null
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7107/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0046 (NLE) AELE 31 EEE 10 N 12 ISL 7 FL 9 MI 202 ENER 105 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja 3. maaliskuuta 2017 Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Kom:n asiak. nro: COM(2017) 110 final Asia: Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen IV (Energia) muuttamiseen (Kolmas energiapaketti) Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 110 final. Liite: COM(2017) 110 final 7107/17 pt DGC 2A FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.3.2017 COM(2017) 110 final 2017/0046 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen IV (Energia) muuttamiseen (Kolmas energiapaketti) FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA • Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet ETA:n sekakomitean päätösluonnoksella (joka on liitetty ehdotukseen neuvoston päätökseksi) on tarkoitus muuttaa ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia) siten, että ns. kolmas energiapaketti otetaan osaksi Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta, jäljempänä ’ETAsopimus’. Pakettiin kuuluvat seuraavat säädökset: 1. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta 2. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta 3. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta 4. Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta 5. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta 6. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta 7. Komission päätös 2010/685/EU, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3 luvun muuttamisesta 8. Komission päätös 2012/490/EU, annettu 24 päivänä elokuuta 2012, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteen I muuttamisesta. • Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa Liitteenä olevalla sekakomitean päätösluonnoksella laajennetaan jo voimassa oleva EU:n politiikka koskemaan ETA:n EFTA-valtioita (Norja, Islanti ja Liechtenstein). FI 2 FI • Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa EU:n säännöstön laajentaminen koskemaan ETA:n EFTA-valtioita ottamalla se osaksi ETAsopimusta toteutetaan sopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Niiden mukaan ETA-sopimuksen tavoitteena on perustaa dynaaminen ja yhdenmukainen Euroopan talousalue, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja yhdenvertaisiin kilpailun edellytyksiin. Toteutettavat toimet kattavat kaikki tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaata liikkuvuutta koskevat politiikat sekä ETA-sopimuksessa eritellyt niitä sivuavat ja laaja-alaiset politiikat. 2. OIKEUSPERUSTA, SUHTEELLISUUSPERIAATE • Oikeusperusta TOISSIJAISUUSPERIAATE JA ETA-sopimuksen osaksi otettava lainsäädäntö perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan, 62 artiklaan ja 114 artiklaan. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2894/94 1 1 artiklan 3 kohdan mukaan neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta unionin puolesta esitettävän kannan tällaisiin päätöksiin. Komissio toimittaa yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa ETA:n sekakomitean päätösluonnoksen neuvostolle hyväksyttäväksi unionin kantana. Komissio toivoo voivansa esittää sen ETA:n sekakomiteassa mahdollisimman pian. • Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen seuraavasta syystä: Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän ehdotuksen tavoitetta, joka on varmistaa sisämarkkinoiden yhtenäisyys, vaan se voidaan vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Tässä EU:n säännöstön ottamisessa osaksi ETA-sopimusta noudatetaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä marraskuuta 1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2894/94, jossa vahvistetaan noudatettu menettelytapa. • Suhteellisuusperiaate Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteen saavuttamiseksi eli sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi. 1 FI EYVL L 305, 30.11.1994, s. 6–8. 