J Y R K I SUKULA - Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kesä 2015
KantAviisi
K A N TA - H Ä M E E N S A I R A A N H O I TO P I I R I N K U N TAY H T Y M Ä N T I E D OT U S L E H T I
JYRKI
SUKULA
- potkua potilasruokailuun!
Kanta-Hämeessä on hyvä synnyttää
Henkka Hyppönen - muutos ja palvelu kilpailuvaltteina
1
ww.kh
S
isältö
Til
4
6
Ravintopalvelut ulkoistetaan syyskuussa 9
Viestintä on ratkaisu, ei ongelma 10
Henkka Hyppönen - muutos on rohkeutta muuttua 12
Sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta 14
Ihmisen kokoisessa sairaalassa on hyvä synnyttää 16
Lahjapalvelu 19
Lihasvoimaa, kultamitaleja ja akuuttia hoitoa 20
eTila 22
Talouden oikaisu oikeilla raiteilla 24
Osastofarmasia osastoilla 5A & 5B 26
Akuuttitoiminta – potilaan ympärille rakentuva työryhmä 28
Nopeutetun hoidon -malli paksu- ja peräsuolikirurgiassa 30
Muuttaako hoitopaikan valinnanvapaus terveydenhuollon toimintaa?
Jyrki Sukula - potkua potilasruokailuun!
KantAviisi on Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tiedotuslehti. Päätoimittaja, Michael Rossing p. 03 629 3166
[email protected]. Taitto: Michael Rossing. Paino: OffsetKolmio, Hämeenlinna. KantAviisi ilmestyy kaksi kertaa vuonna 2015.
Nro 1 kesä/2015 Nro 2 talvi/2015. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin internetsivut: www.khshp.fi
hshp.f
Pääkirjoitus
Kirjoitan KantAviisiin ensimmäistä pääkirjoitustani
lehden uutena päätoimittajana. Yleensä pääkirjoitus
kertoo lehden sisällöstä tai jostain muusta ajankohtaisesta asiasta, joka tavalla tai toisella liittyy julkaisun sisältöön. Tämä ei ole poikkeus.
Olemassaolo on mielestäni synonyymi muutokselle.
Muutos on hyvä juttu. Keskussairaala on olemassa,
sekin on hyvä juttu. Olemassaolo ei kuitenkaan muutoksen tavoin ole itsestäänselvyys. Ilman muutosta
olemassaolo kuihtuu. Sama pätee keskussairaalamme toimintaan. Olemassaolomme edellytys
on, että muutumme toimintaympäristön tarpeiden mukaan.
Näin olemme aina toimineet -argumentti on muutoksen kannalta myrkkyä. Turvaudumme kaikki ajoittain
tähän argumenttiin. Se on ihan luonnollista. Tuntuuhan tuttu ja turvallinen tutulta ja turvalliselta! Jutun
juoni on kuitenkin se, että meidän on syytä tarkastella toimintaamme kriittisesti
sinä hetkenä kun takerrumme kyseiseen argumenttiin. Tämä jatkuvaan kyseenalaistamiseen ja kehittämiseen tähtäävä viesti käy ilmi myös mm. Henkka Hyppösen ja Jyrki Sukulan haastatteluista.
ila
Tekeminen on suorittamista ja se pohjautuu usein rutiineihin. Rutiinit ovat puolestaan eräänlaisia prosesseja. Prosessit mielletään usein teoreettisiksi, eli jos
a niin b ja jos b niin c jne. Kun puhutaan prosesseista ja organisaation toimintamuutoksista, on kuitenkin syytä kysyä onko kyse teknisistä prosesseista vai henkisistä toimintamalleista – vai ehkä molemmista? Olen vakuuttunut, että kyseessä on yhdistelmä molemmista. Toimintakulttuurimuutos on sekä tekninen että
mentaalinen muutos. Muutos edellyttää molempia.
Teoreettiset prosessimuutokset eivät takaa meidän olemassaoloa. Meidän on
myös uskallettava astua ulos omilta mukavuusalueiltamme ja muutettava ajattelutapojamme. Tässä muutosprosessissa on ainoastaan voittajia. Henkilökuntamme valtavalla tietotaidolla tämä ei tuottane ongelmia, kunhan hyväksymme sen,
että jokainen päivä on uusi mahdollisuus tehdä asiat entistä paremmin. Ajatus
muutoksesta saattaa ajoittain tuntua raskaalta, mutta kyse ei loppujen lopuksi
käytännössä edes ole muutoksesta, vaan siitä kaikkein tärkeimmästä – olemassaolostamme – meidän tapauksessa potilaan mahdollisimman hyvästä palvelemisesta Kanta-Hämeessä.
Potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa ja meillä on oikeus ja kunnia vaikuttaa
potilaan tekemään valintaan. Paras tapa kunnioittaa tätä oikeutta on kohdata tulevat haasteet avoimin mielin.
Kesäterveisin,
Michael Rossing, päätoimittaja, kehittämis- ja viestintäpäällikkö
3
Muuttaako hoitopaikan
valinnanvapaus terveyden
T
Teksti: Jouko Isolauri, sairaanhoitopiirin johtaja
erveydenhuollon osuus väestötason
terveydestä on vain noin 15 %. Paljon
tärkeämpiä asioita kuin terveydenhuoltopalvelut väestötason terveydentuottajina ovat koulutus, elinympäristö, elämäntavat, genetiikka ja
yhteiskunnan infrastruktuuri. Tästä
huolimatta lähes 60 % kuntien varoista kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon
rahoittamiseen. Bruttokansantuoteosuudella mitattuna molemmat sektorit ovat Suomessa edullisia verrattuna muihin vastaaviin
maihin. OECD-maiden joukossa olemme sekä sosiaalitoimen että terveyspalvelujen tuottajana hieman keskitasoa
edullisempia.
European Consumer Health instituutti arvioi hiljakkoin 38
lähinnä eurooppalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja päätyi siihen, että Suomen järjestelmä on näistä neljänneksi
paras. Se on ylivoimainen sen suhteen, mitä järjestelmään
sijoitetulla rahalla saadaan aikaan. Moitteita tuli sen sijaan
”jäykästä toimintakulttuurista” sekä potilaiden näkemyksen
riittämättömästä huomioinnista. Odotusajatkin näyttävät
nyt olevan kohtuulliset.
Joitakin vuosia sitten voimaan tullut terveydenhuoltolaki
laajensi hoitopaikan valinnanvapautta. Suomalainen voi nyt
käytännössä melko vapaasti valita kunnallisen sairaalayksikön ja kunnallisen terveysasemankin välillä. Tosin jälkimmäisen niin, että joka kerralla ei voi hakeutua eri hoitopaikkaan,
4
vaan hoitopaikan voi vaihtaa enintään kerran vuodessa. Perusajatus tässä lainsäädäntömuutoksessa on erinomainen.
Sallimalla vapaamman hoitopaikan valinnanmahdollisuuden, voidaan terveydenhuollon yksiköt laittaa kilpailemaan
keskenään. Näin ne tulevat parantaneiksi laatuaan, erityisesti hoitoonpääsyä ja potilaskohtelua. Sairaalan on erityisvastuualueen sisällä voinut valita jo useita vuosia ja nyttemmin
koko Suomesta. Mitä sitten on tapahtunut? Melko vähän.
Vaihtajien määrä ei ole noussut suureksi. Samanlainen kokemus on muista Pohjoismaista, joissa valinnanvapaus on
tullut paljon meitä aikaisemmin. On kuitenkin oletettavaa,
että vaihtajien määrä lisääntyy, kun tieto sairaaloiden hoitotuloksista ja hoitoonpääsystä paranee. Nyt nämä tiedot ovat
potilaan näkökulmasta hyvinkin vajaita. Ne asiat, joiden perusteella valitaan, ovat Suomessa ja muualla toteutettavien
tutkimusten perusteella omat tai tuttavien kokemukset hoidon laadusta, hoitoonpääsystä ja sitten toisena merkittävänä asiana etäisyys. Kanta-Hämeen keskussairaalan molemmat yksiköt sijaitsevat ”lähellä kaikkia”.
Sijainti – mahdollisuus ja uhka
Keskussairaalan Hämeenlinnan toimipisteestä on noin tunnin ajomatka noin 20 sairaalaan. Vastaavasti noin 20 sairaalasta on tunnin ajomatka tänne. Sairaanhoitopiiri yrittää
profiloitua asiakaspalvelun osaajana. Tämä onkin tärkeää,
kun ajatellaan, että haluamme edelleen hoitaa alueen oman
väestön pääosin täällä ja haluamme toivottaa tervetulleeksi
muidenkin alueiden potilaita.
Aktiivisia mainoskampanjoita käydään erityisesti sydän-
nhuollon toimintaa?
hoidon ja tekonivelkirurgian alalla. Ne ovat aiheuttaneet jonkin verran potilassiirtymää. Osa sairaanhoitopiireistä taas ilmoittaa, että ne eivät aktiivisesti houkuttele muiden alueiden potilaita ollenkaan, koska käytettävissä olevat
resurssit ovat täydessä käytössä. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirillä on mahdollisuus hoitaa nykyistä enemmän synnytyksiä ja päiväkirurgiaa. Muilta osin
sama koskee meitäkin. Vapaita resursseja muiden alueiden potilaiden hoitamiseen ei juurikaan ole.
