TA M P E R E E N K A U P U N K I L Ä H E T Y S R Y: N S I D O S R Y H M Ä L E H T I Ex-ministeri Vappu Taipale vanhusten asialla Aktiivista elämää eläkkeelläkin! 2/2012 Pääkirjoitukset Lämpimiä kesämuistoja Vähäsillasta Aina on oikea ikä Tampereen Kaupunkilähetyksen leirikeskuksessa Vähäsillassa tarjoutui kesäisen viikon aikana 80:lle ikäihmiselle mahdollisuus viettää Onnenpäivää iloisessa seurassa kauniin luonnon keskellä. 1 2 4 1 Yksin asuva Liisa Pärnänen nautti, kun sai Vähäsillassa mukavaa juttuseuraa. 2 Anja Relander, 94, iloitsi Vähäsillan ihanista maisemista ja siitä että sai viettää kesäpäivän kivassa porukassa. 3 Hoitoalalla työskennellyt Marja-Leena Pyhäjärvi kiinnostui Vähäsillassa vapaaehtoistyöstä. 4 Yhteislaulutuokiot Vähäsillan pihapiirissä harmonikan säestyksellä ja niiden jälkeiset kahvittelut ovat leiripäivien ehdottomia kohokohtia. 5 5 3 6 Irja Härkkiä eivät vuodet paina, vaan kesästä toiseen hän jaksaa ahkeroida vapaaehtoisena Vähäsillassa. Vähäsillan rantamaisemissa kelpasi viettää kaunista kesäpäivää hyväntuulisessa seurassa. 6 O tsikko on motto, jota sosiaali- ja terveysministeriömme käyttää koordinoimassaan Euroopan Unionin teemavuoden 2012- ohjelmassa. Keskeisenä aihepiirinä on pitää esillä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemoja kehiteltäessä yksilöiden ja yhteisöjen toimintamuotoja. Tavoitteena on tieto- ja asennetasolla lisätä ymmärrystä sukupolvien eri kulttuureista yhteiskunnassa ja näin edistää positiivisten ikäasenteiden säilymistä ja lisäämistä siellä, missä rasittavaa ja haitallista vieraantumista ja vastakkainasettelua uhkaa esiintyä. Eri-ikäisten yhteistoiminta ja kohtaamiset halutaan nostaa arvoonsa. Aktiivinen ikääntyminen on muodoiltaan monenlaista. Se on fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja hengellistä toimintaa sekä näiden vaihtelevia yhteen kietoutu- misia arkisen elämän käänteissä. Sen on tarkoitus olla virkistävää ja vapauttavaa, ei ahdistavaa ja pakonomaista. Eri yksilöiden väliset tarpeet ja erot ovat huomattavia ja samankin ihmisen kohdalla tilanteen ja ajan mukaan muuntuvia. Kaikille yhteistä on pyrkimys mielekkyyden kokemiseen ja parhaaseen mahdolliseen selviytymiseen arjessa, vielä kykyjen heikentyessäkin. Aina on oikea ikä oppia uutta, ylläpitää liikunnallista ja sosiaalisesti aktiivista elämäntapaa, kunkin omalla tavallaan ja myös palveluja hyväksi käyttäen, jos tarpeen. Tämä on sitä elämän aluetta, jossa esimerkiksi vapaaehtoistyön osallistujilla on rajattomasti mahdollisuuksia. Puolustaja-lehti seuraa aikaansa ja on valinnut juuri nyt aktiivisen ikääntymisen keskeiseksi sisällökseen, elämmehän aikoja, jolloin ns. suuret ikäluokat saavuttavat seniori-iän ja ovat siis van- Wikipedian mukaan solidaarisuus tarkoittaa: • yhteisvastuullisuutta • yhteenkuuluvuuden tunnetta • myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan Mitä tämä sitten voi tarkoittaa meidän eri-ikäisten ihmisten arjessa? Tämän ajan yhteiskunnalliset rakenteet ovat muodostuneet sellaisiksi, että nuoret ja vanhat elävät eri maailmoissa. Osin siksi että lapset ja lapsenlapset elävät usein eri paikkakunnilla kuin vanhempansa,on ollut muutettava työn ja koulutuksen perään. Osin siksi, että rakenteet eivät suosi luonnollista keskinäistä kanssakäymistä, vaikka asuisikin samalla paikkakunnalla. Kyse on kuitenkin myös tahtomises- ta, haluammeko pitää yhteyttä, kirjoittaa kirjeen, lähettää tekstiviestin tai skypettää? Järjestämmekö aikaa tapaamiselle? Kun tapaamme, maltammeko oppia toinen toisiltamme? Vain oikeasti tapaamalla on mahdollisuus olla solidaarinen eli rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä yhteisvastuullisuutta. Vain oppimalla tuntemaan toisemme on mahdollista tuntea myötämielisyyttä toisiamme kohtaan eli olla solidaarinen. Olemme erilaisia ja elämme eri elämänvaiheissa, jotka kaikki ovat yhtä arvokkaita. Oman kokemuksemme ja elämänpiirimme ansioista me myös osaamme eri asioita. On aivan yhtä mahtavaa Julkaisija: Tampereen Kaupunkilähetys ry Aleksanterinkatu 23 D, 33100 Tampere www.puolustaja.fi Painosmäärä: 2 500 kpl Kannen kuvassa ex-ministeri Vappu Taipale. Kuva: Petri Vilkko PUOLUSTAJA Varpu Uotila Kirjoittaja on Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksen puheenjohtaja. Sukupolvien välinen solidaarisuus -teemavuosi PUOLUSTAJA Tampereen Kaupunkilähetys ry:n sidosryhmälehti 2 hoja. Oman kielemme kaunis nimitys ”vanhus” tulkoon uudestaan arvoiseensa käyttöön ikääntyneestä ihmisestä puhuttaessa. ”Vanhat ihmiset eivät ole mikään jakojäännös”, toteaa arkkiatrimme Risto Pelkonen. Päätoimittaja: Maritta Grönroos (03) 3454 3110, 040 511 4650 [email protected] Toimitussihteerit: Taru Kaera (03) 3454 3157 Sukupolvien välinen solidaarisuus: • mahdollistaa eri-ikäisten vahvuuksien tunnustamisen ja arvostamisen oppia tekemään pajupilli kuin oppia liikkumaan tietotekniikan verkoissa sukkelasti ja sujuvasti. Itse asiassa sukupolvien välisessä solidaarisuudessa ei ole kyse mistään ihmeellisestä asiasta vaan ihan tavallisesta arkielämästä, jossa rikomme raja-aitoja emmekä alistu siihen, että on nuorten ja vanhojen paikkoja erikseen tai että nuorille on omat menonsa ja vanhoille omansa.Eri-ikäisten yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen on mukavaa eikä siihen tarvita muuta kuin arjen tahtomista. Maritta Grönroos