Puolustaja-lehti 1 / 2011 - Tampereen Kaupunkilähetys ry
Puolustaja_111_eka.pmd 1 11.4.2011, 9:59 PÄÄKIRJOITUKSET Mikä saa meidät tekemään vapaaehtoistyötä? M eille on tärkeää, että voimme pitää itseämme kunnon ihmisinä, jopa kunnon kristittyinä. Siksi pyrimme noudattamaan kulttuurissamme vaikuttavia kristillisiä ihanteita. Raamatussa on monta hyvää neuvoa, miten ihmisen tulisi elää toisten ihmisten kanssa ja suhtautua lähimmäisiinsä. Yksi keskeinen yleisinhimillinen ohje on niin sanottu kultainen sääntö. Se löytyy Uuden testamentin Vuorisaarnasta Matt. 7:12: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Sama kehotus sisältyy tavallaan jo Vanhan testamentin lakiin 3. Moos. 19:18: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesuksen kuvaus viimeisestä tuomiosta Matt. 25:31-46 on varmaan myös vaikuttanut siihen, että kristityt ihmiset ovat olleet valmiit jakamaan lähimmäistensä hätää. Viimeisen tuomion kuvauksessa Jeesus sanoo: ”Kaiken minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Kristitty palvelee Herraansa köyhissä, sairaissa, nälkäisissä, janoisissa, alastomissa, vangeissa ja muissa huono-osaisissa eikä vain palvoessaan, rukoillessaan ja ylistäessään häntä. Ihminen on luonnostaan itsekäs. Oma suu on aina lähinnä, mutta meidän kulttuurissamme uskon ihmiset ja Raamatun opetukset ovat saaneet aikaan yhteisvastuullisuutta ja lähimmäisen rakkautta. Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminta on yksi osoitus tästä. Hyväosaiset ihmiset erityisesti naiset ovat antaneet aikaansa, voimiaan ja varojaan kaupunkilähetystyöhön. Kaikki se on tapahtunut täysin vapaaehtoisesti. Näin tapahtuu edelleen. Nytkin jopa pari sataa vapaaehtoista puolustajaa jakaa aikaansa ja osaamistaan lähimmäistensä kanssa. Lukemattomat ihmiset omissa lähipiireissään osallistuvat Raamatun opetuksia ja esimerkkejä seuraten hyvän tekemiseen. Se ei ole vain antamista, vaan myös saamista. Hyvän tekeminen on palkitsevaa. On vaikea keksiä tekemistä, joka tuottaisi aidompaa ja syvempää tyydytystä kuin sen kokeminen, että on voinut olla toiselle ihmiselle avuksi ja iloksi. Sellaisen kokemuksen voimalla Aamukorvan päivystäjä jaksaa nousta aamulla jo neljältä ja lähteä kuuntelemaan puhelimessa yötään valvovan ongelmia ja murheita. Joku toinen käy uskollises- ti tapaamassa ja ulkoiluttamassa vanhaa tai liikuntarajoitteista lähimmäistään. Joku kolmas jakaa voimiaan ikätoveriensa kanssa vetämässään ryhmässä. Myös ammattina hoito-, hoiva- ja muu auttamistyö on palkitsevaa. Yhdessä työtä tehden on ihmisen puolustaminen jatkunut Kaupunkilähetyksessä vuodesta 1881 lähtien. Kiitos siitä kaikille vapaaehtoisille puolustajille ja niille puolustajille, jotka ovat valinneet auttamistyön kutsumuksekseen. Jouko Sihvo Kirjoittaja on teologian tohtori ja Tampereen Kaupunkilähetyksen hallituksen puheenjohtaja Kiitos lahjoittajille! Yksinäisten ikäihmisten joulujuhla järjestettiin viime jouluaattona toisen kerran. Tavoitteena oli tarjota joulun tunnelmaa niille, joiden joulu olisi muutoin yksinäinen. Ohjelmassa oli jouluruokaa, yhteislaulua, kontrabasisti Eila Saikkosen soittamaa joulumusiikkia, vanhojen nukkien jouluseimen tarina ja jouluevankeliumi. Myös joulupukki löysi paikalle. Kaikki 56 vierasta saivat joulumielen mukaansa kotimatkalle. Juhlan tekivät mahdolliseksi Onnenpäivä-keräykseen Hyvä kiertämään -joulukampanjaan osallistuneet yksityiset ja yrityslahjoittajat sekä juhlassa apuna olleet vapaaehtoiset. Kiitos kaikille tukijoille joulumielen tuomisesta. 2 PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 2 11.4.2011, 9:59 Ole osallisena! V uotta 2011 vietetään Euroopassa vapaaehtoistoiminnan vuotena. Tampereen Kaupunkilähetys ry tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tehdä hyvää toiselle ihmiselle. Samalla kun teet hyvää toiselle, teet hyvää myös itsellesi. Vapaaehtoistoiminta on Kaupunkilähetyksen perinteistä työtä, sillä siten kaikki on saanut alkunsa 1880-luvulla täällä Tampereellakin. Ihmiset näkivät toisten ihmisen avun tarpeen ja halusivat auttaa. Ensimmäinen työntekijä palkattiin vasta 1884, mutta toiminta oli kuitenkin käynnistynyt jo 1881. Auttamisen mahdollisuuksia on edelleen monia, voit antaa aikaasi kertata- Vapaaehtoistoimintamme keskeisenä ajatuksena on lievittää yksinäisyyttä ja edistää osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kaupunkilähetyksen toiminnassa mukana olevat lähes kaksisataa vapaaehtoista mahdollistavat monille yksinäisille yhteyden toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistoimintaa järjestetään sekä ikäihmisten että kehitysvammaistenkin palveluiden tueksi. Lisäksi Järjestötyön keskuksen projekteissa toimii kymmeniä vapaaehtoisia. Kimpassa-perhetoiminnassa vapaaehtoiset toimivat lastenhoitoapuna, ryhmänvetoapuna ja tukihenkilöinä. Seniori-instituutti -projektin tarkoituk- pahtumaan tai voit myös sitoutua pidemmäksi aikaa. Vapaaehtoistoiminta on tämän ajan yhteisöllisyyttä. Moni meistä on muuttanut työn tai opiskelujen tähden vieraalle paikkakunnalle, ja siksi sukulaiset ja ystävät asuvat kaukana. Jotkut ovat kokonaan muukalaisina vieraassa maassa. Vapaaehtoistoiminnan kautta voi kuitenkin löytää itselle yhteisön, jossa saa tuntea olevansa tarpeellinen. Jokaiselle meistä on tärkeää saada tuntea, että juuri minua tarvitaan. Miksi et siis tulisi mukanaan vapaaehtoistoimintaan ja olisi osallisena yhteisössä? sena on rakentaa ikäihmisten yhteisöja ryhmätoimintaa sekä auttaa ikääntyviä löytämään yhteys toisiinsa. Yhtenä toiminta-ajatuksena on mahdollistaa vapaaehtoisille osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja vaikuttamiseen. Seniori-instituutin noin 50 vapaaehtoista toimivat ryhmän ohjaajina, toiminnan suunnittelussa ja yksittäisissä esiintymis- ja avustustehtävissä. Aamuöisin yksinäisten kanssa valvova kuunteleva puhelin Aamukorva valjastaa toimintaansa yli 40 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset päivystäjät tarjoavat soittajille keskusteluyhteyden lähimmäisen kanssa vuoden jokaisena aamuna klo 5–9. PUOLUSTAJA Tampereen Kaupunkilähetys ry:n sidosryhmälehti