vanhan porvoon asukasyhdistys föreningen invånarna i gamla borgå

VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
NO:
NR:
52
1/2012
Vapputapahtuma Linnamäellä
Första maj på Borgbacken
Innehåll
Ledare – Pääkirjoitus ....................................................... 3
Ordföranden har ordet ................................................... 4
Puheenjohtajan palsta ................................................... 5
Hallitus 2012 Styrelsen................................................... 6
Toivomuksia maailmankaikkeudelle .............................. 8
J.L. Runeberg.................................................................. 11
På vandring i Gamla stan.............................................. 12
Alussa on väri/Porvoo Borgå Design ............................ 15
2
Sisällys
Design-kaupunki Porvoo .............................................. 16
Aitan kahdet kasvot....................................................... 18
Kyrkogatans tunga trafik en gång till ........................... 20
Movies by the River ....................................................... 23
Näyttelykalenteri – Utställningskalender .................... 27
Kaupunki tiedottaa – Staden informerar ..................... 27
Säätiö – Stiftelsen .......................................................... 28
Yhdistys – Föreningen ................................................... 30
Ledare
Sommaren står än en gång och knackar
på dörren. Den gångna vintern har varit
händelserik inom föreningen. Då det under
vintern klarnade att flere styrelsemedlemmar
och ordföranden skulle avgå och verksamheten därmed var hotad, var styrelsen tvungen att
informera invånarna i rätt så dramatiska ordalag om
situationen. Det var mycket glädjande att se att informationskampanjen bar frukt: På årsmötet valdes ny ordförande och sammanlagt fem nya medlemmar till styrelsen,
de presenterar sig i korthet i denna tidning.
Jag vill på alla invånares vägnar gratulera de nya medlemmarna och samtidigt tacka dem som på vintern
avgick ur styrelsen för deras insats. Härefter lotsar vår
nya ordförande föreningen framåt, och jag för min del
väntar med iver på hurudana nya vindar det kommer att
blåsa i vår stadsdel. Jag hoppas också att vi inte suckar
av lättnad och överlåter allt ansvar för verksamheten till
styrelsen. Jag hoppas vi alla aktivt deltar i föreningens
evenemang, och också vid behov är villiga att ställa upp
och hjälpa till så gott vi kan!
Pääkirjoitus
Taas olisi kesä nurkan takana. Kulunut talvi ja
kevät ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita yhdistyksen toiminnan kannalta. Talven aikana
selvisi, että yhdistyksen hallitukseen tarvitaan
uusia edustajia, joita oli kuitenkin kyselykierroksista huolimatta hyvin haastavaa löytää. Siispä
hallitus päätti ryhtyä radikaalimpiin toimiin ja käynnisti tiedotuskampanjan, jossa korostettiin, että yhdistyksen toiminta on uhattuna, ellei uusia vapaaehtoisia löydy
mukaan yhdistyksen toimintaan. Onneksi kampanja
tuotti tulosta ja hallitukseen löytyi uusi puheenjohtaja ja
peräti viisi uutta jäsentä hallitukseen. Onnentoivotukset
heille ja samalla kiitos hallituksesta pois jääneille heidän
panoksestaan yhdistyksen hyväksi!
Med en önskan om en härlig sommar överlåter jag pennan till vår tidigare ordförande.
Vaikka yhdistyksen tilanne näyttää nyt valoisammalta
kuin talvella toivon, ettemme tässä vaiheessa huokaise
helpotusta ja sysää täyttä vastuuta kaikesta yhdistykseen
liittyvästä pelkästään uuden hallituksen harteille. Uusi
hallitus tulee varmasti uuden puheenjohtajan luotsaamana pohtimaan, mitä uutta voisi keksiä asukkaiden
viihtyvyyden lisäämiseksi. Sen lisäksi, että osallistumme
aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin toivon, että meistä jokainen voisi tarjota apuaan, aikaansa, ammattitaitoaan tai
asiantuntemustaan hallitukselle tarvittaessa.
Susanna Silberstein
Ihanaa kesää toivottaen annan vielä viimeisen sanan
edelliselle puheenjohtajallemme.
Susanna Silberstein
Hei!
Yhdistyksen tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka viime
vuoden lopulla tilanne näytti olevan aivan päinvastainen.
Yhdistyksen hallituksen toimintaan tuli mukaan uusia,
upeita ja energisiä jäseniä ja saimme myös uuden puheenjohtajan. Uskon, että uusi hallitus kehittää asukasyhdistyksen toimintaa entistäkin parempaan suuntaan.
Toivotan heille (sekä vanhoille jäsenille) iloa ja jaksamista
yhdistystoiminnassa.
Haluan vielä kiittää kaikkia niitä, joiden kanssa olen
ollut yhteistyössä yhdistysvuosieni aikana; asukkaita,
kauppiaita, muita alueen yhdistyksiä ja toimijoita, sekä
Porvoon kaupungin päättäjiä ja työntekijöitä. Toivon, että
tulevaisuudessakin yhteistyö, ja kommunikaatio kaikkien
osapuolten välillä, on yhtä toimivaa kuin se oli minun
puheenjohtajakaudella.
Hej!
Föreningens framtid ser ljus ut, trots att situationen i
slutet av i fjol var den motsatta. Föreningens styrelse fick
nya, härliga och energiska medlemmar och en ny ordförande. Jag är säker på att den nya styrelsen kommer att
utveckla invånarföreningens verksamhet i ännu bättre
riktning. Jag önskar alla nya (och gamla) medlemmar
glädje och krafter i föreningsverksamheten.
Jag vill också tacka alla jag samarbetat med under mina
år i föreningen; invånarna, köpmännen, andra föreningar
och aktörer i trakten, samt beslutsfattare och anställda
vid Borgå stad. Jag hoppas att samarbetet och kommunikationen mellan alla dessa också i framtiden kommer
att vara lika väl fungerande som under min ordförandeperiod.
Trevlig sommar till alla!
Oikein mukavaa kesää kaikille!
Jocke Silberstein
edellinen puheenjohtaja
Jocke Silberstein
föregående ordförande
3
Ordföranden har ordet
Kurt Wallander och Jussi.
KUVA/BILD: SUSANNA SILBERSTEIN
Det finns en liten stad i Skåne med 18000
innevånare. Staden heter Ystad. Den är en
väldigt vacker gammal stad med sina 300
sk. korsvirkeshus från 1700-talet. Det
är prydligt och snyggt, man ser inte
skräp på gatorna, det ligger ett härligt
lugn i kvarteren. Här bor folk i sina
gamla vackra hus och turistmassorna – hörde en siffra på 2 miljoner
– strövar på kullerstensgatorna och
njuter av idyllen.
Situationen är alltså den samma som hos oss här i vår egen
gamla hemstad. Det som var
glädjande var att man blev glatt
mottagen, fast man var turist. Vår
grupp på 16 personer kom in i ett
privat hem och in på den stängda
innergården, bara genom att vi
öppnade en diskussion med en
dam som var ute och rastade sin
hund. Övriga innevånare på gården
hälsade glatt på oss, vi kände oss
som gäster. Då vi beundrade en av de
300 handsnickrade ytterdörrarna till
korsvirkeshusen, öppnade husets ägare
dörren och ville presentera sitt hem för
oss.
Kanske kunde vi lära oss något av detta, se
våra turister som gäster, ta dem glatt emot? Det
skulle säkerligen vara den bästa marknadsföringen av
vår stadsdel. Det finns ju en hel del broschyrer om vår
vackra stadsdel men nu är det så att den bästa marknadsföringen är hur vi, innevånarna, bemöter våra gäster. Jag
tycker att vi skall se turistmassorna som en möjlighet.
Som sagt så var det väldigt snyggt och städat i Ystad,
för att staden där tar väl hand om sin gamla stad, i motsats till Borgå stad, som inte ser det behövligt att städa i
gamla staden mer än en gång om året. Gruppens guide
visade också gott exempel på hur man kan hålla sin stad
städig; då hon såg ett skräp liggande plockade hon upp
det under sin guidningstur. Jag uppmanar till att plocka
ett skräp om dagen!
4
Men varför denna rubrik, Kurt Wallander
och Jussi? De som följt med kriminalserien
Wallander på TV känner till paret. Kriminalkommissarie Wallander och hans hund
Jussi kan ses vandra på Ystads gamla gator i TV serien, och har förmedlat idyllen
av staden till miljoner TV-tittare. Men
vad är vårt Wallander och Jussi som
kunde ”marknadsföra”vår gamla stad
ute i världen? Kanske det kunde vara
det vänliga bemötandet av gästerna i
Gamla Borgå?
Vi har en bra möjlighet att ”öppna” våra portar den 18.8, då vi ordnar ett loppis på våra gårdar, och en
annan möjlighet att öppna portarna
den 14.9, då det i Borgå arrangeras
det stora kulturevenemanget Moon
River Porvoo-Borgå. Då kan man ju
t.ex. prova på en popup-restaurang
på sin gård och visa hur man tar
emot gäster här i Gamla Borgå.
En skön sommar i en härlig stadsdel!
Timi Rajakaltio
ordförande
[email protected]
PS 1 Hur skulle det vara med en byakväll nästa höst på
Brankis? Kommentera och skicka ros&ris på [email protected]
PS 2 Nu är föreningen också på facebook, följ med
diskussionen där!
PS 3 Körförbudet uppför Brobacken gäller alla bilister........
Puheenjohtajan palsta
Kurt Wallander ja Jussi.
Tuolla naapurimaassa Skoonessa on pieni
18000 asukkaan kaupunki nimeltään Ystad.
Erittäin kaunis kaupunki, jonka vanhassa kaupunginosassa on 300 ns.
ristipuutaloa 1700-luvulta. Siellä on
kaunista ja siistiä, ei roskia kaduilla.
Kujilla vallitsee upea rauha. Siellä
eletään tyytyväistä arkea vaikka
turistimassat, mainittiin luku 2
miljoonaa, vaeltavat mukulakivikaduilla ja nauttivat idyllistä.
Eli sama asia kuin meillä
täällä omassa vanhassa kotikaupungissamme. Se mikä siellä
erityisesti ilahdutti, oli että vastaanotto oli iloinen vaikka oltiin
turisteja. Ryhmämme, jossa oli
16 henkilöä, pääsi tutustumaan
yksityiskotiin ja suljettuun kauniiseen pihapiiriin siten että aloitimme
keskustelun koiraansa ulkoiluttavan
naishenkilön kanssa. Muut asukkaat
sinä sisäpihassa tervehtivät meitä iloisesti ja
tunsimme itsemme kutsutuiksi vieraiksi. Sama
asia tapahtui kun pysähdyimme ihailemaan yhtä niistä
300 käsintehdyistä ristipuutalon ulko-ovista. Asunnon
omistaja avasi oven ja kutsui meidät sisään.
Ehkäpä voisimme oppia jotakin tästä, nähdä kaupunkimme turistit kutsuttuina vieraina? Ottaa heidät ilolla
vastaan. Tämä olisi varmaan kaupunginosamme parasta
markkinointia. Kauniista kaupungistamme on joukko
esitteitä mutta kyllä se miten me asukkaat kohtaamme
vieraamme on alueemme parasta markkinointia. Olen
sitä mieltä että turistimassat on nähtävä mahdollisuutena.
Kuten totesin, vanha Ystad oli erittäin siisti ja siellä
oli upeat istutukset koska siellä kaupunki hoitaa vanhaa
kaupungin osaansa. Kun taas meidän osalta on Porvoon
kaupunki todennut että yksi siivous vuodessa riittää.
