi). 5.4 Ympäristön häiriötekijät Lönnrotinkadun ja Mannerheiminkadun melu eivät aseta asemakaavan sisällölle erityisiä vaatimuksia. 5.5 - Kaavamerkinnät ja –määräykset Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja. Autopaikkojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Katu. Istutettava alueen osa. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Alueen läpi saadaan osoittaa tonttiliittymiä siihen rajoittuville tonteille. Ajoyhteys, tontille ajo sallittu. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit ja tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. Pysäköimispaikka. Johtoa varten varattu alueen osa Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Suojeltava puu Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 - Yleiset määräykset: AK-1-alue: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Autopaikkamääräys: Palveluasuminen 1 ap / 180 kerros-m2 Tämän asemakaavan alueelle laadittu tonttijako on sitova. 5.6 Nimistö Kaavassa ei ole osoitettu alueelle uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 6.1 Tutkimukset ja selvitykset, arviointimenetelmä Asemakaavamuutoksella muutetaan katualuetta autopaikkojen korttelialueeksi sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Kaavaratkaisu vaikuttaa erityisesti alueen käyttöön ja maa-alueiden hallinnointiin, kun taas muutokset fyysiseen ympäristöön jäävät suhteellisen vähäisiksi. Vaikutuksia on arvioitu suunnittelun eri vaiheiden yhteydessä. Arvioinnin periaatteet on määritelty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tämä selostus sisältää asemakaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin. Arvioinnin tarkoituksena on tunnistaa kaavaratkaisujen ympäristöllinen merkitys, parantaa tehtävien ratkaisujen laatua sekä havainnollistaa osallisille ja päättäjille asemakaavan sisältöä. Arvioinnin pohjana on käytetty mm. seuraavia selvityksiä ja lähteitä: - Lappeenrannan seudun ympäristötoimen alueen meluselvitys. Ramboll 19.3.2015. Lappeenrannan liikenne-ennuste, Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava. Trafix Oy 2015. Lappeenrannan kaupunki. Keskiosan osayleiskaava, Luontoselvitys. Pöyry Finland Oy 2016 Lappeenrannan keskustan osayleiskaava: Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Tmi Lauri Putkonen & Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy 2013 Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. 2. 3. 4. 5. Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset (esim. vaikutukset palveluihin) Kulttuuriset vaikutukset (esim. kaupunkikuvalliset vaikutukset) Menetelmän avulla on pyritty löytämään vastauksia erityisesti siihen, toteuttaako kaavaratkaisu kokonaisuudessaan kestävää kehitystä. Tärkeimpien vaikutusten tunnistamisen apuna käytettiin MRL 54 §:n asemakaavan sisältövaatimuksia ja niistä johdettuja vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä. Asemakaavan vaikutuksia on arvioitu vertaamalla asemakaavaluonnosta voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen. Lisäksi vaikutuksia on verrattu tilanteeseen, ettei alueella tapahtuisi mitään muutoksia nykytilanteeseen. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 24/29 Maankäyttö- ja rakennuslain (54§ 4 mom) mukaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39§). Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Yleiskaavan sisältövaatimukset on huomioitu asemakaavamuutosta laadittaessa. Kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan myös yleiskaavan sisältövaatimukset huomioiden. 