MINISTERIÖIDEN KUULEMISTILAISUUS 12.3.2013 KESKUSTELUMUISTIO 18.3.2013 JOHDANTO Tulevaisuusselonteko on kerran vaalikaudessa laadittava, pitkän aikavälin tulevaisuutta käsittelevä kannanotto, jonka valtioneuvosto antaa eduskunnalle, ja johon eduskunta vastaa. Siinä pohditaan Suomen tulevaisuuden haasteita ja mahdollisuuksia ja esitetään hallituksen linjaukset. Tulevaisuusvaliokunta valmistelee eduskunnan vastauksen. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen tulevaisuusselonteon teemana on Suomen kestävä kasvu ja kansalaisten hyvinvointi 2030 (lisätietoja www.2030.fi). Tulevaisuusselonteon valmistelemiseksi on vuoden 2012 aikana toteutettu ennakointivaihe, jonka tulokset ovat nyt valmiina. Ennakointivaiheen tulokset on koottu 14.2.2013 julkaistuun raporttiin (tulevaisuus.2030.fi). Keväällä 2013 käydään yhteinen keskustelu ennakointivaiheen tuotoksista ja määritellään mitkä asiat ovat olennaisimmat hallituksen ottaa huomioon tulevina vuosina. Osana tätä keskustelua järjestettiin maaliskuussa 2030 sarja kuulemistilaisuuksia eri sidosryhmille. Kaikki kuulemistilaisuudet järjestettiin saman ohjelman mukaisesti. Pääkysymyksiä keskustelulle oli kaksi:   Mitkä ovat Suomen kestävän kasvun ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta tärkeimmät teemat ja miksi? Mitkä ovat tärkeimmistä asioista ne, joihin hallitus voi parhaiten vaikuttaa? Tähän muistioon on koottu 12.3.2013 ministeriöille suunnatun tilaisuuden keskustelujen päätulokset. Ministeriöille järjestettiin kolme tilaisuutta 12., 13. ja 14.3.2013. 12.3.2013 tilaisuuteen osallistui 19 henkilöä eri ministeriöistä. Tilaisuuden osallistujalista on liitteenä. Muistio on kiertänyt osallistujien nähtävänä ja myös tilaisuuden jälkeen esitetyt kommentit on otettu huomioon. MITKÄ OVAT SUOMEN KESTÄVÄN KASVUN JA KANSALAISTEN HYVINVOINNIN KANNALTA TÄRKEIMMÄT TEEMAT? Keskustelua käytiin osallistujien kesken pareittain ja sen jälkeen viidessä pienryhmässä ja lopuksi yhteisenä keskusteluna. Osallistujia pyydettiin nostamaan esiin tärkeimmät teemat erityisesti siitä näkökulmasta, että mitkä asiat vaatisivat nykyistä enemmän huomiota. Seuraavaan on koottu keskustelun päätulokset koskien tätä kysymystä yhteenvetona kaikista kommenteista. Muut huomiot koskien menetelmiä ja ennakointiraporttia on koottu muistion viimeiseen osaan. Ennakointiraportissa jo katetuista asioista osallistujat nostivat esiin seuraavat teemat.  ”Suomi on hyvä paikka kaikkien asua” on yleinen tärkeä otsikko, joka kattaa monet muut asiat.  Hyvinvoivat kansalaiset, mielekäs elämä on samoin peruspäämäärä. Erityistä huomiota vaatii eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen ja mahdollinen yhteiskunnan jakaantuminen.  Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen oli usean osallistujan korkealle nostama teema. o Tässä on huomattava myös muu kuin luonnonvarojen hyödyntäminen ja kiinnitettävä enemmän huomiota myös pienimuotoiseen hyödyntämiseen ja luontoarvoihin. Esimerkiksi luontomatkailu on mahdollisuus, jota ei ole käytetty riittävästi. Yleisesti matkailu tarjoaa vielä paljon potentiaalia kasvulle esimerkiksi Venäjän markkinoilla. o Luonnonvarojen hyödyntämisessä on painotettava aidosti kestävyyttä.  ”Suomen rakennettu ympäristö on maailman energiatehokkain” on tärkeä teema, mutta ennakointiraportissa tätä oli käsitelty suppeasti – mm. yhdyskuntarakenne ja inhimillinen näkökulma puuttuvat.  Koulutusjärjestelmä ja sen kehittäminen on tulevaisuuden edellytystekijöistä tärkeimpiä.  Suomi arktisen osaamisen huipulle on tärkeä teema, ja tässä painopisteenä nimenomaan osaaminen, sen hyödyntäminen ja kehittäminen. Suomi on arktinen koelaboratorio, ja siihen pitäisi keskittyä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa. Toisaalta jatkettiin myös keskustelua siitä, että ”arktinen” on liian kapea näkökulma.  Ketterä hallinto – virkamies voi olla ketterä, mutta rakenteet eivät vielä tue tätä, esimerkiksi lainsäädäntö estää.  Digitaalinen hallinto on tärkeä tavoite ja tässä on vielä paljon tehtävänä.  Digitaalinen vallankumous on tulossa ja aiheuttaa paradigman muutoksen, joka vaikuttaa merkittävästi talouteen, työn tekemiseen ja yhteiskuntiin ja vaatii uutta osaamista ja työelämän muutoksia. Tähän olisi ennakointiraportissa voinut kiinnittää vielä enemmän huomioita huomioiden esimerkiksi teknologiaharppaukset kuten 3D printtauksen ja automaation/robotiikan kehittymisen edelleen.  Yrittäjyys on tärkeä teema. Osallistujat nostivat esiin myös seuraavat teemat erittäin tärkeinä.  Turvallisuuden ja erityisesti kokonaisturvallisuuden (ml. puolustus) näkemys pitää olla muutoksen lähtökohtana, ja se on sidoksissa kaikkiin tavoitteisiin. Turvallisuus on edellytys ja perusta kaikelle muulle toiminnalle sekä tavoitteiden saavuttamiselle. Turvallisuus on sidoksissa hyvinvointiin ja talouskasvuun (sekä päinvastoin). Ennakointiraportista puuttuu riskien, haavoittuvuuden ja keskinäisriippuvuuksien käsittely. Globaali haavoittuvuus on esim. talouskriisin myötä paljastunut ja mm. huoltovarmuuskysymysten prioriteetti nousee.  YK:n Post 2030-tavoitteet: kaikkia maita koskevat tavoitteet, jotka sitovat mahdollisesti myös Suomea. Jos olemme mukana neuvotteluissa, meidän pitää olla valmiita sitoutumaan myös niihin.  Työvoimapula ja rajojen avaaminen ovat asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Globaalit työvoiman liikkuvuuskysymykset ja muutokset on huomioitava. Työllisyyttä on käsitelty ennakointiraportissa liian vähän. Raportissa ei esimerkiksi mainita sanaa työttömyys. Työttömyyden alentaminen on pääkeino, jolla voidaan päihittää kestävyysvaje. Euroopan suunta tulee olla työllisyyden lisääminen.  Kulttuuria ei voi jättää huomiotta. Se liittyy globaaliin toimintaympäristöön konflikteja aiheuttavana, selittävänä ja ratkaisevan tekijänä, taloudellisen menestyksen edellytyksiin elinkeinorakenteen monipuolistajana (luova talous), digitalisoitumiskehitykseen digitaalisten kulttuurissisältöjen ja jakelukanavien vahvistuvana roolina, sosiaalisen eheyden säilyttämispyrkimyksiin osallisuus- ja hyvinvointivaikutusten kautta, ekologisiin ja muihin ympäristökysymyksiin kulttuurisen ympäristön ymmärtämisenä ja vaalimisena sekä taiteen itseisarvoiseen kehittymiseen perustutkimukseen verrannollisena arvona ja toimintana. MITKÄ OVAT TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA NE, JOIHIN HALLITUS VOI PARHAITEN VAIKUTTAA? Tauon jälkeen keskusteltiin yhdessä siitä, mitä nykyinen ja tulevat hallitukset voivat parhaiten tehdä päämääriin pääsemiseksi. Erityisesti ryhmää pyydettiin miettimään miten globaali näkökulma aidosti otettaisiin selkeästi huomioon asioina, joihin hallitus voi vaikuttaa. Alle on koottu tiivis lista keskustelun tuloksista.  