1. No category

Jeesus psalmeissa
Raamattuloma 2010
Pirkko Valkama
Yleistä psalmeista
Psalmien hepreankielinen nimi: Sefer Tehillim: ylistysten kirja. Sana psalmit, tulee kreikankielen
sanasta psalmoi (laulut). Septuagintassa (kreikankielinen Raamatun käännös n. 250-150 eKr.) kirjan
nimenä on Psalmoi.
Psalmit olivat juutalaisten laulu- ja rukouskirja (Matt.26:30). Myös alkuseurakunta lauloi psalmeja
(Ef.5:19; Kol.3:16).
Viidenkymmenen psalmin osilta kirjoittajan nimeä ei mainita. Daavidin psalmeiksi on merkitty 73
psalmia, Aasafin 12, koorahilaisten 11. Aasafin suku samoin kuin myös koorahilaiset olivat
temppelilaulajia (1 Aik.16:1,7; 25:1; 4 Moos.16:1-35; 26:11; 1Aik.15:19). Lisäksi psalmien
kirjoittajina mainitaan: Mooses (psalmi 90), Salomo (psalmit 72 ja 127) ja Eetam (psalmi 89).
Eetam oli leeviläinen, joka toimi temppelissä soittajana Daavidin aikana. Otsikot, joissa kerrotaan
psalmin kirjoittaja, löytyvät jo Septuagintasta.
Psalmit voidaan sisältönsä puolesta jakaa ryhmiin: valituspsalmit, luottamuspsalmit, kiitoslaulut,
ylistyslaulut, ”kostopsalmit”, viisauspsalmit, Jumalan pelastusteoista kertovat psalmit. Monissa
psalmeissa on eri lajeja sekaisin ja joitakin psalmeja on vaikea sijoittaa näiden otsikoiden alle.
Joitakin psalmeja kutsutaan messiaspsalmeiksi: esim. 2, 22, 40, 45, 72, 89, 110, 132. Mutta
psalmien messiasjulistus ei rajoitu vain näihin psalmeihin.
Psalmit alkavat kuvauksella Jumalan sanan tutkimisen tärkeydestä. Ensimmäistä psalmia on usein
pidetty psalmien kirjan johdantona. Seuraava psalmi kertoo messiaasta.
Psalmit on jaettu viiteen kirjaan (1-41; 42-72; 73-89; 90-106; 107-150). Tämä jako on tehty jo
ennen ajanlaskumme alkua. Nämä psalmien viisi kirjaa on juutalaisessa kirjallisuudessa nähty
verrannollisina viiden Mooseksen kirjan kanssa: "Mooses antoi Israelille viisi kirjaa, Daavid antoi
Israelille viisi psalmien kirjaa" (Midrash Tehillim Ps.1:1).
Jokainen psalmien kirja päättyy ylistykseen. Ei ihme, että kirjan nimi hepreaksi on "ylistysten kirja".
Emme tiedä milloin psalmien kirja on koottu nykyiseen kokonaisuuteen, mutta todennäköisesti se
on koottu pakkosiirtolaisuudesta paluun ja temppelin uudelleen rakentamisen jälkeen.
Psalmikokoelmia on varmaan ollut jo ensimmäisen temppelin ajoista alkaen - ehkä aikaisemminkin.
Katso esim. 1 Aikak.16:4,7-9.
Psalmien tulkinnassa on tärkeä huomata, että psalmit ovat runoutta. Esimerkiksi kun psalmissa 19,
kirjoittaja sanoo: "Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaankansi kertoo hänen töistään. Päivä
ilmoittaa ne päivälle, yö julistaa yölle", kyseessä ei ole opillinen määritelmä, vaan runollinen
ilmaus siitä, miten Jumala ilmoittaa itsensä luomakunnassa. Sen tähden siitä ei pidä tehdä opillista
määritelmää eikä myöskään tuomita tekstiä primitiivisen ajattelun ilmaukseksi.
Psalmeissa on paljon ihmisen puhetta Jumalalle. Meidän on nähtävä, milloin tekstissä on kyse
ihmisen puheesta Jumalalle ja milloin Jumalan puheesta ihmiselle.
Uudessa Testamentissa viitataan psalmeihin yhteensä n. 280 kertaa. Uusi testamentti tulkitsee
lähes koko pelastushistorian psalmien teksteillä.
Luther on sanonut, että psalmeja voidaan nimittää pienoisraamatuksi, koska koko Raamatun sisältö
on löydettävissä psalmeista.
2
Psalmeissa kerrotaan Jeesuksen kärsimyksistä ja kuolemasta sekä pelastuksesta, jonka hän
valmistaa. Psalmeissa kerrotaan Jeesuksen ylösnousemuksesta, taivaaseen astumisesta ja ikuisesta
kuninkuudesta.
Jeesus osoitti, että psalmeissa puhutaan hänestä
Luuk.24:44: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen
tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta
kirjoitettu."
Kun Jeesus kertoi ylipapeille ja kansan vanhimmille siitä, miten juutalaiset johtajat hylkäävät
messiaan, hän lainasi psalmia 118:22-23 (Matt21:42).
Kun Jeesus kertoi opetuslapsille siitä, että yksi heistä kavaltaa hänet, hän lainasi psalmia 41:10 ja
sanoi: "Minä en sano tätä teistä kaikista. Tiedän kyllä, ketkä olen valinnut. Tämän kirjoitusten
sanan on käytävä toteen: 'Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan"
(Joh.13:18) Daavid puhuu siinä läheisestä ystävästään, Ahitofelista, joka petti hänet. Katso 2
Sam.15:31-34, 16:21-17:4,23.
Samaan psalmin kohtaan(41:10) viittaa(Apt.1:16) myös Pietari, kun hän Jeesuksen taivaaseen
astumisen jälkeen esitti, että opetuslasten tulisi valita joku henkilö Juudaksen tilalle.
Apt.1:15-26: Pietari lainaa puheessaan myös kahta muuta Daavidin psalmia: Ps.69:26. Tulkoon
heidän leirinsä autioksi, älköön kukaan asuko heidän teltoissaan. Ps.109:8. Vähiin jääkööt hänen
elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa. Molemmissa psalmeissa Daavid puhuu
ihmisistä, jotka ovat syyttä vainonneet häntä ja yrittäneet tuhota hänet.
Kun luemme kokonaisuutena psalmeja, joista lainaukset on otettu, meitä saattaa hämmästyttää se,
että ne eivät sovellu kaikilta osin Jeesukseen. On tärkeä huomata, että ne ovat kuvauksia Daavidin
elämästä. Siksi siellä on esim. lauseita, jotka kertovat kirjoittajan synneistä (Ps.41:6; 69:6). Kun
Uudessa testamentissa lainataan näitä Daavidin psalmeja viitaten Jeesuksen elämän tapahtumiin,
ajatus on: niin kuin Daavid niin Messias. Eli Daavidin ja Messiaan, Daavidin Pojan
elämäntilanteissa on monia samankaltaisuuksia.
