1. No category

Yhdyssana
New Yorkin
Vanhempainneuvosto aloitti toimintansa
Suomi-koulu
83 Christopher
Street
New York 10014
www.newyorkin
suomikoulu.com
Tässä numerossa:
Suomi-koulun
opettajat
2
Koulutuspäivät
7
Suomalaiset
yritykset
9
Helsinki designpääkaupunki
12
Koululaisten
kesämuistot
14
Tervetuloa lukemaan syksyn Yhdyssanaa. Tänä syksynä on tapahtunut
muutoksia koulun johtokunnassa ja
Yhdyssana-lehden toimituksessa.
Koulun uusi johtokunta valittiin
22.9. Marjaleena Berger jatkaa
edelleen johtokunnan puheenjohtajana. Harri Rehnberg on
uusi taloudenhoitaja. Sihteerinä toimii aiemmin johtokunnassa
ollut Ilona Lähde. Kokouksessa
valittiin myös ensimmäistä kertaa
vanhempainneuvosto. Vanhempainneuvostossa toimivat tällä hetkellä Antti Haapalainen, Katja
Lazarus, Päivi Mehraban,
Noora Niskanen ja Elisa
Nuottajärvi. Yhdyssana-lehden
uusi toimittaja on Marita
Seppänen.
lauloivat suomalaisia lastenlauluja,
kuten mörri möykyn pesä.
Koululaisryhmät loivat säkeistöt ja
kerronnan omaan lauluunsa.
10.11. 2012 klo 12:30 on koulun
elokuvailtapäivä. Elokuvana on
Niko-lentäjänpoika.
1.12.2012 järjestetään Suomikoulun ja seurakunnan yhteinen
JOULUTAPAHTUMA.
Joulumyyjäiset klo 12-18.
Joulupuuroa tarjoillaan klo 12-16.
Kauneimmat joululaulut ja
Lucia-kulkue klo 16-17 kirkossa.
Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.
Ilmoittautumiset ja kysymykset
osoitteeseen:
[email protected].
Tapahtumia
6.10. 2012 Vaasasta kotoisin
8.12.2012 on koulun joulujuhla.
oleva Vellamo-musiikkibändi
laulatti lapsia Suomi-koulussa. Viisi
Intoa koulutyöhön!
vuotta toimineella yhtyeellä on
Soiva Sammakko-niminen
Marita Seppänen
musiikkiteatteri. Leikkikoululaiset
Toimittaja 2012-2013
Esittelyssä Suomi-koulun opettajat 2012-2013
Ester Marvin-Glickstein
Ester asuu aviomiehensä Davidin kanssa Queensissä. Hänellä on
Bachelor of Arts-tutkinto Antrolopogiassa ja hän on kouluttautunut tanssijaksi. Hän on työskennellyt lasten parissa viimeiset
kymmenen vuotta. Ester on toiminut leikkiryhmien apuopettajana
kaksi vuotta.
Hän opettaa Suomi-koulun muskarissa, jossa lapset ovat alle
3-vuotiaita. Leikkiryhmän 1 ja 2 lapset ovat 3—5 -vuotiaita. Hän
hoitaa myös pientä 2,5-vuotiasta suomalaispoikaa viikottain, josta
on ollut hänelle paljon iloa viimeisen kahden vuoden aikana. Suomi
-koulun ohella hän on CityLight Church-seurakunnan lastenohjelman koordinaattori ja opettaja.
Hän on opettanut tanssia 3—17-vuotiaille muutamassa tanssikoulussa. Tällä hetkellä hän johtaa viikottaista tanssiryhmää
CityLight Church-seurakunnassa.
Yhdyssana
Sivu 2
Ester pitää yllä suomalaista kulttuuria New Yorkissa. Hän puhuu
suomen kieltä viikottain työpaikallaan. Kielitaidon ylläpitäminen on
onnistunut parhaiten lukemalla suomalaisia kirjoja ja
kuuntelemallla suomalaista musiikkia. Kahvitteluhetket suomalaisten ystävien kanssa ovat olleet tärkeitä hetkiä vuosien varrella.