Ryhmämme opas näytti hyvää esimerkkiä miten oma
kaupunki pidetään siistinä, hän nosti roskan kesken
opastuksen ja pudotti sen seuraavaan roskalaatikkoon.
Poimi roska päivässä.
Mutta miksi yllä oleva otsikko, Kurt Wallander ja Jussi.
Te, jotka olette seuranneet televisioista poliisisarja Wal-
KUVA/BILD: SUSANNA SILBERSTEIN
landeria tunnette parin. Komissaario Wallander
ja hänen koiransa Jussi ovat tuttu näky Ystadin vanhan kaupungin kujilla, TV sarjoissa.
Kaupungissa ja lähiseudulla on kuvattu
yli 30 sarjaa ja kesällä Ruotsin TV kuvaa kuusi uutta jaksoa ja BBC 3 uutta
jaksoa. Asukkaat ottavat kuvausryhmät avosylin vastaan, he vievät kaupungin idylliä miljoonille katsojille.
Mutta ketkä voisivat olla meidän
Wallander ja Jussi jotka markkinoisivat kaupunginosaamme maailmalla,
ehkäpä vieraittemme ystävällinen
vastaanotto?
Meillä on hyvä mahdollisuus avata porttimme suurelle
yleisölle 18.8 sillä silloin vanhassa
kaupungissa on pihakirppis- päivä
jolloin voitte järjestää pihoillanne omat
kirppikset. Toinen mahdollisuus avoimille
porteille on 14.9, jolloin kaupungissa järjestetään ensimmäiset Moon River PorvooBorgå kulttuuri tapahtumat. Silloin voi vaikkapa
järjestää popup ravintolan omalle pihalle!
Mukavaa kesää upeassa kaupunginosassamme
Timi Rajakaltio
puheenjohtaja
[email protected]
PS 1 miten olisi kyläjuhlat syksyllä Brankkiksella? Kommentoi asiaa tai lähetä hallitukselle ruusuja &
risuja: [email protected]
PS 2 olemme myös facebookissa, seuraa keskustelua
siellä.
PS 3 ajokielto Sillanmäessä, ylöspäin ajettaessa, koskee kaikkia autoilijoita……..
5
Hallitus 2012 Styrelsen
KUVA/BILD: SUSANNA SILBERSTEIN
Från vänster/vasemmalta: Anton Frankenhaeuser, Ulla Peltola, Siru Virtanen, Christian Tallsten, Catrine Volanen, Timi
Rajakaltio.
Eva Utter-Lindfors
Olen syntynyt Helsingissä ja käynyt kouluni ja opiskellut
Helsingissä. Käytännössä olen kuitenkin asunut perheeni
kanssa kaiken vapaa-aikamme Emäsalossa perheen vapaa-ajan asunnossa.
Muutin perheeni kanssa asumaan Porvoon vanhaan
kaupunkiin, Myllykujan ja Kaivokadun väliin, vuonna
2008. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kolme kouluikäistä
poikaa.
Vanhassa Porvoossa arvostan erityisesti sitä, että saamme asua rauhallisessa ympäristössä omakotitalossa mutta
kuitenkin käytännössä kaupungin keskustassa.
Minulle tärkeitä asioita ovat vanhan kaupungin tunnelman, rauhan ja ulkoisen ilmeen säilyminen.
Ulla Peltola
Muutin mieheni, naljän lapsen ja kahden koiran kanssa
Espoon Tapiolasta Porvooseen vuoden vaihteessa. Moderni Puutarha-Tapiola isoine niittyineen vaihtui historialliseen puutalomiljööseen ja jokinäkymään. Asumme
vuonna 1770 rakennetussa talossa Museotorin laidalla
ja viihdymme oikein hyvin. Emme ole palelleet vanhassa talossamme ja sen olemme saaneet todeta myös
sähkölaskussamme. Enemmän kakluunia, vähemmän
lattialämmitystä ensi talvena!
6
Porvoo on vastaanottanut meidät ystävällisesti ja lapset saivat uusia ystäviä heti ensimmäisenä koulupäivänä.
Tytöt ravaavat vielä akselilla Porvoo-Helsinki-Espoo harrastustensa ja ystävien takia, mutta näkevätpä samalla
isovanhempiaan. Olen musiikinopettaja, tällä hetkellä
kotona hoitovapaalla. Ensi syksynä ehkä luvassa aivan
uusia ammatillisia tuulahduksia. Haaveissani on Luomupuutarhurin ammatti.
Haluan perheeni kanssa olla osa yhteisöämme ja
tuntea naapurimme. Turvallinen, puhdas, viihtyisä asuinympäristö, jossa apua annetaan ja saadaan, on kaikille
hyväksi.
Vanha Porvoo kärsii samasta ongelmasta kuin koko
Suomi. Ihmiset roskaavat tolkuttomasti ja heittelevät tupakantumppeja. Missioni on saada Vanhasta kaupungista
roskaton ja “tumpiton” kaupunginosa. Myös hyötyviljelyä
voisi täällä harrastaa, koska ilmansaateet ovat vähäisiä ja
pihat suuria. Olisi myös suloista jos kaduilla kirmailisi
enemmän lapsia “vapaana”, ei omille pihoilleen piiiloutuneina.
Christian Tallsten
Jag bor på Ågatan 24 med min fru och våra två barn. Vi
flyttade till Gamla stan år 2009 och trivs bra. Jag jobbar
med miljökonsultering, bland annat med olika miljöundersökningar och -bedömningar samt med tillståndsansökningar.
Jag tycker att föreningen Invånarna i Galma Borgå
gör och gjort ett förträffligt jobb och tänkte därför att det
skulle vara roligt att aktivt ta del av verksamheten. Jag
fungerar som föreningens sekreterare.
Jag önskar alla en trevlig sommar!
Asun vaimoni sekä kahden lapseni kanssa Jokikatu
24:ssä. Muutimme vanhaan kaupunkiin vuonna 2009
ja viihdymme erittäin hyvin. Toimin ympäristö -alalla
konsulttina ja teen mm. erilaisia ympäristöselvityksiä ja
arviointeja sekä lupahakemuksia.
Mielestäni Vanhan Kaupungin Asukasyhdistyksen
toiminta on ollut ja on ensiluokkaista ja ajattelin, että
olisi hauska ottaa osaa toimintaan. Toimin yhdistyksen
sihteerinä.
Oikein hyvää kesää kaikille!
Maria Lindborg-Wigert
Min mångåriga dröm har gått i uppfyllelse då jag och min
familj flyttade till Borgå från Helsingfors för ca 2 år sedan.
Jag har två tonåriga tjejer och min man är hemma från
Sverige där han också jobbar. Vi pendlar mellan Borgå
och Stockholm. Själv jobbar jag i Helsingfors.
Jag är född i Lovisa därifrån min pappas släkt är
hemma. Mamma är Borgå tippa! Min syster är Lotten
Lindborg-Suhonen. Vi är uppvuxna i Esbo och i Östafrika; Kenya och i Tanzania.
Jag tycker om att lag mat, äta och skratta med familjen
och vänner. Nu då vi bor i hus med en härlig trädgård så
blir det lite trädgårdsskötsel och snöskottande. Jag är fascinerad av Borgås historia och hela Gamla Stan med de
fina kullerstensgatorna, kaféerna och fina små butikerna.
Yoga ligger nära mitt hjärta.
Lotten Lindborg-Suhonen
Jag har snart bott i Borgå i två år. Jag bor här med min
familj (man och två barn) och vi stortrivs. Njuter varje
dag av att få bo i en så härlig stad.
Vi har en reklambyrå och jag älskar att laga mat. Gärna
tillsammans med vänner och bekanta.
Andreas ”Anton” Frankenhaeuser
Jag bor på Ågatan 24 sedan sommaren 2005 tillsammans
med min fru och mina två barn. Tack vare vår förra ordförande Jocke Silberstein som lyckades skapa en trevlig
stämning i styrelsen har jag suttit kvar i denna grupp nu
i fyra år. Sedan årsskiftet är jag viceordförande i styrelsen
och ansvarar för webbsidor och uthyrning av föreningens
redskap. Under mina snart sju år som jag varit bosatt här
har stadsdelen utvecklats mycket men fortfarande skall
vi jobba för en levande stadsdel samtidigt som vi skall
respektera denna unika miljö. Det är givande att få vara
med och påverka händelser i Gamla Stan i Borgå.
Catrine Volanen
Jag bor med min familj som består av man och två tonåringar på Gengränd 1. Jag har bott här i snart nio år och
varit med i styrelsen i fem år. Styrelsearbetet upplever
jag som roligt och givande på många sätt. Det är lätt att
förverkliga sina idéer. Gårdsloppiset som har varit väldigt
omtyckt startade jag för tre år sedan. Jag tycker att det är
härligt att bo i denna vackra stadsdel som inger så lugn
o ro vintertid, men som på sommaren tidvis förvandlas
till en internationell samlingsplats.
Juha Kaitaranta
Muutimme Porvooseen Tikkurilasta. Vaimoni sattui huomaamaan Rauhankadulla myynnissä olevan talon ja päätimme tulla katsomaan. Ihastuimme taloon ja totesimme,
että aina kannattaa kokeilla, jos homma ei toimi niin aina
on mahdollista myydä.
Muutimme siis Porvooseen, emmekä ole muuttoa
katuneet. Muuttovaiheessa perheeseen kuuluivat vain
vaimoni ja minä, nyt perhe on kasvanut parilla pojalla
ja koiralla. Vanha kaupunki on mukava paikka; täällä on
hyvä elää ja kasvattaa lapsia.
Yhdistystoimintaan mukaan sai entinen yhdistyksen
puheenjohtaja C-E Nikander. Olen ollut VPAY:n hallituksessa vuodesta 2004 ja toiminut sen kirstunvartijana
vuodesta 2005.
Timi Rajakaltio
Timi Rajakaltio, andra gången Borgåbo. Vi bodde första
gången med vår familj i Borgå vid sekelskiftet 1970–1980
och flyttade hit igen 2003. Nu bor vi med min hustru
Arja vid kyrkotorget i det huset som fick oss att flytta
hit, nämligen Kyrkotorget 2. Vårt liv kretsar mycket kring
gamla hus, vi restaurerar vårt hem och ett gammalt torp
i Mörskom och sen är jag med i olika föreningars verksamhet. Jag har ett företag som gör lojalitetsmätningar
för affärsföretag. Att nu vara som ordförande för invånarföreningen ser jag som en stor utmaning och jag hoppas
att vi har ett fint år tillsammans!
7
Toivomuksia
maailmankaikkeudelle
M
aailmankaikkeus kuuntelee toiveitamme ja
haaveet voivat toteutua ihmeellisellä tavalla.
Pelkkä toive harvoin riittää, vaan täytyy myös toimia
tarmokkaasti ja käyttää elämän tarjoamat tilaisuudet
ennen kuin ne menevät ohi. Ei voi myöskään valita,
mitä kaikkea elämä on pakannut mukaan toivepakettiin.
Kun keväällä 2005 olimme tyttäreni ja mieheni kanssa
pulkkailemassa Maarissa, näin hassunhauskan näköisen
talon, jossa toinen seinä oli maalattu punaiseksi, toinen
siniseksi. Sen enempää ajattelematta päästin suustani
toiveen, että olisipa tuossa meidän kotimme! Asuimme
tuolloin upouudessa omakotitalossa, jossa en lainkaan
viihtynyt, sillä vieroksuin uutta talotekniikkaa. Heräilin
öisin ilmastointilaitteiden hurinaan, termostaattien naksumisiin ja lämmin lattia jalkojen alla tuotti epämukavan
olon. Tykkään paljon enemmän siitä tunteesta, kun saan
vetää villasukat jalkaan ja astella kylmällä lankkulattialla.
