null

Euroopan unionin
neuvosto
Bryssel, 8. maaliskuuta 2017
(OR. en)
7107/17
Toimielinten välinen asia:
2017/0046 (NLE)
AELE 31
EEE 10
N 12
ISL 7
FL 9
MI 202
ENER 105
EHDOTUS
Lähettäjä:
Saapunut:
Vastaanottaja:
Euroopan komission pääsihteerin puolesta
Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja
3. maaliskuuta 2017
Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Kom:n asiak. nro:
COM(2017) 110 final
Asia:
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI ETA:n sekakomiteassa Euroopan
unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen IV
(Energia) muuttamiseen (Kolmas energiapaketti)
Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 110 final.
Liite: COM(2017) 110 final
7107/17
pt
DGC 2A
FI
EUROOPAN
KOMISSIO
Bryssel 3.3.2017
COM(2017) 110 final
2017/0046 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen IV (Energia) muuttamiseen
(Kolmas energiapaketti)
FI
FI
PERUSTELUT
1.
EHDOTUKSEN TAUSTA
•
Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
ETA:n sekakomitean päätösluonnoksella (joka on liitetty ehdotukseen neuvoston päätökseksi)
on tarkoitus muuttaa ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia) siten, että ns. kolmas
energiapaketti otetaan osaksi Euroopan talousalueesta tehtyä sopimusta, jäljempänä ’ETAsopimus’. Pakettiin kuuluvat seuraavat säädökset:
1.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä
heinäkuuta
2009,
energia-alan
sääntelyviranomaisten
yhteistyöviraston
perustamisesta
2.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä
heinäkuuta 2009, verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön
kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta
3.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä
heinäkuuta 2009, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja
asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta
4.
Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen
antamisesta ja julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 liitteen I muuttamisesta
5.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä
heinäkuuta 2009, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja
direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta
6.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä
heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja
direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta
7.
Komission päätös 2010/685/EU, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010,
maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3 luvun
muuttamisesta
8.
Komission päätös 2012/490/EU, annettu 24 päivänä elokuuta 2012,
maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan
parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 liitteen I muuttamisesta.
•
Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Liitteenä olevalla sekakomitean päätösluonnoksella laajennetaan jo voimassa oleva EU:n
politiikka koskemaan ETA:n EFTA-valtioita (Norja, Islanti ja Liechtenstein).
FI
2
FI
•
Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
EU:n säännöstön laajentaminen koskemaan ETA:n EFTA-valtioita ottamalla se osaksi ETAsopimusta toteutetaan sopimuksen tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. Niiden mukaan
ETA-sopimuksen tavoitteena on perustaa dynaaminen ja yhdenmukainen Euroopan
talousalue, joka perustuu yhteisiin sääntöihin ja yhdenvertaisiin kilpailun edellytyksiin.
Toteutettavat toimet kattavat kaikki tavaroiden, henkilöiden, palveluiden ja pääoman vapaata
liikkuvuutta koskevat politiikat sekä ETA-sopimuksessa eritellyt niitä sivuavat ja laaja-alaiset
politiikat.
2.
OIKEUSPERUSTA,
SUHTEELLISUUSPERIAATE
•
Oikeusperusta
TOISSIJAISUUSPERIAATE
JA
ETA-sopimuksen osaksi otettava lainsäädäntö perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn
sopimuksen 53 artiklan 1 kohtaan, 62 artiklaan ja 114 artiklaan.
Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista
säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2894/94 1 1 artiklan 3 kohdan mukaan
neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta unionin puolesta esitettävän kannan tällaisiin
päätöksiin.
Komissio toimittaa yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa ETA:n sekakomitean
päätösluonnoksen neuvostolle hyväksyttäväksi unionin kantana. Komissio toivoo voivansa
esittää sen ETA:n sekakomiteassa mahdollisimman pian.
•
Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen seuraavasta syystä:
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän ehdotuksen tavoitetta, joka on
varmistaa sisämarkkinoiden yhtenäisyys, vaan se voidaan vaikutusten vuoksi saavuttaa
paremmin unionin tasolla.
Tässä EU:n säännöstön ottamisessa osaksi ETA-sopimusta noudatetaan Euroopan
talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
28 päivänä marraskuuta 1994 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 2894/94, jossa
vahvistetaan noudatettu menettelytapa.
•
Suhteellisuusperiaate
Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen
tavoitteen saavuttamiseksi eli sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.
1
FI
EYVL L 305, 30.11.1994, s. 6–8.
3
FI
•
Toimintatavan valinta
Valittu säädöstyyppi on ETA-sopimuksen 98 artiklan mukaisesti ETA:n sekakomitean päätös.
ETA:n sekakomitea varmistaa ETA-sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja toiminnan.
Tätä varten se tekee päätöksiä ETA-sopimuksessa määrätyissä tapauksissa.
3.