Valinnanvapauden laajentaminen oli Suomessa välttämätöntä. On oletettavaa, että se tuo mukanaan pääasiassa hyvää. Laatu paranee. Kiinnitetään huomiota hoitoonpääsyyn ja asiakaspalveluun. Haittavaikutuksiakin voi olla. Jos
mainoskampanjat johtavat siihen, että keksitään terveystarpeita ja ikään kuin
siirrytään mukavuushoitojen puolelle, mennään alueelle, jonka rahoittamiseen suomalaisella yhteiskunnalla ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi päinvastoin tuottaa nykyistä edullisemmin.
Lähtökohdan tulee olla se, että vain vaikuttavaa hoitoa tarjotaan. Vaikuttavuudella tarkoitan tässä yhteydessä tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta.
Valinnanvapaus koskee Suomessa tällä hetkellä ainoastaan julkista sektoria. Yksityinen sektori ei ole tässä toistaiseksi mukana. Eräissä muissa maissa
on. Pitäisikö siis sallia täysin vapaa hoitopaikan valinta yksityissektoria myöten? Samat hyvät ja huonot puolet kuin julkisen sektorinkin valinnanvapaudessa pätevät myös tähän. Riskinä on tietysti se, että jos indikaatiot löystyvät
ja hoidon vaikuttavuusvaateesta tingitään, kustannukset muodostuvat kestämättömiksi. Laadun suhteen on syytä lähteä siitä, että laatu on vähintään
samaa tasoa kuin julkisella sektorilla ja potilaspalvelu ehkä parempaakin.
Sellainen yksikkö, joka ei pysty kehittämään toimintaansa ja pitämään hoitoonpääsyä hyvänä, ei tule pärjäämään kilpailussa. Mitä sille sitten tapahtuu?
Suljetaanko se? Vähennetäänkö sen resursseja? Mahdollisesti kaikkia näitä.
■
5
6
”Ruoka on paras reseptivapaa itsehoitolääke.”
– Jyrki Sukula
Jyrki Sukula
– potkua potilasruokailuun!
Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Michael Rossing
K
okki ja vuoden terveysvaikuttaja Jyrki
Sukula on tullut tunnetuksi useista
ruoka-aiheisista televisio formaateista. Sukula oli toukokuussa puhumassa
keskussairaalan Asiakaspalvelu ja aistinvarainen laatu kohdallaan – laatua potilasruokailuun
koulutustilaisuudessa. Sukulan mukaan ruoka
on kokonaisvaltainen kokemus, joka käsittää
tuoksun, visuaalisuuden, rakenteen ja maun.
Nämä seikat on myös huomioitava kun ravintopalveluita lähdetään kehittämään asiakaslähtöisesti. Sukula kehottaa lähtemään liikkeelle
henkilökunnan motivoinnista ja innostamisesta.
– Lähdetään liikkeelle siitä, että jokaisella pitää olla halu ja intohimo oppia ja tehdä työtä.
Oppimista ei voi ulkoistaa, vaan jokaisen on
huolehdittava itse omasta oppimisestaan. Ei
voida laskea vastuuta pelkästään organisaation
harteille. Työn pitää olla kiinnostavaa ja itselle
merkityksellistä, niin että siinä haluaa kehittyä,
sanoo Sukula.
Motivaatiota voidaan tukea esimerkiksi päivittäisellä palautteella, jotta työ tuntuu merkitykselliseltä.
– Tärkeässä asemassa on johtaminen, johtamisen malli sekä tavoitteiden esille asettaminen.
7
Myös kommunikointi ja palautteen antaminen
ovat elintärkeitä. Jokapäiväinen palaute on
tärkeää, jotta tiedetään onko onnistuttu. Miten
toimintaa voidaan parantaa, jos ei tiedetä, että
on epäonnistuttu? Avainasemassa on kommunikointi oikeaan aikaan, Sukula kertoo.
Sukula vertaa sairaalan ruokapalveluita ravintolatyöskentelyyn ja toteaa työn olevan hyvin
samanlaista.
– Ruoanlaitto on ehdottomasti taiteenlaji. Siinä vaaditaan poikkeuksellista ammattitaitoa.
Sairaalan ruokapalvelussa työskentelyn ja ravintolatyöskentelyn välillä on paljon yhtäläisyyksiä.
Toki erojakin löytyy, mutta työ ei ole yhtään sen
vähäpätöisempää.
Kanta-Hämeen keskussairaalan ravintopalvelujen puitteet ovat Sukulan mielestä esimerkilliset.
– Täällä keittiössä on aivan mainiot resurssit.
Seuraava askel parannukseen voisi olla esimerkiksi laittaa toinen porras eli raaka-aineiden toimittajat koville. Ei enää hyväksytä mitä tahansa,
vaan vaaditaan parempaa. Toimittajien kanssa
voidaan löytää se kultainen keskitie, jossa laatu
ja kustannukset kohtaavat, sanoo Sukula.
➢➢➢
Ruoassa olisi hyvä olla 60 %
totuttua ruokaa ja 40 % jotain uutta
kun lähdetään tietoisesti muuttamaan makumaailmaa, sanoo Sukula.
Kuvassa Jyrki Sukula ja KantaHämeen sairaanhoitopiirin
ravitsemispäällikkö Tuula Vihersaari.
Ruoka on kokonaisvaltainen kokemus
Jokaisella ihmisellä on erilainen makuhistoria. Makuhistorialla tarkoitetaan sitä, mitä ruokia olemme
tottuneet syömään ja millaisiin makuihin olemme
tottuneet.
– Lähtökohtaisesti kannattaa aina miettiä, kuka
ruokaa syö ja millainen on heidän makuhistoriansa. Hyvä esimerkki on tomaatti. Suomessa tomaatti
yleensä syödään vähän raakana, punaisena ja hieman
kirpeänä, ei niin kuin tomaatti kuuluisi syödä eli kypsänä, pehmeänä ja täyteläisenä. Tomaatti siis syödään
tomaatin näköisenä, ei tomaatin makuisena ja syy siihen
on makutottumus. Makutottumukset pitäisi ottaa huomioon jo
suunnitteluvaiheessa, sanoo Sukula.
Kokemukseen vaikuttaa myös moni muu asia, esimerkiksi miten ruoka
tarjoillaan.
– Pahin vaihtoehto on se, että et tiedä mitä sinulle tarjoillaan. Ruokaa tarjoillessa pitäisi aina kertoa, mitä tarjoillaan. Myös palvelu ja myyntitapa vaikuttavat
siihen, miten ruoka saadaan tuntumaan paremmalta. Ensin keittiömestari ”myy”
tuotteen jakelijalle eli esimerkiksi hoitajalle, jakelija taas ”myy” tuotteen potilaalle
ja näin saadaan aikaan hyvä jatkumo. Jakelun yhteydessä siis myydään mielikuvaa ruoasta, kuvailemalla ja selittämällä, jolloin sama ruoka voi yhtäkkiä muuttua
houkuttelevammaksi. Sillä on myös merkitystä miten ruoka tarjoillaan, esimerkiksi
onko lautasella porkkanaraaste vai yrttimarinoidut porkkanat. Paras mittari on
kysyä itseltä, maksaisitko itse tästä ruoasta, Sukula sanoo.
Sesongit ja aistimukset ohjaavat ruokapalveluiden toimintaa.
– Ruokapalveluiden pitäisi ottaa sesongit huomioon jo ruokalistaa suunnitellessa. Mitkä ruoat maistuvat kesällä ja mitkä talvella. Ajatellaan esimerkiksi Paellaa;
suoraan pannulta syötynä, Espanjan auringon alla ja kyytipoikana täyteläinen
viini. Sitten verrataan sama ruoka ja viini, sähköhellalla tehtynä Suomessa, keskellä talvea. Maku on taatusti erilainen, koska vuoden ajat ohjaavat aistimuksia,
sanoo Sukula.
Sukulan mukaan, ratkaisu uuden kehittämiseen lähtee ihmisistä ja kehittymisen sekä oppimisen halusta.
– Henkilökuntaa täytyisi innostaa ja kannustaa kokeilemaan uusia asioita. Kokeilu on viisautta vaikka välillä epäonnistuisikin, mutta parhaassa tapauksessa se
johtaa onnistumisen kierteeseen. Onnistuminen taas lisää innostusta ja ihmiset
kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Ratkaisu lähtee ihmisistä, halusta oppia
ja rohkeudesta ottaa esimerkkejä muualta, Sukula sanoo. ■
”Jokapäiväinen palaute on
jotta tiedetään onko onnis
Miten toimintaa voidaan pa
jos ei tiedetä, että on epäonn
- Jyrki Sukula
8
on tärkeää,
nistuttu.
parantaa,
onnistuttu?”
Sairaanhoitopiirin ravintopalveluiden
tuottaminen ulkoistetaan syyskuussa
Teksti: Tuula Vihersaari, ravitsemispäällikkö & Seppo Karhu, talousjohtaja
Sairaanhoitopiirin valtuusto edellytti aikanaan tuottavuusohjelman ja strategian käsittelyjen yhteydessä
selvitettäväksi yhteistyömahdollisuuksia huollon ja
hallinnon tukipalveluissa.
Ruokapalveluissa on päädytty malliin, jossa sairaanhoitopiirin ruokapalvelut yhdistetään Hämeenlinnan
kaupungin tukipalveluyhtiö Tekme Oy:n ruokapalveluihin 1.9.2015. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi
järjestelyn kesäkuun 2015 kokouksessaan.
Sairaanhoitopiirin ruokahuolto siirtyy Tekme Oy:lle.
Hämeenlinnan yksikön kahviotoiminta jää kuitenkin
sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Sairaanhoitopiirin
ruokapalveluhenkilöstö siirtyy Tekmen palvelukseen.
