M askun se urakunta 1 • 2013 O n ruusu Iisai n ju u r e n ny t kukkaan p u h je n n u t . O n pyh ä kirja s u u r e n se n ihmeen ke r t o n u t . Vi rsi 23:1 Kansi: Seurakunnissa alttarille laitetaan usein pitkäperjantaina viisi punaista ruusua muistuttamaan ristiinnaulitun Jeesuksen viidestä haavasta. Virressä 23 saa laulaa ruususta. ”Heikkoinakin hetkinäni rohkaisevat haavasi, niissä vain on elämäni, niissä sielunrauhani. Virsi 74:4 Sivu 2: Lemun kirkon krusifiksi. Kuvat Kirsi Koivunen. Tässä lehdessä: Pa i menen pals t a 3 Mahdo llisuus m u u t o k s e e n ! Kirkhakkine 3850 kpl Maaliskuu 2013 4 Toi sin sano en 5 Lä hetystyö ja t k u u Julkaisija: Maskun seurakunta Maskuntie 73 21250 MASKU 02 434 8400 www.maskunseurakunta.fi 6 Maskun omais h o it ajat 7 S e urakun talais e n k o lu m n i 8 Va nh uus ei o le u h k a, y ksin äisyys o n ! 9 Pa pin pari vaih t e le vaa t yö p äivä ä Mi e sten saun ailt a 10 11 K ok kaillaan! 1 2 Toimituskunta: Jouko Henttinen (päätoimittaja) Ulla Hännikkälä Kirsi Koivunen Tom Lustig Sirkku Sinkkonen Graafinen suunnittelu, kuvankäsittely ja taitto: Kirsi Koivunen julkaisugraafikko Paino: Painorauma Oy Maskun kirkon re m o n t t i 1 3 Te rvetuloa kir k k o o n ja t ilais u u k s i i n! 2 1 5 - 16 Jakelu: Itella Oy Paimenen palsta Jeesus sanoi: ”Lähtekää mukaani johonkin yksinäiseen paikkaan, niin saatte vähän levähtää.” (Mark. 6:31) O saatko olla s ie llä, m is s ä o le t ? Elämä koostuu nykyisin mikrosekuntien pirstaleista, joissa yritämme tehdä ja olla kaikkea yhtä aikaa. Jokin ajaa meitä pitämään vauhtia yllä. Jos menee ja tekee koko ajan, ei tarvitse kohdata. Ei ketään muuta. Ei itseään, omaa sisintään, särkyneitä toiveita, kipeitä pettymyksiä, vanhoja ja uusia tunteita. Ja jos kiitää koko ajan, ei voi kohdata Jumalaa. Tai antautua olemaan Jumalan syliin. Minulle rukous on paikka. Jumalan rakastava syli, jossa voi vain olla. Maisema, jossa sielu lepää. Uni, jonka ei toivoisi loppuvan. Peili, josta näen itseni. Lepo, josta nousen virkistyneenä ja elämästä uudelleen innostuneena. J e e s us kutsuu m e it ä k an s s aan levon pa i k k a a n. Paikkaan, jossa voi olla olematta missään muualla. Paikkaan, jossa on tilaa ja lupa nähdä kaikki, mitä elämäni juuri nyt on. ”Muista pyhittää lepopäivä. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä… Sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi lepopäivän ja pyhitti sen.” (2 Moos 20:8) Sinikka Pietilä seurakuntapastori 3 MEDIAA, M I S S I O TA J A M U U T O S TA Mahdollisuus Muutokseen! www.ko emuu t o s . f i/ v arsinaissuo m i T ällä tavalla lyhyesti ja ytimekkäästi on määritelty Varsinais-Suomen alueella järjestettävän kaupunkimission teema. Tapahtumasta käytetään myös nimitystä media- missio. M askun seurakunta on lähtenyt mukaan tähän missiotapahtumaan ja se tulee näkymään laajasti Maskussa. Kyseessä on suurimittainen tapahtuma, jossa IRR-TV ja kristilliset seurakunnat sekä järjestöt toteuttavat yhdessä Mahdollisuus Muutokseen -teemaan liittyvän Varsinais-Suomen kaupunkimission 1.3.-31.3. S eurakunnat ovat jo koonneet keskuudestaan vaikuttavia muutoskertomuksia siitä, kuinka Jumala on muuttanut yksittäisten ihmisten elämän kulkua. Näistä muutoskertomuksista kootaan noin 100-sivuinen kirja, jota toimitetaan kaikille halukkaille ilmaiseksi joko henkilökohtaisesti kirjakuriirin tuomana tai muulla sovitulla tavalla. Kampanjakuukauden ajan on toiminnassa puhelinpäivystys 0800 135 135, joka ottaa vastaan kirjatilauksia. K irjan lisäksi missioon liittyy monenlaisia tapahtumia, joista ilmoitellaan lehdissä, seurakuntien kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Seurakunnan työntekijät jalkautuvat esimerkiksi kauppakeskuksiin. Kyseessä on yhteiskristillinen tapahtuma, johon kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita osallistumaan. Seuraa siis ilmoittelua ja tule rohkeasti mukaan! M askun seurakunnassa missio tulee siis näkymään koko maaliskuun ajan. Tarkoituksena on, ettei missio jäisi vain yksittäiseksi tapahtumaksi. Sille on tulossa jatkoa tapahtumien, jatkohoidon ja jatkoryhmien muodossa. Tällä tavoin hyvä Jumala saa itse tuottaa hyvää satoa ja tehdä työtään keskuudessamme myös tulevaisuudessa. Hän itse siunatkoon mission ja sen jatkon sekä koko seurakuntamme elämän ja toiminnan. Jyrki Kaukanen kappalainen 044 722 5411 Te r ve t u l oa me d i a mi s s i on Ys t äv ä - i l t oi hi n, k s . t a k a k a ns i ! Mukana mm. urheilukirurgi Sakari Orava ja Hesburgerin perustajat Kirsti ja Heikki Salmela. 