3 FI • Toimintatavan valinta Valittu säädöstyyppi on ETA-sopimuksen 98 artiklan mukaisesti ETA:n sekakomitean päätös. ETA:n sekakomitea varmistaa ETA-sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja toiminnan. Tätä varten se tekee päätöksiä ETA-sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. 3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET KUULEMISTEN • Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö ja vaikutustenarviointi JA Valmistellessaan kolmatta energiapakettia komissio teki vaikutustenarvioinnin, jonka yhteydessä arvioitiin eri toimintavaihtoehtoja kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden toteuttamiseksi. Vaikutustenarviointiin sisältyi sidosryhmien kuuleminen. Kyselylomakkeen täytti yhteensä 339 organisaatiota 19:stä eri maasta. Tämän lisäksi kyselylomakkeen palautti 73 organisaatiota, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn maahan. Oheisen ETA:n sekakomitean päätöksen tarkoituksena on ainoastaan laajentaa nykyinen järjestelmä koskemaan ETA:n EFTA-valtioita. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET ETA:n EFTA-valtiot osallistuvat energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) 2 toiminnan rahoitukseen. Niiden rahoitusosuus noudattaa ETA-sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jossa määrätään, että EU:n toimintaan osallistumisesta johtuva ETA:n EFTA-valtioiden rahoitusosuus määräytyy suhdeluvun perusteella. ETA:n EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään EU:n talousarvion kyseisiä toimintoja koskeviin budjettikohtiin. On syytä korostaa, että tässä yhteydessä saatavat lisätulot eivät lisää viraston henkilöresursseja. 5. LISÄTIEDOT Kaikki kolmannen energiapaketin keskeiset säännökset, joihin sisältyy keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. EFTA-puoli on pyytänyt seuraavia mukautuksia. Osallistuminen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoon (ACER) EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset osallistuvat täysimääräisesti mutta ilman äänioikeutta viraston ja viraston kaikkien valmisteluelinten työskentelyyn, mukaan luettuina työryhmät, komiteat ja erityistyöryhmät, johtokunta ja sääntelyneuvosto. Koska EFTA-valtioiden kansallisille sääntelyviranomaisille ei anneta äänioikeutta viraston sääntelyneuvostossa, EFTA-valtiot eivät siirrä virastolle toimivaltaa tehdä päätöksiä. Koska EFTA-valtiot eivät voi olla viraston päätöksen kohteena, tarvitaan vaihtoehtoinen mekanismi. EFTAn valvontaviranomaiselle olisi annettava valtuudet tehdä EFTA-valtioiden kansallisille 2 FI Jäljempänä ’virasto’. 4 FI sääntelyviranomaisille osoitettuja päätöksiä asioissa, joissa on osallisena yksi tai useampi EFTA-valtio. EFTAn valvontaviranomaisen päätökset perustuvat viraston laatimiin luonnoksiin. EFTAn valvontaviranomainen ja virasto varmistavat, että samanlaisia asioita koskevat päätökset ovat yhdenmukaisia, tekemällä yhteistyötä ja vaihtamalla näkemyksiä. Sen vuoksi virastolla on oikeus osallistua täysimääräisesti EFTAn valvontaviranomaisen työskentelyyn ja päinvastoin. Mekanismin yleisenä periaatteena on, että EFTAn valvontaviranomainen tekee EFTAvaltioiden kansallisia sääntelyviranomaisia sitovia päätöksiä asioissa, joissa virastolla on toimivalta tehdä sitovia päätöksiä EU:ssa. Mekanismi varmistaa tasapainoisen ratkaisun. EFTA-valtioiden osalta virasto avustaa tarvittaessa ja valvontaviranomaista tai pysyvää komiteaa niiden tehtävissä. tapauskohtaisesti EFTAn Laatiessaan luonnosta EFTAn valvontaviranomaiselle tämän asetuksen mukaisesti virasto ilmoittaa siitä EFTAn valvontaviranomaiselle. EFTAn valvontaviranomainen asettaa määräajan, jonka kuluessa EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat esittää näkemyksensä asiasta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja mahdolliset seuraukset. EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat pyytää