JÄLKIARVIOINTIEN,
SIDOSRYHMIEN
VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
KUULEMISTEN
•
Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö ja vaikutustenarviointi
JA
Valmistellessaan kolmatta energiapakettia komissio teki vaikutustenarvioinnin, jonka
yhteydessä arvioitiin eri toimintavaihtoehtoja kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden
toteuttamiseksi. Vaikutustenarviointiin sisältyi sidosryhmien kuuleminen. Kyselylomakkeen
täytti yhteensä 339 organisaatiota 19:stä eri maasta. Tämän lisäksi kyselylomakkeen palautti
73 organisaatiota, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn maahan.
Oheisen ETA:n sekakomitean päätöksen tarkoituksena on ainoastaan laajentaa nykyinen
järjestelmä koskemaan ETA:n EFTA-valtioita.
4.
TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
ETA:n EFTA-valtiot osallistuvat energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston
(ACER) 2 toiminnan rahoitukseen. Niiden rahoitusosuus noudattaa ETA-sopimuksen
82 artiklan 1 kohdan a alakohtaa, jossa määrätään, että EU:n toimintaan osallistumisesta
johtuva ETA:n EFTA-valtioiden rahoitusosuus määräytyy suhdeluvun perusteella. ETA:n
EFTA-valtioiden rahoitusosuudet lisätään EU:n talousarvion kyseisiä toimintoja koskeviin
budjettikohtiin. On syytä korostaa, että tässä yhteydessä saatavat lisätulot eivät lisää viraston
henkilöresursseja.
5.
LISÄTIEDOT
Kaikki kolmannen energiapaketin keskeiset säännökset, joihin sisältyy keskinäisiä oikeuksia
ja velvollisuuksia, olisi otettava osaksi ETA-sopimusta. EFTA-puoli on pyytänyt seuraavia
mukautuksia.
Osallistuminen energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirastoon (ACER)
EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset osallistuvat täysimääräisesti mutta ilman
äänioikeutta viraston ja viraston kaikkien valmisteluelinten työskentelyyn, mukaan luettuina
työryhmät, komiteat ja erityistyöryhmät, johtokunta ja sääntelyneuvosto.
Koska EFTA-valtioiden kansallisille sääntelyviranomaisille ei anneta äänioikeutta viraston
sääntelyneuvostossa, EFTA-valtiot eivät siirrä virastolle toimivaltaa tehdä päätöksiä. Koska
EFTA-valtiot eivät voi olla viraston päätöksen kohteena, tarvitaan vaihtoehtoinen mekanismi.
EFTAn valvontaviranomaiselle olisi annettava valtuudet tehdä EFTA-valtioiden kansallisille
2
FI
Jäljempänä ’virasto’.
4
FI
sääntelyviranomaisille osoitettuja päätöksiä asioissa, joissa on osallisena yksi tai useampi
EFTA-valtio.
EFTAn valvontaviranomaisen päätökset perustuvat viraston laatimiin luonnoksiin. EFTAn
valvontaviranomainen ja virasto varmistavat, että samanlaisia asioita koskevat päätökset ovat
yhdenmukaisia, tekemällä yhteistyötä ja vaihtamalla näkemyksiä. Sen vuoksi virastolla on
oikeus osallistua täysimääräisesti EFTAn valvontaviranomaisen työskentelyyn ja päinvastoin.
Mekanismin yleisenä periaatteena on, että EFTAn valvontaviranomainen tekee EFTAvaltioiden kansallisia sääntelyviranomaisia sitovia päätöksiä asioissa, joissa virastolla on
toimivalta tehdä sitovia päätöksiä EU:ssa. Mekanismi varmistaa tasapainoisen ratkaisun.
EFTA-valtioiden osalta virasto avustaa tarvittaessa ja
valvontaviranomaista tai pysyvää komiteaa niiden tehtävissä.
tapauskohtaisesti
EFTAn
Laatiessaan luonnosta EFTAn valvontaviranomaiselle tämän asetuksen mukaisesti virasto
ilmoittaa siitä EFTAn valvontaviranomaiselle. EFTAn valvontaviranomainen asettaa
määräajan, jonka kuluessa EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat esittää
näkemyksensä asiasta, ottaen tarkasti huomioon asian kiireellisyyden, monitahoisuuden ja
mahdolliset seuraukset.
EFTA-valtioiden kansalliset sääntelyviranomaiset voivat pyytää EFTAn valvontaviranomaista
harkitsemaan päätöstään uudelleen. EFTAn valvontaviranomainen toimittaa pyynnön
virastolle. Siinä tapauksessa virasto harkitsee uuden luonnoksen laatimista EFTAn
valvontaviranomaiselle ja vastaa viipymättä.
Jos virasto muuttaa tai lykkää EFTAn valvontaviranomaisen antaman päätöksen kanssa
rinnakkaista päätöstä tai kumoaa sen, viraston on viipymättä laadittava vaikutuksiltaan
vastaava luonnos EFTAn valvontaviranomaiselle.
