vanhan porvoon asukasyhdistys föreningen invånarna i gamla borgå
VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ NO: NR: 49 2/2010 21.8.2010 Kirpputoritapahtuma Lopptorgsevenemang Pääkirjoitus Ledare Då hösten och mörkret sänker sig över vårt land sker en stor förändring. Dagarna känns kortare, och åtminstone i vår barnfamilj blir livet plötsligt mycket mer hektiskt. Tillsammans med skolstarten infinner sig allt från influensor och magsjukor till diverse småkräk som löss (har ni lyckats klara er utan en enda av dessa kan ni skatta er lyckliga). Dessutom kör alla familjens hobbyer i gång, likaså möjliga andra studier och uppgifter. Men på samma gång ger höstens och vinterns dunkel oss lov att tillbringa mer tid hemma. När trädgården gått i ide för vintern, inget kan målas utomhus och det är för kallt för att tvätta fönster kan man gott unna sig att plocka upp en bra bok eller tidning, eller slänga sig på soffan och med gott samvete njuta av en av sina favoritserier. Och om man utrustar sig väl och ger sig ut på en promenad, kan man sådär lite försynt kika in och få en sällsynt inblick i de upplysta husen och kanske en eller annan inredningsidé (jag ber mina grannar om ursäkt i förväg). Föreningen förbereder sig för vintern med julmarknad och årsmöte. Arbetet med att utveckla tidningen fortsätter i sakta mak, vi kommer att arbeta vidare på de teman som framlades av dem som svarade på föreningens enkät. Idéer som framlades var bl.a. trädgårdar och gamla växter, som kommer att tas upp i nästa nummer. Andra teman var till exempel historia och historier om husen och invånarna, trafik och turism, utrymmen för konstnärer och de tomma husens öde. Många av dessa har vi hittills också haft som mål att inkludera i varje nummer, så också denna gång. Med risk för att upprepa mig själv hoppas jag att vi hittar nya intresserade skribenter till våra rader, de som har sakkunnigheten om sina hus och deras historier är ju just invånarna, inte tidningens redaktion. Några har redan anmält sitt intresse i enkäten föreningen sände ut, tack till er! Hoppas vi till våren tillsammans lyckas producera ett fint festnummer för den 25-åriga tidningen. Många sköna mörka kvällar önskas alla våra läsare, och ett riktigt gott nytt år 2011. Innehåll Barnet mot kinden........................................................... 4 Lapsi poskea vasten........................................................ 5 Puheenjohtajan palsta – Ordföranden har ordet.......... 6 Kansallisen kaupunkipuiston vaikutukset..................... 7 Gamla stans skyddsänglar.............................................. 8 Museotorin laidalta........................................................ 11 Legend redan under sin livstid...................................... 12 Keskiaikainen kaupunkimalli........................................ 14 Syksyn tullen elämä muuttuu yllättäen kovin kiireiseksi, ainakin lapsiperheissä. Koulun alku tuo mukanaan myös harrastukset, talven tullessa jylläävät influenssat, mahataudit ja monenmoiset pieneliöt, kuten täit (pahimmassa tapauksessa useampi laji samanaikaisesti). Talven pimeys suo kuitenkin myös mahdollisuuden unohtaa ulkotyöt ja ikkunanpesut ja heittäytyä sohvalle hyvän kirjan tai suosikkisarjan pariin. Kymmenisen vuotta sitten, kun lapsemme (varsinkin huonosti nukkuva esikoisemme) vielä nukkuivat päiväuniansa lastenvaunuissa, löysimme myös toisen syys- ja talvipimeän iloista. Vaunuja työntäessä oli mukava suunnitella tulevaa remonttia ja samalla kurkistaa valaistuista ikkunoista sisään ja löytää mahdollisia sisustusideoita. Vaikka lapsia ei enää tarvitse työntää tuntikaupalla jotta nukkuisivat, on edelleen mukava kurkistaa hieman vaivihkaa ihmisten ikkunoista sisään, ties minkä hyvän idean saisi mukaansa kotiin. Tästä siis anteeksipyyntöni naapureillemme jo etukäteen. Yhdistyksellä on edessään talvikausi, ohjelmassa esimerkiksi joulumarkkinat ja vuosikokous. Lehteä kehitetään toivottavasti asukkaiden näkökulmasta mieluisaan suuntaan. Pyrimme ottamaan huomioon kyselyyn vastanneiden asukkaiden toiveet, seuraavassa numerossa esimerkiksi puutarhateeman. Muita toivottuja teemoja olivat mm. historia ja kertomukset talojen menneistä ja nykyisistä asukkaista, liikenne, turismi, taiteilijatilat ja tyhjät talot. Lehden tekijät toimivat kaikki vapaaehtoisesti ja kirjoittavat niistä asioista, jotka tuntuvat heistä mieluisilta. Siksi olisi hienoa, jos saisimme kirjoituksia asukkailta, joita heidän talojensa historia koskee. Olemme pyrkineet siihen, että joka numerossa olisi jokin juttu taloihin tai remonttiin liittyen, näin myös tässä numerossa. Kirjoittajia ei kuitenkaan aina ole helppoa löytää, joten rohkeutta peliin, kirjoittakaa pieni kertomus omasta talostanne tai sen historiasta, se kiinnostaa aidosti muita! Kyselyyn vastanneiden joukosta löytyi muutama halukas osallistumaan lehden tekoon, kiitos teille. Toivottavasti saamme yhdessä kevääksi toteutettua hienon 25-vuotisjuhlanumeron! Kaikille lukijoillemme mukavia kynttiläntäyteisiä iltoja ja hyvää uutta vuotta 2011. Sisällys Itäinen Pitkäkatu 8......................................................... 18 In memoriam Carl Jacob Gardberg............................... 23 Asukaskysely 2010.......................................................... 26 Tikuista asiaa – ja vähän jätelavoistakin....................... 28 Kansikuvataiteilija Elina Sorainen................................. 28 Näyttelykalenteri – Utställningskalender..................... 31 Säätiö – Stiftelsen........................................................... 32 Yhdistys – Föreningen . ................................................. 34 Barnet mot kinden J ulen är på ett alldeles speciellt sätt barnens fest. I psalmen ”Giv mig ej glans” ber författaren om att få uppleva ”en gran med barn i ring”. Traditionerna med julklappar, julpynt och julgodis blir så mycket roligare om det finns barn i huset. Deras glada förväntan smittar av sig på oss äldre. Men många av oss firar jul utan småbarn, och den julen kan naturligtvis bli lika fin. Vare sig vi firar jul ensamma, tillsammans med andra vuxna eller omgivna av fler generationer hoppas jag att barnet ändå finns med. Då tänker jag på barnet Jesus, den egentliga orsaken till att vi ställer till fest. Julens profetia skrevs av profeten Jesaja under en tid då Israels folk var fördrivna från sitt hemland. Många av dem tvivlade på att de någonsin skulle få återvända. Jesaja vill stärka deras hopp och framtidstro med följande ord: ”Det folk som vandrar i mörkret skall se ett stort ljus, ja, över dem som bor i mörkrets land strålar ljuset fram. ... Ty ett barn har fötts, en son är oss given.” Kontrasten mellan mörker och ljus återspeglar en rörelse från hopplöshet till förtröstan. Julens budskap utlovar inga enkla lösningar på de bekymmer som hotar oss dels som enskilda människor, dels som nation och som mänsklighet. Men julen vill ge oss mod att be, arbeta och kämpa för en ljusare framtid, eftersom Gud har lovat att inte lämna oss ensamma. Det lilla barnet i krubban föddes mänskligt sett till en mycket otrygg tillvaro. Föräldrarna var på resa långt borta hemifrån, utestängda från husens värme och skydd. Men Gud var med dem och omslöt dem med all den kärlek och omsorg som Gud också visar oss. Hos profeten Hosea beskrivs Guds faderliga omsorg om oss människor i mycket konkreta bilder (Hos 11:3-4). Gud säger sig vara den som har lärt oss gå. Gud har tagit oss i sina armar och lyft upp oss som man lyfter upp ett barn till sin kind, och Gud sägs också böja sig ner och ge oss att äta. Det som Bibeln vill säga oss med de här vackra och intima uttrycken är välbekant för var och en som har fått ta hand om ett barn: Gud är oss lika nära som en god och kärleksfull förälder som tar hand om sitt lilla barn. Julen handlar om att Gud böjer sig ner till vår verklighet för att ge oss det vi behöver för våra liv: kärlek, närhet, kraft och hopp. Också oss vill Gud lyfta upp mot sin kind, för att vi skall få känna värmen och andedräkten från universums herre, vår skapare och far. Björn Vikström Biskop Inbjudan Biskop Björn Vikström och hans fru Maria Björkgren-Vikström inbjuder till traditionell nyårsmottagning på biskopsgården 1.1. kl.13-15. Alla hjärtligt välkomna! Lapsi poskea vasten J oulu on aivan erityisellä tavalla lasten juhla. Virressä ”En etsi valtaa loistoa” kirjailija toivoo saavansa kokea majan rauhaisan ja lasten joulupuun. Joululahjat, koristelu ja joulun makeiset ovat paljon hauskempia jos talossa on lapsia. Heidän iloinen odotuksensa tarttuu myös meihin aikuisiin. Moni meistä viettää toki joulua ilman pieniä lapsia ja joulu voi tietenkin olla aivan yhtä hieno. Katsomatta siihen vietämmekö joulua yksin, muiden aikuisten kanssa tai monen sukupolven ympäröimänä toivon, että lapsi on juhlassa läsnä. Lapsella tarkoitan Jeesus-lasta, juhlamme varsinaista syytä. Profeetta Jesaja kirjoitti joulun profetian aikana, jolloin Israelin kansa eli karkotettuna kotimaastaan. Moni heistä epäili pääsevänsä koskaan takaisin kotiin. Jesaja haluaa vahvistaa heidän toivoaan ja uskoaan tulevaisuuteen sanoin: ”Kansa, joka pimeässä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. … Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu.” Liike pimeydestä valoon kuvastaa muutosta toivottomuudesta luottamukseen. Joulun sanoma ei lupaa yksinkertaisia ratkaisuja niihin ongelmiin, jotka uhkaavat meitä yksilöinä, kansana tai ihmiskuntana. Joulu haluaa kuitenkin antaa meille rohkeutta rukoilla, työskennellä ja kamppailla valoisamman tulevaisuuden puolesta, sillä Jumala on luvannut, ettei jätä meitä yksin. Seimen pieni lapsi syntyi inhimillisesti katsottuna hyvin turvattomaan olemassaoloon. Vanhemmat olivat matkoilla kaukana kotoa, ilman talon antamaa lämpöä ja suojaa. Mutta Jumala oli heidän kanssaan ja ympäröi heidät kaikella sillä rakkaudella ja huolenpidolla, jota hän myös osoittaa meille. Profeetta Hoosean kirjassa kuvataan Ju- malan isällistä huolenpitoa hyvin konkreettisesti (Hoos 11:3-4). Jumala sanoo opettaneensa meidät kävelemään. Hän nostaa meidät käsivarsilleen samalla tavalla kuin pieni lapsi nostetaan omaa poskea vasten, ja hänen kuvaillaan myös kumartuvan puoleemme ja syöttävän meitä. Sanoma, jonka Raamattu haluaa meille tuoda näiden kauniiden ja henkilökohtaisten ilmaisujen avulla on tuttu jokaiselle, joka on saanut huolehtia lapsesta: Jumala on meille yhtä läheinen kuin hyvä ja rakastava vanhempi joka huolehtii pienestä lapsestaan. Jouluna Jumala kumartuu puoleemme antaakseen meille mitä elämäämme tarvitsemme: rakkautta, läheisyyttä, voimaa ja toivoa. Myös meidät Jumala haluaa nostaa käsivarsilleen, poskeaan vasten, jotta saisimme tuntea universumin herran, luojamme ja isämme lämmön ja hengen. Björn Vikström Piispa Kutsu Piispa Björn Vikström ja hänen rouvansa Maria Björkgren-Vikström toivottavat perinteiseen tapaan porvoolaiset tervetulleiksi uudenvuoden vastaanotolle piispantalolle 1.1. klo 13-15! Sydämellisesti tervetuloa! FOTON/KUVAT: Andreas frankenhaeuser Puheenjohtajan palsta Ordföranden har ordet Hei vaan kaikille! Hej alla! Niin se tämäkin vuosi on vierähtänyt. Lunta, pakkasta ja hellettä on riittänyt, kaikkea kaikille. Så har även detta år gått. Naturen har bjudit på litet av varje åt oss var och en, både snö, kyla, sol och värme. Tämä vuosi on ollut asukasyhdistyksen toiminnan osalta suhteellisen aktiivinen vuosi. Pihakirpputoritapahtuma oli jälleen kerran suosittu, sillä tapahtumaan osallistui lähes 30 pihaa. Kaiken kruunasi vielä se, että tapahtuma keräsi runsaasti paikallisia ja muualta tulleita vieraita. Muita vuoden kohokohtia ovat olleet pienimuotoinen asukaskysely, johon saimme odotettua selvästi enemmän vastauksia, 58 kappaletta. Käsittelemme kyselyä tämän lehden sivulla 26. Kiitos kaikille vastanneille. Vappu oli pitkästä aikaa perinteinen, kiitos Porvoon musiikkiopiston Big Bandin ja Porvoon mieslaulajien alajaoston. Lokakuussa järjestetty viini-ilta Wanhassa Laamannissa sai myös kiitosta osakseen ja vastaavanlainen ilta tullaan järjestämään pian uudestaan. Meillä oli muuten hauskaa. Kiitos kaikille mukana olleille ja Wanhalle Laamannille. Ja kyllä, paljon on myös jäänyt tekemättä. Liikenne, talkoot, retket, yhteistyö kaupungin kanssa. Lehteen on toivottu juttuja tyhjillään olevista alueemme taloista, henkilöistä ja historiasta. Kannattaa pitää mielessä, että toimintamme on vapaaehtoista. Hallituksen jäsenillä on kiireinen päivätyö, perheet kotona, sekä muita velvollisuuksia. Kaikkea ei ehdi tekemään, mutta toisaalta, kaikki aikanaan. Det gångna året har ur föreningens synvinkel varit ett relativt aktivt år. Gårdsloppiset var igen mycket populärt, nästan 30 gårdar deltog i evenemanget. Det mest glädjande var att evenemanget lockade rikligt med lokala och andra besökare. Andra höjdpunkter under året har bl.a. varit den lilla enkäten föreningen sände ut, vi fick betydligt flere svar än vi väntat oss, hela 58 stycken. Resultaten behandlas i denna tidning på sidan 26. Tack till alla som svarade. Första maj firades igen efter en paus på mycket traditionellt sätt, för det får vi tacka musikinstitutets Big Band och en subsektion av Porvoon mieslaulajat. Vinkvällen som arrangerades i oktober på Gamla Lagmannen fick också mycket tack och en motsvarande kväll kommer att ordnas snart igen. Vi hade väldigt trevligt, tack till alla som deltog och till Gamla Lagmannen. Rauhallista Joulua toivottaen, Jocke Silberstein Puheenjohtaja PS: Tulkaa suosituille joulumarkkinoille tekemään ostoksia. Ne pidetään 11.-12.12.2010. Älkää myöskään unohtako vuosikokousta 3.3.2011 Rakuunarykmentissä. Tulkaa mukaan vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan! Och visst, mycket har också återstår som blivit ogjort; trafiken, talkon, utfärder, samarbetet med staden. Många har önskat reportage om de tomma husen, personer och historia om vår stadsdel. Det är värt att minnas, att allt görs som frivilligarbete, föreningens aktiva medlemmar har arbeten, familjer och andra skyldigheter. Det är omöjligt att hinna med allt, men å andra sidan, allt har sin tid. Med önskan om en fridfull jul, Jocke Silberstein Ordförande PS: Kom ihåg att besöka den populära julmarknaden 11.-12.12.2010 och gör julklappsuppköp. Glöm inte heller årsmötet 3.3.2011 på Dragonregementet, kom med och inverka på föreningens verksamhet! Kansallisen kaupunkipuiston vaikutukset Vanhassa Porvoossa P orvoon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin 18.5.2010. Asiakirjat allekirjoitettiin juhlallisesti kauniissa tuomiokapitulin salissa, jossa myös maanomistajia oli runsaslukuisasti paikalla. Hienoa tilaisuutta seuranneena lauantaina järjestettiin kansallisen kaupunkipuiston monipuolinen yleisöpäivä. Vanha Porvoo oli keskeisenä näyttämönä tässäkin. Kävijöitä laskettiin eri tilaisuuksissa olleen yhteensä yli 2000. Hei perustamisen jälkeen kaupunki haki ympäristöministeriöltä Metsiensuojeluohjelmasta rahoitusta avustusta kansallisen kaupunkipuiston alueella luontokartoituksen tekoon. Avustusraha saatiin ja kasvillisuuskartoittaja tutki kesän aikana noin 500 hehtaaria kaupungin omistamia metsiä, niittyjä ja rantoja sekä puistoalueita. Hän kävi myös Vanhan Porvoon kaduilla ja puistoissa sekä Maarissa. Hän kertoi, että alueella on vieläkin jonkin verran säilynyt muinaistulokkaita ja erittäin harvinaisia vanhaa kulttuuria seuranneita kasvilajeja. Inventointiraportti ei ole vielä valmis, mutta kun se valmistuu, se julkaistaan kaupungin nettisivuilla. Tarkoituksena on kehittää alueen puistojen hoitoa siten, että harvinainen lajisto säilyy. Ensi kesänä kartoittaja tulee oppaaksi ”kasvikierrokselle” Vanhaan Porvooseen. Vastaava kasvilajiston kartoitus on tehty Stensbölen suojelualueilla jo muutama vuosi sitten. Olisi hienoa, jos muinaisen ja vanhan kasvilajiston tunnistaja kartoittaisi myös Vanhan Porvoon yksityisten pihojen kasvillisuuden. Toivottavasti asukasyhdistys saa sitä varten apurahaa esimerkiksi museoviraston kulttuuriperinnön säilyttämiseen tarkoitetuista varoista. Olisi hienoa saada myös opastusta yksityispihojen ekologista monimuotoisuutta tukevaan hoitoon, jotta harvinaistuva lajisto voisi säilyä edelleen. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen ei hallinnollisesti ole muuttanut mitään Vanhassa Porvoossa. Maanomistajat päättävät itsenäisesti omistamiensa alueiden kehittämisestä. Voimassa oleva asemakaava ratkaisee edelleen maankäyttöön, rakentamiseen ja suojeluun kuuluvat kysymykset. Kansallinen kaupunkipuisto ei velvoita maanomistajia eikä kaupunkia mihinkään toimenpiteisiin eikä se tee alueesta puistoa eikä museota. Anne Rihtniemi-Rauh Ilmakuvassa on esitetty alueen rajaus kaupungin keskustassa: Metsäiset mäet vasemmalla ovat Linnamäen muinaislinna ja rautakautinen Pikkulinnamäen kalmisto. Keskiaikainen kirkko näkyy keskellä Vanhaa Porvoota. Vuonna 1789 perustettu hautausmaa on rajauksessa oikealla. Keskustassa alueeseen kuuluvat joen varren rantapuistot ja entinen teollisuuskortteli ”Taidetehdas”. Hyvin säilynyt empireajan kaupunkikortteli sekä Runebergin kotimuseo edustavat kokonaisuudessa 1800-luvun kaupunkirakentamista. Joonaanmäen ja Kokonniemen metsät sekä historiallinen puisto kehystävät jokisuuta ja ovat alueen tärkeimmät virkistysalueet. Ruskis ja Stensbölen suojelualueet ovat luonnon monimuotoisuuden ja linnuston kannalta tärkein osa kaupunkipuistoa. Merellistä historiaa edustavat alueen eteläosassa Sahasaaret, Barlastholmenin saaret sekä Björknäsin luotsiasema ja Mäntysaari. Tornberget ja Lennätinvuori ovat aina olleet merimaisemien näköalapaikkoja Gamla stans skyddsänglar B enita och Roger Stjernvall kan anses för Gamla stans skyddsänglar. De har grundligen renoverat fastigheterna vid Kyrkogatan 4, Kyrkogatan 7 och Ågatan 8. Epitetet skyddsängel har även tillskrivits greve Louis Sparre som den 3 april 1898 höll ett försvarstal för Gamla stan utgående från hans publikation Det Gamla Borgå. Ett försvar af en gammal stads traditioner. Hotbilden var att stadsplaneringen i Borgå ville riva och förändra Gamla stan i ett ”rektangulärsystem” som enligt Sparre med sina ”obevekliga, raka linjer skurit genom det gamla hjärtat”. Gamla stan kunde tack vare Louis Sparre räddas. Ungefär ett sekel senare fanns visserligen de gamla byggnaderna kvar men förfallet var stort. ”Urinvånarna” hade inte ekonomiska möjligheter att renovera sina fastigheter. På 1970- och 1980-talet svepte en försäljningsvåg över Gamla stan. Utsocknes personer – ofta från huvudstadsregionen – fick ögonen upp för Finlands nästäldsta stad med domkyrkan, strandbodarna och de pittoreska miljöerna i Gamla stan. Benita och Roger Stjernvall på gården till Ågatan 8. Foto: Benita Ahlnäs Kyrkogatan 4 Benita och Roger Stjernvall råkade, år 1982, få syn på en annons om att fastigheten vid Kyrkogatan 4 var till salu. Tvåvåningshuset med Borgå frivilliga brandkår och ”Frysarns” (Harry Gustafsson) lika legendariska knackorvsstånd som grannar väckte deras odelade förtjusning. Mindre förtjusta var vissa ortsbor och tidningspressen som skrev om helsingforsare som lägger beslag på attraktiva objekt i Gamla stan. Faktum var att det attraktiva objektet i fråga länge hade varit till salu utan att väcka något som helst intresse. Kyrkogatan 4 intill Brandkårshuset. Arkivbild ur Carte Postale. Kyrkogatan 4 innefattande tomterna 29 och 30 hör till kvarter 1206. Arealen är 1106 m2. På 1760-talet fanns en byggnad, tillhörande formannen Georg Pottelin och hans hustru Josefina Johansdotter, på tomten. Under senare ägares tid förstorades byggnaden. Där fanns på sin tid både ett gästgiveri och ett epidemisjukhus. I början av 1800-talet var postmästaren Carl Wilhelm de Geer, senare huvudman för den adliga ätten de Geer i Finland, i gården. Det berättas att överste Carl Magnus Möllersvärd och hans sägenomspunna ”syster” Ulla Möllersvärd trivdes bra i det gästfria huset. Enligt Gunnar Mårtenson skulle fastigheten ha brunnit år 1837 i en storbrand som ödelade elva gårdar i Borgå. I Gamla Borgå, Helhetsplan för bebyggandet av Gamla Borgå 1972 står det att tvåvåningsbostadshuset vid Kyrkogatan 4 är från 1815 och brädfodrat 1827. Det andra bostadshuset, ursprungligen bakstuga, är från början av 1800-talet. Flyttlasset för familjen paret Stjernvall med sönerna Patrick 4 år och Roby 2 år gick från Helsingfors till Kyrkogatan 4 i Borgå. Föga visste de att det nära nog fallfärdiga huset var unikt och att Petrus Nordmann, som på det litterära planet blev lika berömd som Louis Sparre på det konstnärliga, föddes i gården i januari 1858. Petrus Nordmann har skildrat sin barndom och uppväxt vid Kyrkogatan 4 i sin bok Borgå barn och borgare. Medan historikern Gunnar Mårtenson har skrivit om samma fastighet Gamla gårdar i Borgå. Renoveringsarbetet av den unika fastigheten, år 