Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 – 2017 Työsuojelujaos YT-ryhmä Johtoryhmä Kuntayhtymän hallitus 26.05.2014 11.09.2014 xx.xx. xx.xx. TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 SISÄLTÖ Sivu 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ ........................................................................................... 3 2 TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................... 3 3 TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN ......................................................................................... 4 4 KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO .......................................................................... 5 4.1 4.2 4.3 4.4 Työsuojelupäällikkö ................................................................................................................................. 7 Työsuojeluvaltuutetut .............................................................................................................................. 7 Työsuojeluasiamiehet ............................................................................................................................... 7 Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos ...................................................................................................... 8 5 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA ......................................................................................................... 9 6 TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ ...................... 9 6.1 6.2 6.3 7 Riskien kartoitus ....................................................................................................................................... 9 Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyn perusteella ..................................................................... 10 Sairauspoissaolot ................................................................................................................................... 10 TYÖSUOJELUN TAVOITTEET ...................................................................................................................... 10 7.1 7.2 7.3 7.4 Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen ................................................................................................ 11 Turvallinen työympäristö ...................................................................................................................... 11 Henkinen työsuojelu .............................................................................................................................. 12 Sosiaalinen ympäristö. ........................................................................................................................... 14 8 TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI................................................................................ 16 9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN ............................................ 20 10 YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT ...................................................................................................... 20 LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat  työterveyshuollon toimintasuunnitelmat  varhainen tuki- toimintaohje  päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje  ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta  tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 1 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Koulutusyhtymän tehtävänä (perussopimus) on toimia alueen toisen asteen ja korkeakouluopetuksen edunvalvojana, järjestää ammatillista ja muuta toisen asteen koulutusta, vapaan sivistystyön mukaista koulutusta, lisä- ja täydennyskoulutusta, koulutukseen liittyvää maksullista palvelutoimintaa, teknologian kehittämistä sekä osallistua alue- ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvään hanketoimintaan. Koulutusyhtymän toiminta-ajatus: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä lisää alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Tämä toteutuu monipuolisella ja laadukkaalla ammatillisella koulutuksella, asiakaslähtöisillä kehittämispalveluilla ja hanketoiminnalla. Yhtymän koulutuksen järjestämisluvan mukainen yksikköhintakoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä v. 2014 on 2746. Yhtymällä on oikeus järjestää myös oppisopimuskoulutusta, maahanmuuttajien valmistavaa koulutusta, ammattiin valmistavaa ja valmentavaa koulutusta sekä vapaan sivistystyön mukaista kansanopistotoimintaa. Ammattitutkintoihin tai ammatillisten valmiuksien lisäämiseen tähtäävää koulutusta järjestetään myös työvoimaviranomaisten rahoittamana työvoimakoulutuksena sekä ammatillisena lisäkoulutuksena. Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus järjestää julkisilla varoilla tuetun koulutuksen ohella lisäkoulutusta yritysten ja yhteisöjen työelämälähtöisenä henkilökoulutuksena ja maksullisena palvelutoimintana verkostoituen eri toimijoiden kanssa. Yhtymän eri toimipaikoissa ja erilaisissa koulutusmuodoissa opiskelee vuositasolla yhteensä noin 4000 opiskelijaa. Koulutusyhtymän tärkein voimavara on osaava henkilöstö. Koulutusyhtymän yksiköissä oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 563 työntekijää, joista 123 määräaikaisessa työsuhteessa. Opetushenkilöstön osuus koko henkilökunnasta oli 53,5 % eli 301. Koko henkilöstön keskiikä oli vuonna 2013 47 v 4 kk vuotta ja vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 48 v 8 kk. Henkilöstöstä naisia on 62,0 % ja miehiä 38,0 %. Työsuojelullisesti koulutusyhtymä muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa keskeisenä tavoitteena on henkilöstön hyvinvointi. Työsuojelun toimintaohjelma 2014 – 2017 sekä sen työsuojelutoimenpiteet koskevat ensisijaisesti henkilöstöä. Henkilöstön hyvinvoinnin lisäksi koulutusyhtymän työsuojelutoiminnalla on myös kouluttamistehtävä, toimivathan koulutusyhtymä koulutustilat fyysisesti opiskelijoiden oppimisympäristönä. Työuraansa aloittelevan tulee jo opiskeluvaiheessa omaksua hyvät työsuojeluperiaatteet ja –käytännöt. 