1. No category

TOIMINTAOPAS
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN
KOTIMAJOITUKSEEN
RWF - KOTIMAJOITUSVERKOSTO
1
www.refugees-welcome.fi
https://www.facebook.com/groups/1470928706568423/?fref=ts]
2
KOTIMAJOITUSVERKOSTON ARVOT JA TAVOITTEET
Refugees Welcome Finland -kansalaisliikkeen tavoitteena on varmistaa, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden uusi elämä Suomessa alkaa mielekkäällä ja
ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Kotimajoitus helpottaa turvapaikanhakijoiden
kielen oppimista ja kotoutumista Suomeen. Majoittaminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja kantaa yhteistä vastuuta yhteisestä Suomesta.
Kotimajoitus perustuu vapaaehtoisuuteen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen.
VAPAAEHTOISUUS
VASTAVUOROISUUS
Kotimajoitusta voi tarjota jokainen jonka kodissa
on tilaa jaettavaksi. Syitä tarjota kotimajoitusta on
monia, ja on tärkeätä, että jokainen majoittaja pohtii
huolellisesti omia motiivejaan ja odotuksiaan. Kotimajoitus on vapaaehtoista myös turvapaikanhakijalle. Kenenkään ei ole pakko muuttaa pois vastaanotto-
Kotimajoitus perustuu vastavuoroisuuteen. Viime
kädessä verkostossa ei ole auttajia eikä avun kohteita, vaan ihmisiä, jotka voivat elää toistensa rinnalla. Vastavuoroisessa yhteiselossa jokainen voi olla
välillä avun tarvitsija tai auttaja. Kotimajoituksessa
kukaan ei yksipuolisesti hyödy toisesta, vaan ta-
keskuksesta yksityiskotiin, ja turvapaikanhakijalla on
oikeus muuttaa halutessaan yksityiskodista takaisin
vastaanottokeskukseen.
voitteena on reilu arki, josta kaikki osapuolet ovat
vastuussa. Kotimajoitukseen ei sisälly työ- tai maksuvelvoitetta.
LUOTTAMUS
YKSITYISYYDEN KUNNIOITUS,
KOTIRAUHA JA VAITIOLOVELVOLLISUUS
Kun turvapaikanhakija asuu majoittajan kodissa,
hän on väistämättä toisen maaperällä ja vieraana.
Majoittaja on tämän vuoksi valtasuhteessa kodissa
majoittuvaan turvapaikanhakijaan. Majoittajan on
tärkeää olla tietoinen tämän asetelman synnyttämästä erityisestä vastuusta. Majoittajalla on oikeus
päättää oman kotinsa perussäännöistä, mutta molemminpuolisen luottamuksen syntymiseksi on
hyvä, että mahdollisimman monista asioista sovitaan yhdessä.
Sekä majoittajalla ja majoittujalla on oikeus yksityisyyteen. Jos majoittaja ja turvapaikanhakija eivät
muutoin sovi, kumpikaan ei saa jakaa toisesta kuvia
tai yksityiselämää koskevia tietoja kenellekään.
3
KOTIMAJOITTAJAN TARINA
Olemme aivan tavallinen kerrostalossa asuva suomalaisperhe. Meillä on kolme lasta ja sen verran tilaa, että pystyimme viime syksynä antamaan yhden huoneen asunnottoman ulkomaalaisen pariskunnan käyttöön. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, ja moni asia mietitytti etukäteen: miten
kommunikoidaan, mitä tehdään yhdessä, miten jaetaan tila ja aika, tarjotaanko ruokaa? Eniten
mietitytti, että mitä jos he vihaavat meitä, koska meillä on asiat näin hyvin, samalla kun heidän
oli pitänyt jättää kotinsa ja lapsensa kauas kotimaahan. Näitä asioita oli tärkeä miettiä etukäteen,
koska tilanne tuli näin eläväksi mieliimme ja pystyimme varautumaan vieraiden tuloon. Hyvä
valmistautuminen kannatti, sillä yhteinen arkemme toimi luontevasti. Olimme päättäneet, että
suhtautuisimme kunnioittavasti vieraidemme tapoihin ja tottumuksiin. Aivan varmasti he olivat
miettineet samoin, koska mitään erityistä ongelmaa ei ilmennyt koko aikana.
Yhteisen kielen puutteessa Google translator -ohjelma ja elekieli olivat lyömätön yhdistelmä, samoin lasten kuvasanakirjoista oli hyötyä kommunikoinnissa. Yhteisen kielen puuttuessa mukavaa
yhteistä puuhaa oli muun muassa ruoanlaitto, jonka myötä opimme käytännön kautta toistemme
ruokaperinteisiin kuuluvia reseptejä. Iltaisin söimme aina yhdessä iltapalan niinäkin päivänä, joina ruokailu hoidettiin muuten erikseen. Erityisesti lapset pääsivät paremmin tutustumaan vieraisiin pelatessamme yhdessä muistipelejä, jotka eivät edellyttäneet yhteistä puhuttua kieltä. Oman
rauhan tarve ilmaistiin molemmin puolin laittamalla ovi kiinni.
Jälkikäteen ajateltuna ainoa meitä vaivaannuttanut asia oli vieraidemme ylitsepursuava kiitollisuus, jota emme kokeneet ansaitsevamme: itse koimme jäävämme saamapuolelle. Emme tiedä,
kuinka merkityksellistä heille oli asua kodissamme - meille sillä sen sijaan oli suuri merkitys. Luulimme tietävämme paljon, mutta nyt tiedämme, kuinka vähän tiesimme. On nimittäin aivan eri
asia tietää että on olemassa erilaisia kulttuureja, kuin kokea itse arjen jakaminen kaukaa tulevan
vieraan kanssa. Saimme kertoa itsestämme ja kuunnella toista, ja nähdä millainen toinen on aamupalalle herättyään tai väsyneenä pitkän päivän päätteeksi. Nyt me tunnemme nimeltä kaksi
ihmistä ennen nimettömien muukalaisten joukosta. Voimme halata kadulla ja vaihtaa kömpelöllä
kielitaidollamme kuulumiset. Se on aika hieno tunne.
4
TULE MUKAAN!
Refugees Welcome Finland on täysin vapaaehtois-
Kaikkien olemassaolevien paikallisryhmien tiedot
voimin toimiva verkosto. Meillä ei ole johtajia, ei
johtokuntaa, eikä vastaavia. Verkoston ydintä ovat
paikallisryhmät, joissa toimii
löytyvät verkkosivuilta www.refugees-welcome.fi. Jos
omalla paikkakunnallasi ei vielä ole paikallisryhmää,
voit perustaa sellaisen. Ohjeet paikallisryhmän perustamiseen löydät tästä vihkosesta osiosta “Ohjeita
paikallisryhmien toiminnan käynnistämiseksi”.
•
•
•
•
majoittujia eli turvapaikanhakijoita, jotka majoittuvat verkoston kautta jonkun Suomessa
asuvan yksityishenkilön kotiin
majoittajia, eli niitä ihmisiä, jotka majoittavat
kodissaan turvapaikanhakijan.
tukihenkilöitä, jotka toimivat majoittajien tai
majoittujien tukena,
sekä suuri joukko toiminnan mahdollistavia
muita vapaaehtoisia, jotka toimivat muilla tavoin verkoston tukena. Osa heistä toimii myös
itse majoittajina.
Paikallisryhmien tukena verkostossa toimii vapaaehtoisista koostuvia koordinaatioryhmiä. Osa keskittyy ensisijaisesti kansallisen tason koordinaatiotehtäviin, osa on paikallisryhmien aktiiveja, joilla on
aikaa hoitaa myös koordinaatiota muiden paikallisryhmien kanssa.