4 Olenko minä veljeni vartija? K ain oli Raamatun ensimmäisten ihmisten, Aadamin ja Eevan, poika. Hän tappoi veljensä Abelin (1. Moos 4). Raamatun kertomuksen mukaan Kain oli peltomies. Hän suuttui veljelleen ja murhasi tämän, koska Jumala oli suosiollisempi Abelin uhrille. Tapon jälkeen Jumala kysyi Kainilta, missä hänen veljensä on. Kain vastasi: ”Olenko minä veljeni vartija?” K K ain kirottiin, ja häneen pantiin Kainin merkki. Raamattu ei kerro, millainen tuo merkki oli, mutta sen tarkoitus oli olla merkkinä, ettei kukaan, kuka hänet kohtaa, tappaisi häntä. ainin vastaus Jumalalle, ”Olenko minä veljeni vartija?”, on jäänyt elämään eri kristillisiin kulttuureihin. Tällaista ihmettelevää vastakysymystä käytetään usein silloin, kun ensin on esitetty vaativa kysymys kolmannen henkilön tilanteesta. Kysymys koetaan kiusallisena, koska kahden henkilön välillä usein on jännitettä ja riitaa. Kysymys paljastaa vastaajan huonon omantunnon. Rivien välistä voi lukea: tiedän aika paljonkin veljeni tilanteesta mutta en halua sinulle kertoa siitä. V artijana olo voi tietysti olla kyttäämistä. Pahanilkinen uteliaisuus on toisen henkilökohtaisen elämän häirintää. Tällaiseen vartiointiin meitä ketään ei ole valittu eikä sillä ole mitään tekemistä lähimmäisrakkauden kanssa. Lähimmäisestä (tai kauimmaisesta!) välittäminen on hädässä olevien ihmisten huomaamista ja auttamista niillä eväillä mitä itsellä sillä hetkellä on. V eljeni vartija – vastaus haluaa kuitenkin siirtää vastuun pois itseltä. - Jos ”veljelle” on jotain tapahtunutkin, minä en ole siitä vastuussa enkä halua tietää siitä mitään! En ole veljeni vartija –asenne sanoutuu irti yhteisöllisyydestä ja yhteisvastuun kantamisesta. Tällainen asenne tulee esille nykyään entistä useammin, tosin peitellysti, kun puhumme luomakunnan ja ihmiskunnan jaetusta tulevaisuudesta. Russel Harlan maalauksesta kirjasta Ikuisia kertomuksia osa 1. Kuva Kirsi Koivunen E lämä maapallolla on jo niin tiheästi verkostoitunutta, että emme voi enää täysin sanoutua irti yhteisestä vastuun kannosta. Se koskee sekä luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista että eri kansojen elämää niukkuuden, epäoikeudenmukaisuuden ja sotien keskellä. Vaikka emme ole suoranaisesti vastuussa toisten kansojen kurjuudesta, voimme kuitenkin epäsuorasti olla siitä vastuussa joko kieltämällä heiltä apumme tai unohtamalla, kuinka osa meidän hyvinvointiamme perustuu köyhempien kansojen alipalkatulle työlle tai niukasti hinnoitetuille tuotteille. Jouko Henttinen 5 Lähetystyö jatkuu Uusia tuulia Etiopiassa K es Sakkeus on ollut seurakuntamme nimikkopappina Etiopiassa Hosainan seurakunnassa jo vuodesta 2000. Nyt hän on jäänyt eläkkeelle. Työntekoa hän ei kuitenkaan ole lopettanut, vaan toimii vapaaehtoisena evankelioimistyössä Hosainan ympäristössä. K es Sakkeus on monelle maskulaiselle tuttu, koska hän on kaksi kertaa vieraillut täällä, viimeksi vaimonsa kanssa neljä vuotta sitten. H ankkeen päämääränä on HIV&AIDS-potilaiden ja AIDS-orpojen elinolojen parantaminen: E nsimmäisellä kerralla, vuonna 2003, hänellä oli mukana ato Dawit, joka toimi silloin Hosainassa oppilaskodin johtajana. N oiden vierailujen välillä ryhmä maskulaisia tapasi heidät Etiopian matkalla. (Kuvassa Ulla ato Dawitin ja hänen vanhimman poikansa kanssa.) S akkeuksen eläkkeelle jäämisen myötä sopimus hänen työnsä tukemiseksi Hosainan kirkkoherrana (Suomen Lähetysseuran kautta) on loppunut. - vierailemalla AIDS-orpojen ja -potilaiden luona ja tarjoamalla neuvontapalveluja - tarjoamalla sairauden loppuvaiheessa oleville