Jos virasto ja EFTAn valvontaviranomainen ovat eri mieltä näiden säännösten hallinnoinnista,
viraston johtajan ja EFTAn valvontaviranomaisen kollegion on asian kiireellisyyden vuoksi
kutsuttava viivyttelemättä koolle kokous yksimielisyyteen pääsemiseksi. Jos yksimielisyyteen
ei päästä, viraston johtaja tai EFTAn valvontaviranomaisen kollegio voi pyytää sopimuspuolia
saattamaan asian ETA:n sekakomitean käsiteltäväksi tämän sopimuksen soveltuvin osin
sovellettavan 111 artiklan mukaisesti. ETA:n sekakomitean työjärjestyksen hyväksymisestä 8
päivänä helmikuuta 1994 annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 1/94 (EYVL L 85,
30.3.1994, s. 60) 2 artiklan mukaisesti sopimuspuoli voi pyytää välitöntä kokousten
järjestämistä kiireellisissä tapauksissa. Sen estämättä, mitä tässä kohdassa määrätään,
sopimuspuoli voi milloin tahansa saattaa asian ETA:n sekakomitean käsiteltäväksi omasta
aloitteestaan ETA-sopimuksen 5 tai 111 artiklan mukaisesti.
Esimerkkejä perusteluista ja ehdotetuista ratkaisuista yksittäisissä säädöksissä:
Direktiivi 2009/72/EY
44 artiklan 2 kohta – ’pienet erilliset verkot’ ja poikkeukset
Perustelu:
Islanti: Islannin katsotaan tällä hetkellä muodostavan edellisen sähködirektiivin
(direktiivi 2003/54/EY) 2 artiklan 26 kohdassa tarkoitetun pienen erillisen verkon. Sen
vuoksi kyseisen direktiivin 15 artiklassa säädettyä poikkeusta sovelletaan Islantiin.
FI
5
FI
Islanti muodostaa myös uudessa sähködirektiivissä (direktiivi 2009/72/EY) tarkoitetun
erillisen verkon, koska sillä ei ole rajat ylittäviä yhteyksiä. Sähkönkulutus on
Islannissa tällä hetkellä suurempaa kuin direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 26 kohdassa
tarkoitetun pienen erillisen verkon kulutus. Tämänhetkinen vuosikulutus on noin 17
terawattituntia, kun pienen erillisen verkon kulutuksen raja-arvo on 3 terawattituntia
vuonna 1996. Verkon kotitalouksia ja pienteollisuutta palveleva osa on kuitenkin
edelleen suhteellisen pieni, sillä Islannissa on yhteensä noin 320 000 asukasta ja
124 000 kotitaloutta, jotka yhdessä pienteollisuuden kanssa kuluttavat noin 20
prosenttia koko sähköntuotannosta. Sen vuoksi verkko muodostuu pienistä
jakeluverkonhaltijoista, joilla on suhteellisen vähän työntekijöitä ja vastaavasti pienet
verkkotoiminnot, eli tilanne on sama kuin direktiivissä 2003/54/EY. Sen vuoksi pitää
edelleen paikkansa, että jos tällaisten verkkojen toiminnassa on huomattavia ongelmia
direktiivin voimaantulon jälkeen, olisi oltava mahdollista hakea poikkeusta asian
kannalta merkityksellisten säännösten soveltamisesta. Direktiivin 2003/54/EY nojalla
Islannilla oli tämä mahdollisuus. Sen vuoksi Maltalle myönnetty poikkeus 26, 32 ja
33 artiklan soveltamisesta olisi myönnettävä myös Islannille.
Islannin siirtoverkonhaltija on tällä hetkellä oikeudellisesti ja toiminnallisesti eriytetty
direktiivin 2003/54/EY mukaisesti. Nykyisissä olosuhteissa siirtoverkonhaltijan
omistuksen eriyttäminen olisi ongelmallista Islannissa. Sen vuoksi poikkeus
direktiivin 2009/72/EY 9 artiklan soveltamisesta, joka on myönnetty Kyprokselle,
Luxemburgille ja/tai Maltalle, olisi myönnettävä myös Islannille.
Liechtenstein: Liechtensteiniin sovelletaan tällä hetkellä poikkeusta direktiivin
2003/54/EY 10 artiklan sisältämistä eriyttämistä koskevista säännöksistä. Tämä johtuu
Liechtensteinin erityispiirteistä erittäin pienenä mutta kehittyneenä teollisuusmaana,
jossa on noin 36 000 asukasta, 14 000 kotitaloutta ja 33 000 työpaikkaa, samoin kuin
Liechtensteinin sähkömarkkinoiden erityisestä tilanteesta.
Liechtensteinissa on yksi ainoa sähköyhtiö, LKW, jonka käytössä on vain yksi 110
kV:n voimajohtoyhteys Itävaltaan ja kolme 110 kV:n voimajohtoyhteyttä Sveitsiin.