1982 närmast att förlikna vid ett kråkslott, krävde all tid och alla krafter av Benita och Roger. Underligt att vi orkade, säger paret när vi träffar dem en julidag 2010 i den tredje fastigheten, Ågatan 8, som är deras tredje renoveringsobjekt i Gamla stan. Fastigheten var som det hette i ”ursprungligt” skick med bekvämligheterna på gården. Renoveringen måste göras från grunden vilket innebar att allt måste byggas om börjande från golven som måste rivas och förses med nya trossbottnar och isolering i golv samt väggar. Roger, då anställd på Silja, tog tjänstledighet för den närmaste tiden. Man hade turen att få fackkunnigt yrkesfolk som Sven Olof ”Nyrre” Nyrén, Rainer Busk, Rod Hurmerinta och Totte Andersson. Panu Kaila och Pekka Kärki representerade Vapora och Museiverket i egenskap av rådgivande personer. – Fyra år höll vi på med huset, minns Roger. Många borgåbor minns familjen Stjernvall från de åren och mamma Gudrun Stjernvall som skötte om B & R Antiqueaffären. Och, vad hände sedan? Roger klättrade upp för karriärstegen som försäljningschef och senare t.f. verkställande direktör för Esselte datasoft. Hösten 1986 blev Roger hotellchef på Vildmarkshotellet i Kolmården i Sverige och ett år senare projekt- och hotellchef på Siljas storhotell Ariadne i Stockholm. Benita var flygvärdinna på Finnair och arbetade samtidigt på familjeföretaget. Det var turbulenta år. Gården vid Kyrkogatan 4 såldes hösten 1988. Benita och barnen flyttade till Tammelund i Helsingfors. Våren 1989 bodde familjen fem månader på Lidingö i Sverige där pojkarna gick i skola. November 1989 föddes dottern Jessica. Då beslöt sig Roger för att flytta hem Han blev intendent på Silja Line, m/s Silvia Regina och Silja Symphony. Hela familjen längtade till Borgå och började leta efter ett nytt renoveringsobjekt. De försökte t.o.m. köpa tillbaka fastigheten vid Kyrkogatan 4. Men det lyckades inte. Kyrkogatan 7 År 1990 erbjöds huset vid Kyrkogatan 7 (tidigare Kyrkogatan 9), känt som Lempi och Pentti Floors fotoateljé, till försäljning. Gamla borgåbor minns att konstnären Juhani Linnovaara har bott i samma gård med sin mor Floora Linnovaara och syskonen Eila och Liisa. Stjernvalls köpte fastigheten av paret Klaucke som hade gjort en ytrenovering. Dags för Stjernvalls renoveringsobjekt nummer 2 under ledning av rådgivande arkitekten Pekka Hornamo. I Helhetsplanför bebyggandet av Gamla Borgå 1972 kan man läsa att fastigheten består av tomt 4 i kvarter 1202 med en areal på 902 m2. Bostads- och affärshuset är uppenbarligen från början av 1800-talet. Till fastigheten hör en rappad bageribyggnad av tegel från 1700-1800-talet. År 1994 sålde Stjernvalls Kyrkogatan 7. Nuvarande ägare är Marja och Paul Pallasto. Ågatan 7. Arkivbild. Merja Herranen. Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844- 1940/ Hundra år i bilder. Fotografering i Borgå 1844-1940. Ågatan 8 Borgå blev än en gång längtans mål för familjen Stjernvall. I november 1994 köpte Benita och Roger fastigheten vid Ågatan 8 (tidigare Stora Ågatan 6) bestående av 10 byggnader delvis härbärgerande döda råttor. Om fastigheten kan man läsa i Helhetsplan för bebyggandet av Gamla Borgå att den omfattar tomt 9 med en areal på 1 215,7 m2 i kvarter 1401. På tomten finns två bostadshus uppförda 1840 (huset mot Ågatan) och 1789 (gårdshuset). Gårdshuset, i två våningar, har ursprungligen varit bakstuga. På gården gränsande till Borgå å finns bodar och uthus som i tiderna har varit bland annat stall, ladugård och svinstia. Av de mest ryktbara hyresgästerna kan nämnas Fredrika och Johan Ludvig Runeberg som hyrde huset mot Ågatan, år 1842-1843, av dåvarande ägare, apotekaren C. Fr. Krook. Kvar finns idag som är ”tuppen” på gården som lär ska ha gett så god gödsel. Familjen Runeberg stördes av den myckna trafiken på Ågatan så att de föredrog att flytta tillbaka till gården vid Krämaregatan. Stjernvalls anlitade arkitekt Pekka Hornamo som rådgivare och huvudarkitekt. Benita och Roger är ytterst tacksamma över Pekka Hornamos insatser och att han inte bara har övervakat deras fastighet utan även så många andra restaureringarbeten i Gamla stan. – Utan Pekka Hornamo skulle säkerligen Gamla stan se helt annorlunda ut, understryker Roger Stjernvall. För Stjernvalls del handlade det än en gång om omfattande reparationer av den slitna fastigheten vid Ågatan. Det var inte bara döda råttor utan läckande tak och ruttna stockar. Så det var att renovera, renovera och åter renovera. Yrkeskunniga firmor och personer anlitades bland dem M.Auhtola LVI, Kenneth Hoffman EL, timmermannen och byggmästaren Max Söderholm och byggmästaren Markku Samuli. Så kom Roger på idén att öppna gården för turister för att där inrätta café och restaurangrörelse i strandbodarna. Han fick grönt ljus av stadsplanearkitekten Anneli Naukkarinen. År 2000 uppfördes en kombinerad café och restaurangbyggnad med två handikapptoaletter. Hösten 2009 träffade Benita och Roger Anders Westerholm. Anders är son till Folke West mångårig vän till Stjernvalls. Nya planer skissades upp. Roger berättar att man började renovera utrymmen med tanke på en utvidgad restaurangrörelse. Det handlade om att öppna väggar i bodorna. Nya trappor och dörrar installerades. Den gamla saltbodan fick en ny trappa och fyra par rutfönster beställda enligt gamla modeller med karmar och bågar enligt Pekka Hornamos rekommendationer. Så öppnades restaurangen Johans (namnet syftande på Johan Ludvig Runeberg) med Anders Westerholm, Matti Sarkkinen och Riku Stenroos som restauratörer och Roger Stjernvall som hyresvärd. Roger och Benita har inrättat sig i byggnaden vid Ågatan. Det tre barnen; Patrick, Roby och Jessica finns ute i världen. Ågatan 8. Arkivbild ur Carte Postale. Benita och Roger är måna om att understryka att, trots att de tidvis har bott utomlands, så är det alltjämt hemmet vid Ågatan 8 som gäller och att de är rotade i Borgå sedan år 1982. Här lämnar vi Benita och Roger Stjernvall - Gamla stans skyddsänglar. Benita Ahlnäs Benita och Roger Stjernvall i hemmets lugna vrå vid Ågatan 8. Foto: Benita Ahlnäs Källor: Ahlnäs, Benita: Petrus Nordmann 1858-1923. http://city.porvoo.fi/maakuntakirjailijat/sve Ahlnäs, Benita: Ett ton om invånarna i Gamla Borgå. Wanha Porvoo/Gamla Borgå 47/2009 Eklöf, Tom: Carte Postale. Maisemakortteja vuosisadan Porvoosta. Borgåvykort från sekelskiftet. Borgå 1989 Det gamla Borgå. Ett försvar af en gammal stads traditioner. Borgå 1898 Gamla Borgå. Helhetsplan för bebyggandet av Gamla Borgå 1972. Borgå 1972 Herranen, Merja: Sadan vuoden kuvat. Valokuvausta Porvoossa 1844-1940. Hundra år i bilder. Fotografering i Borgå 1844-1940. Borgå 1992 Mårtenson, Gunnar: Gamla gårdar i Borgå. Borgå 1946 Nordmann, P: Borgå barn och borgare. Helsingfors 1906 Strömborg, J.E.: Biografiska anteckningar om Johan Ludvig Runeberg, IV, 1837-1845. Ny upplaga utgiven av Karin Allardt. Helsingfors 1929 10 Museotorin laidalta OLOTILOJA J oitakin vuosia sitten, ennen kuin aavistinkaan, että minusta tulisi paluumuuttaja ja uusioporvoolainen, olin joulun tietämissä iltakävelyllä Porvoon vanhassa kaupungissa. Hiljaiset tunnelmalliset kadut ja kujaset, kauniisti loimottavat kynttilälyhdyt, ikkunoista valojaan vilkuttavat joulukuuset ja upeiden vanhojen kattovalaisinten loiste synnyttivät minussa auvoisan olotilan. Pian on taas valon juhla käsillä. Myös muut kuin me alueella asuvat pääsevät astumaan kuin sadun tenhomaailmaan, kun vanha kaupunki sonnustautuu vastaanottamaan joulua. Toivottavasti kävijöiden ja kulkijoiden joulunalusaikaan mahtuu kiireetöntä tunnelmointia ja savupiipuista leijuvan aitosuomalaisen puusavun nuuhkintaa. Saimme kokea huikean hellekesän. Pihapiirit ja puutarhat muuttuivat olohuoneiksi. Aika ajoin olotila oli jopa tukala. Tiedän eräidenkin vanhan kaupungin asukkaiden paenneen paahdetta pariksi viikoksi Lapin perukoille nauttimaan virkistävästä ja viileästä heräämisestä 5-asteiseen aamuilmaan! Mennyt kesä osoitti myös, että vanhan kaupungin puustoa ei pidä karsia liikaa. Puiden lehvästöt tarjoavat varjoa ja mikä parasta, puut puhdistavat ilmaa. Kesän ja syksyn mittaan kävi selväksi, miten mainiota onkaan, että meillä on vanhan sillan kupeessa alueen ikioma ”olohuone”, kellarikahvila katuterasseineen ja yläterasseineen, jossa kelpaa olla myös päivän porottaessa kuumimmillaan. Tuossa olohuoneessa on käyty eloisia ja henkeviä keskusteluja, nautittu tapaksia ja muita herkkuja ynnä siemailtu viilentäviä/lämmittäviä juomia. Tuossa olohuoneessa on myös luettu lehtiä, pelattu shakkia, ja noppapelejä lasten kanssa, rupateltu vanhojen ja uusien tuttujen kanssa ja vain oleiltu! Koiratkin on otettu iloisesti vastaan, eikä niille ole tarvinnut erikseen pyytää vesikuppia. Yhteisöllisyyttä parhaimmillaan! Erityiskiitokset vielä Raijalle ”olkkarimme”kesäkukkien vaalimisesta ja Kallelle hienoista ja kiinnostavista tarinoista pitkän elämän varrelta sekä tietysti paikan henkilökunnalle, jolta ei palveluhalu eikä hymy hyytynyt edes silloin, kun ilmastointilaitteet hajosivat ja sisätilojen lämpötila kipusi saunalukemiin! Lopuksi haluan toivottaa kaikille mukavia olotiloja ynnä kaikkiin vanhan kaupungin olohuoneisiin rentouttavia talvihetkiä ja lämmintä yhdessäoloa! Viimeistään keväällä tavataan taas ulkosalla, mm. yhteisten kevätsiivoustalkoiden merkeissä. Hulda Suulasvuo 11 Legend redan under sin livstid Frysarn lever kvar i våra minnen. Foto: Benita Ahlnäs Han var en legend redan under sin livstid. Han kallades för ”Frysarn”. Få, knappt ens hans hustru Eine, lystrade till hans riktiga namn Harry Gustafsson. ”Kioskvärksamheten upphör 29.7.2010 på grund av ägarens död.” Texten på luckan till Frysarns knackkorvskiosk vid Kyrkogatan i Borgå talade sitt tydliga språk. Lägg märke till ordet ”kioskvärksamhet”. Det handlade bokstavligen om ”värk” den sista dagen kiosken var öppen dagen innan anslaget kom upp. Kön ringlade sig lång längs Kyrkogatan. Det var som om hela stan hade varit på benen. Alla ville köpa varm korv, trots att kvicksilvret hade krupit upp till närmare 40 grader, med Frysarns världsberömda senap. Ett av bygdens original, kanske det sista, hade gått ur tiden. Sorgen och saknaden värkte djupt in i hjärterötterna. Frysarns korvkiosk var en ikon i Borgå i likhet med Frysarn själv. För några år sedan sade han att han kommer att sälja korv med hans ”världsberömda” senap tills han fyller hundra år. Förvisso