6.2 - Ekologiset vaikutukset - vaikutukset luonnonympäristöön Maa- ja kallioperä Kaavamuutoksessa osoitettu pysäköintialueiden ja liikenneväylien rakentaminen ei edellytä merkittävää maaperän kaivamista rakennustöiden yhteydessä, sillä pääosa tarvittavista rakenteita on jo olemassa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa maaperää on muokattu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Rakentamisen vaikutukset maaperään ovat paikallisia ja merkitykseltään vähäisiä eivätkä ne kohdistu geologisesti tai geomorfologisesti merkittäviin muodostumiin. Merkittävä maaperää muokkaava toimenpide on ollut satamaradan rakentaminen suunnittelualueen itäpuolelle 1880-luvulla, jolloin keskustan tuntumaan muodostui syvä ratakuilu luiskineen. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta satamarataan eikä se muuta satamaradan luiskia tai muita rakenteita. Kallioperä on syvällä maakerrosten alla, joten siihen ei kohdistu rakentamisesta vaikutuksia. - Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja viheryhteydet Suunnittelualue on kokonaan rakennettua taajamaympäristöä, jossa ei ole säilynyt alkuperäistä luontoa. Alueella ei ole maankäytön suunnittelussa erityisesti huomioon otettavia luontokohteita. Kaavan toteuttamisella ei ole kielteistä vaikutusta kasvi- ja eläinlajeihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 Kaavamuutosalue ei ole osa laajempaa metsäaluetta eikä luontokokonaisuutta. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta metsäalueiden pirstoutumista eikä ekologisten yhteyksien katkeamista. Kokonaisuutena kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. - Pinta- ja pohjavedet Kaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan keskusta – Lauritsala pohjavesialueella, joka on luokiteltu III luokan pohjavesialueeksi (muu pohjavesialue) (OIVA-palvelu 2015). Pohjavesialueen pinta-ala on 12,88 km2, muodostumisalueen pinta-ala 10,2 km2 ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä 3500 m3/d. Kaavassa osoitettu rakentaminen ei aiheuta erityistä vaaraa pohjaveden pinnan tason muuttumisesta tai pohjaveden pilaantumisesta. Rakennettu ja pinnoitettu alue ei lisäänny nykyisestä eikä siten vähennä sadeveden imeytymistä pohjavedeksi. Kaava-alue on liitetty vesi- ja viemäriverkostoon, joten alue ei aiheuta jätevesikuormitusta ympäristöönsä. - Maisema Suunnittelualue käsittää Salpausselän lakialueella sijaitsevaa kaupunkialuetta, jonka maisema-arvot perustuvat lähinnä rakennettuun kulttuuriympäristöön ja alueen vanhaan istutettuun piha- ja katupuustoon. Asemakaavan toteuttaminen muuttaa maisemakuvaa katumiljöön rakenteiden ja varustusten osalta. Muutos on kuitenkin vähäinen alueen maisemakuvan ja –rakenteen kannalta. 6.3 Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavan toteuttaminen ei aiheuta välittömiä infraverkon rakentamiskustannuksia, sillä kadut ja kunnallistekniikan verkostot ovat suunnittelualueella valmiina. Toivokoti ja muut olemassa olevat rakennukset on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntatekniseen verkostoon. Pysäköintialueiden uudelleen järjestely voi olla tarpeen lähinnä, mikäli alueelle rakennetaan kääntöpaikka koulun saattoliikennettä varten. Kääntöpaikan ja mahdollisen saattopysäköinnin rakentamiskustannusten lisäksi kaavaratkaisusta ei aiheudu suoria infraverkkoon liittyviä kustannuksia. 6.4 - Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin, liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen Asemakaavan toteutuessa nykyiset katualueet muuttuvat määrätyille tonteille varatuiksi pysäköintialueiksi. Alueen fyysiset järjestelyt eivät kuitenkaan merkittävästi muutu, vaan pysäköintipaikat ja ajoyhteydet tulee kaavan mukaan sijoittaa likimain samoille paikoille, kuin nykyisin. Lönnrotinkadun keskivaiheille on mahdollista toteuttaa havainnepiirroksessa osoitettu kääntöpaikka koulun saattoliikennettä varten. Kääntöpaikan pohjoispuoliset vinopysäköintipaikat palvelevat saattopysäköintiä. Kaikkiaan LPA-alueille on mahdollista sijoittaa havainnepiirroksen mukaisilla järjestelyillä noin 110 autopaikkaa, jossa on vähennystä nykytilanteeseen noin 10 paikkaa (kääntöpaikan vaatima tila). Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 26/29 Suunnittelualueen liikenneverkkoon ei kohdistu edellä mainitun lisäksi muita muutoksia. Liikennöinti tonteille tapahtuu jatkossakin samoja reittejä pitkin kuin nykyisin. Toivokodin osalta poistuu liittymismahdollisuus Valtakadun puolelta, johon on osoitettu ajoneuvoliittymäkielto, samoin kuin Lönnrotinkadun puoleisen rajan eteläosaan. Suunnittelualueelle osoitettu maankäyttö ei aiheuta liikennemäärien kasvua. Alueen liikenne muodostuu jatkossakin Mannerheimin- ja Lönnrotinkadun varrella sijaitseville tonteille suuntautuvasta liikenteestä. Vuodelle 2035 laaditun ennusteen mukaan Lönnrotinkadun keskivuorokausiliikenne tulee kuitenkin kasvamaan 880 ajoneuvoon vuorokaudessa (550 +330), lisäystä nykytilanteeseen 620 ajoneuvoa. Valtakadun liikennemäärän ennustetaan vastaavasti kasvavan 1200 ajoneuvoon/ vrk (670 + 530). Muutokset ovat seurausta kaavamuutosalueen ulkopuolisesta maankäytöstä. Kaavaratkaisu ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen eikä liikenneturvallisuuteen. Liittyminen Lönnrotinkadulta etelään Valtakadulle on suositeltavaa pitää edelleenkin suljettuna, mikä osaltaan rajoittaa läpikulkua suunnittelualueen kautta. - Vaikutukset liikennemeluun Valtioneuvoston antamassa päätöksessä 993/92 on päivä- ja yömelulle asetettu seuraavat ohjearvot: Jo rakennetut asuntoalueet Uudet asuntoalueet Loma-asumiseen tarkoitetut alueet klo 7 -22 päiväohjearvo 55 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 50 dB(A) klo 7 -22 päiväohjearvo 55 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 45 dB(A) klo 7 -22 päiväohjearvo 45 dB(A) klo 22 - 7 yöohjearvo 40 dB(A) Suunnittelualueella sijaitsevaan Toivokodin palvelukotiin sovelletaan jo rakennettujen asuinalueiden ohjearvoja. Seudullisen meluselvityksen mukaan päivämelutaso ylittää vuoden 2035 ennustetilanteessa ohjearvon 55 dB tontin itä- ja eteläosassa. Yömelun ohjearvo 50 dB ylittyy hiukan tätä pienemmällä alueella. Tontille jää näin ollen kaavan mukaisella rakennusmassoittelulla oleskelupihoja, jolla päivä- ja yömelun ohjearvot eivät ylity. Toivokoti Päiväajan keskiäänitasot klo 7-22, ennuste vuodelle 2035 (Ramboll Finland Oy 2015) Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 Liikennemelun kasvu johtuu kaavamuutosalueen ulkopuolisista tekijöistä eikä kaavaratkaisulla ole välitöntä vaikutusta liikennemeluun. - Vaikutukset joukkoliikenteeseen Kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta joukkoliikenneyhteyksiin. 6.5 - Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset palvelujen saatavuuteen Pysäköintialueiden toimivuuden parantaminen lisää koulun kokoontumis-, liikunta- ym. tiloja käyttävien ihmisten palveluiden saatavuutta. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta ydinkeskustan kaupallisten palvelujen saatavuuteen. - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole negatiivista vaikutusta ympäröivän alueen ihmisten elinoloihin tai elinympäristöön. Kaavaratkaisun myötä asuinalueille ei suuntaudu läpikulkuliikennettä eikä muuta sellaista häiriötä, joka voisi vähentää asukkaiden viihtyvyyttä. 6.6 - Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksella ei ole suoria vaikutuksia alueen työpaikka- eikä asukasmäärään. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen. - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin Kaavaratkaisu mahdollistaa lisärakentamisen AK-1-korttelialueella eli Toivokodin tontilla rakennusoikeuden ja kerrosluvun puitteissa. Tontin rakennusoikeus on voimassa olevan asemakaavan mukainen 4000 krs-m2, joka mahdollistaa noin 750 krs-m2:n lisärakentamisen. Uusi rakennusmassa sijoittuu kaavaluonnoksen mukaan nykyisen rakennuksen itäpuolelle. Asemakaavaa toteutettaessa LPA-alueiden pysäköintipaikkoja voidaan tarvittaessa järjestellä uudelleen. Kaavassa on kuitenkin määrätty, että LPA-alueiden keskelle sijoittuu ajoyhteys, jolloin molemmat pysäköintialueet säilyvät periaatteeltaan nykyisinä. LPA-alueelle voidaan toteuttaa myös kääntöpaikka koulun tarpeisiin. Kaavan toteuttaminen ei aiheuta välittömiä vesi- ja viemäriverkostojen rakentamistarpeita. Valtakadun kulmassa oleva sähköverkon jakokaappi poistuu ja tulee korvata uuteen paikkaan sijoittuvalla kaapilla. - Vaikutukset kaupunkikuvaan Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset kaupunkikuvaan rajoittuvat lähinnä muutoksiin pysäköintialueiden ja kevyen liikenteen yhteyksien pintarakenteissa (päällysteet, saarekkeet jne.). Asemakaava mahdollistaa myös Toivokodin laajentamisen itään päin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Laajennuksen vaikutus kaupunkikuvaan Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 28/29 on kuitenkin paikallinen eikä vaikuta Lyseon lukion, Lappeenrannan kirkon ja Rakuunamäen muodostamaan kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen. - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Kaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, joten suunnitelmalla ei ole siltä osin vaikutuksia. Suunnittelualueelta ei myöskään tunneta muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön. - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen Asemakaavamuutos on kaikilta osin vahvistetun maakuntakaavan ja maakuntavaihekaavan mukainen. Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueelle (C). 6.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavaratkaisu mahdollistaa suunnittelualueen liikenteen ja pysäköinnin kehittämisen olemassa oleviin katu- ja kunnallisteknisiin verkostoihin tukeutuen. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden alue- ja yhdyskuntarakennetta eikä ympäristöä koskevien tavoitteiden kanssa. Kaava ei myöskään vaaranna suunnittelualueeseen liittyvien valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. 7 7.1 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamuutoksen liitteenä on alueen havainnepiirros. Havainnepiirroksessa on esitetty ohjeellinen ratkaisu pysäköintipaikkojen sijoittamisesta ja muista järjestelyistä. Asemakaava mahdollistaa osin myös muunlaisen ratkaisun toteuttamisen alueelle. Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun kaava on saanut lainvoiman. 7.3 Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy MRL 52 §:n mukaisesti Lappeenrannan kaupunginvaltuusto. Lappeenrannassa 14.12.2016 Matti Veijovuori Maarit Pimiä Asemakaava-arkkitehti Kaupunginarkkitehti Lönnrotin- ja Mannerheiminkadun asemakaavan ja tonttijaon muutos Asemakaavaselostus 14.12.2016 K2565 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Luonnos 14.12.2016 Dnro 1233/10.02.03.00/2016 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 4 PALLO-TYYSTERNIEMI, osa Mannerheiminkatua 5 LEIRI, kortteli 2 tontti 11 sekä osa Lönnrotinkatua ALOITE Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kadut ja ympäristö. SUUNNITTELUALUE Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lappeenrannan ydinkeskustan länsiosassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Lönnrotinkadun koulukortteliin. Etelässä alue rajautuu Valtakatuun ja idässä teollisuusraiteen rautatiealueeseen. Pohjoisessa aluetta rajaa Lappeenrannan seurakunnan kirkon alue. Koulukorttelista kaavamuutosalueeseen kuuluu tontti 11, jolla sijaitsee Lappeenrannan vanhainkotiyhdistys ry:n ylläpitämä palvelukoti Toivokoti. Kaavamuutosalueen koko on noin 1 hehtaari. SUUNNITTELUN TAUSTA JA TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Lönnrotinkadun sekä Mannerheiminkadun katualueella olevat pysäköintipaikat vain koulujen, Toivokodin ja Lappeenrannan kirkon käyttöön muuttamalla katualueet pääosin autopaikkojen korttelialueiksi. Mannerheiminkadun pohjoispuolella oleva raitti sekä Lönnrotinkadun länsipuolella oleva raitti osoitetaan jalankululle sekä polkupyöräilylle varatuksi kaduksi. Toivokodin tontin kaakkoiskulmasta liitetään osa Valtakadun näkemäalueeksi. Viistoilmakuva 2014 (Blom ilmakuvat) Tekninen toimi | Kaavoitus PL 11, 53101 Lappeenranta | Villimiehenkatu 1 | puh. (05) 6161 [email protected] | www.lappeenranta.fi 2 (4) Viistoilmakuva 2014 (Blom ilmakuvat) KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. pysäköintiin ja kevyen liikenteen järjestelyihin. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana jäljempänä esitetyn jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet. 1. Ekologiset vaikutukset Maa‐ ja kallioperä Kasvi‐ ja eläinlajit Luonnon monimuotoisuus ja viheryhteydet Pinta‐ ja pohjavedet Maisema 2. Taloudelliset vaikutukset Infraverkon toteutuskustan‐ nukset 3. Liikenteelliset vaikutukset Liikenneverkko (sis. kevyen liikenteen ja pysäköinnin) Liikennemäärät, liikenteen toimivuus ja turvallisuus Liikennemelu Joukkoliikenne 4. Sosiaaliset vaikutukset Palvelujen saatavuus Ihmisten elinolot ja elinympä‐ ristö 5. Kulttuuriset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Rakennukset ja rakenteet sekä yhdyskuntatekniset huollon verkostot Kaupunkikuva Rakennettu kulttuuriympä‐ ristö ja kiinteät muinais‐ jäännökset Seudullisten suunnitelmien toteutuminen 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttö‐ tavoitteiden toteutuminen 3 (4) OSALLISET Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: VIRANOMAISET Kaakkois‐Suomen elinkeino‐, lii‐ kenne‐ ja ympäristökeskus o Ympäristö ja luonnonvarat Etelä‐Karjalan pelastuslaitos Etelä‐Karjalan museo Museovirasto Liikennevirasto LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Tekninen toimi (kiinteistö‐ ja mit‐ taustoimi, kadut ja ympäristö, ra‐ kennusvalvonta) Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristö‐ toimi Kasvatus‐ ja opetustoimi ALUEEN ASUKKAAT, YRITTÄJÄT JA YHDISTYKSET MAANOMISTAJAT, VUOKRALAISET JA NAAPURIT Lappeenrannan seurakuntayhtymä Yksityiset maanomistajat MUUT Telia Sonera Oyj Elisa Oyj Mahdolliset muut osalliset OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavoituksen vireille tulosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kaupungin virallisessa il‐ moituslehdessä Etelä‐Saimaassa. Kaikista merkittävistä kuulemis‐ ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä Etelä‐Saimaassa. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia infor‐ moidaan henkilökohtaisilla kirjeillä asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta. Kaava‐aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaa‐ voituksessa osoitteessa Villimiehenkatu 1 (3. kerros) ja kaupungin internet‐sivulla www.lappeenranta.fi > Rakentaminen ja maankäyttö > nähtävillä olevat kaavat. Mahdolliset luonnosvaiheessa annettavat mielipiteet ja ehdotusvaiheen muistutuk‐ set toimitetaan kirjallisina Lappeenrannan kaupungin kirjaamoon osoitteella PL 11, 53101 Lappeenranta tai [email protected]. 