Hallituksen päätehtävänä on edistää toimintaympäristön vakautta isojen ja nopeiden muutosten keskellä.  Työelämän ja työllisyyden muutoksiin varautuminen digitaalisen muutoksen edetessä on iso haaste tuleville hallituksille. Miten työelämän joustoa kasvatetaan? Miten estetään eriarvoistuminen työn muuttuessa? Mitä uusia sosiaalisia muutoksia ja haasteita tulee eteen? Mihin investoinnit suunnataan? Mitä investointeja Suomeen virtaa?  Hallitus voi vaikuttaa siihen, että Suomi voisi tarjota suotuisat edellytykset olla toimintaympäristö globaalien arvoverkostojen ydintoiminnoille – mottona voisi olla, että ”Suomi on globaali säätäjä”. Esimerkiksi tietoverkkoympäristöjen luotettavuus, yhteiskunnan vakaus ja luotettavuus ja vastuullinen toiminta (ekologisesti ja sosiaalisesti) auttavat meitä olemaan avainpaikoilla globaaleissa arvoverkostoissa.  Kansainvälinen / globaali yhteistyö tulee huomioida kaikessa. Selonteon on huomioitava Suomen paikka maailmassa, raportista välittyy sellainen näkökulma, kuin olisimme jokin erillinen saareke ja Suomi osana maailmaa saa ennakointiraportissa liian vähän painoarvoa. Kaikki toiminta on riippuvaista kansainvälisestä yhteistyöstä.  Koulutusta ja oppimista on kehitettävä vastaten digitaalisen vallankumouksen haasteisiin. Muutos avaa uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Koulutus on avainkysymys, jotta näihin mahdollisuuksiin osattaisiin tarttua eli esimerkiksi uudenlaista yrittäjyyskoulutusta tarvitaan ja miten koulutus huomioi esimerkiksi palveluiden kasvun?  Yrittäjyyden ja yritystoiminnan osalta kiinnitettävä huomiota siihen, että nykyisten jo alkuvaiheen ohittaneiden yritysten toimintaedellytykset ja uudistumiskyky muuttuvassa maailmassa ovat kunnossa.  Vahvuutemme ovat luonnonvarat ja näitä on hyödynnettävä paremmin jalostusarvoa kasvattaen ja kestävällä tavalla. Luonnonvarojen lisäksi korkeammalle on nostettava aineettomien luonnonvarojen (luontoarvot) hyödyntäminen ja hahmotettava luonnonvarojen kokonaisuus. Hallitus pystyy toimillaan luomaan tilaa vihreälle kasvulle monin keinoin.  Vihreälle kasvulle pitää luoda tilaa poistamalla tuhlaavia järjestelmiä. Tulee vähentää yhteiskunnan tukea energia- ja materiaalitehottomille prosesseille tai toimille ja luonnonvarojen sekä päästöjen kannalta epäedulliselle rakenteelliselle kehitykselle ja poistaa näitä toimia tukevat yritystuet. Samalla on tärkeää huolehtia rakenteellisen muutoksen seurauksista.  Yhdyskuntasuunnittelussa on kehitettävä yhteistyötä ja strategista kokonaissuunnittelua maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelurakenne ja elinkeinorakenne huomioiden (nk. MALPEmalli).  Tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä kokeilut ovat avainsanoja tulevaisuudessa.  Miten järjestetään tulevaisuudessa julkisten palvelujen rahoittaminen? Mikä on ihmisen itsensä vastuulla ja mikä yhteiskunnan? Suomalaisten hyvinvointi ja terveys investointina on yksi kehittämisen paikka. Tulee myös ottaa huomioon väestöryhmien eriarvoisuuden hillitseminen. Hallituksen tulee luoda mahdollisuuksia ihmisille ottaa itse vastuuta hyvinvoinnistaan.  