TALLIN TERVEYSOHJELMA: OHJE K.
Tamman varsominen
Kantoaika
Hevosen keskimääräinen kantoaika on 340 vrk (normaali vaihteluväli 320-360 vrk). Kantoaika vaihtelee huomattavasti tammakohtaisesti, mutta yleensä se on lähes sama toistuvissa tiineyksissä.
Varsomista ennakoivat merkit
•
•
•
•
Tamman maha “putoaa”
Hännän juuren lihakset löystyvät (tuntuu käsin tunnustelemalla hännän molemmilta puolilta)
Emättimen aukko venyy ja löystyy
Utareesta erittyvä maito muuttuu sakeammaksi ja valkoisemmaksi varsomisen lähestyessä. Viimeisen vuorokauden aikana maito on paksua ternimaitoa. Useimmille tammoille kehittyy ‘vahatipat’ nisien päihin ennen
varsomista (4 vrk - 1 tunti).
• Tamma voi vähentää syömistään varsomisen ollessa lähellä
Normaali synnytys:
AVAUTUMISVAIHE (saattaa kestää jopa tunteja)
• Kohdunkaula aukeaa, kohtu alkaa supistella; hikoilu, levottomuus, lieviä ähkyoireita
• Varsa kääntyy selkäasennosta vatsalleen
PONNISTUSVAIHE
• Alkaa, kun istukan ulompi sikiökalvo puhkeaa (vedet tulevat)
• Katso kellonaika: VARSAN PITÄÄ SYNTYÄ VIIMEISTÄÄN PUOLEN TUNNIN SISÄLLÄ
JÄLKEISVAIHE
• Jälkeiset irtoavat normaalisti noin kahden tunnin kuluessa varsomisesta
Kun tamma varsoo, annetaan sen varsoa rauhassa, jos kaikki sujuu hyvin. Siinä vaiheessa, kun varsan jalat näkyvät,
voi varovasti mennä auttamaan. Varsaa voi vetää varovasti poltteiden tahdissa emän kintereiden suuntaan. Varsan
etujalat pidetään vedettäessä epätasan, jotta lavat mahtuvat helpommin. Pään tulee tulla etujalkojen välissä sieraimet noin etupolvien alapuolella. Sierainten päällä olevaa kalvoa ei saa puhkaista ennen kuin rintakehä ulkona. Kalvon puhkaiseminen voi houkutella varsaa hengittämään jolloin rintakehä laajenee ja vaikeuttaa ulostuloa. Vetäminen lopetetaan, kun varsan lantio on ulkona, jotta napanuora ei katkea liian aikaisin (varsa saa napanuoran kautta
vielä verta emältään).
Ongelmia
1. Istukan ennenaikainen irtoaminen
• Punainen nukkainen paksu kalvo työntyy emättimestä ennen varsaa.
• Sitkeä, riko sormin tai tarvittaessa tylppäpäisillä saksilla ja auta varsa mahdollisimman nopeasti ulos, sillä varsa alkaa kärsiä hapenpuutteesta istukan irrottua.
2. Virheasennot: yhteys välittömästi eläinlääkäriin ohjeiden saamiseksi, jos varsa ei tule normaalissa asennossa.
Jos varsan virhe-asentoa yrittää itse korjata on puhtaus ja varovaisuus ehdottoman tärkeää. Tamman takapuoli
pestään riittävän laajalta alueelta esimerkiksi pesu-Betadinella ja samoin omat käsivarret sormenpäistä kainaloihin asti. Avustaja laittaa pintelin tamman häntään ja pitää hännän pois tieltä. Käsivarsiin laitetaan steriiliä liukastetta (voi ostaa etukäteen varalle tallin lääkekaappiin) ennen käden työntämistä tamman lantioon. Kättä liikutetaan tamman sisällä pyöreästi nyrkissä ja pyritään selvittämään varsan asento.
Varsaa ei saa vetää ennen kuin on varma, että asento on sellainen missä varsan pitäisi mahtua tulemaan. Vetää
voi yleensä silloin jos tulossa on kaksi etujalkaa ja pää turpa edellä niiden välissä tai vastaavasti kaksi takajalkaa
ja häntä. Vetämään lähdetään ponnistusten tahdissa varovasti kintereitä kohti, eli alaviistoon.
