Kesä 2015 KantAviisi K A N TA - H Ä M E E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N K U N TAY H T Y M Ä N T I E D OT U S L E H T I JYRKI SUKULA - potkua potilasruokailuun! Kanta-Hämeessä on hyvä synnyttää Henkka Hyppönen - muutos ja palvelu kilpailuvaltteina 1 ww.kh S isältö Til 4 6 Ravintopalvelut ulkoistetaan syyskuussa 9 Viestintä on ratkaisu, ei ongelma 10 Henkka Hyppönen - muutos on rohkeutta muuttua 12 Sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta 14 Ihmisen kokoisessa sairaalassa on hyvä synnyttää 16 Lahjapalvelu 19 Lihasvoimaa, kultamitaleja ja akuuttia hoitoa 20 eTila 22 Talouden oikaisu oikeilla raiteilla 24 Osastofarmasia osastoilla 5A & 5B 26 Akuuttitoiminta – potilaan ympärille rakentuva työryhmä 28 Nopeutetun hoidon -malli paksu- ja peräsuolikirurgiassa 30 Muuttaako hoitopaikan valinnanvapaus terveydenhuollon toimintaa? Jyrki Sukula - potkua potilasruokailuun! KantAviisi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiedotuslehti. Päätoimittaja, Michael Rossing p. 03 629 3166 [email protected]. Taitto: Michael Rossing. Paino: OffsetKolmio, Hämeenlinna. KantAviisi ilmestyy kaksi kertaa vuonna 2015. Nro 1 kesä/2015 Nro 2 talvi/2015. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internetsivut: www.khshp.fi hshp.f Pääkirjoitus Kirjoitan KantAviisiin ensimmäistä pääkirjoitustani lehden uutena päätoimittajana. Yleensä pääkirjoitus kertoo lehden sisällöstä tai jostain muusta ajankohtaisesta asiasta, joka tavalla tai toisella liittyy julkaisun sisältöön. Tämä ei ole poikkeus. Olemassaolo on mielestäni synonyymi muutokselle. Muutos on hyvä juttu. Keskussairaala on olemassa, sekin on hyvä juttu. Olemassaolo ei kuitenkaan muutoksen tavoin ole itsestäänselvyys. Ilman muutosta olemassaolo kuihtuu. Sama pätee keskussairaalamme toimintaan. Olemassaolomme edellytys on, että muutumme toimintaympäristön tarpeiden mukaan. Näin olemme aina toimineet -argumentti on muutoksen kannalta myrkkyä. Turvaudumme kaikki ajoittain tähän argumenttiin. Se on ihan luonnollista. Tuntuuhan tuttu ja turvallinen tutulta ja turvalliselta! Jutun juoni on kuitenkin se, että meidän on syytä tarkastella toimintaamme kriittisesti sinä hetkenä kun takerrumme kyseiseen argumenttiin. Tämä jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja kehittämiseen tähtäävä viesti käy ilmi myös mm. Henkka Hyppösen ja Jyrki Sukulan haastatteluista. ila Tekeminen on suorittamista ja se pohjautuu usein rutiineihin. Rutiinit ovat puolestaan eräänlaisia prosesseja. Prosessit mielletään usein teoreettisiksi, eli jos a niin b ja jos b niin c jne. Kun puhutaan prosesseista ja organisaation toimintamuutoksista, on kuitenkin syytä kysyä onko kyse teknisistä prosesseista vai henkisistä toimintamalleista – vai ehkä molemmista? Olen vakuuttunut, että kyseessä on yhdistelmä molemmista. Toimintakulttuurimuutos on sekä tekninen että mentaalinen muutos. Muutos edellyttää molempia. Teoreettiset prosessimuutokset eivät takaa meidän olemassaoloa. Meidän on myös uskallettava astua ulos omilta mukavuusalueiltamme ja muutettava ajattelutapojamme. Tässä muutosprosessissa on ainoastaan voittajia. Henkilökuntamme valtavalla tietotaidolla tämä ei tuottane ongelmia, kunhan hyväksymme sen, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä asiat entistä paremmin. Ajatus muutoksesta saattaa ajoittain tuntua raskaalta, mutta kyse ei loppujen lopuksi käytännössä edes ole muutoksesta, vaan siitä kaikkein tärkeimmästä – olemassaolostamme – meidän tapauksessa potilaan mahdollisimman hyvästä palvelemisesta Kanta-Hämeessä. Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa ja meillä on oikeus ja kunnia vaikuttaa potilaan tekemään valintaan. Paras tapa kunnioittaa tätä oikeutta on kohdata tulevat haasteet avoimin mielin. Kesäterveisin, Michael Rossing, päätoimittaja, kehittämis- ja viestintäpäällikkö 3 Muuttaako hoitopaikan valinnanvapaus terveyden T Teksti: Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja erveydenhuollon osuus väestötason terveydestä on vain noin 15 %. Paljon tärkeämpiä asioita kuin terveydenhuoltopalvelut väestötason terveydentuottajina ovat koulutus, elinympäristö, elämäntavat, genetiikka ja yhteiskunnan infrastruktuuri. Tästä huolimatta lähes 60 % kuntien varoista kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoittamiseen. Bruttokansantuoteosuudella mitattuna molemmat sektorit ovat Suomessa edullisia verrattuna muihin vastaaviin maihin. OECD-maiden joukossa olemme sekä sosiaalitoimen että terveyspalvelujen tuottajana hieman keskitasoa edullisempia. European Consumer Health instituutti arvioi hiljakkoin 38 lähinnä eurooppalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja päätyi siihen, että Suomen järjestelmä on näistä neljänneksi paras. Se on ylivoimainen sen suhteen, mitä järjestelmään sijoitetulla rahalla saadaan aikaan. Moitteita tuli sen sijaan ”jäykästä toimintakulttuurista” sekä potilaiden näkemyksen riittämättömästä huomioinnista. Odotusajatkin näyttävät nyt olevan kohtuulliset. Joitakin vuosia sitten voimaan tullut terveydenhuoltolaki laajensi hoitopaikan valinnanvapautta. Suomalainen voi nyt käytännössä melko vapaasti valita kunnallisen sairaalayksikön ja kunnallisen terveysasemankin välillä. Tosin jälkimmäisen niin, että joka kerralla ei voi hakeutua eri hoitopaikkaan, 4 vaan hoitopaikan voi vaihtaa enintään kerran vuodessa. Perusajatus tässä lainsäädäntömuutoksessa on erinomainen. Sallimalla vapaamman hoitopaikan valinnanmahdollisuuden, voidaan terveydenhuollon yksiköt laittaa kilpailemaan keskenään. Näin ne tulevat parantaneiksi laatuaan, erityisesti hoitoonpääsyä ja potilaskohtelua. Sairaalan on erityisvastuualueen sisällä voinut valita jo useita vuosia ja nyttemmin koko Suomesta. Mitä sitten on tapahtunut? Melko vähän. Vaihtajien määrä ei ole noussut suureksi. Samanlainen kokemus on muista Pohjoismaista, joissa valinnanvapaus on tullut paljon meitä aikaisemmin. On kuitenkin oletettavaa, että vaihtajien määrä lisääntyy, kun tieto sairaaloiden hoitotuloksista ja hoitoonpääsystä paranee. Nyt nämä tiedot ovat potilaan näkökulmasta hyvinkin vajaita. Ne asiat, joiden perusteella valitaan, ovat Suomessa ja muualla toteutettavien tutkimusten perusteella omat tai tuttavien kokemukset hoidon laadusta, hoitoonpääsystä ja sitten toisena merkittävänä asiana etäisyys. Kanta-Hämeen keskussairaalan molemmat yksiköt sijaitsevat ”lähellä kaikkia”. Sijainti – mahdollisuus ja uhka Keskussairaalan Hämeenlinnan toimipisteestä on noin tunnin ajomatka noin 20 sairaalaan. Vastaavasti noin 20 sairaalasta on tunnin ajomatka tänne. Sairaanhoitopiiri yrittää profiloitua asiakaspalvelun osaajana. Tämä onkin tärkeää, kun ajatellaan, että haluamme edelleen hoitaa alueen oman väestön pääosin täällä ja haluamme toivottaa tervetulleeksi muidenkin alueiden potilaita. Aktiivisia mainoskampanjoita käydään erityisesti sydän- nhuollon toimintaa? hoidon ja tekonivelkirurgian alalla. Ne ovat aiheuttaneet jonkin verran potilassiirtymää. Osa sairaanhoitopiireistä taas ilmoittaa, että ne eivät aktiivisesti houkuttele muiden alueiden potilaita ollenkaan, koska käytettävissä olevat resurssit ovat täydessä käytössä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus hoitaa nykyistä enemmän synnytyksiä ja päiväkirurgiaa. Muilta osin sama koskee meitäkin. Vapaita resursseja muiden alueiden potilaiden hoitamiseen ei juurikaan