4 (4) KAAVAPROSESSI OSALLISTUMINEN TYÖN KÄYNNISTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laatiminen (MRL 63 §). Keskustelu työn lähtökohdista sekä OAS:n riittävyydestä (MRL 64 §). o Osallisella on mahdollisuus esittää Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä (MRL 64.2 ja 64.3 §). ARVIOITU AIKATAULU Kaavaehdotus pyritään asettamaan nähtäville vuoden 2017 alussa. Alustavan asemakaavaluonnoksen laadinta ASEMAKAAVALUONNOS Nähtävillä olo ja valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30 §) o Asemakaavaluonnoksen, OAS:n ja kaavan valmisteluaineiston asettaminen nähtäville 19.12.2016. – 16.1.2017. o Lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. ASEMAKAAVAEHDOTUS Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRA 27 §) o Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Kaupunginhallitus asettaa kaavaehdotuksen nähtäville 30 päiväksi (MRA 27 §). Nähtäville asettamisesta tiedotetaan lehtikuulutuksella. o Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 §). Tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRA 26 §) lausuntojen saavuttua. Kaavanlaatijan vastineet mahdollisiin muistutuksiin ja lausuntoihin vastaaminen. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskevat (MRA 32 §). Osallisilla on mahdollisuus antaa kirjallinen mielipide kaavaluonnoksesta. Osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. KAAVAN HYVÄKSYMINEN Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely (MRL 52 §). Tiedottaminen hyväksymispäätöksestä (MRL 67 §). MUUTOKSEN HAKU KAAVAN HYVÄKSYMISESTÄ Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen Hallinto-oikeuteen (MRL 188 §) ja edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. OAS:aa voidaan suunnittelun kuluessa tarvittaessa muuttaa ja täydentää. Kaavan laatijan yhteystiedot Asemakaava‐arkkitehti Matti Veijovuori puh. 040 660 5662 Kaavavalmistelija Jouni Lahikainen puh. 040 809 8841 Sähköposti on muotoa: [email protected]. 7 2 Kirkko kt IV 1 2 7 jk 2 153 1 10 1:1 M 2K 2 8 1 5 la30171 4 2P 106,5 113 375 106,7 106,4 106,2 106,4 57 1 112 6 106,6 kt 6 105,1 106,7 3 2 106,1 371 106,1 106,9 1 k 158 106,6 kt 374 4 105,8 106,6 12 106,4 11 105,6 10 105,8 106,1 7 105,2 157 132 104,5 104,3 4 131 373 156 1 372 104,8 104,5 104,4 kt 105,1 104,5 1 21 5K 2 103,2 104,2 377 104,1 6 5 IV 103,2 5 kt 103,6 103,1 103,1 103,4 103,1 103,1 103,2 103,4 M 5K 103,0 2 102,9 2378 102,1 4 kt kt 2 101,9 101,9 11 1378 15 15102,0 380 102,1 102,1 378 3 101,7 101,7 jk 2 1 1 130 100,2 99,7 12 100,2 99,7 100,5 100,5 9 9 , 9 8 2 4 10 1:1 kt 1 III 100,1 j1k4 5 381 100,1 1381 2381 9 445 kt 382 3 2 99,9 jk:t 1 97,8 0 23 II 24 II jk V kt kt 4 1 jk 11 2 159 15 III 17 10 20 30 40 50 3 V 16 26 3 kt 25 100 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Kaavoitus HAVAINNEKUVA Asemakaavan ja tonttijaon muutos, Toivokoti sekä osa Lönnrotin- ja Mannerheiminkatua MUODOSTUU 5 Leiri, kortteli 2 tontit 13-14 ja kortteli 83 tontti 1 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Päiväys 14.12.2016 jk 22 7 la30100 5K la30122 444 I III Piirtänyt RK/JL Työ nro k 2565 LIITE 3A 15.12.2016 Dnro 1233/10.02.03.00/2016 LÖNNROTIN- JA MANNERHEIMINKADUN ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Liite osallisista, joita on kuultu kirjeitse tai sähköpostitse MIELIPITEET: Kartta kiinteistöistä, joiden maanomistajia on kuultu kirjeitse: Kaavamuutosalue Naapurikiinteistöt LAUSUNNOT: Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat Etelä-Karjalan pelastuslaitos Etelä-Karjalan museo Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos 18.8.2016 2 (2) Museovirasto Liikennevirasto Kiinteistö- ja mittaustoimi Kadut ja ympäristö Rakennusvalvonta Lappeenrannan Energiaverkot Oy Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Kasvatus- ja opetustoimi Lappeenrannan seurakunta Telia Sonera Finland Oyj Elisa Oyj Karhuvuoren grillin asemakaavan ja tonttijaon muutos 18.8.2016 4 l a 3 0 3 5 54 0k t jk 8 114 50 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET la30354 AK-1 Kr 4 PALLO-TYYSTERNIEMI LPA 4 Kirkko 1 TU LIISANKA TAIPALSAARENT 2KIE LR 8 la30171 106,5 sr-1 375 106,7 106,4 HEIM 106,2 VP II 6 106,7 3 I 2 282 sr-1 y 106,1 371 106,1 106,9 5 LEIRI h 1 158 11 157 105,8 106,1 105,2 IV 1 IISANKATU L 104,3 104,5 2 e=0,75 103,2 377 103,1 