Savun Sanomat 67

KOTISEUTULEHTI
SAVUN SANOMAT
Kiimasjärven kylällä 1.4.2012
Nro 67
Kuva: Marita Vesterinen
Tästä Hernesalmen myllyn ikkunasta ovat Lannenkosken juoksua katselleet tuhannet ihmiset. Ei varmaankaan
vähiten myllärit Waldemar Rein (ennen 1920-lukua), Ruuska (1920-luvulla), Otto Ahonen (1930-luvulla), Vilho
Kallonen (1940-45), Ville Pyykkinen (1945-1951), Ilpo Vesterinen (1950-luvulla) ja Leo Vesterinen joka 1960luvun puolivälin tieneillä käynnisti myllyn viimeisen kerran ja jauhoi kirjailija Marko Tapion mieliksi pussin
myllypellon ohraa.
Toisissa merkeissä olemme monet kerrat istuneet myllyn keskikerroksessa me, jotka olemme isiemme hengessä
pyörittäneet Hernesalmen mylly tukikohtanamme Kiimasen Savun toimintaa. Olemme jatkaneet arvokasta
perinnettä, johon isiemme ja isoisiemme toiminta Lanneveden ja Saarijärven kulttuuri- ja liikuntaelämässä meidät
suorastaan velvoittaa. Lannevedeltä on lähdetty liikkeelle viivyttelemättä jo silloin, kun kulttuuri- ja
liikuntatoimintaa 1800- luvun loppupuolella on Saarijärvellä ryhdytty käynnistelemään. Jatkosodan aikaan
Lannevedellä perustettiin Sampo-lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1943. Toimituskuntaan
kuuluivat Eeti Hänninen, Tauno Suomela, Edvin Honkanen, Hannes Hänninen, Paavo Kynnäs, Valde Lehtonen ja
JiiHoo Vesterinen. Hekin kaikki lienevät joskus myllyn ikkunasta kosken kulkua tarkkailleet.
Sampon ensinumeron ilmestymisestä on kulunut reilut 69 vuotta. Savun Sanomien ensimmäisen numeron
ilmestymisestä tulee 1. huhtikuuta 2012 kuluneeksi 25 vuotta. Savun Sanomat on kotiseutulehti, kuten
Sampokin. Savun Sanomat perustettiin Lannevedellä kuten Sampokin. Ainoa ero näiden kahden lehden
välillä juuri tänä päivänä on se, että Savun Sanomat on parempi lehti! (Sorry, kaima siellä kirkolla)
Puheenjohtajan palsta
Ensimmäisen Savun Sanomien ilmestymisestä tulee 1.4.2012 kuluneeksi 25 vuotta.
Lehti on ilmestynyt vähintään kaksi kertaa vuodessa ja nyt luvussasi oleva on jo
kuudeskymmenesseitsemäs. Liki kahdenkymmenen vuoden ajan lehti monistettiin Saarijärven
terveyskeskuksessa, Äänekosken paperitehtaalla tai Tietoenatorilla Jyväskylässä. Lehden tekeminen
vaati noina aikoina aika lailla ”persetyötä”, kun istuttiin monistamisen jälkeen kasaamassa,
nitomassa ja kuorittamassa lehteä postitusta varten. Jakelun piirissä olivat jäsenten lisäksi
toimintaamme tukeneet ihmiset ja yhteisöt. Lehteä monistettiin ja postitettiin satakunta kappaletta.
Savulenkin ennakkonumero oli poikkeus, se postitettiin jokaiselle edellisenä vuonna Savulenkille
osallistuneelle ja tällöin monistus ja postitusmäärä nousi viidensadan paikkeille.
Lehden tekeminen helpottui olennaisesti, kun jakelussa siirryttiin muutamia vuosia sitten
käyttämään sähköpostia. Savun jäsenillä on 98 %:sti käytössään e-mail. Vain Kulumalaan ja
Harjulan-Kyyrään Savun Sanomat menee vielä perinteistä reittiä. Elikkä kun se Viitasaarelta
postitetaan, kuljetetaan sitä ensin isolla autolla etelään, 50 km ohi Lanneveden Jyväskylään, missä
sen annetaan kerätä voimia päivän, pari. Jyväskylästä se lähtee sitten postiautolla takaisin kohti
pohjoista ja Saarijärveä. Tällä kertaa Savun Sanomat pyyhkäisee autokyydillä 16 km Lanneveden
ohi Saarijärvelle. Saarijärvellä lehti sitten luukutetaan Lanneveden lokeroon, missä se saa taas
huilata päivän, pari. Lanneveden lokerosta lehti poimitaan Lanneveden jakelusta vastaavan
posteljoonin laukkuun.