Joh.2:14-17: Jeesus oli aiemminkin käynyt juhlilla ja nähnyt temppelin tilan. Tällä esipihalla olisi
pakanoiden pitänyt saada palvoa Jumalaa, mutta esipiha oli luovutettu markkinakäyttöön. Nyt oli
Jeesuksen messiaaninen toiminta alkanut. Jeesus puhdisti temppelin myös toimintansa
loppuvaiheessa (Mark. 11:15-17). Kun Opetuslapset katselivat, miten Jeesus puhdisti temppelin, he
muistivat psalmin 69:10 sanat: Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut, ja minuun
sattuu niiden pilkka, jotka pilkkaavat sinua. Tässäkin lainauksessa on ajatus, että samalla tavoin
kuin Daavid puolusti Jumalan temppeliä, vielä enemmän ja täydellisemmin Daavidin Poika,
Messias kiivaili temppelin, Isänsä huoneen puolesta.
Psalmissa 69 on muitakin kohtia, joita on lainattu Uudessa testamentissa.
Ps.69:22: Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa, janooni he juottivat etikkaa.
Sekä Luukas (23:36) että Johannes (19:29) mainitsevat, että Jeesukselle juotettiin etikkaa
(hapanviiniä), kun hänet oli naulittu ristiin.
Room.11:5-10: Monet israelilaiset eivät halunneet alistua Jumalan vanhurskauden alle, eivät
halunneet vastaanottaa Daavidin Poikaa, Jumalan heille lupaamaa Pelastajaa, sen tähden heille oli
käynyt se, mitä Daavid sanoo niistä, jotka syyttä vastustivat häntä:
Ps.69:23. Tulkoon heidän pitopöytänsä heille ansaksi ja uhrijuhlansa onnettomuudeksi! 24.
Tulkoot heidän silmänsä sokeiksi, tee heidän jalkansa heikoiksi.
3
Apostolit lainasivat usein psalmeja, kun he julistivat evankeliumia Jeesuksesta.
Apt.2:22-35: Perimätiedon mukaan Daavidin hauta oli Siionin vuorella. Pietarin kuulijat tiesivät
haudan. Heille oli selvää, että Daavid oli kuollut ja haudattu. Hauta hävitettiin 130 jKr. Bar
Kobchan kapinan aikana. Haudan tarkka sijainti ei enää ole tiedossa.
Pietari lainasi ensin psalmia 16:8-11. Hän osoitti kuulijoille, että Daavid näki ennalta omana
jälkeläisenään syntyvän Kristuksen (voidellun) ylösnousemuksen. Sen tähden Daavid sanoi, että
Jumala ei hylkää palvelijaansa tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu.
Kun Pietari oli kertonut Jeesuksen ylösnousemuksesta, Pietari jatkoi, että nyt tämä Jeesus on
korotettu Jumalan oikealle puolelle ja sieltä hän on lähettänyt Pyhän Hengen lahjan, jota lahjaa
paikalla olleet ihmiset hämmästelivät. Toisella psalmin kohdalla (Ps.110:1), Pietari osoitti, että
Daavid oli kertonut myös Jeesuksen korottamisesta Jumalan oikealle puolelle (Apt.2:33-35).
Myös Paavali lainasi psalmia 16, kun hän julisti Jeesuksen ylösnousemusta: Apt.13: 32-38.
Kun Heprealaiskirjeen ensimmäisessä luvussa pyritään osoittamaan, miten Jumalan Poika on
enkeleitä korkeampi, miten Poika on iankaikkinen Jumala, kirjoittaja ottaa lainauksia kuudesta eri
psalmista.
Hepr.1:5. Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: - Sinä olet minun Poikani, tänä
päivänä minä sinut synnytin (Ps.2:7). Ei myöskään näin: - Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on
oleva minun Poikani (2 Sam.7:14). 6. Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä (Ps.97:7). 7. Enkeleistä hän sanoo näin: - Hän tekee
enkelinsä tuuliksi, palvelijansa tulenliekeiksi (Ps.104:4). 8. Mutta Pojastaan hän sanoo: - Jumala,
sinun valtaistuimesi pysyy ajasta aikaan, ja sinun kuninkaanvaltikkasi on oikeudenmukaisuuden
valtikka. 9. Sinä rakastit oikeutta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on
voidellut sinut riemun öljyllä, sinut, ei kumppaneitasi. (Ps.45:7-8; alkutekstissä: Sinun
valtaistuimesi Jumala pysyy ikuisesti) 10. Ja myös näin: - Sinä, Herra, laskit alussa maan
perustukset, sinun kättesi työtä ovat taivaat. 11. Ne katoavat, mutta sinä pysyt. Ne kaikki kuluvat
kuin vaate, 12. sinä käärit ne kokoon kuin päällysviitan, ne vaihdetaan niin kuin vaate. Mutta sinä
olet iäti sama, sinun vuotesi eivät lopu. (Ps.102:26-28; Ps.8:4) 13. Yhdellekään enkelille ei Jumala
milloinkaan ole sanonut: - Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät
korokkeeksi jalkojesi alle (Ps.110:1). 14. Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään
palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.
Psalmi 2, Herra ja hänen voideltunsa
Sana voideltu on kreikaksi Kristus ja hepreaksi Messias. Vanhassa testamentissa käytetään tulevasta
pelastajasta tätä käsitettä. Vanhan testamentin aikana asetettiin kuningas, ylipappi ja joskus myös
profeetta virkaan öljyllä voitelemalla. Kun tulevaa pelastajaa kutsuttiin voidelluksi, ajatus oli, että
hän on sekä profeetta että ylipappi ja kuningas.
Kolmen vuoden ajan Jeesus toimi profeettana. Ylipappina Jeesus uhrasi itsensä meidän syntiemme
sijasta. Hän oli sekä uhri että uhraaja. Kun Jeesus tulee takaisin, hän tulee kuninkaana.
Ps.2:1-3:Miksi kansat kapinoivat, kansakunnat juonia punovat? 2. Miksi kuninkaat nousevat
kapinaan, hallitsijat liittoutuvat keskenään Herraa ja hänen voideltuaan vastaan? 3. "Me heitämme
pois ikeemme, katkomme orjuuden kahleet!"
Psalmi alkaa hämmästyneellä miksi – kysymyksellä. Tällainen asenne Jumalaa ja Jumalan
Voideltua kohtaan tuntuu käsittämättömältä.
Kun neuvosto oli rangaissut ja uhkaillut apostoleja etteivät he enää julistaisi evankeliumia
Jeesuksesta, seurakunta rukoili: Apt.4:24-29. Alkuseurakunta ymmärsi, että Pyhän Hengen
välityksellä Daavid ennusti sen, miten Herodes ja Pontius Pilatus liittoutuivat pakanoiden ja Israelin
4
kansan kanssa Jumalan Messiasta vastaan. He toteuttivat sen, minkä Jumala oli voimallaan ja
päätöksellään ennalta määrännyt tapahtuvaksi.
Kaikkina vuosisatoina kansat ja hallitsijat ovat kapinoineet Herraa ja hänen voideltuaan vastaan.
Kapinointi on huipussaan juuri ennen Jeesuksen paluuta: Ilm.13:5-7; Ilm. 19:19.
Tämän jälkeen kerrotaan, mitä Jumala sanoo niille, jotka nousevat häntä ja hänen voideltuaan
vastaan: Ps.2:4-6: Hän, joka hallitsee taivaassa, nauraa, Herra pilkkaa heitä. 5. Hän puhuu heille
vihassaan ja kauhistuttaa heidät kiivaudellaan: 6. "Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin,
pyhälle vuorelleni!"
Jakeen 5 alussa on alkutekstissä sana az: kerran, silloin. Teksti viittaa ymmärtääkseni Jeesuksen
paluuseen kirkkaudessa. Silloin Jumala puhuu vihassaan. On tuomion aika. Katso esimerkiksi
Joh.5:22-23; Ilm.6:15-17; Jes.2:17-22.
