Maakunta - Korkein hallinto
Maakunta- ja soteuudistuksen eteneminen Hyvän hallinnon tulevaisuudennäkymät maakunta- ja soteuudistuksissa Hallintotuomioistuinpäivä 27.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sisältö • • • • 2 - 26.1.2017 Maakunta ja sote tulevat: uudistuksen etenemisen aikataulu Maakunta- ja sote-uudistuksen iso kuva Sote-uudistuksen ja valinnanvapauden pilarit Hyvä hallinto maakuntauudistuksessa ja sen jälkeen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi lausuntokierrokselle 2/.2017 Maakuntaja sotejärjestämisuudistus- HE eduskunnalle to to 23.2.2017 Maakuntien rahoituslain täydennys lausunnoille 2/2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi eduskunnalle to 27.4.2017 Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutos HE luonnos lausunnoille 4/2017 Maakuntien rahoituslain täydennys 4/2017 - Hyväksytään eduskunnassa 22.6.2017: - Maakunta- ja sotejärjestämisuudistus - Valinnanvapauslaki - Sotetuottajalaki - Maakuntien rahoituslaki 7 / 2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen 9 / 2017 - HE Maakunnille siirrettäviä tehtäviä koskevien lakien muutoksiksi eduskunnalle 2018 1 / 2018 2019 12 / 20181 / 2019 Ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä 1 / 2018 Sosiaali- ja terveyden-huollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnan-vapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika. - Historiallisen suuri muutos: muutoksen pilarit Sote- ja maakuntauudistuksen pääpilarit http://alueuudistus.fi 5 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Historiallisen suuri hallinnon muutos ja yksinkertaistuminen - 6 Miksi maakuntauudistus tehdään – mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Toimintatapojen muutos Kustannustehokkuus Hallinnon sujuvoittaminen Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus. - Sote -uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä - maakunta • • 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta Rahoitus kootaan mahdollisimman laajasti maakuntien kautta hoidettavaksi 2. Palveluintegraatio • • • • Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttää osaaminen oikeaan aikaan Sujuva hoito- ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan Mahdollisuus yhdistää sote -palveluita muiden palveluiden kanssa => työttömät 3. Valinnanvapaus • Tuki ja kannustin asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 8 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote-uudistuksen pilarit II/II 1. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä • • Oikea-aikainen palvelu Parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien palvelu- ja hoitomuotojen käyttöönotto 2. Digitalisointi • • • Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan 9 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Kuntien, maakuntien ja valtion roolit VALTIO Osaaminen ja sivistys Terveys ja hyvinvointi Liikunta ja kulttuuri Nuorisotoimi Paikallinen elinkeinopolitiikka Maankäyttö ja rakentaminen Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. • • • • • • • • • • • Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus • Työ- ja elinkeinopalvelut • Liikennejärjestelmäsuunnittelu ja joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu • Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut • • • • Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuksien turvaaminen Lainsäädäntö Rahoitusperiaate • Turvallisuustehtävät • Valtakunnalliset ja kv-tehtävät • Yleinen edunvalvonta KUNNAT MAAKUNNAT TYÖNJAKO - Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd € - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd € - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio 11 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Maakuntauudistuksen keskeiset lait 1. VAIHE, eduskuntaan helmikuussa • Voimaanpanolaki • Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki • Henkilöstöä ja eläkejärjestelmää koskevat lait • Maakuntajakolaki • Verolait • Maakuntien rahoituslaki • Maakuntalaki 2. VAIHE Uudet lait • Kasvupalvelulaki • Maakuntien muut tehtävät, rahoituslaki • Laki Valtion lupa-, ohjaus ja valvontavirastosta (Luova) • Laki Ahvenanmaan valtionvirastosta • Laki maakuntien yhteistoiminnasta kala- ja vesitaloustehtävien hoitamisessa • Laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa Muutettavat lait • Yli 200 muutettavaa lakia, joilla siirretään tehtäviä maakunnille sekä Valtion lupa- ja valvontavirastolle Kumottavat lait • Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta • Laki aluehallintovirastoista • ”Laki maakuntien ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämisestä kunnalle” • Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista • Laki maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta • Laki ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa • Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta • Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta • Laki vesihuollon tukemisesta i Järjestämisuudistus - vahva järjestäjä • Järjestämisvastuu noin 130 järjestäjäorganisaatiosta 18 maakunnalle: • • • • Vastaa myös perusoikeuskeskustelussa ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännössä esitettyihin seikkoihin Järjestämisvastuussa olevalle maakunnalle uusia toimivaltuuksia ohjata ja johtaa tuotantoa • • • byrokratia vähenee organisaatio selkeytyy - tiedetään kuka vastaa sote-järjestämislaki valinnanvapauslaki Maakuntien rahoituslaki ratkaisee rahoituksessa demokratiaan liittyvän kysymyksen 13 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Valinnanvapaus • • Keino, ei päämäärä Luo vahvan kannustimen asiakaslähtöisyyteen ja asiakkaan omien resurssien hyödyntämiseen sekä preferenssien ottamiseen huomioon • valta- ja tietoepätasapainoa asiantuntijan ja asiakkaan välisessä suhteessa tasapainottava seikka • Jaetun ja yhteisen päätöksenteon hyödyt => toteuttaa itsemääräämisoikeutta sosiaalihuollon ja terveydenhuollon perimmäisinä tavoitteina • Kannustin kilpailullisuuden hyödyntämiseen ja tukee paremman johtamisen saavuttamista 14 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Valinnanvapaus • • Voi tukea paremman asiakasymmärryksen kautta palveluintegraatiota, toisaalta hajottaa organisaatioita Valinnanvapauslain luonnoksessa sote-keskusmalli ja laajennettu perustaso • voimavarojen siirtäminen perustasolle terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa neuvovien keinojen ensisijaisuus • mahdollisuus kuitenkin paljon palveluita käyttävien erityiseen palveluohjaukseen ja koottuihin palveluihin 15 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin Asiakas valitsee suoraan sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön ja sitoutuu valintoihin vuodeksi. Sote-keskus, suunhoidon yksikkö, maksuseteli -Lääkäri ja hoitaja, sosiaalipalvelujen neuvonta -Hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut - Jatkossa myös muita sosiaali- ja terveyspalveluja -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Tarvittaessa asiakas voi saada maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta Maakunnan omat palvelut - Ne sosiaali- ja terveyspalvelut, joita sote-keskus ei tarjoa: esimerkiksi sosiaalipalvelut, päivystys ja erikoissairaanhoito - Asiakas voi valita julkisen palvelun toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa Asiakasseteli -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen -Maakunta päättää palvelut, asiakas valitsee rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta Jos asiakas tarvitsee muita palveluja, ne saa maakunnan liikelaitoksen palveluista. -Maakunta vastaa kustannuksista ja asiakas maksaa asiakasmaksun, joka on kaikille tuottajille sama Henkilökohtainen budjetti -Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan 16 - 26.1.2017 -Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtainen avustaja tai kuljetuspalvelut Erilaiset toimintamallit, erilaiset elämäntilanteet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen (koko väestö): • • • • Satunnainen hoidon tai palvelun tarve (n. 60% väestöstä): Laaja-alainen yhteistyö sidosryhmien välillä Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista Sähköiset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava tieto, neuvonta, ohjaus • • • • Korkea hoidon tai palvelun tarve (n. 10% väestöstä): Laajempi hoidon tai palvelun tarve (n. 30% väestöstä): • • • • Palvelut sote-keskuksesta ja suunhoidon yksiköstä, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö Sähköiset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa integraatiotarvetta • Palvelut sote-keskuksesta, suunhoidon yksiköstä ja maakunnan liikelaitokselta asiakassuunnitelman mukaisesti Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti Maakunta voi päättää sote-keskukselle tai suunhoidon yksikölle kansallista palveluvalikkoa laajemman oikeuden tuottaa palveluja 17 • • • - 21.12.2016 Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoitoja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus Maakunnan liikelaitos vastaavaa tarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakassuunnitelmasta sekä sen toteutumisesta käytännössä Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.2016 Vaiheittaiset valinnat eri elämätilanteissa Maakunnalla on kokonaisvastuu palveluista. Sote-keskuksella ja suunhoidon yksiköillä on vastaava vastuu suoran valinnan palvelujen toteutumisesta. 1. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän tuottajan ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa, raha seuraa asiakasta. 2. Sote-keskuksen tai suunhoidon yksikön myöntämä maksuseteli Palveluntuottaja vastaa asiakkaan maksusetelillä hankkimista muista palveluista ja niiden kustannuksista. 3. Maakunnan liikelaitoksen valinta Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen toimipisteen kaikkialta Suomessa. 4. Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti Asiakas voi valita asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut kaikkialta Suomessa. Hoito- ja palvelutarpeen arviointi Asiakas valitsee ja sitoutuu vuodeksi 18 - 21.12.2016 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 21.12.2016 Hyvä hallinto maakuntauudistuksen jälkeen 19 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Hyvän hallinnon oikeudelliset ulottuvuudet 20 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Maakuntien rahoitus • • • Valtion yleiskatteellinen rahoitus Asiakas- ja käyttömaksut Lyhytaikainen lainanotto Maakuntaveron käyttöönotto selvitetään. (1/2) Valtionrahoituksen määräytyminen 89% Tarveperusteinen rahoitus Asukaslukuperusteinen rahoitus 10 % 10% 21 - 26.1.2017 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus 1% Hyterahoitus Kuntien valtionosuudet vuodesta 2019 alkaen yht. noin 3,1 mrd € • Erityisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestämiseen Kriteerejä • • • • • • Asukasmäärä Ikärakenne Kaksikielisyys Vieraskielisyys Asukastiheys Koulutustausta • Saaristoisuus • Syrjäisyys • Saamelaisuus • Sairastavuus • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Ikäluokat 19–85+ vuotta korvataan ikäluokalla 16+ • Työttömyysaste • Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Nykyjärjestelmästä poistuvia kriteerejä (painoarvo heikkenee) • Työpaikkaomavaraisuus poistuu i Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia 59–99 jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot • Kielivähemmistön vaikuttamistoimielin • • • • • HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNNAN MUUT TOIMIELIMET MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Liikelaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset (3): ICT, Talous ja henkilöstö, Toimitilat ja kiinteistöt - Maakunnan hallintosääntö • Maakuntalain 78 § hallintosäännön sisällöstä • Hallinnon järjestämisen väline • Perusoikeuksien toteuttamisen kannalta tarpeellinen ja toimiva organisaatio • Maakuntalain 79 § delegointi viranhaltijapäätöksentekoon • Maakuntalain 79 § 3 mom pakollinen siirto viranhaltijapäätöksentekoon - Oikeussuojamenettelyt • Yhdenvertaisuuden toteuttaminen: • ei voida sallia liikaa eriarvoisuutta • Ennakolliset menettelyt, jotka varmistaa • yhdenvertaisuuden ja palveluiden saatavuuden • hyvän hallinnon • oikeuden oikeussuojaan • Varsinaiset oikeussuojamenettelyt • Erityislakien mukainen muutoksenhaku: tämä ensisijainen prosessi • Lastensuojelulaki, vanhuspalvelulaki, vammaispalvelulaki, kehitysvammalaki, mielenterveyslaki • Maakuntalain mukainen oikaisuvaatimusmenettely • Maakuntalain mukainen muutoksenhaku - maakuntalaki 25 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Vaikutukset hallintolainkäyttöön • Erityislakien muutoksenhakusäännökset ensisijaisia ja tässä vaiheessa jäävät voimaan • uudistuksen toisessa vaiheessa mahdollisuus muuttaa ja kehittää • Jossain määrin lisännee valituksia • maakuntien siirtyminen: laki ja sopiminen keskeisenä ohjauskeinona • Hallintoriita vs. valitus -menettely • Luottamus ratkaisevaa => muutoksenhakuherkkyys 26 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Hyvän hallinnon periaatteet yksityisesti tuotetuissa julkisissa palveluissa • Julkinen palvelu = maakunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut tuottajasta riippumatta, maakunnan toiminta maakuntalain 4 §:n mukaan • Yleishallinto-oikeudelliset säännökset sotekeskuksissa • Hallintolaki • Virkavastuu • Julkisuuslaki - perusoikeudet Lisää tietoa jatkuvasti alueuudistus.fi http://vm.fi/keskushallinnon-uudistus #sote #maakunta2019 #maakuntauudistus @thpoysti 28 - 26.1.2017 Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti
© Copyright 2024