AAMULEHTI

su|asiat
AAMULEHTI
4. syyskuuta 2011
Kovassa
nousussa
YRITTÄJÄT | Vesa-Matti Marjamäki
ja Samu Hällfors keksivät puhelinkopin
uudestaan. Nämä tamperelaiset start up
-yrittäjät tietävät, miten rahaa taotaan ja
haluavat kertoa sen myös sinulle! » 6
USKONTO |
Etsi omasi
moraalikartalta. » 17
TIEDE |
Kilo saadaan
pian punnittua. » 18
06
6
TULEVAISUUS
TEKSTI: ANNINA HUHTALA
KUVAT: EMIL BOBYREV
Uusi alku
su|asiat 4. syyskuuta 2011
Jack Bauer ja Darth Vader eli
tuoreehkot yrittäjät Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki
saivat parhaan neuvon yrittämiseen: tehkää tasan tarkkaan mitä haluatte, älkää mitä osaatte.
ITUA | Ahdistaako Nokian tulevaisuus? Lakkaa hikoilemasta ja hymyile!
Google Mapsin ja Microsoftin tamperelaiset haastajat kertovat, miten piskuinen
Suomi saadaan taas nousukiitoon. Sateenkaareen päähän on parikin oikopolkua.
Jäärien pitää vain avata kukkaronnyörit ja menestyjien palata hetkeksi golfkentiltä.
su|asiat 4. syyskuuta 2011
7
TULEVAISUUS | Uusi alku
Mikko Tikkanen (vas), Matti Lehto ja Timo Pietilä vaativat, että firman perustamisesta pitää tehdä houkuttelevampaa.
T
ämä juttu kertoo startup-yrityksistä. Ai mistä? Uusista tulevaisuuden toivoista, yrityksistä, jotka kehittävät vasta ensimmäistä tuotettaan. Menestystarinoita nimittäin tarvitaan,
jos haluamme, että taloutemme
kasvaa, nuoret saavat joskus eläkettä, koulut pysyvät ilmaisina eikä valtionvelka räjähdä täysin
holtittomaksi.
Tähän asti uutuustuotteistamme on vastannut
etunenässä firma nimeltä Nokia. Se on imaissut
valmistuvat insinöörit ja kehittänyt niitä paljon
puhuttuja innovaatioita. Sen ympärille on kehittynyt vahvaa informaatioteknologiateollisuutta.
Tekniikan alan koulutusta on kiritetty maailman
parhaaksi.
Eihän kukaan jaksa yksin vetää kivirekeä loputtomiin! Suurella ja mahtavalla Nokialla oli viime
vuonna Suomessa yli 19 000 työntekijää. Se oli
2000 vähemmän kuin vuonna 2009. Tämän vuoden huhtikuussa Nokia ilmoitti taas vähentävänsä
1400 henkeä.
Kun Nokialla menee huonosti, myös alihankki-
8
su|asiat 4. syyskuuta 2011
joiden ohimolle nousevat hikikarpalot. Välillisesti
Nokian arvellaan työllistävän noin 150 000 ihmistä
Suomessa.
Sen sijaan, että sorrutaan ankeaan urputukseen,
ajatellaan kuten insinöörit. Etsitään ongelmaan
ratkaisua.
Tehtävässä meitä auttaa neljä potentiaalista Nokian manttelinperijää. Aloitetaan esittelykierroksella.
Tampereen Vehmaisissa käsiään heilauttaa valoisa
poikakaksikko. 23-vuotiaiden Vesa-Matti Marjamäen ja Samu Hällforsin tittelit ovat mielenkiintoiset. Framery-nimisen yrityksen käyntikorteissa
lukee Darth Vader ja Jack Bauer.
Poikien vuoden vanhan startup-yrityksen liikevaihto on noin satatonnia. Se ei ole kauhean paljon,
mutta paljon enemmän kuin kenelläkään opiskelukavereista.
Harmi vain, että pojat ovat poikkeus.