Palattuaan takaisin, Jeesus hallitsee Siionissa: 6. "Minä itse olen asettanut kuninkaani Siioniin,
pyhälle vuorelleni!" Vertaa Jes.4:1-6; Miika 3:12-4:8; Ilm.14:1.
Ps.2:7-9: Nyt kerron, mitä Herra on säätänyt. Hän sanoi minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä
päivänä minä sinut synnytin. 8. Pyydä minulta, niin saat kansat perinnöksesi, ja maan ääriin
ulottuu sinun valtasi. 9. Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat."
Kun Heprealaiskirjeen kirjoittaja osoittaa miten paljon enkeleitä suurempi on Jumalan Poika, hän
lainaa tätä psalmin kohtaa (Hepr.1:5-8).
Tämä Poika, Jumala tulee saamaan kansat perinnökseen. Hänen valtansa tulee ulottumaan maan
ääriin. Muun muassa tämän (Ps.2:7-9) kohdan perusteella juutalaisuudessa ymmärrettiin, että
Messias on Jumalan Poika. Katso Matt.26:62-68: Jeesusta kohtaan esitettiin monia syytöksiä, mutta
hän ei vastannut syytöksiin. Kun ei enää ollut muuta keinoa saada Jeesusta syylliseksi, ylipappi
vannotti Jeesusta Jumalan nimessä sanomaan, onko tämä Messias, Jumalan Poika. Jeesus antoi
myöntävän vastauksen. Hän sanoi, että he tulisivat näkemään, että hän on se, josta Daniel on
profetoinut (Dan 7:13-14). Ylipappi ymmärsi, että Jeesus sanoi olevansa Jumalan Poika, Messias,
josta psalmi 2 ja Dan.7 kertovat. Tämän vastauksen perusteella Neuvosto langetti Jeesukselle
tuomion jumalanpilkasta.
Tähän psalmin kohtaan, joka puhuu messiaasta Jumalan Poikana viittasi myös Natanael, kun hän
ymmärsi kuka Jeesus on: Joh.1:45-50.
Jeesuksen kasteen yhteydessä Isä todisti Jeesuksesta, Matt.3:17: Ja taivaista kuului ääni: "Tämä on
minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt." Katso Jes.42:1.
Psalmin messiaskuningas on midrashin (rabbien raamatunselitystä) mukaan sama henkilö kuin
Jesajan kuvaama Herran kärsivä palvelija ja Danielin kuvaama Ihmisen Poika.
Psalmin 2:7-8 kohtaa selitetään midrashissa mm. näin: ”Minä ilmoitan mitä Herra on säätänyt: On
kysymys profeettain säätämyksestä, sillä Jesaja 52:13 sanoo, palvelijani menestyy ja Jesaja 42:1
lisää katso minun palvelijani, jota minä tuen”. ”On kyse psalmien säädöksistä, kuten psalmi 110:1
sanoo, Herra sanoi minun Herralleni, istu minun oikealle puolelleni" ja psalmi 2:7, "hän lausui
minulle: sinä olet minun poikani”. ”Ja myös toisaalla on kirjoitettu (Dan.7:13): Minä näin
yöllisessä näyssä ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen.”
Ps.2:9: "Sinä alistat kansat rautaisella valtikalla, murrat ne kuin saviastiat"
Teroem: kaitset, paimennat, hallitset. Kun Ilmestyskirja kuvaa Jeesuksen paluun jälkeisiä
tapahtumia, lainataan näitä sanoja (Ilm.19:15). Kun Ilmestyskirjan luvussa 12 kuvataan lyhyesti
pelastushistoria, sielläkin käytetään tätä psalmin kohtaa (Ilm.12:1-2,5).
5
Ps.2:10-12: Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat! Ottakaa opiksenne, maan mahtavat! 11. Pelätkää
Herraa, palvelkaa häntä, vaviskaa, kohottakaa hänelle riemuhuuto. 12. Tervehtikää poikaa, hänen
voideltuaan, suudelkaa häntä, muuten Herra vihastuu teihin ja te suistutte tieltänne tuhoon, sillä
hetkessä syttyy hänen vihansa. Hyvä on sen osa, joka turvaa häneen!
Koska tilanne on tämä, koska Jumalan Poika tulee näin hallitsemaan kaikkia, niin tulkaa järkiinne ja
pelätkää ja palvelkaa Herraa. Ottakaa Poika ystävänä, läheisenä, rakkaana vastaan, ettette
tuhoutuisi!
"Hyvä on sen osa (ashrei: Jumalan siunaama), joka turvaa häneen"! Jumalan siunaama, Jumalan
hyväksymä, on se joka turvaa Poikaan.
Psalmi 22
Psalmi 22 kuvaa ristiinnaulitun kärsimyksiä. Se on sisällöltään sellainen, että voisi luulla, että se
kirjoitettiin ristin juurella. Psalmi kertoo myös kuka ristiinnaulittu on ja millaiset ovat hänen
voittonsa seuraukset. Eli psalmissa 22 on koko evankeliumi.
Ristiinnaulitseminen oli alun perin persialainen (n.500 eKr.) tapa. Sitä käyttivät myös mm.
Aleksanteri Suuri ja foinikialaiset. Roomalaiset omaksuivat sen karthagolaisilta. Se oli erittäin
julma ja tuskallinen rangaistus.
Ps.22:2: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Evankeliumeissa kerrotaan, miten Jeesus juuri ennen kuolemaansa, huusi nämä sanat
Matt.27:45-47: Jeesus otti puhtaaseen, synnittömään ruumiiseensa meidän syntimme.
Hän tuli synniksi meidän edestämme. (2 Kor.5:21; 1 Piet.2:24) Jeesus tuli Jumalan hylkäämäksi
meidän syntiemme tähden. Hän tuli Jumalan hylkäämäksi, jotta me vapautuisimme siitä tilasta.
Ainoastaan Jeesus, synnittömänä, saattoi kysyä, miksi hylkäsit minut!
Tämä Jumalan hylkäämä henkilö pitää kuitenkin edelleen Jumalaa Jumalanaan: "Jumalani,
Jumalani".
Ps.22:2-6: Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana. Jumalani, minä kutsun sinua
päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa 4. Sinä olet pyhä, sinä olet
kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret. Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he
turvasivat ja pääsivät suojaan, sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä
pettyneet.
Miksi et vastaa minulle, miksi et auta minua? Sinä autoit isiämme, kun he turvasivat sinuun. He
eivät pettyneet, kun luottivat sinuun. Kuitenkin sinä olet pyhä: Sinä et tee vääryyttä, vaikka
autoitkin isiä ja nyt olet vaiti.
Ps.22:7. Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka.
Vaikka Jeesus oli täysin puhdas, vaikka hän teki vain hyvää, häntä poljettiin kuin matoa. Hänestä
sanottiin muun muassa, että hän on riivattu ja järjiltään. Häntä haukuttiin samarialaiseksi. Hänen
väitettiin pilkkaavan Jumalaa. Hänet tuomittiin häpeälliseen kuolemaan.
Ps.22:8-9: Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: "Hän on
turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!"
Matteus lainaa ilmeisesti juuri tätä tekstiä, kun hän kertoo, miten Jeesusta pilkattiin.