Kirjoittaja on Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja. Ulkoasu ja taitto: Heli Salminen / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Tuula Pesonen (03) 3454 3155 Tuottaja ja toimitus: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, (03) 222 3322 Sirpa Aronen (03) 3454 3112 Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere PUOLUSTAJA 3 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Vappu Taipale kannustaa lähtemään vapaaehtoistoimintaan Vappu Taipale,72, on lääketieteen tohtori ja lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri. Hänet tunnetaan merkittävänä sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Työuransa aikana Taipale toimi lääkärinä, professorina, ministerinä ja pääjohtajana sosiaalihallituksessa ja Stakesissa, josta hän jäi eläkkeelle 2008. Nyt hän on ottanut yhdeksi sydämen asiakseen ikäihmisten oikeuksien puolustamisen. K Vanhusten asialla oleva lääketieteen tohtori Vappu Taipale oli yksi mielenkiintoisista luennoitsijoista Hyvä ikä -messuilla Tampereella. Vuosi sitten hän piti ajatuksia herättävän luennon Tampereen Kaupunkilähetyksen Seniori-instituutin päätösseminaarissa. 4 PUOLUSTAJA un Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto pyysi Taipaletta vuonna 2007 liiton puheenjohtajaksi, hän sanoi olevansa kutsusta hyvin yllättynyt. - Totesin silloin, että minähän olen lastenpsykiatri,miksi te minua sinne kutsutte, Vappu Taipale muistelee. - Mutta sitten kun aloin katsomaan työuraani taakse päin, huomasin että 1980-luvun lopulta lähtien nämä vanhusten asiat ovat olleet työtehtävissäni aina enemmän ja enemmän esillä. Esimerkiksi 1990-luvun alussa hän veti seitsemäntoista Euroopan maan yhteisen hankkeen, jonka teemana oli "Ikääntyminen ja teknologia". - Sitten ajattelin, että ahaa, kyllä minä nyt ainakin jotakin tiedän niistä vanhusten asioista. Kun samalla itsekin ikääntyy, niin kyllähän sitä pohtii, havainnoi ja huomaa, että mitähän se vanheneminen oikein on. Niinpä hän päätti ottaa vastaan liiton puheenjohtajuuden, missä tehtävässä hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Yhdistys on yksi kahdeksasta suuresta järjestöstä, jotka syyskuun puolivälissä organisoivat Senaatintorille Helsinkiin mittavan Valtaa vanhuus -tapahtuman, jonka pääesiintyjiin kuului ikinuori Aira Samulin. Tapahtumapäivä oli osa järjestöjen ajamaa kampanjaa hyvän ikääntymisen puolesta. Vappu Taipale sanoo, että tempauksella haluttiin muistuttaa, että vanheneminen ei ole sairaus eikä ongelma, vaan luonnollinen osa elämää. Siksi kampanja halusi panna vanhuutta koskevat väärät asenteet remonttiin. Teknologia yhä liian vaikeakäyttöistä Tuosta edellä mainitusta Ikääntyminen ja teknologia -hankkeesta Vappu Taipale toteaa,että vieläkään ei ole päästy siihen, että käyttökelpoista, helppokäyttöistä teknologiaa olisi tarjolla vanhoille ihmisille. - Kun kierrän ympäri maata puhumassa ikäihmisille niistä asioista, sanon aina kaikille koneiden kanssa tuskaileville vanhuksille, että älkää vaan pitäkö itseänne tyhminä, jos ette osaa niitä koneita käyttää. - Tuo asia pitää ajatella juuri päinvastoin. Eli niin että miten kummassa vieläkin tehdään niin tyhmiä vehkeitä, joiden käyttäminen on niin vaikeaa. Tulevan talven aikana Vappu Taipaleen ohjelmassa on vierailu Finanssialan Keskusliittoon ja Suomen Pankkiin vaatimaan nykyistä helpompia pankkiautomaatteja ja maksupäätteitä. - Ne ovat vielä tänäkin päivänä huonoja, niiden tekstit ovat liian pieniä ja nuorikin ihminen välillä tuskastuu niiden käyttöön. Olen tosi pettynyt, kun näinkin tärkeisiin asioihin ei ole tullut vuosien aikana parannusta. Tampereen Kaupunkilähetyksen osastolla Hyvä ikä -messuilla vieraillut Vappu Taipale (oik.) kiinnostui uudesta TunteVa-opaskirjasta muistisairaiden hoitajille. Painotuoretta kirjaa ex-ministerille esittelevät Tuula Pesonen (vas.) ja Raija Valli. Ikälaki hyvä asia Vappu Taipale toimi ministerinä 1980-luvulla kahdessakin hallituksessa. Hän on yhä iloinen siitä, että silloin uskallettiin tehdä isojakin ratkaisuja. Yhdessä Eeva Kuuskosken kanssa hän omien sanojensa mukaan "tappeli niin että höyhenet pöllysivät" Suomeen pienten lasten hoitolainsäädännön,johon kirjattiin pykälät lasten päivähoito-oikeudesta ja pienten lasten kotihoidontuesta. - 1970-luvulla syntyi myös ajatus siitä, että kunnille tuli vastuu huolehtia vanhustenhoidosta. Sittemmin on panostettu vanhojen ihmisten asumiseen. Seuraavaksi vielä pitäisi saada sellainen hyppäys aikaiseksi, että panostettaisiin ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen ja itsenäisyyden tukemiseen. Uutta keskustelun kohteena olevaa ikälakia Vappu Taipale pitää erittäin tervetulleena. Ikälaki korostaa sitä, että ikääntymisestä pitää olla vastuu kaikilla kunnan toimijoilla ja kaikilla aloilla. Ex-ministerin mukaan kysymys ei suinkaan ole vain sängyssä hoidettavien vanhusten hoitajien määrästä, joka on vain pieni osa sitä kokonaisuutta. - Ikälaki koskee yhtä lailla koulutusta ja kulttuuria, liikuntapalveluja, liikennettä, asumista, rakentamista ja niin edespäin. Eli vanheneminen ei ole pelkästään sosiaali- ja terveysasia, kokenut yhteiskunnallinen vaikuttaja summaa. Sitä paitsi Vappu Taipaleen mukaan kuva vanhoista ihmisistä on vääristynyt. Sitä dominoivat hänen mukaansa kustannukset, sairaudet, onnettomuudet, lääkkeet. - Kuitenkin yli 80 