– Insinööriopintojen loppuvaiheessa kursseilla
opetetaan, että oikeassa elämässä ette saa valita
töitänne.
Kohtuullisen korkea kuukausipalkka on toki
ymmärrettävä houkutin vuosia kituuttaneelle vastavalmistuneelle. Marjamäki ja Hällfors haluavat
silti mielummin möykätä keskenään. Tampereella
ollaan poikien mukaan ihan liian kiinni IT:ssä ja
Nokiassa.
Insinöörien illanvietoissa näkee harvoin tyttöjä. Tylsää.
– Paras neuvo, mitä olen ikinä kuullut, on se, että tehkää tasan tarkkaan mitä haluatte, älkää mitä
osaatte. Silloin tapahtuu suuria! Marjamäki puhkuu.
Vielä viime kesänä kaverukset kököttivät kesätöissä Nokiassa. Esimiehen puhelin pirisi taukoamatta, joten pojat saivat nurinkurisen idean. Avokonttoreihin pitää rakentaa puhelinkoppeja.
Vuodenvaihtessa ensimmäinen prototyyppi oli
valmis. Siitä tuli järkyttävän huono, mutta riittävän
hyvä lopputiliin.
– Kyhääminen oli paljon palkkatyötä hauskempaa.
Samu Hällfors, titteliltään siis Jack Bauer, pyörii
pitkin betonilattiaa jännittävillä yhden jalan rullalaudoilla. Niitä somistavat kiiltävät dollarinkuvat.
Ihme pellejä, korjataan, siis pellepelottomia.
Katri Lietsala neuvoo, ettei kannata enää puhua ICT-alasta.
Se on yhtä vanhanaikaista kuin ATK:sta puhuminen.
Tehkää tasan tarkkaan
sitä mitä haluatte,
älkää sitä mitä osaatte. Silloin
tapahtuu suuria!
Nokian perillisiä löytyy myös hieman lähempää
rautatieasemaa. Lattiat ovat harmaata muovilaattaa ja huonekalut näyttävät toimistomyynnin ylijäämältä. Seinässä roikkuu diplomi, joka puhuu
enemmän kuin yksikään värikäs säkkituoli. Kansainvälinen palkinto julistaa viime vuoden parasta
uutta mobiilikeksintöä.
50-vuotias CMO Timo Koskinen puhuu harkiten. Ääni tuo mieleen venyttelytuntien rentoutusosion.
Aivan suotta, sillä Koskinen on toiminnan mies.
Hän ja muutama muu Nokialla yli kymmenen vuotta työskennellyt kollega lisensoivat edelliskeväänä
kehittämänsä sovelluksen ulos Nokiasta ja perustivat yrityksen.
– Se opportunity ei ollut Nokialle sen omien laskelmien mukaan iso, mutta riittävän lukratiivinen
meille, hän sotkee lahjakkaasti englantia suomenkieleen.
Newelo myy yrityksille palvelua, joka ”mahdollistaa yrityksen tiedon käytön mobiilisti”. Liikevaihto on vuoden lopulla Koskisen uumoilun mukaan muutamia satoja tuhansia.
Vuodessa työntekijöiden määrä on kasvanut vii-
destä kymmeneen. Tavoite on huimasti korkeampi.
– 3-5 vuoden päästä toimimme selkeästi kansainvälisillä kentillä, niin että meillä on kansainvälinen
agentti-myyntiverkosto, ja toimipisteitä ympäri Eurooppaa, Intiaa, Latinalaista Amerikkaa ja ehkä Venäjää, Koskinen lupaa.
Vanhassa Finlaysonin rakennuksessa on makeeta.
Punatiilet kätkevät sisäänsä Uusi Tehdas -nimisen
ajatushautomon, missä maistellaan riemumielellä
leivoksia. Vadelmahyytelöä koristaa valkoinen sokerihuiskaisu. Sisällä lymyää lakritsisydän.
– Hulluja kun ollaan, niin tehtiin Uuden tehtaan
oma leivos, koemaistajat hihkuvat.
