sisällys numero 10 • 2014 70 24 Herkutellaan luunuilla! Kantria Valtimon malliin. Vastaava päätoimittaja Teemu Pakarinen Puh. 050 544 6457 Päätoimittaja Anna-Liisa Huhtala-Fiskars Puh. 040 590 5332 Toimitussihteeri Johanna Westersund Puh. 040 590 4590 12 Ulkoasu Minna Aho AD Puh. 040 156 9162 Kaija Rinkinen Puh. (09) 4767 5561 Pirttisaaressa meri on aina läsnä. Tilaukset ja osoitteen muutokset Puh. 020 413 2636 [email protected] JOKA KUUKAUSI 6 Asiasta toiseen 9 Pikkupojan elämää 22 Kirjan kannet auki 55 Näin ollen 69 Elämäntilanteita 76 Pieniä tarinoita 104 Ristikko 105 Papin päiväkirja Kestotilaus Kodin Pellervo 79,20 € Tilaajien e-arkisto pellervo-e-lehdet.fi Ilmoitusten myynti Agrimedia Oy Tanja Forsman Puh. 040 539 3089 Pellervo Merja Sainio myyntipäällikkö Puh. (09) 4767 5573 Toimitus PL 77 (Simonkatu 6) 00101 Helsinki (09) 476 7501 (vaihde) telekopio (09) 694 8845 sähköpostiosoite [email protected] 3 Pääkirjoitus 10PUHEENAIHE Intomielisyys opettaa Pää näkyy jo Kivipiha aikuiseen makuun 12 Suomenlahden sylissä 24 Lännen mies Valtimolta 28 TERVEYS Kertapuraisulla 56 46PUUTARHA Ihotaudit riesana Kevennystä sydämelle Ruskan runsautta Tyynyjä kaksin tavoin Kukkakassi Koti vanhassa Raumassa 78 Sirosti sorkalla 82 Afrikan siskot kylpevät Merenkiertäjien mansikkapaikka väreissä 36ASUMINEN Julkaisija Pellervo-Media Oy www.kodinpellervo.fi Vallankumouksen jaloista tanssin opettajaksi Suomeen. 56 Kreivittären ihmeellinen elämä 62 Takaisin 50-luvulle 66 Kenkä-Kallen askelissa 70 RUOKA Yhtäkkiä kaikki oli toisin Henkilökohtaiset sähköpostit [email protected] 84 KÄSITYÖT Ihanat neuleet naisilla Ruutu ruudulta Tepastele tähdillä 100 Kirjeitä korpisoturille Pellervo on Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 1456 7210 Pellervo vastaa vain tilattujen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. 84 Kanerva-takki sointuu syksyyn. Kannen kuva Jarmo Uusi-Rintakoski Seuraava Kodin Pellervo ilmestyy 6.11, Maatilan Pellervo ilmestyy 20.11.2014. 46 Perinneperennat menestyvät Oulussa. Painopaikka Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. PEFC/02-31-151 4 Painotuote 5 Perustettu 1899 16.10.2014 Aina jää jotakin kesken S iellähän niitä on kaappien peränurkissa. Kummallisia pussukoita, joihin ei millään viitsisi suursiivousta ulottaa. On nimittäin aivan varmaa, että kurottelevaan käteen osuu jokin muovipussiin tungettu teelmäs ja pussista irvistää pettymys: ei tullut takkia, ei tullut edes tuluskukkaroa. Kiinnostuksen lopahtaminen on peittänyt innostuneen aloituksen. Kummallisen tiukasti nämä ikuisesti keskeneräiset pysyvät muistissa, ei puhettakaan, että aika olisi armollinen. Kirkkaana paistaa pääkopassa mielikuva, miten hötinässä oltiin, kun lankoja ostettiin ja työhön ryhdyttiin. Muuatta villatakkia tuli tyrkityksi peremmälle vuosikausia. Lopulta rohkaisin luontoni ja kurkistin pussiin. Langat olivat hienot, raitojen värit upean utuiset. Takki oli viittä vaille valmis. Tekele oli päätynyt kätköihin, koska se oli jokseenkin valtava. Hyvänlaisesti menossa hevosen loimen suuntaan; kaiketi tehty silloisten henkisten mittojen mukaan! Eräänä iltana tikkusin takin tappiin. Hetken tunsin itseni hyväksi ihmiseksi, sellaiseksi, joka ei haaskaa ainetta eikä aikaa. Tulos on villasoputeltta, johon hyvinkin voi majoittua kaksi henkeä. Mutta valmis mikä valmis! [email protected] Tuttavien kokemukset ovat samansuuntaisia. Lohduttaudumme ymmärtämällä, että elämässä jää aina jotakin kesken. Ei tästä valmista tule. Huonon omantunnon kanssa kamppaileminen ei auta. Tekemätöntä on joka nurkassa. Naapuri kertoi hartaasti odottavansa varhaista lumipeitettä. Niin on pihatyöt pahalla tolalla, päivät kiirettä täynnä ja illat nopeasti pimeitä. Lumihuntu kattaisi miljoonat keltaiset lehdet ja perennojen törröt. Kyllä ne sieltä keväällä löytyisivät. ”Olisi hyvä oppia unohtamaan ja olemaan armollinen itselleen”, sanoi naapuri – ja heilutti haravaa. Niinpä niin. En lakkaa hämmästelemästä, miten entisten aikojen miehet ja naiset kykenivät käyttämään aikansa niin tarkkaan ja tehokkaasti. Miten he ilman koneita ja muita helpotuksia suoriutuivat suuresta työmäärästään? Oli pakko, ja ehkä heissä oli jotakin sellaista sitkoa ja säästäväisyyttä, mitä meiltä puuhastelijoilta tuppaa puuttumaan. ” s.62 Elämykset syntyvät pienistä yksityiskohdista, joita kiireessä ei edes huomaa. ” 3