EFTAn valvontaviranomaista harkitsemaan päätöstään uudelleen. EFTAn valvontaviranomainen toimittaa pyynnön virastolle. Siinä tapauksessa virasto harkitsee uuden luonnoksen laatimista EFTAn valvontaviranomaiselle ja vastaa viipymättä. Jos virasto muuttaa tai lykkää EFTAn valvontaviranomaisen antaman päätöksen kanssa rinnakkaista päätöstä tai kumoaa sen, viraston on viipymättä laadittava vaikutuksiltaan vastaava luonnos EFTAn valvontaviranomaiselle. Jos virasto ja EFTAn valvontaviranomainen ovat eri mieltä näiden säännösten hallinnoinnista, viraston johtajan ja EFTAn valvontaviranomaisen kollegion on asian kiireellisyyden vuoksi kutsuttava viivyttelemättä koolle kokous yksimielisyyteen pääsemiseksi. Jos yksimielisyyteen ei päästä, viraston johtaja tai EFTAn valvontaviranomaisen kollegio voi pyytää sopimuspuolia saattamaan asian ETA:n sekakomitean käsiteltäväksi tämän sopimuksen soveltuvin osin sovellettavan 111 artiklan mukaisesti. ETA:n sekakomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 8 päivänä helmikuuta 1994 annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 1/94 (EYVL L 85, 30.3.1994, s. 60) 2 artiklan mukaisesti sopimuspuoli voi pyytää välitöntä kokousten järjestämistä kiireellisissä tapauksissa. Sen estämättä, mitä tässä kohdassa määrätään, sopimuspuoli voi milloin tahansa saattaa asian ETA:n sekakomitean käsiteltäväksi omasta aloitteestaan ETA-sopimuksen 5 tai 111 artiklan mukaisesti. Esimerkkejä perusteluista ja ehdotetuista ratkaisuista yksittäisissä säädöksissä: Direktiivi 2009/72/EY 44 artiklan 2 kohta – ’pienet erilliset verkot’ ja poikkeukset Perustelu: Islanti: Islannin katsotaan tällä hetkellä muodostavan edellisen sähködirektiivin (direktiivi 2003/54/EY) 2 artiklan 26 kohdassa tarkoitetun pienen erillisen verkon. Sen vuoksi kyseisen direktiivin 15 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan Islantiin. FI 5 FI Islanti muodostaa myös uudessa sähködirektiivissä (direktiivi 2009/72/EY) tarkoitetun erillisen verkon, koska sillä ei ole rajat ylittäviä yhteyksiä. Sähkönkulutus on Islannissa tällä hetkellä suurempaa kuin direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 kohdassa tarkoitetun pienen erillisen verkon kulutus. Tämänhetkinen vuosikulutus on noin 17 terawattituntia, kun pienen erillisen verkon kulutuksen raja-arvo on 3 terawattituntia vuonna 1996. Verkon kotitalouksia ja pienteollisuutta palveleva osa on kuitenkin edelleen suhteellisen pieni, sillä Islannissa on yhteensä noin 320 000 asukasta ja 124 000 kotitaloutta, jotka yhdessä pienteollisuuden kanssa kuluttavat noin 20 prosenttia koko sähköntuotannosta. Sen vuoksi verkko muodostuu pienistä jakeluverkonhaltijoista, joilla on suhteellisen vähän työntekijöitä ja vastaavasti pienet verkkotoiminnot, eli tilanne on sama kuin direktiivissä 2003/54/EY. Sen vuoksi pitää edelleen paikkansa, että jos tällaisten verkkojen toiminnassa on huomattavia ongelmia direktiivin voimaantulon jälkeen, olisi oltava mahdollista hakea poikkeusta asian kannalta merkityksellisten säännösten soveltamisesta. Direktiivin 2003/54/EY nojalla Islannilla oli tämä mahdollisuus. Sen vuoksi Maltalle myönnetty poikkeus 26, 32 ja 33 artiklan soveltamisesta olisi myönnettävä myös Islannille. Islannin siirtoverkonhaltija on tällä hetkellä oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty direktiivin 2003/54/EY mukaisesti. Nykyisissä olosuhteissa siirtoverkonhaltijan omistuksen eriyttäminen olisi ongelmallista Islannissa. Sen vuoksi poikkeus direktiivin 2009/72/EY 9 artiklan soveltamisesta, joka on myönnetty Kyprokselle, Luxemburgille ja/tai Maltalle, olisi myönnettävä myös Islannille. Liechtenstein: Liechtensteiniin sovelletaan tällä hetkellä poikkeusta direktiivin 2003/54/EY 10 artiklan sisältämistä eriyttämistä koskevista säännöksistä. Tämä johtuu Liechtensteinin erityispiirteistä erittäin pienenä mutta kehittyneenä teollisuusmaana, jossa on noin 36 000 asukasta, 14 000 kotitaloutta ja 33 000 työpaikkaa, samoin