Julkaisija: Tampereen Kaupunkilähetys ry Aleksanterinkatu 23 D, 33100 Tampere Painosmäärä: 2 500 kpl Kannen kuvassa Rongankodin uusi vapaaehtoinen Jama Jama. Kuvaaja: Petri Vilkko. Päätoimittaja: Maritta Grönroos (03) 3454 3110, 040 511 4650 [email protected] Toimitussihteerit: Taru Kaera (03) 3454 3157 Sirpa Aronen (03) 3454 3112 Hanna Åby (03) 3454 3156 Maritta Grönroos Kirjoittaja on Tampereen Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja Kehitysvammaiset asiakkaamme saavat vapaaehtoisista kavereita vapaaajan viettoon ja ystäviä arkeen. Yksinäisille ikäihmisille vapaaehtoinen asiointi-, ulkoilu- ja juttukaveri on usein korvaamaton ilo. Elämän loppupuolella vanhukselle turvaa tuo vapaaehtoinen, joka jaksaa lukea ääneen ja valvoa vuoteen reunalla. Monipuolisessa toiminnassamme ahertaa siis mukana monipuolinen vapaaehtoisten joukko. Ja mukaan mahtuu vielä lisää! Lisätiedot vapaaehtoistoiminnastamme: Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anna Purola, puh. 040 759 9399. Lue lisää www.puolustaja.fi Ulkoasu ja taitto: Liisa Hertell / Idea-Tampere Petri Vilkko Oy Tuottaja ja toimitus: Idea-Tampere Petri Vilkko Oy, (03) 222 3322 Painopaikka: Hämeen Offset-Tiimi Oy, Tampere PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 3 11.4.2011, 9:59 3 Jama Jaman ja Helena Soljamon (oik.) kanssa yhteiskuvaan halusivat myös iloiset rongankotilaiset Arja Juurakko (vas.) ja Eija Rantanen. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Tv:stä tuttu Jama Jama ryhtyi Rongankodin vapaaehtoiseksi Turtolan Citymarketin kassalla positiivisuudellaan sydämet valloittanut Jama Jama, 25, on Kaupunkilähetyksen uusi vapaaehtoinen. Menestyksellisten tv-esiintymistensä ansiosta hänestä on tullut koko kansan suosikki. V iisitoistalapsiseen perheeseen syntynyt Jama Jama muutti perheensä mukana Espooseen ollessaan 8-vuotias. Sosiaalisuus ja toimiminen muiden ihmisten parissa oli hänelle tuttua jo lapsuuden kodista lähtien. – Perheeseeni kuului äidin ja isän lisäksi yhdeksän poikaa ja kuusi tytärtä, Jama Jama sanoo. Koko perheemme ajattelee asioita positiiviseen sävyyn. – Oman ulospäin suuntautuneisuudenkin olen saanut kodin perintönä, Vuoden tamperelainen -äänestyksessä hienosti hopeasijalle äänestetty nuorukainen sanoo. 4 Jo kouluikäisenä Jama Jaman hyväntuulisuus herätti ympäristössä huomiota, ja koulun päättäjäisjuhlasta hänellä olikin kotiin viemisenä arvostettu hymypoikapatsas. Facebookissa miehen ystävärinkiin on kirjautunut jo yli kolmetuhatta fanittajaa. Alakouluikäisenä sopeutumista suomalaiseen elämänmenoon helpotti FC Hongan riveissä alkanut jalkapalloharrastus, vaikka yhteistä kieltä pelitovereiden kanssa ei vähään aikaan ollutkaan. Samojen junnujen kanssa hän pelasi jalkapalloa 15-vuotiaaksi asti. Lupaavan jalkapallouransa hän joutui kuitenkin lopettamaan parikymppisenä useiden loukkaantumisten myötä. Leikkauspöydälle erilaisten vammojen vuoksi hän joutui peräti kuusi kertaa. – Asiantuntevat ja kannustavat valmentajat olivat minulle nuoruusvuosina erittäin tärkeitä henkilöitä. Heiltä sain paljon evästyksiä myös kenttien ulkopuoliseen elämään, Jama Jama kiittelee Synnyinmaassaan Somaliassa tai yleensä Afrikassa hän ei Suomeen tulon jälkeen ole käynyt. Tampereelle nuori mies muutti töiden perässä nelisen vuotta sitten. 50 työhakemusta – yksi tärppäsi – Ylioppilaaksi tuloni jälkeen lähettelin työhakemuksia pitkin Suomea viiteenkymmeneen eri paikkaan, Jama Jama sanoo. – Mutta vain yhdestä paikasta sain vastauksen, ja siinä minut pyydettiin tulemaan työpaikkahaastatteluun. Kutsujana oli Turtolan Citymarket Tampereella, mies kertaa työuransa alkuhetkeä. Kaikki ei kuitenkaan tuon työpaikkahaastattelun osalta mennyt aivan suunnitellulla tavalla putkeen. Espoosta asti reissannut työnhakija kertoi eksyneensä Tampereella ja sen johdosta myöhästyneensä sovitusta haastatteluajasta. Vaikka itse työpaikkahaastattelu oli sujunutkin varsin mukavissa merkeissä, Jama Jama alkoi aavistella pahinta, kun kaivattua yhteydenottoa Tampereelta ei seuraavien päivien jälkeen alkanutkaan kuulua. – Lopulta tartuin jännittyneenä itse puhelimeen ja soittelin työhönottajalle kysyäkseni, kuinka minulle oli työhaastattelussa käynyt. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 4 11.4.2011, 9:59 – Helpotus oli suuri, kun työhönottaja ilmoitti, että ilman muuta olen tervetullut aloittamaan välittömästi työt marketin kassalla. Jostakin syystä he olivat vain unohtaneet ilmoittaa asiasta minulle. Niinpä sitten minusta tuli muutaman päivän kuluttua tamperelainen. – Olen yhä edelleen todella kiitollinen työnantajalleni luottamuksesta, Jama Jama sanoo. – Päätin, että en kevyin perustein lähde työpaikastani, vaikka työnantajien yhteydenottoja tv:n Ajankohtaisen Kakkosen työhyvinvointi-illassa esiintymiseni jälkeen minulle tuli runsaasti. Mutta nyt on aika uusille haasteille, Jama Jama sanoo. Onnistuneen tv-debyyttinsä myötä Jama Jamaa on viety vauhdilla erilaisiin tapahtumiin pitkin Suomea. – Esimerkiksi samassa tv-ohjelmassa mukana ollut jääkiekkovalmentaja Juhani ”Tami” Tamminen kutsui minut heti esiintymään yritysvalmennustilaisuuteensa. Jokin aika sitten olin alustamassa Helsingissä Uusi suomalainen työ -seminaarissa Elinkeinoelämän valtuuskunnan johtajan Matti Apusen kutsumana Jama Jama kertaa. Puolustaja-reppu herätti mielenkiinnon Leipätyönsä ja monenlaisten lehtihaastatteluiden ja muiden kiireidensä lomassa Jama Jama teki ikimuistoisen vierailun Villa Vuohenojaan rongankotilaisten maahanmuuttaja-teemailtaan. Idea Rongankodin-visiittiin syntyi Citymarketin kassalla Jama Jaman ja Rongankodin kerho- ja vapaa-aikatoiminnan ohjaajan Helena Soljaman kohtaamisen yhteydessä. – Jama Jama huomasi minulla olleen Puolustaja-repun, ja siitä tuli puheeksi tämä Kaupunkilähetyksen Puolustajateema ja se, miten Rongankodin kehitysvammaiset liittyvät tähän teemaan, Helena Soljama muistelee. – Vaihdoimme Jama Jaman kanssa puhelinnumeroita, ja pian löysimme sopivan päivämäärän hänen vierailulleen. Rongankotilaiset toivottivat vieraansa avosylin tervetulleeksi, ja Jama Jama vastaili