Savun Sanomien viimeinen matka pienessä autossa, posteljoonin laukussa kohti Lannevettä ja
Kiimasjärven kylää on alkanut.
Lopulta 2-7 päivää postituksen jälkeen posteljooni Petskin tipauttaa Savun Sanomat ensin Kyyrän
raitilla Harjulan-Kyyrän laatikkoon, ja sitten kohta Peltoniementiellä Kulumalan laatikkoon. Savun
Sanomien matka 80 km päästä Viitasaarelta Kiimasjärvelle on postimerkkien laadusta riippuen
kestänyt kahdesta seitsemään vuorokautta. Näin siinä tapauksessa, että lehden sisältävä kuori ei
tällä, melko vaiherikkaalla taipaleellaan ole joutunut hukkaan.
Onko lukijalla enää käsissään tuore Savun Sanomat, siitä voidaan olla kahtakin mieltä. Ne, jotka
maksavat vaikkapa Soneralle 40-50 euroa kuukaudessa laajakaistastaan, elikkä mahdollisuudesta
lukea Sanomat heti sen ilmestyttyä, ovat siinä asemassa, että heillä on vastaavat tiedot useita päiviä
ennen kaistattomia. Savun Sanomat ei ole uutislehti, joten eipä tuolla tuoreudella taida olla väliä.
Tämä lipsahti ehkä hiukan asiasta, mutta lipsahtakoon. Savun Sanomien 25-vuotisella taipaleella on
lipsahdellut pitkin matkaa. Lehdessä julkaistujen kirjoitusten vuoksi on erottu seurasta (Kiimasen
Savusta), on erottu sen johtokunnasta tai nieleskelty pitkään juttujen tuomaa pahaa oloa. Lehden
pitkäaikaisena päätoimittajana (25 vuotta) pyydän vielä kerran anteeksi kaikkea sitä, mikä on
aikanaan loukannut teitä, hyvät lukijat. Kysymys on useimmiten ollut vain siitä, että
huumorintajunnassa kirjoittajan ja lukijan välillä on ollut jonkinlainen ero. Mutta on lehdellä toki
paljon ansioitakin, tuskin sitä muuten olisi 67 numeroa tehty. Näistä ansioista huumori ei ole
vähäisin.
Savun Sanomat oli pitkään, ihan näihin vuosiin saakka, puhtaasti Kiimasen Savun jäsenlehti. Juttuja
tehtiin seuramme omista tapahtumista, tai jäsentemme edesottamuksista kuntoilu- ja
kilpailutapahtumissa etäämmällä omasta kylästä. Juoksu-urheilusta, hiihdosta, lentopallosta ja
pilkkionginnasta on kirjoitettu eniten, ovathan nämä lajit olleet alusta saakka Savun ohjelmassa.
Parin viime vuoden aikana Sanomissa on alettu kirjoitella koko Lanneveden kylää kiinnostavista
aiheista ja asioista.Tällaisina mainittakoon Pekka Rämäsen ja Luotolan sisarusten – Anna-Maijan
(Hirvi), Tapanin, Juhanin ja Martin jutut. Itse aloitin juttusarjan Lanneveden urheiluhistoriasta
puolisentoista vuotta sitten. Tähän historiikkiin on tulossa jatkoa. Ainakin Lanneveden hiihdon ja
raviurheilun historia on vielä käsittelemättä.
Jäsenistöä laajempaa lukijakuntaa kiinnostavan kirjoittelun seurauksena lehtemme on Stepi
Sundbergin toimiessa työmiehenä julkaistu myös Lanneveden nettisivuilla (www.lannevesi.fi
harrastukset tai tapahtumat tai ajankohtaista).