kuin Liechtensteinin sähkömarkkinoiden erityisestä tilanteesta. Liechtensteinissa on yksi ainoa sähköyhtiö, LKW, jonka käytössä on vain yksi 110 kV:n voimajohtoyhteys Itävaltaan ja kolme 110 kV:n voimajohtoyhteyttä Sveitsiin. LKW jakelee sähköä noin 18 300 loppukäyttäjälle ja toimii direktiivissä 2009/72/EY tarkoitettuna tavanomaisena jakeluverkonhaltijana. Nykyisissä olosuhteissa jakeluverkonhaltijan eriyttäminen Liechtensteinissa olisi kohtuutonta, erityisesti ottaen huomioon direktiivin 2009/72/EY 26 artiklan 4 kohta. Tämän säännöksen mukaan jakeluverkonhaltijoiden eriyttämistä ei tarvitse tehdä, jos verkkoon liitettyjä asiakkaita on alle 100 000 tai sähköä toimitetaan pieniin erillisiin verkkoihin. Sen vuoksi direktiivin 2009/72/EY 9 artiklaa ei sovelleta Liechtensteiniin. Ehdotettu mukautusteksti: 44 artiklan 2 kohta: ”Korvataan 44 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”Kyprokseen, Luxemburgiin, Maltaan, Liechtensteiniin ja/tai Islantiin ei sovelleta 9 artiklaa. Maltaan ei sovelleta myöskään 26, 32 ja 33 artiklaa. Jos Islanti voi osoittaa tämän päätöksen voimaantulon jälkeen, että sen verkkojen toiminnassa on huomattavia vaikeuksia, Islanti voi hakea EFTAn valvontaviranomaiselta poikkeuksia 26, 32 ja 33 artiklan osalta. EFTAn valvontaviranomainen ilmoittaa ennen päätöstään EFTA-valtioille ja komissiolle näistä hakemuksista luottamuksellisuutta noudattaen. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa.”” 7 artiklan 2 kohdan j alakohta – uusiutuvaa energiaa koskevat EU:n tavoitteet FI 6 FI Perustelu: Tässä alakohdassa tarkoitettu 20 prosentin tavoite on uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä 2009/28/EY tarkoitettu EU:n tavoite. Koska 20 prosentin tavoite on EU:n jäsenvaltioille asetettu yleistavoite, 7 artiklan 2 kohdan j alakohtaa ei pitäisi soveltaa EFTA-valtioihin. Ehdotettu mukautusteksti: ”Direktiivin 7 artiklan 2 kohdan j alakohtaa ei sovelleta EFTA-valtioihin.” 46 artikla – osallistuminen sähkökomiteaan Perustelu: ETA-sopimukseen sisältyy tällä hetkellä mukautusteksti, josta sovittiin aikaisemman rajat ylittävää sähkön kauppaa koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1228/2003) yhteydessä. Mukautustekstissä todetaan, että EFTA-valtioita olisi pyydettävä osallistumaan täysimääräisesti sähkökomitean työskentelyyn, mutta niillä ei pitäisi olla äänioikeutta. Koska kolmannen energiapaketin nojalla perustetulla komitealla on sama tehtävä kuin aikaisemmalla sähkökomitealla, nykyistä mukautustekstiä olisi jatkettava uuden asetuksen osalta. Ehdotettu mukautusteksti: ”EFTA-valtioiden edustajat osallistuvat 46 artiklalla työskentelyyn täysimääräisesti mutta ilman äänioikeutta.” perustetun komitean Direktiivi 2009/73/EY Islantia koskeva poikkeus Perustelu: Islannissa ei ole maakaasulähteitä ja sen vuoksi maassa ei ole infrastruktuuria maakaasun jakelemista varten. Koska Islannissa ei ole maakaasua ja koska Islannin syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi kaasuputken rakentaminen olisi liian kallista, komissio katsoo Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-214/98) määritellyn ’maantieteellisen syyn’ olevan olemassa. Sen vuoksi Islanti voidaan vapauttaa velvollisuudesta saattaa direktiivi 2009/73/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään. On myös huomattava, että jos direktiiviä 2009/73/EY ei otettaisi osaksi ETAsopimusta, sillä ei joka tapauksessa olisi vaikutusta Islantiin, koska maassa ei ole kaasumarkkinoita eikä kaasualan yrityksiä. Tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit eivät olisi taloudellisia kilpailullisissa markkinaolosuhteissa. Islanti käyttää geotermistä potentiaaliaan vaihtoehtoisena ja erittäin kannattavana ratkaisuna. Sen vuoksi kaasumarkkinoille ei ole edes tulevaisuudessa taloudellisia näkymiä. Ehdotettu mukautusteksti: ”Direktiiviä ei sovelleta Islantiin.” 