sisällys
3 6 15 Pääkirjoitus
Ajankohtaista
Maitopoika
59 66 numero 9• 2016
Lauantaikahvilla
Maailmalta
MAIDONTUOTANTO
Opetustila antaa pohjan käytännön työhön
Kestävä karja on monen tekijän summa
Tilamaidosta valmistuu herkullisia leipäjuustoja
8
12
16
ELÄINTERVEYS
Ternimaito turvaa vasikoiden vastustuskykyä
Syömättömyyteen kannattaa reagoida heti
Sorkkahoidon laatu vaihtelee liikaa
20
24
26
NAUDANLIHANTUOTANTO
Naudan kivennäisruokinta vaikuttaa naudanlihan syöntilaatuun
Kymmenen vuotta limousin-rodun kasvatusta
YRITYSTOIMINTA
Valion Valsa-maitosuola tähyää isoille markkinoille
Hankkijan Turun rehutehtaalle lisää varastokapasiteettia
30
36
40
43
JATKOJALOSTUS
Parmankinkun ytimessä
44
SIKATALOUS
Kokemuksia emakkoryhmistä Alankomaissa
Toimiva emakkoryhmä haussa
Vaihtoehtoista viljelyä pohjalaispelloilla
49
52
54
12
Päivi ja Pekka Maaningan karjaa Vaalan Pelsolla voi hyvällä
syyllä kutsua kestäväksi karjaksi eikä yksin kahdeksan
satatonnarin vuoksi. Viime vuonna elossa olevien lehmien
elinikäistuotos oli 34 760 kiloa maitoa.
16
SIIPIKARJATUOTANTO
Kotimainen broilerinliha on paikkansa ansainnut
60
54
Paneliassa sijaitsevalla Piiraisten
sikatilalla on 70 emakkoa, joiden
porsaat menevät Kivikylän
välitykseen. Piiraisten toisella
tilalla, joka sijaitsee 270
kilometrin päässä Isossakyrössä,
on puolestaan keskitytty
kasvinviljelyyn.
60
Hanne ja Arto Tyynismaa jättivät
viisi vuotta sitten palkkatyönsä
ja ryhtyivät maatalousyrittäjiksi.
Tilan 50 lehmää tuottavat
maitoa, josta jalostetaan
leipäjuustoa ja muita herkkuja
suoramyyntiin. Perheen
kolme lasta, Anni, Arttu ja
Amanda, auttelevat mielellään
navettatöissä.
Haapojan tilalla
Kurikassa uskotaan
kotimaisuuskampanjan
nostavan lähellä ja
laadukkaasti tuotetun
broilerinlihan menekkiä ja
aikanaan myös hintaa. Tällä
erää kannattavuutta on
haettava kuluja kurittamalla
sekä tuotantoa tehostamalla.
Kannen kuva: Tuomo Kautonen  Seuraava Eläin-liite ilmestyy 6.10.2016
5
Päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Toimituspäällikkö
Vesa Jääskeläinen
Puh. 0400 235 788
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
[email protected]
Tilaajien e-arkisto
pellervo-e-lehdet.fi
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
telekopio
(09) 694 8845
sähköpostiosoite
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit
[email protected]
Julkaisija
Pellervo-Media Oy
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 2242-6396
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
PARSINAVETAT EDELLEEN TULILINJALLA
U
utta eläinsuojelulakia on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. Vuodesta 1996 voimassa ollutta lakia on koetettu vääntää vastaamaan eläintenpidolle ja lainsäädännölle nykypäivänä
asetettavia vaatimuksia jo vuosikausia. Viimeksi oli tavoitteena saada lainkirjaimet valmiiksi kuluvan vuoden loppuun mennessä ja eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna. Laki
astunee voimaan vuonna 2018.
Eläinsuojelulain kokonaisuudistusta valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä, jonka tehtävä
ei tule olemaan helppo. Lain valmistelussa on otettava huomioon niin uusin tutkimustieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin vaatimuksista mutta myös huomioitava eläinsuojelujärjestöjen tiukkoja vaateita
että noudatettava tuotantoeläimiin kohdistuvaa EU-lainsäädäntöä.
Pykälien sorvaamisessa ovat eniten hiertäneet kysymykset parsinavetoiden kohtalosta sekä emakoiden tiineytys- ja porsitushäkeistä sekä vaadittavista siirtymäajoista. Asiantuntijoina on televisiokameroiden eteen marssitettu milloin kansanedustajia, milloin kuluttajia ja milloin tutkijoita. Välillä tuntuu,
että eläintenpitäjiltä ei kysytä mitään.
Enin osa suomalaisista navetoista on edelleenkin parsinavetoita, peräti 70 prosenttia, joskin lehmämäärät niissä ovat tuntuvasti pienempiä kuin pihattonavetoissa. Noin puolet elää enää parressa.
Parsinavettoja rakennetaan vieläkin, sillä ne ovat yleensä muita navettatyyppejä edullisempia rakentaa ja toisaalta niissä voidaan hyvin huomioida lehmien yksilökohtainen hoito. Parsinavetan suurimpana etuna kuitenkin pidetään lehmien pääsemistä laiduntamaan, jolloin ne voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä pitkän laidunkauden aikana.
Mikäli parsinavetat kielletään, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, tulee siirtymäajasta varmasti sen verran pitkä, että uusienkin navetoiden kustannukset on kuoletettu ja parsinavetat poistuvat käytöstä luonnollista tietä.
Sikojen tiineytyshäkit ja emakko- eli porsitushäkit ovat olleet varsinkin eläinsuojelijoiden hampaissa. Karsinarakenteilla on kuitenkin tietty tarkoitus rauhoittaa emakko tiineytyksen aikana että suojella
vastasyntyneitä porsimisen jälkeen. Vapaa porsiminen nostaa porsaskuolleisuutta ja lopulta sitä hintaa, minkä kuluttaja sianlihasta maksaa.
On hyvä, että keskustelua eläinhyvinvoinnista käydään julkisuudessa. Silloin kuluttajatkin voivat
mielessään pohtia, ostaako kotimaassa vai ulkomailla tuotettua ruokaa. Mikä on eettisin vaihtoehto?
Vesa Jääskeläinen
3