hade Frysarn betjänat kunder i flera släktled rentav i sex generationer. Receptet på Frysarns senap var och är hemligt. Ursprunget daterar sig till det ryska hovet. Frysarns far, Harald Gustafsson, hade köpt receptet av en ”påsaryss” i Terijoki , med ett förflutet som chefskock vid tsarens 12 Harry ”Frysarn” Gustafsson Född 23 september 1922 i Borgå Död: 26 juli 2010 i Borgå hov, men sedermera på flykt undan Stalins välde. Priset var 10 kg karameller. Pappa Harald Gustafsson började som karamellfabrikör i Borgå och fortsatte sedan med verksamheten i Terijoki. Sonen Harry eller Frysarn började som elvaåring som hantlangare åt sin far som hade fått idén från Ryssland att etablera sig som glassförsäljare. Då Frysarn var 13 år grundade pappa Harald, år 1929, en glassfabrik i Borgå i Hopeas gård, tidigare släkten Söderströms gård, vid Nikolaigatan (numera Mannerheimgatan). Två år senare började pappa Harald också som korvförsäljare. Harry var då 11 år. Han hjälpte sin far med korvförsäljning på Borgå torg. När skoldagen började klockan 8 hade Harry stått på torget från klockan 18 till klockan två på natten. Värmen bestod av en stallykta och ett primuskök. – Det var inget pjåskande med barn på den tiden, brukade Frysarn säga. Namnet Frysarn kommer sig av att Harry brukade säga att han måste gå och frysa bland de isblock som vintertid togs upp från Borgå å för att hålla glassen kyld. Det behövdes ungefär 200-300 block is med en vikt på ca 200 kg till 300 kg per block för att hålla temperaturen på omkring minus 25 grader. När Harry eller Frysarn var 23 år dog pappa Harald. Året var 1945. Då hade han de tunga krigsåren bakom sig allt från 1941 då han var stationerad i Fjärrpatrullen vid den fjortonde divisionen. Det var ett under att han klarade sig med livet i behåll eftersom de yngsta, som Frysarn hörde till, fanns i de främsta leden som ”kanonmat”. och lyssnande på sina kunder av vilka många blev stamfåglar. Korven och senapen smakade för alla, de må sedan ha varit taxichaufförer eller poliser eller nattvandrare eller turister från när och fjärran. Efter att Valio hade lagt beslag på glassmarknaden i Borgå gick Frysarn in för att enbart sälja korv med senap. Gamla Borgåbor minns fortfarande Frysarns korvstånd vid busstationen och att han också brukade kallas för ”Korv-Gusta”. Frysarn finns inte mera i det jordiska. Men minnet av honom lever vidare. I mitten på 1960-talet inrättade sig Frysarn i sin kiosk vid Kyrkogatan i Borgå i en fastighet som han hade förvärvat sig. Frysarn korvkiosk blev med åren en institution i Borgå. Ofta fanns han själv bakom disken, småpratande Benita Ahlnäs Bibliotekarie, frilansjournalist, turistguide i Borgå och mångårig skribent i WPGB. Frysarns kännspaka korvkiosk vid Kyrkogatan har gått i graven med Frysarn. Anne Granqvists teckning i WPGB 25. I samma nummer ingår Benita Ahlnäs intervju med Frysarn. Mellangatan 13, 06100 Borgå tel. 050 593 2824 Avoinna/Öppet:1.4.-31.8. ma-su 9-17 1.9.-31.3. ti-su 10-16 13 Pekka Hornamo arkkitehti SAFA: Keskiaikainen kaupunkimalli: Vanhan Porvoon liiketoiminta sekä kauppa ja sen kehittäminen Tämä kannanotto liittyy Wanha Porvoo – Lehden viimeisissä numeroissa esitettyyn teemaan: Yhteistyö Porvoon kaupunki – Vanha Porvoo – mitä se voisikaan olla? Kun tutkitaan liiketoiminnan ja kaupan kehittymisestä Vanhassa Porvoossa viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana, voidaan sen kehityksestä todeta seuraava: Suomen Akatemian teettämässä tutkimuksessa vuonna 1980 liiketoiminnan, kaupan ja pienteollisuuden ja käsityön keskittymät olivat Joki- ja Välikatua rajaavissa kortteleissa 1401 (rantakortteli), 1403 Joki- ja Välikadun välinen kortteli 1303, 1404 Rihkamatorin äärellä sijait- seva kortteli sekä kortteli 1303 Välikadun ja Vuorikadun välissä. Yhteensä työpaikkoja em. korttelissa oli 309 kappaletta. Sitä vastoin yläkaupungissa Tuomiokirkkoa ja Kirkkotoreja ympäröivissä kortteleissa työpaikkoja oli yhteensä vain 62 kappaletta. Perinteellisesti Vanhan Porvoon kaupan sydänaluetta ovat olleet juuri Joki- ja Välikadun tienoot, kun taas yläkaupunki Tuomiokirkon ympärillä on ollut lähinnä virkamiesten ja papiston asuinaluetta poikkeuksena tietysti kauppias Solitanderin kiinteistö Kirkkotorin ja Kirkkokadun varrella. Rihkamatori 8 – Edessä on vanha rihkamapuoti. Aikoinaan J. L. Runebergin omistaman kiinteistön kadunpuolen liiketilassa on viimeksi toiminut Raittisen suutarinverstas. Kuva: Porvoon Museo, Natalia Linsén´in ottama valokuva 1800- luvun lopusta. 14 Näiltä osin perinteet ovat jatkuneet, ja työpaikkojen määrä on vain lisääntynyt Jokikadun ja Välikadun alueella. Sitä vastoin Tuomiokirkon seutu, Kirkkotorit ja yläkaupunki yleensä ovat taantuneet liike-toiminnan ja kaupan osalta. Suurin vaikutus on ollut vähittäiskaupan luonteen muuttuminen, jonka myötä Hjordis Blomqvistin Kulmakauppa ja Brage Johanssonin korttelikauppa ovat hävinneet. Tilalle on toki tullut jonkin verran uutta toimintaa mm. Hotelli & Cafe Onni, ja Pieni Suklaatehdas Kirkkotorilla sekä uutta parturikampaamo toimintaa Jokikadulla. Vanhan Kyllikki Tommisen parturiliikkeen lisäksi Kirkkotorilla vielä voi mainita Kirkkokadun ja Kirkkotorin kulmassa uuden designtuotteiden myyntiä harjoittavan Runsaat 10 vuotta Kirkkotorilla toiminut Pieni suklaatehdas – Lilla liikkeen sekä Keijo Vatkan antikvaChokladfabriken edustaa Yläkaupungin uudempaa liiketoimintaa. riaatin saman Kirkkotorin varrella, Tiskin takana myhäilee yrittäjä Peter Westerlund. Kuva: Pekka Hornamo joka liiketoiminta on valitettavasti sekin nyt juuri tätä kirjoitettaessa kaupankäynnin osalta? Voidaanko ajatella että näiltä lopetettu. Huomattavin lisäys on havaittavissa lähinnä osin voitaisiin puhaltaa samaan hiileen? Entä voidaanko Joki- ja Väli-katujen alueilla on ollut kahviloiden, ravinsuurempi Kirkkotori Tuomiokirkon pohjoispuolella ottaa toloiden, ruokapaikkojen, hotellitoiminnan sekä yleensä liiketoiminnan käyttöön ainakin osalla viikkoa? Vertaa turisti-toimintaa palvelevien yksiköiden osalta. Yläkauaikaisemmat hevosmarkkinat, jolloin toritoiminta voisi pungissa toimintansa 1977-78 aloittanut Ravintola Wanlaajeta osaviikkoisesti tälle alueelle Tuomiokirkon pysäha Laamanni edustaa täällä kaupunginosan vanhempaa köintitarpeita unohtamatta? Yläkaupunki ehkä tarvitsisi liiketoimintaa. uutta ilmettä toimintaansa? Yläkaupungin liiketoiminta on haitannut ja hidastanut Pienteollisuus- ja käsityötoiminta on ominta Vanhaa sopivien liiketilojen puuttuminen. Aikojen alusta Vanhan Porvoota. Tämä toiminta on ollut vähäistä alueella Porvoon kaupunkirakenteessa ei rakennuksiin ole menty vaikka se voisi tukea myös turistitoimintaa köyhdyttäsisään kadunpuolelta vaan perinteisesti pihan puolelta. mättä Vanhan Porvoon resursseja! Alueella voisi kehittää Kertaustyylien aikaan tapahtui vanhan Porvoon rakenrakentamisen kurssitustoimintaa sekä muuta koulutusnuskannassa huomattava muutos, jolloin sisäänkäyntejä ta, joka soveltuisi Vanhaan Porvooseen (korjausrakenempireaikaan ja sen jälkeen aina vuosisadan vaiheen taminen, restaurointi, huonekaluentisöinti). Aurumin tienoille alettiin tehdä muutostöiden yhteydessä myös kultasepänpaja sekä Porvoon Restaurointikeskus ovat kadun puolelta. Ikkunapinta-aloja alettiin myös tällöin ainoa toimivat suuremmat yksiköt alueella. Mikä on suurentaa. Aikaisemmin tonteille käytiin ajoporttien Porvoon pienteollisuus- ja käsityöyhdistyksen tilanne kautta, joka suoraan aitarakenteesta tai sitten kaksikertällä hetkellä, ei ole tiedossani? Vanhaa käsityöläisperinroksisiin rakennuksiin muodostettujen ajoporttien kautta. nettä edustava Raittisen suutarinverstaskin on siirtynyt Yläkaupungissa näitä liiketoimintatiloja on muodostettu nk. kantakaupungin puolelle. Legendaarinen kauppias aikojen saatossa vähemmin, ja lähinnä juuri Kirkkokadun Ralph Flodman´in vuonna 1897 perustettu Borgå Jernja Kirkkotorien varteen. handel lopetti toimintansa jo vuonna 1996 omistajansa kuoltua. Onneksi Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö Jatkossa voisi liiketoiminnan ja kaupan osalta sai pelastettua ko. irtaimiston Salvukseen Porvoon Vantehdä seuraavia kysymyksiä: halle rautatie-asemalle, jossa liiketoiminta kyseisen irtaimiston ympärillä hoitaa tänään rautakauppias Teemu Yksipuolistuuko ja köyhtyykö liiketoiminta, yritystoiminTukiainen. ta sekä kauppa Vanhassa Porvoossa turismin asettamien tarpeiden ja vaatimusten mukaiseksi? Edellä lausuttuun viitaten yritystoimintaa voisi myös kehittää tässä samassa yhteydessä toimivaksi kokonaiMiten voidaan saada koko liiketoiminta sille raiteelle, suudeksi kauppiasyhdistyksen ja toriyhdistyksen kanssa ettei nk. ”reviiritaisteluja” tarvitsisi käydä esim. siten, että mukaan saataisiin myös pienteollisuus- ja Joki- ja Välikadun kauppiastoiminnan, ja lähinnä keskäsityötoiminta Vanhan Porvoon kehitystyöhön. kiaikaiseen toritoimintaan rinnastettavan museotorin 15 Nyt voidaan kysyä: Mitä merkitsee liiketoiminnan ja kaupan lisääntyminen Vanhassa Porvoossa julkisen ilmeen, kaupunki-kuvan, turismin ja yksittäisen asukkaan kannalta? Kuinka pitkälle liiketoimintaa voidaan kehittää, vaarantamatta Vanhan Porvoon aitoa henkeä, ja sen rauhallista, kiireetöntä ilmettä asukkaan kannalta? Luulen, että tässä piilee yksi hyvä suunta kehittää Vanhaa Porvoota, ja sen elävää kaupunkikokonaisuutta menettämättä kaupunginosan vanhoja traditioita ja vuosisataisia perinteitä. Keskiaikainen ajatuskantahan oli koota asuin- ja liiketoiminta, verstastoiminta samalle tontille yritystoimintaa harjoittavan kauppiaan, käsityöläisen asumisen äärelle. Vanhan Porvoon suojeluasemakaavassa jo vuodelta 1974 tämä on kiitettävästi toteutettu sallimalla asuintonteilla liiketoimintaa kaupunginosan eri alueiden tarpeiden mukaisesti laskettuna 45 – 75% tontin kokonaisrakennusoikeudesta. Näin on vanhaa käytäntöä seurattu noudattaen keskiaikaista kaupunkimallin, olemuksen henkeä. Keskiaikainen liiketoimintamalli helpotti samassa kiinteistössä myös jokapäiväistä käytännön asioiden järjestelyjä omassa kiinteistössä, ja pihapiirissä: Samalla se loi yhteenkuuluvaisuuden tunteen kaikkien kaupunginosan asukkaiden kesken. Tämä tunne on mielestäni tänään kovasti kadoksissa. Keskinäinen kanssakäyminen ja naapurin liiketoiminnan tukeminen on myös ajan hengen mukaisesti vähitellen hiipunut. Takavuosina naapuri pistäytyi talossa pyytämättä, ja hänet otettiin vastaan ystävällisesti tarjoamalla vieraalle mitä talossa kulloinkin oli saatavilla. Tähän naapuri tyytyi nurkumatta isäntäväen pyrkiessä kestitsemään vierastaan parhaan kykynsä mukaisesti, usein kovastikin vaatimattomasti. Tämä ajankuva on tietysti mennyttä, mutta voitaisiinko Vanhassa Porvoossa palata jossain muodossa tämänlaatuiseen toimintaan sekä nostaa elämisen tasoa, laatua vanhoja asumisen, kaupan ja käsityöläisyyden perinteitä vaalien? Siihen tarjoaa Vanhan Kaupungin miljöö-, sen ympäristö ja sisäinen olemus kaikki mahdollisuudet, jos vain osaamme ja haluamme niitä käyttää. Nyt olisi aika ryhtyä tositoimiin näiden asioiden tiimoilta! Näin ollen tiiviimpi yhteistyö Porvoon kaupungin, Vanhan Porvoon Asukasyhdistyksen, Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiön sekä liiketoimintaa liittyvien eri tahojen sekä käsityöläisten kanssa tulisi aikaansaada pysyväksi vuorovaikutukseksi ainutlaatuisen ja omaleimaisen kaupunginosamme tulevaisuuden ja sen kehittämisen hyväksi. Borgå Jernhandel Jokikadulla ennen sen siirtämistä 5.5.1996 Salvukseen Porvoo Rautatieasemalle. Kuva: Pekka Hornamo 16 Palokunnantalolla, Kirkkokatu 2, 11.