Aloin haaveilla vanhasta hiljaisesta talosta.
Pian mieheni näytti minulle paikallislehdestä bongaamansa myynti-ilmoituksen, jossa oli kuva sinisestä
hieman rapistuneen näköisestä talosta vanhassa kaupungissa. Innostuin heti, ja taloesittelyyn mennessämme
tuli tunne ”se on tässä, tuleva kotimme!” Kyseessä oli sinipunainen talo osoitteessa Jokikatu 36. Esitteen mukaan
talon kunto oli tyydyttävä ja rakennusvuoden kohdalla
luki ”1600- luku”. Tarkka rakennusvuosi ei ole tiedossa.
Ehkä tosiaan osa talosta on säästynyt Porvoon paloissa,
sillä tulipalon jäljet näkyvät – osa seinistä on pinnoiltaan
palanut hiilelle. Talo oli jo tovin etsinyt uusia asukkaita
siinä onnistumatta. Edellisen asukkaan aloittama lisäosan
rakentaminen oli pahasti kesken, ja mieheni hieman
empi kauppoja, mutta päätimme yrittää ottaa haasteen
vastaan. Kun sitten teimme tarjouksen ja laitoimme
oman talomme myyntiin, kaikki sujuikin hyvin nihkeästä
asuntokauppatilanteesta huolimatta, ja niin meistä tuli
tämän vanhan talon uudet asukkaat. Maailmankaikkeus
siis toimitti toiveen perille, ja oli aika ottaa vastaan kaikki
mitä se toisi tullessaan.
Alkoi yli kaksi vuotta kestänyt jokapäiväinen remontti.
Ensihuumaan sekoittui pian myös itkua ja hammasten
kiristystä alati laajenevan remontin myötä. Rakensimme edellisiltä asukkailta kesken jääneeseen uudisosaan
saunaosaston ja wc:n, purimme eteisestä 70-luvulta peräisin olevan suihku/wc:n. Sen tilalle tuli yläkertaan vievä
portaikko. Rakensimme lämpimän yläkerran kylmään
vinttitilaan. Sen uumenista löytyi yhtä ja toista mielenkiintoista vanhaa tavaraa, mm. katekismus 1700- luvulta
ja ikivanhoja, hauskoja kenkiä. Olohuoneen ja keittiön
vanha lankkulattia nostettiin ylös, eristeitä ja rakenteita
uusittiin ja lattia naulattiin takaisin. Tämän operaation
8
aikana asuimme kolmisen kuukautta evakossa miehen
vanhempien luona. Umpeen muuratun hellan tilalle
muurattiin uusi hella ja leivinuuni. Sähköistystä ja putkituksia uusittiin. Puolet ulkoverhouksesta meni vaihtoon
ja talo maalattiin. Sisätiloista osa sai uudet puukuitulevyt
ja tapetoinnit.
Sanomattakin on selvää, että käytimme paljon ulkopuolista työvoimaa. Emme saaneet siihen hätään perinnerakentamisen osaajia, ja meni tovi ennen kuin
löysimme työmiehet, joiden kanssa pääsimme samoille
aallonpituuksille siitä mitä haimme. Kävi nimittäin selväksi, että nykytapa remontoinnissa on se, että puretaan
kaikki vanha ja rakennetaan tilalle uutta. Me halusimme
kunnostaa vanhaa siten että mahdollisimman paljon
alkuperäisiä rakennusosia säästyy eikä kaikkia pintoja
tarvinnut saada uuden näköisiksi. Kaikki säästämisen arvoinen säästettäisiin. Tässä olikin paljon näkemyseroja ja
sen minkä remonttimiehet kantoivat jäteläjään, kannoin
usein itse takaisin – esimerkkinä vintiltä löytynyt vanha
ovi, joka palvelee nykyisin sähkökaapin ovena.
Teimme itse maalausta ja rapsutusta ja kävin ikkunankunnostuskurssin, mutta suurin työsarka remontissa
itsellemme oli suunnittelu, tiedonhaku ja rakennusmateriaalien etsiminen. Perehdyimme perinnerakentamisen
saloihin ja Panu Kailan teokset ja Rakennusapteekin Käsikirjat tulivat tutuiksi. Kolusimme Metsänkylän Navetat,
kirpputorit ja kierrätyskeskukset hakiessamme varaosia
vanhaan taloon. Suunnittelin ja piirsin keittiön, jonka
puuseppä toteutti. Keittiötasoihin käytimme vanhaa seinälautaa, joka purettiin olohuoneen ja keittiön välistä.
Yläkerran pylväät on tehty Remun taannoin palaneen
asunnon purkulaudoista.
Yläkerta toimii nykyisin joogasalina (katso www.joogala.fi), joten minun ei aina tarvitse lähteä kotia kauemmaksi töihin. Kolmena iltana viikossa ja joskus myös
viikonloppuisin ovet ovat auki joogaajille. Näin talon
historiaan piirtyi taas uudenlainen vaihe. Mielestäni on
kiehtovaa ajatella, miten monenlaisista vaiheista ja asukkaista vanhan talon menneisyys koostuu. Oma elämä ja
tekeminen saa uudenlaiset mittasuhteet. Olemme vain
yksi linkki tässä pitkässä ketjussa ja meidän jälkeemme
tulee taas uudet asukkaat. Se saa joskus miettimään
suuremmassakin mittakaavassa, millainen jälki meistä
tähän taloon ja maailmaan jälkipolville jää. Siinä missä viisaat isovanhemmat, myös vanhat talot huokuvat
viestejä menneiltä ajoilta ja pystyvät kenties välittämään
meille jonkinlaista elämänviisautta, kun hiljennymme
niitä mietiskelemään.
Tästä esimerkkinä se, että säilytystilaa vanhoissa taloissa on yleensä niukasti. Niinpä uhrasimme puolet
kuistista varastoksi, mikä hieman kaduttaa. Nyt valo ei
pääse läpi kuistin, kun välissä on seinä, ja sisääntulo
synkkeni tavanomaisen tuulikaapin tapaiseksi eteistilaksi. Tarvitseeko ihminen lopultakaan niin paljon tavaraa
ympärilleen? Ehkä vielä päätämme, että emme tarvitse,
ja palautamme taloon kuistin.
Kertaakaan en ole katunut – tai sitten olen jo unohtanut ne hetket – muuttoa vanhan talon tunnelmaan. Enkä
ainakaan tunnusta, että olisin pyörtänyt toiveeni jos olisin
tiennyt kaikki tulevat vastoinkäymiset. Välillä tuntui siltä,
että se mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Tuloksena on kuitenkin viihtyisä, kaunis – ja keskeneräinen
– koti. Parin vuoden yhtämittaisen remontoinnin jälkeen
tuli vaihe, ettei jaksanut enää tehdä remonttia samaan
tahtiin, ja tilat alkoivat olla jo asuttavassa kunnossa.
Päätimme, että jatkaisimme remonttia pikku hiljaa. Sen
jälkeen ei ole tapahtunut mitään.
Ryhtiliike remontin jatkamiseen tuli hieman ikävällä
tavalla. Olen tavallista herkempi sähkömagneettisille
kentille – mikä on osasyy siihen miksen viihdy uusissa
taloissa. Voin huonosti liian sähköisessä ympäristössä.
Tämä ei aiemmin ollut ongelmana nykyisessä kodissa,
sillä vanhassa talossa ei ole liikaa talotekniikkaa ja pesukoneet sekä muut perus kodinkoneet vielä siedän.
Ongelmaksi ovat muodostuneet jatkuvasti lisääntyneet
langattomat verkot ja erityisesti kaikkialle levinneet
WLAN -verkot. Vanhassa kaupungissa asutaan tiiviisti,
joten vaikka kyseessä on omakotitalo, meillekin yltää
kuusi päällekkäistä naapurien langatonta nettiä. Kännykkätukiasemia rakennetaan lisää jatkuvasti ja ne lähettävät
ympäristöönsä säteilyä 24/7. Tämä radiotaajuinen säteily
tulee helposti puurakenteiden läpi. Myöskään kaunis
vanha ikkunalasi ei anna yhtään suojaa.
Olemme joutuneet tekemään erilaisia suojaratkaisuja
kotiin mm. verhoamalla juuri tapetoidut seinät katosta
lattiaan suojakankaalla, joka sisältämiensä metallilankojen ansiosta ei päästä säteilyä läpi. Kyllä harmittaa, ettei
silmä voi ihailla paperitapettipintaa. Harmittaa, että juuri
kun on pieteetillä remontoitu käyttäen vanhaan taloon
sopivia materiaaleja, täytyykin harkita akrylaattipohjaisen
metallimaalin, hiilikuituverkon tai hopeoidun suojakankaan käyttämistä. Emme haluaisi piilottaa rakenteiden
sisään mitään sinne kuulumatonta. Tietysti voi ajatella
9
myös niin, että kenties tulevat sukupolvet löytävät suojamateriaaleista palan mielenkiintoista talon historiaa,
muistutuksena menneestä ajasta, jolloin kaupunki-ilma
oli täynnä uudenlaista ympäristösaastetta; mikroaaltosäteilyä. Ja toivon mukaan pudistelevat päätään purkaessaan niitä pois tarpeettomina.
Yksi hyvä suojaustapa saattaa olla vanha kunnon
savirappaus, sillä sen kerrotaan suojaavan sähkömagneettiselta säteilyltä. Seuraava remonttiprojekti on siis
makuuhuoneen seinien savirappaus. Nähtäväksi jää,
antaako se tarpeeksi suojaa vai käytetäänkö myös hiilikuituverkkoa. Savirappaus on talon historiaa kunnioittava käsittely, löytyyhän seinistä edelleenkin jäänteitä
vanhasta rappauksesta. Kenties sillä tavoin on aikanaan
torjuttu seinärakenteessa viihtyviä puunsyöjiä, sillä aikanaan rapatuissa seinissä on ötökän mentäviä reikiä.
Savirapattu seinä tasaa myös ilmankosteutta ja parantaa
hengitysilmaa. Tämä vanha konsti on yllättävän monikäyttöinen ja lunastaa suojausominaisuutensa ansiosta
paikkansa takaisin talossamme.
Esitän jälleen toiveen maailmankaikkeudelle. Toivon
terveellistä asuinympäristöä ja sitä, että voin avata ikkunat ja päästää valon tulvimaan sisään, ilman että sisään
tulvii myös ei-toivottuja aallonpituuksia. Toivon, että se
olisi joskus vielä mahdollista tässä ihanassa vanhassa
talossa, jossa niin kovin mielelläni haluaisin asua. Vanha
Porvoo asuinympäristönä jaksaa viehättää aina vain.
Siispä toivon, että sen asukkaat pian kuuluisivat siihen
kasvavaan joukkoon ihmisiä, jotka ovat havahtuneet
säteilyn mahdollisiin haittavaikutuksiin ihmisille ja luonnolle, ja nousseet puolustamaan oikeuttaan terveelliseen
asuinympäristöön, sekä alkaneet omilla valinnoillaan
tekemään sitä todeksi.