avomielisesti kaikkiin hänelle esitettyihin kysymyksiin, jotka käsittelivät eri elämänalueita laidasta laitaan. Kävi ilmi, että erilaisuudestaan ja ihonväristään Jama Jama oli saanut vuosien varrella osakseen monenmoista kommentointia ja piikittelyä, mutta ne nuorukainen oli jättänyt omaan arvoonsa niistä sen pahemmin loukkaantumatta. Sitä vastoin, hän on yrittänyt kääntää asiat huumorilla positiiviseen suuntaan. – Koulussa ehdotin välitunnilla itsekin, että leikitään kuka pelkää mustaa miestä -leikkiä ja voin olla se musta mies, Jama Jama muistelee hymyssä suin. – Oma asenne vaikuttaa paljon siihen, tuleeko syrjityksi, Jama Jama sanoo huomanneensa. Afrikkalaiseen tapaan Jama Jama ei sano suunnittelevansa elämäänsä kovin pitkälle tulevaisuuteen, vaan haluaa elää päivä kerrallaan. – En omista edes kalenteria, kiireetöntä elämää arvostava nuori mies paljastaa. Lämminhenkisen illan aikana Rongankodin väki kuunteli kiinnostuneena, mitä Jama Jamalla oli heille kerrottavaa maahanmuuttajana olosta Suomessa. Työpaikalleenkin mies saapuu stressittömästi yleensä vähintään tuntia ennen työvuoronsa alkua tapaamaan ja tsemppaamaan kavereitaan. Ikimuistoinen ilta saa jatkoa Ilta kehitysvammaisten ja heidän ohjaajiensa seurassa oli rongankotilaisten ohella myös Jama Jamalle ikimuistoinen. – En ole aiemmin ollut tekemisissä kehitysvammaisten kanssa. Todella hieno ja avartava kokemus, Jama Jama kiittelee. – Sain illan aikana paljon kokemuksia heiltä ja nyt osaan myös itse olla kiitollisempi kaikesta. – Jo etukäteen ennen tuota kohtaamistani rongankotilaisten kanssa minulla oli sellaisia ajatuksia, että mitä heidän kaikkien elämään kuuluu ja miten heillä menee... kohtaamisemme jälkeen jäi hyvä fiilis kaiken suhteen. Jama Jaman vierailu Villa Vuohenojalla oli suuri elämys kaikille paikalla olleille rongankotilaisille. Sitä se oli myös vieraalle itselleen: – Osaa arvostaa muita ihmisiä entistäkin enemmän ja sitä on vieläkin nöyrempi elämän suhteen. Jama Jama sanoo vakaasti aikovansa pitää myös jatkossa yhteyttä rongankotilaisiin. – Ehdottomasti haluan tavata heitä yhä uudelleen! Loppuelämäni ajan aion osallistua tämän kaltaisiin hyväntekeväisyysasioihin! Jama Jama sanoo pitävänsä suuressa arvossa niitä henkilöitä, jotka uhraavat aikaansa vapaaehtoistyöhön muiden hyväksi. – Syvä kumarrus heille. Heitä arvostan oikeastaan enemmän kuin mitään muuta. Rongankotilaisille ja heidän ohjaajilleen Jama Jama haluaa lähettää lämpöiset terveiset: – Rakkaita terveisiä kaikille ja aurinkoista elämän jatkoa! Jatkakaa samaan upeaan malliin! Jama Jaman omaan elämään lähestyvä kesä tuo uusia mielenkiintoisia haasteita. Sanavalmista ja hyvää tuulta ympärilleen kylvävää nuorta miestä on jo ehditty kysyä uusien tv-esiintymisten pariin. Tv-tähteyttäkin suurempi unelma sympaattisella nuorella miehellä on: onnellisen perheen perustaminen yhdessä suomalaisen naisen kanssa, kunhan vaan se oikea osuu kohdalle. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 5 11.4.2011, 9:59 5 Vapaaehtoisena vaikutat – Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi 2011 E uroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden tavoitteena on tuoda esille sitä työtä, jota vapaaehtoistyöntekijät tekevät, sekä kannustaa muita osallistumaan työhön ja ratkaista vapaaehtoistyöntekijöiden kohtaamat haasteet. Painopisteessä ovat kouluttaminen, laadun varmistus sekä vapaaehtoistyötilaisuuksien saattaminen tehokkaasti asiasta kiinnostuneiden tietoon. Mitä vapaaehtoistoiminta tekijöilleen antaa? Vapaaehtoistoiminnan kautta ihmiset voivat parantaa osaamistaan, käyttää taitojaan ja laajentaa sosiaalisia verkostojaan. Tämä voi usein johtaa niin uusiin ja parempiin työllistymismahdollisuuksiin kuin henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen kehitykseenkin. Yli 50-vuotiaista ja eläkeläisistä jopa lähes 40 prosenttia osallistuu vapaaehtoistoimintaan ja toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 tuntia kuukaudessa. Senioriväestö on kiinnostunut aluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastuspalvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. Terveydelliset syyt ovat usein osallistumisen esteenä. Silti lähes 40 prosenttia toimimattomista lähtisi pyydettäessä mukaan. 6 Anitta Raitanen. Nuoret puolestaan ovat aktiivisia erityisesti lasten- ja nuorten parissa, ympäristönsuojelussa ja ihmisoikeusasioissa. Jopa 60 prosenttia toimimattomista lähtisi pyydettäessä mukaan. Teemavuoden haastekampanjaan voi osallistua vaikkapa osoitteessa www.tuntitili.fi. Yritysten vapaaehtoistoimintaan voi tutustua osoitteessa www.kansalaisareena.fi/tyoyhteisoille. Tule mukaan, tehdään Vapaaehtoistoiminnan vuodesta kaikille näkyvä! Anitta Raitanen Kansalaisareena ry PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 6 11.4.2011, 9:59 Matti Pakarinen: Ystävyys kehitysvammaisen kanssa on palkitsevaa Matin ja Jarmon välille on viidentoista vuoden aikana hitsautunut poikkeuksellisen lämmin ystävyyssuhde. Matti Pakarinen on 58-vuotias lakimies, jonka asemapaikkana on ollut vuodesta 1993 lähtien puolustusvoimien Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Tampereella. Kiireisen työnsä vastapainoksi hän saa merkityksellistä sisältöä elämäänsä kehitysvammaisen omaystävänä toimimisesta. H akametsässä vaimonsa kanssa kaksistaan asuva Pakarinen pohti viitisentoista vuotta sitten mielessään, että kiireisen työn vastapainoksi elämässä olisi hyvä olla muutakin. Lähteminen esimerkiksi vapaaehtoistyön pariin oli jo jonkin aikaa kiinnostanut miestä. – Kristillinen elämänkatsomus ja halu omalta osaltani auttaa lähimmäisiä oli tärkeä vaikutin kiinnostukseeni vapaaehtoistyötä kohtaan, Matti Pakarinen muistelee. Hänen ystäväpalvelussa toiminut vaimonsa kehotti kyselemään mahdollisuuksia vapaaehtoiseksi ryhtymiseksi Tampereen diakoniakeskuksen ylläpitämästä Mummon Kammarista. Sieltä toiminnanjohtaja Maarit Tammisto vinkkasi Matin Kaupunkilähetyksen Rongankodissa asuvan kehitysvammaisen Jarmon ystäväksi. Tuota pyyteetöntä ystävyyttä on ehtinyt jatkua jo viisitoista vuotta. – Olemme Jarmon kanssa