-12.12.2010, klo. 10-15. på Brandkårshuset, Kyrkogatan 2, 11.-12.12.2010, kl. 10-15. 17 Itäinen Pitkäkatu 8 Historiaa ja remontin vaiheet M eidän – Ulla ja Tane Rajakangas – haltuumme Itäinen Pitkäkatu 8 tuli v. 1976. Huomasin työmatkalla Hesaria lukiessani pikkuisen myyntiilmoituksen ja samana iltana ajoimme Porvooseen. Pienen etsiskelyn jälkeen talo löytyikin. Totesimme, että onpa kivan näköinen, niin kuin ympäristökin (pihaan tai sisään emme päässeet). Niin paljon kuitenkin näimme, että töitä kyllä riittää, jos tähän muutamme... Muutama viikko kaupanhierontaa ja talo, yhteensä neljä huonetta ja neljä keittiötä, oli meidän kaikkine vuokralaisineen! Ns. ylätalossa (huone, keittiö ja veranta) asui leskimies Väiski, joka lupasi muuttaa saman tien. Alatalon alakerrassa asui toinen Väiski vaimoineen, yläkerrassa Edit-rouva. Hänkin kertoi olevansa muuttopuuhissa. Päästäksemme muuttamaan suoritimme ylätalossa pieniä kunnostushommia ja sitten muutimme – kaksi aikuista, kolmivuotias Susanna ja puolitoistavuotias Johanna 50 neliön yksiöön! Koska me asuimme ylätalossa, oli luonnollista lähteä korjaamaan ensin alataloa. Sen perusrakenne oli sellainen, että alakerrassa oli n. 12 neliön huone ja samankokoinen keittiö, sekä pieni kylmä veranta. Huonekorkeus oli 175180cm! Yläkerrassa samankokoiset, myös matalat huone ja keittiö, sekä pieni kylmä varasto, huoneiden väliseen kylmään eteiseen nousivat portaat suoraan ulkoa. Mutta uskokaa tai älkää; lämmityssysteemi oli tosi upea! Alakerran huoneen nurkassa oli Högforsin keskuslämmityspannu, joka toimi valopetrolilla. Petrolisäiliö (20l) oli eteisen seinällä. Petrolia säilytettiin ulkona 200 litran tynnyrissä, josta pikkusäiliö täytettiin kerran- pari viikossa. Huoneissa oli sitten tavalliset keskuslämmityspatterit. Asuminen oli tietysti hieman soveltamiskykyä vaativaa. Lämmitykseen, valaistukseen, pesukoneeseen ym. oli sähköä käytettävissä parin pienen sulakkeen verran. Kylmä vesi sentään tuli ja meni. Vesi, samoin kuin keittiön liesikin, saatiin lämpenemään kaasulla. Puusee oli ulkona liiterin takana, kolmipaikkainen, joista yksi paikka jopa väliseinällä erotettu ja sanomalehdillä tapiseerattu! Purkutöiden edetessä huomattiin, että talo oli rakennettu kahdesta eri hirsikehikosta, jotka oli purettu ilmeisesti jostain muualta (ehkä ulkorakennuksista) ja liitetty toisiinsa paksuilla sekä sahatuilla että veistetyillä lankuilla. Yläkerran seinähirrestä löytyi vuosiluku 1753, joka lienee alkuperäisen hirsikehikon rakennusvuosi. Tälle paikalle kehikot on siirretty ja rakennettu yhteen vuonna 1828 (valkoinen kirja v. 1972). Todettiin myös, että rakennuksessa on ollut kaksi savupiippua, joka ilmenee vanhoista valokuvistakin. Jokaisessa huoneessa on ollut tulisija, todennäköisesti puuhella. Elämä kulki omaa kulkuaan, samoin peruskorjauksen suunnittelu. Mukaan siihen tuli Hornamon Pekka, silloinen Vanhan kaupungin säätiön neuvonta-arkkitehti. Yksi suunnittelun pääajatuksista oli saada nämä kaksi erillistä taloa yhdistettyä. Se vaatisi välissä olevan saunaosan purkamista, yhdysosan uudisrakentamista, alatalon ala- ja yläkerran yhdistämistä ym. ym. ym. Suunnitelmia hiottiin lähes kaksi vuotta. Sinä aikana alatalo tyhjeni vuokralaisista, viimeisenä alakerran Väiski, joka pääsi kaupungin asuntoon, hänen vaimonsa ehti kuolla sitä ennen. 18 Remontti alkoi keväällä 1978 purkuhommilla. Välikattojen purku – koska haluttiin saada vähän lisää huonekorkeutta – oli ihanan kamalaa... Savea, hiekkaa, sammalta, sahanpurua. eikä enempää kuin pari tyhjää pirtukanisteria! Purkamisen jälkeen alkoi kokoaminen. Yläkerran katto nostettiin sisällä niin ylös kuin mahdollista, alakerrankin kattoa nostettiin parikymmentä senttiä. Talossa oli tehty remonttia 1950-luvulla, päätellen fylleinä olleista sanomalehdistä. Siinä yhteydessä oli ilmeisesti hävinnyt paljon vanhaa materiaalia, lattiat olivat sahalautaa korkkimattojen alla jne., jotenka vanhaa materiaalia riitti vain alakerran sisäkattoihin. Seinät koolattiin ja lämpöeristettiin, verannalle saatiin sopimaan ala- ja yläkertaan saniteettitilat. Kierreportaat yläkertaan mahtuivat nipin napin eteistilaan. Töitä teimme enimmäkseen omin voimin, alkuvaiheessa oli vanhan kansan timpuri Gösta viikonloppu- ja iltaapulaisena. Naapurikauppias Brage kävi myös silloin tällöin talkoissa. Gösta timpuroi raput yläkertaan ja ilmoitti sitten, että ”yksi askelma vähän narisee, mutta täytyyhän emännän tietää, milloin isäntä tulee kotiin!”. Sähköasennukset tietenkin jouduttiin uusimaan, samoin vesi- ja viemärisysteemit (sähkösuunnitelmat ja asennukset olivat Mikrokulman Petski Fredrikssonin ensimmäiset, vedet ja viemärit asensi Totte Andersson). Viemäritöiden yhteydessä jouduttiin kadulla hieman räjäyttämään kalliota. Ulla muistaa aina sen, kun räjäyttäjä antoi hänelle paperilapun, jossa luki: ”dynamiittia ja nalleja” - käypä tyttö hakemassa Karlssonilta... Ensimmäisenä valmistui yläkerran WC ja ikimuistoinen oli juhlahetki kun wc-pytty ensi kerran huuhdeltiin... Toinen alakerran huone sisustettiin väliaikaiseksi keittiöksi ja onnesta litteinä muutettiin juhlallisin menoin ylätalosta alataloon alkukesällä 1979. Mutta työt eivät loppuneet. Seuraava kohde oli saunaosasto talojen välissä. Siellä oli eteinen (”pukuhuone”), isohko sauna, sekä saunan ja ylätalon välissä pieni palokaappi (romuvarasto). Sauna oli meidän taloon tullessamme enemmänkin pesutupa kuin sauna. Se oli palvellut lähiympäristön pesutupana ties kuinka kauan. Kiuas oli pelkkä ruostunut peltitynnyri, seinustalla kylpyamme korokkeella pyykin pesua varten, muuripata sentään oli suht' koht' ehjä. Pesutuvan tarve oli ilmeisen huutava, talomme oli yksi niistä harvoista, joissa oli vesi ja viemäri. Teimme siellä pikku remontin heti talon ostettuamme. Saunan purkaminen oli hieman työläs toimenpide, niin paljon oli kerrostumia alkuperäisen hirsikehikon sekä ulko- että sisäpuolella. Kun saatiin sisimmät osat esiin, löytyi alunperin vanhan aitan mallinen läpilahonnut hirsikehikko. Erään seinän sisällä oli suurin ikinä näkemäni kimalaispesä. Taas oli peräkärrylle käyttöä kun purkujätteet vietiin kaatopaikalle. Onneksi siihen aikaan ei ollut jätemaksuja! Sitten taas rakennettiin, vaihteeksi uutta. Kun peruskuoppa oli kaivettu, ohikulkijat kysyivät, että mitäs siihen nyt tulee? Vastasimme, että uima-allashan se siihen... No, keittiöhän siihen pikkuhiljaa rakentui, oviaukot avattiin sekä ylä- että alataloon. Keittiön ja ylätalon väliin tuli eteisosa, josta uloskäynti pihalle. Pieniä hankaluuksia tuottivat huonetilojen korkeuserot. Ylätalon lattia on alatalon lattioita 170cm ylempänä, keittiön lattia siinä puolivälissä. Uusi keittiö otettiin käyttöön keväällä 1981. Yhtaikaa keittiön rakentamisen kanssa aloitettiin vähitellen ylätalon pähkäily. Ylätalo oli – kuten saunakin – rakennettu vuonna 1820. Se oli yksikerroksinen, huonekorkeus n. 200cm, vintillä oli melkein seisomakorkeus keskellä. Pihan puolella oli kylmä veranta (n. 7-8 neliötä). Remontti aloitettiin sieltä, koska sauna pesutiloineen oli tulossa sinne. Veranta oli lautarakenteinen, melko huonoilla perustuksilla, joten se oli melkein kokonaan purettava. Ulkolaudoitus voitiin käyttää uudelleen. Tilaan saatiin sopimaan sähkösauna, pesuhuone, wc ja pieni eteinen. Kakluunia purkamassa Hattulan sahan konttorissa kesällä -79. Totiset apulaiset Susanna ja Johanna. Talon sisätilat täytyi korjata kerta kaikkiaan perusteellisesti. Välikatto oli pahasti notkolla ja vintillä tuettu savupiipun varaan. Purku oli taas tuttua puuhaa; savea, sammalta ja sahanpurua ikkunasta peräkärryyn ja kaatopaikalle. Tilalle uudet kattopalkit, mutta leveät kattolaudat voitiin käyttää uudelleen. Lattiat, myöskin sahalautaa jossa korkkimatto päällä – purettiin. Lattioiden alusta oli lähes täynnä purettua tiilimurskaa ym. rojua. Taas tuli 19 vät e K 0 8 19 Vanhan saunan lähtölaskenta alkanut kevät -80. asiaa kaatopaikalle. Lattian alla oli myös pieni kellari, sen hirsiseinät tietenkin lahonneet, mutta muurattiin uudelleen. Uudet lattiapalkit, lämpöeristeet ja mäntylautalattiat. Uusi huonekorkeus n. 220cm. Seinärakenteista todettiin, että ikkunoiden alapuoliset osat on aikanaan tehty uusista hirsistä mutta yläosat puretuista. Olimme jo aiemmin purkaneet Hornhattulasta Tampellan sahan pääkonttorista nätin kaakeliuunin. Se odotti liiterissä numeroituna ja valokuvattuna uutta tulemistaan. Vanha savupiippu purettiin ja siirrettiin pihanpuoleiselle seinälle ja sen viereen nousi purettu kaakeliuuni. Löysimme eläkeläismuurarin, jonka nimen valitettavasti olemme unohtaneet. Hän muurasi uunin ja uuden savupiipun muutamassa päivässä, itse toimimme hanslankareina. Teimme Gäddragista kaivetusta savesta laastin, jota tarvittiin uunin muuraukseen. Koko remontti tuli valmiiksi niin, että lopputarkastus oli helmikuussa 1983. Ainoa huomautus tuli alatalon portaikosta. Kaide puuttui – ja puuttuu muuten vieläkin. Talon ulkonäkö muuttui jonkin verran, talo oli alunperin kokonaan keltaiseksi maalattu, väliosa ilman katuikkunoita. Nythän ylä- ja alatalo ovat vihreät ja väliosa, jossa on kaksi ikkunaa, on punainen. Katot olivat sekä peltiä että huopaa, ne jouduttiin uusimaan. Nyt ne ovat kaikki mustaksi maalattua peltiä. Portti ja aidat uusittiin ja historialliset puuceet jouduttiin purkamaan, koska asemakaavan mukaan niiden alla oleva tontinosa piti liittää naapuritonttiin. Talon aiempaa historiaa Tonttia (vanhan merkinnän mukaan tontti n:o 53 1 Korttelissa) ei ollut vielä Giörgesin vuoden 1726 kartalla mutta v. 1792 Hedengransin kartalta se löytyy. Ensimmäinen tunnettu omistaja oli kellonsoittaja Thomas Monberg (v. 1753). 