2 TYÖSUOJELUTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT Työsuojelulla tarkoitetaan kaikkea sitä tiedollista toimintaa, jolla ihmisestä, yhteiskunnasta ja työympäristöstä saadun tiedon avulla luodaan välittömästi tai välillisesti edellytyksiä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämiselle ja parantamiselle. Työsuojelu on muuttumassa perinteisestä tapaturmantorjunnasta työyhteisöä kokonaisvaltaisesti tarkastelevan ja kehittävän työsuojelun suuntaan. Työsuojelun ihmiskuva on muuttumassa siten, että työntekijän subjektiasema on vahvistumassa perinteisen objektiaseman 3 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 sijasta. Työsuojelun mittaustoiminta on lisääntymässä ja muutos tapahtumassa määrän mittaamisesta vaikuttavuuden mittaamiseen. Käytännön työsuojelussa painopisteen muutossuunta on korjaavasta ennakoivaan. Terveyskasvatus on osittain integroitumassa työsuojeluun ja työterveyshoitoon. Nykyisin näkemys työsuojelusta on laajentunut entisestään, kun siitä on muodostunut yhä kiinteämpi osa työorganisaatioiden kokonaisuutta. Työntekijätason ohella työsuojelussa on pyritty ottamaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin huomioon talouden ja tuottavuuden näkökulmat: ”Turvallisuuden ja terveyden lisäksi siihen liitetään myös henkinen hyvinvointi ja työtyytyväisyys, osallistuminen ja motivaatio, organisaation toimivuus ja johtaminen” Työsuojelutoiminta on osa työpaikan kehittämistä ja jatkuvaa parantamista. Samoin kuin työpaikan kehittäminen ja jatkuva parantaminen on osa työsuojelutoimintaa. Yhä enemmän työsuojelua ja –oloja ajatellaan myös taloudellisesta näkökulmasta; jokainen tapaturma, sairastuminen ja työstä poissaolo on samalla häiriötekijä, joka vaikuttaa toiminnan taloudellisuuteen ja kannattavuuteen sekä tavoitteen saavuttamiseen. Terveessä ja hyvässä sosiaalisessa sekä fyysisessä työympäristössä ihminen jaksaa pidempään. Tämä on tärkeä seikka henkilöstön ikääntyessä. Työsuojelu sisällytetään itse työn tekemiseen esimerkiksi opetustoiminnassa, eikä työsuojelua nähdä työstä irrallisena hallinnollisena toimintana. Työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa. Sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Käytännön työsuojelutoiminta tapahtuu pääosin toimipaikoissa ja koulutusyhtymän toimipaikat myös vastaavat siitä aiheutuvista kustannuksista. Keskustoimistossa on YTkustannuspaikka, josta maksetaan yhteistoimintaelin/työsuojelujaoksen toiminnasta aiheutuneet matkakulut, työsuojeluvaltuutettujen kurssikulut, heidän työsuojelukirjallisuus ja muut työsuojelumateriaali. Toimipaikat vastaavat työsuojeluhenkilöstönsä aikaresurssin varaamisesta ja toimipaikan sisäisen työsuojelutoiminnan kustannuksista. 3 TYÖSUOJELUVASTUUN MÄÄRITTELEMINEN Varsinainen työsuojeluvastuu on esimiehellä. Esimiehen työsuojeluvastuu perustuu hänen päätöksenteko- ja toimivaltuuksiinsa. Vastuualueita voidaan kuvata seuraavasti ; Ylimmän johdon vastuulla  Aineelliset edellytykset kuten tuotantovälineiden ja –tilojen turvallisuus, joista on huolehdittava jo suunnittelu- ja investointipäätösten yhteydessä  Toiminnalliset edellytykset kuten riittävän pätevien esimiesten valinta sekä selkeän tehtäväjaon vahvistaminen ja yleisvalvonta Keskijohdon vastuulla  Turvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta  Laitehankinnat ja laitteistojen kunnon valvonta  Työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja henkisen työsuojelun edellytysten valvonta  Tarpeellisten esitysten tekeminen ylimmälle johdolle 4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Työnjohdon vastuulla  Koneiden ja laitteiden kunnon valvonta  Turvallisten työmenetelmien ja henkilösuojainten käytön valvonta  Työnopetus Työntekijän velvollisuutena on noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Koska valtaosa koulutusyhtymän henkilökunnasta on opettajia, tulee heidän ottaa työsuojelu ja työsuojelukäytännöt huomioon antamassaan opetuksessa. 4 KOULUTUSYHTYMÄN TYÖSUOJELUORGANISAATIO Virallinen työsuojeluorganisaatio muodostuu lakisääteisestä työsuojeluvaltuutettuorganisaatiosta ja paikallisesti sovitusta työsuojeluasiamiesjärjestelmästä ja valitusta työsuojelupäälliköstä. Käytännössä työsuojeluasioita hoidetaan yksikkötasolla arkipäivän työtoiminnassa yhteistyössä lähimpien työtovereiden ja –esimiesten kanssa. Organisaatiossa koko henkilöstö toimii työsuojelun vastuullisena toteuttajana, kukin toimivaltuuksiensa puitteissa. Työsuojeluhenkilöt toimivat heidän tukenaan. Työsuojelutehtävissä toimivien tulee tuntea oma työpaikkansa ja sen työolot. Työsuojeluhenkilöstön keskeisiä tehtäviä ovat työympäristön arviointi, häiriöiden ja oireiden tunnistaminen ja niiden perusteella toimenpide-ehdotusten tekeminen päättäjille. Lisäksi työsuojelutehtävissä toimivat tarvitsevat perustietoja laajempaa työsuojelutietoutta voidakseen opastaa muuta henkilöstöä työsuojeluasioissa. 5 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Lainmukainen työsuojeluorganisaatio T Y Ö N A N T A J A T Y Ö S U O J E L U P Ä Ä L L I K K Ö Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos - työsuojelupäällikkö - työsuojeluvaltuutetut TYÖSUOJELUVALTUUTETUT (4 KPL) Kokkola opettajakunnan edustaja Maakunta opettajakunnan edustaja muu henkilöstö / toimihenkilöiden edustaja muu henkilöstö / työntekijöiden edustaja H E N K I L Ö S T Ö TYÖSUOJELUASIAMIEHET (14 KPL) Kokkola Ammattikampus (3) Hyvinvointikampus (1) Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus (1) Konsernipalvelut (1) Oppisopimustoimisto (1) RegiOnline (1) Kiinteistö- ja ruokapalvelut (1) Maakunta Kälviän toimipaikka (1) Kannuksen toimipaikka (1) Perhon toimipaikka (1) Toholammin toimipaikka (1) Kaustisen toimipaikka (1) Paikallisesti sovittu organisaatio Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojeluorganisaatio 2014 - 2017 6 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 4.1 Työsuojelupäällikkö Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja työsuojelua koskevissa yhteistyöasioissa. Hän perehtyy säädöksiin, tiedottaa ja kehittää työpaikan yhteistoimintaa. Työsuojelupäällikön rooli on asiantuntija, tiedon hankkija ja välittäjä sekä yhteistoimintahenkilö, rooliin ei kuulu varsinainen työsuojelun toteuttaminen työpaikalla eikä hän ole asemansa perusteella vastuussa työolojen lainmukaisesta toteuttamisesta. Työsuojelupäällikön työsuojeluvastuu määräytyy hänen muun asemansa perusteella. 