kotisairaanhoitopalveluja - tukemalla AIDS-orpojen koulutusta - kartoittamalla sairastuneiden tila ja luomalla heille toimeentulomahdollisuuksia kunnon ja mielenkiinnon mukaan. H osainasta saamassani raportissa kerrotaan, että kaikki yli sata ohjelmassa mukana olevaa koululaista kävi säännöllisesti koulua. He saivat kuukausittain tukea koulukuluihin. Kolme opiskelijaa suoritti suomalaista ammattiopistotasoa vastaavan ja kaksi ammattikorkeakoulutasoa vastaavan tutkinnon. U J S N uden sopimuksen kohteena on Hosainan seudun AIDS-orpojen ja HIV&AIDS:iin sairastuneiden tukihanke. Hankkeen paikallisena johtajana toimii ato Dawit. Hän on nyt seurakuntamme nimikkotyöntekijä Etiopiassa. uomen Lähetysseura on ollut edelläkävijänä Etiopian Mekane Yesus -kirkon tekemässä HIV&AIDS -työssä. Valistus ja tuki 6 alkoi Hosainan seudulla jo yli kaksikymmentä vuotta sitten Kerttu Nygrenin aloitteesta. Myös Kertun olet saattanut tavata Maskussa hänen toimiessaan Sakkeuksen tulkkina tämän molemmilla vierailuilla. Hankkeen ansiosta asenteet HIV:n kantajia kohtaan ovat muuttuneet positiivisemmiksi ja monet sairastuneet ja AIDS -orvot ovat saaneet tarvitsemaansa tukea. oillekin potilaille on annettu pientä starttirahaa. Sen turvin joku on perustanut pienen kioskin, toinen ostanut lampaita kasvatettavakseen. Joku on ostanut aasin kärryt, joilla voi kuljettaa maksua vastaan tavaroitaan torille. oin sata sairastunutta on saanut taloudellista tukea, jonka avulla he pystyivät elämään normaalia elämää. Taloudellisen tuen lisäksi ato Dawit ja tämä hanke tarvitsee myös rukouksiamme. Ulla Hännikkälä lähetyssihteeri Kuvat Ulla ja Jorma Hännikkälä Maskun omaishoitajat O n kuukauden ensimmäinen keskiviikko ja ihmisiä alkaa kopistella rappukäytävässä. Kokoonnumme Maskun kirkkoherranviraston yläkerrassa Molnár-salissa. On omaishoitajien kuukausitapaaminen, jota ohjaavat diakonissa Maria Pulli ja Sote-Akselista sosiaaliohjaaja Heli Jalonen. K un kyselemme omaishoitajilta, mikä heidät saa tulemaan omaishoitajaryhmään, syitä löytyi monia: -Vertaistuki. Täällä tapaa toisia, joilla on sama kohtalo. Läheinen on sairastunut vakavasti tai onnettomuus on kohdannut. Hoidon tarve sitoo omaishoitajan tiiviisti sairastuneeseen ja lähes saman kokenut ymmärtää toista parhaiten. Vertaistuki hoitaa! -Toisten kertomusten kuuntelu. Omaishoitaja huomaa, että toisillakin on vaikeaa, ei yksin minulla. Vieruskaverin asiat saattavat olla huonommin/paremmin/samalla tavalla kuin minulla. Toisen kuuleminen antaa voimaa hyväksyä oman elämän tilanne. -Tiedon saanti, ajan tasalla pysyminen. Kutsumme kokoontumisiimme asiantuntijoita kertomaan erilaisista aiheista. Ryhmässä on käynyt mm. omaishoidon fysioterapeutti kertomassa tehtävistään hoidettavien kuntouttajana. Hän muistutti miten tärkeää on, että omaishoitaja pitää myös omasta kunnostaan huolta. Ryhmässä käydään läpi Sote-Akselin ajankohtaisia asioita ja muistutetaan tulevista kuntoutusjaksoista sekä hoidettavalle että hoitajalle yhdessä tai erik- seen. Tietoa on myös haettu osallistumalla Omaishoitajayhdistyksen luentoon Turussa. Helmikuussa meillä oli vieraana muistihoitaja Leeni Eriksson Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksestä (kuva). -Hiljentyminen ja virkistys. Hiljennymme joka kerta kertomuksen, rukouksen tai raamatunkohdan kautta. Olemme rentoutuneet musiikin avulla ja käyneet retkellä. Viime syksynä olimme Laitilan Lehtoniemen virkistyspäivässä yhdessä noustelaisten ja mynämäkeläisten omaishoitajaryhmien kanssa. Joulun alla lauloimme joululauluja kanttorin johdolla ja kävimme Maskun kirkossa hartaushetkessä. -Yhdessäolo. Ryhmämme jäsenet kertovat, että kannattaa tulla jo sen takia, että yhdessäolo on mukavaa. Kahvittelut ja kuulumiset, nauru, ilo, murhe ja huoli yhdessä koettuna ja kerrottuna on vain niin hyvä juttu. Ja vaikka olisi kuinka väsynyt tullessa ryhmään, kotiin lähtiessä on paljon kevyempi ja reippaampi olo. Jaksaa taas mennä kotiin hyvillä mielin ja hoitaa omaa rakasta. J a suurKIITOS! Maskun omaishoitajien ryhmä haluaa kiittää Lemun