teksti
kuvat
Petriina Auramo ja Päivi Kari
Päivi Kari
Liikkeen ääni
Kuulo ei ole edellytys sille, että voi nauttia musiikista
– tai vaikka käydä muskarissa.
T
änä keväänä Keski-Helsingin
musiikkiopiston tiloissa aloittaa uusi viittomakielinen muskariryhmä. Ryhmässä on kuuroja äitejä kuulevien vauvojensa kanssa ja
myös kuulevia äitejä sekä yksi kuuro vauva. Musiikkiterapeutti Petriina Auramolle ryhmä tuo mielenkiintoisia uusia
haasteita.
– En ole aikaisemmin saanut seurata
näin läheltä kommunikaation kehittymistä vauvojen ja kuurojen äitien välillä.
On kiehtovaa ja varsin opettavaista nähdä, kuinka äidit kuulevien lastensa kanssa toimivat, Petriina miettii.
’Vauva’ viitottuna
Puheen tuolla puolen
Miltä musiikki tuntuu?
Petriina on aikaisemmin ohjannut kuulovammaisten lasten muskariryhmää.
Silloin laulamista oli ohjelmassa paljon,
koska tavoitteena oli puheen kehitys.
Lauluja voidaan tietenkin kääntää myös
liikkeen kielelle, viittomakielelle. Vaikka kyseessä on viittomakielinen muskari, musiikkiin tutustutaan monin tavoin: laulamalla, viittomalla, soittamalla,
kuuntelemalla, liikkumalla, tuntemalla.
Uudessa vauvaryhmässä osalla kuuroistakin vanhemmista voi olla jonkin
verran kuulokykyä. Vaikka kuuro ei kykenisikään kuulemaan hyvin puhetta,
voi hän kyetä vastaanottamaan musiikki-informaatiota oikein mukavasti: Puheen kuulemisen kannalta merkityksellinen taajuusalue liikkuu välillä 500–2 000
Hz, kun musiikki puolestaan voi liikkua
huomattavasti sitä laajemmin sekä matalien että korkeiden äänien puolella, taajuusalueella 27– 4 200 Hz. Niinpä rummut ja matalaääniset soittimet toimivat
hyvin muskarissa, samoin sähköisesti
vahvistetut soittimet sekä piano, jonka
rekisteri on melko laaja.
Kuuloaistin lisäksi kuuro – tai kuka vaan
meistä! – ottaa musiikillista informaatiota vastaan muillakin aisteillaan. Kuurolla
vanhemmalla tai vauvalla musiikin kokemus tulee hyvin paljon oman kehon
kautta:
– Meille ryhmässä musiikki on paljon
liikettä ja rytmiä, kertoo Petriina.
– Liikumme vauvamuskarissa paljon,
sillä yhdessä koettu rytmi on turvallista, hauskaa ja koko keskushermostoa kehittävää.
Musiikin visuaalinenkin puoli on tärkeää. Viittomien ja muun liikkeen lisäksi sen näkyviä elementtejä ovat erilaiset
musiikin merkintätavat, jäljittely, eleet ja
ilmeet, muodot, värit...
Musiikkia koetaan myös tuntoaistin
kautta: kosketuksen, tasapainon, kehon
asentojen. Jopa tilalla ja materiaaleillakin
on merkityksensä, sillä äänen värähtely eli vibraatio välittyy hyvin esimerkiksi
puulattian kautta. Eikä iloaistiakaan sovi unohtaa: muskaritunnin on tarkoitus
tuoda hauskoja yhteisiä musiikkielämyksiä niin lapselle kuin vanhemmalle.
Lisätietoja:
Petriina Auramo, p. 040 506 4130,
[email protected]
Petriina Auramo ohjaa muitakin
muskari- ja kouluikäisten erityisryhmiä. Toimintaa järjestetään
kysynnän mukaan erityyppisille ryhmille, kuten autismikirjon,
dysfaattisten, kuurojen, ylivilkkaiden, ADHD- tai keskittymishäiriöisten lasten perheille.
Ks. www.khmusiikki.fi: opetus/
musiikkileikki/erityismuskari
Viittomakielellä ’musiikki’ helisee kuin huilu.
28 Keski-Helsingin musiikkiopisto Trioli 2010