Ravitsemispäällikkö jää sairaanhoitopiirin palvelukseen
tilaajan rooliin vastaamaan ravintohuollon toimivuudesta, seuraa palvelujen tuottamista sekä laadun ja sopimuksen toteutumista.
Sairaanhoitopiiri menee Tekme Oy:n osakkaaksi samassa yhteydessä kuin muutos toteutetaan. Tekme Oy
ostaa sairaanhoitopiiriltä keittiön irtaimiston ja toimii
sairaalan tiloissa vuokralaisena. Sairaanhoitopiiri ostaa
ravintopalvelut Tekmeltä. Järjestelystä kertyy sairaanhoitopiirille 400 000 euron vuosittaiset säästöt.
Keskussairaalassa Hämeenlinnassa valmistetaan jatkossa sairaanhoitopiirin lisäksi Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämien kokopäivähoitolaitosten ateriat, joten
tuotantomäärät Hämeenlinnassa kasvavat yli kaksinkertaisiksi. Riihimäen yksikössä valmistetaan sairaalan
lisäksi myös Riihimäen terveyskeskuksen ateriat.
Palvelusopimuksessa edellytetään, että sairaanhoitopiirin potilas- ja henkilöstöaterioiden monipuolisuus ja
laatu eivät saa heikentyä. Toiminnan ja laadun varmistamiseksi on oleellista, että asiakaspalautejärjestelmä
on toimiva. Laadunseurantaohjeistus päivitetään muutoksen yhteydessä.
Jatkossa yksiköiden ruokapalvelukustannukset ovat
ulkoisia kuluja. Henkilökunnan ruokailu tapahtuu jatkossakin kulunvalvontatunnistimilla ja ateriamaksut
peritään suoraan palkasta. Opiskelijoiden ja tilapäisen
henkilökunnan osalta ruokalippuja myydään edelleen
kahvioista. ■
9
Viest
on ratkaisu,
Viestintä on keskeinen osa
organisaatioiden toimintaa.
Hyvin toimiva viestintä parantaa työyhteisön toimintamahdollisuuksia, kirkastaa
ja tukee organisaation mainetta, tuo uusia asiakkaita
ja estää mahdollisia väärinkäsityksiä ja virheitä. Viestinnällä on luonnollisesti
myös keskeinen rooli potilasturvallisuuden kehittämistyössä.
Elisa Juholin, Helsingin yliopiston
viestinnän dosentti, oli toukokuussa luennoimassa yhteisöviestinnästä Työyhteisö potilasturvallisuuden kehittäjänä -koulutuksessa.
Juholin on tällä hetkellä mukana
hankkeessa, jossa kehitetään vastaavanlaisen organisaation viestintää. Viestintä on hänen mukaansa
merkittävä osa työkulttuuria ja kun
tapoja muutetaan, niin kulttuurikin
muuttuu.
– Ihmiset eivät yleensä koe viestintää osana työtään. Työkulttuuriin
vaikuttaa se, miten ihmiset ottavat vastuuta viestinnästä. Vastuu
on jokaisella, sillä ratkaisevaa on
informaatio ja sen puitteissa toimiminen. Yksikössä voi olla selvä
ongelma, jonka tekijät tiedostavat,
mutta esimies ei. Viestintään kuuluu
ongelmakohtien esille tuominen, eikä ääneen sanomista pitäisi pelätä,
Juholin kertoo.
Viestinnän ongelmista puhutaan
usein informaatiokatkoksina. Se,
mistä informaatiokatkos syntyi ja
miten se tulevaisuudessa estetään,
jää usein ratkaisua vaille.
– Sisäisestä viestinnästä johtuvia
10
ongelmia selitetään usein informaatiokatkoksilla. Tapahtui virhe,
koska kukaan ei informoinut asioista. Tämähän on vasta alkua. Virheen
jälkeen pitäisi selvittää, mistä informaatiokatkos johtui ja miten se korjataan. Usein tyydytään selitykseen
ja asia jää siihen, Juholin sanoo.
Juholinin vinkki esimiehille ongelmatilanteessa on, että asiaa lähdetään purkamaan ei-syyllistävällä
asenteella. Henkilöiden syyllistämisen sijaan pitäisi keskittyä siihen, missä vika on.
– Otetaan lähtökohdaksi se, miten
tähän on ajauduttu ja missä kohtaa
tiedonvaihdannassa on aukko. Miksi tietoa ei ole tai miksi tiedonvaihdanta ei ole onnistunut. Keiden henkilöiden välillä virhe on tapahtunut
ja miten tämä tehtäisiin paremmin.
Henkilöillä ei viitata tiettyihin ihmisiin vaan ammattiryhmiin, esimerkiksi tiedonvaihdantaan sairaanhoitajan ja lääkärin välillä. Yksiköissä
kannattaa koota laajempi kokonaisuus yksikön viestinnän ydinprosesseista, eli kaikkein tärkeimmät prosessit, jotka kuvattaisiin konkreettisesti; kuka tarvitsee mitäkin tietoa
ja mistä tieto saadaan.
Sairaalamaailmassa hierarkia on
merkittävä este ja usein pohditaankin, kenellä on oikeus puhua. Tiedonvaihdanta nähdään myös vallan
työkaluna, Juholin muistuttaa.
– Usein ylemmillä tahoilla on niin
sanotusti vahvin ääni, eivätkä muut
uskalla tuoda asioita esille. Helposti
ajatellaan, että koulutus tuo vallan.
Monissa organisaatioissa ylemmät
tahot kokevat tiedonvaihdannan
uhkana ja siksi tieto pidetään mieluummin itsellä. Tällä tavoin puolustetaan omaa asemaa organisaatiossa.
”Vastuu on jokaisella, sillä ratkaisevaa on informaa
tintä
u, ei ongelma
Palautekulttuuri
Viestintä ymmärretään usein väärin. Se ei ole pelkkää tiedottamista
esimerkiksi lehdissä ja organisaation Intranetissä, viestintää tapahtuu
myös työyhteisössä.
– Viestintää tapahtuu työkavereiden kesken yksikössä, se tapahtuu
työntekijöiltä esimiehille ja esimiehiltä työntekijöille. Ilman viestintää
ei ole työyhteisöä, ei voida tehdä
töitä tai ainakaan kovin hyvin. Tiedonvaihdanta funktiona on aliarvostettu, Juholin kertoo.
Palaute on yksi keskeisimpiä asioita työyhteisöviestinnässä. Juholin muistuttaa, että palautekulttuuri on osa kaikkea tekemistä.
– Työyhteisössä pitäisi keskustella
ja avata sitä, kenen kuuluu antaa
palautetta. Kaikilla on oikeus saada ja antaa palautetta. Ongelma on
yleensä se, ettei palautetta tohdita
antaa, vaan annetaan asioiden mieluummin olla. Palaute ei tarkoita
pelkästään ihmisten välistä palautetta. Palautetta annetaan myös toimintatavoista, prosesseista ja ohjesäännöistä; mitä tarvitaan, ovatko
tiedot ajan tasalla, toimivatko asiat
ja miten ne saadaan toimimaan?
Palautekoonnin ideana on saada
yleiskuva siitä, miten tiedonvaihdanta toimii. Yksilö näkee itsensä
silloin tietyn roolin kautta. Kaiken
keskiössä on aina potilas ja siitä se
sitten lähtee, toteaa Juholin. ■
Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuva: Saana Kilpiäinen
11
aatio ja sen puitteissa toimiminen.”- Elisa Juholin
Muutos on rohkeu
Haastattelu: Michael Rossing & Saana Kilpiäinen Kuvat: Saana Kilpiäinen
Henkka Hyppösen hyvät ja huonot uutiset julkiselle terveydenhuollolle; muutos on mahdollinen, mutta muutos ei tapahdu itsestään.
12
eutta muuttua
M
ediakasvo Henkka Hyppönen on yrittäjä, tietokirjailija ja luova johtaja.
Hyppönen kävi kevään aikana kolmeen eri otteeseen Hämeenlinnassa
kouluttamassa keskussairaalan henkilökuntaa asiakaspalvelun saloihin. Koulutus liittyi
keskussairaalan Potilas ensin -ajatteluun ja siihen,
miten asiakaspalvelu voi toimia myös terveydenhuollossa merkittävänä kilpailuetuna.
Tässä vaiheessa on varmaan jo kaikille selvää, että
myös julkisen terveydenhuollon on tehtävä sopeutustoimia pärjätäkseen ja pystyäkseen jatkossakin
tarjoamaan korkeatasoisia palveluja asiakkailleen.
Yhtälö ei ole mitenkään mahdoton. Hyppönen näkee
sairaalamaailmassa monia mahdollisuuksia, mutta myös paljon kompastuskiviä. Vanhojen tapojen
muuttaminen on yleensä haasteellista ja vaatii pitkää
pinnaa. Hyvänä uutisena Hyppönen toteaa, että kompastuskivistä huolimatta muutos on täysin mahdollinen. Muutokseen saadaan lisävoimaa alan ulkopuolelta, uusilla ajatuksilla ja uusilla ihmisillä.
– Syvään iskostuneet tavat ja tottumukset ovat keskeisiä muutoksen esteitä. Ne alkavat vähitellen ohjata
myös ajattelua. Vähitellen niistä tulee totuuksia, joita
kukaan ei enää viitsi tai uskalla kyseenalaistaa. Siksi
isompi, vähänkin tuntuvampi muutos edellyttää usein
sitä, että pääsy vanhoihin tapoihin ja tottumuksiin
estetään. Eikä se tunnu aina hyvältä, mutta jos muutos
on hyvin ajateltu, ja se perustuu oikeisiin arvioihin,
se todistaa itsensä. Aivan kuten tupakoitsija ei välttämättä nauti lopettamisen jälkeisistä viikoista, mutta
huomaa vähitellen voivansa paremmin.