samanikäisiä. Tunnemme toisemme yhä paremmin; luottamus on kasvanut vuosien varrella ja ystävyys syventynyt, Matti Pakarinen toteaa. Hän sanoo tapaavansa Jarmoa kerran viikossa ja joskus myös soittelevansa tälle viikon varrella. Myös Jarmon Jariveli pitää yhteyttä veljeensä säännöllisesti soittelemalla. Joka toinen lauantai Matti viettää Jarmon kanssa yhteistä aikaa Vuoltsulla. Kehitysvammaisten Tuki ry:n järjestämä lauantaidisko on jo 28 vuoden ajan ollut tärkeä kehitysvammaisten ja heidän omaistensa kohtaamispaikka. Matin tarjoama kuljetusapu ja isällinen huolenpito Jarmosta mahdollistaa tämän innokkaasti odottamat diskokäynnit. Tulevan kesän suunnitelmiin kuuluu myös yhteinen diskoristeily Tukholmaan elokuussa. Positiivisia tunteita kehitysvammaisten seurassa Niinä viikkoina, jolloin diskoa ei järjestetä, Matti tapaa Jarmon yleensä perjantai-iltaisin. – Käymme silloin kaupassa läheisessä Koivistonkylän Prismassa. Ostamme limsaa ja muuta naposteltavaa viikon varalle ja syömme kaupassa käynnin päätteeksi jäätelöt, Matti Pakarinen kertoo. Hän sanoo, että perjantaiset tapaami- Kehitysvammaisten disko Vuoltsulla on aina odotettu tapahtuma. set aina hyväntuulisen Jarmon kanssa ovat erittäin virkistäviä ja voimaannuttavia raskaankin työviikon jälkeen. – Olen itsekin saanut omakohtaisesti kokea, että vapaaehtoistyö tekee onnelliseksi, Matti Pakarinen sanoo ja suosittelee kehitysvammaisen ystäväksi ryhtymistä myös muille. – Kehitysvammaiset ovat aitoja ihmisiä, jotka näyttävät tunteensa. Olen oppinut Jarmoa ja muita rongankotilaisia sekä näiden diskokavereita tavatessani elämäniloa, pienistä asioista nauttimista. Matti Pakarinen sanoo vuosien aikana lukemattomia kertoja todenneensa, että Jarmon sekä hänen kavereidensa seurassa hän itsekin rentoutuu arjen työ- ja muiden paineiden keskellä. – Jarmon ja muiden kehitysvammaisten kanssa voi hassutella eikä tarvitse tärkeillä. He ovat aitoja ihmisiä, joiden kanssa tulee hyvin toimeen olemalla oma itsensä. Heidän seurassa ollessaan ei voi olla kokematta positiivisia tunteita. – Olen huomannut myös, että kehitysvammaisten kanssa työskentelevä hoitohenkilökunta ja muu henkilöstö ovat myös mukavaa rentoa porukkaa. Koen, että työ kehitysvammaisten parissa on erittäin merkityksellistä, Matti Pakarinen summaa. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 7 11.4.2011, 9:59 7 Kirsti Vaajamo-Kivisaari Työntekijästä vapaaehtoiseksi K irsti Vaajamo-Kivisaaren kiinnostus ikäihmisten palvelujen saatavuuden parantamiseksi heräsi, kun hänen oman, nyt jo edesmenneen äitinsä tuen tarve lisääntyi. – Mukava sattuma, että tätä haastattelua tehtäessä tuli päivälleen kymmenen vuotta kuluneeksi siitä, kun avasin ensimmäistä kertaa Tampereen Kaupunkilähetyksen oven, Kirsti Vaajamo-Kivisaari toteaa eräänä maaliskuisena maanantaina. – Niin alkoi Apunetin suunnitteleminen iltapuhteina, ja sen myötä päätin 54-vuotiaana hypätä uuteen elämänvaiheeseen, yli 35 vuotta haasteellisissa tehtävissä pankki- ja kiinteistösijoitusmaailmassa työskennellyt tarmokas nainen muistelee. Kaupunkilähetyksen Apunetti-työn ohessa Kirsti Vaajamo-Kivisaari oli mukana yhdistyksen viestintään liittyvissä tehtävissä sekä erilaisten tilaisuuksien ja koulutuksien järjestelyissä. Palveluprojektien voimakkaan kasvun vuosina hän osallistui aktiivisesti myös projektien käyttöön tarvittavien toimitilojen etsintään. – Esimerkiksi Senioripysäkin ja Apunetin kumppanuus alkoi yhteisissä tiloissa Laukontorin kupeessa. Siellä aloitettiin myös Perjantaipysäkki, jonka ohjaajana aloitin vuoden 2004 alusta. – Kohokohtia on ollut paljon, mutta päällimmäisenä nousevat aina mieleen koskettavat asiakastilanteet, joista työntekijänä sain paljon elämänviisautta. – Olen kiitollinen, että sain tehdä monia eri tehtäviä. Opin myös, että Kaupunkilähetys on monipuolinen toimija, joka kehittää palvelujaan yhteiskunnallisten muutoksien mukaisesti, unohtamatta perustehtäväänsä: ihmisten puolesta ja heitä varten. Yhtenä hienoimpana ja haastavimpana vaiheena työssään hän pitää vuotta 2007, jolloin juhlittiin yhdistyksen 100vuotista taivalta. – Silloin koin voimakkaasti, että kiireisessäkin tilanteessa on mielenkiintoista työskennellä, kun tiimi puhaltaa yhteen hiileen. Tuona juhlavuonna lisäksi lanseerattiin tutuksi tullut Puolustaja-brändi, josta tämä lehtikin sai nimensä. – Myös vapaaehtoisten kanssa työskentely on ollut hyvin puhuttelevaa, Kirsti Vaajamo-Kivisaari muistelee. Eläkkeelle jäätyään hän alkoi hetimmiten toimia erilaisissa Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistehtävissä, kuten hänelle entuudestaan läheisessä tehtävässä Perjan- taipysäkin ohjaajana ja ohjelman suunnittelijana. – Olen myös toiminut avustajana Jutteluvirastossa ja Yksinäisten joulujuhlassa sekä ystävänä ja auttajana muutamalle ikäihmiselle, hän kertoo. Suurimmiksi kannustimiksi vapaaehtoiseksi ryhtymiselleen Kirsti Vaajamo-Kivisaari mainitsee Kaupunkilähetyksen arvokkaan historian, sen arvot sekä sen mission toimia Puolustajana. – Koen olevani pienellä osuudellani mukana tärkeässä tehtävässä. Vapaaehtoisia koulutetaan ja meille järjestetään yhteisiä tilaisuuksia, jotka motivoivat. – Vapaaehtoistyö antaa tekijälleen paljon. Se tekee onnelliseksi ja parasta siinä on juuri se vapaaehtoisuus. Hän sanoo mielihyvin suosittelevansa myös muille Kaupunkilähetyksen vapaaehtoiseksi ryhtymistä. – Meillä on paljon erilaisia tehtäviä, joissa voi antaa omaa osaamistaan. Aloittamalla esimerkiksi yksinäisen ystävänä olemisella pääsee hyvin vapaaehtoistyön ytimeen, läheisistään ja lähestyvästä kesästä iloitseva Kirsti Vaajamo-Kivisaari vinkkaa. Petri Vilkko Kirsti Vaajamo-Kivisaarella on lämmin paikka sydämessään Tampereen Kaupunkilähetykselle. Jäätyään hyvin ansaituille eläkepäiville Kaupunkilähetyksen palveluksesta hänelle oli itsestään selvää jatkaa hyvien asioiden puolesta toimivan yhdistyksen piirissä vapaaehtoisena. Kaupunkilähetyksen 100-vuotisjuhla sykähdytti Työvuosistaan Kaupunkilähetyksen palveluksessa Kirsti Vaajamo-Kivisaarella on kertynyt hyviä muistoja. 