4.7.2014 alkaen Petri Rintala toimii kiinteistöpäällikkönä ja työsuojelupäällikkönä. 4.2 Työsuojeluvaltuutetut Lakisääteinen työsuojeluorganisaatio muodostuu siten, että työsuojelupäällikön lisäksi on olemassa 4 työsuojeluvaltuutettua. Kaksi työsuojeluvaltuutettua valitaan opetushenkilökunnasta ja kaksi muusta henkilökunnasta joista toinen edustaa toimihenkilöitä ja toinen työntekijöitä. Alueellisesti opetushenkilöstöä edustavista toinen valitaan kanta-Kokkolan alueelta ja toinen maakunnasta. Valtuutettujen tehtävänä on olla edustettaviensa edunvalvojia työpaikalla. He osallistuvat työsuojelutarkastuksiin, tapaturmatutkimuksiin ja muihin tutkimuksiin, uudistushankkeiden työsuojeluseurantaan, työsuojelun valvontaan ja kehittämiseen. Työsuojeluvaltuutetuilla on oikeus keskeyttää vaarallinen työ. Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan tarvitsemansa koulutusta. Työsuojeluvaltuutetuiksi nelivuotiskaudelle 2014 – 2017 on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät Juha Landin Matti Varpaluoma Markku Pohjonen Juha Joki Työsuojelun varavaltuutetuiksi kaudelle 2014 – 2017 on valittu seuraavat henkilöt: Opetushenkilöstö, maakunta Opetushenkilöstö, Kokkola Muu henkilöstö / toimihenkilöt Muu henkilöstö / työntekijät 4.3 Ari Haapamäki ja Jorma Koivuniemi Vesa Tarkka ja Kirsi Wacklin Sanna Siirilä-Hyyppä ja Heidi Heinonen Antti Blom ja Marianne Haapala Työsuojeluasiamiehet Paikallisesti on sovittu, että jokaiseen toimipaikkaan/toimipisteeseen valitaan tiedonkulun turvaamiseksi ja käytännön työsuojelutoimintaa varten työsuojeluasiamies ja hänelle varamies. Työsuojeluasiamiehet edustavat omaa taloaan. Valinnoissa on pyritty huomioimaan eri henkilöstöryhmien edustus. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu osallistua toimipaikkaansa koskevien työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. 7 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 4.4 Toimipaikka varsinainen vara (I ja II) Ammattikampus Saila Tolppanen Sirpa Slotte Kirsi Wacklin Tarja Slotte ja Helena Sälli Hilkka Viitala Anne-Maija Leppälä ja Hannele Häli Hyvinvointikampus (Terveystie 1) Tarja Ingman Jaana Sinko Talonpojankatu 6, aikuiskoulutus Vesa Tarkka Marianne Haapala Konsernipalvelut (Peikkolinnakatu) Heidi Heinonen Elisa Orjala Oppisopimustoimisto Anne Brandt RegiOnline Eija Muhonen Jari Peitso Kiinteistö- ja ruokahuoltopalvelut (kanta-Kokkolan alue) Antti Blom Seija Kåla ja Satu Pylväinen Kälviän toimipaikka Sanna Siirilä-Hyyppä Lasse Kahelin Kannuksen toimipaikka Petri Ahoniemi Esa Saari Perhon toimipaikka Pekka Riihimäki Tapani Humalajoki Toholammin yksikkö Ari Haapamäki Eira KekkonenOrava Kaustisen toimipaikka Kristian Autio Juha Mansikka-aho Yhteistoimintaelin / työsuojelujaos Koulutusyhtymässä toimii yhteistoimintamenettelystä annettujen suositusten mukainen yhteistoimintaelin, jossa on tasapuolisesti edustettuna kaikki henkilöstöjärjestöt ja työnantajan edustus. Yhteistoimintaelimen tehtävänä on käsitellä henkilöstön asemaan liittyviä sopimuskysymyksiä, toimia tiedonvälityskanavana henkilöstön ja työnantajan välillä sekä käsitellä työsuojeluasioita. Yhteistoimintaelin toimii hallituksen alaisena. Koko koulutusyhtymän työsuojelutoimintaa toteutetaan ja koordinoidaan yhteistoimintaelimessä ja sen alaisessa työsuojelujaoksessa. 8 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on järjestetty yhteistoimintaelimen alaisena 5jäsenisenä jaoksena. Jaokseen kuuluvat työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut. Jaos kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa työsuojelupäällikön kutsusta tai erikseen työsuojeluvaltuutetun esityksestä. Koulutusyhtymän työsuojelupäällikkönä toimii kiinteistöpäällikkö. Henkilöstö on valinnut neljä työsuojeluvaltuutettua ja heille henkilökohtaiset varavaltuutetut. Lisäksi oppilaitoksissa toimii henkilöstön valitsemat työsuojeluasiamiehet. 5 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan olojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (Työturvallisuuslaki 9. § ). Työsuojelun toimintaohjelma on koulutusyhtymän johdon hyväksymä kirjallinen yleissuunnitelma niistä toimintamalleista ja –linjoista, joita koulutusyhtymässä todella tehdään työturvallisuuden parantamiseksi. Toimintaohjelman avulla kuvataan työsuojelutoiminnan keskeinen sisältö ja työsuojelun mahdollisuudet tukea koulutusyhtymän perustehtävää eli koulutustoimintaa. Työturvallisuuslaki ei säätele työsuojelun toimintaohjelman yksityiskohtia eikä laajuutta, vaan ne vaihtelevat organisaation toimialan, koon ja työsuojelutarpeiden mukaan. KeskiPohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelun toimintaohjelma on tehty käytännönläheiseksi ja yksityiskohtaiseksi, jotta sitä voidaan käyttää mahdollisimman paljon työsuojeluasioiden edelleen kehittämisessä, koulutuksessa ja muistilistana. 6 TYÖSUOJELUN NYKYTILANNE KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄSSÄ Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän työsuojelutoiminta on käynnistetty koulutusyhtymän perustamisen jälkeen 1995-1996. 