5
Koordinaatioryhmä hoitaa
•
paikallisryhmien välistä tiedonvälitystä,
•
koko verkostoa koskevien ohjeistusten koos-
Koska verkosto toimii vapaaehtoisvoimin, on tärkeää, että kaikesta toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti
ja avoimesti eri paikallisryhmien sekä koordinaatio-
tamisen paikallisryhmiltä saatujen aloitteiden,
toiveiden ja palautteen perusteella
verkoston yhteistä viestintää (esim. Facebookja verkkosivut)
kansallisen tason viranomaisyhteyksiä ja muita
yhteistyöjärjestelyjä
ryhmän kesken, ja että uusia toimijoita kutsutaan aktiivisesti mukaan kantamaan erilaisia vastuutehtäviä.
Kaikki verkostoa koskevat päätökset valmistellaan
avoimesti verkoston sisäisessä viestinnässä Discourse-keskustelufoorumilla. Näin kaikki kiinnostuneet voivat seurata päätöksentekoa, ja uudet mukaan
tulevat vastuunkantajat voivat tarvittaessa selvittää,
miten johonkin asiaan on päädytty, tai miten esimerkiksi jossain toisessa paikallisryhmässä asioita
on ratkaistu. Lisää tietoa Discoursen käytöstä löytyy
tämän vihkosen kohdasta “Ohjeita paikallisryhmien
toiminnan käynnistämiseksi”.
•
•
HALUATKO MAJOITTAA TURVAPAIKANHAKIJAN KOTONASI?
Refugees Welcome Finland - Kotimajoitus
on Maahanmuuttoviraston suosittelema yh-
vielä toimi paikallisryhmää, voit joko perustaa sellaisen (tämän oppaan ohjeita noudatta-
teistyötaho. Verkoston kautta tehtävä majoittaminen tapahtuu paikallisryhmien kautta.
Paikallisryhmät perustetaan vastaanottokeskusten yhteyteen, ja niiden tarkoituksena on
tehdä majoittajien ja majoittujien yhteensaattamisesta mahdollisimman sujuvaa ja turvallista.
en) tai jättää kotisivuille sähköpostiosoitteesi
ja postinumerosi, jolloin sinuun ollaan yhteydessä heti kun toiminta alueellasi käynnistyy.
Heti kun mahdollista, paikalliset ryhmät pitävät alueellasi infoiltoja kotimajoitukseen
liittyen. Näiden yhteydessä pidetään lyhyitä
ja vapaamuotoisia haastatteluita majoittajaksi
haluaville. Haastatteluiden jälkeen paikallisryhmän vapaaehtoiset järjestävät tapaamisen
sinun ja soveltuvan turvapaikanhakijan välillä. Jos välillenne syntyy luottamusta, voitte
sopia yhteisasumisesta.
Jos haluat majoittaa turvapaikanhakijan
kotonasi, liity mukaan lähimmän paikallisryhmän toimintaan. Kotisivuilta http://
refugees-welcome.fi/paikallisryhmat löydät
paikallisryhmien yhteystiedot. Jos lähelläsi ei
6
USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET
1. Minkälaista tukea Refugees Welcome Finland
-kotimajoitusverkosto tarjoaa?
Kotimajoitusverkosto tukee kotimajoitusta kahdella
tavalla. Ensinnäkin, verkosto tarjoaa yhteyden kotimajoittajien ja turvapaikanhakijoiden välille. Toiseksi verkosto tukee majoittajia ja turvapaikanhakijoita
yhteisasumisen aikana tukihenkilötoiminnan avulla.
Verkosto koordinoi kotimajoitusta yhteistyössä vastaanottokeskusten kanssa, jolloin verkosto järjestää
majoitusta ainoastaan niille turvapaikanhakijoille,
joiden turvapaikkahakemus on jo virallisessa käsittelyssä ja jotka ovat kirjoilla vastaanottokeskuksessa.
henkilöt voivat kärsiä esimerkiksi unettomuudesta
tai painajaisista. Tavallinen ja turvallinen arki sekä
mielekäs tekeminen on monille paras apu vaikeista kokemuksista toipumiseen. Aina arkinen apu ei
kuitenkaan riitä, ja turvapaikanhakijoilla on oikeus
ammatilliseen apuun, mikäli traumaoireet ovat vaikeat. Kotimajoitukseen ei ohjata henkilöitä, joiden
tiedetään tarvitsevan erityistä ammatillista tukea.
3. Mitä kaikkea majoittaja on velvollinen tarjoamaan?
Majoittaja sitoutuu ensisijaisesti tarjoamaan turvapaikanhakijalle turvallisen kodin. Majoittajalla ei
ole velvollisuutta osallistua muilta osin turvapaikanhakijan tukemiseen. Turvapaikanhakija ja majoittaja ovat tietenkin vapaita tarjoamaan toisilleen
apua kaikissa niissä asioissa, joista keskenään so-
2. Millainen ihminen luokseni olisi tulossa?
Turvapaikanhakijat muodostavat erittäin monimuotoisen ryhmän. Heidän koulutustasonsa vaihtelee
korkeasti koulutetuista lukutaidottomiin. Osalla heistä on laaja kielitaito, osa puhuu vain äidinkieltään.
Samaten he tulevat erilaisista kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista. Maahanmuuttoviraston mukaan
vuoden 2015 aikana Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita eniten Irakista. Tämän lisäksi turvapaikanhakijoita on tullut paljon muun muassa Somaliasta ja
Afganistanista. Suurin osa turvapaikanhakijoista on
nuoria miehiä.
pivat. Vastaanottokeskuksen ulkopuolella asuvalle
turvapaikanhakijalle maksetaan vastaanottorahaa
ruokaa ja muita välttämättömyyksiä varten. Tiedot
vastaanottorahasta löytyvät maahanmuuttoviraston
sivuilta osoitteesta http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/vastaanottotoiminta/vastaanottoraha.
Tämän lisäksi turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottokeskuksen tarjoamiin sosiaali-, terveys- ja
oikeuspalveluihin. Jokaiselle turvapaikanhakijalle
on myös nimetty sosiaalityöntekijä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että yhdellä sosiaalityöntekijällä
voi olla hyvin vähän aikaa käytettäväksi kutakin asiakastaan kohden.
Jotkut turvapaikanhakijat ovat lähteneet pakoon
esimerkiksi lähestyviä taisteluita, toiset tulevat taistelujen keskeltä. Kodin jättäminen on mistä tahansa
syystä raskasta, ja monien turvapaikanhakijoiden
matka Suomeen on ollut vaikea ja kestänyt pitkään.
Majoittajien on syytä tiedostaa vaikeat olosuhteet,
joista turvapaikanhakijat tulevat. Sotaa pakenevat
7
4. Miten pitkästä sitoutumisesta kotimajoittamisessa on kyse?
On toivottavaa, että majoitus kestäisi koko tur-
6. Voiko turvapaikanhakijalle tarjottava asunto
olla missä tahansa?
Turvapaikanhakijoiden tulee myös kotimajoituk-
vapaikkaprosessin ajan. Turvapaikkapäätösten
tekeminen on aiemmin kestänyt lyhimmillään
noin puoli vuotta, mutta käsittelyajat tulevat luultavasti pidentymään reilusti tämänhetkisen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Majoitusjärjestely on kuitenkin mahdollista purkaa
kumman tahansa osapuolen toimesta. Lopullinen
vastuu turvapaikanhakijan majoittamisesta on
vastaanottokeskuksella. Lisätietoa turvapaikkaprosessista löytyy esimerkiksi maahanmuuttovirastolta (http://www.migri.fi/download/16436_tietoa_tphakijalle_fi.pdf?cebdb6db0298d288)
ja
pakolaisavulta
(http://www.pakolaisneuvonta.fi/
index_html?lid=35&lang=suo).