Asetumme lankalauantaina Hernesalmen myllyyn muistelemaan lehden vaiheita. Tilaisuuteen
kutsumme kaikki jäsenemme, sekä aktiiviset Sanomien tukijat, Anna-Maija Hirven ja Stepi
Sundbergin puolisoineen. Luvassa on pientä tarjoilua viisastelun, suolaisten palojen, täytekaakun ja
kahvin muodossa. Näillä aineksilla uskomme niin sielun, mielen kuin ruumihinkin tulevan
valmistetuksi pääsiäisen suureen juhlaan!
Tässä lehdessä nykyiset jäsenemme muistelevat aikaansa 25 vuotta sitten. Maaliskuussa 1987,
neljännevuosisata sitten, minä itse kirjoittelin Viitasaarella puheenjohtajan palstaa Savun Sanomiin
ja kokosin lehteä. Kymönkoskelle ja Lannelle ajelin lujalla Talbot GLX:llä. Tuosta päätellen
asemani kansalaisena ei ole muuttunut, en ole taantunut, jos en sitten kehittynytkään. Olen varmaan
siinä mielessä tyypillinen suomalainen, että pidän turvallisista ja vakiintuneista oloista, kuin myös
saavutettujen etujen pysyvyydestä. Lisää ei silloin tarvitse, jos entinen ja nykyinen hyvin riittää.
Hannu Vesterinen
Jorma Pajari
25 år sedan
Puunjalostusteollisuuden alamäki alkaa Ainasulasta
Kesäkuu -87. Osa savulaisia ja muutama muu ystävä viettävät iltaa Sahinvirran rannalla. Ilta on
mitä kaunein ja Paula on taas kerran loihtinut maukkaan illallisen. Syödään, vähän juodaankin ja
muistellaan sekä ihmetellään Savulenkin saamaa suosiota.
Viimeiset viikot ennen lomalle lähtöä ovat toivoa täynnä. Mikä kolmesta suuresta investoinnista
toteutetaan, siis sadoista miljoonista markoista ja tehtaan sekä koko henkilöstön tulevaisuudesta on
kysymys. Ruoka on syöty. Auringon lasku on upea, kuten aina Sahilla. Lupaan tarjota jälkiruuaksi
ainoan osaamani: Iricofee. Avaan radion, kymmenen uutiset: Kymi Kymmene on myynyt
Juankosken kartonkitehtaan perustettavalle kehitysyhtiölle!!!! Iriscoffeet vieraille ja metsään
miettimään, mitä nyt.
Seuraavana aamuna VW-sedanilla Juankoskelle tutustumaan tilanteeseen. ” Pers-aukiset” miehet
ovat perustaneet kehitysyhtiön, huh, huh, niiden rahoilla ei saa edes uutta ”manttelia” yhteen
huonoista imuteloista. Kesäloma jatkuu. Pensaa palaa ja onneksi Suomi on pieni maa ja tuttuja
kartonki -ja kudosmaailmassa. Testeissä voi vielä viisikymppisenäkin pärjätä. Uusi ammatti ja uudet
kujeet. Töitä riittää aina 65-ikävuoteen asti ja kruunuksi 68-vuotiaana työkomennus Kiinaan.
”Kunnossa kaiken ikää” savulaisella sitkeydellä.
***
Tapio Pajari
25 år sedan
Autoni oli Opel Kadet -77
Vuonna 1987 elettiin suomessa kiihkeässä nousukauden huumassa. Myös metsäyhtiöiden hallituksissa raha poltti
hyppysissä. Oli pakko investoida. Halmilan Vellu olisi voinut silloin keskittyä paperiherrojen toppuutteluun ja
jättää meidät Savulenkin järjestäjät rauhaan. Myöhän on aina osattu hommamme, päinvastoin kuin
paperiteollisuuden kurut, jotka hölmöilyillään ovat ajaneet paperitehtaita samaan ahdinkoon, kuin Mahlun
mahtihölkän: lappu luukulle!
Äänekoski eli omaa kulta-aikaansa. Ensiksi uusittiin kartonkikone ja heti perään rakennettiin uusi uljas
paperitehdas. Kulta-aikaansa elivät myös äänekoskelaiset neiti- ja osittain myös rouvasihmiset.
Komennusmiesten vauhdittamana hotelli Hirven parketilla pyörähdeltiin jopa viisi kertaa viikossa. Myöhemmin
pyörähdettiin sitten Jyväskylän synnytysosastolla.