8 Kirstille voimaannuttava valokuva on hänen usein kotisohvalla katsomansa perjantaipysäkkiläisten kuva. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 8 11.4.2011, 9:59 Arja Westlund ja Reijo Nurminen Talkootyötä Riemukkaiden iloksi jo 15 vuotta Kehitysvammaisten kansantanssiryhmä Riemukkaat on aitoa liikunnan ja yhdessä tekemisen riemua pursuavilla esityksillään valloittanut katsojien sydämiä jo 15 vuoden ajan. Alusta lähtien ryhmää ovat ohjanneet vapaaehtoisina Arja Westlund ja Reijo Nurminen. Riemukkaat on yhteisen sävelen elämässään löytäneiden Arja Westlundin ja Reijo Nurmisen yhteinen, jo 15 vuotta jatkunut harrastus. R iemukkaiden hyväntuuliset tanssijat ovat Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin väkeä. Noin kahdenkymmenen tanssijan yhteen hitsautunut joukko on ikähaitariltaan varsin laaja. Porukan kuopus on juuri täysi-ikäisyyden kynnyksen saavuttanut 18-vuotias Samuel ja ryhmän nestori eli Pekka on jo ehtinyt ohittaa kunnioitettavan 70 vuoden rajapyykin. Muiden ryhmäläisten ikähaarukka jakautuu sitten tasaisesti noiden kahden ääripään väliin. Mutta ikävuosista viis, askel ei kenelläkään vielä paina, eivätkä vuodet näytä hidastavan ryhmäläisten railakasta tahtia. Osa porukasta on tanssinut Riemukkaiden riveissä toiminnan alkutahdeilta asti. Kerran viikossa kokoontuvien Riemukkaiden innostavina vetäjinä ovat koko 15 vuoden taipaleen ahkeroineet Arja Westlund ja Reijo Nurminen. Talkoohengessä tapahtuvan ohjaustyön kannustimena heillä on ollut näkemys kulttuurillisesta tasa-arvosta. Ohjaajapariskunta tuntee iloa siitä, että he voivat omalla toiminnallaan mahdollistaa monelle kehitysvammaiselle mieluisan ja monella tapaa palkitsevan harrastuksen, joka tekee hyvää itseluottamuksen, rytmitajun ja sosiaalisuuden kehittymiselle. – Kulttuuri kuuluu kaikille – myös kehitysvammaisille, lämminhenkinen pariskunta toteaa. Ensimmäiset kosketukset kehitysvammaisen kanssa työskentelyyn Arja sai jo vuosia sitten ollessaan töissä päiväkodin keittiön vastaavana Länsi-Tampereella. Tuolloin hän toimi kahdeksan vuoden ajan Kaupunkilähetyksen kautta keittiölle työharjoitteluun tulleen kehitysvammaisen Maaritin työnohjaajana. – Kehitysvammaisten kanssa toimiminen vaatii aivan omanlaistansa pelisilmää ja psykologiaa, Arja toteaa. Juhlavuoden merkkitapaus Prahan-matka Kaikesta näkee, että ohjaajapariskunnan pelisilmä on ollut kohdallaan, niin hienosti monipolvisetkin perinnetanssit ja -tanhut Riemukkailta sujuvat. Jopa Kaustisten kansanmusiikkijuhlien vaativa yleisö on ollut useammankin kerran haltioissaan Riemukkaiden upeiden esitysten innoittamina. Kuluva juhlavuosi tuo tullessaan Riemukkaiden arkeen tavallisuudesta poikkeavia kohokohtia, joista kaikkein odotetuin on kesällä tapahtuva esiintymismatka Prahaan. – Prahaa varten olemme harjoitelleet tunnollisesti jo viime kesästä lähtien, ja ohjelmistossa tulee olemaan 11 eri tanssia, ohjaajat kertovat innostuneina. He kiittävät Kaupunkilähetystä resursseista, jotka vuosien varrella Riemukkaiden toiminnan hyväksi on kohdistettu. Kaikki koreografiat ovat ohjaajien itsensä tekemiä. Sovitukset ovat kuuluisaan Järvelän pelimannisukuun kuuluvan säestäjän Jouni Järvelän käsialaa. Arja ja Reijo kehuvat ryhmäänsä todella hyvähenkiseksi, jossa jokainen pitää toinen toisistaan hyvää huolta. Kurinalaisesti ja ryhdikkäästi toimivassa porukassa ei heidän mukaan esiinny lainkaan pinnaamista, vaan harjoituksissa käydään todella ahkerasti ja motivoituneesti. – Usein jo kenraaliharjoitukset sujuvat hyvin, mutta esiintymisissä kaikki menee vieläkin paremmin, ohjaajat iloitsevat. Onnistumisen ilo on niin ohjaajille kuin ryhmäläisillekin paras palkinto ahkerasta, nyt jo 15 vuotta jatkuneesta uurastuksesta. Petri Vilkko PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 9 11.4.2011, 9:59 9 Leiras huolehtii yhteiskuntavastuustaan Henkilöstöllä mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan työaikana Yritysten motiivina kannustaa työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaa liittyy usein yrityksen yhteiskuntavastuusta huolehtimiseen. Vapaaehtoistyön mahdollistaminen työaikana on parhaimmillaan myös hyvä keino motivoida henkilöstöä ja edistää henkilökunnan yhteen hiileen puhaltamista. Leiraksen vi estintäjohtaja M alla Hintsala. Leiras ideoi Jutteluviraston lievittämään vanhusten yksinäisyyttä. L ääketehdas Leiraksen viestintäjohtaja Malla Hintsala sanoo, että yhtiön vastuulliseen toimintaan on jo monen vuoden ajan kuulunut vanhusten yksinäisyyden lievittäminen erilaisin keinoin. – Olemme halunneet itsekin toimia vastuullisuusteemamme mukaan. Siitä syntyi ajatus oman henkilöstön voimin tehtävästä vapaaehtoistyöstä ja kynnyksen madaltamisesta siihen ryhtymiselle. Niinpä vuodesta 2007 lähtien Leiraksella on ollut käytäntö, että työntekijät voivat yhden iltapäivän kuukaudessa osallistua vapaaehtoistoimintaan työaikana. Aloite käytäntöön siirtymisessä tuli yrityksen johdolta. Malla Hintsalan mukaan yli kaksi kolmasosaa toimistohenkilökunnasta on käynyt ainakin kokeilemassa vapaaehtoistyötä toimitusjohtajasta ja useimmista johtoryhmän jäsenistä lähtien. – Aiheeseen liittyvään valmennukseen osallistuivat lähes kaikki. Monipuolista talkootyötä Kustaankartanossa Leiraksen vapaaehtoistoiminta kohdistuu Espoossa vanhustenkeskus Kustaankartanon asukkaiden hyväksi. – Kustaankartano lähettää meille tapahtumakalenterin, ja me ilmoittau- 10 dumme saattajiksi erilaisiin tapahtumiin. Ilmoittaudumme myös ulkoiluttamaan asukkaita. Lisäksi olemme järjestäneet yhdessä henkilökunnan kanssa makkara- ja lettukestejä asukkaille, Malla Hintsala sanoo. Laulamista harrastava Malla Hintsala on vapaaehtoistyönään esimerkiksi sijaistanut asukkaiden ikioman kuoron johtajaa, jonka palkanmaksusta Leiras niin ikään huolehtii. – Käyn lisäksi tapaamassa ”vakioosastoni” tuttuja asukkaita. Vähän aikaa sitten saatoin erään Tuula-rouvan hattutansseihin, joissa hän saikin tanssittaa monia tuttuja asukkaita sydämensä pohjasta, Malla Hintsala kertoo. – Käymme myös psykogeriatrisella osastolla, missä vierailumme ovat kuulemamme mukaan erityisen merkittäviä, koska sillä osastolla ei