Teksti: Marja Köngäs
Kuvat: Teemu Juutinen
10
J.L.Runeberg är en omistlig del av Borgå
J.L.Runeberg är en omistlig
del av Borgå. Och då talar vi
inte bara om nationalskalden J. L. Runeberg utan även
om fartyget med samma
namn. Tvåhundraårsminnet
av nationalskalden firades
år 2004 med pompa och ståt
och i år fyller fartyget 100
år. Också detta jubileum firas hela året med Borgåmått
som termen lyder.
1912 var ett ödesdigert år för Titanic
som förliste men m/s J.L.Runeberg
stävar oförtrutet vidare. I april firades hundraåringen med en solenn
tillställning öppen även för en intresserad allmänhet som kunde lösa ut
biljetter till festen på det ärevördiga
Brandkårshuset i Gamla stan. Samma
dag utkom den ugnsfärska boken m/s
J. L. Runeberg – skärgårdsbåten i våra
hjärtan/saaristolaiva sydämissämme
191–2012. Boken finns i en svensk
och i en finsk utgåva med Thure
Malmberg som författare. För översättningen till finska svarar Anne
Sjöström.
Boken är rikt illustrerad i en lyckad formgivning av Peter
Wikström. De flesta fotona är tagna av Thure Malmberg. Jubileumsboken har som grund J.L.Runeberg – ett
fartygsporträtt från år 1982 av Thure Malmberg. Många
med mig har väntat på en uppföljning av boken som
sedan länge har varit slutsåld och dessutom endast har
utkommit på svenska. Nu är den efterlängtade utgåvan
här i rätt tid både med tanke på 100-års jubileet och på
turistsäsongen.
Att skärgårdsbåten är en hjärtesak för många har tydligt
framkommit. Resenärerna har under årens lopp varit
otaliga och likaså anekdoterna om det sägenomspunna
fartyget. Besättningen har kommit och gått men kvar är
entusiasterna från begynnelsen Ingmar Gustafsson och
Ted Lönnroos. Numera har herrarna bytt plats så att Ted
är VD och Ingmar med ålderns rätt har dragit sig tillbaka
från huvudansvaret.
En levande, fungerande tradition är rubriken för Thure
Malmbergs förord i den nyutkomna historiken. Innehållsförteckningen är omfattande allt från fartygets första
tid fram till Bengt Sjöströms minutiöst uppgjorda förteckning över båttrafiken mellan Helsingfors och Borgå
från år 1838 fram till våra dagar.
m/s J.L.Runeberg-skärgårdsbåten i våra hjärtan 1912–2012
är ett fräscht fartygsporträtt över en hundraåring. Boken
kostar 30 euro
Broschyrer över m/s J.L.Runeberg finns bland annat på
Borgå stads turistbyrå. Gå gärna in på fartygets hemsida
www.msjlrunberg.fi
11
På vandring i Gamla stan
”Väl är här storstadssmått i allt,
privat liksom offentligt,
och livet borde liksom ån
nog muddras upp ordentligt.”
Hjalmar Procopé 1924
iktfragmentet är hämtad ur Hjalmar
Procopés diktsvit Gamla Borgå, tillägnad
Ville Vallgren, som ingår i hans lyriksamling
Diktarhemmet. Skalden var den första beboaren i Diktarhemmet där Christer Kihlman
numera residerar.
Nästan nittio år har gått sedan raderna
skrevs. Huruvida de är relevanta i dag som är
lämnar jag åt läsarnas bedömning medan jag
vandrar i Gamla stan.
D
Benita Ahlnäs turistguide i Borgå sedan 1964.
Foto Maria W Boström
12
En tvärhand hög pojke i gul skjorta blåser
såpbubblor vid foten av Borgbacken där han i
vintras åkte pulka för att landa mitt i snödrivorna. Nu är det sommar och maskrosorna
lyser gula medan såpbubblorna skimrar i alla regnbågens
färger för att sedan upplösas i tomma intet. I huset intill
bor en man som är född på Storfurstendömets tid. Han
har också lekt på Borgbacken. Han minns de stora båtarna vid hans hemstrand intill Flugutorget och Backmans
bastu och tvättstuga och gummorna som med stelfrusna
fingrar sköljde tvätt i Maren.
Pojken med såpbubblorna följer med på vandringen med
en vilsegången katt i hälarna på sig. Vid Vävaregränd har
en trotsig maskros slagit ut i blom mitt bland kullerstenarna. Klassisk musik hörs från det som i tiderna var
Runar Nyholms gård vid Vävaregränd. Nu är det Aarne
Koskimies och hans hustru Marjukkas tusculum. Det är
Aarne som trakterar pianot Någon har försett gatuskylten
vid Ågatan, på Tiittulas gård (tidigare Lindbloms gård
inrymmande tvättstuga, bastu och mangel) med prefixet
T. På andra sidan har Janne Smidstlund hängt upp en
cykel vid sitt staket med prislappen 30 euro.
Gamla bron har sett seklerna komma och gå. Hur var
det inte på 1700-talet då partigängaren Stefan Löfving
kämpade mot ryssarna och i stridens hetta förlorade sitt
öra. Det finns de som fortfarande letar efter örat.
Cykel till salu! Foto Benita Ahlnäs
Vid caféet som i turistbroschyrerna marknadsförs som
en oas med kvällssol sitter inte bara turister utan även
stamgästerna Raija och Kalle Ahlsved och Martin
Nybergh. Den sistnämnda skrev i förra numret av denna
tidskrift om Full rulle på kullerstenarna. Tankarna går
osökt till en annan tid då Ivan Wallensköld-Rotkirch i
sin kännskapa gula oljerock rökande på sin pipa tillsammans med Ralph Flodman hörde till gatubilden vid ett
annat café vid Gamla Rådhustorget. Nu vilar de bägge
under myllan på Näsebackens begravningsplats. – Vänta
mig långt borta, där inga vägar är, dit ska jag komma när
jag vandrat här. Texten på Ivan Wallensköld -Rotkirchs
grav är som en besvärjelse.
Inte en dag utan att Raija och Kalle sitter på sitt stamlokus vid Ågatan. Foto Benita Ahlnäs
13
Borgå 1809. I Rådhuset, uppfört efter den
förödande eldsvådan i Borgå 1760, sammanträdde adeln och borgerskapet under
lantdagen som hade sammankallats av den
ryska generalguvernören Göran Magnus
Sprengtporten som var född på Gammelbacka gård. De 135 lantdagsmännen
representerade de fyra stånden som utöver
adeln och borgerskapet bestod av prästerskapet och bönderna. Lantdagen i all sin
prakt och historiska betydelse återupplivades år 2009 då 200-års minnet firades med
”Borgåmått”.
Margaretha Jämbäck med anrika Gamla Rådhuset i fonden.
Foto Benita Ahlnäs
Vid Ågatan möts jag av Margaretha Jämbäck som om
en stund kommer att presentera sommarutställningen
Porvoo Borgå Design i Gamla Kaplansgården. WPGB:s
läsare kan gärna lägga på minnet att den ytterst intressanta expón i både Gamla Kaplansgården och Holmska
gården pågår fram till den 8 augusti. Öppettiderna är
måndag – söndag kl.10–16.
Andra betydande personer som har bott
och verkat vid Rådhustorget är hävdatecknaren Adolf Neovius, runosångerskan
Larin Paraske, konstnären Ville Vallgren
och turismens ”grand-old” man Georg
Christiernin som vid fyllda 90 år debuterade med boken Alltid i farten.
I dag bor undervisningsrådet Lars Nyström i den
möllersvärdska gården. Han är före detta intendent för
Johan Ludvig Runebergs hem och Walter Runebergs
skulptursamling och rektor för Borgå lyceum. Trubaduren
Bosse Träskelin bor i samma lägenhet som tidigare
inhyste Georg Christiernin med sin dotter Ulla.
Här slutar vandringen. Pojken med såpbubblorna har
försvunnit. Försvunnit har även jag i gränderna i Gamla
stan.
Glada skratt hörs på Gamla Rådhustorget. Det är en
Benita Ahlnäs
grupp från Borgå Turistguider på väg att under Maarit
Frilansjournalist och
Järvinens ledning bekanta sig med reparationerna av
auktoriserad turistguide i Borgå
Frysarns gård. Få vet att hans riktiga namn var Harry
sedan år 1964.
Gustafsson och att han redan som åttaåring vid en stalllyktas sken från klockan sex på
kvällen fram till två på natten
hjälpte sin pappa med korvförsäljningen på Borgå torg för att
sedan pallra sig iväg till skolan
som började klockan åtta. – Det
var inget pjåskande med barn
på den tiden, brukade Frysarn
säga. Han hade räknat med att
sälja korv med sin världsberömda senap gjort på ett hemligt recep från det ryska hovet
som Frysarns far hade köpt av
en ”påsaryss” i Terijoki. Frysarn
gick ur tiden i juli för två år
sedan. Nu är han en legend.
Och legender är också de som
har bott i hans grannskap. De
är Ulla Möllersvärd som residerade i det numera blå huset
där Anja Kortejärvi i dag har
sin antikhandel. Ulla Möllersvärd förknippas med kejsaren
Alexander I och lantdagen i Alltid roligt när Borhåguiderna strålar samman. Foto Benita Ahlnäs
14
Alussa on väri
Sari Vuorenpään teosten lähtökohta ja kuvallinen
muoto syntyy usein värin tunnelman ajattelusta. Teosten tarkemmat yksityiskohdat hahmottuvat useasti
vasta värillisten päätösten jälkeen. Hän on viimeaikaisissa teoksissaan kuvannut kauneuden ja harmonian herkkää tasapainoa mm. meduusojen avulla.
”Yksittäinen meduusa on valtavan kaunis olento, sen
liikkeet ovat unenomaisia ja kuin toisesta maailmasta.
Tiettyjä meduusalajeja kutsutaankin nimellä ”kuuhyytelöt”, mutta suurina meduusalauttoina unenomaisuus muuttuu lähinnä painajaiseksi. Tasapaino ja
kohtuullisuus ovatkin mielestäni tavoiteltavia asioita”, Sari
kertoo ajatuksistaan.
Sari Vuorenpään
työskentelytekniikka
on puupiirros. Hän
tekee monivärisiä,
usein suurikokoisia
puupiirroksia öljypohjaisilla kohopainoväreillä. Puupiirroksessa kuva
VALOKUVA: HEIKKI OKSANEN
kaiverretaan ensin
taltoilla ja kaivertimilla vanerilevylle, josta se sitten
vedostetaan käsin hiertämällä japaninpaperille. Sarin
mukaan puulle kaivertaminen on hidasta ja työlästä,
mutta juuri hitaus on yksi puupiirrostekniikan
viehättävistä
puolista, sillä
työn edetessä on
aikaa ajatella ja
työskentely on
parhaimmillaan
meditatiivista.
Sari kertoo ar- Sari Vuorenpää ja kaiverrettu vanevostavansa puu- rilaatta eli puupiirroslaatta
piirrokseen liittyvää pitkää perinnettä ja sitä monimuotoisuutta,
miten puupiirrosta on tehty jo kahden tuhannen vuoden ajan ja tehdään edelleen. Puupiirros sai alkunsa
Kiinasta ja siirtyi sieltä 700-luvulla Japaniin, jossa
1600–1800-luvun Ukiyo-e puupiirroksen kultakausi
on lähes kaikkien tuntemaa historiaa. Eurooppaan
puupiirros tuli 1800-luvulla ja tänä päivänä Suomessa
puupiirros elää vahvasti nykytaiteessa.