Tässä huumassa minäkin vaihdoin työpaikkani Jyväskylän Kankaan paperitehtaalta Äänekosken uutukaiselle.
Minulla oli kuitenkin järkiperusteet: Äänekoskelta oli puolet lyhyempi matka kaiken toiminnan ja kulttuurin
keskipisteeseen Lannevedelle kuin Jyväskylästä. Äänekosken tehtaiden henkilöstö osastolla oli ammattinsa
osaavia ja ajan hermolla eläviä toimihenkilöitä. Minulle osoitettiin yhtiön vuokra-asunto Terveyskadulta, josta oli
~300 m kaikkiin strategisesti tärkeisiin paikkoihin: paperitehdas, hotelli Hirvi ja terveyskeskus.
Sopeutuminen uuteen tehdasmiljööseen sujui mutkitta. Vietin suurimman osan vapaa-ajastani Kiimasen rannoilla
tai Jyväskylässä satunnaista vakituisemman tyttöystäväni ja etenkin isosetäni Hegulin seurassa. Äänekoskella
ollessani minulla oli ilo harrastaa ruumiin kulttuuria Aholan Mikon kanssa. Mikkohan asuu Tärttämäessä ihan
latujen ja lenkkipolkujen välittömässä läheisyydessä.
Olihan se kuulkaas helppoa! Sukset oli varastossa Mikon autotallissa ja aina valmiiksi voideltuna ennen
hiihtolenkille lähtöä. Toisinaan myös pankkiiri Talvilahti liittyi joukkoomme. Oikein mukava mies, mutta puhui
pirulas koko ajan niin perkeleesti. Oli pakko vähän lisätä aika ajoin vauhtia eteenkin ylämäissä, jotta sai tovin
lepuutella korviaan. Jälkipyykki pestiin sitten aina Mikon saunassa ja ruumista ravittiin takkatulen loisteessa kuha
fileillä. Tuhannesti kiitos Mikko!
Kiimasen Savussakin elettiin nousussa. Ulla valitteli, että nousu näkyi etenkin Hegulin housuissa. Mutta nousu
näkyi myös Savulenkillä. Osallistujia oli vuosi vuodelta runsaammin, vaikka jotkut toimitsijoista kuulema
”hiihtelivät” Reinoissa hieman yöttömän yön liikuttuneissa mielen tiloissa. Savun toimintaa hallitsi yhteisöllisyys:
kosteat yllätysvierailut savulaisten mökeillä, aamuyöhön nuotiolla venähtäneet lauluillat naapureiden iloksi,
pitkäperjantain ihmissuhdehiihdot ja kaikki muu ihmisen henkiselle hyvinvoinnille tärkeä hössöttäminen.
Yhden rakkaimmista enoistani nykyisen ”myllärin” Oskun suurella myötävaikutuksella sain siirrettyä Jokelan
vanhan hirsisen rantasaunan Kiimaselle. Saunaa hallitsi suuri vanhanajan pönttökiuas, jossa riitti löylyä
polttamaan Eero ”rynnkky” Vesterisen korvat ja jopa pehmentämään Luotolan tunnottoman veljeksen Tapanin.
Saunakamaria hallitsi päästä vedettävä isoisäni ja – äitini yhteinen vanha vuode.
Rakas äitini Paula väitti aika ajoin rantasaunalta nousseen ”haurauden henkäyksiä”, mitä lienee tarkoittanut!
Koko 80 luku oli suomelle, Kiimasen Savulle ja etenkin itselleni hulvattoman vallatonta aikaa!
Rakkaat savulaiset, luultavasti te ette ikinä tajua ennen kuolemaanne ja eteenkään sen jälkeen, mitä me olemme
yhdessä saaneet aikaan näinä yli 25 yhteisenä vuotena. Kiimasen Savu ja Savulenkki ovat jotain aivan
poikkeuksellista.
Mutta tärkeintä on ollut: hulvaton yhdessä olo ja kaikenlainen hössötys!
KIITOS TEILLE KAIKKILLE!
P.S. Joku kyseli niistä autoista. Savulaisille autohan ei koskaan ole ollut kyrvän jatke:
Heguli ja enoni Vespa ajoivat ”päivää ennen parasta” pikku Fiateilla. Minulla oli Vesterisen Lassen hommaava
erittäin luotettava, sinisen hohtoinen ja kantikas Opel Kadet muistaakseni vuodelta -77!!!