LKW jakelee sähköä noin 18 300 loppukäyttäjälle ja toimii direktiivissä 2009/72/EY
tarkoitettuna tavanomaisena jakeluverkonhaltijana.
Nykyisissä olosuhteissa jakeluverkonhaltijan eriyttäminen Liechtensteinissa olisi
kohtuutonta, erityisesti ottaen huomioon direktiivin 2009/72/EY 26 artiklan 4 kohta.
Tämän säännöksen mukaan jakeluverkonhaltijoiden eriyttämistä ei tarvitse tehdä, jos
verkkoon liitettyjä asiakkaita on alle 100 000 tai sähköä toimitetaan pieniin erillisiin
verkkoihin. Sen vuoksi direktiivin 2009/72/EY 9 artiklaa ei sovelleta Liechtensteiniin.
Ehdotettu mukautusteksti:
44 artiklan 2 kohta: ”Korvataan 44 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”Kyprokseen,
Luxemburgiin, Maltaan, Liechtensteiniin ja/tai Islantiin ei sovelleta 9 artiklaa. Maltaan
ei sovelleta myöskään 26, 32 ja 33 artiklaa.
Jos Islanti voi osoittaa tämän päätöksen voimaantulon jälkeen, että sen verkkojen
toiminnassa on huomattavia vaikeuksia, Islanti voi hakea EFTAn
valvontaviranomaiselta poikkeuksia 26, 32 ja 33 artiklan osalta. EFTAn
valvontaviranomainen ilmoittaa ennen päätöstään EFTA-valtioille ja komissiolle
näistä hakemuksista luottamuksellisuutta noudattaen. Päätös julkaistaan Euroopan
unionin virallisen lehden ETA-täydennysosassa.””
7 artiklan 2 kohdan j alakohta – uusiutuvaa energiaa koskevat EU:n tavoitteet
FI
6
FI
Perustelu:
Tässä alakohdassa tarkoitettu 20 prosentin tavoite on uusiutuvista lähteistä peräisin
olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä 2009/28/EY tarkoitettu
EU:n tavoite. Koska 20 prosentin tavoite on EU:n jäsenvaltioille asetettu yleistavoite,
7 artiklan 2 kohdan j alakohtaa ei pitäisi soveltaa EFTA-valtioihin.
Ehdotettu mukautusteksti:
”Direktiivin 7 artiklan 2 kohdan j alakohtaa ei sovelleta EFTA-valtioihin.”
46 artikla – osallistuminen sähkökomiteaan
Perustelu:
ETA-sopimukseen sisältyy tällä hetkellä mukautusteksti, josta sovittiin aikaisemman
rajat ylittävää sähkön kauppaa koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1228/2003)
yhteydessä. Mukautustekstissä todetaan, että EFTA-valtioita olisi pyydettävä
osallistumaan täysimääräisesti sähkökomitean työskentelyyn, mutta niillä ei pitäisi olla
äänioikeutta. Koska kolmannen energiapaketin nojalla perustetulla komitealla on sama
tehtävä kuin aikaisemmalla sähkökomitealla, nykyistä mukautustekstiä olisi jatkettava
uuden asetuksen osalta.
Ehdotettu mukautusteksti:
”EFTA-valtioiden edustajat osallistuvat 46 artiklalla
työskentelyyn täysimääräisesti mutta ilman äänioikeutta.”
perustetun
komitean
Direktiivi 2009/73/EY
Islantia koskeva poikkeus
Perustelu:
Islannissa ei ole maakaasulähteitä ja sen vuoksi maassa ei ole infrastruktuuria
maakaasun jakelemista varten. Koska Islannissa ei ole maakaasua ja koska Islannin
syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi kaasuputken rakentaminen olisi liian
kallista, komissio katsoo Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia
C-214/98) määritellyn ’maantieteellisen syyn’ olevan olemassa. Sen vuoksi Islanti
voidaan vapauttaa velvollisuudesta saattaa direktiivi 2009/73/EY osaksi kansallista
lainsäädäntöään.
On myös huomattava, että jos direktiiviä 2009/73/EY ei otettaisi osaksi ETAsopimusta, sillä ei joka tapauksessa olisi vaikutusta Islantiin, koska maassa ei ole
kaasumarkkinoita eikä kaasualan yrityksiä. Tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit
eivät olisi taloudellisia kilpailullisissa markkinaolosuhteissa. Islanti käyttää
geotermistä potentiaaliaan vaihtoehtoisena ja erittäin kannattavana ratkaisuna. Sen
vuoksi kaasumarkkinoille ei ole edes tulevaisuudessa taloudellisia näkymiä.
Ehdotettu mukautusteksti:
”Direktiiviä ei sovelleta Islantiin.”
11 artikla – Sertifiointi kolmansien maiden osalta
Perustelu:
EFTA-valtioiden suhteet kolmansiin maihin eivät ole ETA:n kannalta merkityksellisiä.