Nyt loppuu puputus, keskitytte innovoimaan!
Ja niinhän ne keskittyvätkin, ihan ilman käskyttäjääkin.
Ajatushautomo kuulostaa konsulttiyhtiön keksimältä sanahelinältä. Konsepti toimii. Uusi Tehdas
on vähän kuin nuorisotalo aikuisille, jotka haluavat luoda ideasta yrityksen. Sisään saa kävellä kuka hyvänsä.
Espoossa Aalto-yliopiston tiluksillakin on sellai-
nen. Yrittämisestä innostunutta nuorta porukkaa
löytää näin helpommin kuin toreilla huudellen.
Nurkassa kököttää tulokas Kaliforniasta. Seurapelejä iPadille ja muille kannettaville vekottimille
Tuokio-firmassaan kehittävä Jouni Salonen palasi tovi sitten Piilaaksosta, jossa hän työskenteli 7
vuotta. Vaikuttavaa.
Kulmassa istuu myös kolmen hengen porukka,
Zonear, joka kehittää kännyköille jännittäviä karttoja. Valikoimiin kuuluu Tampereen museoiden kävelykierros ulkomaisille turisteille. Perustaja Timo
Pietilä on pukeutunut Star Wars-logolla somistettuun t-paitaan.
– Suomella on järjetön määrä potentiaalia. Pohjoismaat on yhä EU:n Japani ja pelialalta tulvii koko
ajan uutuuksia. Imago on siltä osin kunnossa. Julkisella puolella sen sijaan olisi kehitettävää. Startupkulttuuri ei tule käskemällä ja ilmaiseksi. Firman
perustaminen pitää tehdä houkuttelevaksi sekä
yrittäjälle että sijoittajalle.
Nokian kohtaloa Pietilä ja pääkallopaitaan pukeutunut kollega Mikko Tikkanen kommentoivat
viileän analyyttisesti.
– Nokialla on avaimet omissa käsissään. Se tesu|asiat 4. syyskuuta 2011
9
»
TULEVAISUUS | Uusi alku
3 Kirstut auki!
Valtionhallinto puhuu innovoinnista ratkaisuna
kaikkeen, mutta yrityskulttuuri ei tule ilmaiseksi.
Startup-jengimme mielestä firman perustaminen
pitää tehdä houkuttelevaksi sekä yrittäjälle että
sijoittajalle. Yritys, joka palkkaa ihmisiä ja tarjoaa
työtä, ansaitsisi hyvitystä vaikka veroissa.
Timo Pietilän mukaan yrityksiin sijoitetusta rahasta joutuu maksamaan tuplaveroa. Ei ihme, että
bisnesenkeleitä on Suomessa välillä vaikea löytää.
Jouni Salosen mielestä meillä asuu maailman
teknisesti taitavinta väkeä. Taputa itseäsi siis olalle.
Frameryn poikien mukaan meillä kehitetään myös
maailman parhaita ideoita, mutta rahan puutteen
vuoksi niitä ei toteuteta. Höh.
– Paljon löytyy myös sellaisia juttuja, jotka on
keksitty Suomessa aiemmin, mutta joita joku muu
tekee ulkomailla näkyvämmin. En osaa edes kuvitella missä olisimme jos meillä olisi käytössä sata
miljoonaa. Sitä ei vaan tästä maasta löydy, Katri
Lietsala kertoo.
Jos kirstussasi viruu turhaa sijoitusrahaa, ainakin
Lietsalalle saa kuulemma soitella!
4 Ole ylpeä!
Kolmen vuoden päästä Newelolla on toimipisteitä Intiassa, Venäjällä, Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassakin, uskoo CMO Timo Koskinen.
kee edelleen hyviä laitteita. Kaiken ratkaisee vain
se, onko uutuus tarpeeksi cool, onko siinä sex appealia.
No niin, Elop, korvat hörölle!
Huomaatko, että jotain puuttuu? Niinpä. Tähän
mennessä pelastuspartioon ei ole ilmoittautunut
vielä yhtään naista.