VesaWalamies
25 år sedan
Vuoden 1987 aikana täytin 39 vuotta ja tulin asuneeksi Saarijärvellä kymmenisen vuotta.
Päällimmäisenä tuosta ajasta on jäänyt mieleen elämän kiireisyys ja monivivahteisuus.
Perheessämme oli kolme vireää poikalasta, joista vanhin täytti kesäkuussa 12 vuotta. Meno sekä
töissä että kotona oli tuolloin melkoisen vauhdikasta. Myös harrastusrintamalla oli vilkasta. Olin
ryhtynyt vetämään yhä johtamaani SaPu:n kuntourheilujaostoa v. 1985. Vuoden aikana juoksin
kellon kanssa monia matkoja sadasta metristä aina täyteen maratoniin saakka. Joillakin niistä ylsin
pysyviksi jääneisiin omiin ennätyksiin. Jo 60-luvulla aloittamaani lehtikirjoitteluakin tuli yhä
harjoitettua, ja pari radio-ohjelmaakin tein silloin. Nykyisin elämä on paljon rauhallisempaa mutta
kieltämättä monessa suhteessa paljon värittömämpää.
***
Helinä Patana
25 år sedan
Pietarin, eli silloisen Leningradin, itäpuolella asui ja nuoria opetti matematiikan ja fysiikan saloihin
Lannevedestä täysin tietämätön Helinä Vatanen, joka nykyisin asuu Uus-Hännisellä Pekan kanssa.
Talvi -87 oli ennätyskylmä, mutta punainen Lada 1200L oli L niin kuin Luotettava. Käynnistyi ja
kulki Ilomantsin pakkasissa, ja helmikuussa syntynyt kuopus ja pari vuotta vanhempi veljensä
saivat matkustaa lämpimästi, sillä auton hyötysuhde oli ihan muuta kuin nykyisten menopelien.
Vaipanvaihtoa, pulkkamäkeä, käsitöitä kuului elämään. Nykyisin voi jättää tuon vaipanvaihdon
pois, ja käsityötkin kelpaisivat parhaiten invalidisäätiölle (= puserossa vain yksi hiha; lapasesta
toinen peukalo puuttuu; sukkaparin toinen sukka on vain säärystin, ja keskeneräinen sekin).
Pekka Rämänen
25 år sedan
”Kevättalvella 1987 minulla oli poikavauva, Roope-esikoinen. Hän ja työ Korpilahti-lehdessä
veivät kyllä kaiken huomion. Opel Kadett 1,3 S oli vain kolmeovinen, ja siihen oli hankalaa
pujotella yhdestä ovesta kun vauvan kuppi-istuin oli etupenkillä. Lastenvaunut mahtuivat
peräkonttiin pyöriä irrottamatta. Ooppeli otti Lahdenvuorenmäessä yli 200 mittariin. En sentään
poika kyydissä kokeillut, mutta autobahnilla kesäkuussa -87 mentiin mittarinopeudella 190.
Fyysinen urheilu oli paljon heikommalla mallilla kuin nyt. Pj. H. Vesterisen kirjoittamien
lenkkiohjeiden aika oli vasta parin vuoden päässä edessä.
Joo!
Hiihtokisat sitten pidettiin loistavassa talvikelissä. Osanottajia riitti yhteen sarjaan, elikkä miehet
yleinen 60 v. Tyyli oli perinteinen ja lähtö tapahtui massalähtönä (yhteislähtö). Kierrettiin
Kusiaismäessä "helppo" alakolmonen pariin kertaan.
Kellomiehenä toimi allekirjoittanut. Panin kellon käyntiin lähtiessä ja otin maalissa ajat.
Tulokset: 1. Pentti Kujala 21.09 2. Reijo Rutanen 28.23 3. Vesa Walamies
31.45
Ei tarvinnut maalissa jalkaa kurotella!