11 artikla – Sertifiointi kolmansien maiden osalta Perustelu: EFTA-valtioiden suhteet kolmansiin maihin eivät ole ETA:n kannalta merkityksellisiä. Tämä on todettu ETA-sopimuksen johdanto-osan 16 kappaleessa, jonka mukaan ”tämä sopimus ei rajoita sopimuspuolten päätöksenteon itsenäisyyttä eikä niiden valtaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia, jollei tämän sopimuksen määräyksistä tai FI 7 FI kansainväliseen julkisoikeuteen sisältyvistä rajoituksista muuta johdu”. Myöskään EU:n tekemä kansainvälinen sopimus ei voi sitoa EFTA-valtioita. Direktiivin 11 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan EU:n jäsenvaltioiden on evättävä kolmannen maan siirtoverkonhaltijoiden sertifiointi, jos ei ole osoitettu, että sertifioinnin myöntäminen ei vaaranna energian toimitusvarmuutta jäsenvaltiossa ja yhteisössä. Huomioon otettavat seikat liittyvät EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden kansainvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin sekä kolmanteen maahan liittyviin muihin erityisolosuhteisiin. Koska ETA-sopimuksella ei säännellä suhteita kolmansiin maihin, EU:n, EU:n jäsenvaltioiden tai EFTA-valtioiden kansainväliset sopimukset tai näiden valtioiden muut suhteet kolmansiin maihin eivät ole ETA:n kannalta merkityksellisiä. Sen vuoksi tarvitaan mukautusteksti, jonka mukaan energian toimitusvarmuutta koskevaa säännöstä ei oteta huomioon ETAsopimuksen puitteissa. Eriyttämistä koskevaa vaatimusta voitaisiin kuitenkin pitää energian sisämarkkinoiden perusvaatimuksena. ETA-sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tätä vaatimusta olisi sovellettava myös kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoihin, jotka pyytävät sertifiointia EFTA-valtiolta. On kuitenkin tärkeää, että vaatimusta ei sovelleta kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoihin maantieteellisesti rajatuilla alueilla, jotka on määritetty direktiivin 2009/73/EY 49 artiklan 4 ja 5 kohtaan tehdyssä mukautuksessa ennen vahvistettujen määräaikojen umpeutumista 3. Osana 11 artiklassa säädettyjä menettelyjä jäsenvaltioiden on pyydettävä komissiolta lausuntoa siitä, noudatetaanko eriyttämistä koskevia vaatimuksia ja vaarantaako sertifioinnin myöntäminen yhteisön toimitusvarmuuden. ETA-sopimuksen pöytäkirjassa 1 olevan 4 kohdan d alakohdan mukaan komission tehtäviä todentamistai hyväksymismenettelyn, tietojenanto-, ilmoitus- tai neuvottelumenettelyn taikka tämänkaltaisten asioiden yhteydessä hoidetaan EFTA-valtioiden osalta näiden keskuudessaan vahvistamien menettelyjen mukaisesti. Energia-alalla EFTAn valvontaviranomaisen tehtävänä on toteuttaa EU:n lainsäädännön mukaiset menettelyt. Koska on ehdotettu mukautustekstiä, jonka mukaan energian toimitusvarmuutta koskevaa 11 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännöstä ei oteta huomioon ETAsopimuksen puitteissa, EFTAn valvontaviranomainen ei voi ottaa tätä kriteeriä huomioon antaessaan lausuntonsa EFTA-valtioille. Sen vuoksi ehdotetaan myös tätä koskevaa mukautustekstiä. Ehdotettu mukautusteksti: Direktiivin 11 artiklan 3 kohdan b alakohtaa, 11 artiklan 5 kohdan b alakohtaa ja 11 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta EFTA-valtioihin. 49 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohta – Uudet tai eristyneet markkinat Perustelu: Norja: Ehdotetun mukautuksen ensimmäisessä kohdassa selvennetään, että EFTAvaltioiden suhteen EFTAn valvontaviranomainen hoitaa komission tehtävät. Ehdotetun mukautuksen toisessa kohdassa esitetään Norjassa olemassa olevaa infrastruktuuria koskeva erityinen mukautus. Tämä mukautus ilmentää sitä, että Norja luokiteltiin direktiivin 2003/55/EY mukaisesti ’uudeksi markkina-alueeksi’ 3 FI Ks. tarkempia 49 artiklaa koskevia selvityksiä näiden perustelujen s. 16. 