6.1 Riskien kartoitus Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän perustamisen jälkeen v. 1996 Pohjola yhtiöt teki tiiviissä yhteistyössä kuntayhtymän henkilöstön kanssa raportin ”Keski-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän riskienhallinta”. Raportissa käsitellään mm. henkilöriskit otsakkeiden alla myös läheisesti työsuojeluun liittyviä riskejä ja annetaan ohjeita todettujen riskitekijöiden korjaamiseen tai parantamiseen. Työsuojelujaosto ohjeisti vuonna 2004 opistoja ja yksiköitä tekemään riskien kartoituksen ja arvioinnin Sosiaali- ja terveysministeriön laatiman työkirjan ”RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA”, mallin mukaan. Työsuojelutarkastuksissa tehdyn seurannan perusteella riskien kartoituksia ja arviointeja oli tehty kohtuullisen hyvin. Riskien arvioinneissa riskiprofiilin vaaratekijät painottuivat selkeästi henkiseen hyvinvointiin, tapaturmatekijöihin, koneiden käyttöriskeihin ja ikääntymisen vaivoihin. Koulutusyh9 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 tymän yksiköiden pitkistä fyysisistä välimatkoista johtuen voidaan vaaratekijöihin lisätä vielä liikenteen aiheuttamat riskit. 6.2 Ilmapiiri ja jaksaminen henkilöstökyselyjen perusteella Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Ajateltaessa työsuojelua laajassa merkityksessä kysely sisältää todella monia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita. Oleellinen osa henkilöstökyselyä ovat myös vapaakentät, henkilökunta voi ilmaista mielipiteensä ja kehittämisehdotuksensa haluamastaan asioista. Henkilöstökyselyn tiedot kerrottu vuosittain julkaistavassa henkilöstöraportissa. 6.3 Sairauspoissaolot TAPATURMA 2011 2012 2013 Henkilömäärä 13 10 8 Päiviä 211 245 70 Päiviä/htv 0,3 0,4 0,1 Päiviä/tapaus 16,2 24,5 8,8 Taulukko henkilöstöraportista 2013 2011 358 5672 9,2 15,8 SAIRAUS 2012 2013 375 368 5012 4461 8,2 7,8 13,4 12,1 Tapaturmien osalta poissaolopäivien määrä on selvästi vähentynyt aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2013 tapaturmista johtuvat poissaolot olivat selvästi lyhyempiä. Sairauspoissaolot ovat myös hieman vähentyneet ja sairauslomien pituudet lyhentyneet. Laajempi raportointi on henkilöstöraportissa 2013. 7 TYÖSUOJELUN TAVOITTEET 7.1 Työsuojelukulttuurin aikaansaaminen Työsuojelu on yhteistyötä ja se koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokainen on velvollinen ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluhenkilölle sekä noudattamaan työpaikan turvallisuusohjeita. Jokaisen on tiedettävä työpaikkansa vaarat ja niiltä suojautuminen, omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet sekä niiden muutokset. Työsuojelu on osa jokaisen arkipäivän työntekoa, sen hoitaminen ei kuulu vain työsuojeluhenkilöstölle. Työsuojelussa on kyse vastuuntunnosta. Siitä, miten yksittäinen henkilö toimii päivittäin eteen tulevissa tilanteissa. Osataanko käyttäytyä turvallisesti, kyetäänkö vaarat ja haitat ennaltaehkäisemään? Jokainen on itse oman työnsä taitavin tekijä ja kehittäjä. Kun henkilökohtainen työsuojeluvastuu on tiedostettu, tehostuu myös koko toiminta työpaikalla. Työsuojelun vaatimukset tulee sisäistää osaksi jokaisen normaalia työntekoa. Työpaikalle on saatava aikaan vahva työsuojelukulttuuri, joka sisäistyy myös osaksi koulutusyhtymän toimipaikoillaan antamaa opetusta. 10 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Tietojen ja taitojen hankinta Työtehtävien hoitamisessa tarvittava tieto muuttuu nopeasti. Siksi on tärkeää saada ajan tasalla olevaa, työn suorittamisen kannalta merkityksellistä tietoa esimerkiksi koulutuksessa. Työssä tarvittavien tietojen ja taitojen hankinta on paitsi henkilön itsensä myös työyhteisön vastuulla olevaa toimintaa. Koulutusyhtymä on koulutusorganisaatio ja siellä suhtaudutaan erittäin positiivisesti itsensä kehittämiseen ja kouluttamiseen. Oman tavoitetason säätely Henkilökohtainen tavoitetaso on tärkeä kuormittumisen kannalta. Yksittäinen työntekijä voi asettaa tavoitteensa liian korkealle tai vastaavasti liian matalalle aiheuttaen näin epäterveellisesti kuormittavan tilanteen. Uusien työntekijöiden itselleen asettamat liian korkeat työtavoitteet yhtyneinä työpaikan todellisiin olosuhteisiin saattavat aiheuttaa henkilössä turhautumista ja kyynisyyttä. Myös liian alhainen tavoitetaso voi olla epäterveellistä siksi, että se ehkäisee uusien tietojen ja taitojen omaksumista ja siten kehittymistä työssä. Henkilökohtaisten voimavarojen hyödyntäminen ja kehittäminen Henkilökohtaisia voimavaroja voidaan kehittää mm. rakentamalla omaa persoonallisuutta entistä vahvemmaksi. Tämä voi tapahtua itsenäisesti esimerkiksi myönteisen ajattelun avulla siten, että opettelee näkemään työssä myös hyviä puolia ja arvostamaan työtään ja elämäänsä. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus eli mieli ja kehon toiminta ovat sidoksissa toisiinsa. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Jos kunto on huono tai on fyysisiä sairauksia, myös henkiset voimavarat ovat vähäisemmät. Siksi kannattaa pitää huolta myös fyysisestä kunnosta ja terveydestä. Eräs keino tähän on riittävä ja säännöllinen liikunta. Se, miten ihminen onnistuu kuormittumisen hallinnassa, riippuu hänen voimavaroistaan, kyvyistään, tiedoistaan ja taidoistaan, käytettävänä olevista työvälineistä ja tarjolla olevista työtovereiden ja esimiehen antamasta sosiaalisesta tuesta. Myös kotoa, esim. puolisolta, saatu tuki on tärkeä. Erilaiset harrastukset voivat osaltaan tasapainottaa työn aiheuttamaa kuormittumista. 