Onneksi Katri Lietsala pelastaa siskojen maineen. Englanninkielinen sana gem tarkoittaa loistotyyppiä ja suomalainen ilo tavoiteltavaa olotilaa.
Yhdessä sanoista tulee Gemilo, joka on myös Lietsalan muutaman vuoden ikäisen startup-yrityksen
nimi. Verhoissa tervehtivät tropiikin papukaijat ja
palmupuut.
Gemilo myy yrityksille intrasovellusta, joka korvaa sisäisen sähköpostin ja kokoaa yhteen kaikki
työpaikan menot, varastotilanteet, kaupat, tiedotteet ja niin edespäin. Yrityksen liikevaihto on tuplattu joka vuosi, ja nyt se hipoo 800 000:aa euroa.
Ystävällinen Lietsala paljastaa, että ICT-alasta
puhuminen on vähän sama kuin puhuisi ysäreillä
viljellystä ATK:sta, vanhanaikaista. Hyvä tietää,
etenkin kun olemme nöyryyttäneet itseämme ensin
trendikkäiden nuorten miesten luona.
Lietsalan mukaan innovaatioita, innovaatioita
-mantran toistelu osoittaa sekin hölmöyttä. Innovaatioita on turha tehdä innovaatioiden vuoksi. Asioita pitäisi kehittää siksi, että niille on tilausta.
– Ymmärrys teknologiaa kohtaan on yhä heikkoa,
siksi voidaan huudella, että teknologiateollisuudella Suomi nousee! Teknologia pelastaa vain sen,
mihin se on tehty.
Tietoviikko on listannut Gemilon yhdeksi seurattavimmista startupeista. Pahin kilpailijakin on
selvillä. Lietsala koodaajalaumoineen haluaa haastaa Microsoftin.
– Me olemme tehneet tämän täysin asiakasrahalla ja omilla säästöillä. Joku vastaavantyyppinen
firma Yhdysvalloissa on saanut samassa ajassa sijoitusrahaa 60 miljoonaa. Silti väitän, että olemme
kilpailukykyisiä heidän kanssaan, Lietsala kertoo.
Mahtavaa! Pelkästään Tampereelta löytyy moinen
sakki potentiaalisia jättipotteja. Tämä porukka jos
jokin osaa kertoa, miten toiveista taiotaan totta. Talouslamassa vain ryhdikkäät liikkeet auttavat.
Kootaan siis tiimimme vinkeistä jykevä lista.
10
su|asiat 4. syyskuuta 2011
1 Mokailu kunniaan!
Käsittämättömän suosituksi nousseen kännykkäpelin Angry Birdsin kehittänyt suomalainen Rovio
floppasi 50 kertaa ennen kuin hitti syntyi. Suomessa jo ensimmäisestä epäonnistumisesta joutuu
häpeäpaaluun.
– Yhdysvalloissa vasta konkurssin tehnyt yrittäjä otetaan vakavasti. Ainakin se on yrittänyt, Timo
Pietilä nauraa.
Suomessa mietitään tuotetta vuosi, eikä kerrota
kenellekään. Sitten kun keksintö on valmis huomataan, ettei ketään kiinnosta.
– Ajatellaan, että en puhu tästä ideasta kenellekään, koska se on kymmenen miljoonan arvoinen.
Kaikilla on ideoita!
Jos ideoista puhuttaisiin heti ja niitä kokeiltaisiin,
epäonnistuminen iskisi nopeasti.
– Haaskuun kuluisi ehkä parin kuukauden työpanos ja pari tonnia sen sijaan, että hukkaan menee
1,5 vuotta ja omakotitalo.
2 Konsultit lomalle!
Timo Koskisen mukaan julkisia rahavirtoja on tarjolla aika paljon, mutta niiden tuloksellisuus on
niin ja näin.