Verkosto koordinoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta. Kun turvapaikkapäätös tulee, verkoston
tuki loppuu. Majoittaja ja majoittuja sopivat itsenäisesti majoituksen päättymisen yksityiskohdista.
sessa ollessaan käydä säännöllisesti vastaanottokeskuksessa, sillä hän saa vastaanottorahan käteisenä.
Lisäksi heidän lakisääteiset palvelunsa järjestetään
ensisijaisesti vastaanottokeskuksen kautta. Vähimmäisvaatimus on siis, että turvapaikanhakija voi
ongelmattomasti käydä vastaanottokeskuksessa.
Mikäli kotimajoitus sijaitsee esimerkiksi eri kunnan alueella kuin vastaanottokeskus, on turvapaikanhakija sairastapauksessa oikeutettu käymään
lähimmässä päivystyksessä, mutta kiireettömät
asiat hoidetaan vastaanottokeskuksen kautta. Mikäli majoitettavassa turvapaikanhakijaperheessä on
kouluikäisiä lapsia, he ovat lain mukaan oikeutettuja
käymään koulua. Paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat uusia, opiskeluoikeuden käytännön
toteuttamisen yksityiskohtia ei välttämättä vielä ole
sovittu. Tilanne elää siis monilta osin yhä, ja tarkennettuja tietoja yksityiskohdista saa paikallisryhmien
koordinaattoreilta.
5. Minkä kokoiseen kotiin voin majoittaa turva-
7. Minkälaisia asioita majoituksessa tulee ottaa
paikanhakijan? Tarvitseeko hän oman huoneen?
Majoittamisessa on kyse ihmissuhteista yhtä paljon
kuin seinistä. Verkostomme saattaa yhteen ihmisiä,
jotka tarvitsevat katon päänsä päälle ja niitä, jotka
voivat majoittaa vieraita kotiinsa. Verkosto ei ole
välitä vuokra-asuntoja. Rohkaisemme majoittajia
miettimään, millaisissa olosuhteissa he itse jaksaisivat asua useamman kuukauden, oli kyseessä sitten
erillinen huone, olohuoneen sohva, tai kodin yläkerta. Asuintilojen pitää olla soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen.
huomioon?
Terveyskysymykset
Maahanmuuttoviranomaiset huolehtivat turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista ja terveydenhoidosta. Kaikkien majoittajien kannattaa kuitenkin tarkistaa oma rokotesuojansa erityisesti polion
ja hinkuyskän varalta, koska Suomeen saapuu tällä
hetkellä turvapaikanhakijoita alueilta, joissa rokotusohjelmia ei ole voitu kattavasti toteuttaa. Lisää
tietoa turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisystä löytyy esimerkiksi THL:n sivuilta.
8
Kieli ja kommunikaatio
Suuri osa turvapaikanhakijoista ei puhu englantia.
Yhteisen kielen puuttuminen on haaste, mutta myös
Kotiisi majoittuva turvapaikanhakija ei ole
kotiapulainen
Turvapaikanhakija ei ole työvoimaa tai kotiapu-
mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Elekielellä,
käännösohjelmilla (kuten google-kääntäjä) ja hyvällä tahdolla pääsee pitkälle. Omista tuttavapiiristä voi
myös löytyä tulkkausapua. Lisäksi majoittaminen on
erittäin hyvä mahdollisuus tukea turvapaikanhakijan
suomen kielen oppimista.
lainen. Majoittaja ja turvapaikanhakija sopivat
keskenään normaaleista yhteisasumiseen liittyvistä kotitöistä ja niiden jakamisesta. Rohkaisemme
tässä avoimeen keskusteluun heti majoittumisen
aluksi. Haluamme korostaa, että majoittaminen on
vapaaehtoista, eikä siitä korvauksena voi edellyttää
turvapaikanhakijalta rahaa tai työpanosta. Viranomaistasolla keskustellaan majoittajille mahdollisesti maksettavasta kulukorvauksesta mutta vielä toistaiseksi sellaista ei makseta (tilanne 10/2015).
Kotimajoituksen vaikutukset mahdollisiin
KELA-tukiin
Kelan tiedotteen mukaan turvapaikan majoittaminen
ei vaikuta yleistä asumistukea saavan ruokakunnan
asumistukeen. Voit lukea aiheesta lisää Kelan sivuilta:
http://www.kela.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/
mHBZ5fHNro4S/content/kelan-etuudet-myonnetaan-kaikille-samoin-ehdoin?_101_INSTANCE_
mHBZ5fHNro4S_redirect=%2Fajankohtaista.
8. En voi tarjota asuntoa, mutta haluaisin auttaa.
Mitä voin tehdä?
Voit ryhtyä verkostossa tukihenkilöksi, jonka tehtävä on tukea kotimajoittajaa ja turvapaikanhakijaa
yhteisasumisen aikana. Tämän lisäksi voit ryhtyä
koordinoimaan kotimajoitusta omassa paikallisryhmässäsi. Ilman tällaisia tukitehtäviä hoitavia vapaaehtoisia kotimajoittaminen ei ole mahdollista.
Kulttuurierot
Ensisijaisesti vieraasta kulttuurista tuleva ihminen on
ihminen. Teillä voi olla enemmän yhteistä kuin arvaatkaan! Toisaalta kulttuurierot voivat alkaa jo ovella: suomalaiset riisuvat kengät ja kättelevät, monesta
Refugees Welcome Finland -kotimajoitusverkosto
keskittyy turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen
muusta kulttuurista tulevat ihmiset kulkevat sisään
kengät jalassa ja kättelyä voidaan pitää sopimattomana. Kotimajoitusverkosto on valmistellut kirjallisia
tukipaketteja kulttuuristen ja uskonnollisten erojen
kohtaamiseen. Olennaisinta on kuitenkin toiseen tutustuminen arkisen elämän yhteydessä: keskustelkaa
asioista yhdessä, oppikaa toisiltanne!
koordinoimiseen ja sen tukemiseen. Emme kerää
vaatteita tai välitä muuta apua. Voit osallistua vapaaehtoisena paikallisryhmien toimintaan esimerkiksi
koordinaatio- ja tiedotustoiminnassa sekä tukihenkilönä. Muut toimijat ja nettiryhmät, esim. SPR,
seurakunnat, Refugee Hospitality Club ja Pelastakaa
lapset ry tarjoavat mahdollisuuksia muun tyyppiseen apuun.
9
TURVAPAIKANHAKIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET
Vastaanottokeskuksen rooli kotimajoituksessa ollessa
•
Jokainen turvapaikanhakija on aina rekisteröity jonkin vastaanottokeskuksen alaisuuteen,
niin myös kotimajoittujat.
•
Turvapaikanhakija voi saada siirron vastaanottokeskuksesta toiseen ja näin olla rekisteröitynä vastaanottokeskuksessa, joka sijaitsee lähellä kotimajoitusta.
•
Kotimajoituksessa oleva turvapaikanhakija on
edelleen velvollinen tapaamaan vastaanottokeskuksen työntekijöitä paikallisen käytännön
mukaisesti.
•
Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikanhakijan
saamaan vastaanottorahaan ellei kyseessä ole
avoliitto tai avioliitto. Kotimajoituksessa asuvalle turvapaikanhakijalle luovutetaan vastaanottoraha samalla tavalla kuin vastaanottokeskuksessa olevalle.
vastaanottokeskuksen kautta. Myös poliisiasemalla tapahtuvaan turvapaikkapäätöksesi tiedoksiantoon saapuu kutsu kotiosoitteeseen.