prosenttia vanhoista on omilla jaloillaan käveleviä, reippaita ihmisiä, hän korostaa. PUOLUSTAJA 5 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Vapaaehtoistoiminnasta vaihtelua eläkepäiviin ”Vanheneminen ei ole sairaus eikä ongelma, vaan luonnollinen osa elämää.” susta ikimuistoisimpana hän pitää monien vaiheiden kautta järjestynyttä humanitaarista käyntiä Pohjois-Koreassa. Kun puhe kääntyy ihmisten onnellisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, Vappu Taipale kertoo brittiläisen pitkäikäisyysinstituutin tekemästä tutkimuksesta,jossa todettiin,että ihmiset ovat onnellisimmillaan 74 vuoden iässä. - Minusta se kuulostaa ihan hullulta. Mutta kyllä se osoittaa ihan sitä, että kyse on sellaisesta elämänvaiheesta, jolloin työelämä on jo takana päin ja vapausasteita muutenkin alkaa olla paljon. - Onhan se silloin hirveän hienoa. Siihenhän me olemme pyrkineet tällä sosiaalipolitiikallamme ja hyvinvoinnin nousulla, että ihmiset voisivat elää pidempään. Vappu Taipaleella itsellään on vielä kaksi vuotta matkaa tuohon onnellisuuden huipentumaan eli 74 vuoden rajapyykkiin. - Saapas nähdä miltä se sitten tuntuu, jo nyt elämästään täysillä nauttiva kuuden lastenlapsen onnellinen isoäiti naurahtaa. Vapaaehtoistoiminta tuo laatua elämään Hyvä ikä -messuilla luennoinut Vappu Taipale luovutti lahjaksi saamansa nallen Tampereen Kaupunkilähetyksen Kimpassa-perhetoiminnalle. Vappu-Nalleksi nimetyn sympaattisen pehmolelun otti vastaan järjestösihteeri Tuula Pesonen. "Onnellisimmillaan ihminen on 74-vuotiaana" Hyvä vanhuus on Vappu Taipaleen näkemyksen mukaan jokaiselle oman näköinen. - Tarvitaan hyvä sekoitus osallisuutta, toimintakyvyn ylläpitoa, kiinnostusta elämään ja hippu huumorintajua. Ja vanhalla iällähän huumorintaju lisääntyy ja ymmärrys elämää kohtaan sen kun lisääntyy. Vanhempana sitä on myös pal- 6 PUOLUSTAJA jon anteliaampi itselleen ja muille. Hän käyttää mieluusti vanhuudesta nimitystä elämän kruunu, joka alkaa siitä kun mies tai nainen jää pois päivittäisestä työstä. Siinä vaiheessa ihmiset ovat vielä reippaita ja terveitä ja useimmilla on täydet työeläkkeet. - Silloin on mahdollisuus harrastaa, opiskella tai vaikka matkustaa, Vappu Taipale sanoo. Myös Vappu Taipaleelle itselle matkustamisesta on tullut elämäntapa. Viime vuodet ovat vieneet hänet Ilkka-puolisonsa kanssa mm. Aasiaan, josta reis- Lähellä Vappu Taipaleen sydäntä on kannustaa työelämästä pois siirtyviä suuria ikäluokkia vapaaehtoistyön pariin.Erityinen värväyskohde ovat hänen mukaansa miehet,koska miehelle elämä on usein työkeskeisempää, ja kun työ loppuu, elämäkin tuntuu monesti loppuvan. - Hoivaa, hoitamista ja muuta avun tarvetta on vaikka kuinka paljon. Vanhoja vanhempia tai pieniä lapsia tai kuka se avun tarvitsija kulloinkin onkaan.On kyllä aikamoinen positiivinen panos talouteen, mikä vapaaehtoistyöllä saadaan aikaan, hän muistuttaa. Hän sanoo huomanneensa myös Tampereen Kaupunkilähetyksen piirissä tehtävän merkittävän määrän erilaista vapaaehtoistyötä avuntarvitsijoiden hyväksi. Ihmismielen syvimpienkin sopukoiden tuntijana Vappu Taipale tietää, että vapaaehtoistyö antaa paljon myös tekijälleen - jopa lisäelinvuosia. - Ja ennen kaikkea laatua niihin elinvuosiin. Leena Saikkonen työskenteli suuren pankin pankkitoimihenkilönä, kunnes eräänä kauniina päivänä hän huomasi työpaikkansa kadonneen pankkialaa ravistelleen rakennemuutoksen myllerryksessä. Nyt Leena suuntaa energiaansa Tampereen Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistoimintaan, johon hän on saanut houkuteltua myös Raimo-puolisonsa. L eenan vapaaehtoistehtävät Kaupunkilähetyksen piirissä sai alkunsa vuonna 2006 työvoimatoimistosta tulleesta kirjeestä. Siinä kutsuttiin tutustumistilaisuuteen, jossa esiteltiin tuolloin käynnistymässä olleen Seniori-instituutin tarjoamia vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia ja niihin liittyviä koulutuksia. Keskusteluryhmien ohjaaminen antoisaa Leena Saikkonen on pitänyt kolmisenkymmentä Muistorasia-esitystä, joiden pääroolissa ovat olleet hänelle itselleen tärkeät nuket. Vapaaehtois toiminnassa vaimonsa kanssa mukana olevan Raimo Saikkosen sydäntä lähellä ovat virvelikalastukseen liittyvät asiat. Tuossa vaiheessa Leena ei kertomansa mukaan tiennyt koko Kaupunkilähetyksestä yhtään mitään, mutta hän päätti kuitenkin käydä katsastamassa tilaisuuden. - Sainkin sitten miellyttävän kuvan Kaupunkilähetyksen toiminnasta ja ajattelin,että voisin hyvinkin mennä mukaan ryhmänohjaajakoulutukseen. Saman tien Leena lupautui seuraavana syksynä alkaneeseen koulutukseen. Hänen ensimmäinen varsinainen vapaaehtoistehtävänsä Seniori-instituutissa oli elämäntarinaryhmän ohjaaminen vuoroviikoin erään toisen vapaaehtoisen kanssa. - Ryhmässä eri kerroilla käsitellyt aiheet olivat todella ihania, Leena muistelee. - Niitä olivat esimerkiksi onnellinen hetki elämässä, vaikea asia josta olen päässyt yli ja tavoitteet elämässäni tällä hetkellä. Leenan mukaan keskustelut olivat todella antoisia sekä ryhmän osanottajille että vetäjälle itselleen ja esimerkiksi onnellisia hetkiä löytyi runsaasti kaikkien osanottajien elämästä. - Koska ryhmät eivät olleet suuria, tun- nelma kokoontumisissa oli hyvin tiivis ja kaikki ryhmäläiset pääsivät turvallisessa ympäristössä purkamaan sisimpäänsä, Leena kertoo. Seuraavana vuonna Leenan ohjattavaksi tuli