Sari Vuorenpää on osallistunut useisiin yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla, mm. Japanissa sekä
pitänyt useita yksityisnäyttelyitä. Parhaillaan on Porvoon Taidetehtaassa olevassa Taidehallissa nähtävänä
1.7.2012 asti hänen suurikokoinen ”Aurelia Aurita”
- puupiirrosteoksensa. www.sarivuorenpaa.fi
Porvoo Borgå Design
Porvoo Borgå Design är en rikt
illustrerad bok som ansluter
sig till Borgå museums sommarutställning med samma
namn i Gamla kaplansgården och i Holmska gården
vid Gamla rådhustorget i
Borgå. Utställningarna som
pågår fram till den 8 augusti
omfattar bland annat keramik, smycken, armaturer, textilier och möbler. De äldsta
föremålen är från 1600-talet
medan de nyaste är från tider som nu är.
Publikationen Porvoo Borgå Design är utgiven av
Porvoon museoyhdistys/Borgå museiförening. Texten
löper parallellt på finska och svenska med ett sammandrag på engelska.
Författarna är Lillemor Jordas, Margaretha Jämbäck och Hannele Tenhovuori. För översättningarna
svarar Synnöve Bergholm, Merja Herranen och
Michael Wynne-Ellis. Merja Herranen är redaktör
medan Synnöve Bergholm och Hannele Tenhovuori
svarar för bildredigeringen. Pärmbilderna är utforma-
de av Jan Lindroth, Synnöve Bergholm och Rauno
Träskelin.
Innehållet är uppdelat i följande kapitel. Menneen
ajan mestarit-porvoolaisen muotoilun juurilla/ Forna
tiders mästare-formgivningens rötter i Borgå, Ville
Vallgrenin esinetaide/ Ville Vallgrens föremålskonst,
Aktiebolaget Iris Porvoossa /Aktiebolaget Iris i Borgå,
Jugend-design ja Almin kultasepänliikenne/Jugend
design och den Almska guldsmedsaffären, Saara
Hopea-Untracht-tuhattaituri/Saara Hopea-Untrachttusenkonstnär.
I slutet av boken ingår en käll- och litteraturförteckning.
Både boken och ett besök på utställningarna i
Gamla Kaplansgården kan varm rekommenderas.
Boken kostar 16 euro.
Borgå museum, Gamla kaplansgården och Holmska
gården är öppna måndag-söndag 10–16.
Avgift: vuxna 6 euro och barn 7–17 år 3 euro. För
grupper över 10 personer är avgiften 5 euro/person.
Att observera är att samma biljett gäller till alla tre
museer.
Benita Ahlnäs
15
Design-kaupunki Porvoo
H
elsinki on vuoden 2012 maailman design -pääkaupunki World Design Capital. Sen johdosta
pääkaupunkimme naapurikaupunkeineen juhlii monin eri tavoin. Porvoossa Porvoon museo on järjestänyt Porvoo Design -näyttelyn, koska suomalaisen
taideteollisuuden syntymäkaupunkina voidaan pitää
nimenomaan omaa kotikaupunkiamme; olihan Porvoo Suomen ensimmäisen taideteollisuusyrityksen
Iriksen toimintapaikka.
Suomalaisen taideteollisuuden juuret ovat keskiajassa,
jolloin ammattikuntalaitoksen myötä käsityö kehittyi
ammattina koulutusta ja taitoa vaativaksi. Erityisesti kulta- ja hopeasepän työ koettiin jo tuolloin merkittäväksi
ammattialaksi. Porvoossa ensimmäinen nimeltä mainittu
kultaseppä oli Jacob Heffner, joka toimi täällä 1500- ja
1600-lukujen taitteessa saavuttaen jopa pormestarin
aseman. Häneltä ei ole jäänyt töitä, mutta tunnemme
hänen sinettinsä. Tuohon aikaan vain kirkkolaitoksella
ja aatelissuvuilla oli varaa hankkia jalometallisia arvoesineitä ja itäisen Uudenmaan vanhimmat kultasepän työt
kuuluvatkin Pernajan kirkon aarteistoon.
Käsityötaidon kautta muotoilun kohteena olevan esineistön määrä kasvoi merkittävästi 1700-luvun aikana,
jolloin jo varakkaammat porvariskodit sekä esimerkiksi
ammattikunnat saattoivat sijoittaa arvoesineisiin. Paitsi
jalometalliesineissä Porvoossa on pitkät perinteet tekstiilien ja soitinten valmistuksella; 1700-luvulla myös
Porvoon tapetit, etenkin Petter Solintanderin valmistamat, olivat maankuuluja. Seuraavalla vuosisadalla sadat
esinemäärät ja -muodot nostivat muotoilun merkityksen
huippuunsa ja vuosisadan loppua kohti
myös tekijöiden määrä kohosi taiteilijoiden
ryhdyttyä suunnittelemaan käyttöesineistöä. Vuosisadan vaihde 1800–1900 olikin
modernin designin
syntyaikaa, jolloin
taiteilijat, kuten porvoolaiset Ville Vallgren,
Valle Rosenberg ja
Louis Sparre toimivat
myös esinesuunnittelijoina. Etenkin Ville
Vallgren (1855–1940)
oli sangen ahkera tällä
saralla suunnitellen mm. ovenkolkuttimia, valaisimia,
kynttilänjalkoja, hautamuistomerkkejä, tuhkauurnia, astioita ja peilejä. Porvoolainen Almin kultasepänliike loi
työtilaisuuksia näille porvoolaistaiteilijoille ja liikkeen
verstaassa valmistettiinkin 1900-luvun alkuvuosikym-
16
meninä lukuisia esinetaiteen tuotteita.
Iris-tehdas aloitti toimintansa Porvoossa
vuonna 1897 taiteilija
ja kreivi Louis Sparren (1863–1964) toimiessa käynnistäjänä.
Sparre halusi opettaa
suomalaisille nykyaikaisen, käytännöllisen,
mukavan ja kauniin
kodinsisustustyylin ja
valmistaa huonekaluja
laadukkaista ja kestävistä materiaaleista.
Huonekalujen ulkomuodon saneli vallitseva eurooppalainen tyyli, jugend eli l’art nouveau. Tehtaan keramiikkatuotantoa suunnittelemaan ja osastoa
johtamaan tuli belgialais-englantilainen Alfred William
Finch (1854–1930), jonka omintakeinen, tukeva ja voimakasvärinen keramiikka herätti ihmettelyä. Iris-tehdas
jouduttiin hakemaan konkurssiin 1902, mikä johtui liian
nopeasti laajentuneesta toiminnasta ja aikaansa edellä
olevasta kokonaisajattelusta. Sparre jatkoi jonkin aikaa huonekalusuunnittelua
tehtaan puuseppien kanssa
perustamassaan verstaassa
ennen kuin muutti ensin
Helsinkiin ja sen jälkeen
Ruotsiin. Finchistä tuli Suomen ensimmäinen taidekeramiikan opettaja Taideteollisuuskeskuskouluun.
Porvoolaisen kultaseppäperheen tytär Saara Hopea
(1925–1984) valmistui sisus-
tusarkkitehdiksi vuonna
1946. Hän tuli kuitenkin
tunnetummaksi lasisuunnittelustaan sen jälkeen
kun hänet vuonna 1952
palkattiin muotoilijaksi
Nuutajärven lasitehtaalle. Siellä hän loi mainittuna vuosikymmenenä
puhdaslinjaisia, ajanmukaisia ja enimmäkseen
voimakasvärisiä laseja,
joilla hän voitti palkintoja
useissa kansainvälisissä taideteollisuusnäyttelyissä. Vuonna 1958 Saara Hopea joutui ottamaan perheyrityksen,
Hopean kultasepänliikkeen, hoitaakseen yhdessä veljensä kanssa isän kuoltua. Nyt hän ryhtyi suunnittelemaan
koruja, etenkin sormuksia, joissa tärkeää oli näyttävyys.
Avioliitto amerikkalaisen Oppi
Untrachtin kanssa vei Saaran
ulkomaille vuonna 1960, ensin
New Yorkiin, missä hän aloitti
emalitaiteen teon. Sen tuloksena syntyivät monenlaiset pienesineet, mutta myös suuret sisustuspaneelit. Saara Hopea-Untracht aloitti Yhdysvalloissa myös
modernien, monenmuotoisten
ja uusista materiaaleista valmistettujen himmelimäisten
mobileiden teon. Oppi Untrachtin saamat tutkimusstipendit veivät pariskunnan vuonna 1963 Nepaliin ja Intiaan, missä Saara kiinnostui intialaisista, monenvärisistä
silkkikankaista, joista hän siellä ollessaan valmisti geometrisin kuvioin koristeltuja tyynynpäällisiä. Pariskunnan
muutettua Porvooseen vuonna 1967 Saara jatkoi täällä
korujen ja emaliesineiden tekoa.
Tekstiileistä tuli kuitenkin hänen loppuelämänsä suurimman kiinnostuksen kohde ja viimeisimpänä hän teki
tilkkutäkkejä ja applikaatiotöitä. Saara Hopea-Untracht
kuoli Porvoossa vuonna 1984. Hän oli todellinen tuhattaituri, joka päätettyään perehtyä uuteen esinemuotoon
ja materiaaliin, oppi nopeasti sen salaisuudet ja pystyi
suunnittelemaan omia tuotteitaan, joista monet ovat
edelleenkin erittäin haluttuja.
Taidemaalari Juhani Linnovaara, joka jatkaa taiteilijasuunnittelijoiden perinnettä, suunnitteli 1970-luvulla
myös sarjan koruja Lapponia Jewelry Oy:lle. Niissä on
hienostunutta, lyyristä kauneutta ja yksilöllisyyttä. Aurumin Valtteri Honkapää edustaa modernia korusuunnittelua titaanista ja jalokivistä valmistetuilla koruillaan.
na tulivat tunnetuiksi myös
Meri Saarnio ja
Beni Juslin, jotka molemmat
ovat lopettaneet keramiikan teon. Saarnion perinteisiin suomalaisiin muotoihin periytyvät pelkistetyt astiat
henkivät yksinkertaisen tehokasta vahvuutta; Juslinin
majolika-tekniikalla koristellussa keramiikassa pääsivät
esille myös romantiikka ja leikkimielisyys.
Teollisen muotoilun mestareita edustavat sisustusarkkitehti ja muotoilija Tauno Tarna sekä huonekalusuunnittelija Antti Evävaara. Tauno Tarna on tehnyt mittavan
uran mm. Sarvis Oy:ssä, Hackman Houseware Oy:ssä ja
Metos Oy:ssä sekä muotoilualan eri järjestöissä. Hänen
muotoilustaan tunnetaan suomalaisissa kodeissa mm.
muovinen, vuonna 1969 suunniteltu käyttöastiasto Katrilli. Vuonna 2006 hän suunnitteli ajattomia ja yksinkertaisen kauniita valurautaisia ruoanvalmistusastioita Japanin markkinoita varten. Evävaaran tuotannossa löytyvät
Porvoon Säästöpankin yleisötiloihin 1980-luvun lopulla
suunnitellut Pesä-tuolit sekä pöydät. Vuonna 1990 suunniteltu Toro-lipasto edustaa sekä oivaltavaa muotoilua
että käytännöllisyyttä.
Jugoslavialainen keraamikko Srba Lukic perusti Porvooseen vuonna 1987 KASL-yrityksensä, sittemmin nimi
muuttui Savilinnaksi. Lukicin suunnittelun piiriin kuului
pääasiassa erilaisia astioita ja koriste-esineitä, joista näyttelyssä on esillä Raita- ja Rambla-astiastoa. Lukic ideoi
vuosina 1988–96 Porvooseen kansainvälisiä keramiikkaseminaareja, joiden tuloksena kaupunki omistaa nykyään
laajan nykykeramiikan kokoelman.