ole. Valinnanvapauden laajentaminen oli Suomessa välttämätöntä. On oletettavaa, että se tuo mukanaan pääasiassa hyvää. Laatu paranee. Kiinnitetään huomiota hoitoonpääsyyn ja asiakaspalveluun. Haittavaikutuksiakin voi olla. Jos mainoskampanjat johtavat siihen, että keksitään terveystarpeita ja ikään kuin siirrytään mukavuushoitojen puolelle, mennään alueelle, jonka rahoittamiseen suomalaisella yhteiskunnalla ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi päinvastoin tuottaa nykyistä edullisemmin. Lähtökohdan tulee olla se, että vain vaikuttavaa hoitoa tarjotaan. Vaikuttavuudella tarkoitan tässä yhteydessä tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta. Valinnanvapaus koskee Suomessa tällä hetkellä ainoastaan julkista sektoria. Yksityinen sektori ei ole tässä toistaiseksi mukana. Eräissä muissa maissa on. Pitäisikö siis sallia täysin vapaa hoitopaikan valinta yksityissektoria myöten? Samat hyvät ja huonot puolet kuin julkisen sektorinkin valinnanvapaudessa pätevät myös tähän. Riskinä on tietysti se, että jos indikaatiot löystyvät ja hoidon vaikuttavuusvaateesta tingitään, kustannukset muodostuvat kestämättömiksi. Laadun suhteen on syytä lähteä siitä, että laatu on vähintään samaa tasoa kuin julkisella sektorilla ja potilaspalvelu ehkä parempaakin. Sellainen yksikkö, joka ei pysty kehittämään toimintaansa ja pitämään hoitoonpääsyä hyvänä, ei tule pärjäämään kilpailussa. Mitä sille sitten tapahtuu? Suljetaanko se? Vähennetäänkö sen resursseja? Mahdollisesti kaikkia näitä. ■ 5 6 ”Ruoka on paras reseptivapaa itsehoitolääke.” – Jyrki Sukula Jyrki Sukula – potkua potilasruokailuun! Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Michael Rossing K okki ja vuoden terveysvaikuttaja Jyrki Sukula on tullut tunnetuksi useista ruoka-aiheisista televisio formaateista. Sukula oli toukokuussa puhumassa keskussairaalan Asiakaspalvelu ja aistinvarainen laatu kohdallaan – laatua potilasruokailuun koulutustilaisuudessa. Sukulan mukaan ruoka on kokonaisvaltainen kokemus, joka käsittää tuoksun, visuaalisuuden, rakenteen ja maun. Nämä seikat on myös huomioitava kun ravintopalveluita lähdetään kehittämään asiakaslähtöisesti. Sukula kehottaa lähtemään liikkeelle henkilökunnan motivoinnista ja innostamisesta. – Lähdetään liikkeelle siitä, että jokaisella pitää olla halu ja intohimo oppia ja tehdä työtä. Oppimista ei voi ulkoistaa, vaan jokaisen on huolehdittava itse omasta oppimisestaan. Ei voida laskea vastuuta pelkästään organisaation harteille. Työn pitää olla kiinnostavaa ja itselle merkityksellistä, niin että siinä haluaa kehittyä, sanoo Sukula. Motivaatiota voidaan tukea esimerkiksi päivittäisellä palautteella, jotta työ tuntuu merkitykselliseltä. – Tärkeässä asemassa on johtaminen, johtamisen malli sekä tavoitteiden esille asettaminen. 7 Myös kommunikointi ja palautteen antaminen ovat elintärkeitä. Jokapäiväinen palaute on tärkeää, jotta tiedetään onko onnistuttu. Miten toimintaa voidaan parantaa, jos ei tiedetä, että on epäonnistuttu? Avainasemassa on kommunikointi oikeaan aikaan, Sukula kertoo. Sukula vertaa sairaalan ruokapalveluita ravintolatyöskentelyyn ja toteaa työn olevan hyvin samanlaista. – Ruoanlaitto on ehdottomasti taiteenlaji. Siinä vaaditaan poikkeuksellista ammattitaitoa. Sairaalan ruokapalvelussa työskentelyn ja ravintolatyöskentelyn välillä on paljon yhtäläisyyksiä. Toki erojakin löytyy, mutta työ ei ole yhtään sen vähäpätöisempää. Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalvelujen puitteet ovat Sukulan mielestä esimerkilliset. – Täällä keittiössä on aivan mainiot resurssit. Seuraava askel parannukseen voisi olla esimerkiksi laittaa toinen porras eli raaka-aineiden toimittajat koville. Ei enää hyväksytä mitä tahansa, vaan vaaditaan parempaa. Toimittajien kanssa voidaan löytää se kultainen keskitie, jossa laatu ja kustannukset kohtaavat, sanoo Sukula. ➢➢➢ Ruoassa olisi hyvä olla 60 % totuttua ruokaa ja 40 % jotain uutta kun lähdetään tietoisesti muuttamaan makumaailmaa, sanoo Sukula. Kuvassa Jyrki Sukula ja KantaHämeen sairaanhoitopiirin ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari. Ruoka on kokonaisvaltainen kokemus Jokaisella ihmisellä on erilainen makuhistoria. Makuhistorialla tarkoitetaan sitä, mitä ruokia olemme tottuneet syömään ja millaisiin makuihin olemme tottuneet. – Lähtökohtaisesti kannattaa aina miettiä, kuka ruokaa syö ja millainen on heidän makuhistoriansa. Hyvä esimerkki on tomaatti. Suomessa tomaatti yleensä syödään vähän raakana, punaisena ja hieman kirpeänä, ei niin kuin tomaatti kuuluisi syödä eli kypsänä, pehmeänä ja täyteläisenä. Tomaatti siis syödään tomaatin näköisenä, ei tomaatin makuisena ja syy siihen on makutottumus. Makutottumukset pitäisi ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sanoo Sukula. Kokemukseen vaikuttaa myös moni muu asia, esimerkiksi miten ruoka tarjoillaan. – Pahin vaihtoehto on se, että et tiedä mitä sinulle tarjoillaan. Ruokaa tarjoillessa pitäisi aina kertoa, mitä tarjoillaan. Myös palvelu ja myyntitapa vaikuttavat siihen, miten ruoka saadaan tuntumaan paremmalta. Ensin keittiömestari ”myy” tuotteen jakelijalle eli esimerkiksi hoitajalle, jakelija taas ”myy” tuotteen potilaalle ja näin saadaan aikaan hyvä jatkumo. Jakelun yhteydessä siis myydään mielikuvaa ruoasta, kuvailemalla ja selittämällä, jolloin sama ruoka voi yhtäkkiä muuttua houkuttelevammaksi. Sillä on myös merkitystä miten ruoka tarjoillaan, esimerkiksi onko lautasella porkkanaraaste vai yrttimarinoidut porkkanat. Paras mittari on kysyä itseltä, maksaisitko itse tästä ruoasta, Sukula sanoo. Sesongit ja aistimukset ohjaavat ruokapalveluiden toimintaa. – Ruokapalveluiden pitäisi ottaa sesongit huomioon jo ruokalistaa suunnitellessa. Mitkä ruoat maistuvat kesällä ja mitkä talvella. Ajatellaan esimerkiksi Paellaa; suoraan pannulta syötynä, Espanjan auringon alla ja kyytipoikana täyteläinen viini. Sitten verrataan sama ruoka ja viini, sähköhellalla tehtynä Suomessa, keskellä talvea. Maku on taatusti erilainen, koska vuoden ajat ohjaavat aistimuksia, sanoo Sukula. Sukulan mukaan, ratkaisu uuden kehittämiseen lähtee ihmisistä ja kehittymisen sekä oppimisen halusta. – Henkilökuntaa täytyisi innostaa ja kannustaa kokeilemaan uusia asioita. Kokeilu on viisautta vaikka välillä epäonnistuisikin, mutta parhaassa tapauksessa se johtaa onnistumisen kierteeseen. Onnistuminen taas lisää innostusta ja ihmiset kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Ratkaisu lähtee ihmisistä, halusta oppia ja rohkeudesta ottaa esimerkkejä muualta, Sukula sanoo. ■ ”Jokapäiväinen palaute on jotta tiedetään onko onnis Miten toimintaa voidaan pa jos ei tiedetä, että on epäonn - Jyrki Sukula 8 on tärkeää, nistuttu. parantaa, onnistuttu?” Sairaanhoitopiirin ravintopalveluiden tuottaminen ulkoistetaan syyskuussa Teksti: Tuula Vihersaari, ravitsemispäällikkö & Seppo Karhu, talousjohtaja Sairaanhoitopiirin valtuusto edellytti aikanaan tuottavuusohjelman ja strategian käsittelyjen yhteydessä selvitettäväksi yhteistyömahdollisuuksia huollon ja hallinnon tukipalveluissa. Ruokapalveluissa on päädytty malliin, jossa sairaanhoitopiirin ruokapalvelut yhdistetään Hämeenlinnan kaupungin tukipalveluyhtiö Tekme Oy:n ruokapalveluihin 1.9.2015. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi järjestelyn kesäkuun 2015 kokouksessaan. Sairaanhoitopiirin ruokahuolto siirtyy Tekme Oy:lle. Hämeenlinnan yksikön kahviotoiminta jää kuitenkin sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Sairaanhoitopiirin ruokapalveluhenkilöstö siirtyy Tekmen palvelukseen. Ravitsemispäällikkö jää sairaanhoitopiirin palvelukseen tilaajan rooliin vastaamaan ravintohuollon toimivuudesta, seuraa palvelujen tuottamista sekä laadun ja sopimuksen toteutumista. Sairaanhoitopiiri menee Tekme Oy:n osakkaaksi samassa yhteydessä kuin muutos toteutetaan. Tekme Oy ostaa sairaanhoitopiiriltä keittiön irtaimiston ja toimii sairaalan tiloissa vuokralaisena. Sairaanhoitopiiri ostaa ravintopalvelut Tekmeltä. Järjestelystä kertyy sairaanhoitopiirille 400 000 euron vuosittaiset säästöt. Keskussairaalassa Hämeenlinnassa valmistetaan jatkossa sairaanhoitopiirin lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämien kokopäivähoitolaitosten ateriat, joten tuotantomäärät Hämeenlinnassa kasvavat yli kaksinkertaisiksi. Riihimäen yksikössä valmistetaan sairaalan lisäksi myös Riihimäen terveyskeskuksen ateriat. Palvelusopimuksessa edellytetään, että sairaanhoitopiirin potilas- ja henkilöstöaterioiden monipuolisuus ja laatu eivät saa heikentyä. Toiminnan ja laadun varmistamiseksi on oleellista, että asiakaspalautejärjestelmä on toimiva. Laadunseurantaohjeistus päivitetään muutoksen yhteydessä. Jatkossa yksiköiden ruokapalvelukustannukset ovat ulkoisia kuluja. Henkilökunnan ruokailu tapahtuu jatkossakin kulunvalvontatunnistimilla ja ateriamaksut peritään suoraan palkasta. Opiskelijoiden ja tilapäisen henkilökunnan osalta ruokalippuja myydään edelleen kahvioista. ■ 9 Viest on ratkaisu, Viestintä on keskeinen osa organisaatioiden toimintaa. Hyvin toimiva viestintä parantaa työyhteisön toimintamahdollisuuksia, kirkastaa ja tukee organisaation mainetta, tuo uusia asiakkaita ja estää mahdollisia väärinkäsityksiä ja virheitä. Viestinnällä on luonnollisesti myös keskeinen rooli potilasturvallisuuden kehittämistyössä. Elisa Juholin, Helsingin yliopiston viestinnän dosentti, oli toukokuussa luennoimassa yhteisöviestinnästä Työyhteisö potilasturvallisuuden kehittäjänä -koulutuksessa. Juholin on tällä hetkellä mukana hankkeessa, jossa kehitetään vastaavanlaisen organisaation viestintää. Viestintä on hänen mukaansa merkittävä osa työkulttuuria ja kun tapoja muutetaan, niin kulttuurikin muuttuu. – Ihmiset eivät yleensä koe viestintää osana työtään. Työkulttuuriin vaikuttaa se, miten ihmiset ottavat vastuuta viestinnästä. Vastuu on jokaisella, sillä ratkaisevaa on informaatio ja sen puitteissa toimiminen. Yksikössä voi olla selvä ongelma, jonka tekijät tiedostavat, mutta esimies ei. Viestintään kuuluu ongelmakohtien esille tuominen, eikä ääneen sanomista pitäisi pelätä, Juholin kertoo. Viestinnän ongelmista puhutaan usein informaatiokatkoksina. Se, mistä informaatiokatkos syntyi ja miten se tulevaisuudessa estetään, jää usein ratkaisua vaille. – Sisäisestä viestinnästä johtuvia 10 ongelmia selitetään usein informaatiokatkoksilla. Tapahtui virhe, koska kukaan ei informoinut asioista. Tämähän on vasta alkua. Virheen jälkeen pitäisi selvittää, mistä informaatiokatkos johtui ja miten se korjataan. Usein tyydytään selitykseen ja asia jää siihen, Juholin sanoo. Juholinin vinkki esimiehille ongelmatilanteessa on, että asiaa lähdetään purkamaan ei-syyllistävällä asenteella. Henkilöiden syyllistämisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, missä vika on. – Otetaan lähtökohdaksi se, miten tähän on ajauduttu ja missä kohtaa tiedonvaihdannassa on aukko. Miksi tietoa ei ole tai miksi tiedonvaihdanta ei ole onnistunut. Keiden henkilöiden välillä virhe on tapahtunut ja miten tämä tehtäisiin paremmin. Henkilöillä ei viitata tiettyihin ihmisiin vaan ammattiryhmiin, esimerkiksi tiedonvaihdantaan sairaanhoitajan ja lääkärin välillä. Yksiköissä kannattaa koota laajempi kokonaisuus yksikön viestinnän ydinprosesseista, eli kaikkein tärkeimmät prosessit, jotka kuvattaisiin konkreettisesti; kuka tarvitsee mitäkin tietoa ja mistä tieto saadaan. Sairaalamaailmassa hierarkia on merkittävä este ja usein pohditaankin, kenellä on oikeus puhua. Tiedonvaihdanta nähdään myös vallan työkaluna, Juholin muistuttaa. – Usein ylemmillä tahoilla on niin sanotusti vahvin ääni, eivätkä muut uskalla tuoda asioita esille. Helposti ajatellaan, että koulutus tuo vallan. Monissa organisaatioissa ylemmät tahot kokevat tiedonvaihdannan uhkana ja siksi tieto pidetään mieluummin itsellä. Tällä tavoin puolustetaan omaa asemaa organisaatiossa. ”Vastuu on jokaisella, sillä ratkaisevaa on informaa tintä u, ei ongelma Palautekulttuuri Viestintä ymmärretään usein väärin. Se ei ole pelkkää tiedottamista esimerkiksi lehdissä ja organisaation Intranetissä, viestintää tapahtuu myös työyhteisössä. – Viestintää tapahtuu työkavereiden kesken yksikössä, se tapahtuu työntekijöiltä esimiehille ja esimiehiltä työntekijöille. Ilman viestintää ei ole työyhteisöä, ei voida tehdä töitä tai ainakaan kovin hyvin. Tiedonvaihdanta funktiona on aliarvostettu, Juholin kertoo. Palaute on yksi keskeisimpiä asioita työyhteisöviestinnässä. Juholin muistuttaa, että palautekulttuuri on osa kaikkea tekemistä. – Työyhteisössä pitäisi keskustella ja avata sitä, kenen kuuluu antaa palautetta. Kaikilla on oikeus saada ja antaa palautetta. Ongelma on yleensä se, ettei palautetta tohdita antaa, vaan annetaan asioiden mieluummin olla. Palaute ei tarkoita pelkästään ihmisten välistä palautetta. Palautetta annetaan myös toimintatavoista, prosesseista ja ohjesäännöistä; mitä tarvitaan, ovatko tiedot ajan tasalla, toimivatko asiat ja miten ne saadaan toimimaan? Palautekoonnin ideana on saada yleiskuva siitä, miten tiedonvaihdanta toimii. Yksilö näkee itsensä silloin tietyn roolin kautta. Kaiken keskiössä on aina potilas ja siitä se sitten lähtee, toteaa Juholin. ■ Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuva: Saana Kilpiäinen 11 aatio ja sen puitteissa toimiminen.”- Elisa Juholin Muutos on rohkeu Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Saana Kilpiäinen Henkka Hyppösen hyvät ja huonot uutiset julkiselle terveydenhuollolle; muutos on mahdollinen, mutta muutos ei tapahdu itsestään. 12 eutta muuttua M ediakasvo Henkka Hyppönen on yrittäjä, tietokirjailija ja luova johtaja. Hyppönen kävi kevään aikana kolmeen eri otteeseen Hämeenlinnassa kouluttamassa keskussairaalan henkilökuntaa asiakaspalvelun saloihin. Koulutus liittyi keskussairaalan Potilas ensin -ajatteluun ja siihen, miten asiakaspalvelu voi toimia myös terveydenhuollossa merkittävänä kilpailuetuna. Tässä vaiheessa on varmaan jo kaikille selvää, että myös julkisen terveydenhuollon on tehtävä sopeutustoimia pärjätäkseen ja pystyäkseen jatkossakin tarjoamaan korkeatasoisia palveluja asiakkailleen. Yhtälö ei ole mitenkään mahdoton. Hyppönen näkee sairaalamaailmassa monia mahdollisuuksia, mutta myös paljon kompastuskiviä. Vanhojen tapojen muuttaminen on yleensä haasteellista ja vaatii pitkää pinnaa. Hyvänä uutisena Hyppönen toteaa, että kompastuskivistä huolimatta muutos on täysin mahdollinen. Muutokseen saadaan lisävoimaa alan ulkopuolelta, uusilla ajatuksilla ja uusilla ihmisillä. – Syvään iskostuneet tavat ja tottumukset ovat keskeisiä muutoksen esteitä. Ne alkavat vähitellen ohjata myös ajattelua. Vähitellen niistä tulee totuuksia, joita kukaan ei enää viitsi tai uskalla kyseenalaistaa. Siksi isompi, vähänkin tuntuvampi muutos edellyttää usein sitä, että pääsy vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin estetään. Eikä se tunnu aina hyvältä, mutta jos muutos on hyvin ajateltu, ja se perustuu oikeisiin arvioihin, se todistaa itsensä. Aivan kuten tupakoitsija ei välttämättä nauti lopettamisen jälkeisistä viikoista, mutta huomaa vähitellen voivansa paremmin. Hyppönen korostaa, että uuden toiminnan suunnittelu ja uusien toimintamallien toimeenpano edellyttää rohkeutta katsoa asioita ihan uudella tavalla. Meidän on uskallettava aloittaa melkein ihan alusta. – Yksi tapa katsoa muutosta on aloittaa tyhjältä pöydältä ja rakentaa prosessit ja mallit ilman vanhoja rasitteita. Esimerkiksi ajattelemalla asiaa lopputuloksesta käsin. Mitä ja miten asiat pitäisi tehdä, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Tai vaikka niin, että miten sama asia tehtäisiin jonkun toisen toimialan logiikkaa noudattaen. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhteisön kehittyminen edellyttää uudenlaisia ih- misiä ja uudenlaisia ajattelutapoja. Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan. Siksi uusia ihmisiä ei pidä lannistaa, eikä uudenlaisia ajattelutapoja murskata lähtökohtaisesti. Tärkeintä on kuitenkin se, että keskiössä pitäisi aina olla potilas. Kyse on Hyppösen mukaan lähtökohtaisesti mentaalista muutoksesta, jonka muutosagentteina kuitenkin toimivat myös fyysiset tekijät. – Esimerkiksi toimitilat tai vaikka rakennus itsessään vaikuttaa toimintaan. Koska sairaalat on usein rakennettu samalla tavalla, niin ne toimivat myös samalla tavalla. Jos sairaala rakennetaan eri tavalla, niin se myös toimii eri tavalla. Tämä koskee sekä ajattelutapaa että fyysisiä tiloja ja potilaan polkua. Omasairaala on tästä erinomainen esimerkki. Fokus kokemuksessa ja läpinäkyvyydessä Muutosta kaivataan, mutta mistä sitä lähdetään hakemaan? Muutos ja kannustimet muutokseen löytyvät mm. läpinäkyvyydestä ja omien toimintatapojen kriittisestä tarkastelusta. – Olen nähnyt sen monta kertaa, että kun yritys tai yhteisö nostaa asiakaskokemuksen toiminnan keskiöön, monimutkaiset prosessit suoristuvat, tyhmyys karisee ja älykkäät ihmiset vapautuvat tekemään työtään korkeammalla tasolla. Tämä edellyttää tietenkin suurta läpinäkyvyyttä ja turhien sääntöjen ja rajoitusten poistamista. Kun ihmisille annetaan vapaammat kädet ja heihin luotetaan, asiat paranevat. Terveydenhuollon prosessien uudistaminen on välttämätöntä. Mutta mistä tunnistamme arjen askareiden keskellä, että suuntamme on se oikea? Keskussairaalan lanseeraamassa Potilas ensin -ajattelun keskipisteessä on potilas, laadukas hoito ja ennen kaikkea potilaan kokema palvelukokemus. Palvelukokemus on Hyppösen mukaan luotettava mittari. – Asiakkaiden odotukset ovat karanneet käsistä, mutta silti jotkut onnistuvat yllättämään asiakkaan positiivisesti esimerkiksi nopealla palvelulla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä oikeassa kohdassa ja tekemällä jotain muutakin kuin absoluuttisen minimin. Tämän pitäisi olla kaikkien asiakastyössä olevien tai sitä suunnittelevien tavoite. ■ ”Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan.” – Henkka Hyppönen 13 Lähikuvassa sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta K Haastattelu: Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing anta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Järvisen siirryttyä hyvin ansaitulle eläkkeelle, Järvisen saappaisiin astui uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta. Kirjavan ja ansiokkaan uransa aikana Ranta on haalinut matkaansa kokemusta ja erilaisia näkökulmia, jotka eivät varmasti valu hukkaan uudessa asemassa. Valokuvauksen, gastronomian, historian ja mökkeilyn parissa rentoutuvan Rannan matka alkoi alun perin Riihimäeltä. – Olen syntynyt ja käynyt kouluni Riihimäellä, jonka jälkeen opiskelin lääkäriksi Helsingissä. Olen erikoistunut anestesiologiaan ja tehohoitoon muun muassa Riihimäen silloisessa aluesairaalassa, Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa ja HYKSn eri klinikoissa. Erikoistumisen jälkeen työskentelin Meilahden sairaalan anestesiayksikössä ja myöhemmin Lastenklinikan sydänanestesiatiimissä ja viimeisenä kliinisenä tehtävänäni Lastenklinikan teho-osaston osastonylilääkärin tehtävissä. Tämän jälkeen olen toiminut kehittäjäkonsulttina valtion kehittämisorganisaatiossa HAUS Kehittämiskeskuksessa, ylilääkärinä ja kehittämispäällikkönä Valviran edeltäjässä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa ja viimeisimmäksi asiakassuhteista vastaavana johtajana terveydenhuollon tietojärjestelmäyritys Datawell Oy:ssä. Olen näiden päätoimien lisäksi työskennellyt sivutoimisesti muun muassa Instru- mentarium Oyj:n ja GE Healthcaren lääketieteellisenä asiantuntijana, kertoo Ranta. Johtajaylilääkäri johtaa sairaalan lääketieteellistä sektoria. Johtaminen on Rannan mukaan moniulotteinen laji, joka vaatii keskittymistä. – Johtaminen on kuuntelemista, ymmärtämistä, sparrausta, päätöksentekoa, opettamista, tavoitteiden asettamista ja seuraamista. Johtaminen on monipuolinen laji, jossa aika ei käy pitkäksi, Ranta sanoo. Uusi johtajaylilääkäri näkee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä niin vahvuuksia kuin heikkouksia. – Vahvuutena on hyvä ja keskeinen sijainti kasvavalla alueella. Meillä on työstään ja sairaalasta innostunut ja ylpeä henkilöstö, joka on kehittänyt useitakin erittäin korkealuokkaisesti toimivia hoitoprosesseja. Heikkoutena on vuosien varrella muodostunut heikko taloudellinen tilanne sekä jossain määrin jäykkä ja hitaasti muuttuva kulttuuri ja organisaatiorakenne, joka tosin on samantyyppinen monissa muissakin sairaaloissa. Joka tapauksessa tarvitsemme muutosta ja kaikkien ammattiryhmien tiimimäistä yhteistyötä, sanoo Ranta. Yhteistyötä ja ammattikuntarajoista luopumista Haasteisiin vastataan kehittämällä toimintaa. Kehittämisen painopisteitä on monia, muun muassa yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ja entistä asiakaslähtöisemmät hoitoketjut. – Toimintaprosessejamme on syytä kehittää potilaita entistä paremmin palveleviksi. Tämä tarkoittaa käytännössä nopeampaa hoitoon pääsyä ja prosessien ”Tarvitsemme muutosta ja kaikkien amm tiimimäistä yhteistyötä.” – Seppo Ranta, 14 selkeyttämistä esimerkiksi siten, että kaikki tarpeelliset ajat tutkimuksiin, vastaanotoille ja hoitoihin annetaan mahdollisuuksien mukaan kerralla. Samalla myös työnjakoa ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä saumattomammaksi. Sähköiset palvelutkin olisi tuotava lähemmäksi kansalaisten nykyisin odottamaa tasoa. Terveydenhuollon johtamiseen liittyvä kehittäminen ja kehittämisen menetelmät ovat olleet pinnalla jo tovin. Ranta kertookin uudesta muotiilmiöstä, Lean-mallista. – Tässä asiassa ehkä tarkoitus pyhittää keinot. Tällä hetkellä Suomessa ja maailmallakin on voimakas lean-johtamisen buumi terveydenhuollossa. Lean-filosofiassa ja metodeissa on paljon erittäin hyvin terveydenhuoltoon sopivaa, keskeisimpänä ehkä nostaisin siitä kaksi asiaa: jatkuvan parantamisen mallin, sen että aina voidaan parantaa ja toisena työnantajan pitkäjänteisen sitoutumisen ja uskon henkilöstöönsä. Tuloksellinen ja hyvin johdettu yhteistyö edellyttää, että hoitaja ja lääkäri löytävät uudentyyppisen yhteistyömallin. Tiimimäistä yhteistyötä olisi kehitettävä, tiukat ammattikuntarajat eivät taida olla enää tätä päivää. Oleellista on osaaminen ja sujuvat