välttämättä käy kovin paljon omaisia vierailemassa. – Seuraavaksi olen menossa saattajaksi pääsiäiskirkkoon, vapaaehtoistyötä myös itselleen antoisana vaihteluna pitävä Malla Hintsala sanoo. Jutteluvirasto taas suunnitteilla Leiras on se sama tuttu yritys, joka yhteistyössä Tampereen Kaupunkilähetyksen ja Nääsville ry:n kanssa on ollut organisoimassa Tampereellakin järjestettyä Jutteluvirasto-tapahtumaa. Virastolle kaavaillaan jatkoa myös tälle vuodelle. – Vielä kevään aikana pidämme suunnittelukokouksen ensi syksyn mahdollisesta Jutteluvirastosta. Jos asiat menevät suunnitellusti, Jutteluvirasto jatkuu, Malla Hintsala sanoo. Hänen mukaansa yhteistyö Jutteluviraston järjestelyissä on ollut antoisaa ja vaivatonta. – Olen valtavan iloinen siitä, jos Jutteluvirastosta tulisi pysyvä tai kiertävä perinne Tampereelle Kaupunkilähetyksen toimesta. Meillä on yhteinen tavoite, joka on löytää yksinäisyydestä kärsiviä ikäihmisiä ja tarjota heille seuraa. Petri Vilkko PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 10 11.4.2011, 9:59 Opiskelijalle arvokasta tuntumaa työelämään vapaaehtoistyössä J arna Sinijärvi on 24-vuotias Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija. Toista lukuvuottaan opinahjossa ahkeroivan tarmokkaan naisen tähtäimessä siintää sosionomin (AMK) tutkinto suuntautumisalanaan palveluohjaus ja sosiaalityö. Ylioppilaaksi tulon jälkeen tarmokas nuori nainen vietti vuoden päivät naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittamassa, josta hän kotiutui tammikuussa 2007 reservin vänrikkinä. – Armeijan jälkeen olin puoli vuotta Ruotsissa töissä, jonka jälkeen muutin töihin Tampereelle. Tein kaksi vuotta töitä receptionistina, kunnes vuonna 2009 pääsin nykyiseen opiskelupaikkaani. Tampereen Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistoimintaan hän tutustui opiskelujensa yhteydessä. Aikaisempaa kokemusta vapaaehtoistyöstä ei hänellä siinä vaiheessa juuri ollut. – Ensimmäisenä opiskeluvuonna meillä oli koulussa järjestöpäivä, jossa kävi edustaja myös Kaupunkilähetyksestä esittelemässä tapoja kartuttaa työkokemusta vapaaehtoistyön parissa, Jarna muistelee. – Ilmoitin kiinnostukseni erityisesti Kimpassa-toimintaa kohtaan ja aloitin muutaman tapaamisen jälkeen Mammamentor-pilotissa Kaukajärvellä kesällä 2010. Kimpassa-toiminta on ryhmätoimintaa odottaville tai jo synnyttäneille äi- Reservin vänrikki Jarna Sinijärvi kuuli vapaaehtoistyön mahdollisuuksista opiskelupaikassaan Tampereen ammattikorkeakoulussa. deille ja se on kohdennettu esimerkiksi vauvaperheille, joilla on tarvetta ulkopuolisille tukiverkostolle arjesta selviytymisen avuksi. Vapaaehtoistyössään Jarna sanoo tapaavansa yhtä äitiä ja hänen lapsiaan kerran kuukaudessa. – Tapaamisissamme keskustelemme äidin kuulumisista ja hänen mieltään sillä hetkellä askarruttavista asioista, nuori vapaaehtoinen kertoo. Molemminpuolista hyötyä Hän sanoo uskovansa, että tapaamisista on ollut perheelle hyötyä. – Vaikka asiakkaaltani saamaan palautteen määrä on ollut aika vähäistä, se on kuitenkin ollut positiivista, Jarna toteaa. – Koen että kuluneen vuoden aikana olen onnistunut tukemaan äitiä hänen ratkaisuissaan ja olemaan hänelle kuuntelijana, jota hän ehkä ensisijassa tarvitsee. Jarnalle itselleen vapaaehtoistyö on ollut tärkeä keino pysyä kiinni käytännön työssä opiskeluiden aikana. – Parasta siinä on kuitenkin ollut onnistumisien kokeminen sekä sen näkeminen, että pystyy olemaan avuksi. – Kokemusteni perusteella voin ehdottomasti suositella Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistyötä muillekin, Jarna summaa. Tuleva sosiaalialan ammattilainen on toviksi jäämässä vapaaehtoistyöstään tauolle opinnäytetyön tekemisen ajaksi. Hän uskoo kuitenkin palaavansa tutkielman teon jälkeen takaisin nimenomaan Kimpassa-toiminnan pariin. Määrätietoisen nuoren naisen tavoitteena on saada opinnot päätökseen ensi vuoden aikana ja löytää valmistumisen jälkeen mielekästä ja tarpeeksi haastavaa työtä. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 11 11.4.2011, 9:59 11 Petri Vilkko Irja Härkin (edessä) vetreyttä ja hyvää oloa tuovat jumppatunnit saavat kuntoilukärpäsen puremilta ryhmäläisiltä varauksettoman kiitoksen. ”Liike on lääke” Irja Härkki ohjaa vapaaehtoisena ikäihmisten jumppatunteja Terveydenhoidon eri tehtävissä muun muassa sairaanhoidon opettajana ja terveydenhoitajana elämäntyönsä tehnyt Irja Härkki, 84, on eläkkeellekin jäätyään jatkanut täydestä sydämestään työtään vanhusväen terveyden hyväksi. T ampereen Kaupunkilähetyksen vapaaehtoisena hän ohjaa joka maanantai-iltapäivä ikäihmisille tarkoitettua terveysliikuntaryhmää Tammelan palvelukeskuksessa. Jo ryhmän nimi kertoo siitä, mistä Irjan vetämässä jumppahetkessä on kyse. Se on ristitty lyhyesti ja ytimekkäästi paljon puhuvalla nimellä ”Liike on lääke”. Itse koko ikänsä monipuolisesti liikuntaa harrastanut Irja Härkki kertoo, että pääosin tuolijumpasta koostuvassa ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota lihasten ja nivelten toimintakyvyn parantamiseen sekä myös ryhtiin, 12 tasapainoon ja hengitykseen. Vakio-osanottajia Tammelan palvelukeskuksessa jo viidettä kautta jatkuvassa ryhmässä on lähemmäs kolmekymmentä. Suurella osalla osanottajista on joku normaalia liikkumista haittaava vaiva, ja monet saapuvatkin palvelukeskukseen rollaattorin tai saattajan avittamana. – Osanottajat osallistuvat tunneille kukin omista terveydellisistä lähtökohdistaan, Irja Härkki sanoo. Jumppaajien edistyminen palkitsevaa Hänen innostavassa ja asiantuntevassa ohjauksessaan monen vaivat ovat kuitenkin alkaneet selkeästi helpottaa. – Minulle tuottaa suurta iloa tuo ryhmäläisteni silmin havaittava edistyminen, Irja Härkki sanoo. Se on paras palkkio itsellenikin mukana ololleni tässä. – Esimerkiksi monen osanottajan käsi ei ryhmään tullessa noussut lainkaan, mutta säännöllisen jumppaamisen myötä monella sekin nyt sujuu, Pyynikin maastossa ja portaissa omaa kuntoaan ylläpitävä jumppaohjaaja iloitsee. Fyysisen terveyden edistämisen ohella jumpparyhmään osallistuminen on monelle myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ryhmässä on mahdollisuus tavata tuttuja, ja jumpan jälkeen monet osallistuvat yhteisesti vietettävään lounashetkeen Tammelan palvelukeskuksen ruokalassa. Irja Härkki sanoo aina osanneensa antaa arvoa vapaaehtoistyölle. Hänelle itselleen mukana olo Tampereen Kaupunkilähetyksen vapaaehtoistyössä ja siihen liittyvässä jatkuvassa kouluttautumisessa antaa mukavaa sisältöä elämään muiden aktiviteettien ohessa. Aivonystöröitään Irja Härkki on pitänyt vetreänä lisäksi mm. opiskelemalla ikäihmisten yliopistossa. Pitkän linjan partiolaisena ja partionjohtajana hän osallistuu mielellään vapaaehtoistehtäviin myös Kaupunkilähetyksen järjestämillä kesäleireillä kauniin luonnon keskellä Vähäsillassa. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 12 11.4.2011, 9:59 Marju Väisänen kannustavana esimerkkinä Vammaisuuskaan ei estä vapaaehtoisena toimimista esimerkiksi television Tartu mikkiin Oma vammaisuuskaan ei välttämättä estä iloa itselle ja toisel- ohjelman nauhoitukseen. Marju kertoo, että näillä ulkopuolisille tuovaan vapaaehtoistehtäviin la retkillä on mukana aina myös hänen tarttumista. Tampereella kolme henkilökohtainen avustajansa. – Käytän siis omia avustustuntejani vuotta asunut Marju Väisänen, Tommin kanssa retkeilyyn. Tämä ei siis 33, on pyörätuolilla liikkuva haittaa minua mitenkään, päinvastoin cp-vammainen, mutta rajoitteis- olen iloinen siitä, että näin myös Tommi pääsee osallistumaan erilaisiin tapahtutaan huolimatta hänellä on miin, Marju sanoo. tärkeä rooli Joukontalossa asuvan kehitysvammaisen Tommin ”Auttamalla ystävänä ja tukihenkilönä. Marju kertoo saaneensa pelkästään myönteistä palautetta vapaaehtoisena olostaan. – Minulle on kerrottu, että Tommi Petri Vilkko V arkaudesta alun perin kotoisin oleva Marju oli ennen Tampereelle muuttoaan asunut monella paikkakunnalla ympäri Suomea. Tällä hetkellä hän opiskelee sosiaali- ja terveysalan perusteita Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Hänellä oli ehtinyt olla paljon jo aikaisempaakin kokemusta vapaaehtoistyöstä, kunnes Tampereen Kaupunkilähetys rekrytoi hänet Joukontaloon, joka on Hervannassa sijaitseva nuorille kehitysvammaisille suunnattu ryhmäkoti. – Joukontalon johtaja kertoi nuoresta miehestä, Tommista, jota voisin ryhtyä ohjaamaan. Niinpä olen toiminut Joukontalolla nyt puolisentoista vuotta, Marju kertoo. – Aikaisemmin kävin tervehtimässä Tommia joka viikko, mutta tällä hetkellä tapaan häntä opiskelujeni johdosta noin pari kertaa kuussa. Tavatessamme juttelemme keskenämme kaikista Tommin asioista, Marju sanoo. – Viime aikoina olemme käyneet aika paljon erilaisissa tapahtumissa, kuten jääkiekko-otteluissa ja konserteissa. Tänä keväänä olemme vielä menossa muita koen itseni hyödylliseksi” odottaa tuloani aina kovasti, ja hän on aina hyvin iloinen kun tapaamme. Marjun mukaan parasta vapaaehtoistoiminnassa on se, että saa auttaa muita ja olla sillä tavoin hyödyllinen yhteiskunnan jäsen. – Palkkaa en vapaaehtoistyöstä kaipaa, tärkeintä on auttaminen sinänsä. Autettavan ilo ja tyytyväisyys palkitsevat. Marju sanoo uskovansa, että hän tulee tekemään jonkinlaista vapaaehtoistyötä koko elämänsä ajan. Tulevaisuuden haaveenaan hänellä on opiskella sosionomiksi ja päästä koulutusta vastaavaan palkkatyöhön. – Mitä tulee muuhun elämääni, niin punainen tupa, perunamaa, mies, kolme lasta ja koira olisi kiva, elämänmyönteinen Marju tuumii. Maaliskuussa Marju kutsui Tommin viettämään kanssaan koti-iltaa kokkailun ja jutustelun parissa. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 13 11.4.2011, 9:59 13 Peurankalliokeskuksen laskiaistansseissa tunnelma on korkealla, vaikka miespuolisista tanssittajista onkin pulaa. Teksti ja kuvat: Petri Vilkko Risto Lundanin vapaaehtoistyö sujuu kuin tanssi Risto Lundan ja Peurankalliokeskuksessa asuva daaminsa tanssin pyörteissä. Parhaimmillaan vapaaehtoistyökin voi sujua kuin tanssi. Sen on huomannut ainakin tamperelainen Risto Lundan, joka vapaaehtoistyönään on keksinyt tanssittaa Peurankalliokeskuksen tanssinhaluisia daameja. V inkin tanssipartnereiden tarpeesta hän oli saanut Tampereen Kaupunkilähetyksen työntekijältä Riitta Harilolta heidän yhteisen tarinateatteriharrastuksensa yhteydessä. Tansseja Peurakalliokeskuksessa järjestetään 3–4 kertaa vuodessa, mutta Lundan olisi valmis pyörähtelemään keskuksen sopivan liukkaalla parketilla paljon useamminkin. Yrittäjänä hän voi järjestellä töitään siten, että hänellä on mahdollisuus toviksi irtautua työpaikaltaan myös päiväsaikaan. Jo parinkymmenen vuoden ajan paritanssia harrastanut Lundan tanssitti viimeksi Peurankalliokeskuksen ladyja laskiaistansseissa. Vapaaehtoistanssittajana hän kertoo olleensa vuoden verran. Risto Lundan on huomannut, että 14 tanssilla on erittäin suotuisia vaikutuksia sekä mielelle että kropalle. Lisäksi tanssin avulla on hänen mukaansa äärimmäisen helppo tutustua vastakkaisen sukupuolen edustajiin. Peurankalliokeskuksen naisväeltä hän kertoo saaneensa erittäin myönteisen vastaanoton. – Peurankalliokeskuksen naiset ovat äärimmäisen kiitollisia siitä, että heille löytyy tanssittajia, Risto Lundan sanoo kahvikuppinsa äärestä. Hyvää mieltä myös itselle Orkesterin poistuminen hetkeksi tauolle antaa hänellekin pienen tilaisuuden lepuuttaa kovilla kierroksilla käyneitä tanssijalkojaan. – Eräskin daami totesi tanssin pyörteissä, että hän ei ikinä osannut kuvitellakaan että vielä koittaa sellainen päivä, kun hän saa mieheltä kutsun tanssiin. Risto Lundan on huomannut, kuinka pienistä asioista vanhukset voivatkaan olla niin kovin kiitollisia. – Aito suoraan sydämestä oleva lämmin palaute tuo itsellenikin hyvää mieltä, Lundan sanoo. – Itse asiassa en osaa sanoa, kumpi saa tästä itselleen enemmän, minä itse vai tanssitettava, Lundan tuumii nöyränä. Lämpimästi hän suosittelee tanssia vapaaehtoistyöksi muillekin. Orkesteri palaa tauolta, ja taas joku Peurankalliokeskuksen ikinuorista kaunottarista saa kutsun Pyynikki-valssin pyörteisiin. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 14 11.4.2011, 9:59 Vapaaehtoistyön viestikapula Timo Mäki-Ullakolla V apaaehtoistyön viestikapula on jatkanut kulkuaan. VTT:n asiakkuusjohtajan Harri Airaksisen osuuden jälkeen kapula päätyi Pirkanmaan Osuuskaupan toimitusjohtajalle Timo Mäki-Ullakolle, joka otti viestihaasteen vastaan myönteisin ajatuksin. – Harrin lisäksi osa aiemmista viestikapulan kantajista on minulle tuttuja, joten siinäkin mielessä kapulaan oli helppo tarttua, Timo Mäki-Ullakko sanoo. Viestikapulan vastaanottamiseen liittyväksi vapaaehtoistehtäväksi yhteiskuntavastuullista yritystoimintaa arvossa pitävä toimitusjohtaja valitsi ulkoilun Koskikotikeskuksen vanhusten kanssa. – Omat vanhempani ovat vastaavassa iässä ja kunnossa. He asuvat satojen kilometrien päässä täältä. Tiedän siis kokemuksesta asian ja sen, että vanhemmat ihmiset arvostavat tilaisuutta päästä ulkoilemaan. Pienikin liikkuminen pitää mielen ja kunnon virkeänä. Ulkoiluhetki sujui myönteisissä tunnelmissa, vaikka pyörätuolin kanssa pärjääminen lumisissa olosuhteissa osoittautuikin yllättävän raskaaksi. – Mukana porukassa oli viiden hengen ryhmä vanhuksia ja kolme ulkoilukaveria. Itselläni oli autettavana pyörä- tuolissa oleva vanhus. Huomasin konkreettisesti, kuinka tärkeää on mahdollisuus esteettömään liikkumiseen pyörätuolin kanssa, Timo Mäki-Ullakko sanoo. – Lumisista olosuhteista huolimatta koko homma alusta loppuun oli iloista meininkiä. Koskikotikeskuksessa tuntuu olevan välitön tunnelma. Ulkoilun aikana juttelimme paljon. – Lisäksi Koskikotikeskuksen työntekijät osoittivat selvästi olevansa oman alansa ammattilaisia. Kaikin puolin onnistunut ja mukava tapahtuma, Timo Mäki-Ullakko summaa. Seuraavaksi viestikapulan saajaksi hän päätyi valitsemaan NCC Rakennus Oy:n aluejohtajan Jussi Tanhuanpään. – Jussi on minulle tuttu ja hänkin on toiminut paljon nuorisourheilun parissa. Nyt hänellä on mahdollisuus tutustua Kaupunkilähetyksen toimintaan, arvostettu osuuskauppajohtaja sanoo. Petri Vilkko ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Näin vapaaehtoistyön viestikapula on kiertänyt: Riitta Ollila Jukka Kaukola Pauli Välimäki Eija Vartila Leena Sulonen Mika Niininen Harri Airaksinen Timo Mäki-Ullakko Jussi Tanhuanpää. Palapelissä improvisoidaan ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ Tarinateatteri Palapeli on Tampereen Kaupunkilähetyksen Seniori-instituutin yhteydessä toimiva improvisaatioteatteri. Ryhmän ohjaajana toimii Riitta Harilo. Tunnusomaista aidosti vuorovaikutteiselle tarinateatterille on se, että katsojat kertovat ohjaajan johdattelemana tarinoita ja tuokiokuvia omasta eletystä elämästään. Näyttelijöiden tehtävänä on improvisaation keinoin saada nuo esitetyt tarinat elämään. Tarinateatteri edistää katsojien yhteisöllisyyttä ja saa aikaan suotuisia elämyksellisiä vaikutuksia katsojien tunnetiloissa jopa pitkälle dementoituneissa vanhuksissa. Palapeli-ryhmässä on mu- kana kymmenen näyttelijää, jotka vapaaehtoistyönään vierailevat esiintymässä vanhusten luona vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Kevään korvalla Tarinateatteri Palapeli vieraili vanhusten ja heidän hoitajiensa ilona Tesoman Kotipirtillä. PUOLUSTAJA 1/2011 Puolustaja_111_eka.pmd 15 11.4.2011, 9:59 15 Onnenpäivä missä pienestä onnesta on pulaa. Tampereen Kaupunkilähetys on pienen onnen soturi. Se kutsuu ihmiset yhteen: kerää laumasta eksyneet yhteisille kesäleireille ja yksinäiset vanhukset jouluaaton juhliin. Monelle vanhukselle nämä pienet juhlat ovat sellaista lääkettä, jota ei dosetista löydy. Auttaminen vaatii hyvää tahtoa mutta myös vapaaehtoisia ihmisiä ja rahalahjoituksia. Hyvä alku on ryhtyä Onnenpäivä-lahjoittajaksi. Pientä onnea voi rakentaa pienelläkin rahalla mutta pitkällä tähtäimellä. Ja muuten. Ei maailma ole paha. Me teemme sitä hyväksi joka päivä. Sepp o Sarkkin en/YLE ”Ihmisen on kenties helppo elää ilman ystäviä, mutta ilman ainoatakaan ystävää ihmisen on vaikea kuolla”, kirjoitti Mika Waltari Sinuhe, egyptiläisessä ja oli osin oikeassa. Mutta että olisi helppo elää ilman ystäviä? Enpä usko. Ihminen on laumaeläin, ei mikään yksinäinen saalistaja. Ihmislajin menestyksen salaisuus ei olekaan meidän kyvyssämme kilpailla aggressiivisesti toinen toisiamme vastaan vaan kyvyssämme pitää huolta toisistamme - silloinkin, kun se ei tuota meille itsellemme suoranaista hyötyä. Sitä kutsutaan lähimmäisenrakkaudeksi. Lähimmäisenrakkaus voi olla pientä tai suurta mutta tärkeintä on, että se on. Sillä on pelastettu ihmishenkiä mutta synnytetty myös pientä onnea sinne, Maarit Tastula Kirjoittaja on Seitsemäs taivas -ohjelman tuottaja ja toimittaja YLE TV2:ssa. R Y H DY K U U K A U S I L A H J O I T TA J A K S I Pienelläkin kuukausilahjoituksella on mahdollisuus tehdä paljon hyvää. Æ 10 euroa kuussa lahjoittava mahdollistaa kaksi ja puoli Onnenpäivää vuodessa (esim. kesäleiripäiviä). Æ 20 euroa kuussa lahjoittava mahdollistaa viidelle ikäihmiselle Onnenpäivän. Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TSOP 573008-2437842 Nordea 114630-1113940 Sampo 833007-10245717 Suoraveloitussopimuksen voit tehdä Tampereen Kaupunkilähetys ry:n Järjestötyön keskuksessa (Aleksanterinkatu 31 A 1, 33100 Tampere). Kuukausilahjoittaminen on helppoa lahjoittajalle: itse valittu summa lähtee sovittuna eräpäivänä lahjoittajan tililtä suoraveloituksena. IBAN TILISIIRTO GIRERING Saaja Mottagare Voit myös tilata suoraveloitusvaltakirjan soittamalla meille (03) 3454 315. www.puolustaja.fi BIC FI35 5730 0820 4378 42 FI39 1146 3001 1139 40 FI29 8330 0710 2457 17 OKOYFIHH NDEAFIHH DABAFIHH Haluan lahjoittaa Onnenpäivä-keräykseen ı 50 euroa ı 30 euroa ı 10 euroa ı Muun summan _______ Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Kiitos lahjoituksestasi! Allekirjoitus Underskrift Viitenro Ref.nr Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förf.dag Euro Keräyslupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta, ajalla 22.2.2010 - 31.12.2011. Lupanumero: POHADno/2010/514 Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas till mottagarens endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit. PANKKI BANKEN Puolustaja_111_eka.pmd 16 11.4.2011, 9:59
© Copyright 2024