Muotoilun ja designin perinne jatkuu vahvana tämän
päivän Porvoossa. Museon näyttelyssä on esillä uusien
nuorien suunnittelijoiden uusia esinemuotoja ja materiaaleja. Näistä voidaan mainita mm. Studio Latimerian
teräksestä valmistetut moniväriset ottimet ja ruokailuvälineet. Korusuunnittelu Saara Hopean henkeen jatkuu
vahvana Heta Salmen yksilöllisissä vaikuttavissa koruissa.
Kuvanveistäjä Jarmo Vellonen on hieno esimerkki taiteilija-muotoilijasta, jonka suunnittelema esineistö yhdistää
käytännön ja taiteen kiehtovalla tavalla.
Merja Herranen
Kuvat Porvoon Museo
Nykyään Porvoossa designin ja muotoilun huippua edustavat keramiikkaesineet, joiden tekijöinä maailmanmainetta ovat saavuttaneet etenkin Åsa Hellman ja Elina
Sorainen. Hellmanin tuotannossa luonteenomaisia ovat
Välimeren maailmasta innoituksensa saaneet voimakkaat, loistavat värit ja muodot; Sorainen taas käyttää
keramiikassaan vanhoja japanilaisia tekniikoita, mutta
esineistössä on näkyvissä myös fantasiamaailma ja väreissä pastellimainen heleys. Porvoolaisina keraamikkoi-
Porvoo Design -näyttely on avoinna Vanhassa kappalaisentalossa 8.8. saakka ja Holmin talossa vuoden loppuun.
Näyttelyn ohessa on ilmestynyt myös julkaisu Porvoo
Borgå Design, jota saa ostaa Holmin talon museomyymälästä ja Kappalaisentalosta.
17
Aitan kahdet kasvot
T
oimin 25 vuotta hotellialalla ja haaveilin aina
omasta hotellista. Viime kesänä haaveeni toteutui, sain majoittaa vieraita AijanAitassa, pihallamme
sijaitsevassa kauppiasaitassa.
Tämän pihapiirin omisti rihkamakauppias Erik Solitander
1700-luvun alusta. Hänen poikansa vuorineuvos Johan
Solitander oli naimisissa Katariina Borgströmin kanssa.
Kauppias Jacob Borgströmillä oli Jokikadulla kauppahuone ja kauppiasaitta, jonka hän antoi tullin käyttöön.
Hän tarvitsi kuitenkin kauppiasaittaa ja rakensi tämän
18
aitan sitten sukulais-tensa pihapiiriin vuonna 1815. Aitta
toimi rautakauppias Flodmanin varastona 1900-luvun
alusta aina vuoteen 2002 asti. Tämän jälkeen tontin talot myytiin peruskorjattavina viidelle perheelle. Myyjän
ajatus oli tehdä tähän aittaan myös kaksi asuntoa, mutta
museovirasto ja me muut uudet asukkaat vastustimme
ajatusta ja näin tämä rakennus säilyi viimeisenä suurena
kauppiasaittana Porvoossa.
Tänä päivänä aitassa on taloyhtiön sauna ja WC sekä yläkerrassa aito, tunnelmallinen ja askeettinen, ilman läm-
mitystä oleva aittamajoitus. Korkeassa huoneessa
on parisänky (tarvittaessa sängyssä lämpöpatjat),
pöytä ja kaksi tuolia, no – lisäksi kyllä jääkaappi ja
mahdollisuus kahvin/teen keittämiseen. Aamiaista
en saa vieraille tarjoilla!
Viime kesän vieraat pitivät kovasti aitan tunnelmasta, eräskin pariskunta tuli jopa syyskuussa
uudestaan. Tila on juuri sopiva parisuhteen hoitoon,
kun ei ole radiota, ei tv:tä eli on viihdyttävä yhdessä.
Aitta tarjoaa myös toisenlaista elämystä. Kun kuljen Vanhan Porvoon kujilla draamaoppana pukeutuneena ”Solitanderin Stina piiaksi”, vien usein
vieraat pyykkäripiian aittaan, vaikka juomaan vettä
helteisenä kesäpäivänä kuuman opastuksen päätteeksi. Vieraat saavat nähdä mukulakivisen kauppiaspihan ja Stiinan vaatimattoman kesäaitan tilkkutäkkeineen!
Olen etuoikeutettu, että saan asua Vanhassa Porvoossa ja haluan omalta osaltani antaa elämyksiä
Porvoossa vieraileville turisteille.
Arja Rajakaltio
Kirkkotori 2
19
Kyrkogatans tunga trafik en gång till
Bäck-Trans lastbil
F
rån föreningens begynnelse har vår invånarförening aktivt beivrat genomfarts- och den tunga
trafiken i vår känsliga stadsdel. Ett flertal initiativ
och förslag har gjorts från föreningens sida till stadens planerare och beslutsfattare. En del av dem har
vunnit gehör, om och i långsamt takt och stegvist.
Personbiltrafiken har inte minskat utan snarast ökat,
men däremot har nog den tunga trafiken dvs. bussarnas och lastbilarnas antal minskat på Gamla stans
gator enligt min subjektiva bedömning.
Av denna orsak blir man nyfiken att få veta varför de resterande bussarna eller lastbilarna kör upp längs Kyrkogatan trots förbud – i synnerhet om man, som jag, bor vid
gatans smalaste punkt och den annalkande ålderdomen
icke precis ökat min tolerans. Polisen tycks inte bevaka
vare sig fordonens överhastigheter eller att körförbud
respekteras på min hem gata. Därför har jag i de grövsta
fallen av överhastighet tagit mig friheten att med sjunkande handflata visa att hastigheten är för hög. I enstaka
fall har jag också muntligen upplyst de tyngre fordonens
chaufförer om genomfartsförbudet norrut längs med
Kyrkogatan och att de just körde förbi förbudsmärket.
Under flere år har jag förundrat mig över att en sopbil
mellan kl 04:00 och 05:00 några gånger i veckan skramlar upp för Kyrkogatan norrut och kommer 10 minuter
senare ned förbi vårt sovrums fönster.
För en månad sedan efter en illa soven natt brann
stubinen. Klockan var 04:40 och jag gick ut på gatan för
att invänta bilen på väg tillbaka ned mot centrum. Helt
riktigt uppenbarade sig bilen på den annars öde Kyrkogatan inom kort.
20
Under diskussionen framgick att chauffören hade tömt Gamla Lagmannens sopor
denna tidiga stund och angav som orsak
att det längre fram på dagen hade visat
sig vara svårt att tömma soporna pga. den
livliga trafiken uppe vid nämnda lokal.
Den äldre mannen vid ratten ursäktade
sig att han inte kommit att tänka på att
lyftanordningen för sopkärlen skramlar
öronbedövande då han kör över de tre
farthindren som byggts på Kyrkogatan. Jag
undrade om han kanske kunde tänka sig
att välja en annan väg och använda den
norra infarten (Finnbyvägen) som också
har farthinder men där vägen är bredare
och bostadshusen på mycket längre avstånd från vägen än vad som är fallet på
Kyrkogatan.
Till saken hör som läsarna kanske noterat,
att Kyrkogatan vid Brankis har ett trafikmärke som förbjuder genomfart norrut för både lastbilar
och bussar med tilläggstexten ”Skåpbilar undantaget”. Så
i fall en lastbil eller buss har ärende till domkyrkan eller
längre norrut gäller förbudet för genomkörning.
Kyrkogatan
Av pur nyfikenhet tog jag kontakt till Östra Nylands
avfallstjänst för att reda ut vilka instruktioner chauffören
har i nämnda fall. Den vänliga damen som koordinerar
bilarna sade att företagets datorer inte just då kunde användas men att hon skulle ta reda på om Lagmannens
sopor sköttes av dem själva eller något annat företag.
Företagen i motsats till privatpersoner kan nämligen
själv konkurrenssätta sopavhämtningen mellan branschens företagare. En annan intressant information som
hon kom med var att sopbilarna inte hade tillåtelse att
samla sopor före kl 06:00 då oljudet kunde störa! Damen
lovade meddela mig i vems tjänst bilen var då datorerna
igen fungerade. Jag hörde mig för några veckor senare då
inget hörts och fick till svar att frågan landat på hennes
chefs bord. Efter det har inget hörts.
Företaget Heinon Tukku Oy distribuerar både mat och
dryck bl.a. åt restauranger. Heinos bilar har förorsakat
flera animerade diskussioner mitt på Kyrkogatan då jag
stoppat deras lastbilar på väg norrut och upplyst om
genomfartsförbudet. Några foton tagna av lastbilen har
fört med sig att endast Heinos vikarierande chaufförer nu
mer kör upp trots förbudet, de övriga tycks ha hittat en
laglig omväg.
Det hela förefaller i stort sätt kretsa kring transporter
till och från vår förträffliga kvarterskrog Gamla Lagmannen. Den senaste lastbilen jag ”haffat”i snabb följd ägs av
Oy Bäck-Trans Ab. En stor lastbil som kör ut läskedrycker
och öl till bl.a. Lagmannen, målad i ett australiensiskt
ölmärkes färger. Andereas Björkell som senast satt
vid ratten bedyrade att det inte finns lagliga omvägar
till Lagmannen utan att han var tvungen att bryta mot
körförbudet oberoende vilken väg han väljer.
Detta föranledde mig att ringa till företagets ägare. I
min enfald hade jag trott att liksom Heino bilarna även
denna bil var en icke Borgå företag och brist på lokalkännedom orsakade en egen tolkning av körförbudet. Så var
dock icke fallet. Företaget verkar på Rävstigen i Veckjärvi.
Av min diskussionspartner får jag höra att ”Ingen laglig
väg finns för en lastbil att nå Lagmannen vid Kyrkotorget”.
Han tillade att ”även sopbilarna bryter ju mot förbudet!”.
Jag kunde hålla min tunga i styr utan endast tänkte ”Jo
och tom. brandbilarna bryter flagrant mot trafikmärket då
de kör till domkyrkan eller längre norrut via Kyrkogatan i
angeläget ärende!!” Faktum består att sopbilarna måste
tömma gårdarnas sopor som ligger längs Kyrkogatan.
Utrycknings fordonens val av rutt behöver jag knappast
kommentera. Summa summarum: öl distributionen kan
gott och väl följa de gällande förbuden trots de inhemska
åkeriernas överlag erkänt trängda ekonomiska läge.
Nå väl, vilken väg kör bussarna till domkyrkan och
via vilka vägar dirigeras lastbilarna till Gamla stan? Lösningen på denna Gordiska transport knut är följande:
Bussarna viker från Mannerheimgatan norrut till
Brunnsgatan. Vid Borggatans korsning finns ett förbud
för lastbilar att fortsätta mot Gamla Kungsvägen vilket
alltså icke gäller bussar. Omvägen runt Gamla stan fortsätter via Kungsvägen mot Kyrkotorget.
Lastbilarna väntas köra via Jernbölevägen till Finnbyvägens norra ända för att komma in norrifrån till Gamla
stan. Den tunga trafiken regleras med entydiga men för
en icke lokal trafikant komplicerat arrangemang som
verkligen inte för en första gångs besökare är lätt att hitta
rätt.