Hyppönen korostaa, että uuden toiminnan suunnittelu ja uusien toimintamallien toimeenpano edellyttää rohkeutta katsoa asioita ihan uudella tavalla.
Meidän on uskallettava aloittaa melkein ihan alusta.
– Yksi tapa katsoa muutosta on aloittaa tyhjältä
pöydältä ja rakentaa prosessit ja mallit ilman vanhoja
rasitteita. Esimerkiksi ajattelemalla asiaa lopputuloksesta käsin. Mitä ja miten asiat pitäisi tehdä, jotta
päästään haluttuun lopputulokseen. Tai vaikka niin,
että miten sama asia tehtäisiin jonkun toisen toimialan logiikkaa noudattaen. Olen vahvasti sitä mieltä,
että yhteisön kehittyminen edellyttää uudenlaisia ih-
misiä ja uudenlaisia ajattelutapoja. Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan. Siksi uusia
ihmisiä ei pidä lannistaa, eikä uudenlaisia ajattelutapoja murskata lähtökohtaisesti. Tärkeintä on kuitenkin
se, että keskiössä pitäisi aina olla potilas.
Kyse on Hyppösen mukaan lähtökohtaisesti mentaalista muutoksesta, jonka muutosagentteina kuitenkin toimivat myös fyysiset tekijät.
– Esimerkiksi toimitilat tai vaikka rakennus itsessään
vaikuttaa toimintaan. Koska sairaalat on usein rakennettu samalla tavalla, niin ne toimivat myös samalla
tavalla. Jos sairaala rakennetaan eri tavalla, niin se
myös toimii eri tavalla. Tämä koskee sekä ajattelutapaa että fyysisiä tiloja ja potilaan polkua. Omasairaala on tästä erinomainen esimerkki.
Fokus kokemuksessa ja läpinäkyvyydessä
Muutosta kaivataan, mutta mistä sitä lähdetään hakemaan? Muutos ja kannustimet muutokseen löytyvät
mm. läpinäkyvyydestä ja omien toimintatapojen
kriittisestä tarkastelusta.
– Olen nähnyt sen monta kertaa, että kun yritys tai
yhteisö nostaa asiakaskokemuksen toiminnan keskiöön, monimutkaiset prosessit suoristuvat, tyhmyys
karisee ja älykkäät ihmiset vapautuvat tekemään työtään korkeammalla tasolla. Tämä edellyttää tietenkin
suurta läpinäkyvyyttä ja turhien sääntöjen ja rajoitusten poistamista. Kun ihmisille annetaan vapaammat
kädet ja heihin luotetaan, asiat paranevat.
Terveydenhuollon prosessien uudistaminen on
välttämätöntä. Mutta mistä tunnistamme arjen askareiden keskellä, että suuntamme on se oikea? Keskussairaalan lanseeraamassa Potilas ensin -ajattelun
keskipisteessä on potilas, laadukas hoito ja ennen
kaikkea potilaan kokema palvelukokemus. Palvelukokemus on Hyppösen mukaan luotettava mittari.
– Asiakkaiden odotukset ovat karanneet käsistä,
mutta silti jotkut onnistuvat yllättämään asiakkaan
positiivisesti esimerkiksi nopealla palvelulla, kuuntelemalla ja ymmärtämällä oikeassa kohdassa ja tekemällä jotain muutakin kuin absoluuttisen minimin.
Tämän pitäisi olla kaikkien asiakastyössä olevien tai
sitä suunnittelevien tavoite. ■
”Yleensä alaa mullistavat tekijät tulevat alan ulkopuolelta, mutta jonkun
täytyy ottaa ne sisäpuolella vastaan.” – Henkka Hyppönen
13
Lähikuvassa sairaanhoitopiirin uusi johtajaylilääkäri Seppo Ranta
K
Haastattelu: Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing
anta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Markku Järvisen siirryttyä hyvin ansaitulle eläkkeelle, Järvisen saappaisiin astui uusi
johtajaylilääkäri Seppo Ranta. Kirjavan ja ansiokkaan uransa aikana Ranta on haalinut matkaansa kokemusta ja
erilaisia näkökulmia, jotka eivät varmasti valu
hukkaan uudessa asemassa.
Valokuvauksen, gastronomian, historian ja mökkeilyn
parissa rentoutuvan Rannan matka alkoi alun perin
Riihimäeltä.
– Olen syntynyt ja käynyt kouluni Riihimäellä, jonka
jälkeen opiskelin lääkäriksi Helsingissä. Olen erikoistunut anestesiologiaan ja tehohoitoon muun muassa
Riihimäen silloisessa aluesairaalassa, Päijät-Hämeen
keskussairaalassa Lahdessa ja HYKSn eri klinikoissa.
Erikoistumisen jälkeen työskentelin Meilahden sairaalan anestesiayksikössä ja myöhemmin Lastenklinikan
sydänanestesiatiimissä ja viimeisenä kliinisenä tehtävänäni Lastenklinikan teho-osaston osastonylilääkärin
tehtävissä. Tämän jälkeen olen toiminut kehittäjäkonsulttina valtion kehittämisorganisaatiossa HAUS Kehittämiskeskuksessa, ylilääkärinä ja kehittämispäällikkönä Valviran edeltäjässä Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa ja viimeisimmäksi asiakassuhteista
vastaavana johtajana terveydenhuollon tietojärjestelmäyritys Datawell Oy:ssä. Olen näiden päätoimien lisäksi työskennellyt sivutoimisesti muun muassa Instru-
mentarium Oyj:n ja GE Healthcaren lääketieteellisenä
asiantuntijana, kertoo Ranta.
Johtajaylilääkäri johtaa sairaalan lääketieteellistä
sektoria. Johtaminen on Rannan mukaan moniulotteinen laji, joka vaatii keskittymistä.
– Johtaminen on kuuntelemista, ymmärtämistä,
sparrausta, päätöksentekoa, opettamista, tavoitteiden
asettamista ja seuraamista. Johtaminen on monipuolinen laji, jossa aika ei käy pitkäksi, Ranta sanoo.
Uusi
johtajaylilääkäri
näkee
Kanta-Hämeen
sairaanhoitopiirissä niin vahvuuksia kuin heikkouksia.
– Vahvuutena on hyvä ja keskeinen sijainti kasvavalla
alueella. Meillä on työstään ja sairaalasta innostunut
ja ylpeä henkilöstö, joka on kehittänyt useitakin
erittäin korkealuokkaisesti toimivia hoitoprosesseja.
Heikkoutena on vuosien varrella muodostunut heikko
taloudellinen tilanne sekä jossain määrin jäykkä ja
hitaasti muuttuva kulttuuri ja organisaatiorakenne,
joka tosin on samantyyppinen monissa muissakin
sairaaloissa. Joka tapauksessa tarvitsemme muutosta
ja kaikkien ammattiryhmien tiimimäistä yhteistyötä,
sanoo Ranta.
Yhteistyötä ja ammattikuntarajoista luopumista
Haasteisiin vastataan kehittämällä toimintaa. Kehittämisen painopisteitä on monia, muun muassa yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa ja entistä asiakaslähtöisemmät hoitoketjut.
– Toimintaprosessejamme on syytä kehittää potilaita entistä paremmin palveleviksi. Tämä tarkoittaa
käytännössä nopeampaa hoitoon pääsyä ja prosessien
”Tarvitsemme muutosta ja kaikkien amm
tiimimäistä yhteistyötä.” – Seppo Ranta,
14
selkeyttämistä esimerkiksi siten, että kaikki tarpeelliset ajat tutkimuksiin, vastaanotoille ja hoitoihin annetaan mahdollisuuksien mukaan kerralla. Samalla
myös työnjakoa ja yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa on kehitettävä
saumattomammaksi. Sähköiset palvelutkin olisi tuotava lähemmäksi kansalaisten nykyisin odottamaa tasoa.
Terveydenhuollon johtamiseen liittyvä kehittäminen ja kehittämisen
menetelmät ovat olleet pinnalla jo tovin. Ranta kertookin uudesta muotiilmiöstä, Lean-mallista.
– Tässä asiassa ehkä tarkoitus pyhittää keinot. Tällä hetkellä Suomessa ja maailmallakin on voimakas lean-johtamisen buumi terveydenhuollossa. Lean-filosofiassa ja metodeissa on paljon erittäin hyvin terveydenhuoltoon sopivaa, keskeisimpänä ehkä nostaisin siitä kaksi asiaa:
jatkuvan parantamisen mallin, sen että aina voidaan parantaa ja toisena työnantajan pitkäjänteisen sitoutumisen ja uskon henkilöstöönsä.
Tuloksellinen ja hyvin johdettu yhteistyö edellyttää, että hoitaja ja lääkäri löytävät uudentyyppisen yhteistyömallin. Tiimimäistä yhteistyötä
olisi kehitettävä, tiukat ammattikuntarajat eivät taida olla enää tätä
päivää. Oleellista on osaaminen ja sujuvat työprosessit, Ranta kertoo.
Ranta kertoo myös lyhyen ja pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymistä sairaanhoitopiirissä.