Matt.27:39-44: Monet Jeesuksen kärsimysten silminnäkijöistä olettivat, että Jeesus kärsi omien
syntiensä tähden. He ajattelivat, että Jumala rankaisi häntä, koska hän väitti olevansa Jumala.
5 Moos.21:23: puuhun ripustettu on Jumalan kiroama. Ilmeisesti tämän Raamatun kohdan takia
juutalaiset johtajat halusivat Jeesuksen kuolevan juuri ristillä. He ajattelivat, että jos Jeesus kuolee
6
puuhun ripustettuna, se osoittaa, että hän on Jumalan kiroama. Silloin ei kukaan voi pitää häntä
Messiaana. Paavali lainaa juuri tuota Mooseksen kirjan kohtaa, kun hän selittää Jeesuksen
ristinkuoleman merkitystä: ”Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse
kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka on ripustettu
paaluun”(Gal.3:13). Edellä Paavali on selittänyt, mitä lain kirous on. Hän sanoo ensin, että jos
voisimme tehdä, mitä laki vaatii, saisimme siitä elämän. Sitten Paavali jatkaa, että kukaan ei pysty
täyttämään Jumalan lakia. Sen tähden jokainen ihminen on kirouksen alainen, erossa Jumalasta.
Siitä lain kirouksesta, Jeesus lunasti meidät tulemalla kirotuksi meidän sijastamme.
Ps.22:10-11: Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla.
Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.
KR38: Sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta. Vain Jeesuksen kohdalla oli näin.
Kukaan toinen ihminen ei ole äidin kohdusta saakka turvannut kaikessa Jumalaan – elänyt Jumalan
tahdon mukaan.
Ps.22:12-14: Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä eikä kukaan minua auta. Sonnien laumat
piirittävät minua, villit Basanin härät minut saartavat, kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua,
kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.
Jeesus kohtasi pimeyden vallat yksin. Miltä tuntuisi olla villin sonnilauman ja karjuvien leijonien
saartamana!
Basan oli alue Galilean järven itäpuolella. Se oli tunnettu karjankasvatuksesta.
Ps.22:15-19: Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää
vahaa, se sulaa rinnassani. Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen.
Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan! Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi
vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut, ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat
minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.
Tämän psalmin kirjoittamisajankohtana (1000eKr.) ei juutalaisilla eikä ilmeisesti muillakaan
kansoilla ollut käytössä ristiinnaulitsemista. Siitä huolimatta tässä on tarkka kuvaus ristiinnaulitun
kärsimyksistä ja kuolemasta.
Ps.22:17: Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat
runnellut: Septuaginta: ovat lävistäneet.
Qumranin psalmitekstissä kaaru: lävistivät. Masoreettisessa tekstissä kaari: kuin leijonat.
Sakarjan kirjassa kerrotaan lävistetystä Herrasta. Luvussa 12 kuvataan sotaa, jossa kaikki kansat
hyökkäävät Jerusalemia vastaan (Sak.12: 2-3). Tuon sodan yhteydessä Jumala vuodattaa juutalaisiin
armon ja rukouksen hengen. He katsovat Jumalaan, häneen, jonka ovat lävistäneet ja valittavat
katkerasti. (Sak.12:9-10) Sak.13:1: Sinä päivänä Daavidin suvulle ja Jerusalemin asukkaille
puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta. Juutalaiset vastaanottavat kansana
Jeesuksen valmistaman pelastuksen. Vertaa Ilm.1:7.
Ps.22:18b-19: Ilkkuen he katsovat minuun, jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa.
Ihmiset katselivat ja ilkkuivat alastonta ja hirveissä tuskissa kärsivää Jeesusta. (Matt.27:39-44;
Mark.15:29-32; Luuk.23:35-37)
Joh.19:23-24: Ristiinnaulittuaan Jeesuksen sotilaat ottivat hänen vaatteensa ja jakoivat ne neljään
osaan, kullekin sotilaalle osansa. He ottivat myös paidan, mutta kun se oli saumaton, ylhäältä alas
samaa kudosta, he sanoivat toisilleen: "Ei revitä sitä. Heitetään arpaa, kuka sen saa." Näin kävi
toteen tämä kirjoituksen sana: - He jakavat keskenään vaatteeni ja heittävät puvustani arpaa. Juuri
näin sotilaat tekivät". Roomalaisen käytännön mukaan sotilaat, jotka vastasivat
7
ristiinnaulitsemisesta, saivat tuomitun vaatteet. Yleensä asuun kuuluivat: päällysviitta, vyö,
sandaalit, päähine. Sotilaat jakoivat arpomalla, mitä kukin sai (Matt.27:35; Mark.15:24). Kun he
olivat jakaneet suunnilleen samanarvoiset vaatteet, oli jäljellä vielä paita, joka oli poikkeuksellisen
arvokas. Se olisi menettänyt arvonsa, jos se olisi leikattu neljään osaan. Sen tähden sotilaat arpoivat
kuka sen saa.
Ps.22:20-23: Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avuksi! Pelasta minut
miekalta, pelasta henkeni koirilta, pelasta minut leijonien kidasta, pelasta villihärkien sarvista!
Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.
Kärsivä, apua pyytävä sanoo: ”kun minä saan sinulta avun, julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua
seurakunnan keskellä.”
Hepr.2:9-13: 11. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään
kutsua näitä veljikseen: 12.- Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan
keskellä. 13. Hän sanoo myös: - Minä turvaan Herraan, ja edelleen: - Tässä me olemme, minä ja
lapset, jotka Jumala minulle antoi. Jeesuksen omat ovat syntyneet Pyhästä Hengestä. He ovat
syntyneet Jumalasta kuten Jeesuskin. Siksi Jeesus kutsuu omiaan veljikseen ja lapsikseen.
Ps.22:24-32: Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele
vavisten, Israelin kansa! 25. Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois
kasvojaan vaan kuuli, kun huusin. 26. Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. Sinun
palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni. 27. Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, Herraa etsivät
ylistäkööt häntä! Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti! 28.Muistakoot maan kansat tämän teon ja
kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, 29.sillä Herran on
kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat. 30.Vain häntä kumartakoot maan mahtavat,
hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä, 31.mutta
ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen, 32.ja
vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt.
Mitä siitä seurasi, että Jeesus lunasti lupauksensa, valmisti pelastuksen, jonka oli luvannut?
KR38: 22:27.Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituksi: Hengessään köyhät, nöyrät, sellaiset joilla ei
ole mitään ansioita Jumalan edessä, tulevat ravituiksi.
KR38: 22:27. Ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä: He eivät etsi turhaan. Jeesuksen
kärsimyksen kautta Herra on löydettävissä.
22:27.Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti! KR38: Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.
Katso Joh.7:37-39: Kun vastaanotamme Jeesuksen sovitustyön, Pyhä Henki tulee meihin asumaan.
Kun Pyhä Henki asuu meissä, me elämme ikuisesti. Katso myös Room.8:11.
Ps.22:28: Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Pelastus ei koske
vain juutalaisia vaan kaikkia kansoja. Kansojen tulee muistaa tämä Herran palvelijan ristinkuolema
ja kääntyä hänen puoleensa.
Ps.22:28-30: Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa
alla ovat kaikki kansat. Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki,
jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä
KR38: Hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.
Jeesuksen edessä tulevat polvistumaan kaikki kansat.
Ps.22:31-32: Mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä
lapsilleen, ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt.