Marttoja oikein paljon saamastaan rahalahjoituksesta toiminnan tukemiseksi. Mietimme miten voimme hyödyntää lahjoituksen parhaiten. Ehdotusten kerääminen on käynnissä. J a vielä: Toiminnasta ilmoitetaan Maskulaisen Kirkkotiessä. Tervetuloa mukaan! Kuva ja teksti Maria Pulli 7 Vä l i t e t ä ä n toisistamme N ykyisin törmää joka puolella sloganiin ”Välittämistä ei voi ulkoistaa”, mutta olisiko meidän jo aika sisäistää se? On niin helppoa puhua asiasta ja muistuttaa toisia tekemään niin, mutta usein se lähimmäisenrakkaus unohtuu juuri itseltä. K uinka vaivattomasti ihan tavallisilla asioilla voikaan ilahduttaa kanssaihmisiään. Myönnän itsekin, että aivan liian harvoin käyn katsomassa sukulaismummoa tai keskeytän lenkkini kysyäkseni naapuriperheen äidiltä, että mitä kuuluu, sen normaalin sääkommentoinnin lisäksi. En ollenkaan aina muista pysähtyä lumipyryssä bussipysäkille ja kysyä kotitien nuorilta, että tarvitsisivatko he kyydin kouluun. Saati sitten, että löytäisin kalenteristani tilaa kahvikupillisille vastarakastuneen ystäväni tai perheongelmien kanssa painivan tuttavani kanssa. Eihän näistä mikään paljon aikaa vie, haluahan näiden toteuttamiseen vain tarvitaan. J os aamulla töihin mennessään toivottaa työkavereilleen tavallista iloisemmin huomenta voi jo pelastaa monen päivän. Se hymy kun ei maksa mitään ja useimmiten vielä palautuukin lähettäjälleen. S en lisäksi, että joskus uhraisin aikaani ja sympatiaani ystävilleni, tuttavilleni ja naapureilleni, on ensi arvoisen tärkeää pitää huolta niistä kaikkein läheisimmistään. Koko maailman rakastaminen on hyvä aloittaa läheltä. Voi olla, että vanha äiti tai isä, teini-ikäinen lapsi, puoliso tai eskarilainen tarvitsee kaikkein eniten huolenpitoa, lähellä olemista ja puhdasta tukea. Perhe on monen elämän suurin voimavara, kunhan vain muistamme pitää siitä erityisen hyvää huolta. J oskus näyttää olevan helpompi rakastaa ja helliä perheen vanhaa pystykorvaa kuin sitä rinnalla kulkevaa elämänkumppania. Eiköhän molemmille rakkautta riittäisi, kun oikein yrittäisimme. Rakkaus on niitä arkipäivän pieniä tekoja; kuinka mukavaa onkaan, kun joku on puhdistanut auton ikkunat jäästä sinua varten tai kuorinut appelsiinin, kun itse et hedelmien kuorimisesta juurikaan välitä. T ehdään jokaisesta päivästä ystävänpäivä. Haastankin itseni ja teidät kaikki olemaan tässäkin kuussa vähän parempia ystäviä, sukulaisia ja lähimmäisiä. Mitä enemmän antaa, sitä enemmän itsekin saa. Hymyillään kilpaa kevätauringon kanssa! Mari Karsio Maskun kunnanhallituksen puheenjohtaja Kuva Tommi Nieminen 8 Va n h u u s e i o l e u h k a , yksinäisyys on! Suomessa ja Kambodžassa hteisvastuukeräyksen 2013 kohde on jälleen ajankohtainen. Suomessa keräysY varoin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Vertaistukihenkilöiksi koulutetaan kaiken ikäisiä vapaaehtoisia, jotka haluavat jakaa arkeaan vanhusten kanssa. puna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, josA sa esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruoanjakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata havaitsemastaan heik- ko-osaisesta vanhuksesta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. ambodžassa Yhteisvastuu tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehitysK hanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan auttamaan itse itseään. Kylien elinolosuhteiden parantaminen helpottaa vanhusten arkea. Hankkeen työntekijät tapaavat ihmisiä kylissä. Vanhusten ongelmista ja terveydentilan heikkenemisestä raportoidaan kylän päällikölle ja kannustetaan vanhusten läheisiä aktiiviseen kyläyhteisön kehittämiseen. Kylien vastuuhenkilöitä koulutetaan toteuttamaan elämää helpottavia rakennushankkeita, kuten teitä, kaivoja ja vesivarastoja sekä puuta säästäviä liesiä, ja käyttämään uudenlaisia viljelymenetelmiä ja riisilajikkeita. Kylissä järjestetään kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta ja opetetaan ihmisiä varautumaan katastrofeihin kuten ilmastonmuutoksen myötä pahentuneeseen kuivuuteen tai hallitsemattomiin tulviin. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. hteisvastuu kannustaa kaikenikäisiä Y lähimmäisen asemaan asettumiseen ja ystävänä olemiseen. Tartu rohkeasti haasteeseen! T alvitapahtuman tuotto meni Yhteisvastuulle. Kiitos osallistujille! Lahjoita Yhteisvastuulle! S u or a t t i l i nu me r ot : Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Pohjola-Pankki FI14 5000 0120 2362 28 Sampo FI81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI81 3131 1000 4651 24 Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI53 6601 0002 2825 80 Muista käyttää Maskun seurakunnan omaa viitenumeroa 301453. Kuva Sirkku Sinkkonen www.yhteisvastuu.fi 9 Papin pari vaihtelevaa työpäivää Torstai 7.2. A amulla aloitin työt kotona aamupalan jälkeen. Katsoin kalenterista tulevan laskiaissunnuntain Raamatun kohdat. Pitäisi alkaa valmistella saarnaa Askaisten kirkkoon. Luen tekstit pariin kertaan ja silmäilen, mistä ennen tekstejä ja niiden jälkeen Raamatussa puhutaan. Laskiaisena laskeudutaan paastoon ja Jeremia puhuukin paastosta, Paavali puolestaan korinttilaisille rakkaudesta ja Luukkaassa Jeesus kertoo opetuslapsille lähestyvästä kuolemastaan. K un olen lukenut tekstit pariin kertaan, laitan koirille remmit kaulaan ja lähden lenkille. Erityisesti Paavalin ja Jeesuksen sanat jäivät muhimaan mieleen. Lenkillä harmittelin, etten pysty kirjoittamaan ajatuksia paperille. Toisaalta hyvä, on aikaa miettiä. K otona kirjoitan ajatuksia koneella, selailen vanhaa tekstiä kommentoivaa kirjaa ja lähetän saarnan raakileen itselleni e-mailina. Vastaan pariin seurakuntalaisen puheluun ja kuuntelen, mitä heillä on sydämellään. Keskustelen myös Heli-nuorisotyönohjaajan kanssa tulevasta talviriparista. Lähden käymään seurakuntalaisen kotona, olemme sopineet tapaamisesta joku aika sitten. M atkalla saan puhelun ulkopaikkakuntalaiselta mieheltä, joka ei kehdannut soittaa asiastaan omaan seurakuntaan. Häät ovat tulossa, kutsut lähetetty ja avioliiton esteiden tutkinta (kuulutukset) tuli hylättynä takaisin. Mies ihmetteli, miksei hyväksytty, kun avioeroa on jo haettu. Kerroin hänelle, että hän on virallisesti vielä naimisissa toisen naisen kanssa eikä siksi voida vihkiä. Mies parahti: ”Mitä me tehdään, kun kutsut on lähetetty?”. Käskin siirtää häitä. Hän uhkasi erota kirkosta. Pyysin ottamaan yhteyttä maistraattiin, mutta kerroin ettei maistraatissakaan vihitä avioliitossa olevia. Lopputulos jäi auki, mies sulki puhelimen vihaisena. Epäselväksi jäi, milloin häät ovat ja missä. J 10 atkan matkaa seurakuntalaisen luo. Keskustelemme perheen vaikeasta tilantees- ta. Keskustelun jälkeen mietin ja rukoilen sekä perheen että turkulaisen miehen puolesta. Siirryn toiseen perheeseen keskustelemaan. S ieltä jatkan virastolle hiljaisessa autossa rukoillen. Työajasta laajassa seurakunnassa aikaa kuluu autossa, jossa ehkä joskus olisi hyvä olla sanelukone saarnaa valmistellessa. Ajatukset ovat kuitenkin ajaessa enemmän päivän tapaamisissa. P erillä avaan e-mailit ja siellä saarnan raakile odottaa. Jatkan saarnan kirjoittamista ja saan sen valmiiksi. Tulostan saarnan. I llalla valmistelemme nuorisotyöntekijöiden Helin ja Sarin kanssa rippikoululaisten vanhempien iltaa. 25 nuoren leiri alkaa ensi viikolla ja vanhemmista iltaan saapuu 20. Leirin nuoret ovat mukavia, ja niin ovat vanhemmatkin. Ilta sujuu kysymysten ja vastausten parissa. Kun vanhemmat ovat lähteneet kotiin, sovimme leirin lukujärjestyksestä ja aikataulusta. Huolena on vielä parin isosen puuttuminen. L ähden pitkän päivän päätteeksi kotiin. Matkalla tajuan, että saarna jäi tulostimeen. Olen kotona vähän yli kahdeksan. Rojahdan nojatuoliin ja huilaan ennen iltalenkkiä. Ilma on täydellinen kävelyyn. Koirien ja miehen kanssa kävely piristää sopivasti. Pe r j a nt a i 8 . 