– Keskeisiä toimintojamme on välttämätöntä sujuvoittaa, jotta pystymme kilpailemaan vapaalla hoitopaikan valinnalla liikkuvista potilaista ja siten ylläpitämään aktiivisen ja kehittyvän päivystävän sairaalan Hämeenlinnassa. Uskon, että tähän voidaan päästä, mutta se vaatii
kaikilta tarttumista toimeen toimintatapojen muuttamiseksi silloin, kun
ne eivät toimi parhaalla tavalla ja toisaalta itse kultakin valmiutta muuttaa
omia toimintatapoja. Pidemmällä aikavälillä uskon, että Kanta-Hämeessä on
yhteen organisaation integroitunut sote -palveluiden tuottajaorganisaatio. Siinä
rakentamisessa riittää työtä useaksi vuodeksi, mutta parhaimmillaan se palkitsee
alueemme asukkaita selkeämmällä ja tehokkaammalla palvelujärjestelmällä. ■
Seppo Ranta aloitti Kanta-Hämeen keskussairaalassa 2.2.2015
mmattiryhmien
a, johtajaylilääkäri
15
Ihmisen kokois
synn
Teksti: Saana Kilpiäinen Valokuvat: Saana Kilpiäinen
S
ynnytykset ovat sairaalalle elintärkeitä. Potilaiden vapaan liikkuvuuden myötä myös synnytysosastot ovat alkaneet haalia
itselleen asiakkaita omien sairaanhoitopiiriensä ulkopuolelta. Kilpailun
kovetessa olenkin sairaalan työntekijänä
luonnollisesti kiinnostunut myös asiakkaan näkökulmasta ja siitä, mikä erottaa
meidät muista. Miksi meille kannattaa
tulla? Vastausta kysymykseen lähdin selvittämään Lapsimessuille 2015 Helsingin
Messukeskukseen, jossa Kanta-Hämeen
synnytysosasto oli näkyvästi edustettuna.
Saavuin huhtikuisena aamuna Pasilan rautatieasemalle keskelle värikästä lapsiperhevilinää. Olin siis
matkalla Lapsimessuille. Seikkailuni lastenvaunuviidakossa päätyi kojulle,
jossa tapasin Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysosaston
osastonhoitaja Tuija Jokelan,
joka oli saapunut paikal-
”Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna.”
– Tuija Jokela, osastonhoitaja
16
sessa sairaalassa on hyvä
nyttää
le yhdessä kätilö Riina Marttilan kanssa. He olivatkin ainoat
julkisen sairaalan edustajat, jotka esittelivät synnytystoimintaansa tämän vuoden messuilla. Tuija Jokela kertoi innoissaan
synnytysosaston toiminnasta.
– Synnytysyksikkömme on uniikki isompiin laitoksiin verrattuna. Kuulumme yhteen niistä Suomen sairaaloista, jossa kaikki synnyttävät otetaan vastaan eikä ketään käännytetä ovella
pois. Synnytyksiä meillä on keskimäärin 130 kuukaudessa ja
viime vuoden aikana synnytyksiä oli reilut 1600. Pienen kokomme ansiosta meillä pystytään keskittymään enemmän synnyttäjiin, heidän tarpeisiinsa ja tukemiseensa. Meillä järjestetään edelleenkin tutustumiskäyntejä synnyttäjille, kun muualla
vastaavaa toimintaa on joko vähennetty tai kokonaan lopetettu. Noin vuosi sitten siirryimme sähköiseen synnytyskertomukseen, joka toimii sairaalassa. Lähitulevaisuudessa myös neuvolat ovat tulossa mukaan sähköiseen järjestelmään, jolloin ➢➢➢
17
Kanta-Hämeen keskussairaalan synnytys ja naistentautien tulosyksikössä toimiva osastonhoitaja Tuija Jokela Lapsimessuilla 2015.
molemmissa pisteissä pystytään tarkastelemaan kokonaisuudessaan raskauden- ja
synnytyksen aikaisia tietoja reaaliajassa.
Sairaalan ja neuvoloiden välistä yhteistyötä
ollaan tulevaisuudessa syventämässä myös
kummikätilötoiminnan kautta. Kummikätilö vierailee neuvoloissa säännöllisesti ja
päivittää synnytykseen liittyvää osaamista
ajan tasalle, esimerkiksi synnytyksen aikaisesta kivunlievityksestä, kertoo Jokela.
Synnytykset ovat kääntyneet valtakunnallisesti laskuun, mutta Hämeenlinnassa
on onnistuttu pysymään samoissa lukemissa, sillä markkinoinnin ja hyvän palvelun
myötä yhä useampi ulkokuntalainen suuntaa Hämeenlinnaan synnyttämään. Viime
vuoden aikana ulkokuntalaisten synnyttäjien määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Eikä tämä ole ihme, sillä
Hämeenlinnan synnytysyksikkö on hyvin
valveutunut. Osaava sekä asiakasystävällinen henkilökunta ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen aikana.
– Meillä on päivystävä sairaala, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkien erikoisalojen lää-
18
Kätilöt Riina Marttila ja Elina Hilvola palvelevat rautai
käreitä on paikalla jatkuvasti. Talossamme
päivystää aina synnytys-, anestesia- sekä
lastenlääkäri ja lisäksi meiltä löytyy vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto, mitä
kaikissa sairaaloissa ei ole. Koska hätä ei
lue lakia, avun on hyvä olla lähellä. Lääketieteellinen osaamisemme on yhtä vahvaa
kuin isommissakin sairaaloissa, Jokela kertoo.
Hämeenlinnan synnytysosaston kivunlievitysmetodit ovat herättäneet laajalti
kiinnostusta ympäri Suomen.
– Meidän synnytyssalin kätilöt voivat antaa pudendus -puudutteen, kun useimmissa
paikoissa paikalle tarvitaan lääkäri. Meillä
jopa 80 % synnyttäjistä saa tämän puudutteen. Koulutuksia muiden sairaaloiden kätilöille on järjestetty ja niitä suunnitellaan
jatkossa lisää, Jokela sanoo.
Synnytys- ja naistentautienvuodeosastolla paikkoja on tällä hetkellä 29, joista 24
on synnytysvuodeosaston vuodepaikkoja.
Jokainen huone on mahdollista muuttaa
perhehuoneeksi ja sellainen pyritään aina
järjestämään mahdollisuuksien mukaan.
Lahjapalvelu
pari klikkausta ja
tervehdyksesi on perillä
Miltä tuntuisi saada yllätyslahjaksi kukkakimppu? Entäpä
saada lahjaksi vastasyntyneelle suloinen myssy? Olisiko
mukavaa lähettää ystävälle suklaata, kun et itse pääse
häntä tervehtimään?
Joskus tulee eteen tilanteita, jolloin välimatkat tai
muut syyt estävät sen, ettei ystävää tai sukulaista pääse
tapaamaan osastolle. Joskus potilas on sijoitettuna
sellaiselle osastolle, että vieraileminen ei yksinkertaisesti
ole mahdollista. Lahjapalvelu mahdollistaa terveisten
lähettämisen, missä ikinä oletkin.
autaisella ammattitaidolla keskussairaalan synnyttäjiä.
Aidosti välittävä ja perhekeskeinen
Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikkö käsittää äitiyspoliklinikan, synnytyssalit
sekä synnytysvuodeosaston, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitsee vastasyntyneiden
teho- ja tarkkailuosasto. Hämeenlinnan keskussairaalan synnytysyksikön toimintaan raskauden hoidon ja synnytyksien lisäksi kuuluu
suurena osana myös synnytyksen jälkeinen
tukeminen.
– Meillä on perhekeskeinen synnytysosasto,
jossa henkilökunta paneutuu asiakaslähtöisesti
perheisiin. Jokainen perhe saa tukea ja ohjausta
hoitohenkilökunnalta sairaalassaoloajan sekä
tarvittaessa myös sen jälkeen. Lisäksi meillä
jokaisen perheen kohdalla kotiutus tapahtuu
myös perheen ehdoilla, sitten lähdetään kun ollaan siihen valmiita. Muissa sairaaloissa kotiutus tehdään mahdollisimman nopeasti, joskus
jopa seuraavana päivänä. Lyhyt sairaalassaoloaika on haaste, esimerkiksi onnistuneelle imetykselle. Synnytyksen jälkeisinä päivinä henkilökunta opastaa uudessa elämäntilanteessa
olevia perheitä. Tietoa ja ohjeita on paljon tarjolla uusille vauvaperheille. Jokainen vauva on
yksilö ja siksi ohjausta annetaan myös yksilölliseen tutustumiseen ja tarkkailuun aina vaipan
vaihdosta, kylvetykseen ja pukeutumiseen asti,
kertoo Jokela. ■
Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikkö
lanseerasi palvelun, mitä muissa keskussairaaloissa ei
ole tarjolla. Keskussairaalassa on nyt lahjapalvelu, jonka
tarkoituksena on palvella sekä potilaita että heidän
läheisiään. Lahjapalvelun avulla voit lähettää terveiset
potilaalle tai vastasyntyneelle, jos et itse pääse paikalle.
Tilauksen tekemiseen tarvitaan vain muutama minuutti
aikaa ja verkkopankkitunnukset.
Tuotevalikoimaan kuuluvat kukkakimppu, suklaa ja vastasyntyneen myssy. Lahjapalvelun tuotevalikoimaa laajennetaan, mikäli palvelun käyttötaso on tarpeeksi korkea.
Potilas ensin -ajattelun myötä lanseerattu palvelu on hinnoittelultaan maltillinen ja sen pääasiallinen tehtävä on
palvella sairaalan asiakkaita voittoa tavoittelematta.