8 FI huhtikuuhun 2014 asti. Vaikka Norjalla ei enää ole tätä asemaa, Norjan maakaasun kotimaan markkinat ovat pienet ja vielä kehityksen alkuvaiheessa. Maakaasuinfrastruktuuria on kehitetty vain muutamalla maantieteellisesti rajatulla alueella, joita ei ole liitetty toisiinsa. Kahden maantieteellisesti rajatun alueen osalta pyydetään 49 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaista poikkeusta. Näillä kahdella alueella tehtiin investointeja infrastruktuuriin aikana, jolloin Norja luokiteltiin uudeksi markkina-alueeksi, ja sen vuoksi poikkeusta ei haettu. Lisäksi molemmilla alueilla selvitetään vielä mahdollisuuksia uusiin investointeihin ja markkinakasvuun. Sen vuoksi direktiivin täysimääräinen täytäntöönpano aiheuttaisi merkittäviä ongelmia heikentämällä kannustimia tehdä lisäinvestointeja uuteen kaasuinfrastruktuuriin. Mukautukset varmistavat ennustettavissa olevat ja vakaat toimintapuitteet uusille investoinneille kaasuinfrastruktuuriin. Infrastruktuurin ikä näillä kahdella alueella jää selvästi alle 49 artiklan 5 kohdassa määritettyjen poikkeuksen raja-arvojen. Näillä kahdella maantieteellisesti rajatulla alueella poikkeusten jakeluun liittyvistä säännöksistä katsotaan olevan tarpeen. Poikkeusta 32 artiklan soveltamisesta ehdotetaan, koska kolmannen osapuolen rajoitukseton pääsy verkkoon heikentäisi kannustimia investoida infrastruktuurin kehittämiseen. Ottaen huomioon markkinoiden varhainen kehitysvaihe, muun muassa kyseessä olevan infrastruktuurin rajoitettu koko ja ikä, ja kohtuuton rasitus, joka aiheutuisi jakeluverkonhaltijalle asetettavista säännöistä, ehdotetaan poikkeusta velvoitteesta nimetä jakeluverkonhaltija 24 artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä otetaan myös huomioon, että kyseinen jakelunverkonhaltija toimisi ehdotuksen mukaisesti verkossa, johon kolmansilla osapuolilla ei ole pääsyä. Seurauksena 24 artiklasta myönnetystä poikkeuksesta 25, 26 ja 27 artiklasta johtuvia velvoitteita ei sovelleta. Seurauksena 32 artiklasta myönnetystä poikkeuksesta ehdotetaan poikkeusta 31 artiklasta. Ne maantieteelliset alueet, joilla poikkeuksia tarvitaan, luetellaan mukautustekstissä. Väliaikaiset poikkeukset luetelluille alueille kattavat sekä nykyiset että tulevat hankkeet kyseisillä alueilla enintään 20 vuoden ajan siitä ajankohdasta lukien, kun kaasua on alettu toimittaa infrastruktuurin kautta kyseisellä alueella. Norjan kansallinen sääntelyviranomainen tarkastelee poikkeusten tarvetta joka viides vuosi, ja Norja ilmoittaa ETA:n sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle tarkastelun tuloksesta. Kahden kuukauden kuluessa EFTAn valvontaviranomainen voi antaa päätöksen, jossa vaaditaan Norjan sääntelyviranomaista muuttamaan päätöstään tai peruuttamaan se. Norjan sääntelyviranomaisen on noudatettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä kuukauden kuluessa ja ilmoitettava siitä ETA:n sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle. Kuvaus Norjan kahdesta maantieteellisesti rajatusta alueesta: Hordaland: Hordalandissa maakaasua on saatavilla kotitalouskäyttöön tuotantoketjun alkupään jalostuslaitoksessa Kollsnesissa. Kun Norjalla oli direktiivin 2003/55 mukainen asema uutena markkina-alueena, maakaasualan yritys Gasnor, joka on myös tämänhetkinen jakeluverkonhaltija, kehitti tähän laitokseen yhteydessä olevaa infrastruktuuria. Muutama teollisuusasiakas on liittynyt verkkoon ja käyttää maakaasua toiminnassaan. Jæren ja Ryfylke: Jærenissa ja Ryfylkessä maakaasualan yritys Lyse Neo on kehittänyt jakeluverkon, joka muodostuu 620 kilometrin putkistosta ja johon on liittynyt noin 1 700 asiakasta. Verkkoon toimitetaan kaasua Kårstøssä sijaitsevasta tuotantoketjun alkupään jalostuslaitoksesta. Se palvelee pääasiassa teollisuusasiakkaita ja joitakin FI 9 FI palvelualan asiakkaita. Jakeluverkko kehitettiin aikana, jolloin Norja oli direktiivin 2003/55 mukainen uusi markkina-alue. Lyse Neo on verkon haltija. Liechtenstein: Liechtensteiniin sovelletaan tällä hetkellä poikkeusta direktiivin 2003/55/EY 9 artiklan sisältämistä eriyttämistä koskevista säännöksistä. Tämä johtuu Liechtensteinin erityispiirteistä erittäin pienenä mutta kehittyneenä teollisuusmaana, jossa on noin 36 000 asukasta, 14 