Brunnsgatan vid Borggatans korsning
Jernbölevägen vid Finnbyvägen
21
Henrik Forsblom på bussbolaget Kaj Forsblom upplyste mig om den korrekta vägen till domkyrkan och
sade att bolagets bussar använt rutten i över tio år. Den
negativa upptäckten jag gjorde i sammanhanget var att
varken stadens turistbyrå eller privatföretaget Porvoo
Tours tycktes känna till hur bussarna borde röra sig i den
stadsdel i Borgå som attraherar den största delen besökare helt enligt företagets devis ” Porvoo on Suomen paras
matkailukaupunki!” Kanske jag i båda fall vänt mig till fel
personer, men de försäkrade mig om att ingen karta eller
skriven instruktion fanns att tillgå som kunde ges åt en
busschaufför eller den i bussen medföljande guiden.
Det här förklarar kanske varför det ännu sker att
utsocknes och utländska bussar under den livligaste turistsäsongen förirrar sig att köra upp längs Kyrkogatan.
På min fråga åt Henrik Forsblom om han kunde tänka
sig att köra samma rutt tillbaka från kyrkan i stället för
att köra ned i den i och för sig tillåtna riktningen till
Mannerheimgatan längs Kyrkogatan, svarade han, att
det skulle innebära att vända bussens färdriktning. Under nuvarande förhållanden skulle det kräva att bussen
backas in i en trång gränd för att göra manövern. Med
tanke på den livliga genomfartstrafiken och omkring
spatserande turister med sina synfält och uppmärksamhet begränsade av vad de ser genom kamerornas sö-
kare är det av erfarenhet en riskabel och krävande manöver.
Skulle det kanske vara möjligt att skapa åt bussarna
på Kyrkotorget en trygg vändplats genom att planera
bilparkeringen på densamma på ett nytt sätt? Av stadsingenjören Risto Lindblad fick jag nyligen höra att
parkeringsplatsen nere vid kanonen närmast Gamla bron
kommer att vikas endast för bussar i framtiden då den
tidigare reserverade bussparkeringen visat sig vara alltför
knappt tilltagen. Förbättringar sker med andra ord!
Tidsbrist har någon gång angivits som en orsak att
köra turistbussar till domkyrkan. Det argumentet har jag
mycket svårt att svälja då en rundvandring i Gamla Borgå
är ett måste om besökaren skall bilda sig en uppfattning
om vår unika stadsdel.
Avslutningsvis kan man konstatera att bussarna i
huvudsak ju parkeras på andra sidan Gamla bron och
kortvarigt på Krämaregatans bussparkering. Bussar till
Kyrkotorget körs endast i fall grupper transporteras till
domkyrkan eller Lagmannen eller besökande är rörelsebegränsade.
Slutligen kan jag med glädje konstatera att busstrafiken trots allt har minskat på Kyrkotorget då parkeringsplatser beretts på mer ändamålsenliga platser i närheten
av vår stadsdel.
Text och foto: Carl-Eirik Nikander
Infarten till Finnbyvägen
22
Movies by the River går av stapeln i år
den 17–18.8.2012 på Ågatan 24 innergård
Kulturregementet rf ordnar för andra gången evenemanget Movies by the river den 17–18.8.2012 på
Ågatan 24. Förra året hade vi ca 300 gäster, både barn
och vuxna, som njöt av filmerna, den goda maten, och
den härliga stämningen under veckoslutet. Eftersom
feedbacken från publiken varit så positiv, beslöt vi oss
för att hålla konceptet liknande även i år.
stapeln 14.9. Då erbjuder vi den traditionella nordiska
kortfilmsturnén Kortfilm åt folket! som satts ihop av
Walhalla, Elokuvakontakti och Finlandssvenkt filmcentrum. Under Moon river kvällen kommer vi också
att erbjuda ett kolombianskt gatukök med Elena
Gomez-Zapato som kock och kolombianskt kaffe från
nyöppnade café Rongo.
Den 17–18.8.2012 är därmed alla välkomna både
ung och gammal att tillsammans njuta av ett sommarveckoslut i filmens tecken. Fredag och lördag
kväll erbjuder vi program för vuxna. Då får man njuta
av kortfilmer, levande musik och delikatesser från
Kokousmylly med kocken Georg Simojoki i spetsen.
Vi har också nöjet att även i år få njuta av levande
musik med Hans on the Bass som spelar både fredag
och lördag kväll på evenemanget. På lördagen, under
dagen erbjuder vi filmvisning och musik för barn och
unga medan vuxna kan njuta av lunch och kaffe med
tilltugg och andra förfriskningar.
Mera information om Kulturregementet och Movies by the river får ni av arbetsgruppen: Andreas
Frankenhaeuser ([email protected]),
Paola Dadda ([email protected]), och Anna
Tengström-Gustafson ([email protected]). Vi
finns också på Facebook: KulturRegementet-KulttuuriRykmentti
Kulturregementet kommer också att medverka på
Borgås egna konstens natt Moon River som går av
Några av våra viktiga samarbetspartners är Petra
Holm från Svenska Yle, Mikaela Westerlund från
Finlandssvenskt filmcentrum och Georg Simojoki
från Kokousmylly. Evenemanget produceras med
understöd av Svenska kulturfonden.
Movies by the River-arbetsgruppen
23
Kaksi cappuccinoa
yhden hinnalla
Henriettas blommor
Henriettan kukat
£
Tätä mainosta vastaan
tarjoamme
Tervetuloa wanhan kaupungin omaan kukkakauppaan!
Jokikatu 37 Åborgintori
06100 Wanha Porvoo
puh. 040 139 3344
ma-pe 10–18 la 10–16 su 12–15
BAR & CAFE
Porvoon Paahtimo
Mannerheiminkatu 2 PORVOO
Puh. (019) 617 040
www.porvoonpaahtimo.fi
Olemme auki aamusta iltaan
TERVETULOA!
Gustafsons
Taxi
Pålitlig och vänlig
service sedan 1956
s4AXIPERSONER
s)NVALIDTAXIRULLSTOLAR
s"ËRTAXI
✆ s"USSPERSONER
✆ www.gustafsonstaxi.fi
24
Cisar
Kengät, laukut
ja
asusteet
Yksilöllisiä tuotteita
arkeen ja juhlaan.
Tervetuloa!
Rihkamakatu 2 (Simolinin talo)
www.cisar.fi
DORIS & DUKE
SECOND HAND
SELECTED GARMENTS
VINTAGE AND MODERN
VALIKOIDUT ASUSTEET
VINTAGEA JA MODERNIA
KIRKKOKATU 3 PORVOO
www.dorisdukeshop.com
PUHELIN 040 7653 999
EMAIL [email protected]
Margitha Lilja
Välikatu 10 A, 06100 Porvoo
GSM + 358 (0) 45 851 2345
idamaria@idamaria.fi www.ida-maria.fi
.$,..($5$.(17$0,6((1
1<70<g69$1+$1$-$1/,672-$
$//7)g5%<**(718b9(1/,67(5,*$00$/67,/
21
21
120
95
21
21
95
120
Lisää malleja myymälässämme.
Flera modeller i affären.
Palveleva Rautakauppa
Järnhandel med betjäning
Simolinintie 3, Porvoo | puh. 0424 66191 | ark. 7-18, la 8-14 | www.simolin.fi | [email protected]
25
Vanha Porvoo
Säätiö
Lainaa ja tukea
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
rakennusten kunnossapitoon
Kysy lisää
Aktian Porvoon
konttorista!
Fråga mera
i Aktias Borgå
kontor!
Tervetuloa – Välkommen
Stiftelsen
Gamla Borgå
Lån och stöd för underhåll av
kulturhistoriskt värdefulla
byggnader
26
Mannerheiminkatu 9-11
Mannerheimgatan
Porvoo 06100 Borgå
☎ 010 247 5700
Näyttelykalenteri – Utställningskalender
Kappalaisentalo / Kaplansgården
Välikatu 13 Mellangatan
ti-su 10-16 ti-sö 019-52 300 52
[email protected]
4.5.–8.8.
17.8.–9.9.
14.9.–7.10.
Porvoo Design – Borgå Design
järj./arr. Porvoon museo –
Borgå museum,
auki/öppet:
joka päivä 10–16 alla dagar
Sari Bremer
grafiikkaa / grafik
Mikko Juhani Kirjavainen
maalauksia/målningar
12.10.–4.11. Inge-Maj Eriksson
maalauksia / målningar
8.11.–2.12.
Kaija-Riitta Iivonen
veistoksia, maalauksia /
skulpturer, målningar
7.12.–30.12. Elina Sorainen
keramiikkaa / keramik
Vanhan Porvoon talojen ja
pihojen rakennustapaohjeisto
päivitetään
Movies by the river 17.–18.8.2012 18.00–
Filmfestival med nordiska kortfilmer som tema med
start klockan 18.00.
Levande musik med Hans on the Bass, restaurang
och bar ala Georg Simojoki och Kokousmylly.
Inträde 10 euro.
Kortfilmer för barn på lördagen 18.8 start klockan
11.00
Fritt inträde
Café med lunchservering och levande musik
Plats:
Innergården på Ågatan 24 i gamla stan i Borgå
Arrangör
Kulturregementet rf.
Hitta oss på Facebook
Bygganvisningarna för hus och
gårdar i Gamla stan i Borgå
uppdateras
Porvoon kaupungin kaupunkisuunnittelu
aloittaa Vanhan Porvoon talojen ja pihojen
rakennustapaohjeiston päivittämisen. Tarkoituksena on täydentää vanhaa ohjetta
siten, että se tarjoaa sekä tietoa vanhasta
rakennuskannasta, pihoista ja kasveista että ohjeita
kunnostamiseen ja lisätiedon hankkimiseen. Lisäksi
oppaassa kerrotaan erilaisten rakennuslupien tarpeesta ja niiden hakemisesta. Ohje tulee valmistuttuaan olemaan vapaasti ladattavissa Porvoon kaupungin
internetsivustolta.
Stadsplaneringen i Borgå stad börjar förnya bygganvisningarna för hus och gårdar
i Gamla stan. Målet är att komplettera de
gamla anvisningarna så att de både ger
information om det gamla byggnadsbeståndet, gårdarna och växterna och ger anvisningar för
hur man kan renovera och skaffa mera information.
Dessutom berättar man om behovet av olika bygglov
och hur man söker dem. Efter att anvisningarna är
färdiga kommer man fritt att kunna ladda ned dem
från Borgå stads webbsidor.
Kartoitustyö aloitetaan toukokuussa, jolloin kaupunkisuunnittelun arkkitehdit Anne Rihtniemi-Rauh ja
Emilia Saatsi vierailevat pihoilla valokuvaamassa.
Harvinaisten kasvien kartoitustyötä varten kasviasiantuntija saattaa käydä pihoilla muutaman kerran
kesän 2012 aikana.
Man inleder kartläggningsarbeten i maj, då arkitekterna Anne Rihtniemi-Rauh och Emilia Saatsi från
stadsplaneringen besöker gårdarna för att fotografera dem. En växtexpert kan besöka gårdarna några
gånger under sommaren 2012 för att kartlägga sällsynta växter.
Lisätietoja: Kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh,
puh. 019 520 2742
Vs. Asemakaava-arkkitehti Emilia Saatsi,
puh. 040 547 4727
Ytterligare information:
planläggare Anne Rihtniemi-Rauh, tfn 019 520 2742
stf. stadsplanearkitekt Emilia Saatsi,
tfn 040 547 47270
27
Stiftelsen
Gamla Staden i Borgå
Porvoon Vanhan
Kaupungin Säätiö
1972–2012
Kuvassa Säätiön hallitus ja toimihenkilöt: Vasemmalta
Tony Granström, varainhoitaja, Pekka Hornamo asiamies, Kaj Rosendahl puheenjohtaja, Jussi Sairanen,
varapuheenjohtaja, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo
Kajaste. Säätiön sihteeri Folke Nyberg puuttuu kuvasta.