Hiihtoterveisin Pena
ISOJA AHVENIA , HAUENTOPPELO JA ALIISAN METKUT
Kiimasen Savun pilkkikisoissa 11.3. Sahan rannassa Summasella oli mukava meininki. Aurinkoinen
sää houkutteli parhaan osallistujamäärän sitten vuoden 2008 ja kookkaista ahvenista pääsivät
osallisiksi lähes kaikki osallistujat. Suurimman ahvenen käänsi jäälle Vappu Rautiainen. Vapun
körmyniska painoi peräti 280 g. Paula Pajari tempaisi heti kisan alussa 240 grammaisen ja Elmeri
Lehtomäki kisan loppupuolella 220 grammaisen ahvenen. Paulalle ja Elmerille ahvenat olivat
suurimmat koskaan talviongella saadut. Naisten sarjan jo neljännen kerran peräkkäin voittaneen
Anniina Lehtomäen tasapainoon tokkasi hauki, jonka paino yksin ei kuitenkaan olisi riittänyt kisan
voittoon. Muutama komea ahventollo höysteeksi ja peli oli selvä. Elmeriltä hauki nappasi pilkin,
mutta se ei estänyt reipasta 11-vuotiasta viemästä lastensarjan kiertopalkintoa Härkälän takan
reunalle Anniinan pokaalin viereen.
Miesten kisassa käytiin Antero Rautiaisen ja Hannu Vesterisen kesken tasainen kisa voitosta.
Jälkimmäinen voitti käytännöllisesti katsoen yhden ahvenen erolla, siksi vöyräitä olivat päivän
saaliskalat. Tove Janssonin kirjasta lastensarjaan viimeisen puolen tunnin ajaksi ilmaantunut Aliisa
(Lehtomäki) hauskuutti kisaajia omaperäisellä ongintatekniikallaan. Aliisalla oli pilkkionki tiukasti
hyppysissään ja kun vavan herkkä kärki värähti ahvenen tavoitellessa siiman toisessa päässä
heijaillutta ”papukaijaa”, lähti tyttö onki kädessä kirmaamaan kohti muumitaloa (Summaslahtea).
Tällä konstilla pikkutyttö napsi liki puoli kiloa ahvenia lyhyessä ajassa. Niin lyhyessä, että aikuista
miestä hävetti viereisellä reiällä.
Naisten ehdotuksesta päätettiin tulevana kesänä järjestää jäsenten välinen rantaongintakisa. Olipa
puhetta siitäkin, että saattaisimme Savun kolme kalakisaa – pilkki, rantaonginta ja soutu-uistelu –
kolmiottelun muotoon, elikkä kustakin kisasta saisi pisteitä sijoituksen mukaan ja yhteispisteillä
ratkaistaisiin vuoden savulaiskalastajan tittelin kohtalo. Palkinnoksi parhaalle tietysti
sähköperämoottori tai ainakin uudet airot. Ne onkin mulla jo aika huonossa kunnossa!
Teksti:
Jokelan Hannu
Kuva:
Härkälän Anniina
Tulokset:
Naisten sarja: 1. Anniina Lehtomäki
2. Paula Pajari
3.Vappu Rautiainen
Miesten sarja: 1. Hannu Vesterinen
2. Antero Rautiainen
3. Iivari Pääkkönen
Lasten sarja: 1. Elmeri Lehtomäki
2. Aliisa Lehtomäki
590g
320g
290g
840g
720g
70g
780g
480g
KIIMASEN SAVUN PILKKIKISOJEN VOITTAJAT JA TULOKSET
1986- 2012
Ajatus koota yhteen pilkkikisojen voittajien tulokset lähti siitä oletuksesta, että se saattaisi
motivoida lisää väkeä tämän hienon, perisuomalaisen harrastuksen pariin ja Summasen jäälle
sunnuntaina 11.3. 2012, jolloin ongitaan 26. Savun mestaruuksista Sahan rannassa klo 10 alkaen.
Kisat on aina pidetty Summasella, koko järvi kilpailualueena. Kokoontumispaikkana oli pitkään
Kopparnäs ja Juhani Hakalan mökki. Viime vuosina on kokoonnuttu Sahan rantaan kuten nytkin.
Johtokunnan v.1986 hyväksymien sääntöjen mukaan kilpailukalaksi kelpaavat kaikki
sisävesissämme esiintyvät kalat, onkiaika on 3 tuntia ja mestaruudesta ongitaan naisten ja miesten
sarjassa.
Osallistujaennätys on vuodelta 1996, jolloin siimaa tuijotti peräti 29 teräshermoista kilpailijaa.