KR38: Jälkeen tulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta. He tulevat ja
julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.
8
Joh.19:30: Kun nyt Jeesus oli ottanut hapanviinin, sanoi hän: "Se on täytetty", ja kallisti päänsä ja
antoi henkensä. Jeesuksen sanat ”se on täytetty”, ovat ilmeisesti samat sanat kuin sanat: hän on
tämän tehnyt. Risto Santala on kirjassaan Messias-odotus todennut, että jos Jeesus on huutanut
tämän arameaksi, hänen huutonsa ”kullaa”, vastaisi kreikan verbin sisältöä: ”se on täytetty”.
Septuagintassa tässä käytetty verbi poieo, tarkoittaa paitsi tehdä myös täyttää (laki).
Psalmissa luvataan, että tulevat polvet saavat palvella Herraa. Ja he julistavat Herran hyvyyttä,
Herran vanhurskautta, sitä, että hän on ”tämän tehnyt” tai ”se on täytetty”.
Kun Psalmissa 22 on kuvattu kärsivä messias ja hänen saavuttamansa voitto, seuraava psalmi
puhuu Jumalasta laumansa paimenena ja sitä seuraava psalmi (24) ”pelastuksen Jumalasta,
joka on kirkkauden kuningas”.
Psalmissa 23 Jumalan huolenpidossa elävä sanoo: "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään
puutu." Sitten hän kuvailee miten Jumala huolehtii hyvän paimenen lailla omastaan.
Jeesus opetti itsestään: ”Minä olen paimen, se hyvä.” (Joh.10:11). Käyttäen Jumalan nimeä ”Minä
olen”, Jeesus sanoi olevansa se hyvä paimen, josta Vanhassa testamentissa kerrotaan. Vertaa
Hes.34:11-16; Jes.40:10-11.
Psalmi 40:6-9
Heprealaiskirjeessä sanotaan, että nämä sanat, jotka on talletettu tähän psalmiin satoja vuosia ennen
Jeesuksen syntymää - ovat Jeesuksen sanoja. Hepr.10:3-10: Mutta uhrit päinvastoin muistuttavat
synneistä joka vuosi. 4. Mahdotontahan on, että härkien ja pukkien veri poistaisi synnit.5. Siksi
Kristus sanoo maailmaan tullessaan: - Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle
ruumiin. 6. Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet. 7. Silloin minä sanoin: Tässä olen.
Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi,
Jumala. 8. Hän sanoo siis ensin: "Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne
eivät sinua miellyttäneet", vaikka näistä uhreista on laissa määräykset. 9. Mutta sitten hän sanoo:
"Tässä olen. Olen tullut täyttämään sinun tahtosi." Hän siis kumoaa nuo määräykset asettaakseen
niiden tilalle Jumalan tahdon. 10. Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella
uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.
Psalmin otsikon mukaan tämä on Daavidin psalmi. Daavid eli noin 1000eKr. Eli, psalmin
kuvaama keskustelu on käyty paljon ennen Jeesuksen syntymää. On arveltu, että keskustelu
käytiin Isän ja Pojan välillä jo ennen maailman luomista. Joskus iankaikkisuudessa Poika sanoi
Isälle: ”Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään,
täyttämään sinun tahtosi, Jumala”: Ennen kuin Jumala tuli ihmiseksi, kaikki se mitä hän tulisi
tekemään, oli kirjoitettu kirjakääröön, Raamattuun.
Jeesus korosti usein sitä, että hän toimi sen mukaan, mitä oli kirjoitettu. Hän sitoutui kaikessa
siihen, mitä Jumala oli puhunut Sanassaan. Katso esimerkiksi Luuk.4:16-21; Matt.5:17;
Matt.26:52-56.
Vanhan testamentin uhrit olivat vain esikuvaa Jeesuksen uhrista. Jumala tuli ihmiseksi, jotta hän
voisi kuolla puolestamme. Hän tuli uhraamaan itsensä. Jumala tuli ihmiseksi, tehdäkseen
ruumiissaan sen, mitä hän ei voinut tehdä Jumalana. Jeesus puhui usein kuolemastaan
päämääränään: Mark.10:45; Joh.6:48,51; Joh.10:17.
Joh.12:27: ”Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä! Ei! Juuri tähän
on elämäni tähdännyt”. Kun Jeesus katsoi edessä olevaa kuolemaa, hän halusi sanoa ”Isä, pelasta
minut tästä hetkestä! ” Mutta hän lisäsi heti perään: ”Ei! Juuri tähän on elämäni tähdännyt.” Jeesus
oli edellä puhunut kuolemansa valtavista seurauksista. Hän oli sanonut: ”Hetki on tullut: Ihmisen
Poika kirkastetaan. Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi
jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” (Joh.12:23-24). Jos vehnänjyvä ei olisi
9
kuollut: Jos Jeesus ei olisi kuollut, ei olisi ollut hänen lisäkseen ketään muuta ihmistä, joka olisi
voinut mennä Isän luo. Ilman ristiä ei olisi ollut hengellistä sadonkorjuuta. Jeesuksen kuolema tuotti
valtavan sadon. Jeesuksen kuoleman seurauksena miljoonat ovat päässeet ja edelleen monet
pääsevät Jumalan yhteyteen.
Psalmi 110
Tätä psalmia on lainattu eniten Uudessa testamentissa.
Matt.22:41-46: Fariseusten ollessa koolla Jeesus kysyi heiltä: 42. ”Mitä te ajattelette Messiaasta?
Kenen poika hän on?” He vastasivat: ”Daavidin.” 43. Silloin Jeesus kysyi: ”Miksi Daavid sitten
Hengen innoittamana kutsuu häntä herraksi? Hän sanoo: 44. - Herra sanoi minun herralleni: Istu
oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle. 45. Jos kerran Daavid
sanoo Messiasta herraksi, kuinka Messias silloin voi olla hänen poikansa?” 46. Kukaan ei pystynyt
vastaamaan hänelle, eikä yksikään siitä päivästä lähtien enää rohjennut kysyä häneltä mitään.
Jeesus osoitti kuulijoilleen, että Daavid Pyhän Hengen innoittamana sanoi selvästi, että Messias on
paitsi Daavidin jälkeläinen, myös Daavidin Herra, Daavidin Jumala.
Messiaan oli määrä olla Daavidin Poika. Jeesus oli Daavidin jälkeläinen sekä äitinsä Marian että
kasvatusisänsä Joosefin puolelta. Mutta samalla Jeesus oli enemmän kuin Daavidin jälkeläinen.
Psalmin kuvaamalle Daavidin Herralle, Jumala sanoo: "Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan
vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle, korokkeeksi valtaistuimesi eteen. 2. Herra, Siionin valtias,
ojentaa sinulle hallitsijan sauvan. Ulottukoon sinun mahtisi myös vihollistesi yli! 3. Nyt sinulla on
valta, kansasi seuraa sinua yhtenä miehenä. Pyhillä vuorilla minä sinut synnytin, sinä synnyit kuin
kaste aamuruskon helmasta."
Jeesus kertoi moneen otteeseen, että kun hän tulee kirkkaudessa, Ihmisen Poikana takaisin, hän
tulee hallitsijana, kuninkaana: Matt:25:31; Matt.16:27; Matt.26: 64. Vertaa esim. Jes.2:2-5.
Jakeen 3 teksti on vaikeatulkintainen: KR92 mukaan teksti puhuisi myös Jeesuksen syntymästä: 3.