000 kotitaloutta ja 33 000 työpaikkaa, samoin kuin Liechtensteinin kaasumarkkinoiden erityisestä tilanteesta. Liechtensteinissa on yksi ainoa kaasualan yritys LGV, jonka käytössä on ainoastaan yksi 26 kilometriä pitkä korkeapaineinen (70 bar) kaasuputki. LGV toimittaa tästä putkesta lähtevien paikallisten putkiverkkojen kautta kaasua noin 4 045 loppukäyttäjälle. LGV:n toiminta rajoittuu kaasukauppaan ja kaasuputkiverkon rakentamiseen, sillä Liechtensteinissa ei ole omia maakaasuvaroja. Nykyisissä olosuhteissa jakeluverkonhaltijan eriyttäminen Liechtensteinissa olisi kohtuutonta, erityisesti ottaen huomioon direktiivin 2009/73/EY 26 artiklan 4 kohta. Tämän säännöksen mukaan jakeluverkonhaltijoiden eriyttämistä ei tarvitse tehdä, jos verkkoon liitettyjä asiakkaita on alle 100 000. Sen vuoksi direktiivin 2009/73/EY 9 artiklaa ei sovelleta Liechtensteiniin. Ehdotettu mukautusteksti: ”Korvataan 49 artiklan 4 ja 5 kohdassa eri taivutusmuodoissa esiintyvä ilmaisu ’komissio’ EFTA-valtioiden osalta ilmaisulla ’EFTAn valvontaviranomainen’ asiaankuuluvassa taivutusmuodossa.” 49 artiklan 5 kohta: ”Lisätään 49 artiklan 5 kohtaan seuraava: ”Seuraavia maantieteellisesti rajattuja alueita Norjassa koskee poikkeus 24, 31 ja 32 artiklan säännöksistä enintään 20 vuoden ajan [päivämäärä] annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o [tämä päätös] voimaantulosta: i) Jæren ja Ryfylke, ii) Hordaland. Norjan sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös tarpeesta jatkaa poikkeusta viiden vuoden välein [päivämäärä] annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o [tämä päätös] voimaantulosta ottaen huomioon tämän artiklan mukaiset kriteerit. Norjan sääntelyviranomaisen on ilmoitettava ETA:n sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle päätöksestään ja arvioinnista, johon päätös perustuu. Kahden kuukauden kuluessa päätöksen vastaanottamisesta EFTAn valvontaviranomainen voi antaa päätöksen, jossa vaaditaan Norjan sääntelyviranomaista muuttamaan päätöstään tai peruuttamaan se. Tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos sekä EFTAn valvontaviranomainen että Norjan sääntelyviranomainen suostuvat siihen. Norjan sääntelyviranomaisen on noudatettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä kuukauden kuluessa ja ilmoitettava siitä ETA:n sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle.”” 49 artiklan 6 kohta: ”Korvataan 49 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”Kyprokseen, Luxemburgiin, Maltaan ja/tai Liechtensteiniin ei sovelleta 9 artiklaa.”” 51 artikla – osallistuminen kaasukomiteaan Perustelu: FI 10 FI ETA-sopimukseen sisältyy tällä hetkellä mukautusteksti, josta sovittiin aikaisemman rajat ylittävää kaasun kauppaa koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1775/2005) yhteydessä. Mukautustekstissä todetaan, että EFTA-valtioita olisi pyydettävä osallistumaan täysimääräisesti kaasukomitean työskentelyyn, mutta niillä ei pitäisi olla äänioikeutta. Koska kolmannen energiapaketin nojalla perustetulla komitealla on sama tehtävä kuin aikaisemmalla kaasukomitealla, nykyistä mukautustekstiä olisi jatkettava uuden asetuksen osalta. Ehdotettu mukautusteksti: ”EFTA-valtioiden edustajat osallistuvat 51 artiklalla työskentelyyn täysimääräisesti mutta ilman äänioikeutta.” perustetun komitean Asetus (EY) N:o 715/2009 Islantia koskeva poikkeus Perustelu: Islannissa ei ole maakaasulähteitä ja sen vuoksi maassa ei ole infrastruktuuria maakaasun jakelemista varten. Koska Islannissa ei ole maakaasua ja koska Islannin syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi kaasuputken rakentaminen olisi liian kallista, komissio katsoo Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-214/98) määritellyn ’maantieteellisen syyn’ olevan olemassa. Sen vuoksi Islanti voidaan vapauttaa velvollisuudesta saattaa asetus (EY) N:o 715/2009 osaksi kansallista lainsäädäntöään. Ehdotettu mukautusteksti: ”Asetusta ei sovelleta Islantiin.” FI 11 