Tämä on todettu ETA-sopimuksen johdanto-osan 16 kappaleessa, jonka mukaan
”tämä sopimus ei rajoita sopimuspuolten päätöksenteon itsenäisyyttä eikä niiden
valtaa tehdä kansainvälisiä sopimuksia, jollei tämän sopimuksen määräyksistä tai
FI
7
FI
kansainväliseen julkisoikeuteen sisältyvistä rajoituksista muuta johdu”. Myöskään
EU:n tekemä kansainvälinen sopimus ei voi sitoa EFTA-valtioita.
Direktiivin 11 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan EU:n jäsenvaltioiden on
evättävä kolmannen maan siirtoverkonhaltijoiden sertifiointi, jos ei ole osoitettu, että
sertifioinnin myöntäminen ei vaaranna energian toimitusvarmuutta jäsenvaltiossa ja
yhteisössä. Huomioon otettavat seikat liittyvät EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden
kansainvälisistä sopimuksista johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin sekä kolmanteen
maahan liittyviin muihin erityisolosuhteisiin. Koska ETA-sopimuksella ei säännellä
suhteita kolmansiin maihin, EU:n, EU:n jäsenvaltioiden tai EFTA-valtioiden
kansainväliset sopimukset tai näiden valtioiden muut suhteet kolmansiin maihin eivät
ole ETA:n kannalta merkityksellisiä. Sen vuoksi tarvitaan mukautusteksti, jonka
mukaan energian toimitusvarmuutta koskevaa säännöstä ei oteta huomioon ETAsopimuksen puitteissa.
Eriyttämistä koskevaa vaatimusta voitaisiin kuitenkin pitää energian sisämarkkinoiden
perusvaatimuksena. ETA-sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tätä
vaatimusta olisi sovellettava myös kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoihin, jotka
pyytävät sertifiointia EFTA-valtiolta. On kuitenkin tärkeää, että vaatimusta ei
sovelleta kolmansien maiden siirtoverkonhaltijoihin maantieteellisesti rajatuilla
alueilla, jotka on määritetty direktiivin 2009/73/EY 49 artiklan 4 ja 5 kohtaan tehdyssä
mukautuksessa ennen vahvistettujen määräaikojen umpeutumista 3.
Osana 11 artiklassa säädettyjä menettelyjä jäsenvaltioiden on pyydettävä komissiolta
lausuntoa siitä, noudatetaanko eriyttämistä koskevia vaatimuksia ja vaarantaako
sertifioinnin myöntäminen yhteisön toimitusvarmuuden. ETA-sopimuksen
pöytäkirjassa 1 olevan 4 kohdan d alakohdan mukaan komission tehtäviä todentamistai hyväksymismenettelyn, tietojenanto-, ilmoitus- tai neuvottelumenettelyn taikka
tämänkaltaisten asioiden yhteydessä hoidetaan EFTA-valtioiden osalta näiden
keskuudessaan vahvistamien menettelyjen mukaisesti. Energia-alalla EFTAn
valvontaviranomaisen tehtävänä on toteuttaa EU:n lainsäädännön mukaiset menettelyt.
Koska on ehdotettu mukautustekstiä, jonka mukaan energian toimitusvarmuutta
koskevaa 11 artiklan 3 kohdan b alakohdan säännöstä ei oteta huomioon ETAsopimuksen puitteissa, EFTAn valvontaviranomainen ei voi ottaa tätä kriteeriä
huomioon antaessaan lausuntonsa EFTA-valtioille. Sen vuoksi ehdotetaan myös tätä
koskevaa mukautustekstiä.
Ehdotettu mukautusteksti:
Direktiivin 11 artiklan 3 kohdan b alakohtaa, 11 artiklan 5 kohdan b alakohtaa ja
11 artiklan 7 kohtaa ei sovelleta EFTA-valtioihin.
49 artiklan 2, 4, 5 ja 6 kohta – Uudet tai eristyneet markkinat
Perustelu:
Norja: Ehdotetun mukautuksen ensimmäisessä kohdassa selvennetään, että EFTAvaltioiden suhteen EFTAn valvontaviranomainen hoitaa komission tehtävät.
Ehdotetun mukautuksen toisessa kohdassa esitetään Norjassa olemassa olevaa
infrastruktuuria koskeva erityinen mukautus. Tämä mukautus ilmentää sitä, että Norja
luokiteltiin direktiivin 2003/55/EY mukaisesti ’uudeksi markkina-alueeksi’
3
FI
Ks. tarkempia 49 artiklaa koskevia selvityksiä näiden perustelujen s. 16.
8
FI
huhtikuuhun 2014 asti. Vaikka Norjalla ei enää ole tätä asemaa, Norjan maakaasun
kotimaan markkinat ovat pienet ja vielä kehityksen alkuvaiheessa.
Maakaasuinfrastruktuuria on kehitetty vain muutamalla maantieteellisesti rajatulla
alueella, joita ei ole liitetty toisiinsa.