2 O nneksi tiedossa on eilistä lyhyempi päivä. Muutama tekstari aamulla rippikouluasioissa. Lähden virastolle. Kirjoitan leiriohjelman puhtaaksi, teen jumalanpalveluksen osat valmiiksi ja kirjoitan tämän jutun. Kohta lähden työntekijöiden kokoukseen, jossa Tomppa-kanttorin kanssa valitaan laskiaisen virret. Kokouksen pitäisi loppua niin, että ehdin vielä maalaamaan ikonia työväenopistoon. Maalaus loppuu klo 17. N äin pari päivää Jumalan töissä Maskun kappalaisena. Oili Trygg (e Ylikleemola) Miesten saunailta vi käy tiuhaan ja toinen toistaan salskeampia miehiä tunkee sisään. Vaikka tilaa O onkin, tuppaa toisinaan vapaat paikat käymään vähiin. Iso kiuas sihahtelee kotoisan lämpimästi ja leppoisa jutustelu etenee verkkaisesti. Hurjimmat urokset käyvät välillä meressä kastautumassa, ainakin silloin kun se ei ole jäässä. Enemmistö tyytyy kuitenkin ihailemaan kaunista merimaisemaa. Tällaista on Mannerlahden saunassa, siis ainakin silloin, kun menossa on miesten sauna ja raamattupiirin ilta. emu-Askaisten alueen papin Veikko Aro-Heinilän aloitteesta liikkeelle lähtenyt L piiri elää nyt toista toimintavuottaan ja se kokoontuu Mannerlahden historiallisessa ja luonnonkauniissa leirikeskuksessa. Toimintamme ei ole ehkä kovin vaihtelevaa, sillä aloitamme aina ensin saunalla, josta saadaan mukavasti juttuvaihde päälle. Kiukaan ääreltä siirrymme sitten iltateelle ja siitä vähitellen Raamatun saloja tutkimaan. Kuluvana talvikautena ovat käsittelyssämme olleet Pietarin kirjeet. Onneksemme lähes aina on joukossa joku vähän enemmänkin teologista oppia saanut, joten visaisempiinkin kysymyksiin löytyy yleensä vastaus. Tosin ilman teologista sivistystäkin voi piiriin osallistua ja näitä tavallisia tallaajia suurin osa meistä innokkaimmista piiriläisistä onkin. sallistujamäärä vaihtelee väO lillä melkoisesti. Pienimmillään on kokoonnuttu muutaman miehen voimin, mutta parhaimmillaan on lauteilla istuskellut pitkälti toista kymmentä miestä. äytyy myöntää, että kovin T monella ei ole hulppeampia maisemia saunan terassilta kuin meillä. Rauhallinen luonto, sauna ja miesporukalla hiljentyminen saavat aikaan sen, että vaikka iltaan tulisikin stressaantuneena, saa kotiin lähteä keventynein mielin. Haluankin rohkaista kiinnostuneita lähtemään reippaasti mukaan. Kynnys on matalalla ja rentoon porukkaamme mahtuu varmasti. Markku Kyrölä 11 Kokkaillaan! irpeässä pakkassäässä suuntaan askeleeni kohti Lemun K rukoushuonetta ja kokkikerhoa. Lukiolaiset Jenni Olli ja Sanni Lassy vetävät 3.-6.-luokkalaisten kerhoa torstaisin kahden tunnin ajan. hjaajien kanssa kerholaiset valitsevat tarrat kerhopasO seihinsa ja kirjoittavat vihkoon päivän leivontaohjeet. Kun kysyn, mikä kokkikerhossa on parasta, ”leipominen” on kaikkien yksimielinen vastaus. Kinkku- ja mustikkapiirakka valmistuvat ohjeiden mukaan. Kerholaiset mittaavat, sekoittavat ja välillä kysyvät neuvoa ohjaajilta. Yhdessä pohditaan, miten paljon on maustemitallinen paprikaa ja mikä määrä mustikoita piirakkaan laitettiinkaan. Piirasten paistuessa on aika leikkiä ja pelata salissa. Lopuksi maistellaan piirakoita ja kokoonnutaan iltahartauteen. äävastuu kokkikerhosta on Jennillä, sillä Sanni ohjaa myös kahta muuta seurakunP nan kerhoa. Jenni suunnittelee reseptit ja hankkii lähikaupasta aineet. Tytöt ovat olleet jo useamman vuoden mukana toiminnassa sekä kerhonohjaajana että isosena rippikoulu- ja lastenleireillä. Seurakunta järjestää keväisin kerhonohjaajien peruskurssin, jonka jälkeen on mahdollista aloittaa kerhotyö. Kerhonpidosta maksetaan pieni palkkio. Molemmat tytöt ovat yksimielisiä siitä, että kokkikerhossa on mukava leipoa ja kokata lasten kanssa. Työ on haastavaa ja vaatii sitoutumista eikä sitä jaksaisi tehdä vain pelkän palkkion toivossa. Jenni on päätynyt kokkikerhonohjaajaksi, sillä hän on aina viihtynyt keittiössä ja lasten kanssa. Sannin on saanut mukaan kerhotoimintaan myös tuleva ammattihaave, lastentarhanopettaja. lähdettyä kotiin vatsat täynnä herkkuja, ohjaajat pyyhkivät pöydät ja K erholaisten tarkistavat, että viimeinenkin astia on tiskattu ja kerhotila on järjestyksessä. Heli Ojala S uklaamuff init 2 ½ dl sokeria 4 rkl kaakaojauhetta 1 ½ dl vehnäjauhoja 2 tl vanilliinisokeria 1 tl leivinjauhetta ¼ tl suolaa 3 munaa 1 ¼ dl juoksevaa margariinia 1. Sekoita kuivat aineet kulhossa. 