sisällys
numero 1 • 2017
70 RUOKA
Uunista ulos
78KÄSITYÖT
24
Pilkillä tuoksuyliherkkä
Riitta Nevalainen on
vapaa.
Sinisen sävyjä sydäntalveen
Päätoimittaja
Anna-Liisa Huhtala-Fiskars
Puh. 040 590 5332
Toimitussihteeri
Johanna Westersund
Puh. 040 590 4590
88 Tarjolla kaikkea tarvittavaa
92 Ite meen ja ite teen
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
JOKA KUUKAUSI
6 Asiasta toiseen
7 Pikkupojan elämää
27 Terveisin
35 Elämäntilanteita
39 Kirjan kannet auki
52 Hetki
76 Iloksi
86 Pieniä tarinoita
96 Ristikko
97 Papin päiväkirja
10
Vastaava päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
[email protected]
Kestotilaus
Kodin Pellervo 79,90 €
Tilaajien e-arkisto
pellervo-e-lehdet.fi
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Kolmen polven
huushollissa
ulkoillaankin
yhdessä.
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
sähköpostiosoite
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit
[email protected]
3 Pääkirjoitus
8PUHEENAIHE
36 Auttaja heittää keikan
Ruuan taakka
Kesälle lisää pituutta
10 Sukutalon synty
16TERVEYS
46 Pitkä matka vapauteen
Tunnista hyvä itsessäsi
54 Rantalantie 7
28 Ota siemen multa
32 Puoliherran pelko
4
54
50LUKIJAMATKA
Oman historiansa ytimessä
Tuoksuja pakoon
40
40PUUTARHA
Pimeässä anoreksian kanssa
Kuono kertoo verensokerista
Julkaisija
Pellervo-Media Oy
www.kodinpellervo.fi
60 Mielellään meren pohjassa
63 KILPAILU
Huurteinen
64 Eloisa iltapäivä
Lieksalainen Hanaan Farhan
pomppii kylätalon pihalla.
78
Veikeä poimupipo mukautuu
kantajansa kampaukseen.
Viherhuonetta
suunnittelemaan!
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 1456 7210
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
Kannen kuva Nina Salonen
Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 15.2.,
Maatilan Pellervo ilmestyy 1.2.
4041-0619
Painotuote
PEFC/02-31-151
5
18.1.2017
Perustettu 1899
Sydäntä paleltaa
J
äätyneellä porraspuulla isoäiti istuu ja katkoo kuusenoksia. Siniruutuisen esiliinan
helmaa heilauttaa tuuli.
”Panhan isoot haot porraspäähän, näyttää flinkimmältä, kun viarhat tuloo. Piäniistä teherhän kranssi paapan haurallen. Aina tuloo miälheni, kuinka isävainaa pruukas mullen sanua, jotta tuloo miäs merten takaa vaan ei tuanen turpehesta. Ja niin kans tuli.”
Ihmeen sileissä käsissä kahdeksankymmentäyksi vuotta ja sotaraudasta sormus. Vaalean huivin reunustamilla poskilla vielä puna. Isoäiti.
”En tiärä, käyykö kukaan siitten, kun muakaan ei enää oo, meitä hautuumaalla kattomas.
Se voii olla, jotta silloon ihimiset liika kiiruhiihnansa. Hyi olokhon, kuinka oikeen syränalasta
raisteloo. Se on vishinkin vaan tua iliannes jäätikkö.”
Sydäntä paleltaa, isoäiti.
[email protected]
s.16
”
TEKSTI ON neljän vuosikymmenen takaa. Itsenäisyyden juhlavuosi kuohautti sen mielen
pinnalle.
100 vuotta sitten sadat tuhannet suomalaiset olivat siirtotyöläisinä Amerikassa, enimmät
kaivoksissa hankkimassa raa’alla lihasvoimalla rahaa, ja pölykeuhkon. Moni oli jättänyt morsiamen, nuorikon tai perheen kotiseudulle, Venäjän keisarin alaisuuteen, autonomiseen suuriruhtinaskuntaan.
Vuoteen 1917 mennessä moni oli ehtinyt palata, onnistuneena, tai sitten ei. Elämä oli ankaraa, mutta niin vain oli ryhdyttävä rakentamaan omaa elämää, taloa tai torppaa, ja siinä sivussa Suomea. Nuukuus piti kiinni kyrsän syrjässä.
Miltä mahtoi tuntua itsenäisyyden alku? Oliko se kansalle mitään muuta kuin arkista työtä tai työn menettämisen pelkoa?
Nyt, 100 vuotta myöhemmin kysymys yhä on relevantti, vaikka edesmenneet sukupolvet
saattelivat meille omiaan paremmat edellytykset.
Näin se on: emme ole sadassa vuodessa kyenneet luomaan tasa-arvoista yhteiskuntaa,
mikä olisi köyhimmillekin koti. Elämme luokkayhteiskunnassa, vaikka niin ei saisi sanoa. Ei
ole Amerikkaa eikä muuta mertentakaista, ei paikkaa, mihin paeta.
Olisiko sentään vielä rahtunen yhteistä tahtoa, edes juhlavuoden kunniaksi?
Miten paljon tämä
lapsi onkaan minulle
opettanut!
”
3