7.2 Turvallinen työympäristö Fyysinen työympäristö Fyysinen työympäristö määrittelee työnteon rakenteelliset ehdot: millaiset olosuhteet kuten työtilat, koneet ja laitteet, kulkutiet, työvälineet ja työt ovat työpaikalla sekä miten ne ovat sijoitettu. Fyysinen työympäristö siis sisältää kone- ja laiteturvallisuuden sekä fysikaaliset, kemialliset, biologiset ja ergonomiset tekijät. Fyysinen työsuojelu koskee koulutusyh11 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 tymän kaikkia yksiköitä, mutta erityistä painoa sillä on luonnonvara-alan ja tekniikan sekä liikenteen opetusaloilla. Kone- ja laiteturvallisuudessa sekä kemikaalien käsittelyssä tulee noudattaa turvallisuusohjeita. Lisäksi lainsäädännössä on ohjearvoja melusta ja vaarallisten kemikaalien pitoisuuksista sekä suositusarvoja lämpötiloista, valaistuksesta ja nostojen enimmäistaakoista. Työpaikan yleinen siisteys vaikuttaa paitsi työviihtyvyyteen myös työturvallisuuteen ja työn suorittamiseen. Ergonomisia toimenpiteitä ovat oikeiden työtapojen opastaminen, yksipuolisen työn vähentäminen, asianmukaisten työvälineiden ja kalusteiden hankkiminen ja apuvälineiden käyttö. Näillä pyritään vähentämään liiallista ja yksipuolista fyysistä kuormitusta. Työolosuhteet on pyrittävä järjestämään siten, että ne lisäävät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Fyysisen työsuojelun tavoitetilana voidaan pitää sitä, että koulutusyhtymän kaikki fyysiset rakenteet, koneet ja laitteet sekä tarvikkeet ovat siinä kunnossa, ettei niistä aiheudu käyttäjilleen (henkilökunnalle ja opiskelijoille) tapaturmia tai ammattitauteja. 7.3 Henkinen työsuojelu Fyysisen työympäristön lisäksi voidaan puhua sosiaalisesta työympäristöstä eli ihmisympäristöstä, jossa jokainen työskentelee. Ihminen on kokonaisuus, jonka terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Syntymässä saatu perimä, kasvuolosuhteet, elämän tilanne ja elämänhallinta vaikuttavat siihen, millaiset valmiudet ihmisellä on selviytyä elämän ja työn aiheuttamista paineista. Työssä käyvä ihminen viettää normaalisti n. 40 % eli lähes puolet valveillaoloajastaan työssä: työllä on siten merkitystä hänen henkisen hyvinvointinsa kannalta. Työ voi tilanteesta riippuen joko edistää tai vähentää ihmisen henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Työympäristöä ei pidä mieltää pelkäksi riskiksi, jolta työntekijää on suojeltava, vaan järkevästi organisoituna ja resursoituna se on myös mahdollisuuksia luova ja kannustava. Toimiva vuorovaikutus edistää henkistä hyvinvointia Työpaikan ihmissuhteet ovat tärkeä voimavara työstressin säätelyssä. Monet tekijät työpaikalla säätelevät ihmisten välistä vuorovaikutusta. Näitä ovat mm. yksilölliset luonteenpiirteet, ryhmäilmiöt, sekä työpaikan fyysiset ja sosiaaliset rakenteet ja prosessit. On todettu, että hyvät suhteet lähimpiin työtovereihin vaimentavat työn stressivaikutuksia ja päinvastoin: huonosti toimivat vuorovaikutussuhteet työkavereiden kanssa altistavat työstressille. Hyvin toimivien suhteiden stressiä ehkäisevä vaikutus perustuu mm. avunsaantimahdollisuuksiin ongelmatilanteissa sekä sosiaaliseen arvostukseen. Toimivat vuorovaikutussuhteet antavat myös tunteen hyväksytyksi tulemisesta ja kuulumisesta työyhteisöön. Pelkistäen voidaan määritellä, että työntekijä on hyvinvoiva silloin, kun hän voi sanoa olevansa työyhteisön hyväksytty jäsen kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen. Erittäin tärkeänä voidaan pitää myös kannustamista, jatkuvaa palautetta sekä toimivaa suhdetta esimiehiin. Normaalissa työyhteisössä on jatkuvasti ristiriitoja, jotka koskevat esimerkiksi työtapoja, tavoitteita, vastuualueita, työnjakoa yms. Pahimmillaan nämä erimielisyydet voivat invali12 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 soida koko työyhteisön toimintakyvyttömäksi. Kuitenkin kriittisyyttä ja kehittämistarpeiden löytymistä voidaan jopa pitää terveen organisaation merkkinä. Erilaiset näkemykset ja mielipiteet tulee nähdä työyhteisön rikkautena. Ongelmat ovat mahdollisuuksia uuden ja paremman toimintatavan löytämiseen ja käyttöönottoon. Organisaation on toimivan vuorovaikutuksen avulla saavutettava sellainen ”vapaa ilmapiiri ja kypsyysaste”, että siinä toimivat pystyvät kyseenalaistamaan nykyiset käytännöt ja tuomaan esille vaihtoehtoisia malleja asian tekemiseksi sekä tavoitteisiin pääsemiseksi. Organisaatioilmapiiriin vaikuttavat tutkimusten mukaan ainakin seuraavat asiat:        johtamisilmasto kyky ratkaista ristiriitatilanteita taito tehdä päätöksiä tiedon kulku motivaatio toimintailmasto huonosti toimivasta organisaatiosta alkavat pätevimmät hakeutua muualle Työntekijöiden fyysisellä läheisyydellä ja henkilökemialla on olennainen merkitys yhteistyön sujuvuudelle. Inhimillinen, osapuolten läsnä ollessa tapahtuva vuorovaikutus ja työtovereiden välinen epämuodollinen kanssakäyminen ovat organisaatiolle korvaamattoman arvokasta pääomaa, jota ilman niin sanottu hiljainen tieto ei pääse lainkaan kehittymään. Hedelmällisessä tiimityössä on ennen kaikkea kyse ihmisten välisestä luottamuksesta, joka vaatii aikaa ja toisiin ihmisiin tutustumista myös henkilökohtaisella tasolla. Liian suuressa tai hierarkkisesti moniportaisessa organisaatiossa tämä ei onnistu. Toisaalta ongelmiin ajaudutaan helposti myös silloin, jos henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta. Kärjistäen voidaan sanoa, että uusissa ihmissuhteissa kestävän sosiaalisen siteen rakentaminen on aina aloitettava alusta. Henkilörekrytoinnissa tulisi siis suosia pitkän aikavälin henkilöstöpolitiikkaa. Työelämän laadun tärkeys korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun koulutusyhtymä joutuu kilpailemaan hyvistä työntekijöistä. ”Pidemmällä aikavälillä parhaiksi menestyjiksi osoittautuvat todennäköisesti ne yritykset, jotka osaavat ottaa ajoissa huomioon työn ja muun elämän tasapainon vaatimukset ja jotka osaavat rakentaa myös omat arvonsa ja toimintatapansa niin, että ihmiset kokevat niiden olevan sopusoinnussa omien elämänpyrkimystensä kanssa”. (Kasvio 2000) Se, missä määrin osallistuminen työelämään johtaa hyvinvointiin tai henkiseen rasittuneisuuteen riippuu itse työstä ja ihmisen omista voimavaroista sekä myös käytettävissä olevasta, ulkopuolisista työtä tukevista voimavaroista. Hyviksi keinoiksi tukea työntekoa ja jaksamista ovat ilmenneet mm.: hyvä ja tasapuolinen johtaminen, ohjaus, kannustus ja rohkaisu, hyvä ilmapiiri, hyvät vaikuttamis- ja kehittymismahdollisuudet sekä riittävä neuvottelu, keskustelu ja palaute. Työsuojeluhenkilöstön mahdollisuudet sosiaalisen ympäristön kehittämisessä ovat rajalliset. Käytännössä he voivat ainoastaan jakaa esimiehille ja