2. Vatkaa munat kevyesti ja sekoita rasvan kanssa kuiviin aineksiin. Riittää kun aineet sekoittuvat keskenään. 3. Annostele taikina muffinivuokiin (17 kpl) tai 25 cm:n piirasvuokaan. 12 Lisätietoja kerhosta 044 722 5431 Kuvat Heli Ojala Paista 200˚ n. 25 min. Koristele valkosuklaarouheella ja strösseleillä. Keliaakikolle sopivan saat, kun jätät leivinjauheen pois ja vaihdat vehnäjauhot gluteenittomiin jauhoihin. Maskun kirkon remontti R aken n usvalvo ja Jo u k o Sjö b e rg i n ha a s t a t t e l u Kirkon remonteista on sanottu että ne ovat onnistuneet kun remontin jälkeen ei ensi silmäyksellä huomaa mitään muutoksia. Pitääkö tämä paikkansa? Tämä pätee kaikkiin historiallisten rakennusten korjauksiin. Mitä vähemmän käytetään uudisrakentamisen työmenetelmiä ja materiaaleja, sen parempi. Vanhat materiaalit ja pinnat ovat arvokkaita, siksi korjaukset tehdään parsimalla ja paikkaamalla vahinkoa aiheuttamattomilla materiaaleilla. Yleinen lausuma, ”Uusimme kaiken, vanhaa kunnioittaen”, ei kuulu arvokkaiden historiallisten rakennusten korjaustekniikkaan. Mikä on Maskun kirkon tämänhetkinen kunto ammattilaisen mielestä? Vuosisatainen rakenne on hyväkuntoinen. Uusimista kaipaavat viimeisen vuosisadan aikana kirkkorakennukseen liitetty ”mukavuus”, tekniikka, sähköjohdot, vesi- ja lämmitysjohdot, äänentoisto- ja turvallisuuslaitteet. Olen harrastusteni yhteydessä kuullut että arkkitehtiopiskelijoita käytetään Turun Linnassa ottamassa oppia kestävästä rakentamisesta. Voidaanko vanhoista rakennusmenetelmistä ottaa oppia nykyajan hometalo-ongelmien poistamiseksi? Mielestäni ei. Meillä on vallalla sellainen virheellinen käsitys, että kaikki ennen ra- kennettu on hyvin tehtyä. Minua on Maskun kirkossa ihmetyttänyt, jopa suorastaan häirinnyt sakaristossa ja muuallakin sähkölaitteiden ja –johtojen näkyvillä olo ja asentaminen vähän sinne tänne suorastaan huolimattoman oloisesti. Tuleeko tähän tulevassa remontissa korjausta? Tämä on tärkeä havainto. Näitä sakastissa olevia laitteita pyritään sijoittamaan vanhaan huoltorakennukseen. Sakastiin jäävät laitteet sijoitetaan niitä varten rakennettaviin kaapistoihin. Keskiaikaisiin pintoihin kirkkorakennuksessa ei saa tehdä upotuksia, reikiä tai kiinnityksiä uusittaville johdoille ja putkille. Esimerkiksi seinävalaisimien johdot asennetaan pinnalliseen putkeen, mikä kiinnitetään vain parista kohdasta seinään. Tullaanko seinämaalausten väritystä kohentamaan tai muuttamaan oleellisesti? Pinnat puhdistetaan ja korjataan paikkaamalla. Seinämaalausten kunnostus suoritetaan konservointityönä. Konservointi tarkoittaa kulttuuriperinnön säilyttämistä. Tällöin esine tai rakennelma käsitellään sillä tavoin, että sen tuhoutumista voidaan hidastaa tai ehkäistä. Konservoidaanko tauluja tai muita esineitä remontin yhteydessä? >>> 13 Maskun kirkon esineistöstä on konservaattori laatinut esineluettelon, missä on muun muassa määritelty kunkin esineen kunto, konservointitarve ja sen kiireellisyys. Näillä perusteilla on kirkonkorjaustyöryhmä päättänyt sellaisten esineiden konservoinnista, joiden kunto on huono ja konservointitarve on kiireellinen. Saammeko kirkkoon sisävessan? Sisävessaa ei rakenneta kirkkoon. Kirkon penkkejä moititaan toisinaan epämukaviksi. Onko vika nykyajan istujassa vai kuitenkin penkissä ja onko tähän tulemassa muutoksia remontissa? Esimerkiksi miesten keskipituus on kasvanut noin kymmenen senttiä viimeisen sadan vuoden aikana. Tämä on luonnollinen syy siihen, että seurakuntalaiset kokevat kirkon penkit epämukaviksi ja ahtaiksi. Tämän korjauksen yhteydessä penkkirivejä harvennetaan ja istuinosan kallistusta muutetaan arkkitehdin erityissuunnitelman mukaan. Olet ollut myös mukana Naantalin kirkon remontissa. Onko Naantali ja Maskun projekteilla yhteisiä piirteitä? Kyllä vaan, kyseessä oli osana samanlainen vanhentuneen tekniikan uusiminen. Molemmat ovat melko samanaikaisia harmaakivikirkkoja. Maskun kirkossa on erikoinen seinien alaosan traperia-maalaus. Samantyyppinen verhomaalaus on havaittavissa Vatikaanissa Sikstuksen