Kielikurssi
•
Sinun on osallistuttava vastaanottokeskuksen
järjestämään opintotoimintaan, jollei sinulla
ole perusteltua syytä kieltäytyä.
•
Ota selvää omasta vastaanottokeskuksesta kotimajoittajan velvollisuus ja mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen
Lapsiperheet
•
Lapsilla on oikeus maksuttomaan koulunkäyntiin myös kotimajoituksen yhteydessä.
•
Keskustele lastesi koulunkäynnin aloittamisesta oman sosiaalityöntekijäsi kanssa, jonka
avustuksella kouluun hakeutuminen tapahtuu.
Terveydenhuolto
•
Myös kotimajoituksessa asuvan turvapaikanhakijan terveydenhuolto kulkee vastaanottokeskuksen terveydenhoitajan tekemän lähetteen kautta. Kiireellistä hoitoa tai ensiapua
vaativassa tilanteessa turvapaikanhakijalla on
oikeus hoitoon myös kunnan terveyskeskuksessa. Lapset ja raskaana olevat saavat käyttää
kunnan neuvolapalveluita.
•
Kotimajoittuja varaa terveydenhoitajalleen
ajan vastaanottokeskuksen kautta.
Muuta
•
Turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana saat
liikkua vapaasti Suomessa. Sinun täytyy ilmoittaa ajantasaiset yhteystietosi vastaanottokeskukseen mahdollisimman pian yhteystietojesi
muuttuessa.
•
On tärkeää, että vastaanottokeskuksella on
osoitetietojesi lisäksi myös puhelinnumero,
jotta sinuun saadaan tarvittaessa yhteys. Myös
kotimajoituksen yhteydessä matkustaessasi sinun tulee ilmoittaa vastaanottokeskukseen väliaikaiset osoite- ja yhteystiedot.
Turvapaikkaprosessi
•
Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikkahakemuksen käsittelyaikaan.
•
Poliisin haastatteluista ilmoitetaan kirjeitse siihen osoitteeseen, missä asut ja Maahanmuuttoviraston haastatteluista ilmoitetaan sinulle
10
POHDITTAVAA ENNEN MAJOITUSTA
Kodin avaaminen turvapaikanhakijalle on oivallinen tapa tutustua uusiin ihmisiin. Pidä kuitenkin
mielessä, että uusi tilanne aiheuttaa todennäköisesti
myös stressiä sekä majoittajalle että turvapaikanhakijalle. Koska me ihmiset olemme erilaisia, kannattaa
yhteisistä pelisäännöistä sopia. Jotkut meistä pärjäävät mainiosti ilman sen kummempia sopimuksia
ja suunnitelmia, toisille taas on hyvin tärkeää sopia mahdollisimman tarkasti erilaisista arjen yksityiskohdista. Kotimajoitusverkosto suositteleekin
miettimään tarkkaan, mitä turvapaikanhakijan majoittaminen tarkoittaa, ja mitä siitä seuraa. Turvapaikanhaku on pitkä prosessi ja verkosto toivookin, että
majoittajat voisivat sitoutua riittävän pitkäksi ajaksi
ja siten taata jatkuvuuden turvapaikanhakijan majoitusjärjestelyissä.
Kodin jakaminen usein vaikeista elämäntilanteista
tulevien turvapaikanhakijoiden kanssa on vastuullista, mutta ei millään tavoin ylitsepääsemättömän
vaikeaa. Se vaatii joustavuutta, kärsivällisyyttä sekä
halua oppia uutta. Mitä paremmin majoitukseen
valmistautuu ja sopii käytännöistä etukäteen, sitä
todennäköisemmin yhteiselo sujuu mallikkaasti. Kotimajoitusverkosto kokoaa parhaillaan tukihenkilöitä
avuksi mahdollisiin ongelmatilanteisiin.
Majoittajan ja turvapaikanhakijan yhdessä sovittavia ja selvitettäviä asioita
•
Mitä kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tapoja
teidän tulee tietää (esimerkiksi pukeutuminen,
ruokailu, tervehtiminen), jotta osaatte toimia
toisianne kohtaan kunnioittavasti?
•
Tiedättekö, keneen voitte ottaa yhteyttä hätätapauksessa? Yleinen hätänumero sekä vastaanottokeskuksen yhteystiedot muistiin!
•
Mitä palveluita lähistöllä on? Entä julkinen
liikenne? Miten lähimpään vastaanottokeskukseen pääsee ja paljonko esimerkiksi bussiliput
sinne maksavat?
•
Mitkä kodin tilat ovat majoittajan ja mitkä turvapaikanhakijan omaan käyttöön, mitkä ovat
yhteisiä? Onko kaikilla asukkailla halutessaan
mahdollisuus omaan rauhaan ja yksityisyyteen?
•
Kuka laittaa ruokaa ja milloin? Syödäänkö jotkut ateriat yhdessä ja jotkut erikseen?
•
Jotkut vuorokaudenajat voivat olla erityisen
•
•
Olemme tehneet listan yhteisasumiseen liittyvistä
asioista, jotka majoittajan ja turvapaikanhakijan kannattaa miettiä ja käydä läpi. Lista kannattaa lukaista
jo ennen tapaamista majoittajan ja turvapaikanhakijan kanssa. Myöhemmin majoittaja ja turvapaikanhakija voivat käydä listan asioita läpi myös yhdessä.
Kaikkia asioita ei tarvitse ratkaista heti, mutta luultavasti ne tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin.
•
•
•
•
•
11
kiireisiä, esimerkiksi kouluun tai töihin lähdön
aika aamulla. Miten tämä tulisi ottaa yhteiselämässä huomioon?
Miten ruoan ja päivittäistavaroiden hankkiminen ja maksaminen järjestetään?
Miten jaetaan kotityöt, kuten roskien vieminen, siivous, pyykinpesu ja tiskaaminen?
Mitä tulee ottaa huomioon jos haluatte kutsua
vieraita käymään?
Kuinka monilla on avaimet, mistä saa varaavaimet?
Miten paljon odotatte tietävänne toistenne tulemisista ja menemisistä?
Riittävä lepo on tärkeää. Mihin aikaan illalla
on hyvä hiljentyä ja milloin aamulla saa aloittaa päivän toimet?
Voiko kotona käyttää nettiä, tietokonetta, tai
televisiota? Mihin aikaan päivästä?
•
•
Mitä muita sääntöjä kodin elämän ja yhdessä
asumisen suhteen kaikkien asukkaiden olisi
syytä noudattaa? Näitä asioita voivat olla alkoholinkäyttö, pukeutuminen kotona, yhteisten
tilojen käyttö tai lastenkasvatuksen käytännöt.
Miten toimitte mahdollisissa ristiriitatilanteissa? Onko teidän mahdollista tuoda esiin omia
huolen aiheitanne? Keneltä pyydätte apua vaikeissa tilanteissa.
Muita asioita majoittajan pohdittavaksi
•
Onko sinulla lomasuunnitelmia? Jos lähdet
vaikka viikonlopuksi tai pitemmäksi aikaa
muualle, kotiin majoittuvalla turvapaikanhakijalla on oikeus olla asunnossa tänäkin aikana:
vastaanottokeskus ei voi ottaa asukkaita lyhytaikaisesti esimerkiksi tällaisessa tilanteessa.
•
Onko sinulla tarjota vuodevaatteita ja pyykinpesumahdollisuus? Onko kaikille asukkaille
riittävästi säilytys­tilaa henkilökohtaisille tavaroilleen, myös kylpyhuone­eessa ja keittiössä?