På bilden Stiftelsens styrelse och funktionärer: Från vänster Tony Granström, skattmästare, Pekka Hornamo, ombudsman, Kaj Rosendahl, ordförande, Jussi Sairanen, viceordförande, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo Kajaste.
Stiftelsens sekreterare Folke Nyberg saknas ur bilden.
Säätiön perustaminen:
Säätiön perustivat vuodenvaihteessa 1972/73 ensimmäisenä tämänlaatuisena säätiönä Suomessa Pro Borgoa Seura
(25 %), Porvoon kaupunki (50 %) ja Porvoon Kiinteistöyhdistys (25 %).
Stiftelsens grundande:
Stiftelsen grundades vid årsskiftet 1972/73 såsom den första
stiftelsen av detta slag i Finland av Samfundet Pro Borgoa (25 %),
Borgå stad (50 %) och Borgå Fastighetsförening (25 %).
Säätiön organisaatio:
Säätiön neuvoa-antavana elimenä toimii valtuuskunta, johon
kuuluu vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenistö koostuu
paikkakunnan sekä valtakunnan tason vaikuttajista.
Säätiön päättävänä elimenä toimii 6-jäseninen hallitus, joka
edustaa säätiötä ja hoitaa sen tehtäviä.
Stiftelsens organisation:
Såsom rådgivande instans i stiftelsen verkar en delegation till
vilken hör minst 10 och högst 20 medlemmar. Medlemskåren
består av påverkare både på riks- och lokalnivå.
Stiftelsens beslutande organ är en styrelse, som består av 6
medlemmar. Styrelsen representerar stiftelsen och sköter dess
angelägenheter.
Säätiön toimihenkilöt:
Säätiön sihteerin, varainhoitajan ja asiamiehen nimittää Säätiön hallitus
Stiftelsens funktionärer:
Stiftelsens styrelse utser stiftelsens sekreterare, skattmästare
och ombudsman.
Säätiön toiminta ja tavoitteet yleisesti:
Säätiön tarkoituksena on toimia Vanhan Porvoon kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämiseksi.
Stiftelsens verksamhet och målsättning:
Stiftelsen har som ändamål att verka för att Gamla Stans kulturhistoriskt och stadsbildmässigt värdefulla byggnadsbestånd
och miljö bevaras.
28
Säätiön tämänhetkiset tärkeimmät käytännön
toimintasektorit ovat:
– Ulko- ja talousrakennusten johdettu pitkäntähtäyksen
kohennus- ja korjaustoiminta valtion varoilla vuodesta
1986 lähtien.
– Omien kirvesmiestyökuntien toiminta sekä kohennusja korjaustöiden kehittely vuodesta 1986 lähtien.
– Vuonna 1986 perustetun kiinteistörahaston rahavarojen
kartuttaminen toisen korjattavan kiinteistön ostoa varten.
– Pienimuotoisen kohennus- ja korjaustoimintaan liittyvän
rahoituksen järjestäminen valtion lainoitustoiminnan
lisäksi ja tueksi.
– Vuokra-asuntokannan säilyttäminen kaupunginosalle
ominaisena erityispiirteenä.
– Ulko- ja talousrakennusten kohennus- ja korjaustöiden
jatkaminen valtion varoin nk. ”Talousrakennus-2000” projekti, jolloin em. rakennuskantaa korjattaisiin vielä
noin 500.000 €:lla tontinomistajien osuus mukaan lukien.
– Korjaus- ja kohennustyöt työllisyysprojekteina vuosina
1999–2001.
– Säätiö myöntää pienimuotoista korjauslainaa kohtuullista
vuotuista korkoa vastaan.
De viktigaste verksamhetssektorerna för stiftelsen
i detta nu är:
– Ledd sanerings- och reparationsverksamhet på lång sikt
av uthus och ekonomibyggnader med statens medel från
och med år 1986.
– Den verksamhet som bedrivits av stiftelsens egna
timmermansarbetslag samt en utveckling av saneringsoch reparationsarbetena från och med år 1986.
– Förkovrandet av penningmedlen i den år 1988
startade fastighetsfonden för att kunna köpa en annan
reparationsduglig fastighet.
– Anskaffning av lånemedel för reparationsverksamhet i
mindre skala i form av tilläggslån eller understöd.
– Fortsatt upprustning och reparation av uthus- och
ekonomibyggnader med hjälp av statsmedel. Det
s.k. projektet ”Ekonomibyggnad 2000” syftar till att
reparera byggnadsbeståndet ytterligare med ca 500.000 €
inkluderat med tomtägarnas andel.
– Reparations- och upprustningsarbeten som
sysselsättningsprojekt åren 1999–2001
– Stiftelsen beviljar lån mot skälig årlig ränta för smärre
reparationer.
Vanhan Porvoon selvitysraportti
Vanhan Porvoon tärkeätä kehitystyötä on Säätiön aloitteesta
käsitelty arviointityöryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Porvoon kaupunki, Porvoon Museo, museovirasto,
Tampereen teknillinen yliopisto ja Säätiö. Työryhmässä on
käsitelty mm. seuraavia asioita:
Utredningsrapporten om Gamla Stan
På iniativ av Stiftelsen har det viktiga utredningsarbetet i
Gamla Stan behandlats i en bedömningsarbetsgrupp i vars
arbete deltagit Borgå stad, Borgå Museum, museiverket, Tammerfors tekniska universitet och Stiftelsen. I arbetsgrupp har
behandlats bl. a. följande ärenden:
–
–
–
–
Vanhan Porvoon tietomallin luominen
Vanhan Porvoon rakennussuojelun edistäminen
Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen arvottaminen
Vanhan Porvoon täydennysrakentaminen ja sen
kehittäminen
– Vanhan Porvoon rakennuskannan tekninen kuntoarviointi
–
–
–
–
–
Työ jatkuu vielä vuosina 2009–2010.
Vanhan Porvoon asukasyhdistystä on asiasta informoitu asukasillassa kesällä 2007 sekä seminaarissa Porvoon kaupungin
kirjastossa syksyllä 2008, edelleen Wanha Porvoo- lehdessä
2/2007.
Tue Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiötä
lahjoituksin ja testamentein
Arbetet fotsätter ånnu åren 2009–2010.
Föreninigen Invånarna i Gamla Borgå har informerats på en
invånarkväll sommaren 2007 och på ett seminarium i Stadsbibliotek i Borgå på hösten 2009 samt ytterligare i tidningen
Gamla Borgå 2/2007.
Stöd Stiftelsen Gamla Staden i Borgå
med gåvor och testamenten
Skapande av en datamodell för Gamla Stan
Befrämjande av byggnadsskyddet i Gamla Stan
Den byggnadshistoriska värderingen i Gamla stan
Tilläggsbyggandet och dess utvecklande i Gamla Stan
Den tekniska bedömningen av byggnadsbeståndets
skick i Gamla Stan
Yhdistys
kiittää
tukijäseniään
ja mainostajiaan
Föreningen
tackar sina
understödsmedlemmar
och annonsörer
29
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
Hallitus 2012 Styrelsen
Timo Rajakaltio
Puheenjohtaja – Ordförande
Kirkkotori 2 Kyrkotorget
puh/tel. 050-1339
Andreas Frankenhaeuser
Varapuheenjohtaja – Viceordförande
Jokikatu 24 Ågatan
Christian Tallsten
Sihteeri – Sekreterare
Jokikatu 24 Ågatan
Juha Kaitaranta
Varainhoitaja – Kassör
Rauhankatu 43 Fredsgatan
Heikki Kotsalo
Itäinen Pitkäkatu 9 Östra Långgatan
Lotten Lindborg-Suhonen
Itäinen Pitkäkatu 26 Östra Långgatan
Maria Lindborg-Wigert
Itäinen Pitkäkatu 26 Östra Långgatan
Ulla Peltola
Välikatu 10 C Mellangatan
Eva Utter-Lindfors
Kaivokatu 48 Brunnsgatan
Asukasyhdistys lainaa/vuokraa
Invånarföreningen lånar / hyr ut
Boss alumiininen rakennusteline 10 €/vrk
Boss byggnadsställning av aluminium 10€/dygn
Speedheater maalinpoistolaite 3 €/vrk
Speedheater färgborttagnings apparat 3 €/dygn
Oksasilppuri 10 €/ 2 vrk
Fliskvarn 10 € / 2 dygn
Oksasakset pitkällä varrella
Kvistsax med långt skaft
Tapahtumakatos pihajuhlia varten 3x3m 5€/pe, la, su
Serveringstält för gårdsfester 3x3m 5€/ fr, lö, sö
Punamultavärin keittovälineet
Utrustning för att koka rödmylla.
Kaikki lainattavat esineet haetaan ja palautetaan lainaajan toimesta VPAY:n varastosta Adlercreutzink. 20, jollei
muuten sovita.
BOSS- telinettä on syytä varata hyvissä ajoin ennen
maalaussesongin alkua.
Alla föremål som lånas ut levereras och returneras till
IFiGB:s lager på Adlercreutzg. 20,
i fall icke annat överenskommits.
BOSS-ställningen är skäl att reservera i god tid före
målnings säsongen börjar.
Siru Virtanen
Itäinen Pitkäkatu 15 Östra Långgatan
Anton Frankenhaeuser 040 5027326
Catrine Volanen
Oikokuja 1 Gengränd
Yhteystiedot/kontakt: [email protected]
Ilmottautuminen tapahtumiin/anmälan till evenemang:
[email protected]
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS
FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ
30
Liity yhdistyksen
henkilöjäseneksi
tai kannatusjäseneksi.
Jäsenmaksu on 10 € henkilöltä.
Kannatusjäsen 50 €.
Suorita maksu yhdistyksen pankkitilille
Aktia Porvoo 405010-47451.
Anslut dig till föreningen
som personmedlem
eller understödande medlem.
Medlemsavgiften är 10 € per person.
Understödande medlem 50 €.
Betala avgiften till föreningens konto
Aktia Borgå 405010-47451.
Muista kirjoittaa tiedotussarakkeeseen
nimesi ja osoitteesi!
Glöm inte att skriva ditt namn och adress i
meddelanderutan!
./.
¸
./.
./.
31
Julkaisija
Publicerad av
Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ry.
Föreningen Invånarna i Gamla Borgå rf.
Paino: Oy Painotalo tt-urex Ab
Lehden seuraava numero ilmestyy
marraskuussa 2012.
Tryckeri: Oy Painotalo tt-urex Ab
Tidningens nästa nummer utkommer
i november 2012.
Porvoon Vanhan kaupungin Säätiö ja Vanhan Porvoon
Säätiö ovat tukeneet lehden ilmestymistä.
Stiftelsen Gamla Staden i Borgå och Stiftelsen Gamla
Borgå har understött tidningens utgivande.
.
Seuraa myös yhdistyksen kotisivua:
Följ också med föreningens hemsida:
www.vanhaporvoo.org
Ilmoitushinnat – Annonspris:
1/8 s. 45 €, 1/4 s. 85 €, 1/2 s. 170 €, 1/1 s. 340 €
Sivun koko A4 / Sidan A4
Kansikuva / Pärmbild: Sari Vuorenpää, Perhostanssi, puupiirros 2012 160 x 150 cm. Valokuva: Heikki Oksanen.