Aila Korhosella on 9 mestaruutta, Saara Utriaisella 6, Vappu Rautiaisella 5 ja Anniina
Lehtomäellä 3. Naisten kisaennätys 3490 g on Saaralla.
Pertti Harjulalla on mestaruuksia peräti 15 ja kisaennätys kaamea 6950 g.
Juhani Hakalalla on 4 mestaruutta, Heikki Takalalla ja Hannu Vesterisellä 2
Pelkästään mestarit ovat nostaneet 73680 g roskakalaksi luokiteltavaa järven elävää jäälle ja
tällä tavoin yhdistyksemme on merkittävällä tavalla osallistunut Summasen arvokalan
lisääntymisen ja elinehtojen parantamiseen.
Vuosi
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
Naisten mestari
Aila Korhonen
Katja Korhonen
Helena Ropponen
Aila Korhonen
Aila Korhonen
Aila Korhonen
Aila Korhonen
Vappu Rautiainen
Vappu Rautiainen
Tulos g
100
275
800
1150
1440
1300
1025
300
Miesten mestari
Juhani Hakala
Juhani Hakala
Mikko Ahola
Ilpo Rautiainen
Antero Hirvi
Pertti Harjula
Pertti Harjula
Heikki Takala
Juhani Hakala
Tulos
Osallistujia
575
15
(seuran siht. hukkasi tulok.)
830
21
2500
16
1600
24
1820
21
820
24
1175
18
1400
18
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Yht
Vappu Rautiainen
Saara Utriainen
Aila Korhonen
Saara Utriainen
Saara Utriainen
Saara Utriainen
Saara Utriainen
Vappu Rautiainen
Aila Korhonen
Aila Korhonen
Aila Korhonen
Saara Utriainen
Vappu Rautiainen
Anniina Lehtomäki
Anniina Lehtomäki
Anniina Lehtomäki
Anniina Lehtomäki
2180
Pertti Harjula
3710
2200
Pertti Harjula
1650
80
Pertti Harjula
2000
1050
Pertti Harjula
2730
1150
Heikki Takala
1500
3490 (SE)
Pertti Harjula
2575
660
Pertti Harjula
800
2050
Pertti Harjula
3730
1210
Hannu Vesterinen
2640
684
Pertti Harjula
2054
2200
Pertti Harjula
6950 (SE)
532
Pertti Harjula
1150
KISOJA EI VOITU PITÄÄ HEIKKOJEN JÄIDEN VUOKSI!!
1350
Pertti Harjula
1410
250
Pertti Harjula
35
810
Pertti Harjula
1230
630
Juhani Hakala
750
590
Hannu Vesterinen
840
27506 g
46174g
23
29
9
12
11
10
10
9
11
9
7
8
10
5
7
6
8
Kiimasen Savun hiihtomestaruuskilpailut Kulmalassa 25 år sedan
Tytöt
Naiset 4 km
1. Riina Vesterinen
1. AilaKorhonen
2. Eila Keinänen
3. Ulla Vesterinen
4. Vappu Nousukangas
4.23 Pojat 4 km
19.41 Miehet 8 km
21.18
23.43
26.00
1. Teemu Hakala
1. Mikko Ahola
2. Hannu Vesterinen
3. Tapio Pajari
4. Erkki Poikolainen
5. Heikki Vesterinen
6. Antero Hirvi
7. Risto Hokkanen
8. Juhani Hakala
9. Antero Rautiainen
21.49
31.57
32.45
33.37
34.17
35.12
36.08
39.12
42.30
49.31
Kiimasen Savu ry
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012
(johtokunnan esitys vuosikokoukselle 7.4.)
TOIMINNAN JOHTO
Yhdistyksen toimintaa johtaa vuosikokouksen (07.04.2012) valitsema viisihenkinen johtokunta.
KOKOUKSET
Sääntömääräinen vuosikokous pidetään 07.04.2012 Hernesalmen myllyssä. Johtokunta kokoontuu
tarvittaessa. Ensimmäinen kokous 11.03. 2012.
LIIKUNTATOIMINTA
1.Antero Rautiainen pitää auki Peräkylän kuntohiihtolatua. Savu maksaa Anterolle kulukorvauksena
moottorikelkan polttoainekulut ja lahjoittaa kahvia arvottavaksi kuntohiihtäjien kesken.