•
•
•
Tutustuminen kannattaa, voitte aloittaa vaikka
näistä!
•
Kuka olet; mitä teet työksesi; mistä olet kotoisin; millainen perhe sinulla on; mitä harrastat
tai miten vietät aikaa; mitkä asiat ovat sinulle
tärkeitä?
•
Miksi haluat tarjota kotinsa turvapaikanhakijalle? / Miksi haluat mieluummin kotimajoitukseen kuin vastaanottokeskukseen?
•
Mitä odotatte yhteisasumiselta, mikä siinä mietityttää?
•
Mitä haluaisitte kysyä toisiltanne?
Onko sinulla tarjota esimerkiksi polkupyörää
turvapaikanhakijan käyttöön, tai voitko tarvittaessa kuljettaa majoittujaa asioille, mikäli julkisia kulkuvälineitä ei ole?
Pitääkö sinun ilmoittaa uudesta asukkaasta
jollekulle, esimerkiksi vuokranantajalle? Olet
asunnon omistajana tai vuokralaisena velvollinen maksamaan esimerkiksi kallistuneesta
vesilaskusta, jos majoittaminen on pitkäaikaista
Onko kotivakuutus kunnossa, siltä varalta että
sattuu vahinkoja?
12
RWF:N PAIKALLISRYHMÄTOIMINNAN “VÄHIMMÄISVAATIMUKSET”
Verkostossa kaikki turvapaikanhakijoiden kotimajoi- 4.
tus tapahtuu paikallisryhmien kautta. Paikallisryhmiä vetävät itsenäisesti paikalliset aktiivit. Verkoston
näkökulmasta paikallisryhmä voi aloittaa kotimajoittamisen järjestämisen heti, kun seuraavat asiat on
otettu huomioon.
1.
Paikallisryhmällä on yhteys verkostoon.
Ryhmä on ollut yhteydessä verkoston paikallisryhmäkoordinaattoreihin ja tietoinen tärkeimmistä periaatteista ja dokumenteista, myös
5.
turvallisuusohjeista.
Kaikkia verkoston paikallisryhmiä auttavina paikallisryhmäkoordinaattoreina toimivat tällä hetkellä
Ninni Lankinen, Julia Talvitie ja Reetta Salminen.
Sähköposti: [email protected]. Puhelinpäivystys ti - to klo 17 - 18 numerossa 046 5998412
2.
3.
Paikallisryhmällä on yhteys vastaanottokeskukseen. Paikallisryhmät perustetaan vok:ten,
Majoittuville selvitetään kotimajoituksen periaatteet. Nämä ohjeet tehdään yhdessä alueen
vastaanottokeskuksen kanssa, ja niiden tulisi
sekä vastata “virallisiin” kysymyksiin (esim.
majoituksen vaikutuksesta tukiin, hakemuksen
käsittelyyn, kuulusteluihin ja muihin käytännön järjestelyihin) että kertoa kotimajoituksen
periaatteista (esim. kesto, odotettavissa olevat
olosuhteet, RWF:n rooli, tukihenkilötoiminta,
yhteensaattamisperiaatteet).
Paikallisryhmä pystyy nimeämään majoittajille ja majoittujille tukihenkilöt. Kaikille majoittujille ja majoittajille nimetään tukihenkilö.
Tukihenkilön tulee olla sitoutunut henkilö, jolla
on joko aiempaa osaamista tukihenkilötoiminnasta, tai joka on kiinnostunut kehittämään
osaamistaan tukihenkilönä, esimerkiksi osallistumalla tukihenkilö-/ystävätoimintakoulutuksiin. Tukihenkilöiden tulee olla majoittajille
ja majoittuville “tuttuja ja tavoitettavissa”, siten
että majoittajat ja majoittuvat kokevat aidosti
voivansa lähestyä heitä. Suositellaan esimerkiksi
yhteisten tapahtumien järjestämistä alueella tai
(mahdollisuuksien mukaan) henkilökohtaisia
tapaamisia.
toimipisteiden tai hätämajoitusyksiköiden yhteyteen ja nimetään sen mukaisesti (esim. RWF
- vok Helsinki tai RWF – vok Punavuori (Helsinki). Paikallisryhmällä on nimetty henkilö, joka
pitää yhteyttä vok:seen; yhteisistä käytännöistä
on sovittu vok:n kanssa ja siltä on saatu lupa kotimajoittamiseen. Paikalliset käytännöt (esim.
sairaanhoito, rokotukset, kulukorvaukset, kulje- Näiden viiden kohdan tarkoituksena on määritellä
tukset, turvapaikanhakijoiden pakolliset käyn- ne periaatteet, joiden mukaan RWF -kotimajoitusnit vok:essa, yhteyshenkilöt yms.) on selvitetty. verkosto toimii koko Suomessa. Tämä mahdollistaa
verkoston toiminnan kuvaamisen yhteistyökumppaMajoittaminen tehdään vain kasvokkain ta- neillemme. Mikäli vaatimukset tuntuvat täysin viepahtuvan haastattelun jälkeen. Paikallisryhmä railta tai niiden soveltamisessa paikallisryhmässänne
on tavannut kasvotusten kaikkia majoittajia ja ei olisi lainkaan järkeä, ottakaa yhteyttä paikallisryhheidän kanssaan on keskusteltu majoittamises- mäkoordinaattoreihin.
ta. Tässä oppaassa olevat tärkeät tiedot kuten
eettiset periaatteet on jaettu majoittajille. Lisäksi, majoittajia on haastateltu henkilökohtaisesti.
13
OHJEITA PAIKALLISRYHMIEN TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI
Kaikkien paikallisryhmien toiminta tulee olemaan
jossain määrin erilaista. Tähän on koottu ideoita
toiminnan tueksi perustuen jo toimivien paikallisryhmien kokemuksiin. Näitä voi täysin vapaasti
soveltaa, kunhan edellisen luvun “vähimmäisvaatimukset” toteutuvat.
Paikallisten toimijoiden kerääminen yhteen
Useimmat paikallisryhmät ovat perustaneet itselleen suljetun Facebook-ryhmän sisäistä tiedottamista ja yhteydenpitoa varten. Suosittelemme selkeyden vuoksi nimeämään myös Facebook-ryhmän
vastaanottokeskusten mukaan, tyyliin “RWF - vok
Joutseno”. Suljettu ryhmä on turvallinen paikka
osallistua keskusteluun. Uusia jäseniä FB-ryhmään
kannattaa hyväksyä vasta hakijan profiilin huolellisen skannauksen jälkeen, näin vältetään häiriköinti ryhmässä. Jos hakijan profiilin tiedot on salattu,
ryhmän ylläpitäjä voi pyytää tätä kertomaan tilanteestaan muutamalla sanalla yksityisviestin välityksellä. Paikallista Facebook-ryhmää voi markkinoida
koko Suomen laajuisessa ryhmässä “Refugees Welcome - Kotimajoitusta turvapaikkaa tarvitseville
(Finland)” johon on myös hyvä kaikkien toiminnassa olevien liittyä.