1700-luvun rakennuksista ei ole löytynyt tietoja. Gardbergin kirjassa Gamla staden i Borgå verrataan talomme 2-kerroksista osaa vastaavaan Issakaisten talon (Itäinen Pitkäkatu 1) 2-kerroksiseen osaan, erona se, että talomme on kaikin puolin pienempi, mutta perusrakenne on sama. Talossamme asui kirjan mukaan 1800-luvulla etupäässä sotilaita, ajomiehiä ja palovahteja. Ylätalon uudet, vähän tukevammat kattopalkit v.-82. 20 10 0 i2 v Tal Lopputulos ei ole hullumman näköinen, ainakaan meidän mielestämme! Kuka tai ketkä sitten ovat rakentaneet nämä talot? Siihen kysymykseen ei meillä ole vastausta. Kyseessä voi olla tarinan merimies tai laivuri, mutta ehkä todennäköisemmin kuitenkin kirkon palvelija; kellonsoittaja, suntio, haudankaivaja. Tai timpuri, joka on ensin rakentanut ylätalon itselleen ja sitten alatalon voidakseen leivän laventamiseksi pitää vuokralaisia. Juuri nämä tienoot ”på berget”ovat olleet vähävaraisemman väen asuma-aluetta. Todennäköisesti koko tämän ”taloyhtiön” olemassaoloajan omistaja tai päävuokralainen on asunut ylätalossa ja alatalossa vuokralaisia. Muuttomme jälkeen 1970-80-luvuilla vanhempia ihmisiä poikkesi silloin tällöin kertomassa, että he olivat asuneet tässä talossa tai naapurissa. Erään kertomuksen mukaan alatalossa on asunut jokaisessa huoneessa eri perhe tai pariskunta. Eräskin vanha nainen oli elänyt toistakymmentä vuotta vuoteen omana alakerran toisessa huoneessa. Hyvin vanha miespuolinen ohikulkija kertoi pikkupoikana nähneensä aidanraosta talossa asuneen opettajaneidin hautaavan vastasyntynyttä lastaan pihalle. Liekö sitten tarua vai totta.. Piha on ollut hyötykäytössä, muuttaessamme pihassa oli useita marjapensaita, kaksi Vanhojen takonaulojen putsausta v. -82. 21 isoa omenapuuta ja pieni perunamaa. Omenapuut ja pari marjapensasta kasvavat edelleen pihassa. Tontin pohjoisreunalla on syreeniaita. Erään vanhuksen kertoman mukaan ylätalossa olisi toiminut Porvoon ensimmäinen osuuskauppa. Kauppa siinä varmasti ollut, remontin yhteydessä löytyi talon pohjoispäädystä entinen ulko-ovi ja sen vierestä ikkuna, joka olisi hyvin voinut toimia näyteikkunana. Sitä, että siinä olisi tosiaan ollut osuuskauppa, emme ole pystyneet selvittämään. Muuttaessamme v. 1976, oli vielä käytössä ns. Talonkirja, johon merkittiin kaikki taloon tai talosta pois muuttaneet asukkaat. Kirjasta löytyy kaikki asukkaat 1940-luvulta lähtien ja muutama jo 30-luvulta. Enimmäkseen asukkaat ovat olleet eri alojen työläisiä tai eläkeläisiä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta asumisajat ovat olleet aika lyhyitä, 1-5 vuoden mittaisia. Vuonna 1932 taloon muuttanut leskirouva Vilhelmiina Carlotta kuoli 1948 ja ehti siis asua talossa yhteensä 16 vuotta, muuttomme jälkeen lähtenyt Edit asui alatalossa 17 vuotta. Talonkirja piti käydä leimauttamassa henkikirjoittajalla aina tammikuussa vuoteen 1988 saakka. Kaksikymmentäkaksi vuotta on siitä vierähtänyt. Talonkirjaa emme enää käy leimaamassa mutta tässä me kaksi kolmekymmentäneljä vuotta sitten taloon muuttanutta edelleen remonttia teemme, joka syksy pudonneitten lehtien paljoutta manailemme, joka talvi lunta lapioimme. Vuodet jo harteilla painavat mutta poismuutto tästä pitkälti omin käsin rakennetusta kodista ja tästä ympäristöstä? Ei vielä, ehkä sitten - joskus... Teksti ja kuvat: Tane ja Ulla Rajakangas Lähteet: Gardberg, C. J. 2000: Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer intill mitten av 1800-talet. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland nr 625. Helsingfors. Launos, Aarne et al. 1972. Vanha Porvoo: Vanhan Porvoon rakentamista ohjaava kokonaissuunnitelma 1972. Porvoon kaupunki, Porvoo. Panelius Olav. 1983. Gårdar och gårdsägare i Borgå på 1600- och 1700-talen. Folklivsstudier XV. SLS i Finland nr 510. Helsingfors. Talonkirja, Itäinen Pitkäkatu 8. KUTSU ASUKASYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN VUOSIKOKOUKSEEN Vuosikokous pidetään 3.3.2011 Rakuunarykmentin tiloissa Jokikatu 24:ssä. Tilaisuus alkaa klo 18:00. Kokouksessa käsitellään vuoden 2010 tulosta, 2010 aikana järjestettyjä tapahtumia sekä suunnitelmaa vuodelle 2011. Hallitus toivoo runsaslukuista ja aktiivista joukkoa paikalle. Toivomme tilaisuuteen rakentavaa keskustelua, palautetta, kehitysehdotuksia ja kysymyksiä. Tervetuloa, Jocke Silberstein Puheenjohtaja INBJUDAN TILL INVÅNARFÖRENINGENS ÅRSMÖTE Årsmötet hålls i Dragonregementets utrymmen, Ågatan 24 den 3.3.2011. Mötet börjar kl. 18:00. På mötet kommer vi att behandla resultatet för året 2010 samt evenemang som ordnats. Vi berättar om våra planer för år 2011. Styrelsen önskar livligt deltagande. Vi hoppas ni kommer med mycket idéer om föreningens utveckling, respons och frågor. Välkommen, Jocke Silberstein Ordförande 22 In memoriam Carl JacobGardberg 1926-2010 Minnet av Carl Jacob Gardberg lever kvar i Gamla stan Minnet av förra statsarkeologen, FD Carl Jacob Gardberg lever kvar i Borgå. Ofta har han föreläst om Gamla stan för olika grupper. Jag minns honom som föreläsare från en av de tidigaste guideutbildningarna i Borgå i mitten av 1960-talet. Som ung student deltog Gardberg 1947-48, anställd av Nationalmuséet, i ett utredningsarbete angående bebyggelsen i Gamla stan i Borgå. Resultatet blev hans pro graduavhandling, år 1950, med titeln Stadsplan och byggnadsskick i Borgå intill år 1834. Femtio år senare utgav han en kompletterad utgåva Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer. År 1996 utkom hans Borgå stads historia under medeltiden. Carl Jacob Gardberg kom gärna till Borgå för att dela med sig av sin sakkunskap. Han var en flitigt anlitad föreläsare vid Litteraturkretsen vid Borgå medborgarinstitut. År 2004 berättade han om De dödas boningar med undertiteln Lutherska begravningsplatser, kyrkogårdar och gravar i Finland. I samband med detta tangerade han Näsebackens begravningsplats i Borgå. En vecka innan hade han belönats med det prestigefyllda Tollanderska priset för sitt ”högklassiga och imposanta” författarskap. I Vem och vad av år 2004 uppger Gardberg ”gamla hus och smala vägar” som sina särintressen. Bägge företeelserna har han rikligt dokumenterat. På frågan om intresset för smala vägar svarade Gardberg att de smala vägarna är intressanta. – Över dem susar historiens vingslag. Carl Jacob Gardberg avled i maj 2010 i Helsingfors. Benita Ahlnäs . Carl Jacob Gardberg med sin första bok Stadsplan och byggnadsskick i Borgå från år 1950. Bilden är från år 2007. Foto: Benita Ahlnäs 23 Vanha Porvoo Säätiö Lainaa ja tukea kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnossapitoon Kysy lisää Aktian Porvoon konttorista! Fråga mera i Aktias Borgå kontor! Tervetuloa – Välkommen Stiftelsen Gamla Borgå Lån och stöd för underhåll av kulturhistoriskt värdefulla byggnader 24 Mannerheiminkatu 9-11 Mannerheimgatan Porvoo 06100 Borgå � 010 247 5700 Tätä mainosta vastaan tarjoamme Kaksi glögiä yhden hinnalla TAXI 0400TAXI 213 109 TAXI 0400 213 109 www.gustafsonstaxi.fi 0400 213 109 www.gustafsonstaxi.fi www.gustafsonstaxi.fi BAR & CAFE Porvoon Paahtimo Mannerheiminkatu 2 PORVOO Puh. (019) 617 040 www.porvoonpaahtimo.fi Olemme auki aamusta iltaan TERVETULOA! BUSS 0500BUSS 718 355 BUSS 0500 718 355 www.gustafsonstaxi.fi 0500 718 355 www.gustafsonstaxi.fi www.gustafsonstaxi.fi 25 Asukaskysely 2010 Hallitus päätti tehdä pienimuotoisen kyselyn alueen asukkaiden keskuudessa. Tavoitteenamme oli ensinnäkin aktivoida asukkaita, saada arvokasta tietoa ja mielipiteitä yhdistyksestä, kuinka hyvin yhdistys ylipäätään tunnetaan ja mitä sen toiminnasta tiedetään. Tarkoitus ei missään vaiheessa ollut edes yrittää saada aikaan tai tehdä tieteellistä tutkimusta. Me onnistuimme tavoitteessamme mielestäni enemmän kuin hyvin. Kyselyitä jaettiin jokaiseen talouteen, eli runsaat 300 kappaletta. Saimme yhteensä muhkeat 58 vastausta. Ohessa lyhyesti kyselyn johtopäätöksiä. 1. Onko asukasyhdistyksen toiminta sinulle tuttua? 1. Onko asukasyhdistyksen toiminta sinulle tuttua? 2. Onko asukasyhdistyksen lehti sinulle tuttu? kyllä 86,2% 50 ei 13,8% 8 2. Onko asukasyhdistyksen lehti sinulle tuttu? kyllä 98,3% 57 ei 1,7% 1 3. Mistä aiheesta haluaisit lehteen jutun? Tähän kysymykseen tuli lukuisia ideoita ja kommentteja. Pääsääntöisesti lehteä pidettiin hyvänä sellaisenaan kuin se nyt on. Kolme asiaa nousivat kuitenkin selvästi esille, jotka on syytä mainita. 3. Oletko tutustunut yhdistyksen internet-sivuihin www.vanhaporvoo.org? 1. Alueen historiaa 2. Talojen historiaa – vanhat asukkaat, remontit ja kasvillisuus 3. Alueen henkilöiden haastatteluja 4. Oletko tutustunut yhdistyksen internet-sivuihin www.vanhaporvoo.org? kyllä en 51,7% 30 4. Ovatko yhdistyksen sähköpostiosoitteet sinulle 48,3%28 tuttuja? 5. Ovatko yhdistyksen sähköpostiosoitteet sinulle tuttuja? kyllä 36,2%21 ei 63,8% 37 6. Oletko ottanut osaa tai tutustunut yhdistyksen järjestämiin tapahtumiin? Voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon Tähän kysymykseen tuli upean tasainen jakauma. Se kertoo siitä, että asukkaat ottavat osaa useampaan kuin yhteen tai kahteen tapahtumaan. Kolme selvästi toivotuinta tapahtumaa ovat kuitenkin listattu erikseen. 1. Avoimet Portit -tapahtuma 2. Kirpputoritapahtuma 3. Syysmarkkinat 7. Mitä seuraavista asioista haluaisit yhdistyksen järjestävän (voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon) Myös tähän kysymykseen oltiin vastattu tasaisesti. Kolme selvästi toivotuinta tapahtumaa olivat 1. Asukas- / teemailta 2. Syysmarkkinat 3. Joulumarkkinat 26 Lähes yhtä toivottuja olivat kuitenkin avoimet portit –tapahtuma, kirpputoritapahtuma, iltamat sekä vierailut alueen tai muun paikkakunnan museoihin tai mielenkiintoisiin kohteisiin. 8. Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan yhdistyksen toimintaan? (Voit merkitä rastilla useamman vaihtoehdon) Olemme saaneet rakentavaa palautetta tähän kysymykseen liittyen. Kysymys on ehkä meille suomalaisille hieman liian hankala vastattavaksi. Olemme kuitenkin kiitollisia kaikille, jotka ovat osoittaneet mielenkiintoaan ja halukkuuttaan osallistua yhdistyksen toimintaan. Tulemme olemaan kaikkiin yhteydessä nyt kun kysely on julkistettu. Hallitukseen 1 hlö Lehden tekoon 3 hlöä Tapahtumien järjestämiseen 5 hlöä Luennoimaan asukaspäiville 3 hlöä 9. Miten kehittäisit yhdistyksen toimintaa, kirjoita vapaasti: Tähän kysymykseen saimme runsaasti ehdotuksia. Ilahduttavasti lähes kaikki olivat erilaisia ja rakentavia ajatuksia. Yhdistykseltä toivottiin: paneutumista liikenteeseen ja pysäköintiin, siivoustalkoisiin ja jätelava-asioihin, keskittymistä todellisiin asioihin, jäsentiedotusta keväisin ja syksyisin, ajankohtaista tietoa vanhan kaupungin kehityssuunnitelmista ja kunnostustarpeista. Lisäksi oli myös ristiriitaista palautetta. Hallitukselta toivottiin joko enemmän toimintaa ja tapahtumia asukkaita varten tai vähemmän toimintaa ja tapahtumia asukkaita varten. Tämä kuvastaa hyvin, miksi yhdistyksen hallituksen toiminta voi joskus olla vähän haastavaa. 10.Terveisesi hallitukselle Hallitus sai kaikilta pelkkää kiitosta. Myös muutamia ehdotuksia ja pyyntöjä esimerkiksi museotorin toritoiminnan, läpikulkuliikenteen, korjausrakentamisen ja kansallisen kaupunkipuiston osalta esitettiin. Kiitos niistä. Saimme hyviä vastauksia, ehdotuksia ja palautetta. Kiitos todella paljon kaikille kyselyyn vastanneille. Kysely vahvisti hallituksen näkemystä siitä, mihin meidän tulisi keskittyä tulevaisuudessa. Yritämme luonnollisesti ottaa kantaa ja tehdä asioille sen minkä näillä resursseilla pystymme. Olkaa ihmeessä yhteydessä hallitukseen, mikäli teille tulee mieleen kehitysideoita tai haluaisitte hallituksen pureutuvan johonkin muuhun asiaan, jota nyt ei olla käsitelty. Ja lopuksi kaikkein tärkein asia. Lupasimme arpoa kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken herkkukorin. Onnetar suosi herra Tapio Hedmania Sillanmäki 10:stä. Onnea Tapiolle. Hallituksen puolesta kiitos vielä kerran kaikille vastanneille. Terveisin, Hallitus Tule Porvoon K-citymarketiin. Meiltä saat kaikki joulupöydän herkut erilaisista kinkuista kalkkunoihin, erikoispateita unohtamatta. Kalaosastolta löydät mädit, lohet, savukalat, silakka- ja silliherkut joulun kalapöytään. Talo on joulua tulvillaan! Kom till Borgå K-citymarket. Vi har julbordets alla delikatesser, från skinkor och kalkoner till specialpatéer. På vår fiskavdelning har vi rom, lax, rökt fisk, strömmings- och silldelikatesser - allt du behöver till fiskbordet. Huset är fyllt av jul! PORVOO Kauppias/Köpman Kimmo Sivonen, puh. 020 740 6410 Runeberginkatu 33, puh. 020 740 6400 Aukioloajat: MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–21 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,28 snt/puh + 7 snt/min (sis. alv. 23%) matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. (sis. alv. 23%) 27 Tikuista asiaa – ja vähän jätelavoistakin Aikojen alussa oli aktiivinen hallitus, joka sai jätelavat kaupungilta vastapalveluksi siitä, että yhdistys järjesti pihatalkoot. Pihatalkoisiin osallistui yhtä lailla aktiivisesti suuri osa alueemme asukkaista. Talkoiden tarkoituksena oli siistiä kadut ja puistot ja siinä samalla vähän omia pihoja. Aikaa on kulunut. Talkoita ei enää olla pidetty, mutta kaupunki on silti ystävällisesti antanut meille lavat joka vuosi käyttöömme. Asukkaat ovat sillä välin hieman lipsuneet katujen siistimisestä, jopa niinkin paljon, että viime vuosina lavoilta on löydetty polkupyöriä, silitysrautoja ja muuta ”haravointijätettä”. Saamme varmasti jatkossakin kolme jätelavaa käyttöömme kerran vuodessa, mutta viime kädessä vastuu haravointijätteistä on tietenkin asukkaalla itsellään. Yritämme toki auttaa, mutta yhdistys ei voi kantaa vastuuta tässä asiassa. Haluamme vielä muistuttaa siitä, että haravoin- tijätteen vieminen kaatopaikalle on yksityistalouksille täysin ilmaista. Samoin ovat ilmaisia myös polkupyörät, kodinkoneet, maalipurkit, lasit tai akut, kunhan ne toimitetaan erikseen. Tiedämme varsin hyvin myös sen, että kaikilla ei ole peräkärryä tai autoa käytössään. Mutta mihin on jäänyt vanha kunnon naapurihenki, muiden auttaminen, yhdessä tekeminen ja yhteistyö? Jos ei naapurissakaan ole peräkärryä, niin tilatkaa naapuruston kanssa yhdessä jätelava. Lavan kustannus ei ole yhdessä maksettuna montaakaan kymppiä sisältäen jätemaksun, sillä muistakaa, haravointijäte on ilmaista niin kauan, kun sinne ei laita niitä jätesäkkejä tai romurautaa mukaan. Olemme liittäneet mukaan viralliset ja lain mukaiset ohjeet kiinteistönomistajan ja kaupungin vastuista katuosuuden kunnossapidon osalta. Toivottavasti tästä on näin talven kynnyksellä apua. Terveisin, Hallitus Kansikuvataiteilija: Elina Sorainen, keraamikko. Elina Sorainen on vuonna 2006 taiteen tohtoriksi valmistunut keraamikko. Hänen tuotantonsa on varsin laajaa, joukkoon kuuluu sekä taide- että käyttöesineitä. Käyttöesineitä ovat esimerkiksi ruoka-astiat, mm. kauniit teekannut, pikarit, astiastot ja etusivun kansikuvana esitellyt lampunvarjostimet. Taidekeramiikan puolella Sorainen tulkitsee sekä eläimiä että ihmiskasvoja. Etusivun tunnelmalliset lampunvarjostimet on valettu posliinista monikerrosvalumenetelmällä, joka mahdollistaa eriväriset ja eripaksuiset yksityiskohdat. Soraisen ja monen muun Porvoon seudun taiteilijan taidetta voi ihailla ja lainata Taidelainaamo Konstasta, joka tällä hetkellä toimii Jäntin kokoelmien tiloissa (Papinkatu 19). Kokoelmasta löytyy maalauksia, piirroksia, veistoksia ja valokuvia noin viideltäkymmeneltä ammattitaiteilijalta, joiden tuotantoa tullaan esittelemään myös tulevien lehtien etusivulla. KUVA/Foto: Seppo Sirkka Lainattujen teosten vuokra on teoksesta riippuen 20-60€ kuukaudessa ja teokset voi myös ostaa heti tai lunastaa omaksi maksamalla kuukausimaksua kunnes teoksen myyntihinta täyttyy. Osaa teoksista löytyy myös Konstan verkkogalleriasta. Lisätietoja: www.porvoontaideyhdistys.fi tai Taidelainaamo Konsta, Papinkatu 19. Elina Soraisen kotisivu: www.kotikone.fi/markus.lampinen/Index.html 28 KUVA: TUOMO-JUHANI VUORENMAA Asukasyhdistyksen hallitus ei ole saanut mistään muusta asiasta niin paljon kyselyitä, mielipiteitä, kiitosta ja jopa paheksuntaa kuin jätelavoista. Asia tuntuu olevan monille todella tärkeä, joten hallitus päätti ruotia asiaa tässä lehdessä. § LAKI KADUN JA ERÄIDEN YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSA- JA PUHTAANAPIDOSTA Tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus Tontinomistajan on viipymättä Tontinomistajan ilmoitus- ja varoitusvelvollisuus Muun yleisen alueen kunnossapito • ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan liikennettä vaarantavista päällysteen Tontinomistajan on viipymättä Kunnan hallinnassa oleva tori,tontinomistaja katuaukio, puistoonja rikkoutumisista, kuopista ja muista vastaavista•puutteista sillä osalla, jonka muu näihin verrattava yleinen alue on kunnan pi• ilmoitettava kunnalle tai poliisille havaitsemistaan velvollinen pitämään puhtaana, dettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunliikennettä vaarantavista päällysteen rikkoutumisista, • sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikenteen varoittamiseksi. nossa. kuopista ja muista vastaavista puutteista sillä osalla, jonka tontinomistaja on velvollinen pitämään puhKunnan taana, tehtävät • Yleisen alueen osa, joka on asemakaavan mukaan tai muutoin tarkoitettu käytettäväksi katuna (?), on kuitenkin pidettäväole kunnossa siten kuin kadun kun• Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikki mitä ei erikseen tontinomistajan tehtäväksi • sekä ryhdyttävä tarvittaviin väliaikaisiin toimiin liikennossapidosta on säädetty. säädetty. teen varoittamiseksi. • Jos tonttijalankulkurajoittuu puistoon tai muuhun yleiseen Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman ja pyörätien kunnossapito. alueeseen ja tontille johtaa kulkutie alueen Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun erityistä liikennetarvetta palvelevan kautta, kadun tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan 4 §:ssä Kunnan tehtävät kunnossapitovelvollisuuden jakautumisesta. tontinomistajan tehtäviksi säädetyistä töistä enintään • Kadun kunnossapidossa kuuluu kunnalle kaikkitulee mitä päättää, millä aineella katu on kunnossapitotyön • Kunnanhallituksen tai lautakunnan 24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta. ei erikseen ole tontinomistajan tehtäväksi yhteydessä päällystettävä (7§) säädetty. • • • Pyörätien sekä rakenteellisesti toisistaan erottamattoman jalankulkuja pyörätien kunnossapito. Muun yleisen alueen kunnossapito Lisätietoa: • Kunta voi päättää kävelykadun, pihakadun ja muun puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue on • Kunnan hallinnassa oleva tori, katuaukio, http://www.kunnat.net erityistä liikennetarvetta palvelevan kadun kunnossakunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. pitovelvollisuuden jakautumisesta. • Yleisen alueen osa, joka on asemakaavan mukaan tai muutoin tarkoitettu käytettäväksi katuna, • Kunnanhallituksen tai lautakunnan tulee päättää, on kuitenkin pidettävä kunnossa siten kuin kadun kunnossapidosta on säädetty. millä aineella katu on kunnossapitotyön yhteydessä • Jos tontti(7§) rajoittuu puistoon tai muuhun yleiseen alueeseen ja tontille johtaa kulkutie päällystettävä alueen kautta, tontinomistaja on velvollinen huolehtimaan 4 §:ssä tontinomistajan tehtäviksi säädetyistä töistä enintään 24 metrin etäisyyteen saakka tontin rajasta. 29 Hyvät asukkaat! Lehden toimitus ottaa mielellään vastaan apuanne erilaisten kirjoitusten, pakinoiden, runojen, kuvien tai muun materiaalin muodossa. Ota yhteyttä: [email protected] Bästa invånare! Tidningens redaktion tar gärna emot er hjälp i form av olika skriverier, kåserier, dikter, bilder eller annat material. Tag kontakt: [email protected] 30 Näyttelykalenteri – Utställningskalender Kappalaisentalo / Kaplansgården Taidehalli / Konsthallen Välikatu 13 / Mellangatan 13 taidelainaamo KONSTA artotek Yrjö A. Jäntin taidekokoelma Yrjö A. Jänttis konstsamling ti-su 10-16 ti-sö puh. 019-52 300 52 tfn [email protected] www.porvoontaideyhdistys.fi 05.11.-28.11. Nasu Raittinen, Satu Kallio camera obscura, kuvia / bilder 03.12.-31.12. Kitty Tennberg maalauksia,veistoksia målningar,skulpturer 7.1.-30.1. Liisa Hilasvuori, Heini Nieminen, Sanna Pajunen, Eeva-Maija Priha veistoksia / skulpturer 4.2.-27.2. Mari Aulinen, Jani Sailamaa ja Janne Sammalmaa maalauksia / målningar 3.3.