työprosessit, Ranta kertoo. Ranta kertoo myös lyhyen ja pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymistä sairaanhoitopiirissä. – Keskeisiä toimintojamme on välttämätöntä sujuvoittaa, jotta pystymme kilpailemaan vapaalla hoitopaikan valinnalla liikkuvista potilaista ja siten ylläpitämään aktiivisen ja kehittyvän päivystävän sairaalan Hämeenlinnassa. Uskon, että tähän voidaan päästä, mutta se vaatii kaikilta tarttumista toimeen toimintatapojen muuttamiseksi silloin, kun ne eivät toimi parhaalla tavalla ja toisaalta itse kultakin valmiutta muuttaa omia toimintatapoja. Pidemmällä aikavälillä uskon, että Kanta-Hämeessä on yhteen organisaation integroitunut sote -palveluiden tuottajaorganisaatio. Siinä rakentamisessa riittää työtä useaksi vuodeksi, mutta parhaimmillaan se palkitsee alueemme asukkaita selkeämmällä ja tehokkaammalla palvelujärjestelmällä. ■ Seppo Ranta aloitti Kanta-Hämeen keskussairaalassa 2.2.2015 mmattiryhmien a, johtajaylilääkäri 15 Ihmisen kokois synn Teksti: Saana Kilpiäinen Valokuvat: Saana Kilpiäinen S ynnytykset ovat sairaalalle elintärkeitä. Potilaiden vapaan liikkuvuuden myötä myös synnytysosastot ovat alkaneet haalia itselleen asiakkaita omien sairaanhoitopiiriensä ulkopuolelta. Kilpailun kovetessa olenkin sairaalan työntekijänä luonnollisesti kiinnostunut myös asiakkaan näkökulmasta ja siitä, mikä erottaa meidät muista. Miksi meille kannattaa tulla? Vastausta kysymykseen lähdin selvittämään Lapsimessuille 2015 Helsingin Messukeskukseen, jossa Kanta-Hämeen synnytysosasto oli näkyvästi edustettuna. Saavuin huhtikuisena aamuna Pasilan rautatieasemalle keskelle värikästä lapsiperhevilinää. Olin siis matkalla Lapsimessuille. Seikkailuni lastenvaunuviidakossa päätyi kojulle, jossa tapasin Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysosaston osastonhoitaja Tuija Jokelan, joka oli saapunut paikal- ”Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna.” – Tuija Jokela, osastonhoitaja 16 sessa sairaalassa on hyvä nyttää le yhdessä kätilö Riina Marttilan kanssa. He olivatkin ainoat julkisen sairaalan edustajat, jotka esittelivät synnytystoimintaansa tämän vuoden messuilla. Tuija Jokela kertoi innoissaan synnytysosaston toiminnasta. – Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna. Kuulumme yhteen niistä Suomen sairaaloista, jossa kaikki synnyttävät otetaan vastaan eikä ketään käännytetä ovella pois. Synnytyksiä meillä on keskimäärin 130 kuukaudessa ja viime vuoden aikana synnytyksiä oli reilut 1600. Pienen kokomme ansiosta meillä pystytään keskittymään enemmän synnyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja tukemiseensa. Meillä järjestetään edelleenkin tutustumiskäyntejä synnyttäjille, kun muualla vastaavaa toimintaa on joko vähennetty tai kokonaan lopetettu. Noin vuosi sitten siirryimme sähköiseen synnytyskertomukseen, joka toimii sairaalassa. Lähitulevaisuudessa myös neuvolat ovat tulossa mukaan sähköiseen järjestelmään, jolloin ➢➢➢ 17 Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys ja naistentautien tulosyksikössä toimiva osastonhoitaja Tuija Jokela Lapsimessuilla 2015. molemmissa pisteissä pystytään tarkastelemaan kokonaisuudessaan raskauden- ja synnytyksen aikaisia tietoja reaaliajassa. Sairaalan ja neuvoloiden välistä yhteistyötä ollaan tulevaisuudessa syventämässä myös kummikätilötoiminnan kautta. Kummikätilö vierailee neuvoloissa säännöllisesti ja päivittää synnytykseen liittyvää osaamista ajan tasalle, esimerkiksi synnytyksen aikaisesta kivunlievityksestä, kertoo Jokela. Synnytykset ovat kääntyneet valtakunnallisesti laskuun, mutta Hämeenlinnassa on onnistuttu pysymään samoissa lukemissa, sillä markkinoinnin ja hyvän palvelun myötä yhä useampi ulkokuntalainen suuntaa Hämeenlinnaan synnyttämään. Viime vuoden aikana ulkokuntalaisten synnyttäjien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Eikä tämä ole ihme, sillä Hämeenlinnan synnytysyksikkö on hyvin valveutunut. Osaava sekä asiakasystävällinen henkilökunta ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana. – Meillä on päivystävä sairaala, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkien erikoisalojen lää- 18 Kätilöt Riina Marttila ja Elina Hilvola palvelevat rautai käreitä on paikalla jatkuvasti. Talossamme päivystää aina synnytys-, anestesia- sekä lastenlääkäri ja lisäksi meiltä löytyy vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, mitä kaikissa sairaaloissa ei ole. Koska hätä ei lue lakia, avun on hyvä olla lähellä. Lääketieteellinen osaamisemme on yhtä vahvaa kuin isommissakin sairaaloissa, Jokela kertoo. Hämeenlinnan synnytysosaston kivunlievitysmetodit ovat herättäneet laajalti kiinnostusta ympäri Suomen. – Meidän synnytyssalin kätilöt voivat antaa pudendus -puudutteen, kun useimmissa paikoissa paikalle tarvitaan lääkäri. Meillä jopa 80 % synnyttäjistä saa tämän puudutteen. Koulutuksia muiden sairaaloiden kätilöille on järjestetty ja niitä suunnitellaan jatkossa lisää, Jokela sanoo. Synnytys- ja naistentautienvuodeosastolla paikkoja on tällä hetkellä 29, joista 24 on synnytysvuodeosaston vuodepaikkoja. Jokainen huone on mahdollista muuttaa perhehuoneeksi ja sellainen pyritään aina järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Lahjapalvelu pari klikkausta ja tervehdyksesi on perillä Miltä tuntuisi saada yllätyslahjaksi kukkakimppu? Entäpä saada lahjaksi vastasyntyneelle suloinen myssy? Olisiko mukavaa lähettää ystävälle suklaata, kun et itse pääse häntä tervehtimään? Joskus tulee eteen tilanteita, jolloin välimatkat tai muut syyt estävät sen, ettei ystävää tai sukulaista pääse tapaamaan osastolle. Joskus potilas on sijoitettuna sellaiselle osastolle, että vieraileminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Lahjapalvelu mahdollistaa terveisten lähettämisen, missä ikinä oletkin. autaisella ammattitaidolla keskussairaalan synnyttäjiä. Aidosti välittävä ja perhekeskeinen Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikkö käsittää äitiyspoliklinikan, synnytyssalit sekä synnytysvuodeosaston, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto. Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikön toimintaan raskauden hoidon ja synnytyksien lisäksi kuuluu suurena osana myös synnytyksen jälkeinen tukeminen. – Meillä on perhekeskeinen synnytysosasto, jossa henkilökunta paneutuu asiakaslähtöisesti perheisiin. Jokainen perhe saa tukea ja ohjausta hoitohenkilökunnalta sairaalassaoloajan sekä tarvittaessa myös sen jälkeen. Lisäksi meillä jokaisen perheen kohdalla kotiutus tapahtuu myös perheen ehdoilla, sitten lähdetään kun ollaan siihen valmiita. Muissa sairaaloissa kotiutus tehdään mahdollisimman nopeasti, joskus jopa seuraavana päivänä. Lyhyt sairaalassaoloaika on haaste, esimerkiksi onnistuneelle imetykselle. Synnytyksen jälkeisinä päivinä henkilökunta opastaa uudessa elämäntilanteessa olevia perheitä. Tietoa ja ohjeita on paljon tarjolla uusille vauvaperheille. Jokainen vauva on yksilö ja siksi ohjausta annetaan myös yksilölliseen tutustumiseen ja tarkkailuun aina vaipan vaihdosta, kylvetykseen ja pukeutumiseen asti, kertoo Jokela. ■ Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikkö lanseerasi palvelun, mitä muissa keskussairaaloissa ei ole tarjolla. Keskussairaalassa on nyt lahjapalvelu, jonka tarkoituksena on palvella sekä potilaita että heidän läheisiään. Lahjapalvelun avulla voit lähettää terveiset potilaalle