Kansanperinneryhmä, ja siitä lähtien hän on ollut tiiviisti joka vuosi ohjaamassa yhtä tai useampaa ikäihmisten ryhmää. Kuluvana syksynä Leena ohjaa Seniori-instituutin toiminnan päätyttyä Hervannan seurakunnan tiloissa kokoontuvaa keskustelupiiriä, jossa keskustelujen lomassa nautitaan kahvitarjoilusta nyyttikestiperiaatteella. - Todella innokkaita leipojia mahtuu siihen porukkaan, Leena kehuu ryhmäänsä. Talkootehtäviä Vähäsillassa Paitsi ryhmien ohjaamista, Leenan vapaaehtoistehtäviin Kaupunkilähetyksessä on kuulunut myös talkoilla tehtäviä kunnostustöitä Vähäsillan leirikeskuksessa. Kyseisistä Vähäsillan reissuista on tul- lut Saikkosen pariskunnan yhteinen harrastus, kun Leenan Raimo-puolisokin innostui lähtemään talkooporukkaan mukaan jäätyään pari vuotta sitten eläkkeelle metallimiehen hommistaan. - On oikein mukavaa vaihtelua arkeen käydä talkoohommissa siellä,Raimo vahvistaa. Hänestä onkin tullut yksi talkooporukan avainhenkilöistä siksi, että sirkkeleiden ja muiden koneiden käyttö on hänelle tuttua. Suurelta osin hänen päivänsä Vähäsillassa kuluvat aamusta iltaan saunapuiden sahaamisen ja pilkkomisen merkeissä.Toki innokas kalamies on päivien päätteeksi ehtinyt muutaman kerran haukiakin narraaman Vähäsillan komealta laiturilta käsin. Aina tuon tuostakin talkooporukka päättää työskennellä kaksikin päivää putkeen, jolloin suuri osa väestä yöpyy Vähäsillan tiloissa. Tiivistahtisen työpäivän päätteeksi talkooporukka rentoutuu rantasaunan leppeissä löylyissä. - Viihdymme mainiosti Kaupunkilähetyksen toiminnan parissa. Mukavaa touhua ja porukkaa. Ja yhteishenki on hyvä, Saikkosen hyväntuulinen pariskunta summaa. PUOLUSTAJA 7 Teksti ja kuva: Petri Vilkko Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksen ex-puheenjohtaja Jouko Sihvo: Puolustajaa tarvitaan vielä sadankin vuoden päästä Merkittävän päivätyön luottamushenkilönä Tampereen Kaupunkilähetyksen piirissä tehnyt emeritusprofessori Jouko Sihvo luovutti kuluneen kesän kynnyksellä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajuuden seuraajalleen Varpu Uotilalle. Viidentoista vuoden ajanjaksoa Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksessa Sihvo muistelee lämmöllä. J ouko Sihvon luottamusmiesuran alku juontaa juurensa Tampereen Tuomiokirkkoon vuonna 1997. Liekö sattumaa vai johdatusta, pian eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Jouko Sihvon viereen kirkon penkkiin sattui eräänä sunnuntaiaamuna Tampereen Kaupunkilähetyksen silloinen toiminnanjohtaja. - Virren veisuun lomassa hän sitten yhtäkkiä kysyi, lähtisinkö mukaan Tampereen Kaupunkilähetyksen hallitukseen, Sihvo kertoo. Sihvo sanoo, että tuolloin hän ei vielä tiennyt juuri mitään Tampereen Kaupunkilähetyksestä. - Tosin yleisellä tasolla kyllä tiesin sisälähetyksestä ja kaupunkilähetyksen toiminnasta tehdessäni diakonian alaan liittyvää väitöskirjatutkimustani, Sihvo toteaa. Kun hän keskusteli kotona Markettavaimonsa kanssa yhdistyksen hallitukseen menosta, myös vaimon suunnalta näytettiin asialle vihreää valoa. - Mene toki sinne, sieltähän voimme sitten myöhemmin hakea vanhainkotipaikkaakin, Sihvo muistelee hymyssä suin vaimonsa kannustavaa asennetta. - Niinpä vastasin myöntävästi. Olinhan vapaa mies ja eläkkeellä sitä joutaa istumaan kokouksissa. 8 PUOLUSTAJA Viisitoista vuotta kestänyt luottamustehtävä Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksessa säilyy myönteisenä ajanjaksona Jouko Sihvon muistoissa. "Laajentuminen hämmästyttävän voimakasta" Eläkepäivillä olo antoi työteliäälle, parikymmentä julkaisua työuransa aikana kirjoittaneelle tiedemiehelle ja teologian tohtorille mahdollisuuden työskennellä tiiviisti Tampereen Kaupunkilähetyksen 12-jäsenisessä hallituksessa moninaisten asioiden parissa. Hallituksen puheenjohtajana Sihvo ehti toimia kymmenen vuoden ajan, vuodesta 2002 kevääseen 2012. Nyt jälkeenpäin hän toteaa, että 2000-luvun Kaupunkilähetykselle on ollut leimallista yhdistyksen toiminnan hämmästyttävän voimakas laajentuminen. - Tampereen Kaupunkilähetyksen ammattitaitoisen ja yhteistyöhaluisen henkilöstön voimin kaikilla toiminnan sektoreilla on menty ilahduttavasti eteenpäin, Jouko Sihvo toteaa. Suurimpia hankkeita 2000-luvun alussa olivat Peurankalliokeskuksen laajentaminen ja siihen liittyvän rahoituksen järjestäminen. Peurankalliokeskuksen laajennuksen myötä eläkeläisasukkaiden määrä yhdistyksen piirissä olevissa kiinteistöissä nousi huomattavasti. - Se oli iso ponnistus, joka kuitenkin osoittautui hyväksi sijoitukseksi, Sihvo toteaa. - Peurankalliokeskuksen toiminta kokonaisuudessaan on erinomaista, ateriapalvelua myöten. Itsekin käyn siellä aina silloin tällöin ruokailemassa. Olen haastatellut siellä ruokailijoita ja jopa Kaukajärveltä asti käydään syömässä Peurankalliokeskuksessa. Siellä on hyvä ruoka ja hyvä henki. Seuraava mittava rakennusinvestointi on Koskikotikeskuksen laajennusprojekti, jonka suunnittelu käynnistyi vuonna 2005. "Kehitysvammaistyö valtakunnallisesti esikuvallista" Toinen merkittävä laajentuminen Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnassa tapahtui kehitysvammaistyön parissa. Tienraivaajana tuolla sektorilla toiminut Mirja Nyman saa Sihvolta erityistä tunnustusta. - Tampereen Kaupunkilähetyksen kehitysvammaistyö on jo eläkkeellä ole- van Mirja Nymanin johdolla ollut valtakunnallisesti esikuvallista. Laitoshoidon