Nyt sinulla on valta, kansasi seuraa sinua yhtenä miehenä. Pyhillä vuorilla minä sinut synnytin,
sinä synnyit kuin kaste aamuruskon helmasta.
KR38: 3. Altis on sinun kansasi sinun sotaan lähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi
nousee eteesi, niin kuin kaste aamuruskon helmasta.
Biblia 1776: 3. Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä
kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niin kuin kaste aamuruskosta.
KR38 ja Biblia 1776 ovat lähempänä alkutekstiä.
Ps.110: 4. Näin on Herra vannonut, eikä hän valaansa peruuta: "Sinä olet pappi ikuisesti, sinun
pappeutesi on Melkisedekin pappeutta
Vanhassa testamentissa puhutaan vain kahdessa kohdassa Melkisedekistä: 1 Moos.14:17-19;
Ps.110:1-4.
1 Moos.14:17-19: Kun Abraham palasi voittajana taistelusta, häntä vastaan tuli Salemin kuningas,
joka oli korkeimman Jumalan pappi. Tämä on ensimmäinen kerta kun Raamatussa puhutaan papista
ja tämä pappi on myös kuningas. Melkisedek nimi tarkoittaa suomeksi: vanhurskauden kuningas.
Sen lisäksi hän oli Salemin (rauhan) kuningas.
Melkisedek on erikoinen henkilö Raamatussa. Emme tiedä hänestä enempää. Noin tuhat vuotta
myöhemmin (Ps.110) Daavid ennustaa tulevasta pelastajasta, Messiaasta: Sinä olet pappi ikuisesti,
sinun pappeutesi on Melkisedekin pappeutta. Samassa psalmissa puhutaan Messiaasta myös
hallitsijana.
10
Daavidin aikana ja koko Siinain liiton aikana ainoastaan leeviläiset saivat hoitaa pappisvirkaa.
Vertaa Ussia: 2 Aikak.26:16-21; Saul: 1. Sam.13:7-14. Kuningas ei saanut toimia pappina.
Mutta kun Vanhassa testamentissa puhutaan tulevasta pelastajasta, hänen sanotaan olevan pappi ja
kuningas: KR38. Sak.6:12-13: Näin sanoo Herra Sebaot: katso mies nimeltä Vesa! Omalta
pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin. Herran temppelin hän on
rakentava, ja valtasuuruutta hän on kantava, ja hän on istuva ja hallitseva valtaistuimellansa; hän
on pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä.
Juutalaisilla oli erilaisia käsityksiä siitä miten tuleva Messias täyttää nämä virat. Esimerkiksi
Qumranin yhteisö odotti kahta messiasta: kuninkaallista ja papillista, Daavidin ja Aaronin messiasta.
Heprealaiskirjeen luvut 5–9 kuvaavat Jeesusta Melkisedekin järjestyksen mukaisena pappina.
Hepr.5:10: Hänestä tuli Jumalan asettama ylipappi, jonka pappeus on Melkisedekin pappeutta
Hepr.7:1-7:Tämä Melkisedek oli Salemin kuningas ja Korkeimman Jumalan pappi. Kun Abraham
oli paluumatkalla lyötyään kuninkaat, Melkisedek tuli häntä vastaan ja siunasi hänet, 2. ja
Abraham antoi hänelle kymmenykset kaikesta saaliistaan. Hän on ensinnäkin "vanhurskauden
kuningas", mitä hänen nimensä merkitsee, ja lisäksi Salemin kuningas eli "rauhan kuningas". 3.
Hänellä ei ole isää, ei äitiä eikä sukuluetteloa, hänen elinpäivillään ei ole alkua eikä loppua. Hänet
on kuvattu Jumalan Pojan kaltaiseksi, ja hän pysyy pappina ainaisesti. 4. Pankaa merkille, kuinka
suuri hän on: kantaisämme Abrahamkin antoi hänelle kymmenykset, parhaimman osan
sotasaaliistaan. 5. Niiden Leevin jälkeläisten, jotka on asetettu papeiksi, tulee lain käskyn mukaan
kerätä kymmenykset kansalta, omilta veljiltään, jotka hekin ovat Abrahamin jälkeläisiä. 6. Mutta
Melkisedek, joka ei ollut heidän sukuaan, otti kymmenykset Abrahamilta ja siunasi hänet, vaikka
Abraham jo oli saanut Jumalan lupaukset. 7. Kiistatontahan on, että siunauksen antaja on
korkeampiarvoinen kuin siunauksen saaja.
Melkisedek oli kuningas ja pappi: rauhan (Salemin) kuningas, vanhurskauden kuningas (nimi
Melkisedek tarkoitti vanhurskauden kuningas). Melkisedek oli tätä nimeltään, Jeesus on tätä myös
olemukseltaan ja teoiltaan.
Hänellä ei ole isää eikä äitiä eikä sukuluetteloa, hänen elinpäivillään ei ole alkua eikä loppua (7:3).
Melkisedek oli kyllä tavallinen ihminen (vai olisiko Jeesus ilmestynyt Abrahamille ihmishahmossa),
mutta emme tiedä hänen suvustaan, vanhemmistaan. Emme tiedä hänen syntymästään ja
kuolemastaan.
Melkisedekin alkuperä jää tuntemattomaksi. Hän näyttää elävän aina. Hänen pappeutensa ei lopu.
Siksi hän on verrattavissa Jumalan Poikaan, joka pysyy ikuisesti ja jonka pappeus on muuttumaton:
Hepr.7:23-25: Muiden pappien määrä on jatkuvasti kasvanut, kun kuolema on estänyt heitä
pysymästä virassaan. 24. Mutta Jeesus pysyy ikuisesti, hänen pappeutensa on muuttumaton. 25.
Siksi hän pystyy nyt ja aina pelastamaan ne, jotka hänen välityksellään lähestyvät Jumalaa. Hän
elää iäti rukoillakseen heidän puolestaan.
Qumranista on löydetty Melkisedekiin (11QMelch) liittyvä tekstikatkelma.
Yikdal Yadin on mm. tämän tekstin perusteella esittänyt ajatuksen, että heprealaiskirje on kirjoitettu
essealaisille (Qumranin yhteisön jäsenille). Heprealaiskirje näyttää vastaavan moniin essealaisten
keskeisiin kysymyksiin.
11QMelch. 6: ”Melkisedek julistaa heille vapauden, vapauttaa heidät kaikesta vääryydestä.”
Vertaa: Joh.8:34-36, Hepr.10:10
7: ”Sovituspäivä on kymmenennen riemuvuoden lopulla, jolloin sovitus valmistetaan kaikille
Jumalan lapsille ja Melkisedekin arpaosan miehille.”
11
Sovitus valmistetaan siis määrättynä aikana kaikille Jumalan lapsille ja Melkisedekin perillisille?
Katso Hepr.2:9-13.
13: ”Ja Melkisedek tulee panemaan toimeen Jumalan tuomiot (koston).” Vertaa Joh.5:22.
13: ”Melkisedek pelastaa valitut Belialin ja hänen henkiensä vallasta.” Vertaa Kol.1:13.
15-16: ”Tämä on oleva rauhan päivä, josta Jumala muinoin puhui profeetta Jesajan kautta: "kuinka
ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman,
joka julistaa pelastusta, sanoen Siionille: Sinun Jumalasi on kuningas"
Kirjoittaja lainaa Jesajan kohtaa (Jes.52:6-10; jae 7), jota Uudessa testamentissa sovelletaan
ilosanomaan Jeesuksesta (Room.10:13-15).