tai vastasyntyneelle, jos et itse pääse paikalle. Tilauksen tekemiseen tarvitaan vain muutama minuutti aikaa ja verkkopankkitunnukset. Tuotevalikoimaan kuuluvat kukkakimppu, suklaa ja vastasyntyneen myssy. Lahjapalvelun tuotevalikoimaa laajennetaan, mikäli palvelun käyttötaso on tarpeeksi korkea. Potilas ensin -ajattelun myötä lanseerattu palvelu on hinnoittelultaan maltillinen ja sen pääasiallinen tehtävä on palvella sairaalan asiakkaita voittoa tavoittelematta. Lahjakaupan löydät keskussairaalan etusivulta osoitteesta www.khshp.fi. Klikkaamalla Lahjapalvelua, pääset sivulle jossa tuotteet on esitelty. Valitsemalla tuotteen, siirtyy tuote ostoskoriin. Voit joko jatkaa ostoksia tai siirtyä maksamaan. Tilausta tehdessä kysytään ostajan tiedot, potilaan nimi ja samalla voi kirjoittaa tervehdystekstin, joka toimitetaan lahjan mukana potilaalle. Tilauksia toimitetaan maanantaista sunnuntaihin aina päiväaikaan. Toimituksesta vastaa keskussairaalan neuvonnan henkilökunta. Keskussairaala ei vastaa virheellisistä tilauksista. Toimitusehdot ovat luettavissa lahjapalvelun sivuilla. www.khshp.fi/lahjapalvelu 19 Lihasvoimaa, kultamita Hämeenlinnan keskussairaalan ensiavun, eli päivystysklinikan toiminta siirtyi uusittuihin tiloihin vuonna 2007. Päivystysklinikka on auki vuorokauden ympäri. Riihimäen erikoissairaanhoidon päivystyksen siirryttyä kokonaan Hämeenlinnaan vuonna 2013, aloitti Riihimäellä terveyskeskuspäivystys, joka palvelee klo 8.00 – 22.00. Useimmat hoitajat Hämeenlinnassa tekevät kolmivuorotyötä, kuten huippu-urheilijat Satu Lehtonen ja Sanna Apuli. Molemmat ovat kultamitalisteja omissa lajeissaan, Lehtonen nyrkkeilyssä ja Apuli voimanostossa. Päivystysklinikka koostuu kolmesta eri osas-tosta, jotka ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja tarkkailuosasto. Päivystyksen henkilökunta liikkuu näiden osastojen välillä ”yli rajojen”. – Työskentelen ensiavussa lähihoitajana. Hoidan potilaita kokonaisvaltaisesti ensiavussa ja tarkkailuosastolla sekä toimin myös triagehoitajana, eli vastaanottavana hoitajana. Lisäksi osaan kipsata, kertoo Lehtonen. – Ensiavussa työskentely on monipuolista ja vaihtelevaa ensiavun toiminnan luonteen vuoksi. Myös päivittäiset työskentelypisteemme vaihtelevat, lisää Apuli. Hämeenlinnan yksikön päivystyksessä käy keskimäärin 100 - 160 potilasta vuorokaudessa ja sinä aikana henkilökuntaa on paikalla reilut 40. Päivystyksessä korostetaan yksilöllistä ja asiakaslähtöistä hoitotyötä. Tavoitteena on, että henkilökunnan vahva osaaminen takaa potilaiden hyvän ja eettisten periaatteiden mukaisen hoidon. Aikataulu – punainen lanka työn ja harrastuksen välillä Päivystysklinikalla työ on monipuolista ja tilanteet vaihtelevat nopeasti. Koska päivystysklinikkatyö koostuu pääosin vuorotyöstä, se luonnollisesti aiheuttaa haasteita harrastustoiminnalle. Onneksi työnantaja on joustava ja kannustava. – Kolmivuorotyö vaikuttaa harrastamiseen. Työnantajan puolesta olen saanut hyvin järjestettyä kisareissuja ja mahdollisia yhteistreenejä. Yleensä treeniohjelmani suunnitellaan käsi kädessä työvuorolistan kanssa, kertoo Apuli. Haasteista huolimatta työ ja harrastukset luovat hyvää vastapainoa toisilleen. – Työvuorot vaikuttavat palautumiseen välillä riittämättömän unen saannin vuoksi, muuten työni on hyvää vastapainoa urheilulle ja on mukava tavata ihmisiä sekä saada välillä ajatukset täysin ➢➢➢ jatkuu sivulla 22. Nimi: Sanna Apuli Koulutus: Sairaanhoitaja AMK Asuinpaikka: Hämeenlinna Laji: Voimanosto, sarja 47kg ja 52kg Seura: Pyhäjoen Pauhu Saavutukset: 61 Suomen ennätystä voimanostossa ja penkkipunnerruksessa Voimanoston SM-kultaa (v.2012, 2013, 2015 avoin) Voimanoston SM-hopeaa (v.2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2014 avoin) Voimanoston SM-kultaa (v.2001, 2002, 2003 juniori) Voimanoston EM-hopeaa (v.2012 avoin) Haastattelu & Teksti: Saana Kilpiäinen & Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing 20 aleja ja akuuttia hoitoa Sanna Apuli ja Satu Lehtonen ovat menestyksekkäästi yhdistäneet vaativan työn ja huippu-urheilun. Voimanoston EM-pronssia (v.2006, 2008, 2009, 2010, 2015 avoin) Voimanoston EM-hopeaa (v.2002, juniori) Voimanoston EM-pronssia (v.2003, 2004, 2006 juniori) Voimanoston MM 4. sija (v.2005, 2008, 2009, 2010, avoin) Voimanoston MM-hopeaa (v.2003, 2004 juniori) Useita penkkipunnerruksen SM-mitaleita. Nimi: Satu Lehtonen Koulutus: lähihoitaja Asuinpaikka: Akaa Laji: Nyrkkeily Seura: Akaan Isku Painoluokka: 51kg Ennätykset: Jalkakyykky 165kg (52kg), 162,5kg (48kg), 152,5kg (47kg) Penkkipunnerrus 90kg (52kg), 80kg (48kg), 82,5kg (47kg) Maastaveto 173kg (52kg), 157,5kg (48kg), 152,5kg (47kg) Yhteistulos 422,5kg (52kg), 400 (48kg), 382,5kg (47kg) Saavutukset: PM (Pohjoismaiden mestaruus) pronssi 2015 SM kulta 2015 SM kulta 2014 SM pronssi 2013 Otteluita yhteensä 32, joista voittoja 26. 21 e eTila - sähk pois tulevista kisoista. Työnantaja on ollut erittäin joustava ja olen saanut toivottua vapaat tärkeille leireille ja kisamatkoille, myös yllättäviin muutoksiin on pyritty järjestämään työvuorot sopiviksi, kertoo Lehtonen. Kansainvälinen menestyskään ei synny itsestään. Työn ohelle on mahdutettava useammat treenit viikkoon, lisäksi kisamatkat ja leirit syövät aikaa. Tästä syystä tärkeässä roolissa on arjen aikataulutus. – Harjoittelen noin 10 kertaa viikossa. Harjoitukset koostuvat lajitreenien lisäksi lenkkeilystä, uimisesta ja kuntosaliharjoituksista. Minulla on paljon leirejä ja kisamatkoja, jotka sijoittuvat aina viikonlopulle. Teen 30 tuntia töitä viikossa, joka mahdollistaa yhden ylimääräisen vapaan viikolle. Kyseessä on harrastus, vaikka treenaan ammattimaisesti tietyn syklin ja ohjelman mukaan. Seura tukee minua taloudellisesti ja mahdollistaa näin osan kisamatkoista ja leireistä, kertoo Lehtonen. Harjoituksien aikataulutus työn mukaan ei ole ainoa ongelma. Aikataulut pitäisi sovittaa myös niin, että apujoukotkin pääsevät paikalle. – Työn ja harrastuksen yhdistäminen vaatii tiukkoja aikataulusuunnitelmia päivittäin. Vaikeimpana koen iltavuorot, koska tällöin avustajien saaminen treeneihin on liki mahdotonta, sillä melkein kaikki tukihenkilöni tekevät töitä ns. virka-aikaan. Treeneissä tarvitsen usein apujoukkoja ja heidän kanssaan yhteistreenien aikatauluttaminen täytyy tehdä sekä työt että muut menot huomioiden, Apuli kertoo. Vaikka työn ja harrastuksen yhteen sovittaminen on ajoittain rankkaa, on harrastuksesta myös hyötyä, sillä fyysisessä työssä hyvästä kunnosta on ainoastaan hyötyä. – Jokainen tarvitsee fyysisessä työssä hyvää kuntoa ja ketteryyttä. Työssä, missä potilaita nostellaan, ei ylimääräisestä voimasta ole haittaa. Urheilu on vastapainoa työn ja arjen pyörittämiselle, urheillessa on harvemmin työ- tai kotiasiat mielessä, Apuli sanoo. – Terveellisistä elämäntavoista ja hyvästä peruskunnosta on varmasti hyötyä työssäni, lisää Lehtonen. ■ Teksti: Saana Kilpiäinen & Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing Nyt on heitetty hyvästit ilmoitustauluille, paperilapuille ja nastoille, sillä Hämeenlinnan keskussairaala on kehittänyt uuden sovelluksen, mitä muualta ei vielä löydy. Keskussairaalan sisätautien- ja keuhkosairauksien vuodeosasto 6A:lla on otettu käyttöön pilotti sovelluksesta eTila eli elektroninen tila. eTila tarkoittaa sovellusta, jossa osastonhallinta toimii kokonaisuudessaan sähköisesti näytöltä. Sovellus