Ester sanoo, että “ei pidä unohtaa suomalaisten kirjeiden kirjoittamisen arvoa! Kirjoittelen usein mummolleni Suomeen”.
Hän pitää myös suomalaisesta ruoasta. Suomalaisen ruoan laittaminen tai leipominen on myös tärkeä osa suomalaisuutta.
Kieliympäristö vaikuttaa suomen kielen oppimiseen. Mitä vahvempi on kieliympäristö, sen helpompaa on ylläpitää suomalaisia
sukujuuria.
Sirkku Engberg
Sirkku opettaa uutta koululaisryhmää (6—7-vuotiaat) kolmantena
vuotenaan Suomi-koulussa. Ensimmäiset kaksi vuotta hän toimi
leikkiryhmien opettajana.
Hän on kolmen aikuisen tyttären äiti, joka asuu Manhattanilla
miehensä ja vilkkaan Jack Russell Terrierin kanssa. Hän harrastaa
kaikenlaista liikuntaa vuodenaikojen mukaan. Hän käy salilla ja
laskettelee talvisin. Kesäisin hän lenkkeilee ja nauttii luonnosta
koiransa kanssa.
Hän muutti Suomesta USA:han yli kaksikymmentä vuotta sitten.
Tyttäret ovat käyneet myös aikoinaan Suomi-koulua. Sirkun mukaan
hän ymmärsi hyvin pian, että suomen kielen ylläpitäminen tulee
olemaan haasteellista Yhdysvalloissa. Tyttäret kävivät paikallista
leikkikoulua ja yhteiset leikit alkoivatkin nopeasti sujumaan englannin
kielellä. Säilyttääkseen suomen kielen, vanhempien on tärkeää puhua
sitä järjestelmällisesti lapsillensa.
Sirkun mielestä suomalainen kultuuri on kiehtovaa. Harvalla kansalla
on oma kansalliseepos tai yhtä erikoisia tapoja, kuten saunominen.
Saunat ehkä näyttävät hieman erilaisilta, mutta suomalaiset
heiluttelevat vihtoja yhtä tiuhaan tahtiin kuin satoja vuosia sitten.
Lisäksi suomalainen ruoka kertoo tarinan suomalaisen kulttuurin
moninaisuudesta. Karjalanpiirakat, lörtsyt, kalakukot ja mustamakkarat
ovat vain muutama esimerkki suomalaisesta ruoasta. Hänen
mielestään onkin tärkeää se, että ainakin juhlapyhinä pöydästä löytyy
monta suomalaista ruokalajia.
Hän pitää suomen kieltä yllä päivittäin lukemalla suomalaista
kirjallisuutta, kuten Helsingin Sanomien online-lehteä sekä
puhumalla suomea. Hänellä on kesämökki Suomessa, jossa hän nauttii
Suomen kesästä kuusi viikkoa.
Yhdyssana
Sivu 3
”Musiikki on tärkeä
osa arkea kotona.
Hän kuuntelee
paljon suomalaista
musiikkia lasten
kanssa. kuten
Robinia. Robinin
musiikkia
kuunnellessa lapset
ovat oppineet
suomalaisia
slangisanoja ja
käytännön kieltä.”
Robin on
suomalaisten
nuorten suosima
pop-laulaja.
Yhdyssana
Sivu 4
Martiina Linna-Hipp
Martiina opettaa neljättä vuotta 5—7-vuotiaiden koululaisryhmää. Martiina on koulutukseltaan sisustusarkkitehti. Hän perusti muutama vuosi sitten leipomoyrityksen nimeltään
Northern Rye. Hän asuu amerikkalaisen miehensä ja kahden
tyttärensä kanssa Brooklynissä. Martiina perusti Suomi-koulun
kirjaston.