sijaan kehitysvammaisille on tarjottu mahdollisimman kodinomainen asuinympäristö autetun, ohjatun tai tuetun asumisen muodossa. Yksi kehitysvammaisten asuntokohteista,Hervannassa sijaitseva nuorille kehitysvammaisille suunnattu 14-paikkainen ryhmäkoti, on nimetty Joukontaloksi yhdistyksen hallituksen pitkäaikaisen puheenjohtajan mukaan. - Kehitysvammaiset on uudenlaisen ajattelun myötä onnistuttu yhteiskunnasta eristämisen sijaan liittämään mahdollisimman lähelle muun väestön elinpiiriä, Sihvo iloitsee. Ex-puheenjohtaja nostaa lisäksi yhdeksi arvokkaaksi aikaansaannokseksi Tampereen Kaupunkilähetyksessä myös muistisairaiden hoitoon tarkoitetun TunteVa®-menetelmän kehittämisen Yhdysvalloista peräisin olevan validaatiomenetelmän pohjalta. "Sanat ja teot kuuluvat yhteen" Hallitustyöskentelyn ja puheenjohtajana toimimisen Sihvo sanoo kokeneensa myönteisenä haasteena. - Yhteistyö hallituksen sisällä on hyvää ja hallituksen jäsenet edustavat monipuolista asiantuntemusta yhteiskunnan eri osa-alueilta. - Puheenjohtajana tehtävänäni oli sitten yrittää saada esiin kunkin parhaat eväät ja toimia näkemysten kokoajana ja yhteen sovittajana, Sihvo sanoo. Yksi tärkeä sidosryhmä ja yhteistyökumppani Tampereen Kaupunkilähetykselle on Tampereen seurakuntayhtymä, jolla myös on edustus yhdistyksen hallituksessa. Pitkään kirkkoherrana ja muutenkin seurakuntatyön parissa toiminut Sihvo toteaa, että seurakunnan diakoniatyö ja Kaupunkilähetyksen toiminta ovat hyvin lähellä toisiaan ja erityisesti toiminnassa tarvittavista vapaaehtoisista organisaatiot saattavat kilpailla keskenään. - Vääränlainen kilpailu noiden kahden kesken on kuitenkin hylättävä, Sihvo sanoo painokkaasti.. - Tampereella asuu niin paljon ihmisiä, että siitä määrästä kyllä riittää vapaaehtoisia molempien organisaatioiden tarpeisiin, eikä kummankaan tarvitse kalastella heitä toisen sumpuista, Sihvo muistuttaa. PUOLUSTAJA 9 Teksti: Anna Purola "Puolustajan tarve ei lopu koskaan" Sihvon mukaan inhimillisen puolustajan tarve ei lopu milloinkaan, se vain saa ajan saatossa uusia muotoja. - Uskon, että sadan vuoden rajapyykin jo saavuttanut Tampereen Kaupunkilähetys viettää aikanaan vielä 200-vuotisjuhliaankin. Hän sanoo, että ihmisten liikkuvuus lisääntyy entisestään, jolloin entistä useammin joudutaan lähtemään kauaksi pois juurilta. - Silloin tarve ihmisten toimimiselle toistensa tukena lisääntyy ja perheyhteisön ulkopuolisten turvaverkkojen merkitys korostuu. Sihvo arvostaa Kaupunkilähetyksen ihmisläheistä toimintatapaa ja vapaaehtoistoimintaa. Hänen oma vapaaehtoistehtävänsä yhdistyksen puitteissa ei päättynyt 15 vuotta kestäneen hallitustyöskentelyn loppumiseen. Koskikotikeskuksessa on kokoontunut keskusteleva raamattupiiri, johon häntä pyydettiin mukaan. Nyt hän vetää vapaaehtoisena tuota jokaviikkoista raamattupiiriä. Näin Koskikotikeskuksessa tekojen ohella on myös sanan harjoitusta. - On mukava keskustella tuon aktiivisen porukan kanssa elämän perimmäisistä kysymyksistä. - Ja niin kauan kuin minulla terveyttä piisaa, haluan säilyttää jonkinlaisen yhteyden Kaupunkilähetykseen,sanoo Sihvo, jonka eläkkeellä oleva vaimokin saa sisältöä elämäänsä vapaaehtoistyöstä Puolustajissa. Luovutetun Karjalan alueelta kotoisin olevan rovastin aktiivisille eläkepäiville antaa mielenkiintoista sisältöä myös käynnissä oleva Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon 400-vuotismatrikkelin toimitustyö. 10 PUOLUSTAJA Aamukorva – yksinäisten kuuntelijana jo 25 vuotta Aamuyöllä, vuoden jokaisena päivänä vähän ennen kello viittä, Aamukorvan vapaaehtoinen kuuntelija saapuu päivystyspaikkaan. Yksi herää kahvin voimalla, toinen virkistävällä suihkulla ja joku vain sattuu olemaan aamuvirkku. Tapoja lienee niin monta kuin päivystäjiäkin, noin neljäkymmentä. Kuukauden jokaisena aamuna Aamukorvan puhelimeen vastaa eri ihminen. Mutta ainakin yksi asia heitä kaikkia yhdistää: he ovat hyviä kuuntelijoita. uskomattoman paljon, kuvailee yksi päivystäjistä vapaaehtoistehtäväänsä. - Koska olen hyvä kuuntelija, muiden murheiden keventäminen saa hyvän mielen myös minulle. - Parasta päivystyksessä on lohdun tuominen yksinäisyyteen, ja kiitos kun vielä lausutaan, tuntuu että on löytänyt oikeat sanat”, sanoo toinen. T ampereen Kaupunkilähetys ry:n alun perin ikäihmisille suunnattu kuunteleva puhelin Aamukorva on päivystänyt yksinäisiä varten aamuisin jo 25 vuoden ajan. Hanke käynnistyi vuonna 1986 aluksi Suomen Mielenterveysseuran kokeiluna. Kaupunkilähetyksen vakituista toimintaa Aamukorva on ollut vuoden 1987 marraskuun alusta lähtien. Nykyisin Aamukorvaan soittavat ikäihmisten lisäksi myös työikäiset yksinäiset ihmiset. Monet soittajista kärsivät yksinäisyyden lisäksi fyysisestä sairaudesta, köyhyydestä tai masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Aamukorva monelle ainoa keskustelukumppani Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet sekä huolet tuntuvat kasaantuvan yön tunteina kun keskustelukumppaneita ei ole. Monilla keskustelukumppaneita ei ole sen enempää Vastaajien jaksamista tuetaan Kuva: Kuvatoimisto Vastavalo Hänen mukaansa seurakunnan sananjulistus- ja opetustyö sekä Kaupunkilähetyksen toteuttama palvelutoiminta yhdessä toteuttavat kirkon tehtävää kaupunkilaisten parhaaksi. Yhdistyksen lanseeraamasta Puolustaja-brändistä Sihvo sanoo olevansa mielissään. Hän viittaa Puolustaja-termin raamatulliseen taustaan. Johanneksen evankeliumissa Jeesus jäähyväispuheessaan lupaa omilleen Puolustajan, Pyhän Hengen. ”Teille on hyödyksi, että minä menen pois. Ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.” Puhelu Aamukorvaan on osalle soittajista päivän ainoa kontakti toiseen ihmiseen. päivälläkään. Osa soittaa Aamukorvaan jopa päivittäin, vain jotta joku toivottaisi hyvää huomenta. Aamukorvasta löytyy huomenentoivottaja, kuuntelija, ymmärtäjä ja tukija. Päivystäjänä istuu vertainen, lähimmäi- nen, vapaaehtoinen ihminen, joka kuuntelee toista ihmistä.Soittajan ja päivystäjän välillä on ehdoton luottamus ja vaitiolovelvollisuus, eikä päivystäjä koskaan esiinny omalla nimellään. Puhelimeen vastaa Aamukorva, ja myös soittaja saa kertoa murheensa nimettömänä. - Päivystäminen on rikastuttavaa. Voi kohdata hetken ajan tuntemattoman ihmisen ja hänen maailmansa. Siitä oppii Päivystäminen on vapaaehtoisille ajoittain rankkaa. On haasteellista ottaa jatkuvasti vastaan toisten ihmisten pahaa oloa tai itsetuhoisia ajatuksia. Ennen vastuun ottamista päivystäjät saavat tehtäväänsä koulutuksen. Jaksamisen tueksi järjestetään kuukausittain työnohjausta, täydennyskoulutusta ja purkupalavereja. - Aamukorva on sopiva vapaaehtoistehtävä eläkeläisille. Jaksan hyvin, koska meistä pidetään niin hyvää huolta. Koulutukset ja työnohjaukset sekä tosi mukava oma tiimi auttavat. Raskainta on jos puhelu päättyy soittajan surun kyyneliin, kertoo kokemuksiaan eräs päivystäjä. Vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista toimintaa, ja sitä tehdään sydämellä. Keinot oman riittämättömyyden tunteen hallintaan ovat monet. On tärkeää, että vapaaehtoinen tunnistaa omat ”haavansa”, heikot kohtansa, joihin osuvat aihealueet satuttavat helpommin kuin toiset. Aamukorvat kertovat saavansa voimia mm. auttamisen ilosta, metsäkävelyistä ja tehtävän mielekkyydestä. Moni kokee palkitsevana sen, että saa käyttää kuuntelemisen lahjaansa, ja myös huumori auttaa jaksamaan. Osa päivystäjistä onkin ollut toiminnassa mukana kaikki 25 vuotta. Tässä erään pitkäaikaisen päivystäjän kuvaus vapaaehtoistehtävästään: ”Siitä kauan on aikaa niin, kun Aamukorvaan asteltiin. On kuunneltu suruja, iloja myötä – on mukavaa tehdä antoisaa työtä. Siitä voimaa saan, ja toivon mukaan muillekin jaan.” Aamukorva päivystää vuoden jokaisena päivänä klo 5-9 numerossa (03) 213 3533. Jos olet kiinnostunut päivystystoiminnasta, ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna Purolaan, puh. 040-7599 399. PUOLUSTAJA 11 Teksti: Emmi Vilkko • Kuva: Petri Vilkko Tuula Kallio iloitsee Facebookista Tietokone tarjoaa ajanvietettä ja helpotusta arkeen Tuula Kallio, 75, teki edesmenneen miehensä kanssa vuosia sitten sopimuksen, etteivät he koskaan hankkisi tietokonetta. Nyt virkeästä eläkeläisestä on tullut tietokoneen aktiivikäyttäjä, joka herättyään ennen muita aamutoimia tarkistaa ensimmäiseksi sähköpostin ja Facebookin. Tietokoneen avulla Tuula Kalliolla on mahdollisuus pitää aktiivisesti yhteyttä kolmeen tyttäreensä ja lastenlapsiinsa. T uula Kallio sanoo olevansa kiitollisuudenvelassa Tampereen Kaupunkilähetykselle, joka viitisen vuotta sitten järjesti hänelle tietokoneen käytön opetusta. – Ilman Kaupunkilähetystä en varmasti olisi koskaan hankkinut tietokonetta, Multisillassa asuva nainen arvelee. Aikaisemmin hän vältteli parhaansa 12 PUOLUSTAJA mukaan kaikenlaisia teknisiä laitteita ja suorastaan pelkäsi niitä. – Aluksi ajattelin, että ei tästä mitään tule, ei vanha ihminen tällaista voi oppia. Opettaja oli kuitenkin niin kannustava ja osasi selittää asiat niin mielenkiintoisesti, että rupesin miettimään, olisiko minusta sittenkin oppimaan. Pikku hiljaa hän kuitenkin sisäisti käytön perusasiat ja lopulta hän hankki ko- tiinsa oman läppärin, josta tulikin nopeasti kiinteä osa naisen arkea. Facebook ylläpitää sosiaalisia suhteita Aluksi Tuula Kallio keskittyi lähinnä sähköpostin käyttämiseen. Muutama vuosi sitten Kallio kuuli Facebookista, sosiaa- lisen median sivustosta, josta oli tullut suosittu hänen tuntemiensa netinkäyttäjien keskuudessa. Ei mennyt aikaakaan, kun Facebookin kiehtova maailma oli tempaissut hänetkin mukaansa. Nykyään Tuula Kallio sanoo olevansa niin koukussa, ettei iltaisin malta mennä nukkumaan, vaan saattaa valvoa koneella jopa kahteen asti yöllä. – Facebookia lukuun ottamatta minulla ei koskaan ole ollut mitään paheita, Tuula Kallio naurahtaa. Kyse taitaa onneksi olla varsin harmittomasta paheesta.Aktiivinen sosiaalisen median käyttäminen päinvastoin pitää mielen virkeänä ja masennuksen loitolla. Facebook voi tarjota yksinäisille vaihtoehdon seiniin tuijottelulle ja kellon tikityksen kuuntelemiselle. Tuula Kallio iloitsee siitä,että Facebook on tuonut hänen elämäänsä positiivista sisältöä. Sieltä hän näkee ystäviensä päivittäiset kuulumiset, heidän julkaisemansa kuvat ja linkittämänsä musiikkikappaleet. Kolmen tyttären äiti itsekin kirjoittaa säännöllisesti ystäviensä luettavaksi ja kommentoitavaksi päivityksiä,joissa hän kertoilee arjen iloista ja onnistumisista, kuten vaikkapa tehdyistä kävelylenkeistä. Facebookin välityksellä Tuula Kallio voi kätevästi pitää yhteyttä läheisiinsä, esimerkiksi Sveitsissä asuvaan lapsenlapseensa. Facebook mahdollistaa kuulumisten vaihdon myös toisella puolella maapalloa,Brasiliassa