on suunniteltu lisäämään osastojen tehokkuutta sekä helpottamaan työntekoa. eTila on helppokäyttöinen ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös muilla laitteilla, esimerkiksi kännykällä tai tabletilla. Sovelluksessa näkyy reaaliajassa vuodepaikkojen tilanne; paljonko on potilaita, mitkä vuodepaikat ovat vapaana tai vapautumassa, mihin ja koska on tulossa seuraava potilas sekä kuka potilasta hoitaa. – Lisäksi potilasturvallisuus paranee, sillä sovellukseen ei merkitä henkilötunnuksia ja näytön saa tarvittaessa pimeäksi, kertoo ohjelman kehittämistyössä mukana ollut 6A:n osastonhoitaja Irene Sipola-Kauppi. eTilassa näkyvät läsnä olevat potilaat ja heidän sijaintinsa sekä hoidon syy. Lisäksi eTilaan voi lisätä vapaasti myös muita tietoja potilaasta. Järjestelmään voi lisätä tietoja siitä, koska potilas on saapunut ja koska potilas lähtee, onko huone eristyksessä ja mistä syystä. Vuodepaikkoja voi varata etukäteen, jos tiedetään jo tulevasta potilaasta. Näin kaikki hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta pysyvät helposti ajan tasalla osastolla tapahtuvista asioista. eTilassa näkyy osastolla työskentelevät hoitajat ja heidän työvuoronsa. Taululle voi myös lisätä tiedotteita, esimerkiksi kokouksen peruutuksesta, jotta seuraavaan vuoroon tulevat saavat tiedon. – eTila selkeyttää ja rauhoittaa osastolla työskentelyä. Sovelluksessa on esimerkiksi kaikkien hoitajien kuvat, joten oikean ihmisen löytää helpommin ilman turhia välikäsiä ja asia menee kerrasta oikeaan paikkaan. Myös opiskelijoiden, sijaisien ja uusien työntekijöiden työ helpottuu, kun he pystyvät heti yhdis- T 22 e hköinen osastonhallinta Tila eTila on suorastaan naurettavan hyvä! Kuvassa eTilan kehittämistyössä mukana ollut osastonhoitaja Irene Sipola-Kauppi. tämään nimen ja kasvot. Hoitajien ja lääkärien lisäksi sovellus edesauttaa myös muiden työvuorosuunnittelua. Osastokohtaista sovellusta voi käyttää esimerkiksi näytteenottajat, sairaalahuoltajat sekä potilaskuljettajat. Sovellusta käytetään aktiivisesti ja monialaisesti, kertoo Sipola-Kauppi. Sovelluksen käyttöä helpottaa se, että siinä käytettävät erikoisalojen värikoodit vastaavat potilastietojärjestelmän värikoodeja. Sovelluksen karttapohjaa voidaan myös helposti muokata yksikön todellisia tiloja vastaaviksi. – Sovelluksen pohja on muutettavissa jokaiseen yksikköön sopivaksi. eTilasta saadaan kaikki tiedot samasta paikasta. eTilasta voidaan tulostaa raportteja, esimerkiksi koko osastosta, huonekohtaisesti tai hoitajakohtaisesti. Kukin saa sellaisen raportin kuin tarvitsee. eTila helpottaa kokonaisuuden hallintaa sekä työnjohdollisesti, että käytännön työssä. Aikaa säästyy ja työteho kasvaa, sanoo Sipola-Kauppi. eTila aiotaan ottaa käyttöön myös muilla osastoilla Hämeenlinnan keskussairaalassa. Sovellus on herättänyt laajalti mielenkiintoa myös muissa sairaaloissa, esimerkiksi Seinäjoelta on käyty tutustumassa uunituoreeseen sovellukseen. ■ 23 TALOUDEN OIKAISU O $ Teksti: Seppo Karhu, talousjohtaja airaanhoitopiiri on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen viimeksi vuodelta 2010. Sen jälkeen on tuloksena ollut reippaitakin alijäämiä niin, että tällä hetkellä alijäämiä on kertyneenä jo yli 25 miljoonaa euroa. Viime vuodelle vahvistetun talousarvion mukaan alijäämää arveltiin kertyvän yli 2 miljoonaa euroa, mutta tilinpäätöksessä päästiin alle 1,5 miljoonan alijäämään. Tästä on hyvä jatkaa sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteisesti hyväksymän alijäämien kattamisohjelman toteuttamista, jonka mukaan jo tänä vuonna pitäisi kertyä lähes 1,5 miljoonaa euroa ylijäämää. Tästä ylijäämät kasvavat vuosittain ja vuonna 2018 alijäämien tulee olla historiaa. Alijäämien kattamisohjelman kulmakiviä ovat kuntien sitoutuminen vuosittaiseen neljän prosentin kuntamaksuosuuksien kasvuun ja toisaalta sairaanhoitopiirin omat talouden tehostamistoimet. Kuntamaksujen määrä viime vuonna oli yli 180 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 saavutettiin ennakoitua parempi tilinpäätös siitä huolimatta, että pakollisen potilasvakuutuksen laskentatavan muutos aiheutti noin 1,3 miljoonan kuluylityksen. Myös ulkopuolisten sairaaloiden käytöstä aiheutuvat kustannukset olivat selvästi arvioitua suuremmat. Toisaalta saimme myös myytyä omia hoitojamme arvioitua enemmän. Sekä myynnit muille sairaanhoitopiireille että Sairaanhoitopiirien vertailua To i m i n t a k u l u t Henkilöstökulut Palvelujen ostot 24 khshp 1,6 % k h s h p - 0 , 8 % khshp 6,2 % OIKEILLA RAITEILLA vakuutusyhtiöille ylittivät talousarviot. Myös henkilöstökuluissa säästimme mm. vaikeutetusta täyttömenettelystä johtuen. Kymmeniä vakansseja ja sijaisuuksia jätettiin täyttämättä. Tilinpäätökseen vaikutti merkittävästi myös omaisuuden myynti, jota ei talousarvioon ollut etukäteen arvioitu. Pörssiosakkeista myyntivoitto oli noin puoli miljoonaa ja asunto-osakkeista vähän enemmän. Toimintatuottoja kertyi yli 207 miljoonaa euroa ja toimintakuluja hieman alle 200 miljoonaa ja poistoja noin 9 miljoonaa euroa. Joudumme jatkossakin jatkamaan kulukuuria. Keskeisiä tavoitteita ovat edelleen ulkopuolisten sairaaloiden käytön saaminen aisoihin ja tiukka henkilöstö- ja muiden kulujen käytön seuranta ja niihin vaikuttaminen. Asuntoosakkeiden myyntiä jatketaan edelleen, tältä osin tosin tulee pian takaseinä vastaan, kun myytävää ei riitä loputtomiin. Investointien määrä viime vuonna oli yli 13 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina joudutaan tekemään merkittäviä päätöksiä mm. sairaalarakennusten suhteen, sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä. Sairaanhoitopiirillä on pitkäaikaisia lainoja lähes 40 miljoonaa euroa. ■ ua (muutos % 2013-2014) 6 % 8 % 2 % Shp:t yhteensä 3,2 % Shp:t yhteensä 1,5 % Shp:t yhteensä 7,3 % 25 Teksti: Minna Myllyntausta, sairaala-apteekkari Kuva: Michael Rossing Osastofarmasiaprojekti osastoilla 5A & 5B 26 K anta-Hämeen keskussairaalan osasto 6A:lla on työskennellyt osastofarmaseutti vuodesta 2007 alkaen. Viime vuoden lopulla osastofarmasiaa päätettiin laajentaa ja tämän vuoden maaliskuun puolivälissä aloitti farmaseutti Tuukka Mörö osastoille 5A ja 5B osastofarmasiaprojektissa. Osastofarmasiaprojektin tarkoituksena on mm. rationalisoida osastojen lääkevarastot, lääkehävikin vähentäminen ja osastojen liuostoimitusten optimointi. Osastofarmaseutilla on myös keskeinen rooli potilasturvallisuuden kehittämistyössä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat mm. osaston henkilökunnan ja opiskelijoiden perehdyttäminen, lääkkeiden ja liuosten tilaaminen, HaiPro -raporttien seuraaminen ja niistä tiedottaminen, potilaiden kotilääkitysten selvittäminen (tietyissä tapauksissa) ja potilaan lääkeneuvonta potilaan kotiutuksessa. Projektin tavoitteena on selvittää mitä laadullisia ja taloudellisia hyötyjä osastofarmasialla saavutetaan. Käytettäviä mittareita ovat esimerkiksi osaston lääkevaraston arvon pieneneminen, nimikemäärän vähentyminen, lääkehävikin pienentyminen, HaiPro -raporttien muuttuminen vähemmän vakaviksi ja toisaalta ns. läheltä piti - tilanteiden raportoinnin lisääntyminen ja potilaan siirtyminen jatkohoitoon turvallisesti mukanaan oikea lääkelista. Osastofarmasia projekti osastoilla 5A ja 5b kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Tämän jälkeen osastofarmaseutin työpanos on tarkoitus vakinaistaa vuoden 2016 alusta ja mahdollisesti laajentaa myös muille osastoille. ■ Farmaseutti Tuukka Mörö aloitti maaliskuussa 5A ja 5B osastofarmasiaprojektissa. 