Martiina harrastaa lukemista ja musiikin kuuntelua. Hän seuraa
suomalaista nykykirjallisuutta ja nauttii varsinkin Juha Itkosen
kirjoista. Hän kuuntelee mielellään Kaija Saariahoa, Radioheadia ja Morrissey´tä.
Martiinan vanhempi tytär aloitti 10 vuotta sitten Suomi-koulun
leikkiryhmissä ja on nyt kaikkien Suomi-koulu vuosien jälkeen
koululaisavustajana. Hänen nuorempi tytär on myös oppilaana
Suomi-koulussa.
Martiinan mukaan Suomi-koulu on paikka, missä hän voi kohdata
muita suomalaisia ja saada tukea lapsiensa suomen kielen
ylläpitämiseen.
Toki kieltä pidetään yllä lainaamalla Suomi-koulun hienosta kirjastosta suomenkielisia kirjoja ja DVD:tä. Martiinan mielestä
hänen omassa opetuksessaan on tärkeintä, että oppilaan oppivat
käyttämään suomen kieltä. Hän antaa paljon aikaa lasten ja
Jaana Otero
Jaana opettaa 7—9-vuotiaiden koululaisryhmää toista vuotta.
Hänen 20. opetusvuosi lähti käyntiin tänä syksynä. Hän asuu miehensä ja lukion kolmasluokkalaisen tyttärensä kanssa Queensissa.
Hänen tyttärensä on käynyt Suomi-koulua vuoteen 2010 saakka.
Jaana vastaa tapahtumista ja sponsorikyselyistä VOSS-nimisessä
norjalaisessa yrityksessä.
“ Vuosien varrella on ollut hienoa huomata, kuinka Suomi-koulu
on ollut tärkeä ja arvostettu paikka”, kertoo Jaana. Suomi-koulu
on paikka, jossa oppilaat eivät pelkästään opi akateemisia taitoja
tai suomalaista kulttuuria. Se on paikka, jossa lapsilla on
mahdollisuus kuulla upea suomen kielen kirjo eri murteineen ja
sävyineen, jota ei välttämättä kotona joka päivä kuule. Se on
opetustilanne jo itsessään lapselle, kun hän pystyy kuulemaan ja
ymmärtämään kielen eri murteita. Oma kielitaito rikastuu
murteita kuuntelemalla.
Suomen kielen ylläpito on helpottunut huomattavasti
teknologian myötä. Enää ei tarvitse odotella postista viikkokausia
lehtiä tai viikottaisia puheluita isovanhempien kanssa. Netti
mahdollistaa lehtien ja kirjojen luvun, Skype-puhelut, jopa
television katselun.Vanhemmilla on toki tärkeä tehtävä lapsen
kielen oppimisessa. Jaanan oma kokemus lapsensa kanssa on
osoittanut, että kielen kanssa on oltava tarkka; mitä
yhdenmukaisempi oma kieli on, sen paremmin lapsikin sen
hallitsee.
Jaana Kantola
Jaana opettaa 10—11-vuotiaiden koululaisryhmää. Hän on asunut
New Yorkissa vuodesta 1990 lähtien. Hän on koulutukseltaan
laulaja ja musiikinopettaja. Suomi-koulun opettajana hän on ollut
vuodesta 10 vuotta. Hän saa oppilaat laulamaan hienosti, vaikka
oppilaat eivät olisi harrastaneet musiikkia. Hänen elämä pyörii
taiteiden maailmassa ja musiikin ohella hän lukee, näyttelee sekä
tanssii.
Parinkymmenen vuoden aikana hän on ehtinyt käydä läpi
montakin tunnetilaa suhteessa "New York ja minä". Opettajan
mukaan viime aikoina hän on löytänyt asioita, jotka ovat saaneet
hänet arvostamaan mitä kaikkea New Yorkilla on tarjottavana
asukkailleen ja vierailijoilleen. Suomalaisuus korostuu ehkä eniten
lahjoissa, joissa useimmiten lukee "Made in Finland".