Suosittelemme järjestämään myös mahdollisimman
usein paikallisryhmien omia tapaamisia ja info-iltoja, sillä vain kasvotusten tapaamisella voi rakentaa
tarvittavaa luottamusta ja sitoutumista. Info-iltojen
avulla tavoittaa myös helpommin sellaisia ihmisiä,
joille Facebook on vieraampi. Paikallislehtien tiedotteet, mainokset ilmoitustauluilla (ostareilla, kirjastoissa yms) yms. kanavat ovat tehokkaita tapoja
viestiä näistä tapaamisista. Paikkakunnilla, joissa on
VOK, mutta ei vielä omaa paikallisryhmää, tällaisia
tietoiskuja voivat käydä antamassa myös muiden
paikkakuntien aktiivit, sillä toivolla että näin löydettäisiin majoittajien lisäksi uusia vastuunkantajia uusille paikallisryhmille
Majoituksesta kiinnostuneiden on jo nyt mahdollista jättää sähköpostitietonsa ja postinumeronsa
http://refugees-welcome.fi/ sivustolle. Voitte pyytää
verkoston internet-sivujen ylläpitäjältä Joonas Timoselta ([email protected]; Discoursessa
nimimerkki @joonastimonen) listan paikallisryhmänne vastaanottokeskuksen läheisyydessä olevista
halukkaista majoittajista. Pyydä myös Joonasta lisäämään perustamanne paikallisryhmän yhteystiedot
nettisivuillemme. Sitä kautta tavoitatte lisää ihmisiä
omalta alueeltanne.
Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on hyvä myös
olla yhteydessä paikalliskoordinaattoreihin, jotta he
voivat yhdistää muut samalla alueella kotimajoituksesta kiinnostuneet toisiinsa, ja jotta saatte paikallisryhmien käyttöön kaiken sen materiaalin ja kokemukset, joita muita paikallisryhmissä on jo ehditty
kerätä. Paikallisryhmäkoordinaattoreina toimivat
tällä hetkellä Ninni Lankinen, Julia Talvitie ja Reetta
Salminen. Sähköposti: rwf.paikallisryhmat@gmail.
com. Puhelinpäivystys ti - to klo 17 - 18 numerossa
046 5998412.
Yhteistyö muiden paikallistoimijoiden kanssa
Monien vastaanottokeskusten yhteyteen on jo perustettu erilaisia tukiryhmiä, yhdistyksiä tai muita
verkostoja. On tärkeää, että RWF:n ryhmät toimivat
näiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. RWF verkosto
keskittyy kotimajoittamiseen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Jos löydätte jo olemassa olevia majoitukseen
keskittyviä ryhmiä alueeltanne, ryhmittykää yhdessä
osaksi RWF:ia.
14
Ottakaa lisäksi yhteyttä esimerkiksi paikallisiin seurakuntiin, mahdollisiin muslimiyhteisöihin, monikulttuurisiin järjestöihin, SPR paikallisosastoihin,
Lions Clubiin, Rotary-yhdistyksiin, poliittisiin järjestöihin, Marttoihin, kansalaisjärjestöihin, naapuriyhdistyksiin, tai muihin toimijoihin, joiden tiedätte
tekevän työtä maahanmuuttajien parissa. Näin saatte
mahdollisesti uusia vapaaehtoisia sekä pääsette käyttämään näiden toimijoiden tiedotuskanavia. Lisäksi
muiden toimijoiden kautta on mahdollista saada
apua vapaaehtoisten, esimerkiksi tukihenkilöiden,
kouluttamiseen. Tällaiset tietoiskut palvelevat myös
laajempaa tarkoitusta: vaikka mukaan ei tulisi yhtä
ainutta uutta majoittajaa tai aktiivia, leviää tieto kotimajoituksesta laajemmin yhteiskunnassa, mikä voi
helpottaa kodeissa majoittavien sekä koteihin majoittuvien turvapaikanhakijoiden elämää.
Verkoston “yhteinen huone” eli Discourse
Parhaimmillaan yhdessä tekeminen ja koordinointi onnistuu kun ollaan yhteisessä tilassa, mutta aina
se ei ole mahdollista. RWF:n IT-ryhmä on päätynyt
suosittelemaan virtuaaliseksi “yhteiseksi huoneeksi”
systeemiä nimeltä Discourse. Keskustelut ovat kaikille RWF Kotimajoituksen Discoursen käyttäjille
avoimia, mutta ulkomaailmalta suojattuja. Käyttäjäkunta rajataan siis aktiiveihin jotka tunnetaan. Näin
saadaan se turvallinen, virtuaalinen “yhteinen huone” jossa toimia.
Discourseen olisi tarkoitus ottaa mukaan ne aktiivit,
jotka haluavat toimia joko keskusryhmissä tai vetää
paikallisia ryhmiä, ja se on tarkoitettu nimenomaan
toiminnan koordinointiin, ei ulkoiseen tiedotukseen eikä yksinomaan majoittamisesta kiinnostuneille.
15
Käy täällä ja luo tunnus: https://discourse.refugeeswelcome.fi Pääset mahdollisimman pian Discourseen, heti kun sinut ehditään aktivoida. Kokeile
loggautua sisään noin tunnin kuluttua. Discoursesta
löytyy paljon eri ohjeita sen käyttöön.
YHTEENSAATTAMINEN JA HAASTATTELUT
Tärkeintä majoittajien ja turvapaikanhakijoiden yhteensaattamisessa ja majoituksen käynnistämisessä on
toimia paikallisen vastaanottokeskuksen ehdoilla. Heti kun toiminnasta on sovittu, voi majoitustoiminnan
aloittaa viipymättä.
Tärkeitä periaatteita yhteensaattamisessa
•
Kaikille osapuolille on selvää mikä on RWF:n
rooli, eli että kyseessä on vain apua parhaansa
•
Vastuukysymyksistä ja toimintatavoista on
mukaan tarjoava verkosto ja vastuu säilyy masovittu selvästi paikallisen vastaanottokeskukjoituksen molemmilla osapuolilla ja viranomaisen kanssa.
silla
•
Kaikilla majoittajilla on realistiset käsitykset
•
Sekä majoittajalla, että majoittujalla on mahsiitä, mihin ovat ryhtymässä
dollisuus kieltäytyä missä vaiheessa vain jos
•
Majoittajat haastatellaan henkilökohtaisesti
yhteistä luottamusta ei synny. Kieltäytymisestä
ennen majoittamista - mahdollisia kysymyksiä
ei saisi syntyä kiusallista tilannetta.
ohessa
•
Huomioikaa majoittajien ja turvapaikanhaki•
Majoittaja ja turvapaikanhakija käyvät keskejoiden turvallisuus. Jokaisella paikallisryhmälnään hyvän keskustelun ennen kuin yhdessä
lä on olemassa turvallisuusohje.
sopivat majoituksesta
•
Majoitusjärjestelyt tiedotetaan eteenpäin (vok,
SPR yms.) paikallisten käytäntöjen mukaan
Tarkka toimintamalli majoittajien ja majoittuvien yhteensaattamiseksi on paikallisryhmän päätettävissä yhdessä alueen vastaanottokeskuksen kanssa. Alla on kaavio, jota paikallisryhmässä voidaan käyttää lähtökohtana suunnittelussa.
16
HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ
Majoittajien haastatteluiden tarkoituksena on ymmärtää majoittajan elämäntilannetta siltä osin kuin se on
majoittamisen kannalta olennaista. Haastattelu myös
tukee majoittajan omaa valmistautumista majoitusprosessiin, ja auttaa häntä käymään läpi omia motiivejaan
ja valmiuttaan ryhtyä kotimajoittajaksi. Paikallisryhmien vapaaehtoiset tekevät haastattelut. Haastattelutilanteessa on hyvä olla mukana kaksi vapaaehtoista, joista
toinen on tarkkailijan asemassa.
Mahdollisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi
•
Perustiedot ja tausta
Kuvaile tilaa, johon majoittaisit turvapaikanhakijan?
Onko sinulla aikaisempaa kokemusta turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista?
Ketä kodissasi asuu? Millaista arkenne on?