27 Akuuttitoiminta – potilaan ympär Teksti: Jaakko Maijala, Psykiatrian poliklinikka Kuva:Michael Rossing A (Laatupalkinto 2014, voittajatyö) kuuttityöryhmä on yksi Hämeenlinnan psykiatrian poliklinikan työryhmistä. Akuuttityöryhmän toiminta pohjautuu aikuispsykiatrian tulosalueen uudelleen organisoinnille vuosina 2010 - 2013. Hämeenlinnan kaupunki perusti omia psykiatrisen puolen toimia ja otti keskussairaalassa olleita toimintoja omakseen. Psykiatrian osastopaikat järjesteltiin keskussairaalan aikuispsykiatriassa uudestaan, samoin psykiatrian poliklinikan avohoitotoiminta uudelleen organisoitiin ja muutokset otettiin lopullisesti käyttöön keväällä 2013. Akuuttityöryhmä oli myös yhtenä kehittämisen kohteena laatupalkintokilpailussa 2014. Akuuttityöryhmän tehtävänä on tarjota nopeaa, intensiivistä ja määräaikaista tutkimusta sekä hoitoa, jolla vähennetään sairaalahoidon tarvetta. Lisäksi työryhmä antaa konsultaatiota perusterveydenhuoltoon päivittäin ja toimii yhteistyössä psykiatrian poliklinikan muiden työryhmien kanssa tilanteessa, jossa potilas tarvitsee tiivistettyä hoitoa. Keskeistä toiminnassa on potilaslähtöinen eli yksilöllinen tutkimuksen ja hoidon suunnittelu. Tämän lisäksi keskeistä on hoidollinen asenne, jolla tarkoitetaan pyrkimystä ymmärtää potilaan ja hänen lähiverkostonsa kanssa mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu ja miten heitä voidaan parhaiten auttaa. Toiminnassa tärkeää on myös hoidollisten toimien oikeaaikaisuus ja moninaisuus sekä työskentelyn ymmärtäminen jatkuvana vuorovaikutuksellisena prosessina. Työ vaatii tekijöiltään joustavuutta ja ammatillista vahvuutta toimia tunnekuormitusten täyttämissä vuorovaikutussuhteissa. Tämän lisäksi työryhmätyöskentelyn sujuvuus, keskinäinen luottamus ja toimintaperiaatteiden yhteinen noudattaminen ovat tärkeitä. Avainasemassa yhteistyö Arkipäivän työ koostuu monista tapahtumista. Aamulla akuuttityöryhmän lääkäri saa päivystävältä psykiatrilta lyhyen tilannekatsauksen. Päivystävän psykiatrin ohjeistuksella poliklinikalle voi aamulla tulla tutkimukseen ohjattuja potilaita, usein omaistensa kanssa. Kiireellisellä lähetteellä tutkimukseen ohjatut potilaat tavataan nopeasti, useimmiten jo seuraavana päivänä. Vaikka poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella, päivystyksellisiä potilaita tulee sovittujen vastaanottojen lomaan osastohoitotarpeen arvioimiseksi. Lisäksi sairaanhoitaja käy päivittäin psykiatrian osastolla P3P selvittämässä, onko siellä akuuttityöryhmän tapaamista odottavia potilaita. Yhteistyössä P3P:n kanssa hoidetaan osastolla polikliinisessä seurannassa eli avohoidossa olevat potilaat. Tutkimukseen liittyvät kotikäynnit vievät myös oman aikansa. Hoidossa olevien potilaiden kanssa pidetään säännöllisesti hoitoneuvotteluja tavoitteiden toteutumisen ja vaikutuksen seuraamiseksi. Joitakin potilaita tavataan päivittäin, esimerkiksi itsemurhan tai psykoosin pahenemisen estämiseksi. Yhteistyö päivystyksen, psykiatrian poliklinikan sekä osastojen ja TEHKO:n eli tehostetun kotiutusyksikön kanssa on merkityksellistä. Ilman hyvää yhteistyötä työryhmän toiminta ei sujuisi. Työn tuloksellisuus on palkitsevaa. Potilaat kiittävät nopeasti saaduista vastaanottoajoista ja ahdistavassakin tilanteessa levollisesta asenteesta sekä kuulluksi tulemisestaan. Toiminnan kehittäminen on jatkossakin tärkeää, jotta potilaat saisivat oikea-aikaisen ja oikeassa paikassa tarvitsemansa avun. ■ 28 ärille rakentuva työryhmä Hyvä yhteistyö on edellytys onnistumisille, sanoo osastonhoitaja Jaakko Maijala. 29 opeutetun hoidon -malli paksu- ja peräsuolikirurgiassa (Laatupalkinto 2014, jaettu 2. sija) Paksu- ja peräsuolikirurgiaan liittyy merkittävästi komplikaatioita ja usein pitkiä sairaalassaoloaikoja. Molemmat tekijät lisäävät hoidon kustannuksia ja aiheuttavat potilaalle lisääntynyttä sairastuvuutta. Laatupalkintokilpailun 2014 yhtenä kehittämistyönä sovellettiin tanskalaisen kirurgi Kahletin kehittämää ERAS -hoitomallia (enhanced recovery after surgery) eli nopeutetun hoidon -mallia. Mallilla pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan potilaan hoitoa Hämeenlinnan keskussairaalassa. ERAS -mallin perusajatuksena on nopeuttaa ja tehostaa potilaan paranemista aiheuttaen mahdollisimman vähän häiriötä kehon tasapainotilaan. ERAS -mallin on todettu vähentävän elektiivisessä paksu- ja peräsuolikirurgiassa hoitopäivien määrää 1-2 vuorokautta potilasta kohden. Lisäksi komplikaatioiden on todettu vähenevän noin 12 prosenttia. Näitä hyötyjä tavoitellaan myös ERAS -mallin käyttöönotolla Kanta-Hämeen keskussairaalassa. Potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa korostuu ERAS -malli perustuu osastonylilääkäri Timo Tommisen erikoislääkärien johtamiskoulutuksen kehittämistehtävään, jossa mukana olivat muun muassa operatiivisen tulosalueen ylilääkäri Ilkka Arnala sekä kirurgian ylilääkäri Pekka Kuusanmäki. Vuonna 2013 tehtiin alkuvalmisteluja ja annettiin koulutusta sekä tietoa jokaiseen sidosryhmään. Varsinainen toiminta käynnistettiin alkuvuodesta 2014, jolloin sairaalaan tuli ensimmäinen ERAS -potilas. Leikoyksikön eli leikkaus- ja anestesia yksikön vastuuhenkilöiden kanssa tehtiin poti- laille potilasopas, sillä potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa korostuu sairaalassa hoitoajan lyhentyessä. Mallin toteutukseen osallistuu monta eri hoitavaa yksikköä kirurgian aloilta. Mallista tehtiin ERAS -protokolla, jota noudatetaan jokaisessa hoitavassa yksikössä. ERAS -potilaita on noin kolme viikossa ja heidän hoitoonsa liittyen täytetään ERAS -kaavaketta, jolla kerätään tietoa mallin toteutumisesta. ERAS -malli on nyt otettu käyttöön ja se on vakiintumassa osastolla. Tietoa kerätään toukokuuhun 2015 asti, jolloin saadaan myös lopulliset tulokset hoidon onnistumisesta. Onnistunut lopputulos ERAS -mallin toimivuudesta sekä kaavakkeen käyttökelpoisuudesta tehtiin alkuvuonna 2014 neljän kuukauden mittainen pilottijakso. Toukokuussa 2014 tehtiin tarkistus mallin toteutumisen suhteen ja tuloksista voitiin päätellä, että potilaat toipuivat odotetusti. Kotiutuminen onnistui keskimäärin hieman yli kolmen vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Väliarvioinnin perusteella voi sanoa, että mallin keskeiset elementit onnistuivat. Vuodeosastolla malli on lisännyt hieman työtä leikkauksen jälkeiseen hoitoon, kuten lisääntynyttä motivointia varhaiseen liikkumiseen, ohjausta sekä fyysistä tukea. ERAS -mallin myötä potilaat ovat päässeet nopeasti itse liikkeelle. Ravitsemukseen liittyvä ohjaus ja tukeminen ovat myös lisänneet hiukan työmäärää osastolla. Sekä leikkausta edeltävä että leikkauksen jälkeinen potilasohjaus korostuvat, kun potilailta odotetaan vastuunkantamista omasta hoidostaan entistä varhaisemmin. ■ Teksti: Titta Kostjukova, osastonhoitaja 5A Kuva: Michael Rossing 30 Osastonhoitaja Titta Kostjukova on tyytyväinen ERAS-mallin potilaalle tuomiin hyötyihin. 31 Arvoisa Potilas! Sinun tarpeesi ja toiveesi ohjaavat toimintaamme. Emme ehkä voi toteuttaa kaikkia toiveitasi, mutta lupaamme kuunnella Sinua. Anna meille suoraan palautetta tai kerro näkemyksesi www.khshp.fi –sivuston palautelaatikon kautta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky. www.khshp.fi