henkilöstölle tietoa asiasta. Suuri 13 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 vastuu sosiaalisen ympäristön kehittämisestä lankeaa esimiehille ja muille päätösten tekijöille. Osaltaan vastuussa sosiaalisesta ympäristöstä ovat kaikki siinä työskentelevät. Seuraavassa on lueteltu muutamia sosiaaliseen työympäristöön liittyviä asioita ja tavoitetiloja: Työn hallinta ja työn muotoilu Työpsykologiassa käytetään käsitettä kuormitustekijä, kuormitus, kuormittuminen ja kuormittuneisuus. Käsitteet tulevat lähinnä tekniikan piiristä. Terveydenhuollossa samasta asiasta puhutaan stressinä; ihmisellä voi olla joko hyvää tai huonoa stressiä. Se, muuttuuko kuormittuminen kielteiseksi vai myönteiseksi riippuu siitä, miten työntekijä pystyy selviytymään työn hänelle kohdistamista paineista; miten hyvin hän hallitsee työnsä. Negatiivisen kuormittumisen oireet:  työtapaturmat  poissaolot  yleinen muutosvastarinta  huhut ja juorut  työn tuloksen heikkeneminen  huono työilmapiiri Mitä selkeämpi käsitys ihmisellä on työstään ja sen suorittamiseen tarvittavista vaiheista, sen paremmin hän pystyy tekemään työnsä. Tämä johtaa hyvään työn hallintaan ja laajemmin elämän hallintaan. Stressi- ja hyvinvointiteorian mukaan työ voi aiheuttaa haitallista kuormitusta ja stressiä, jos työn vaatimukset eivät vastaa kykyjä ja valmiuksia tai jos työ ei anna mahdollisuuksia itselle keskeisten tavoitteiden saavuttamiseen. Sopivan kompetenssin työhön on havaittu ennustavan työtyytyväisyyttä ja työpaikalla pysymistä. (Kivistö & Kalimo 2000) Tässä on haaste koulutusyhtymän työn muotoiluun ja rekrytointipolitiikkaan! Työn muotoilussa tulee tutkimusten mukaan suosia seuraavia periaatteita:       työn tulee olla haastavaa ja vaihtelevaa työssä tulee voida oppia työssä tulee olla mahdollisuus päätöksentekoon tietyillä alueilla työssä tulee saada sosiaalista tukea ja tunnustusta työ tulee voida sovittaa yhteen yksityiselämän vaatimusten kanssa työssä tulee voida tuntea, että se johtaa tavoitteiden mukaiseen tulevaisuuteen Koulutusyhtymän useat yksiköt toimivat melko turbulentissa ympäristössä, joten muutokset ovat arkipäivää. Työryhmiin, toimikuntiin, tiimeihin ja kehittämisprojekteihin osallistuminen on henkilöstön keino hallita tulevaa muutosta. 7.4 Sosiaalinen ympäristö Työympäristöön kohdistuva aktiivinen toiminta 14 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Usein ajatellaan, että vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat olemattomat ja riittämättömät. Jokaiseen työhön sisältyy kuitenkin säätelymahdollisuuksia jonkin verran. Nämä on hyvä selvittää ja käyttää hyväksi. Itse voi useinkin vaikuttaa esimerkiksi töiden sisältöön ja järjestelyihin (tauotus, lomat, ergonomia jne.). Tutkittaessa työpaikkojen menestymistä on todettu, että funktionaalisesti joustavat työpaikat menestyvät muita paremmin. Funktionaalisella joustavuudella tarkoitetaan sellaisia työpaikkoja, joiden henkilöstöllä on hyvät vaikutusmahdollisuudet omaa työtänsä koskeviin asioihin ja jossa on samalla hyvät mahdollisuudet oppia ja kehittyä työssään. Tällaiset työpaikat pystyvät joustavasti mukautumaan nopeasti muuttuviin ulkoisiin olosuhteisiin ja ne kykenevät myös käyttämään hyväksi avautuvia uusia mahdollisuuksia. Funktionaalisesti joustavat työpaikat ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Ne ovat hyvin reflektiivisiä toiminnassaan. Niillä on muita työpaikkoja enemmän yhteyksiä ulkopuolisiin toimijoihin, olivatpa nämä asiakkaita, yhteistyöpartnereita, koulutuslaitoksia tai vaikkapa kuntien tai valtion elimiä. Menestykseen liittyvä yhteinen piirre on halu ja kyky aktiivisesti etsiä uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Samalla kehitetään jatkuvasti omaa toimintaa sekä sisäisesti että käyttämällä ulkopuolisia yhteyksiä tällaisen toiminnan tukena. Jotta tällainen toimintatapa olisi mahdollinen, on henkilöstön oltava sitoutunutta ja sen on saatava hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin. Korkean suoritustason organisaatioille työntekijöiden vastuun lisääminen on tavallista. Luomalla massan sisälle kiinteää kokemustenvaihtoa ja yhteistyötä voidaan synnyttää oppimisverkostoja. Oppimisverkostoissa ja normaalissa arkityössä syntyviä uusia käytäntöjä ja ratkaisuja on vaikea ”paketoida” siirrettävään muotoon, sillä merkittävä osa niiden soveltamisen edellyttämästä tiedosta on ”äänetöntä”. Äänetön tieto karttuu tekemisen, käyttämisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta ytimenään jaetut kokemukset. Äänettömän tiedon hallinnalla on suuri merkitys työntekijän työmarkkina-aseman määrittäjänä. Mahdollisuudesta osallistua muutoksen suunnitteluun ja toteutukseen tulee näistä syistä entistä kriittisempi kysymys työntekijän kannalta. Äänetön tieto sisältää myös suoraan työsuojeluun liittyvää tietoa, siksi äänetön tieto on erittäin merkityksellistä. Tutkimukset osoittavat, että työpaikkojen sisäisillä asioilla on hyvin suuri merkitys tuottavuudelle. Tämä on kiinnostavaa siksi, että juuri omiin sisäisiin järjestelyihinsä työpaikat voivat vaikuttaa omilla toimillaan. Miltä tuntuu kun asiat ovat kunnossa? Lyhytkestoinen terveyden kannalta myönteinen kuormittuneisuus ilmenee siten, että työ sujuu ja työntekijä saa aikaan tuloksia kohtuullisella työpanoksella. Työntekoon liittyy tunne, että voi käyttää kykyään, tietojaan ja taitoaan itseä ja myös toisia tyydyttävällä tavalla. Työ on sopivan haasteellista; sen osaa ja hallitsee. Jos työasiat tulevat mieleen vapaaaikana, ne ovat miellyttävän sävyisiä. Ihmissuhteet tuntuvat olevan kunnossa sekä työtovereihin että esimieheen ja ihminen kokee, että saa apua työyhteisöltä ja on siinä arvostettu ja hyväksytty. Kun työskentelee pitkään hyvissä työoloissa, syntyy ns. pitkäkestoista myönteistä kuormittuneisuutta. Tämä ilmenee mm. tunteena, että on kehittynyt työssään sekä ihmisenä uusien taitojen ja oppimisen myötä. Elämänpiiri voi olla myös laajentunut. Työssä suoriutumisen 15 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 ja kehittymisen seurauksena henkilö arvostaa itseään sekä työntekijänä että ihmisenä. Myönteinen kuormittuneisuus saa aikaan myös työkyvyn ja terveyden paranemista. Työssä kehittymiseen liittyykin usein tehtävien ja toimien vaihtaminen entistä haasteellisempiin. Voimavarojen ja kohonneen itsearvostuksen myötä halu kehittää työoloja kasvaa ja yhteistyö sekä vaikuttaminen työyhteisön asioihin tuntuu sujuvan entistä paremmin. 