Lahjakaupan löydät keskussairaalan etusivulta osoitteesta
www.khshp.fi. Klikkaamalla Lahjapalvelua, pääset sivulle jossa tuotteet on esitelty. Valitsemalla tuotteen, siirtyy
tuote ostoskoriin. Voit joko jatkaa ostoksia tai siirtyä maksamaan. Tilausta tehdessä kysytään ostajan tiedot, potilaan nimi ja samalla voi kirjoittaa tervehdystekstin, joka
toimitetaan lahjan mukana potilaalle.
Tilauksia toimitetaan maanantaista sunnuntaihin aina päiväaikaan. Toimituksesta vastaa keskussairaalan neuvonnan henkilökunta. Keskussairaala ei vastaa virheellisistä
tilauksista. Toimitusehdot ovat luettavissa lahjapalvelun
sivuilla.
www.khshp.fi/lahjapalvelu
19
Lihasvoimaa, kultamita
Hämeenlinnan keskussairaalan ensiavun,
eli päivystysklinikan toiminta siirtyi uusittuihin tiloihin vuonna 2007. Päivystysklinikka on auki vuorokauden ympäri.
Riihimäen erikoissairaanhoidon päivystyksen siirryttyä kokonaan Hämeenlinnaan vuonna 2013, aloitti Riihimäellä terveyskeskuspäivystys, joka palvelee klo
8.00 – 22.00. Useimmat hoitajat Hämeenlinnassa tekevät kolmivuorotyötä, kuten
huippu-urheilijat Satu Lehtonen ja Sanna
Apuli. Molemmat ovat kultamitalisteja
omissa lajeissaan, Lehtonen nyrkkeilyssä
ja Apuli voimanostossa.
Päivystysklinikka koostuu kolmesta eri osas-tosta,
jotka ovat perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja tarkkailuosasto. Päivystyksen henkilökunta liikkuu näiden osastojen välillä ”yli rajojen”.
– Työskentelen ensiavussa lähihoitajana. Hoidan
potilaita kokonaisvaltaisesti ensiavussa ja tarkkailuosastolla sekä toimin myös triagehoitajana, eli
vastaanottavana hoitajana. Lisäksi osaan kipsata,
kertoo Lehtonen.
– Ensiavussa työskentely on monipuolista ja
vaihtelevaa ensiavun toiminnan luonteen vuoksi.
Myös päivittäiset työskentelypisteemme vaihtelevat,
lisää Apuli.
Hämeenlinnan yksikön päivystyksessä käy keskimäärin 100 - 160 potilasta vuorokaudessa ja sinä
aikana henkilökuntaa on paikalla reilut 40. Päivystyksessä korostetaan yksilöllistä ja asiakaslähtöistä hoitotyötä. Tavoitteena on, että henkilökunnan
vahva osaaminen takaa potilaiden hyvän ja eettisten periaatteiden mukaisen hoidon.
Aikataulu – punainen lanka työn ja harrastuksen
välillä
Päivystysklinikalla työ on monipuolista ja tilanteet
vaihtelevat nopeasti. Koska päivystysklinikkatyö
koostuu pääosin vuorotyöstä, se luonnollisesti aiheuttaa haasteita harrastustoiminnalle. Onneksi
työnantaja on joustava ja kannustava.
– Kolmivuorotyö vaikuttaa harrastamiseen. Työnantajan puolesta olen saanut hyvin järjestettyä kisareissuja ja mahdollisia yhteistreenejä. Yleensä
treeniohjelmani suunnitellaan käsi kädessä työvuorolistan kanssa, kertoo Apuli.
Haasteista huolimatta työ ja harrastukset luovat
hyvää vastapainoa toisilleen.
– Työvuorot vaikuttavat palautumiseen välillä
riittämättömän unen saannin vuoksi, muuten työni
on hyvää vastapainoa urheilulle ja on mukava tavata ihmisiä sekä saada välillä ajatukset täysin
➢➢➢ jatkuu sivulla 22.
Nimi: Sanna Apuli
Koulutus: Sairaanhoitaja AMK
Asuinpaikka: Hämeenlinna
Laji: Voimanosto, sarja 47kg ja 52kg
Seura: Pyhäjoen Pauhu
Saavutukset:
61 Suomen ennätystä voimanostossa ja penkkipunnerruksessa
Voimanoston SM-kultaa (v.2012, 2013, 2015 avoin)
Voimanoston SM-hopeaa (v.2004, 2005, 2006, 2007, 2008,
2009, 2010, 2014 avoin)
Voimanoston SM-kultaa (v.2001, 2002, 2003 juniori)
Voimanoston EM-hopeaa (v.2012 avoin)
Haastattelu & Teksti: Saana Kilpiäinen & Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing
20
aleja ja akuuttia hoitoa
Sanna Apuli ja Satu Lehtonen ovat menestyksekkäästi yhdistäneet vaativan työn ja huippu-urheilun.
Voimanoston EM-pronssia (v.2006, 2008, 2009, 2010, 2015 avoin)
Voimanoston EM-hopeaa (v.2002, juniori)
Voimanoston EM-pronssia (v.2003, 2004, 2006 juniori)
Voimanoston MM 4. sija (v.2005, 2008, 2009, 2010, avoin)
Voimanoston MM-hopeaa (v.2003, 2004 juniori)
Useita penkkipunnerruksen SM-mitaleita.
Nimi: Satu Lehtonen
Koulutus: lähihoitaja
Asuinpaikka: Akaa
Laji: Nyrkkeily
Seura: Akaan Isku
Painoluokka: 51kg
Ennätykset:
Jalkakyykky 165kg (52kg), 162,5kg (48kg), 152,5kg (47kg)
Penkkipunnerrus 90kg (52kg), 80kg (48kg), 82,5kg (47kg)
Maastaveto 173kg (52kg), 157,5kg (48kg), 152,5kg (47kg)
Yhteistulos 422,5kg (52kg), 400 (48kg), 382,5kg (47kg)
Saavutukset:
PM (Pohjoismaiden mestaruus) pronssi 2015
SM kulta 2015
SM kulta 2014
SM pronssi 2013
Otteluita yhteensä 32, joista voittoja 26.
21
e
eTila - sähk
pois tulevista kisoista. Työnantaja on ollut erittäin
joustava ja olen saanut toivottua vapaat tärkeille
leireille ja kisamatkoille, myös yllättäviin muutoksiin on pyritty järjestämään työvuorot sopiviksi,
kertoo Lehtonen.
Kansainvälinen menestyskään ei synny itsestään. Työn ohelle on mahdutettava useammat
treenit viikkoon, lisäksi kisamatkat ja leirit syövät
aikaa. Tästä syystä tärkeässä roolissa on arjen aikataulutus.
– Harjoittelen noin 10 kertaa viikossa. Harjoitukset koostuvat lajitreenien lisäksi lenkkeilystä,
uimisesta ja kuntosaliharjoituksista. Minulla on
paljon leirejä ja kisamatkoja, jotka sijoittuvat aina
viikonlopulle. Teen 30 tuntia töitä viikossa, joka
mahdollistaa yhden ylimääräisen vapaan viikolle.
Kyseessä on harrastus, vaikka treenaan ammattimaisesti tietyn syklin ja ohjelman mukaan. Seura
tukee minua taloudellisesti ja mahdollistaa näin
osan kisamatkoista ja leireistä, kertoo Lehtonen.
Harjoituksien aikataulutus työn mukaan ei ole
ainoa ongelma. Aikataulut pitäisi sovittaa myös
niin, että apujoukotkin pääsevät paikalle.
– Työn ja harrastuksen yhdistäminen vaatii tiukkoja aikataulusuunnitelmia päivittäin. Vaikeimpana koen iltavuorot, koska tällöin avustajien saaminen treeneihin on liki mahdotonta, sillä melkein
kaikki tukihenkilöni tekevät töitä ns. virka-aikaan.
Treeneissä tarvitsen usein apujoukkoja ja heidän
kanssaan yhteistreenien aikatauluttaminen täytyy tehdä sekä työt että muut menot huomioiden,
Apuli kertoo.
Vaikka työn ja harrastuksen yhteen sovittaminen
on ajoittain rankkaa, on harrastuksesta myös
hyötyä, sillä fyysisessä työssä hyvästä kunnosta
on ainoastaan hyötyä.
– Jokainen tarvitsee fyysisessä työssä hyvää
kuntoa ja ketteryyttä. Työssä, missä potilaita nostellaan, ei ylimääräisestä voimasta ole haittaa.
Urheilu on vastapainoa työn ja arjen pyörittämiselle, urheillessa on harvemmin työ- tai kotiasiat
mielessä, Apuli sanoo.
– Terveellisistä elämäntavoista ja hyvästä peruskunnosta on varmasti hyötyä työssäni, lisää
Lehtonen. ■
Teksti: Saana Kilpiäinen & Michael Rossing Kuvat: Michael Rossing
Nyt on heitetty hyvästit ilmoitustauluille, paperilapuille ja nastoille, sillä Hämeenlinnan keskussairaala on kehittänyt uuden
sovelluksen, mitä muualta ei vielä
löydy. Keskussairaalan sisätautien- ja keuhkosairauksien vuodeosasto 6A:lla on otettu käyttöön pilotti sovelluksesta eTila eli
elektroninen tila. eTila tarkoittaa
sovellusta, jossa osastonhallinta
toimii kokonaisuudessaan sähköisesti näytöltä.
Sovellus on suunniteltu lisäämään osastojen
tehokkuutta sekä helpottamaan työntekoa.
eTila on helppokäyttöinen ja sitä voi tulevaisuudessa käyttää myös muilla laitteilla,
esimerkiksi kännykällä tai tabletilla. Sovelluksessa näkyy reaaliajassa vuodepaikkojen
tilanne; paljonko on potilaita, mitkä vuodepaikat ovat vapaana tai vapautumassa, mihin
ja koska on tulossa seuraava potilas sekä kuka potilasta hoitaa.