-4.4. Papinkatu 19 / Prästgatan 19 ti-su 10-16 ti-sö puh 040-73 092 73 [email protected] [email protected] www.porvoontaideyhdistys.fi 05.11.-28.11. Heli Hietala, Krista Kortelainen maalauksia / målningar Ivàn Wallensköld-Rotkirch (1928-2010) muistonäyttely / minnesutställning 03.12.-31.12. Päivi Jokinen, Arja-Riitta Nieminen, Leena Passilahti maalauksia / målningar 8.4.-30.4. Åsa Hellman, Ulla-Maija Vikman, Merja Winqvist keramiikka,tekstiili,metalli / keramik,textil,metall 7.1.-30.1. Porvoon Kuvataideharrastajat Bildkonstamatörerna i Borgå 6.5.-29.5. Antti Ruuhela ja Jenni Toikka maalauksia / målningar 4.2.-27.2. Katja Härkki maalauksia / målningar 3.6.-31.7. Porvoolaistaidetta kesällä Borgåkonst om sommaren 5.8.-28.8. Catharina Kajander keramiikka / keramik 2.9.-25.9. Päivi Hintsanen, Timo Sälekivi valokuvia,maalauksia / foto,målningar 3.3.-3.4. Riikka Katriina Toivonen, Aino Aksenja Rissanen kolmiulotteisia teoksia, valokuvia / tredimensionella verk / foto 30.9.-23.10 Mirja Airas, Päivi Sirén, Marjatta Hanhijoki piirustuksia,maalauksia,akvarelleja / teckningar,målningar,akvareller 8.4.-30.4. Heli Huotala maalauksia / målningar 6.5.-29.5. Leena Illukka tekstiilitaidetta / textilkonst 28.10.-20.11 Jukka Muhonen kuvia / bilder 25.11.-31.12 Synnöve Dickhoff, Helena Kaikkonen, Tarja Pitkänen tekstiilitaidetta / textilkonst 31 Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiö Stiftelsen Gamla Staden i Borgå 1972–2010 Kuvassa Säätiön hallitus ja toimihenkilöt: Vasemmalta Tony Granström, varainhoitaja, Pekka Hornamo asiamies, Kaj Rosendahl puheenjohtaja, Jussi Sairanen, varapuheenjohtaja, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo Kajaste. Säätiön sihteeri Folke Nyberg puuttuu kuvasta. På bilden Stiftelsens styrelse och funktionärer: Från vänster Tony Granström, skattmästare, Pekka Hornamo, ombudsman, Kaj Rosendahl, ordförande, Jussi Sairanen, viceordförande, Bodil Lund, Olavi Kailari, Kimmo Kajaste. Stiftelsens sekreterare Folke Nyberg saknas ur bilden. Säätiön perustaminen: Säätiön perustivat vuodenvaihteessa 1972/73 ensimmäisenä tämänlaatuisena säätiönä Suomessa Pro Borgoa Seura (25 %), Porvoon kaupunki (50 %) ja Porvoon Kiinteistöyhdistys (25 %). Stiftelsens grundande: Stiftelsen grundades vid årsskiftet 1972/73 såsom den första stiftelsen av detta slag i Finland av Samfundet Pro Borgoa (25 %), Borgå stad (50 %) och Borgå Fastighetsförening (25 %). Säätiön organisaatio: Säätiön neuvoa-antavana elimenä toimii valtuuskunta, johon kuuluu vähintään 10 ja enintään 20 jäsentä. Jäsenistö koostuu paikkakunnan sekä valtakunnan tason vaikuttajista. Säätiön päättävänä elimenä toimii 6-jäseninen hallitus, joka edustaa säätiötä ja hoitaa sen tehtäviä. Stiftelsens organisation: Såsom rådgivande instans i stiftelsen verkar en delegation till vilken hör minst 10 och högst 20 medlemmar. Medlemskåren består av påverkare både på riks- och lokalnivå. Stiftelsens beslutande organ är en styrelse, som består av 6 medlemmar. Styrelsen representerar stiftelsen och sköter dess angelägenheter. Säätiön toimihenkilöt: Säätiön sihteerin, varainhoitajan ja asiamiehen nimittää Säätiön hallitus Stiftelsens funktionärer: Stiftelsens styrelse utser stiftelsens sekreterare, skattmästare och ombudsman. Säätiön toiminta ja tavoitteet yleisesti: Säätiön tarkoituksena on toimia Vanhan Porvoon kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaan rakennuskannan ja ympäristön säilyttämiseksi. Stiftelsens verksamhet och målsättning: Stiftelsen har som ändamål att verka för att Gamla Stans kulturhistoriskt och stadsbildmässigt värdefulla byggnadsbestånd och miljö bevaras. 32 Säätiön tämänhetkiset tärkeimmät käytännön toimintasektorit ovat: – Ulko- ja talousrakennusten johdettu pitkäntähtäyksen kohennus- ja korjaustoiminta valtion varoilla vuodesta 1986 lähtien. – Omien kirvesmiestyökuntien toiminta sekä kohennusja korjaustöiden kehittely vuodesta 1986 lähtien. – Vuonna 1986 perustetun kiinteistörahaston rahavarojen kartuttaminen toisen korjattavan kiinteistön ostoa varten. – Pienimuotoisen kohennus- ja korjaustoimintaan liittyvän rahoituksen järjestäminen valtion lainoitustoiminnan lisäksi ja tueksi. – Vuokra-asuntokannan säilyttäminen kaupunginosalle ominaisena erityispiirteenä. – Ulko- ja talousrakennusten kohennus- ja korjaustöiden jatkaminen valtion varoin nk. ”Talousrakennus-2000” projekti, jolloin em. rakennuskantaa korjattaisiin vielä noin 500.000 :lla tontinomistajien osuus mukaan lukien. – Korjaus- ja kohennustyöt työllisyysprojekteina vuosina 1999–2001. – Säätiö myöntää pienimuotoista korjauslainaa kohtuullista vuotuista korkoa vastaan. De viktigaste verksamhetssektorerna för stiftelsen i detta nu är: – Ledd sanerings- och reparationsverksamhet på lång sikt av uthus och ekonomibyggnader med statens medel från och med år 1986. – Den verksamhet som bedrivits av stiftelsens egna timmermansarbetslag samt en utveckling av saneringsoch reparationsarbetena från och med år 1986. – Förkovrandet av penningmedlen i den år 1988 startade fastighetsfonden för att kunna köpa en annan reparationsduglig fastighet. – Anskaffning av lånemedel för reparationsverksamhet i mindre skala i form av tilläggslån eller understöd. – Fortsatt upprustning och reparation av uthus- och ekonomibyggnader med hjälp av statsmedel. Det s.k. projektet ”Ekonomibyggnad 2000” syftar till att reparera byggnadsbeståndet ytterligare med ca 500.000 inkluderat med tomtägarnas andel. – Reparations- och upprustningsarbeten som sysselsättningsprojekt åren 1999–2001 – Stiftelsen beviljar lån mot skälig årlig ränta för smärre reparationer. Vanhan Porvoon selvitysraportti Vanhan Porvoon tärkeätä kehitystyötä on Säätiön aloitteesta käsitelty arviointityöryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Porvoon kaupunki, Porvoon Museo, museovirasto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Säätiö. Työryhmässä on käsitelty mm. seuraavia asioita: Utredningsrapporten om Gamla Stan På iniativ av Stiftelsen har det viktiga utredningsarbetet i Gamla Stan behandlats i en bedömningsarbetsgrupp i vars arbete deltagit Borgå stad, Borgå Museum, museiverket, Tammerfors tekniska universitet och Stiftelsen. I arbetsgrupp har behandlats bl. a. följande ärenden: – – – – Vanhan Porvoon tietomallin luominen Vanhan Porvoon rakennussuojelun edistäminen Vanhan Porvoon rakennushistoriallinen arvottaminen Vanhan Porvoon täydennysrakentaminen ja sen kehittäminen – Vanhan Porvoon rakennuskannan tekninen kuntoarviointi – – – – – Työ jatkuu vielä vuosina 2009–2010. Vanhan Porvoon asukasyhdistystä on asiasta informoitu asukasillassa kesällä 2007 sekä seminaarissa Porvoon kaupungin kirjastossa syksyllä 2008, edelleen Wanha Porvoo- lehdessä 2/2007. Tue Porvoon Vanhan Kaupungin Säätiötä lahjoituksin ja testamentein Arbetet fotsätter ånnu åren 2009–2010. Föreninigen Invånarna i Gamla Borgå har informerats på en invånarkväll sommaren 2007 och på ett seminarium i Stadsbibliotek i Borgå på hösten 2009 samt ytterligare i tidningen Gamla Borgå 2/2007. Stöd Stiftelsen Gamla Staden i Borgå med gåvor och testamenten Skapande av en datamodell för Gamla Stan Befrämjande av byggnadsskyddet i Gamla Stan Den byggnadshistoriska värderingen i Gamla stan Tilläggsbyggandet och dess utvecklande i Gamla Stan Den tekniska bedömningen av byggnadsbeståndets skick i Gamla Stan Yhdistys kiittää tukijäseniään ja mainostajiaan Föreningen tackar sina understödsmedlemmar och annonsörer 33 VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ Hallitus 2010 Styrelsen Joachim Silberstein Puheenjohtaja – Ordförande Itäinen Pitkäkatu 6 Östra Långgatan Catrine Volanen Varapuheenjohtaja – Viceordförande Oikokuja 1 Gengränd Minna Öhman Sihteeri – sekreterare Papinkatu 6 A 34 Prästgatan Juha Kaitaranta Varainhoitaja – kassör Rauhankatu 43 Fredsgatan Andreas Frankenhaeuser Jokikatu 24 Ågatan Annika Järvinen Välikatu 10 C Mellangatan Heikki Kotsalo Itäinen Pitkäkatu 9 Östra Långgatan Siru Virtanen Itäinen Pitkäkatu 15 Östra Långgatan Asukasyhdistys lainaa/vuokraa Invånarföreningen lånar / hyr ut Boss alumiininen rakennusteline 10 /vrk Boss byggnadsställning av aluminium 10/dygn Speedheater maalinpoistolaite 3 /vrk Speedheater färgborttagnings apparat 3 /dygn Oksasilppuri 10 / 2 vrk Fliskvarn 10 / 2 dygn Oksasakset pitkällä varrella Kvistsax med långt skaft Tapahtumakatos pihajuhlia varten 3x3m 5/pe, la, su Serveringstält för gårdsfester 3x3m 5/ fr, lö, sö Punamultavärin keittovälineet Utrustning för att koka rödmylla. Kaikki lainattavat esineet haetaan ja palautetaan lainaajan toimesta VPAY:n varastosta Adlercreutzink. 20, jollei muuten sovita. BOSS- telinettä on syytä varata hyvissä ajoin ennen maalaussesongin alkua. Alla föremål som lånas ut levereras och returneras till IFiGB:s lager på Adlercreutzg. 20, i fall icke annat överenskommits. BOSS-ställningen är skäl att reservera i god tid före målnings säsongen börjar. Varaukset/ Reservering: [email protected] tai Jocke Silberstein 040 5592599 VANHAN PORVOON ASUKASYHDISTYS FÖRENINGEN INVÅNARNA I GAMLA BORGÅ 34 Liity yhdistyksen henkilöjäseneksi tai kannatusjäseneksi. Jäsenmaksu on 10 henkilöltä. Kannatusjäsen 50 . Suorita maksu yhdistyksen pankkitilille Aktia Porvoo 405010-47451. Anslut dig till föreningen som personmedlem eller understödande medlem. Medlemsavgiften är 10 per person. Understödande medlem 50 . Betala avgiften till föreningens konto Aktia Borgå 405010-47451. Muista kirjoittaa tiedotussarakkeeseen nimesi ja osoitteesi! Glöm inte att skriva ditt namn och adress i meddelanderutan! Viini-ilta Wanhassa Laamannissa Vinkväll på Gamla Lagmannen 15.10.2010 foto: TAUNO RAJAKANGAS Julkaisija Publicerad av Vanhan Porvoon Asukasyhdistys ry. Föreningen Invånarna i Gamla Borgå rf. Paino: Oy Painotalo tt-urex Ab Lehden seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011. Tryckeri: Oy Painotalo tt-urex Ab Tidningens nästa nummer utkommer i maj 2011. Porvoon Vanhan kaupungin Säätiö ja Vanhan Porvoon Säätiö ovat tukeneet lehden ilmestymistä. Stiftelsen Gamla Staden i Borgå och Stiftelsen Gamla Borgå har understött tidningens utgivande. Seuraa myös yhdistyksen kotisivua: Följ också med föreningens hemsida: www.vanhaporvoo.org Ilmoitushinnat – Annonspris: 1/8 s. 45 , 1/4 s. 85 , 1/2 s. 170 , 1/1 s. 340 Sivun koko A4 / Sidan A4 Kansikuva / Pärmbild: Tuomo-Juhani Vuorenmaa, kansikuvataiteilija: Elina Sorainen, keraamikko.
© Copyright 2024