8 TOIMENPITEET TAVOITETILAAN PÄÄSEMISEKSI Hyvä fyysinen ja sosiaalinen työympäristö sekä työsuojelukulttuuri pyritään saavuttamaan yhteistyöllä sekä aktiivisella ja säännöllisellä työsuojelutoiminnalla, johon kuuluvat mm. seuraavat käytännön toimenpiteet:  Henkilöstökyselyt Vuosittain suoritettavissa henkilöstökyselyissä tutkitaan henkilöstön mielipiteitä eri aihealueilta. Työsuojeluun läheisesti liittyviä aihealueita ovat ainakin ilmapiiri ja jaksaminen sekä häirintään liittyvät asiat. Henkilöstökyselyn tulokset saadaan koko koulutusyhtymän tason lisäksi myös toimipaikoittain. Tulokset raportoidaan toimipaikkakäynneillä sekä henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä.  Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolojen määrää ja niissä tapahtuvia muutoksia seurataan vuosittain laadittavilla sairauspoissaolotilastoilla.  Ikärakenteen muutokset Henkilöstön ikärakenteen muuttumista seurataan vuosittain henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä. Henkilöstön ikärakenteen muuttuminen tulee yksikkökohtaisesti huomioida työtavoitteita ja työolosuhteita suunniteltaessa.  Työtapaturmatilastot ja ”läheltä piti” –tilanteet Vakavista työtapaturmista ilmoitetaan aina välittömästi poliisille ja työsuojelupiiriin. Ilmoituskynnys pidetään tarkoituksellisesti mieluummin liian matalalla kuin liian korkealla. Kaikista työtapaturmista ja ammattitaudeista ilmoitetaan työsuojelupäällikölle, joka pitää tilastoa sattuneista tapaturmista. Muiden kuin vakavien tapaturmien tutkimisesta vastaa vahingoittuneen lähin esimies. Tapaturmista laaditaan muistio, jossa arvioidaan se, miten tapaturma olisi voitu välttää. Myös ”läheltä piti” –tilanteista on ilmoitettava, jotta voidaan miettiä toimenpiteet uusien tilanteiden välttämiseksi. Työtapaturmat ja ”läheltä piti” -tilanteet käydään läpi työsuojelujaoksessa. Ilmoitukset tehdään Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan.  Ilmoitusvelvollisuus Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työturvallisuutta vaarantavasta asiasta työnantajalle, käytännössä esimiehelleen ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoi16 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 tus on syytä tehdä kirjallisesti. Ilmoitukset voi tehdä myös Kpedu-intrassa olevaan Pro24 ohjelmaan.  Koulutus ja ensiapu Lain mukaan työsuojeluhenkilöstö on oikeutettu tarpeelliseksi katsomaansa koulutukseen. Koulutusehdotukset toimitetaan työsuojelupäällikölle. Henkilöstön ensiapuvalmiuden on oltava ajan tasalla ja kertauskursseja tulee järjestää riittävästi. Kukin yksikkö vastaa henkilöstönsä ensiapuvalmiudesta.  Opastus ja perehdyttäminen Perehdyttämisen tavoitteena on oikeiden ja turvallisten työtapojen omaksuminen, työpaikan olosuhteista kertominen ja työntekijän motivoiminen uuteen työhönsä. Työhön opastuksella ja perehdyttämisellä voidaan vähentää työssä sattuvia inhimillisiä virheitä. Perehdyttämisen tulisi olla suunnitelmallista ja sen tulee tapahtua erikseen nimetyn perehdyttäjän toimesta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy koulutusyhtymän perehdyttämisohje ja esimiehen käsikirja.  Työsuojelutarkastukset Ilmenneiden puutteiden ja epäkohtien korjaus- tai muutostoimet. Vakavat terveyttä uhkaavat vaarat tulee poistaa tai ainakin saada hallintaan. Järjestettäviin työsuojelutarkastuksiin osallistuvat työsuojelupiirin tarkastajan lisäksi työsuojelupäällikkö, kyseisen alueen kaksi työsuojeluvaltuutettua ja yksikön/toimipisteen työsuojeluasiamies sekä toimipaikan työsuojelusta vastaava henkilö. Työsuojelujaoston säännönmukaiset neljä kokousta vuodessa pyritään pitämään vuorolistan mukaan eri toimipaikoissa ja yksiköissä siten, että kokoukseen osallistuu työsuojelupiirin työsuojelutarkastaja. Kokouksen yhteydessä pidetään samalla asianomaisen kohteen työsuojelutarkastus. Työsuojelujaoston kokouksiin osallistuu oppilashuollon koordinaattori ja varatyösuojelupäällikkö. Työsuojelutarkastuksiin kutsutaan työterveydenhoitaja, terveydenhoitaja ja oppilaskunnan edustaja.  Ennakoiva työsuojelutoiminta tarkoittaa työsuojelullisten näkökohtien huomioimista suunnittelussa, resursoinnissa ja päätöksenteossa.  Työpaikka- ja ergonomiset selvitykset Tilojen ja työpisteiden ergonomiaa seurataan säännöllisin väliajoin ja huomattuihin epäkohtiin pyritään vaikuttamaan mahdollisimman nopeasti. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy mm. ohje näyttöpäätelasien hankinnasta.  Henkinen työsuojelu 17 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 Tärkeänä alueena työterveyshuollon ja työsuojelun kentässä on henkinen työsuojelu. Henkinen hyvinvointi, henkilöstön jaksaminen ja hyvä työilmapiiri ovat tärkeitä sekä yksilön että työnantajan kannalta. Hyvästä työilmapiiristä ovat vastuussa 1) jokainen omalta osaltaan 2) esimiehet omassa yksikössään. Esiintyviin epäkotiin puututaan välittömästi, kun niitä esiintyy. Mikäli ei itse pysty havaitsemaansa epäkohtaan vaikuttamaan, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai työsuojelupäällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen.  Epäasiallinen kohtelu Lähtökohtana on, että koulutusyhtymässä ei sallita minkäänlaista henkistä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää, sitä ei pidä hyväksyä ja jokaisella on vastuu puuttua siihen. Mikäli kokee tulleensa työpaikalla kiusatuksi tai epäasiallisesti kohdelluksi, voi ensin ilmoittaa kiusaajalle, ettei hyväksy tämän toimintaa, vaan kokee sen epäasialliseksi käytökseksi ja henkiseksi väkivallaksi. Jos huomautus ei tehoa, tulee ottaa yhteyttä työsuojeluasiamieheen, -valtuutettuun tai –päällikköön, koulutusyhtymän tai yksikön johtoon, työterveyshuoltoon tai luottamusmieheen. Kiusaamistilanteissa kannattaa tilapäisesti käyttää kiusatun tukena työterveyshuollon palveluita. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolta löytyy ohje epäasiallisesta kohtelusta, häirinnästä ja kiusaamisesta.  Työuupuminen ja kiire Koulutusyhtymä on organisaatio, jossa työskentelee paljon työhönsä erittäin sitoutuneita ihmisiä. Kasvavista vaatimuksista huolimatta jokaisen työntekijän ja hänen esimiehensä tulee pitää huolta siitä, että tehty työmäärä pysyy kohtuuden ja työsuojelunormien puitteissa. Mikäli huomaa työkaverillaan ”burn outin” oireita, tulisi asia ottaa reilusti esiin hänen itsensä, työyhteisön esimiehen työsuojeluhenkilöstön tai luottamusmiehen kanssa. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja sivustolta löytyy mm. Varhainen tuki – toimintaohje.  Päihdehuolto (alkoholi, huumeet, lääkkeet ym.) Päihderiippuvuus on yksilön sairaus, jonka vaikutukset näkyvät koko työyhteisössä. Päihdeongelmaan puuttuminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on sekä työntekijän että työyhteisön etu. Päihdeongelman aiheuttamat sosiaaliset, taloudelliset ja terveydelliset haitat ovat mahdollisimman vähäiset, kun ongelma havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Tärkeintä on saada päihdeongelmainen itse havahtumaan tilanteestaan ja tarjota hänelle tietoa saatavana olevasta tuesta. Puheeksiottohaastattelussa voidaan päättää, että sairauspoissaolot hyväksytään jatkossa vain työterveysaseman 18 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 myöntäminä. Häntä muistutetaan myös siitä, että ongelman jatkuminen siten, että siitä on haittaa työnteolle, voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilta löytyy päihdeohjelma ja hoitoonohjausohje.  Kriisitilanteet Kriisitilanteiden vaara on aina olemassa. Kriisit voidaan jakaa yksittäistä henkilöä tai suurta joukkoa koskettavaan kriisiin. Pientä ryhmää koskettavan kriisin hallintaan on saatavissa työterveyshuollosta ja/tai terveyskeskuksesta erikseen nimetyn kriisiryhmän tai kriisihenkilön tukea. Toimipaikoissa on vanhan organisaatiorakenteen mukaiset kriisisuunnitelmat. Kriisiryhmät kokoontuvat rehtorin / toimipaikan vastaavan johdolla. (Suunnitelmat päivitetään vastaamaan uutta organisaatiorakennetta.)  Työkykyä ylläpitävä, virkistys ym. toiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta koostuu kaikesta toiminnasta, jolla työnantaja ja työntekijät sekä työpaikan yhteistoimintaorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan työelämässä olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa eri vaiheissa. Työkykyä ylläpitävässä toiminnassa oleellinen asia on yksilön oma vastuu ja aktiivisuus. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeä osa-alue työelämän kehittämisessä. Työkyky ei ole vain yksilön terveyttä ja ominaisuuksia, vaan koko työyhteisön ja organisaation asia. Johdon hyväksymällä ja tukemalla liikuntasuunnitelmalla yhdistetään tyhy-toiminnan, työterveyshuollon ja työsuojelun tavoitteet. Ohjatusti toteutetulla riittävällä ja säännöllisellä liikunnalla edistetään henkilöstön terveyttä, hyviä elintapoja ja parannetaan henkilöstön työssäjaksamista. Hyvä fyysinen kunto on yhteydessä vahvoihin henkisiin voimavaroihin. Henkilöstöpalvelut vaikuttavat omalta osaltaan henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työskentelyilmapiiriin. Henkilöstöpalvelumuotoja ovat mm. työpaikkaruokailu sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Virkistystoiminnalla tuetaan ja kehitetään henkilöstön yhteishenkeä ja yhteenkuuluvuutta sekä kokonaisnäkemyksen saamista koulutusyhtymän toiminnasta. Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustoilla saatavilla tietoa henkilöstön virkistystoiminnasta.  Työtilojen kehittäminen ja työsuojeluasioiden huomioonotto rakentamis- ja korjaushankkeissa Työtilojen suunnittelussa, rakentamisessa ja peruskorjauksessa huomioidaan hyvien työolojen vaatimukset. Käyttäjien mielipiteitä kuunnellaan riittävän aikaisessa vaiheessa ennen työtilojen muutos-, korjaus- ja rakentamistöitä. Työtilojen 19 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 - 2017 muutoksissa kiinnitetään riittävä huomio työpisteen ergonomiaan. Kiinteistöjen sisäilman laatua seurataan ja ongelmiin reagoidaan nopeasti. Toimitilojen rakentamis- ja kunnossapitohankkeille nimetään rakennuttajan työturvallisuuskoordinaattori.  9 Yhteistyön ja yleisen työsuojelutietoisuuden lisääminen (työsuojelukulttuurin aikaansaaminen) TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Työsuojelun toimintaohjelma tarkistetaan vuosittain yhteistoimintaelimessä / työsuojelujaoksessa ja sen seurannasta ja ylläpidosta vastaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelun toimintaohjelmaan mahdollisesti liitetään vuosikohtaiset toteutussuunnitelmat ja myös toimipaikkatasolla voidaan tehdä siihen liittyen tarkempia suunnitelmia, joissa esimerkiksi määritellään käytännön työsuojeluvastuita eri toiminnoille. 10 YHTEISTOIMINTA JA YHTEYSTIEDOT Työsuojelu on eri tahojen kanssa tapahtuvaa yhteistoimintaa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ja työterveyshuolto. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Puh. 020 636 1050 E-mai: http://www.avi.fi/fi/virastot/lansijasisasuomenavi/Tyosuojeluvalvonta Työterveyshuolto Yhteystiedot Kpedu-intra / Toimintakäsikirja -sivustolla jossa on myös luettavissa työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. 11 LIITTEET Hyväksytyn työsuojelun toimintaohjelman liitteiksi kuuluvat  työterveyshuollon toimintasuunnitelma  varhaisen tuen toimintamalli  päihdeohjelma ja hoitoonohjaus  ohje epäasiallisen kohtelun, häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja käsittelyyn  tasa-arvo ja yhdenvertaisuusuunnitelma Asiakirjat ovat luettavissa Kpedu-intra / Toimintakäsikirja –sivustolla. 20