– Lisäksi potilasturvallisuus paranee, sillä
sovellukseen ei merkitä henkilötunnuksia ja
näytön saa tarvittaessa pimeäksi, kertoo ohjelman kehittämistyössä mukana ollut 6A:n
osastonhoitaja Irene Sipola-Kauppi.
eTilassa näkyvät läsnä olevat potilaat ja
heidän sijaintinsa sekä hoidon syy. Lisäksi
eTilaan voi lisätä vapaasti myös muita tietoja potilaasta. Järjestelmään voi lisätä tietoja
siitä, koska potilas on saapunut ja koska potilas lähtee, onko huone eristyksessä ja mistä
syystä. Vuodepaikkoja voi varata etukäteen,
jos tiedetään jo tulevasta potilaasta. Näin
kaikki hoitajat, lääkärit ja muu henkilökunta
pysyvät helposti ajan tasalla osastolla tapahtuvista asioista.
eTilassa näkyy osastolla työskentelevät
hoitajat ja heidän työvuoronsa. Taululle voi
myös lisätä tiedotteita, esimerkiksi kokouksen peruutuksesta, jotta seuraavaan vuoroon
tulevat saavat tiedon.
– eTila selkeyttää ja rauhoittaa osastolla
työskentelyä. Sovelluksessa on esimerkiksi
kaikkien hoitajien kuvat, joten oikean ihmisen
löytää helpommin ilman turhia välikäsiä ja
asia menee kerrasta oikeaan paikkaan. Myös
opiskelijoiden, sijaisien ja uusien työntekijöiden työ helpottuu, kun he pystyvät heti yhdis-
T
22
e
hköinen osastonhallinta
Tila
eTila on suorastaan naurettavan hyvä! Kuvassa eTilan kehittämistyössä mukana ollut osastonhoitaja Irene Sipola-Kauppi.
tämään nimen ja kasvot. Hoitajien ja lääkärien lisäksi sovellus edesauttaa myös muiden
työvuorosuunnittelua. Osastokohtaista sovellusta voi käyttää esimerkiksi näytteenottajat, sairaalahuoltajat sekä potilaskuljettajat. Sovellusta käytetään aktiivisesti ja monialaisesti, kertoo Sipola-Kauppi.
Sovelluksen käyttöä helpottaa se, että siinä käytettävät erikoisalojen värikoodit vastaavat potilastietojärjestelmän värikoodeja. Sovelluksen karttapohjaa voidaan myös
helposti muokata yksikön todellisia tiloja vastaaviksi.
– Sovelluksen pohja on muutettavissa jokaiseen yksikköön sopivaksi. eTilasta saadaan kaikki tiedot samasta paikasta. eTilasta voidaan tulostaa raportteja, esimerkiksi
koko osastosta, huonekohtaisesti tai hoitajakohtaisesti. Kukin saa sellaisen raportin
kuin tarvitsee. eTila helpottaa kokonaisuuden hallintaa sekä työnjohdollisesti, että käytännön työssä. Aikaa säästyy ja työteho kasvaa, sanoo Sipola-Kauppi.
eTila aiotaan ottaa käyttöön myös muilla osastoilla Hämeenlinnan keskussairaalassa. Sovellus on herättänyt laajalti mielenkiintoa myös muissa sairaaloissa, esimerkiksi
Seinäjoelta on käyty tutustumassa uunituoreeseen sovellukseen. ■
23
TALOUDEN OIKAISU O
$
Teksti: Seppo Karhu, talousjohtaja
airaanhoitopiiri on tehnyt ylijäämäisen tilinpäätöksen
viimeksi vuodelta 2010. Sen jälkeen on tuloksena ollut
reippaitakin alijäämiä niin, että tällä hetkellä alijäämiä
on kertyneenä jo yli 25 miljoonaa euroa. Viime vuodelle
vahvistetun talousarvion mukaan alijäämää arveltiin
kertyvän yli 2 miljoonaa euroa, mutta tilinpäätöksessä
päästiin alle 1,5 miljoonan alijäämään. Tästä on hyvä
jatkaa sairaanhoitopiirin ja kuntien yhteisesti hyväksymän
alijäämien kattamisohjelman toteuttamista, jonka mukaan
jo tänä vuonna pitäisi kertyä lähes 1,5 miljoonaa euroa
ylijäämää. Tästä ylijäämät kasvavat vuosittain ja vuonna
2018 alijäämien tulee olla historiaa.
Alijäämien kattamisohjelman kulmakiviä ovat kuntien
sitoutuminen vuosittaiseen neljän prosentin kuntamaksuosuuksien kasvuun ja toisaalta sairaanhoitopiirin omat
talouden tehostamistoimet. Kuntamaksujen määrä viime
vuonna oli yli 180 miljoonaa euroa.
Vuonna 2014 saavutettiin ennakoitua parempi tilinpäätös siitä huolimatta, että pakollisen potilasvakuutuksen
laskentatavan muutos aiheutti noin 1,3 miljoonan kuluylityksen. Myös ulkopuolisten sairaaloiden käytöstä aiheutuvat kustannukset olivat selvästi arvioitua suuremmat.
Toisaalta saimme myös myytyä omia hoitojamme arvioitua
enemmän. Sekä myynnit muille sairaanhoitopiireille että
Sairaanhoitopiirien vertailua
To i m i n t a k u l u t Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
24
khshp 1,6 %
k h s h p - 0 , 8 %
khshp 6,2 %
OIKEILLA RAITEILLA
vakuutusyhtiöille ylittivät talousarviot. Myös henkilöstökuluissa säästimme mm. vaikeutetusta täyttömenettelystä johtuen. Kymmeniä vakansseja ja sijaisuuksia jätettiin
täyttämättä. Tilinpäätökseen vaikutti merkittävästi myös
omaisuuden myynti, jota ei talousarvioon ollut etukäteen
arvioitu. Pörssiosakkeista myyntivoitto oli noin puoli miljoonaa ja asunto-osakkeista vähän enemmän.
Toimintatuottoja kertyi yli 207 miljoonaa euroa ja
toimintakuluja hieman alle 200 miljoonaa ja poistoja
noin 9 miljoonaa euroa.
Joudumme jatkossakin jatkamaan kulukuuria. Keskeisiä tavoitteita ovat edelleen ulkopuolisten sairaaloiden
käytön saaminen aisoihin ja tiukka henkilöstö- ja muiden
kulujen käytön seuranta ja niihin vaikuttaminen. Asuntoosakkeiden myyntiä jatketaan edelleen, tältä osin tosin
tulee pian takaseinä vastaan, kun myytävää ei riitä loputtomiin.
Investointien määrä viime vuonna oli yli 13 miljoonaa
euroa. Tulevina vuosina joudutaan tekemään merkittäviä päätöksiä mm. sairaalarakennusten suhteen, sekä
Hämeenlinnassa että Riihimäellä. Sairaanhoitopiirillä on
pitkäaikaisia lainoja lähes 40 miljoonaa euroa. ■
ua (muutos % 2013-2014)
6 %
8 %
2 %
Shp:t yhteensä 3,2 %
Shp:t yhteensä 1,5 %
Shp:t yhteensä 7,3 %
25
Teksti: Minna Myllyntausta, sairaala-apteekkari Kuva: Michael Rossing
Osastofarmasiaprojekti osastoilla 5A & 5B
26
K
anta-Hämeen keskussairaalan osasto 6A:lla
on työskennellyt osastofarmaseutti vuodesta
2007 alkaen. Viime vuoden lopulla osastofarmasiaa päätettiin laajentaa ja tämän vuoden
maaliskuun puolivälissä aloitti farmaseutti
Tuukka Mörö osastoille 5A ja 5B osastofarmasiaprojektissa.
Osastofarmasiaprojektin tarkoituksena on mm.
rationalisoida osastojen lääkevarastot, lääkehävikin vähentäminen ja osastojen liuostoimitusten optimointi. Osastofarmaseutilla on
myös keskeinen rooli potilasturvallisuuden
kehittämistyössä. Hänen tehtäviinsä kuuluvat
mm. osaston henkilökunnan ja opiskelijoiden
perehdyttäminen, lääkkeiden ja liuosten tilaaminen, HaiPro -raporttien seuraaminen ja niistä
tiedottaminen, potilaiden kotilääkitysten selvittäminen (tietyissä tapauksissa) ja potilaan lääkeneuvonta potilaan kotiutuksessa.
Projektin tavoitteena on selvittää mitä laadullisia ja taloudellisia hyötyjä osastofarmasialla
saavutetaan. Käytettäviä mittareita ovat esimerkiksi osaston lääkevaraston arvon pieneneminen, nimikemäärän vähentyminen, lääkehävikin
pienentyminen, HaiPro -raporttien muuttuminen vähemmän vakaviksi ja toisaalta ns. läheltä
piti - tilanteiden raportoinnin lisääntyminen ja
potilaan siirtyminen jatkohoitoon turvallisesti
mukanaan oikea lääkelista.
Osastofarmasia projekti osastoilla 5A ja 5b kestää vuoden 2015 loppuun saakka. Tämän jälkeen osastofarmaseutin työpanos on tarkoitus
vakinaistaa vuoden 2016 alusta ja mahdollisesti laajentaa myös muille osastoille. ■
Farmaseutti
Tuukka Mörö aloitti
maaliskuussa 5A ja 5B
osastofarmasiaprojektissa.