Vehmaisten Vader ja Bauer kertovat esimerkin:
Pieni yritys tarvitsisi rahaa parempia pahvilaatikkoja varten, jotta tuotteet eivät naarmuuntuisi matkalla asiakkaalle.
– Jotta saisimme rahaa, meidän pitäisi kehittää
joku uudenlainen pahvilaatikko, mitata siitä hiilidioksidipäästöt ja suurinpiirtein pystyä kuljettamaan sillä ihmisiä, että saisimme rahaa. Siinä nyt
ei oikein ole mitään järkeä, Vesa-Matti Marjamäki
virnistää.
Katri Lietsalan mukaan Suomi onkin konsulttien taivas. Selvityksiin saa helposti rahaa, mutta
kokeiluihin ei.
– Aina ensin selvitetään voisiko joku toimia, tehdään siitä valistunut arvaus. Sitten se arvaus laitetaan mappiin, kun tekemiseen ei saada rahaa. Jos
konsultin kolmen kuukauden selvitysrahan laittaisi
1,5 kuukauden kokeiluun, saataisiin selville toimiiko idea vai ei.
Suomessa ei ole myynnin kulttuuria. Ajatellaan, ettei haluta tuputtaa, mutta eihän myymisessä siitä
ole kysymys! Pitää yrittää tarjota asiakkaalle jotain,
mistä hänelle on hyötyä.
– Saimme apua myymiseen konsultilta. Ilman
neuvoja olisimme varmaan menneet paikalle ihan
takki auki, Mikko Tikkanen hymähtää.
Tuotteet kehittyvät parhaiten asiakkaiden kanssa
vuorovaikutuksessa. Koska ihmiset eivät oikeasti
tajua teknologiasta välillä mitään, hienot keksinnöt
pitää osata selittää selväsanaisesti auki.
Henkiset esteet pitää voittaa. Yrittäjällä täytyy
olla käsittämätöntä optimismia!
5 Vipinää kammioon!
Nopeus oikeasti ratkaisee.
– Nokian lasku perustuu siihen, että se jäi jälkeen,
Jouni Salonen toteaa.
Kehitystyössä pitäisi tehdä pientä korjausliikettä koko ajan.
– Ei haittaa vaikka tuote olisi buginen, eli täynnä virheitä, kunhan se on nopeasti asiakkaan nähtävillä. Siitä voidaan yhdessä kehittää asiakkaalle
mieluinen, Timo Pietilä uskoo.
Salosen mukaan tässä on sellainen kulttuurijuttu Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Me yritämme
tehdä valmista ja täydellistä. Ihmiset taistelevat
muutosta vastaan. Yhdysvalloissa muutoksen kanssa ollaan ok.
6 Humanistit apuun!
Koulutuspaikkoja ei tarvita enempää, vaan sellaisia
Uuden Tehtaan tyyppisiä kohtauspaikkoja! Kehitystyöhön kaivataan humanisteja! Ihmisiä, joilla
on hajua muustakin kuin ICT-alasta. Vaikka siitä,
millaisia palveluja tuolla ympäröivässä maailmassa
kaivataan. No niin, siinä kuulit! Auta insinööriä!
7 Golfmailat bagiin!
– Vanhoja kettuja, sellaisia kansainvälisiä firmoja
senior executive-tasolla vetäneitä äijiä pitäisi houkutella jeesaamaan nuoria vauhtiin. Tai ainakin
kertomaan mitä samoja virheitä ei kannata tehdä,
Timo Koskinen uskoo.
Myös rouvat saavat tulla. Samaan uskovat Framery ja Zonear.
– Jos meillä on kehitystyössä ongelma, ja pöydälle
lasketaan salkullinen rahaa, se ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Sen sijaan auttaisi, jos saisimme ohjausta tyypiltä, joka on itse tehnyt samat mokat.
Tunnetko piston sydämessäsi? Oletko entinen
startup-yrittäjä ja nykyinen miljonääri? Tule pois
sieltä Bill Gatesin golfkentältä ja jaa viisautta! Ruotsalaiset kuulemma osaavat senkin paremmin.