Kahden maantieteellisesti rajatun alueen osalta pyydetään 49 artiklan 4 ja 5 kohdan
mukaista poikkeusta. Näillä kahdella alueella tehtiin investointeja infrastruktuuriin
aikana, jolloin Norja luokiteltiin uudeksi markkina-alueeksi, ja sen vuoksi poikkeusta
ei haettu. Lisäksi molemmilla alueilla selvitetään vielä mahdollisuuksia uusiin
investointeihin ja markkinakasvuun. Sen vuoksi direktiivin täysimääräinen
täytäntöönpano aiheuttaisi merkittäviä ongelmia heikentämällä kannustimia tehdä
lisäinvestointeja
uuteen
kaasuinfrastruktuuriin.
Mukautukset
varmistavat
ennustettavissa olevat ja vakaat toimintapuitteet uusille investoinneille
kaasuinfrastruktuuriin. Infrastruktuurin ikä näillä kahdella alueella jää selvästi alle
49 artiklan 5 kohdassa määritettyjen poikkeuksen raja-arvojen.
Näillä kahdella maantieteellisesti rajatulla alueella poikkeusten jakeluun liittyvistä
säännöksistä katsotaan olevan tarpeen. Poikkeusta 32 artiklan soveltamisesta
ehdotetaan, koska kolmannen osapuolen rajoitukseton pääsy verkkoon heikentäisi
kannustimia investoida infrastruktuurin kehittämiseen. Ottaen huomioon
markkinoiden varhainen kehitysvaihe, muun muassa kyseessä olevan infrastruktuurin
rajoitettu koko ja ikä, ja kohtuuton rasitus, joka aiheutuisi jakeluverkonhaltijalle
asetettavista
säännöistä,
ehdotetaan
poikkeusta
velvoitteesta
nimetä
jakeluverkonhaltija 24 artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä otetaan myös huomioon,
että kyseinen jakelunverkonhaltija toimisi ehdotuksen mukaisesti verkossa, johon
kolmansilla osapuolilla ei ole pääsyä. Seurauksena 24 artiklasta myönnetystä
poikkeuksesta 25, 26 ja 27 artiklasta johtuvia velvoitteita ei sovelleta. Seurauksena
32 artiklasta myönnetystä poikkeuksesta ehdotetaan poikkeusta 31 artiklasta.
Ne maantieteelliset alueet, joilla poikkeuksia tarvitaan, luetellaan mukautustekstissä.
Väliaikaiset poikkeukset luetelluille alueille kattavat sekä nykyiset että tulevat
hankkeet kyseisillä alueilla enintään 20 vuoden ajan siitä ajankohdasta lukien, kun
kaasua on alettu toimittaa infrastruktuurin kautta kyseisellä alueella. Norjan
kansallinen sääntelyviranomainen tarkastelee poikkeusten tarvetta joka viides vuosi, ja
Norja ilmoittaa ETA:n sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle tarkastelun
tuloksesta. Kahden kuukauden kuluessa EFTAn valvontaviranomainen voi antaa
päätöksen, jossa vaaditaan Norjan sääntelyviranomaista muuttamaan päätöstään tai
peruuttamaan se. Norjan sääntelyviranomaisen on noudatettava EFTAn
valvontaviranomaisen päätöstä kuukauden kuluessa ja ilmoitettava siitä ETA:n
sekakomitealle ja EFTAn valvontaviranomaiselle.
Kuvaus Norjan kahdesta maantieteellisesti rajatusta alueesta:
Hordaland: Hordalandissa maakaasua on saatavilla kotitalouskäyttöön tuotantoketjun
alkupään jalostuslaitoksessa Kollsnesissa. Kun Norjalla oli direktiivin 2003/55
mukainen asema uutena markkina-alueena, maakaasualan yritys Gasnor, joka on myös
tämänhetkinen jakeluverkonhaltija, kehitti tähän laitokseen yhteydessä olevaa
infrastruktuuria. Muutama teollisuusasiakas on liittynyt verkkoon ja käyttää
maakaasua toiminnassaan.
Jæren ja Ryfylke: Jærenissa ja Ryfylkessä maakaasualan yritys Lyse Neo on kehittänyt
jakeluverkon, joka muodostuu 620 kilometrin putkistosta ja johon on liittynyt noin
1 700 asiakasta. Verkkoon toimitetaan kaasua Kårstøssä sijaitsevasta tuotantoketjun
alkupään jalostuslaitoksesta. Se palvelee pääasiassa teollisuusasiakkaita ja joitakin
FI
9
FI
palvelualan asiakkaita. Jakeluverkko kehitettiin aikana, jolloin Norja oli direktiivin
2003/55 mukainen uusi markkina-alue. Lyse Neo on verkon haltija.
Liechtenstein: Liechtensteiniin sovelletaan tällä hetkellä poikkeusta direktiivin
2003/55/EY 9 artiklan sisältämistä eriyttämistä koskevista säännöksistä. Tämä johtuu
Liechtensteinin erityispiirteistä erittäin pienenä mutta kehittyneenä teollisuusmaana,
jossa on noin 36 000 asukasta, 14 000 kotitaloutta ja 33 000 työpaikkaa, samoin kuin
Liechtensteinin kaasumarkkinoiden erityisestä tilanteesta.