kappelissa. Mitä kaikkea tehtäviisi remontissa ja sen suunnitteluvaiheessa kuuluu? Suunnitteluvaiheessa olen ollut kirkon- korjaustyöryhmän sihteerinä. Kaikki työ tehdään yhteistyössä kirkonkorjaustyöryhmän kanssa. Suunnitteluvaihe - pätevien suunnittelijoiden etsintä. - valintakriteerien valmistelu. - tarjouspyyntöasiakirjojen laatiminen - suunnittelijoiden kilpailuttaminen. - suunnittelutarjousten arvostus ja ehdotus valittavasta suunnittelijasta. - suunnittelusopimusten laadinta. - yhteydenpito viranomaisiin: rakennusvalvonta, pelastuslaitos, museovirasto. - pätevien urakoitsijoiden etsintä: rakennus-, sähkö- ja lvi-urakoitsijat, konservaattori. - urakoitsijoiden kohdalla samat toimenpiteet kuin suunnittelijoiden kohdalla. Korjaustyö - rakennustyön valvonta. - yhteydenpito viranomaisiin. - työmaakokousten järjestelyt ja kokousten sihteerinä toiminen. - varmistaa hankkeen sujuminen aikataulun mukaisesti. - osallistuminen kerran viikossa urakoitsijakokouksiin. - kohteen valokuvaus eri vaiheissa. Ja lopuksi: Millainen on Maskun kirkko remontin jälkeen? Toivottavasti hyvin entisenlainen hieman valoisampi tunnelmallinen harmaakivikirkko, minkä turvallisuus ja käyttömukavuus ovat parantuneet sekä saavutettavuus niin rollaattorilla kuin pyörätuolillakin ovat mahdollisia. Tom Lustig Lapsia Aistien kirkko -tapahtumassa 2011. Kuva Oili Ylikleemola 14 Te r v e t u l o a k i r k k o o n ! Maskun kirkossa Su 17.3. klo 10 jumalanpalvelus. Kirkkokahvit. Lemun kirkossa Su 24.3. klo 12 Palmusunnuntain jumalanpalvelus. Su 24.3. klo 10 Palmusunnuntain messu. Su 24.3. klo 15 Nuorten Kirkko-juttu. Ma 25.3. kirkko auki hiljentymistä varten klo 18-19, iltakirkko klo 19-20. Pe 29.3. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus. Kirkkokuoro. Ti 26.3. klo 19 Taizé-hartaus. Su 7.4. klo 10 messu. Lemun VPK ry:n lipun vihkiminen. Kirkkokahvit Rukoushuoneella. Ke 27.3. klo 19 iltakirkko. To 28.3. klo 13 Kiirastorstain päiväehtoollinen. To 28.3. klo 19 Kiirastorstain iltamessu. Pe 29.3. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus. Su 31.3. klo 7 Pääsiäisaamun ehtoollinen. Ma 1.4. klo 10 2. pääsiäispäivän jumalanpalvelus. Maskun seurakuntatalossa Su 7.4. klo 10 jumalanpalvelus. Su 14.4. klo 10 messu. Su 14.4. klo 15 nuorten Kirkko-juttu. Su 21.4. klo 10 jumalanpalvelus ja Maskun Eläkeliiton 25-vuotisjuhla. Su 28.4. klo 10 messu. Su 5.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 21.4. klo 12 messu. Ti 23.4. klo 18 Yrjönpäivän iltakirkko. Su 5.5. klo 16 perheiden kirkkohartaus. Su 19.5. klo 12 Helluntain jumalanpalvelus ja Kaatuneiden muistopäivä. Askaisten kirkossa Su 17.3. klo 12 messu ja Marttojen kirkkopyhä To 28.3. klo 19 Kiirastorstain messu. Su 31.3. klo 10 Pääsiäispäivän messu. Kirkkokuoro. Su 14.4. klo 10 perhekirkko Su 28.4. klo 12 jumalanpalvelus. Su 12.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 26.5. klo 12 messu ja isosten siunaus tehtävään. To 9.5. klo 10 Helatorstain jumalanpalvelus. Kirkkokuoro. Su 12.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 19.5. klo 10 Helluntain messu. Su 26.5. klo 10 jumalanpalvelus ja isosten siunaaminen tehtävään. 15 IK - Itella Posti Oy Te r v e t u l o a t i l a i s u u k s i i n ! Lä hetysmyyjä is e t su 24.3. noin klo 11 Maskun seurakuntatalossa. Pä äsiäisaamia in e n su 31.3. klo 8 Maskun seurakuntatalossa Me diamission Y s t ävä -illat -su 10.3. klo 15 Maskun seurakuntatalossa Hesburgerin perustajat Kirsti ja Heikki Salmela -su 21.4. klo 18 Maskun seurakuntatalossa urheilukirurgi Sakari Orava -su 26.5. klo 18 Lemun rukoushuoneella mallimamma Marjo Sjöroos Konsertit Luojaan luottae n Vap au t e e n la 27.4. klo 18 Maskun seurakuntatalossa. Toivo Nieminen, laulu Tiina Lustig, laulu Tom Lustig, piano K e v yemmän mu s iik in ilt a Yhteisvastuun hyväksi. Mukana mm. Virpi Metsätähti, Sinikka Pietilä ja Tom Lustig. Lisätietoja myöhemmin. U rkumusiikki a Lemun kirkossa. Tom Lustig. Lisätietoja myöhemmin. Ta rk emman v i i kk o-o h jelm an l öy dät M asku lais e s t a t ai www.maskunseurakunta.fi