FI 2017/0046 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen IV (Energia) muuttamiseen (Kolmas energiapaketti) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan, 62 ja 114 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa, ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2894/94 4 ja erityisesti sen 1 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen, sekä katsoo seuraavaa: (1) Sopimus Euroopan talousalueesta, jäljempänä ’ETA-sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. (2) ETA-sopimuksen 98 artiklan mukaan ETA:n sekakomitea voi päättää muuttaa muun muassa ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia). (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009 5 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 6 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009 7 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. 4 EYVL L 305, 30.11.1994, s. 6–8. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 5 6 7 FI 12 FI (6) Komission asetus (EU) N:o 543/2013 8 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY 9 olisi otettava osaksi ETAsopimusta. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY 10 olisi otettava osaksi ETAsopimusta. (9) Komission päätös 2010/685/EU 11 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. (10) Komission päätös 2012/490/EU 12 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. (11) Asetuksella (EY) N:o 714/2009 kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1228/2003 13, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETA-sopimuksesta. (12) Asetuksella (EY) N:o 715/2009 kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1775/2005 14, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETA-sopimuksesta. (13) Direktiivillä 2009/72/EU kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY 15, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETA-sopimuksesta. (14) Direktiivillä 2009/73/EY kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY 16, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETA-sopimuksesta. 8 9 10 11 12 13 14 15 16 FI kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 229, 1.9.2009, s. 29, ja EUVL:ssä L 309, 24.11.2009, s. 87). Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 55). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94). Komission päätös 2010/685/EU, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3 luvun muuttamisesta (EUVL L 293, 11.11.2010, s. 67). Komission päätös 2012/490/EU, annettu 24 päivänä elokuuta 2012, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 231, 28.8.2012, s. 16). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1228/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 1). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1775/2005, annettu 28 päivänä syyskuuta 2005, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta – Käytöstäpoisto- ja jätehuoltotoimia koskevat lausumat (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57). 13 FI (15) Komission päätöksellä 2011/280/EU 17 kumotaan komission päätös 2003/796/EY 18, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETAsopimuksesta. (16) Sen vuoksi olisi muutettava ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia). (17) Unionin kannan ETA:n sekakomiteassa olisi näin ollen perustuttava tähän liitettyyn päätösluonnokseen, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla ETA:n sekakomiteassa unionin puolesta esitettävä kanta ETA-sopimuksen liitteen IV (Energia) ehdotettuun muutokseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn luonnokseen ETA:n sekakomitean päätökseksi. 2 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja 17 18 FI Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisesta tehdyn päätöksen 2003/796/EY kumoamisesta (EUVL L 129, 17.5.2011, s. 14). Komission päätös, tehty 11 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisesta (EUVL L 296, 14.11.2003, s. 34). 14 FI
© Copyright 2024