Liechtensteinissa on yksi ainoa kaasualan yritys LGV, jonka käytössä on ainoastaan
yksi 26 kilometriä pitkä korkeapaineinen (70 bar) kaasuputki. LGV toimittaa tästä
putkesta lähtevien paikallisten putkiverkkojen kautta kaasua noin 4 045
loppukäyttäjälle. LGV:n toiminta rajoittuu kaasukauppaan ja kaasuputkiverkon
rakentamiseen, sillä Liechtensteinissa ei ole omia maakaasuvaroja.
Nykyisissä olosuhteissa jakeluverkonhaltijan eriyttäminen Liechtensteinissa olisi
kohtuutonta, erityisesti ottaen huomioon direktiivin 2009/73/EY 26 artiklan 4 kohta.
Tämän säännöksen mukaan jakeluverkonhaltijoiden eriyttämistä ei tarvitse tehdä, jos
verkkoon liitettyjä asiakkaita on alle 100 000. Sen vuoksi direktiivin 2009/73/EY
9 artiklaa ei sovelleta Liechtensteiniin.
Ehdotettu mukautusteksti:
”Korvataan 49 artiklan 4 ja 5 kohdassa eri taivutusmuodoissa esiintyvä ilmaisu
’komissio’ EFTA-valtioiden osalta ilmaisulla ’EFTAn valvontaviranomainen’
asiaankuuluvassa taivutusmuodossa.”
49 artiklan 5 kohta: ”Lisätään 49 artiklan 5 kohtaan seuraava:
”Seuraavia maantieteellisesti rajattuja alueita Norjassa koskee poikkeus 24, 31 ja 32
artiklan säännöksistä enintään 20 vuoden ajan [päivämäärä] annetun ETA:n
sekakomitean päätöksen N:o [tämä päätös] voimaantulosta:
i)
Jæren ja Ryfylke,
ii)
Hordaland.
Norjan sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös tarpeesta jatkaa poikkeusta viiden
vuoden välein [päivämäärä] annetun ETA:n sekakomitean päätöksen N:o [tämä
päätös] voimaantulosta ottaen huomioon tämän artiklan mukaiset kriteerit. Norjan
sääntelyviranomaisen on ilmoitettava ETA:n sekakomitealle ja EFTAn
valvontaviranomaiselle päätöksestään ja arvioinnista, johon päätös perustuu. Kahden
kuukauden kuluessa päätöksen vastaanottamisesta EFTAn valvontaviranomainen voi
antaa päätöksen, jossa vaaditaan Norjan sääntelyviranomaista muuttamaan päätöstään
tai peruuttamaan se. Tätä määräaikaa voidaan pidentää, jos sekä EFTAn
valvontaviranomainen että Norjan sääntelyviranomainen suostuvat siihen. Norjan
sääntelyviranomaisen on noudatettava EFTAn valvontaviranomaisen päätöstä
kuukauden kuluessa ja ilmoitettava siitä ETA:n sekakomitealle ja EFTAn
valvontaviranomaiselle.””
49 artiklan 6 kohta: ”Korvataan 49 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”Kyprokseen,
Luxemburgiin, Maltaan ja/tai Liechtensteiniin ei sovelleta 9 artiklaa.””
51 artikla – osallistuminen kaasukomiteaan
Perustelu:
FI
10
FI
ETA-sopimukseen sisältyy tällä hetkellä mukautusteksti, josta sovittiin aikaisemman
rajat ylittävää kaasun kauppaa koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1775/2005)
yhteydessä. Mukautustekstissä todetaan, että EFTA-valtioita olisi pyydettävä
osallistumaan täysimääräisesti kaasukomitean työskentelyyn, mutta niillä ei pitäisi olla
äänioikeutta. Koska kolmannen energiapaketin nojalla perustetulla komitealla on sama
tehtävä kuin aikaisemmalla kaasukomitealla, nykyistä mukautustekstiä olisi jatkettava
uuden asetuksen osalta.
Ehdotettu mukautusteksti:
”EFTA-valtioiden edustajat osallistuvat 51 artiklalla
työskentelyyn täysimääräisesti mutta ilman äänioikeutta.”
perustetun
komitean
Asetus (EY) N:o 715/2009
Islantia koskeva poikkeus
Perustelu:
Islannissa ei ole maakaasulähteitä ja sen vuoksi maassa ei ole infrastruktuuria
maakaasun jakelemista varten. Koska Islannissa ei ole maakaasua ja koska Islannin
syrjäisen maantieteellisen sijainnin vuoksi kaasuputken rakentaminen olisi liian
kallista, komissio katsoo Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia
C-214/98) määritellyn ’maantieteellisen syyn’ olevan olemassa. Sen vuoksi Islanti
voidaan vapauttaa velvollisuudesta saattaa asetus (EY) N:o 715/2009 osaksi
kansallista lainsäädäntöään.