"Sinun jumalasi on ...Melkisedek, joka vapauttaa heidät Belialin vallasta (24-25)."
Kahdentoista Patriarkan Testamentissa (Kirjoitettu 200-100 eKr.) puhutaan myös erityisestä
papista. Kahdentoista patriarkan testamentti kertoo, miten jokainen Jaakobin pojista kokoaa, ennen
kuolemaansa, jälkeläisensä ympärilleen ja kertoo elämästään, tunnustaa pahat tekonsa, varoittaa
jälkeläisiään näistä teoista, ennustaa Israelin tulevaisuudesta ja antaa ohjeita hautaamistaan varten.
Testamenteissa korostetaan Leevin ja Juudan asemaa. Leevin jälkeläisenä syntyy Jumalan asettama
ylipappi ja Juudan jälkeläisenä syntyy Jumalan asettama kuningas. Kuitenkin Leevin Testamentissa
puhutaan erityisestä uudesta papista.
Leevin testamentti 18:1-8: ”Pappeus loppuu (1) Jumala asettaa uuden papin, jolle kaikki Jumalan
sanat paljastetaan. Tämä panee toimeen oikeudenmukaiset tuomiot maan päällä kauaksi aikaa (2).
Silloin maa on oleva täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan (5). ”
Ps.110:5-6: Herra on sinun oikealla puolellasi. Kun hän vihastuu, hän murskaa kuninkaat. 6. Hän
tuomitsee kansat: kaikkialla on ruumiita, joka puolella on katkottuja päitä.
Kun Jeesus tulee takaisin, hän tulee tuomarina. Hän murskaa vihollisensa. Katso esimerkisi
Luuk.19:27; Ilm.6:15-17; Ilm.19:11-21.
Ps.110:7: Kuningas juo purosta matkansa varrella. Voittoisana hän kohottaa päänsä.
Alkutekstissä: Hän juo purosta tien varressa, sen tähden hän kohottaa päänsä.
Koska Jeesus alensi itsensä, hän sai voiton, hänet korotettiin (Fil.2:6-11).
Ps.118
Tämä psalmi kuuluu psalmeihin (113-118), joita laulettiin säännöllisesti muun muassa
lehtimajajuhlassa, pääsiäisenä ja helluntaina.
Kun Jeesus tuli, viikkoa ennen kuolemaansa, aasilla ratsastaen Jerusalemiin, kansanjoukot ottivat
hänet vastaan Messiaana, kuninkaana. Kaikissa evankeliumeissa kerrotaan, että ihmiset huusivat
muutamaa säettä psalmista 118. Jeesuksen aikana opetettiin, että tätä psalmia tuli laulaa pelastuksen
aikana Messiaalle. Kun luemme eri evankeliumeista kuvauksen, mitä kansa lauloi, saamme hyvän
kokonaiskuvan ihmisten odotuksista (Matt.21:9; Mark.11:9-10; Luuk.19:38). Kansa otti Jeesuksen
12
vastaan Herran nimessä tulevana kuninkaana, Israelin kuninkaana, Daavidin Poikana, sinä
henkilönä, joka perustaa Daavidin valtakunnan.
Tulemalla tällä tavoin Jerusalemiin Jeesus osoitti olevansa Messias. Hän asetti itsensä Messiaalle
kuuluvaan asemaan. Jeesus osoitti myös millainen messias hän on: hän tuli ratsastaen aasilla - ei
sotaratsulla. Joh.12:14-15.
Ps.118:25-26: Hoosianna! Herra, anna meille apusi! (Alkutekstissä: oi Herra (Jahve) pelasta) Oi
Herra, anna menestys! 26. Siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimessä. Herran huoneesta teidät
siunataan.
Ps.118:20-22: Tämä on Herran portti, josta vanhurskaat saavat käydä. 21. Minä kiitän sinua siitä,
että kuulit minua ja pelastit minut. 22. Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. 23. Herra
tämän teki, Herra teki ihmeen silmiemme edessä
Matt.21:33-46 Jeesus kertoi vertauksen pahoista viinitarhan vuokraajista. Juutalaisilla johtajilla ei
ollut mitään vaikeuksia ymmärtää Jeesuksen kertomaa vertausta. Vanhassa testamentissa on tekstejä
jotka puhuvat Israelista Jumalan viinitarhana (esim. Jes.5:1-7). Kansan johtajien ei tarvinnut kauan
miettiä, keitä Jeesus tarkoitti viinitarhureilla; ketkä olivat niitä, joiden piti huolehtia Jumalan
viinitarhasta. Jeesus sanoi vertauksessa hyvin selvästi: koska juutalaiset (kansana) eivät
vastaanottaneet Jumalan lähettämiä profeettoja ja viimeiseksi kieltäytyivät vastaanottamasta Poikaa,
he menettivät valtakunnan: ”Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee
sen hedelmiä.”
Jeesus vahvisti vertausta, lainaamalla psalmin 118 sanoja: Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt
kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.
Jeesus osoitti, että tämä viinitarhan omistajan Pojan hylkääminen on kerrottu mm. siinä psalmissa,
jota Jeesuksen kuulijat olivat (ilmeisesti edellisenä päivänä) huutaneet, kun ottivat hänet vastaan
messias-kuninkaana, Daavidin Poikana. Psalmissa sanotaan selvästi, että rakentajat hylkäävät kiven,
josta kuitenkin tulee rakennuksen tärkein kivi. Kulmakivi oli kivi, joka piti seinät koossa. Ilman sitä
ei rakennus voinut pysyä pystyssä.
Psalmin lisäksi, Jeesus lainasi myös Jesajan profetiaa: Matt.21:44. Joka tähän kiveen kaatuu, se
ruhjoutuu, ja jonka päälle tämä kivi kaatuu, sen se murskaa." Jes.8:13: Jesajan tekstin ajatus on. että
niille juutalaisille, jotka pelkäävät Herraa ja pitävät häntä pyhänä, hän on oleva pyhäkkö. Muille hän
on oleva loukkauskivi ja kompastuksen kallio. He tuhoutuvat kun hylkäävät hänet. Katso myös
Jes.28:16-17.
Pietari lainaa kirjeessään psalmia 118 ja Jesajan kohtaa: 1 Piet.2:6. Sanotaanhan Raamatussa: Katso, minä lasken Siioniin kulmakiven, valitun kiven, jonka arvo on suuri. Joka häneen uskoo, ei
joudu häpeään. 7. Te, jotka uskotte, saatte siis osaksenne tämän arvon ja kunnian, mutta niille, jotka
eivät usko, "kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakivi, 8. kompastuskivi ja kallio johon
langetaan". Koska he eivät tottele sanaa, he kompastuvat, ja se heidän osakseen on määrättykin.
Paavali kuvaa tätä kompastuskiveä: Room.9:30-33.
Psalmi 8
Jeesus lainasi tätä psalmia Matt.21:12-17.
Psalmia lainataan myös Hepr.2:5-9: Tulevaa maailmaa, sitä josta nyt puhumme, Jumala ei ole
alistanut enkelien hallittavaksi. 6. Tästä on jossakin kohdassa joku todistanut: - Mikä on ihminen!