2.Savun hiihtokisat järjestetään 03.03.2012 Kusiaismäessä
3.Savun pilkkikisat järjestetään 11.3.2012 klo 10 Sahan rannassa.
4.Savun maantiejuoksumestaruuskisa (10km) ja toimitsijanortti perinteiseen tapaan juhannuksen
aatonaattona to 21.6. 2012 talkoiden päälle.
5.Kolmaskymmenes Kiimasen Savulenkki järjestetään juhannusaattona 22.6.2012.
6.Ensimmäinen jäsenten välinen rantaongintakisa järjestetään 14.07.2012 klo 10-13. Kisaemäntänä Anniina
Lehtomäki.
7.Savun jäsenten välinen soutu-uistelukisa järjestetään lauantaina 21.07.2012 klo 10-14 Summasella lähtöja punnituspaikkana Vastaranta, Lahdenperäntie 93. Kilpailun isäntänä Hannu Vesterinen.
8. Kiimasen Soihtujuoksu järjestetään lauantaina 01.09.2012 Hernesalmen myllyllä.
9. Kiitosiltamat myllyssä lauantaina 01.09. 2012.
JULKAISUTOIMINTA
Jäsenlehti Savun Sanomien 25. vuosikerta ilmestyy 01.04.2012, kesäkuun alussa ja syksyllä. Tarvittaessa
useamminkin. Lehti jaetaan sähköisenä, paperiversio niille, joilla ei ole sähköpostia. Lehti julkaistaan
pääsäänmtöisesti myös lannevesi.net sivuilla internetissä. Hannu Vesterinen on vastaava toimittaja.
KULTTUURITOIMINTA
Savun Sanomien 25-vuotisjuhla 07.04.2012 myllyssä
30. Kiimasen Savulenkillä esiintyy Tahtitaivas orkesteri ja Jose Manuel
Kymmenes Myllyblues järjestetään perjantaina 27.7.2012 klo 20.30- 00.30 . Tilaisuudessa esiintyy Groovy
Blue, Hillbilly Hidalcos ja Big Boddy & The Bearhill Boys.
Kiimasen Soihtujuoksu ja kiitosiltamat ilotulituksineen pidetään myllyssä 01.09. 2012.
TALOUS
Talouden pidon raamit on määritelty talousarviossa. Yhdistyksen taloudellinen tila on hyvä eikä yhdistyksen
tulevaisuus ja toiminta ole uhattuna, vaikka toiminta tuottaisi hiukan tappiotakin.
Jäsenmaksu säilytetään ennallaan, 5 eurossa.
Kiimasjärvellä
Hannu Vesterinen
Puh.joht.
Anniina Lehtomäki
Siht.
Pentti Kujala
Rah.hoit.
Luonnos säännöiksi Kiimasen Savun jäsenten väliseen kalastuksen
kolmiotteluun
(johtokunta käsittelee säännnöt kokouksessaan 7.4. klo 12)
1§
Kalastuksen kolmiotteluun voivat osallistua vain Kiimasen Savun jäsenet
2§
Kolmiottelun lajit ovat:
Pilkkionginta, rantaonginta ja soutu-uistelu
3§
Pistelasku:
Pilkkionginta: kalojen yhteispaino grammoina
Rantaonginta: kalojen yhteispaino grammoina
Soutu-uistelu: kalojen paino grammoina soutu-uistelun
sääntöjen mukaisten kertoimien mukaan laskettuna. Jos
venekuntaan kuuluu kaksi henkilöä, molemmat saavat
venekunnan saaman pistemäärän.
Lopputulos on kolmessa lajissa saatujen pisteiden summa.
4§
Sarjat
Sarjajakoa ei ole, vain yksi sarja.
5§
Palkinnot
Kiertopalkinto, joka katkeaa kolmella voitolla.
Kolmelle parhaalle tavarapalkinto.
Voittajalle kuningaskalastajan titteli vuodeksi
6§
Kiimasen Savun johtokunta hyväksyy nämä säännöt ja voi niitä tarvittaessa muuttaa.
Saarijärven Kiimasjärven kylällä ___päivänä _______kuuta
Kiimasen Savun johtokunta
HannuVesterinen
Anniina Lehtomäki
2012
Pentti Kujala Antero Rautiainen
Iivari Pääkkönen