103,1 103,4 M 380 103,1 103,4 15102,0 M kt kt 102,9 2378 11 1378 378 p 99,7 8 99,9 381 l a 3 0 1 202 100,1 100,1 1381 AO II 425 kt 2381 9 13 12 100,2 100,5 100,5 3 kt 1:1 kt + 1 1 7 ,5 8 37 dBA VI 3 V kt AL 97,8 1 ma 1/1 III II 425 100,1 1381 II sr-2 II V II 2381 9 101,7 (14) 2 1 kt Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. (2/7, 4/9) Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit ja tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. kt p 7 la30100 3 + 1 1 7 ,5 8 37 dBA VI V kt AL 97,8 Maarit Pimiä, kaupunginarkkitehti Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 323/11.4.2014 vaatimukset 15 Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS89 - GK28 3 5 Vd B 0 1 II sr-2 II V II AL 17 16 3 3 Vahvistanut LUONNOS 14.12.2016 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Korkeusjärjestelmä N2000 Tekla KH II jk 10 20 30 40 50 V Johtoa varten varattu alueen osa. 11 2 159 4 Riitta Puurtinen, kaupungingeodeetti Pysäköimispaikka. jk:t 382 Lappeenrannassa 14.12.2016 Lappeenrannassa 25.8.2015 1:1 383 12 5 Leiri, kortteli 2 tontit 13-14 ja kortteli 83 tontti 1 sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu Kaupunginosan rajan siirto 2 4 1/1 IV 3 Ajoyhteys, tontille ajo sallittu. MUODOSTUU 130 4000 5 KVALTAKATU 3 V 16 100,1 II jk AL 17 11 2 159 4 1/1 IV 3 5 100 Vd B 22 7 la30100 15 AO kt jk:t 382 12 100,2 99,7 100,5 100,5 9 9 , 9 8 2 4 13 ajo/t 101,9 IV 2 100,2 15 LPA 3 ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 2 3 AK-1 130 383 10 20 30 40 50 2 1378 102,1 4 p 11 1 5 KVALTAKATU 99,9 jk:t 1 15 LPA (14) 101,7 4000 12 102,9 2378 IV 1 100,2 2 15102,0 101,9 AK-1 2 99,7 3 kt kt 102,1 4 380 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. Alueen läpi saadaan osoittaa tonttiliittymiä siihen rajoittuville tonteille 103,1 103,4 103,0 TAIPALSAARENTIE 2K 103,4 5 kt pp-t 5 5 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus 4 Pallo-Tyysterniemi osa Mannerheiminkatua 5 Leiri, kortteli 2 tontti 11 sekä osa Lönnrotinkatua 5 kt 103,1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Katu. 6 a jo /t II IV 103,2 6 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Istutettava alueen osa. pp-t IV 103,2 131 (5/2/7,13) (4/9) 104,5 2 e=0,75 103,2 II Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 132 TU 2 YO 104,5 131 104,3 IV 1 372 104,8 104,5 104,4 5K 373 132 2 YO 104,5 U LIISANKAT 5 K TU LÖNNROTINKA 157 372 104,8 104,5 104,4 kt 105,1 ep 445 373 7 4000 Rakennusala. 83 LPA kt ep Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 1 105,2 105,6 sr 105,6 7 I e=0,50 LIISANKATU IV e=0,50 105,8 105,1 Korttelin numero. I 106,1 106,4 105,1 106,4 LÖNNROTINKA AL p 57 11 Kaupunginosan nimi. 105,8 106,6 374 Kaupunginosan numero. y 158 105,8 106,6 374 sr h 5 LEI Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 1 106,6 AL p 57 105,1 106,6 p y 106,1 371 106,1 106,9 5 LEIRI y pp-t 13 2 112 6 14 106,7 p YHDYSPUISTO t II 2 VP 106,2 6 112 6 106,6 kt 57 pp- 106,6 kt YHDYSPUISTO TU 106,4 106,4 INKA 106,4 57 10 NER 375 map5 AK 1 MAN ATU ajo /t (5/2/7,4/9) 106,5 Osa-alueen raja. /t p 2 M A LPA NNERHEIMINK 106,7 II 787 LR ajo 5 1:1 map5 p 1:1 Autopaikkamääräys: Palveluasuminen 1 ap / 180 kerros-m2 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 8 10 AK-1-alue: Rakennusten, kulkuteiden ja pysäköintialueiden ulkopuolelle jäävä osa tontista tulee istuttaa. Tämän asemakaavan alueelle laadittu tonttijako on sitova. 153 la30171 Yleiset määräykset: Kaupunginosan raja. 10 5 Autopaikkojen korttelialue. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 9 POISTUVA KAAVA Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa vanhusten palveluasuntoja. Nähtävillä KH KV 100 Suojeltava puu. Valmistelija RK Piirtänyt RK Mittakaava 1:1000 Työ nro 2565
© Copyright 2024