Oletko itse asunut vieraassa kulttuurissa pidempiä aikoja?
•
Odotukset ja toiveet
Mikä sinut sai kiinnostumaan kotimajoituksesta?
Mitä odotat arjelta turvapaikanhakijan kanssa?
Minkälaisen henkilön/perheen haluaisit kotiisi asumaan ja miksi?
Minkälainen henkilö/perhe voisi olla sinulle hankala majoittaa ja miksi?
Minkälaista tukea toivoisit saavasi toimiessasi kotimajoittajana?
Millä elämän osa-alueella syntyvä pettymys voisi saada sinut luopumaan majoittamisesta?
(esim. siisteys, vuorokausirytmi, ruokailutavat jne.)
•
Käytännön tilanteet
Kuvaile joku sinulle tapahtunut vaikea tilanne ihmissuhteissa. Mitä tapahtui ja miten tilanne
ratkesi?
Miten yleensä reagoit ns. epätäydellisyyteen? Miten kestät esimerkiksi sitä, että joku kodissasi
asuva hoitaa käytännön asioita eri tavalla kuin sinä?
Onko sinun helppo ilmaista tunteita? Miten otat jonkin vaikean asian puheeksi?
17
TUKIHENKILÖTOIMINTA
RWF-verkoston majoittajien ja majoittujien tukihenkilöiden tulee olla täysi-ikäisiä. Sopiva ammatillinen tausta ja työkokemus ovat eduksi tällä vapaaehtoistyön alueella, mutta eivät pakollisia, sillä jokainen tukihenkilö perehdytetään tehtävään. Tukihenkilön tulee puhua suomen
lisäksi jotakin muuta tehtävässä hyödyllistä kieltä (esim. englanti, arabia, somalia, afgaani).
Tukihenkilötoiminnan alueet
1) Yhdistämisvaihe
Majoittajan ja majoittujan yhdistämisvaiheessa on
parin tukena mielellään kaksi tukihenkilöä, joista
toisella on turvapaikanhakijan kanssa yhteinen kieli
(tai yksi tukihenkilö ja tulkki). He ovat mukana majoittajan ja majoittujan ensimmäisessä tapaamisessa
ja toimivat välittäjänä majoituspäätöstä tehtäessä.
2) Majoitusvaihe
a. Henkilökohtainen tukihenkilötyöpari
Majoittajalle ja majoittujalle nimetään tukihenkilötyöpari, johon saa tarvittaessa puhelinyhteyden.
Tukihenkilötyöpari auttaa majoitukseen liittyvissä
käytännön asioissa. Työparina toimiminen mahdol-
c. Vertaistukitapaamiset
Tukihenkilöt järjestävät paikallisesti vertaistapaamisia, joissa majoittajat ja majoittujat voivat verkostoitua ja saada tukea. Vertaistapaamisten tavoitteena on
tukea kotimajoituksen onnistumista. Vertaistapaamiset voivat ehkäistä kotimajoituksessa mahdollisia
väärinkäytöksiä ja mahdollistaa hyviksi koettujen
käytäntöjen leviämistä. Vertaistapaamisissa voidaan
antaa lisäperehdytystä majoittajien ja majoittujien
tarpeen mukaan. Aiheina voi olla esimerkiksi kulttturisen ja uskonnollisen erilaisuuden kohtaaminen
sekä kriisitilanteiden ratkominen. Paikalle voi kutsua eri alojen asiantuntijoita (papit, imaamit, monikulttuurisuus-asiantuntijat, psykologit jne.)
listaa tukihenkilöiden keskinäisen tuen, varmistaa
tukihenkilötoiminnan laatua, lisää turvallisuutta
sekä mahdollistaa tukihenkilöiden keskinäisen lomittamisen. Tukihenkilöt soittavat viikottain tarkistussoiton. Käytäntöä jatketaan niin kauan kuin
se tuntuu majoittajasta ja majoittujasta tarpeelliselta.
3) Vapaaehtoisten työnohjaus
Kaikkien paikallisryhmien tulee etsiä valmiiksi henkistä tukea antavia henkilöitä sekä muita verkoston
toimintaa helpottavia ammattilaisia. Ryhmän koordinaattori antaa yhteystiedot ryhmäläisille tarvittaessa. Älkää missään tapauksessa epäröikö ottaa
yhteyttä työnohjaajiin! Liian pientä kysymystä ei ole.
Työnohjaus on oleellinen osa vapaaehtoisten omaa
jaksamista.
b. Paikallisen tason yhteystietolista
Majoittajille ja majoittujille annetaan tukihenkilön
yhteystietojen lisäksi lista tahoista, jotka järjestävät
paikkakunnalla monikulttuurista toimintaa tai voivat muuten toimia majoittajan tukena. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi monet järjestöt, seurakunnat
ja muut uskonnolliset yhteisöt. Listalta löytyy tietoa
myös kansallisen tason toimijoista, joilta voi saada
tukea kieli-, kulttuuri- ja viranomaiskysymyksissä.
18
PAIKALLISRYHMIEN VIESTINTÄ
Paikallisryhmällä on kaksi viestinnällistä tehtävää:
Refugees Welcome Finland - kotimajoitusverkosto
on osa matalan kynnyksen kansalaisyhteiskuntaa.
Mediassa esiinnymme omina yksilöinä, juuri niin
kuin se kustakin verkoston jäsenestä itsestä hyvältä
tuntuu. Puhuessaan verkoston edustajana, jokaisen
verkoston toimijan on oltava tietoinen verkoston
toiminta-ajatuksesta ja jaettava kotimajoitusverkoston arvot ja tavoitteet, jotka löytyvät toimintaoppaan
alusta.
1. Verkoston sisäinen viestintä
a. Paikallisryhmät pyrkivät nimeämään oman mediavastaavan, joka pitää yhteyttä paikallisiin medioihin.
b. Paikallisryhmät mainostavat majoittajan infoiltoja
mahdollisimman laajasti ennen tapahtumaa. Kokemuksen mukaan uusien on usein helpompi tulla
mukaan, jos mainoksissa on nimi ja puhelinnumero,
josta saa halutessaan etukäteen lisätietoja.
Emme kritisoi puolueita, emme hallitusta kokonaisuutena, emmekä yksittäistä ministeriä. Voimme
ihmetellä jonkun päätöksen seurauksia, mutta jätämme poliittiset toimijat rauhaan. Emme nimittele ketään rasistiksi emmekä puhu kenestäkään
muutoinkaan halveksuvaan sävyyn. Emme kritisoi
julkisesti vastaanottokeskusten, poliisin tai SPR:n
tai muiden yhteistyötahojemme toimintaa. Mikäli havaitsemme toimintamme myötä puutteita tai
ongelmia esimerkiksi viranomaisten toiminnassa,
voimme nostaa asiat puheeksi suoraan yhteistyötahojemme kanssa. Me emme ole ketään vastaan, vaan
apua tarvitsevan puolella.
2. Ulkoinen viestintä
a. Paikallisryhmän sisäinen viestintä ja koordinointi voidaan tehdä ryhmän päätöksen mukaan Facebook-ryhmässä ja/tai sähköpostitse. Facebook-ryhmä voi harkinnan mukaan olla suljettu, ja mukaan
pyrkiviltä voidaan pyytää esittely ennen ryhmään
ottamista.
b. Paikallisryhmän ja RWF-verkoston viestintäryhmän välinen viestintä. Verkoston yhteiset tiedotteet
lähetetään kansallisiin medioihin, mutta paikallismedioiden kohdalla on parasta, jos paikallisryhmät
välittävät yleiset tiedotteet oman alueensa medioihin. Tällöin tiedotteisiin voidaan lisätä paikallisen
koordinaattorin yhteystiedot sekä seuraavan avoimen yleisötilaisuuden tiedot.