27
Akuuttitoiminta – potilaan ympär
Teksti: Jaakko Maijala, Psykiatrian poliklinikka
Kuva:Michael Rossing
A
(Laatupalkinto 2014, voittajatyö)
kuuttityöryhmä on yksi Hämeenlinnan psykiatrian poliklinikan
työryhmistä.
Akuuttityöryhmän toiminta pohjautuu aikuispsykiatrian
tulosalueen uudelleen organisoinnille vuosina 2010 - 2013.
Hämeenlinnan kaupunki perusti
omia psykiatrisen puolen toimia
ja otti keskussairaalassa olleita
toimintoja omakseen. Psykiatrian osastopaikat järjesteltiin
keskussairaalan
aikuispsykiatriassa uudestaan, samoin psykiatrian poliklinikan avohoitotoiminta uudelleen organisoitiin ja
muutokset otettiin lopullisesti
käyttöön keväällä 2013. Akuuttityöryhmä oli myös yhtenä kehittämisen kohteena laatupalkintokilpailussa 2014.
Akuuttityöryhmän tehtävänä on
tarjota nopeaa, intensiivistä ja
määräaikaista tutkimusta sekä
hoitoa, jolla vähennetään sairaalahoidon tarvetta. Lisäksi työryhmä antaa konsultaatiota perusterveydenhuoltoon päivittäin ja
toimii yhteistyössä psykiatrian
poliklinikan muiden työryhmien
kanssa tilanteessa, jossa potilas
tarvitsee tiivistettyä hoitoa.
Keskeistä toiminnassa on potilaslähtöinen eli yksilöllinen tutkimuksen ja hoidon suunnittelu.
Tämän lisäksi keskeistä on hoidollinen asenne, jolla tarkoitetaan
pyrkimystä ymmärtää potilaan ja
hänen lähiverkostonsa kanssa mitä on tapahtunut, mitä tapahtuu
ja miten heitä voidaan parhaiten
auttaa. Toiminnassa tärkeää on
myös hoidollisten toimien oikeaaikaisuus ja moninaisuus sekä
työskentelyn ymmärtäminen jatkuvana
vuorovaikutuksellisena
prosessina.
Työ vaatii tekijöiltään joustavuutta ja ammatillista vahvuutta
toimia tunnekuormitusten täyttämissä vuorovaikutussuhteissa. Tämän lisäksi työryhmätyöskentelyn
sujuvuus, keskinäinen luottamus
ja toimintaperiaatteiden yhteinen
noudattaminen ovat tärkeitä.
Avainasemassa yhteistyö
Arkipäivän työ koostuu monista
tapahtumista. Aamulla akuuttityöryhmän lääkäri saa päivystävältä
psykiatrilta lyhyen tilannekatsauksen. Päivystävän psykiatrin
ohjeistuksella poliklinikalle voi
aamulla tulla tutkimukseen ohjattuja potilaita, usein omaistensa
kanssa. Kiireellisellä lähetteellä
tutkimukseen ohjatut potilaat tavataan nopeasti, useimmiten jo
seuraavana päivänä. Vaikka poliklinikka toimii ajanvarausperiaatteella, päivystyksellisiä potilaita
tulee sovittujen vastaanottojen
lomaan osastohoitotarpeen arvioimiseksi. Lisäksi sairaanhoitaja
käy päivittäin psykiatrian osastolla P3P selvittämässä, onko siellä akuuttityöryhmän tapaamista
odottavia potilaita. Yhteistyössä
P3P:n kanssa hoidetaan osastolla polikliinisessä seurannassa eli
avohoidossa olevat potilaat.
Tutkimukseen liittyvät kotikäynnit vievät myös oman aikansa. Hoidossa olevien potilaiden
kanssa pidetään säännöllisesti
hoitoneuvotteluja
tavoitteiden
toteutumisen ja vaikutuksen
seuraamiseksi. Joitakin potilaita
tavataan päivittäin, esimerkiksi
itsemurhan tai psykoosin pahenemisen estämiseksi.
Yhteistyö päivystyksen, psykiatrian poliklinikan sekä osastojen ja
TEHKO:n eli tehostetun kotiutusyksikön kanssa on merkityksellistä. Ilman hyvää yhteistyötä työryhmän toiminta ei sujuisi.
Työn tuloksellisuus on palkitsevaa. Potilaat kiittävät nopeasti
saaduista vastaanottoajoista ja
ahdistavassakin tilanteessa levollisesta asenteesta sekä kuulluksi
tulemisestaan. Toiminnan kehittäminen on jatkossakin tärkeää, jotta potilaat saisivat oikea-aikaisen
ja oikeassa paikassa tarvitsemansa avun. ■
28
ärille rakentuva työryhmä
Hyvä yhteistyö on edellytys onnistumisille,
sanoo osastonhoitaja Jaakko Maijala.
29
opeutetun hoidon -malli
paksu- ja peräsuolikirurgiassa
(Laatupalkinto 2014, jaettu 2. sija)
Paksu- ja peräsuolikirurgiaan liittyy
merkittävästi komplikaatioita ja usein
pitkiä sairaalassaoloaikoja. Molemmat
tekijät lisäävät hoidon kustannuksia
ja aiheuttavat potilaalle lisääntynyttä
sairastuvuutta. Laatupalkintokilpailun
2014 yhtenä kehittämistyönä sovellettiin tanskalaisen kirurgi Kahletin kehittämää ERAS -hoitomallia (enhanced
recovery after surgery) eli nopeutetun
hoidon -mallia. Mallilla pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan potilaan hoitoa Hämeenlinnan keskussairaalassa.
ERAS -mallin perusajatuksena on
nopeuttaa ja tehostaa potilaan paranemista aiheuttaen mahdollisimman
vähän häiriötä kehon tasapainotilaan.
ERAS -mallin on todettu vähentävän
elektiivisessä paksu- ja peräsuolikirurgiassa hoitopäivien määrää 1-2
vuorokautta potilasta kohden. Lisäksi
komplikaatioiden on todettu vähenevän noin 12 prosenttia. Näitä hyötyjä
tavoitellaan myös ERAS -mallin käyttöönotolla Kanta-Hämeen keskussairaalassa.
Potilaan osallistuminen omaan
hoitoonsa korostuu
ERAS -malli perustuu osastonylilääkäri
Timo Tommisen erikoislääkärien johtamiskoulutuksen kehittämistehtävään,
jossa mukana olivat muun muassa operatiivisen tulosalueen ylilääkäri Ilkka
Arnala sekä kirurgian ylilääkäri Pekka
Kuusanmäki.
Vuonna 2013 tehtiin alkuvalmisteluja ja annettiin koulutusta sekä tietoa
jokaiseen sidosryhmään. Varsinainen
toiminta käynnistettiin alkuvuodesta
2014, jolloin sairaalaan tuli ensimmäinen ERAS -potilas. Leikoyksikön
eli leikkaus- ja anestesia yksikön vastuuhenkilöiden kanssa tehtiin poti-
laille potilasopas, sillä potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa korostuu
sairaalassa hoitoajan lyhentyessä.
Mallin toteutukseen osallistuu monta
eri hoitavaa yksikköä kirurgian aloilta. Mallista tehtiin ERAS -protokolla,
jota noudatetaan jokaisessa hoitavassa yksikössä. ERAS -potilaita on noin
kolme viikossa ja heidän hoitoonsa
liittyen täytetään ERAS -kaavaketta,
jolla kerätään tietoa mallin toteutumisesta. ERAS -malli on nyt otettu käyttöön ja se on vakiintumassa osastolla.
Tietoa kerätään toukokuuhun 2015
asti, jolloin saadaan myös lopulliset tulokset hoidon onnistumisesta.
Onnistunut lopputulos
ERAS -mallin toimivuudesta sekä kaavakkeen käyttökelpoisuudesta tehtiin
alkuvuonna 2014 neljän kuukauden
mittainen pilottijakso. Toukokuussa
2014 tehtiin tarkistus mallin toteutumisen suhteen ja tuloksista voitiin päätellä, että potilaat toipuivat odotetusti.
Kotiutuminen onnistui keskimäärin
hieman yli kolmen vuorokauden kuluttua leikkauksesta. Väliarvioinnin perusteella voi sanoa, että mallin keskeiset elementit onnistuivat. Vuodeosastolla malli on lisännyt hieman työtä
leikkauksen jälkeiseen hoitoon, kuten
lisääntynyttä motivointia varhaiseen
liikkumiseen, ohjausta sekä fyysistä tukea. ERAS -mallin myötä potilaat
ovat päässeet nopeasti itse liikkeelle.
Ravitsemukseen liittyvä ohjaus ja tukeminen ovat myös lisänneet hiukan
työmäärää osastolla. Sekä leikkausta
edeltävä että leikkauksen jälkeinen
potilasohjaus korostuvat, kun potilailta odotetaan vastuunkantamista omasta hoidostaan entistä varhaisemmin. ■
Teksti: Titta Kostjukova, osastonhoitaja 5A
Kuva: Michael Rossing
30
Osastonhoitaja Titta Kostjukova on tyytyväinen
ERAS-mallin potilaalle tuomiin hyötyihin.
31
Arvoisa Potilas!
Sinun tarpeesi ja toiveesi ohjaavat toimintaamme. Emme ehkä
voi toteuttaa kaikkia toiveitasi, mutta lupaamme kuunnella
Sinua. Anna meille suoraan palautetta tai kerro näkemyksesi
www.khshp.fi –sivuston palautelaatikon kautta.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky.
www.khshp.fi