Ehdotettu mukautusteksti:
”Asetusta ei sovelleta Islantiin.”
FI
11
FI
2017/0046 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETAsopimuksen liitteen IV (Energia) muuttamiseen
(Kolmas energiapaketti)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen
53 artiklan 1 kohdan, 62 ja 114 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen soveltamista koskevista
yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä marraskuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen
(EY) N:o 2894/94 4 ja erityisesti sen 1 artiklan 3 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)
Sopimus Euroopan talousalueesta, jäljempänä ’ETA-sopimus’, tuli voimaan 1 päivänä
tammikuuta 1994.
(2)
ETA-sopimuksen 98 artiklan mukaan ETA:n sekakomitea voi päättää muuttaa muun
muassa ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia).
(3)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009 5 olisi otettava osaksi
ETA-sopimusta.
(4)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009 6 olisi otettava osaksi
ETA-sopimusta.
(5)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009 7 olisi otettava osaksi
ETA-sopimusta.
4
EYVL L 305, 30.11.1994, s. 6–8.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 713/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,
energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 1).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 714/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,
verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o
1228/2003 kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 15).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 715/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,
maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005
5
6
7
FI
12
FI
(6)
Komission asetus (EU) N:o 543/2013 8 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.
(7)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY 9 olisi otettava osaksi ETAsopimusta.
(8)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY 10 olisi otettava osaksi ETAsopimusta.
(9)
Komission päätös 2010/685/EU 11 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.
(10)
Komission päätös 2012/490/EU 12 olisi otettava osaksi ETA-sopimusta.
(11)
Asetuksella (EY) N:o 714/2009 kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 1228/2003 13, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi
poistettava ETA-sopimuksesta.
(12)
Asetuksella (EY) N:o 715/2009 kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus
(EY) N:o 1775/2005 14, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi
poistettava ETA-sopimuksesta.
(13)
Direktiivillä 2009/72/EU kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2003/54/EY 15, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi
poistettava ETA-sopimuksesta.
(14)
Direktiivillä 2009/73/EY kumotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
2003/55/EY 16, joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi
poistettava ETA-sopimuksesta.
8
9
10
11
12
13
14
15
16
FI
kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 36, sellaisena kuin se on oikaistuna EUVL:ssä L 229,
1.9.2009, s. 29, ja EUVL:ssä L 309, 24.11.2009, s. 87).
Komission asetus (EU) N:o 543/2013, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2013, tietojen antamisesta ja
julkaisemisesta sähkömarkkinoilla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009
liitteen I muuttamisesta (EUVL L 163, 15.6.2013, s. 1).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/72/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, sähkön
sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta (EUVL L
211, 14.8.2009, s. 55).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009,
maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta
(EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).
Komission päätös 2010/685/EU, annettu 10 päivänä marraskuuta 2010, maakaasunsiirtoverkkoihin
pääsyä koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY)
N:o 715/2009 liitteessä I olevan 3 luvun muuttamisesta (EUVL L 293, 11.11.2010, s. 67).
Komission päätös 2012/490/EU, annettu 24 päivänä elokuuta 2012, maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä
koskevista edellytyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009
liitteen I muuttamisesta (EUVL L 231, 28.8.2012, s. 16).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1228/2003, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003,
verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa (EUVL L 176, 15.7.2003,
s. 1).
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1775/2005, annettu 28 päivänä syyskuuta 2005,
maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 1)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, sähkön
sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta –
Käytöstäpoisto- ja jätehuoltotoimia koskevat lausumat (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37).
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003,
maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta
(EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57).
13
FI
(15)
Komission päätöksellä 2011/280/EU 17 kumotaan komission päätös 2003/796/EY 18,
joka on otettu osaksi ETA-sopimusta ja joka olisi sen vuoksi poistettava ETAsopimuksesta.
(16)
Sen vuoksi olisi muutettava ETA-sopimuksen liitettä IV (Energia).
(17)
Unionin kannan ETA:n sekakomiteassa olisi näin ollen perustuttava tähän liitettyyn
päätösluonnokseen,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
ETA:n sekakomiteassa unionin puolesta esitettävä kanta ETA-sopimuksen liitteen IV
(Energia) ehdotettuun muutokseen perustuu tähän päätökseen liitettyyn luonnokseen ETA:n
sekakomitean päätökseksi.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
17
18
FI
Komission päätös, annettu 16 päivänä toukokuuta 2011, Euroopan sähkö- ja kaasualan
sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisesta tehdyn päätöksen 2003/796/EY kumoamisesta (EUVL L
129, 17.5.2011, s. 14).
Komission päätös, tehty 11 päivänä marraskuuta 2003, Euroopan sähkö- ja kaasualan
sääntelyviranomaisten ryhmän perustamisesta (EUVL L 296, 14.11.2003, s. 34).
14
FI