ja Australiassa asuvien tuttavien kanssa. Kallio sanoo myös solmineensa uuden läheisen ystävyyssuhteen Facebookin avulla. – Peurankalliokeskuksen Perjantaipysäkillä tapaan ikäisiäni ihmisiä, jotka valittelevat yksinäisyyttään. Olen heillekin suositellut lämpimästi tietokoneen hankkimista. - Aika kuluu siinä niin ihanasti, eikä pääse masentumaan, kun seurailee Facebookissa tuttavien kuulumisia. Nettiostoksia ja verkkovaikuttamista Mukavan ajanvietteen lisäksi tietokone on Tuula Kallion mukaan myös monella tapaa hyödyllinen. Hänellä on sairauden vuoksi liikkumisvaikeuksia, mutta internetin ja sähköpostin avulla monen asian saa hoidettua helposti kotoa käsin. Lisäksi hän hyödyntää internetiä mm. uusien vaatteiden sekä tavaroiden hankinnassa. Kun Kallio teetti uuteen asuntoonsa keittiöremonttia, hän selaili eri yritysten nettisivuja ja pyysi sähköpostitse tarjouksia kodinkoneista ja asennuksista. Tarjoukset hän tallensi tietokoneensa muistiin, josta sovitut hinnat oli mahdollista helposti tarkistaa ennen laskujen maksamista. – Luen myös mielelläni uutiset internetistä. Paperisten sanomalehtien pienestä printistä on vaikea saada selvää, mutta tietokoneen ruudulla tekstit saa isommiksi. Tuula Kallio on myös ottanut osaa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kirjoittamalla sähköpostiviestejä eduskuntaan ja ministeriöihin.Viesteissään hän on vedonnut poliitikkoihin, jotta nämä ottaisivat päätöksissään huomioon enemmän vanhusten ja sairaiden asioita. Lisäksi hän kertoo hankkineensa ystävilleen internetin kautta Sote-takseja ja kauppapalveluita. Hän on iloinen siitä, että on liikuntakykynsä rajoituksista huolimatta päässyt ainakin tällä tavoin tuomaan ystävilleen apua arjessa. Uusi Tunteva® -opaskirja muistisairasta hoitaville Eroon turhista ennakkoluuloista Tuula Kallio on huomannut, että monet hänen omista ikätovereistaan suhtautuvat yhä epäluuloisesti kaikkeen tietotekniikkaan liittyvään.Esimerkiksi hänen nuorempi sisarensa ei tunne tietokoneita, eikä ymmärrä, miksi isosisko viettää niin paljon aikaa virtuaalimaailmassa. Tuula Kallio sanoo itsekin olleensa aikaisemmin skeptinen tietotekniikan suhteen eikä olisi ikinä arvannut, että hänestä vielä jonakin päivänä kehkeytyisi aktiivinen tietokoneen käyttäjä. – Vielä 15 vuotta sitten vannoin mieheni kanssa, ettemme ikimaailmassa ostaisi tietokonetta. Kallio haluaa viestittää ikätovereilleen, että tietokoneita koskevat pelot ja ennakkoluulot ovat turhia. Tietokone tuo mukanaan niin paljon mahdollisuuksia, että niitä ei kannata jättää hyödyntämättä. Hänelle itselleen tietotekniikan tarjoamat hyödyt ja ajanviete ovat nykyään korvaamaton osa elämää. – Monesta asiasta luopuisin tänä päivänä, mutta en tietokoneestani, mieleltään ikinuori eläkeläinen summaa. Kirjaa voi tilata Tampereen Kaupunkilähetyksestä puh. 040 561 9470 tai [email protected] Kirjan hinta on 29 € + postitus- ja toimituskulut 5 €. PUOLUSTAJA 13 Teksti ja kuvat: Minna Lynch Kuntoneuvolasta alkusysäys terveempään elämäntapaan Tuttavan kautta Tarja sai kuulla Peurankalliokeskuksen Kuntoneuvolasta, jonne hänet alusta lähtien toivotettiin lämpimästi tervetulleeksi. - Kuntoneuvolan hyväntuuliset ja kannustavat ohjaajat motivoivat minut säännöllisen liikunnan pariin, ja niinpä vaivani alkoivat pikku hiljaa selvästi parantua. Tampereeen Kaupunkilähetyksen Peurankalliokeskuksessa neljän vuoden ajan toiminut Kuntoneuvola on tamperelaisille eläkeläisille tarkoitettu terveysliikunnan palvelumuoto, jonka toteutuksesta vastaa Amurin Apu. K untoneuvolan tavoitteena on motivoida osallistujat liikunnan ja terveysluentojen avulla terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen edistämiseen. Kuntoneuvolan lukujärjestys kostuu kokoontumisten alussa ja lopussa tehtävistä terveys- ja toimintakykytesteistä,ohjatusta kuntosaliharjoittelusta sekä ravitsemusneuvonnasta. Vuodenvaihteen jälkeen Kuntoneuvolan toiminta laajentuu kattamaan myös henkisen hyvinvoinnin kysymyksiä. Kuntoneuvolaryhmiä järjestetään kaksi syyskaudella ja toiset kaksi kevätkaudella. Kunkin jakson kesto on kolme kuukautta ja ryhmissä on kerrallaan mukana kahdeksan kuntoilijaa. Ryhmän tapaamisia on tavallisesti kerran viikossa. Lisäksi Peurankalliokeskuksen kuntosali on koko Kuntoneuvolajakson ajan päi- Lähihoitaja Johanna Sarvala rytmittää kuntopiiriharjoittelua minuutin jaksoihin. vittäin ryhmäläisten käytettävissä itsenäistä kuntoharjoittelua varten. Vuonna 2008 käynnistyneen kuntoneuvolatoiminnan ohjaajina Peurankalliokeskuksessa ovat alusta asti toimineet Amurin Avun työntekijät lähihoitaja Johanna Sarvala ja kuntohoitaja Anne Sipolainen. Nyt käynnissä oleva ryhmä on järjestyksessään jo 20:s. Ohjaajat kertovat,että useimmilla ryhmiin osallistujilla kunnon kohenemista on selkeästi havaittavissa jo kolmen kuukauden harjoittelujakson jälkeen. Lisäksi monet päättävät jatkaa liikuntaharrastustaan esimerkiksi kuntosalikurssin tai jonkun muun liikuntamuodon parissa. - Yli 80 % Kuntoneuvolan asiakkaista jatkaa ainakin jollakin tapaan Peurakalliokeskuksen palvelujen parissa, ohjaajat kertovat. Liikuntapalvelujen lisäksi Peurankalliokeskuksessa on mahdollista käyttää hyväksi talon laadukkaita ruokapalveluja sekä osallistua erilaisiin retkiin. - Tätä kautta saamme runsaasti myös vapaaehtoisia Kaupunkilähetyksen toiminnan pariin, ohjaajat iloitsevat. Leikkaukselta välttynyt Tarja Jarkko: ”Kuntoneuvolassa käynnit muuttivat elämänlaatuni täysin” Kuntohoitaja Anne Sipolainen (oik.) pitää tärkeänä, että tehokaskaan treenaaminen ei saa olla liian ryppyotsaista. 