Hallinnon tulisi olla mahdollistaja, mutta tuntuu, että todellinen pullonkaula on poliittinen päätöksenteko ja johtaminen. Johtamiseen (poliittinen, taloudellinen) ja päätöksentekoon on kiinnitettävä enemmän huomioita, jotta hallinto voi olla mahdollistaja. Kansainvälinen johtaminen on kaikista suurin haaste, sillä Suomi on kääntymässä sisäänpäin. MUITA KESKUSTELUKOMMENTTEJA Keskustelun lomassa kommentoitiin ennakointivaiheen menetelmävalintoja ja raporttia. Pääkommentit on koottu seuraavaan.  Laajempaa keskustelua käytiin siitä, että mihin aineistoon ennakointityö on perustunut ja onko työssä esimerkiksi huomioitu kansainvälistä aineistoa. Vastauksena todettiin, että valmisteluvaiheessa alkuvuonna 2012 on koottu laajempaa lähdeaineistoa, jota hyödynnettiin ennakoinnin teemojen valinnassa ja joka jaettiin myös ennakoinnin asiantuntijaryhmille. Päätietolähde on kuitenkin se, että jokainen ennakointiin osallistunut asiantuntija on tuonut mukaan työhön oman asiantuntijuutensa ja tietonsa.  Ennakointiraportin puutteeksi todettiin, että siitä puuttuu kattava ja analyyttinen toimintaympäristökuvaus nyt ja tulevaisuudessa, jota vasten voisi punnita tärkeimpien asioiden valintaa. Ennakoinnista esimerkiksi puuttuu demografinen analyysi kokonaan, esimerkiksi Afrikassa ja Aasiassa isoja muutoksia tulossa ja kasvun piste ehkä siirtyy muualle. EU:n tulevaisuuden kehitys on Suomelle avainasia. Kysyttiin myös onko nykyisen verkkoraportin rinnalla olemassa yksityiskohtaisempi ja pidempi raportti, ja todettiin että ei ole. Ennakointiprosessin aikana on tosin tuotettu paljon materiaalia, mutta tätä ei ole kootusti olemassa yhdessä raportissa.  Ennakointiraportin päämäärinä on kuvattu hyvin eritasoisia asioita, esimerkiksi abstrakteja kuvauksia (ketteryys) ja konkreettisia tavoitteita (arktinen rata) ja toisaalta sekaisin erittäin strategisia ja vähemmän strategisia asioita. Keinot ja päämäärät ovat myös menneet sekaisin. Esimerkiksi koulutusjärjestelmä on keino, ei päämäärä. Toivottiin näiden asioiden selkeämpää jäsentelyä tulevaisuusselonteossa.  Useammassa yhteydessä keskusteltiin ennakointivaiheen teemojen valinnoista ja todettiin, että tietoisesti ministerityöryhmän päätöksellä valittiin nyt käsitellyt teemat.  Kestävän kasvun edistäminen on ongelmallinen teesi. Parempi olisi kauttaaltaan käyttää terminä kestävän talouden edistämistä, koska talous ei tule aina kasvamaan, mutta sen pitää kestää.  Tilaisuudessa nostettiin esiin tulevaisuusselonteon vaarana se, että siitä tulee hallinnonalojen mikrotason toiveiden tynnyri. Pitäisi olla vahvat temaattiset kokonaisuudet, joihin keskitytään. Tämä työ on juuri nyt käynnissä ja tilaisuuden keskustelut omalta osaltaan tähtäsivät juuri tähän. Muistion kommentointivaiheessa nostettiin esiin myös vaaraksi se, että selonteosta tulee epärealistinen toivekuva siitä, millaisen Suomen tulisi olla, eikä siitä, minkälainen sen on mahdollista olla vuonna 2030. LIITE 1. Osallistujat PLM PLM LVM LVM LVM TEM TEM TEM SM YM YM YM STM OKM MMM MMM UM UM UM Tiina Tarvainen Pentti Olin Iida Huhtanen Ismo Kosonen Anne Miettinen Heli Saijets Pekka Tiainen Antti Joensuu Elina Saarimaa Laura Höijer Elina Rautalahti Ismo Tiainen Taru Koivisto Esa Pirnes Veli-Mikko Niemi Mikko Peltonen Anne Ahonen Timo Voipio Kari Möttölä