Kuitenkin sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. 7. Lyhyeksi aikaa
sinä asetit hänet enkeleitä alemmaksi, mutta sitten seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla, 8. panit
kaiken hänen valtansa alle. Jumala siis antoi ihmisen valtaan kaiken, hän ei jättänyt mitään tälle
alistamatta. Vielä tosin emme voi havaita, että kaikki olisi hänen vallassaan. 9. Sen kuitenkin
13
näemme, että tuo "lyhyeksi aikaa enkeleitä alemmaksi asetettu", Jeesus, on kuoleman tuskat
kärsittyään "seppelöity kirkkaudella ja kunnialla". Armollisen Jumalan tahto näet oli, että Jeesuksen
oli kärsittävä kuolema jokaisen ihmisen puolesta.
Jumala loi ihmisen kuvakseen ja kaltaisekseen. Hän asetti ihmisen hallitsemaan luomakuntaa. (1
Moos.1:26-28) Jumala antoi ihmiselle aivan erityisen aseman. Hän seppelöi ihmisen ”kirkkaudella ja
kunnialla”. Tuota ihmisen asemaa ihmettelee psalmin kirjoittaja: 4. Kun minä katselen taivasta,
sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen 5. - mikä on ihminen! Kuitenkin
sinä häntä muistat. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. 6. Sinä teit hänestä lähes
kaltaisesi olennon, seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella. 7. Sinä panit hänet hallitsemaan
luotujasi, asetit kaiken hänen valtaansa: 8. lampaat ja härät, kaiken karjan, metsän villit eläimet, 9.
taivaan linnut ja meren kalat, kaikki vesissä liikkuvat.
Ihminen lankesi syntiin. Hän joutui pois tuosta kirkkauden ja kunnian tilasta. Sen tähden Jumala tuli
ihmiseksi. Jeesus jätti kirkkauden ja syntyi meidän kaltaiseksemme ihmiseksi. Hänetkin asetettiin
vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi. Jeesus valmisti meille pelastuksen. Hän palasi ihmisen
Poikana takaisin siihen kirkkauteen, joka hänellä oli ollut Jumalan ikuisesti (Joh.17:5). Jeesus sai
kaiken vallan (Matt.28:18-20). Jeesuksen sovitustyön seurauksena me pääsemme takaisin sellaiseen
ihmisyyteen, johon Jumala alun perin ihmisen tarkoitti. Muutos on jo tapahtumassa Jeesuksen
omissa: Kol.3:8-10. Jeesuksen tullessa muutumme hänen kirkkautensa kuvan kaltaisiksi: Fil.3:20-21.
Roomalaiskirjeessä Paavali puhuu siitä, miten koko luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä,
koska silloin myös se pääsee vapaaksi katoavaisuuden orjuudesta (Room.8:19-25). Jeesus on jo nyt
seppelöity kunnialla ja kirkkaudella. Meidätkin tullaan seppelöimään kirkkaudella ja kunnialla
(Hepr.2:7-9).
Psalmi 72, Salomon psalmi
Ps.72:1 Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi, opeta oikeamielisyys hallitsijalle[kuninkaan pojalle]!
Ps.72:15. Eläköön hän (kauan) [ – alkutekstissä ei ole sanaa kauan] ja saakoon Saban kultaa.
Tässä psalmissa kuvataan messiaan rauhan valtakuntaa. Messiaan hallitusaikaa kuvataan samalla
tavoin esim. Jes.11:3-4: Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta 4. vaan antaa
heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Hän lyö väkivaltaista sanansa
sauvalla ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän. Kun Jeesus palaa Ihmisen Poikana takaisin,
hän hallitsee Hengen täyteydessä, hän antaa oikeat tuomiot. Hän lyö sanallaan väkivaltaista ja
surmaa väärintekijän. Messiaan hallitessa maa on lähes paratiisimaisessa tilassa. Jesajan luvussa 11:9
sanotaan: maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan. Roomalaiskirjeen
luvussa 8 Paavali puhuu siitä, miten koko luomakunta huokailee nyt synnytystuskissa ja odottaa
Jumalan lasten ilmestymistä, koska silloin myös se pääsee vapaaksi katoavaisuuden orjuudesta
(Room.8:19-25).
KR38 Ps.72:5. Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta
polveen. 6. Hän olkoon niin kuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niin kuin sadekuuro, joka kostuttaa
maan. 7. Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes
kuuta ei enää ole.
Vertaa Ilm. 21:22-26: Temppeliä en kaupungissa nähnyt, sillä sen temppelinä on Herra Jumala,
Kaikkivaltias, hän ja Karitsa. 23. Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta,
sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa.
Ps.72:8-9: Merestä mereen hän hallitkoon, suurelta virralta maan ääriin asti. 9. Kumartakoot häntä
aavikoitten asujat, hänen edessään viholliset nuolkoot tomua.
14
Kun Vanhan testamentin profeettakirjat kuvaavat Messiaan hallitusaikaa, siellä sanotaan Jumalan
omaisuuskansasta mm., ”sinä laajenet oikealle ja sinä leviät vasemmalle, sinun jälkeläisesi perivät
muukalaisten maat” (Jes.54:3). Ilmeisesti Messiaan hallitessa, Israel jälleen omistaa sen alueen,
jonka Jumala lupasi Abrahamin jälkeläisille.
Ps.72:10. Saakoon hän Tarsisin ja meren saarten lahjat, Saban ja Seban kuninkaitten verot. 11.
Kaikki kuninkaat kumartakoot häntä, ja palvelkoot häntä kaikki kansat
Tämä toteutui jo pienessä mittakaavassa, kun itämaan tietäjät toivat lahjoja syntyneelle kuninkaalle.
Tulevaisuudessa kaikkien kansojen rikkaudet tuodaan hänelle ja kaikki kuninkaat kumartavat häntä.
Tätä aikaa kuvataan esim. Jes.60:1-12.
Ps.72:16. niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti, vainiot lainehtivat vuorten harjanteilla asti, laiho
on sankka kuin Libanonin metsä ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa.
Midrash kirjallisuudessa lainataan tätä psalmin kohtaa, kun puhutaan Messiaasta, joka on
Mooseksen kaltainen profeetta (5 Ms. 18:15,17-19). Tekstissä puhutaan ensimmäisestä ja
viimeisestä Mooseksesta; ensimmäisestä pelastajasta ja viimeisestä pelastajasta.
”Niin kuin ensimmäisestä pelastajasta sanotaan: Mooses otti mukaan vaimonsa ja poikansa, pani
heidät aasin selkään ja palasi Egyptiin (2 Moos.4:20) niin on sanottu viimeisestä pelastajasta: hän
on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa (Sak.9:9).”
”Niin kuin ensimmäinen pelastaja antoi mannaa (2 Moos.16:14-16) niin myös viimeinen pelastaja
antaa mannaa, kuten on kirjoitettu: niin maa kasvaa viljaa yltäkylläisesti, vainiot lainehtivat vuorten
harjanteilla asti, laiho on sankka kuin Libanonin metsä ja lyhteet lukuisat kuin ruoho maassa
(Ps.72:16).”
”Niin kuin ensimmäinen pelastaja avasi lähteen (2 Moos.17:6) niin myös viimeinen pelastaja on
antava vettä, kuten on kirjoitettu: Herran huoneesta kumpuaa lähde (Jooel3:18).”
Messiaan tulevasta rauhan valtakunnasta on kuvausta monissa psalmeissa: esimerkiksi psalmit 98,
46,47, 48.