19
EXPERIENCES FROM FINNISH HOMES
Some Finns have pets, for instance dogs that live inside the house and can be regarded almost as family
members.
When you move to Finnish homes you might encounter many cultural differences. Some differences
are practical things, some are more related to general
atmosphere. As time goes by both the host and asylum seeker will learn from each other. The following
texts are meant to provide some experiences about
the life in Finnish homes. The texts are written by
people with immigrant background and who have
been living together with Finns.
Finns may dry their laundry, including underwear, in
a common room or in their front yards.
Most Finns separate their trash as recycling is mandatory. Especially in bigger towns, buildings often have
different bins for bio waste, energy waste (clean plastic), paper, cardboard, metal and glass. Sanitary pads
and tampons should never be thrown into the toilet.
On the contrary, always flush all used toilet paper
down the toilet and never throw it into the rubbish.
THE FINNISH HOME
Finnish homes are generally quiet and neat. Finns
quite often like peacefulness or even silence in their
homes. Finns tend to be very respectful of other people’s privacy; unannounced visits are quite rare and
most commonly all children of the family have their
own private rooms. However, while they are very
young, children may sleep in the same bed as their
parents. Finnish homes with children in them may not
be so neat. Since both parents often work, housework
isn’t always the first thing on the list.
COMMON CULTURAL HABITS
Many of the statements below are relevant to the
concept of the “typical Finn”, but in practice you may
end up interacting with an talkative extrovert who
instantly takes you into their home. As is the case
everywhere, people are different.
For practical reasons Finns always take their shoes off
and leave them in the entrance hall. This is also done
when visiting other people’s homes.
Finns are stereotypically presented as reserved and
quiet. After the social ice is broken some Finns might
ask very blunt and direct questions about appearance,
race, culture or religion without meaning to offend. On
the other hand many Finns are careful and respect different cultural habits, not wishing to cross boundaries.
In general though, Finns will answer a direct question
with a direct answer. If you ask if they’d like some tea
and they say no, they’re not being polite, they really
mean no. If they offer you tea and you say no, they will
assume that you really don’t want tea and won’t offer
it to you again.
The Finnish home usually has a laid back atmosphere.
People may for example lie on couches with their feet
lifted up. In some families the weekdays may be quite
busy and family members may eat separately at different hours.
An integral part of the Finnish culture is the sauna.
The sauna is a small room which is heated up to a very
high temperature. The heat makes one sweat and relaxes the body. Finns normally go to the sauna naked.
Men and women often have their own sauna turns but
in other ways the sauna might be a very non-private
experience.
Some Finns may seem unfriendly or uninterested at
first, but that's often because they are careful. Finns
let people in slowly, as if through the skins of an onion.
After being introduced, the next time you see them,
20
you may say hello to them. (Saying hello to strangers
is considered weird or even something only people under the influence of alcohol do) After having said hello
to them a few times, you may suggest going to a cafe
for a coffee. If that meeting goes well, you may suggest
meeting them for dinner, a party, or something more
involved. If a Finn invites you to their house to meet
their family, this is a big deal. If they invite you to sauna, it’s the ultimate friendly and welcoming gesture. If
going to sauna naked makes you uncomfortable, it’s ok
to wear a towel. It’s also ok to politely decline (make
sure they know you appreciate the offer though!).
Many, but not all, Finns drink alcohol frequently.
Wine or beer may be drunk during or after meals, especially if friends are visiting. Alcohol may be used in
cooking to add flavor as the French do, but in that case
most of the actual alcohol content will have evaporated in the cooking process, and in the end, this food
will not make anyone drunk, and may be served to
children. Children may be allowed to taste a drop of
common sight. Breaking rules is considered unfair, underhanded, and suspicious, and a sign that someone
cannot be trusted.
Finnish humor is often dark, sarcastic and deadpan.
Finns may say something extreme and then look very
serious, but that’s the joke.
From a Finn’s viewpoint it might not seem rude that
they don’t share or offer a taste of their food. A Finn
might eat chocolate and not offer a bite without meaning to be rude. It’s also very common to split the check
when eating at a restaurant.
THE FINNISH SOCIETY
There are many cultural ways and beliefs that may feel
alien to most Finns or even offend some of them.
The Finnish culture is known for its quietness which
is why loud, attention-seeking behavior might be
wine or a sip of beer, but again only to understand
the taste. Technically one has to be 18 before one may
drink alcohol at all. Friday and Saturday evenings
are a common time for Finnish youngsters and adults
to go drinking and clubbing. If this might make you
feel anxious, city centres and bar districts should be
avoided at those hours.
frowned upon.
It is characteristic for Finns to always be on time.
Finns are quite strict when it comes to timetables. If
you arrange a meeting for three o’clock sharp, be there
at that precise hour or they will feel that you are breaking an agreement and wasting their time.
It is normal for a couple to live together before getting
married. Also, sex before marriage is common. This
doesn’t mean Finns don’t care who they sleep with, but
rather that sex itself does not necessarily carry with
it the same shame as it does in some other cultures.
Many Finns are comfortable with nakedness in a very
matter-of-fact, practical way. Finns also don’t tend to
flirt. If a Finn is interested, this in most cases will be
very clear. If a Finn is not interested, this will also most
Finns commonly expect rules to be followed. A Finn
who remains standing at a crosswalk with a red light
even when there are no cars anywhere in sight is a very
In general, Finland considers itself a country which believes men and women to be equal. There are of course
people who disagree, but overall, speaking about or
treating a Finnish woman as less than equal is a very
quick way to make Finns angry.
21
likely be very clear. Do not aggressively pursue an uninterested Finn or mistake lack of interest for playing
hard-to-get or polite shyness.Also: pursuing teenag-
Most Finns belong to the Lutheran church but don’t go
to church or think very actively about spiritual matters. Alongside Lutherans, there are many Orthodox,
ers, unless you are the same age, is definitely frowned
upon. The age of consent in Finland is 16, but even a
20 year old dating a 16 year old may be considered
creepy. Anyone younger than that is absolutely off limits, and ignoring that rule can get you sent to jail.
Catholic, Pentecostal and other Christian churches,
other minority religions such as Baha’i, and Buddhists.
There are also many Finns who are atheist or agnostic.
Particularly in cities, Muslim minorities are growing,
and this causes some Finns concern. Many Finns, even
if they belong to a religious community, believe religion
should be kept completely separate of politics and legislation. In Finland, religion is considered very much an
individual’s own business, and evangelizing or trying
to convert others is often considered rude and pushy.
According to Finnish law, everyone has the right to
decide over their body. Any sexual acts committed
without the other partner’s consent are considered a
violation of their rights. Sexual assault is taken very
seriously, and rape is legislated against also within
marriage. Finnish law bans all corporal punishment
of children.
A large percentage of the population believe sexual
and gender minorities have equal rights, and a law allowing gay people to get married was recently passed.
Gay families with children live normal lives here. Some
Finns disagree with the legislation, but very few Finns
think that homosexuality is a mental disease, or that
homosexuality is somehow dangerous. Rather, most
Finns believe that lesbian, gay, bi-sexual, transgender
and intersex people should have the same rights as
heterosexuals.
Finns are pretty secular. The Lutheran church has
historically had an important role in Finnish society,
which continues to show in many ways. The church for
example does active social work among the poor. Religion is taught at schools to students in separate groups
according to their own religious affiliation. At most
schools, a traditional Finnish hymn is sung at spring
festivals.
22
23
24