Suomen Hevostietokeskus ry | www.hevostietokeskus.fi
Terve vastasyntynyt varsa
•
•
•
•
•
•
•
•
Nousee rintansa päälle parissa minuutissa
Alle puolen tunnin ikäisenä napanuora katkeaa, varsa tärisee ja tekee imemisliikkeitä
Normaalilämpö noin 38 oC
Yrittää seisomaan noin tunnin ikäisenä
Imee utaretta viimeistään kolmen tunnin ikäisenä (tarkkaile että varsa todella imee eikä vain töyki utaretta)
Ulostaa noin kuuden tunnin ikäisenä (varsapihka)
Virtsaa alle 12 tunnin ikäisenä (katso että virtsaa ei tule navasta)
Varsa käy utareella useita kertoja tunnissa ja pysyy kiinni nisässä imiessään
Varsomisen jälkeen
1. Tarkistetaan varsan napa, ettei vuoda ja puhdistetaan tarvittaessa hyvin laimennetulla puhdistusaineella (esim.
Betadine)
2. Testataan ternimaidon laatu (pikatesti tai ominaispainomittari) ja kirjataan tulos ’Vastasyntyneen varsan korttiin’.
3. Jos maito hyvälaatuista, niin valvotaan, että varsa juo aktiivisesti. Kiinnitä huomiota siihen, että varsa todella juo
ja nielee eikä vain töyki utaretta. Maitoa voi myös lypsää 100–150 ml ja juottaa sen tuttipullosta varovasti. HUOM!
varsan kuono ei saa juottaessa nousta vaakatasoa ylemmäksi ja varsan täytyy itse imeä maito pullosta. Älä koskaan kaada maitoa varsan suuhun, sillä se menee helposti keuhkoihin. Jos varsa ei ime, niin älä juota. Jos ei ensin ime, liikuttele tuttia suussa. Voi kestää hetken ennen kuin keksii imemisen. Käytä aina puhdasta, keitettyä tuttipulloa ja varmista, että reikä tutissa on riittävän iso.
Jos maito on huonolaatuista, annetaan varsalle toiselta tammalta pakasteeseen kerättyä ternimaitoa. Varsan tulisi saada 4-8 dl hyvälaatuista pakastettua ternimaitoa.
• Sulata maito korkeintaan 37 asteisessa vesihauteessa, etteivät vasta-aineet tuhoudu.
• Juota kerrallaan vain sen verran mitä varsa jaksaa juoda. Ensimmäisellä kerralla yleensä noin 1-2 dl. Käy juottamassa tunnin välein kunnes kaikki on mennyt. Laita sulanut ternimaito jääkaappiin väliajaksi.
4. Jos maito on hyvälaatuista ja tamma ei ole ensikertalainen, niin kerää toisesta utarepuoliskosta 150–200 ml terniä pakkaseen. Lypsä tuttipulloon, suodata sideharson läpi mukiin ja kaada Minigrip-pussiin. Kirjoita pussin päälle tamman nimi, varsomispäivä, maidon määrä ja maidon laatu. Varmista pakkauksen tiiviys toisella pussilla ennen maidon pakastamista.
5. Tarkista, onko tamman jälkeiset tulleet.
6. Jos varsa vaikuttaa pirteältä ja normaalilta ja tamma ei ole ensikertalainen, jätä tamma ja varsa 2-3 tunniksi rau-
hassa opettelemaan juomista. Jos tamma ensikertalainen, varmista, ettei se ole vihainen varsalle. Sen jälkeen
tamman ja varsan voi jättää pariksi tunniksi keskenään. Sen jälkeen varmista, että varsa imee. Varsan täytyy
saada ensimmäisen 6-12 tunnin aikana vähintään 1,5 litraa hyvälaatuista ternimaitoa. Jos varsa ei opi imemään
nisää, anna tuttipullosta sen mitä jaksaa juoda. Tarkasta tilanne 1-2 h:n välein, yritä aina ensin saada nisälle, mutta jos ei onnistu, juota pullosta.
7. Kirjaa kaikki toimenpiteet ja löydökset ylös ’Vastasyntyneen varsan korttiin’.
Suomen Hevostietokeskus ry | www.hevostietokeskus.fi