14 PUOLUSTAJA Tampereen kaupungin palveluksesta eläkkeelle siirtynyt Tarja Jarkko oli pitkään jatkuneiden polvivaivojensa vuoksi joutumassa operoitavaksi leikkauspöydälle. Polvessa tuntuvien kipujen lisäksi jo pelkkä kävely tuotti hänelle suuria ongelmia selän ja lonkan vääristyneen asennon johdosta. Viimeisenä oljenkortena ennen leikkauspöydälle joutumista lääkäri ehdotti hoidoksi fysioterapiassa ja kuntosalilla käyntiä. Mirkunkodissa Mummojen ja Pappojen lenkki Mummojen ja Pappojen lenkki pidettiin Mirkunkodin pihapiirissä heinäkuussa. Mirkunkoti on Tampereen Kaupunkilähetyksen ylläpitämä iäkkäiden kehitysvammaisten koti. Idea tapahtumaan lähti asukkaiden ja ohjaajien yhteisestä ideoinnista. Aluksi oli ajatuksena pitää perinteiset olympialaiset, mutta tapahtuma päätettiin päivittää ajan hengen mukaiseksi "lenkkitapahtumaksi." Tapahtumaan osallistuivat kaikki talon 11 asukasta. Ohjaajat toimivat taustatukena ja lisäksi vapaaehtoisena avustajana oli mukana Melissa. Juliste Mirkunkodin pihalla kutsui Mummot ja Papat kisaamaan. Todellisuudessa kukaan ei lenkkeillyt, vaan liikunnallinen päivä koostui rollaattoriradasta, tarrapallon- ja renkaanheitosta sekä turbokeihäskisasta. Osallistujilla sekä osalla ohjaajista oli yhtenäiset t-paidat,jotka olivat varta vasten teetetty tapahtumaan. Kaikki osallistujat ansaitsivat palkinnoksi kultamitalin. Tarja Jarkko iloitsee siitä, että asiantuntevan kuntosaliharjoittelun avulla hän on päässyt eroon polvivaivoistaan. Kuntoneuvolassa käynnin ohella Tarja innostui vielä täydentämään treenaustaan vesijumpan ja hydrobicin parissa. Peurankalliokeskuksessa hän päätti jatkaa säännöllistä harjoitteluaan Kuntoneuvolan päätyttyä kuntosalikurssilla. Ryhmä kokoontuu hikoilemaan tuttujen ohjaajien opastamana kerran viikossa. Lisäksi Tarjan uuteen liikunnalliseen elämäntapaan sisältyy runsaasti myös lenkkeilyä koiran kanssa Kaupin kumpuilevissa metsissä, mikä harrastus oli hänelle liikkumisongelmien johdosta lähtötilanteessa täysin mahdotonta. - Tällä hetkellä minulla ei ole mitään oireita, jotka estäisivät liikkumista eikä minun sen koommin ole ollut asiaa lääkäriin, säännöllistä liikuntaharrastustaan edelleen jatkava Tarja iloitsee. Omien sanojensa mukaan hänen elämänlaatunsa on liikunnan myötä muuttunut täysin. - Ja se on pelkästään näiden Peurankalliokeskuksen kannustavien ohjaajien ansiota. Ilman heitä tällaista ei olisi tapahtunut. Miten he voivatkin olla niin hyviä! - Aina kun heitä näkee, tulen hyvälle tuulelle. Ja hyvällä mielellä saan aina lähteä treeneistä kotiin, Peurankalliokeskuksen Kuntoneuvolaa myös muille suositteleva Tarja toteaa. Kaikki 11 reipasta mirkunkotilaista yhteispotretissa upeine kisapaitoineen. Asiaan kuuluva kisajuliste valmistui hyvällä yhteistyöllä. Kisalajeista käynnissä renkaanheitto. PUOLUSTAJA 15 Iso kiitos Onnenpäivä-lahjoittajille! Tampereen Kaupunkilähetyksen 90 vuotta sitten käynnistynyt kesäleiriperinne Vähäsillan leirikeskuksessa Teiskossa jatkui aurinkoisissa tunnelmissa myös kesällä 2012. Kaupunkilähetyksen Onnenpäivä-keräykseen tehdyt kerta- ja kuukausilahjoitukset mahdollistivat taas unohtumattoman kesäleiripäivän kahdeksallekymmenelle ikäihmiselle. Heistä monelle pääsy kauniin luonnon keskelle Vähäsillan rantamaisemiin yhteislaulutuokioineen, ruokailuineen ja yhdessäolon hetkineen oli yksi kesän riemullisimmista kohokohdista. Tampereen Kaupunkilähetys ry kiittää kaikkia lahjoittajia arvokkaasta tuesta Onnenpäivien mahdollistajana. Kaunis kiitos myös vapaaehtoisille,jotka lahjoittivat aikaansa leiriläisten hyväksi! Ry h dy k e r ta - ta i k u u k a u s i l a h j o i t ta j a k s i ! Varainhankinta mahdollistaa pienten ja suurten Onnenpäivien järjestämisen apua tarvitseville ja yksinäisille ihmisille. Myös Sinä voit tukea toimintaamme. Voit alkaa kuukausilahjoittajaksi, jolloin valitsemasi summa veloitetaan tililtäsi sovittuna eräpäivänä suoraveloitukseSaajan tilinumero Mottagarens kontonummer TSOP 573008-2437842 Nordea 114630-1113940 Sampo 833007-10245717 na. Suoraveloitussopimuksen voit tehdä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Järjestötyön keskuksessa (Aleksanterinkatu 31 A 1, 33100 Tampere). Voit myös tilata suoraveloitusvaltakirjan, p. (03) 3454 3155 tai tulostaa sen netistä www.puolustaja.fi IBAN TILISIIRTO GIRERING Saaja Mottagare Tililtä nro Från konto nr Hanki hyvä mieli lahjoittamalla! BIC FI35 5730 0820 4378 42 FI39 1146 3001 1139 40 FI29 8330 0710 2457 17 OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH Haluan lahjoittaa Onnenpäivä-keräykseen ☐ 100 euroa ☐ 50 euroa ☐ muun summan _______ Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift Vaihtoehtoisesti voit tehdä kertalahjoituksen oheisella tilisiirrolla. Halutessasi voit ohjata Onnenpäivä-toiminnan tukemiseen myös merkkipäiväsi huomionosoitukset. Kiitos lahjoituksestasi! Viitenro Ref.nr Eräpäivä Förf.dag Keräyslupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ajalla 12.1.2012 – 31.12.2013. Lupanumero: 2020/2011/3229 Euro Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagarens endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. PANKKI BANKEN