Yhdyssana
Sivu 5
Hänen mielestään Suomi-Koulu on tärkeä osa jokaisen lapsen
elämää, jolla on suomalaiset juuret tai hiljattain muuttanut
Suomesta New Yorkiin. ”Siellä tapaa ikäisiään, joilla on ehkä
samanlainen kokemus siitä, millaista on olla ainoa suomalainen
luokalla amerikkalaisessa koulussa”, kertoo Jaana.
Hän yrittää omassa luokassaan tuoda esille miten mahtava
"salakieli" suomi on. ”Uskon myös siihen, että jos me aikuiset
annamme itsestämme kuvan, että suomen kieli on hauska kieli
sanakäänteineen ja mitä vekkulimpine synonyymeineen, se heijastuu
lapsissamme”, toteaa Jaana. Eikä siihen löydy sen kummempaa
poppakonstia kuin, että sitä pitää puhua lapsille!
Musiikinopettajan näkökulmasta katsottuna, hän arvostaa Maija
Vilkkumaan sanoituksia, Ismo Alangon ja Jari Sillanpään
karismaattista esiintymistä ja kansainvälisen säveltäjän Kaija
Saariahon teoksia, Toni Edelmanin kauniita melodioita sekä
kansanmusiikkia. Paras lastenlaulu on Putte Possun nimipäivät
ja mustan kissan tango.
Yhdyssana
Sivu 6
Marita Seppänen
Marita opettaa 9—12-vuotiaiden koululaisryhmää ensimmäistä
vuotta. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri. Hän on
tutkijana yhdessä kouluprojektissa Teachers Collegessa, Columbia
yliopistossa. Hän asuu amerikkalaisen miehensä ja tyttärensä
kanssa Bedford Hillsissä. Marita lukee suomalaisia verkkolehtiä, puhuu tyttärelleen suomea päivittäin sekä pitää yllä yhteyksiä
Suomeen.
Lapsen motivaatiota ja kulttuuriidentiteettiä tulee tukea, jotta hän
ei ujostele puhua suomea amerikkalaisessa yhteisössä.
Suomi-koulun opettajien koulutuspäivät
Opetushallitus järjesti yhdessä Suomi-seuran kanssa koulutuspäivät
Suomi-koulujen opettajille ja henkilökunnalle 8.-10.8. Helsingissä.
Koulutuspäiville osallistui noin 60 henkilöä. Koulutuksen aiheena
oli osaamisen arviointi. Johtaja Jorma Kauppinen kertoi
Suomen koulutusjärjestelmään liittyvistä ajankohtaisista asioista
tervetulotoivotuksessaan.
Koulutuspolitiikassa ovat keskeisinä aiheina koulujen väliset erot,
sukupuolten väliset erot, monikulttuurisuus, tietotekniikan
hyödyntäminen ja alle 25-vuotiaille tarkoitetun koulutustakuun
kehittäminen. Koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksissa on
kehittämisen varaa, sillä kouluissa ei ole aktiivisesti otettu käyttöön
tietotekniikkaa. Isoimpana haasteena on uudistaa Suomen koulujen
opetussuunnitelmaa. Suunnittelu lähti käyntiin tämän vuoden
elokuussa. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön kouluissa
elokuussa 2016.
Ensimmäisenä koulutuspäivänä käsiteltiin professori Mirja
Tarnasen johdolla kielitaidon arviointia. Professori Tarnanen on
arvioinnin asiantuntija. Hän opettaa tulevia luokanopettajia
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Arviointi herätti
paljon kuumia tunteita kuulijoissa. Moni muisti punakynämerkinnät
vihkoissaan omista koulumuistoistaan.
Tarnasen mukaan arvioinnissa on nykyisin tärkeää, se että arviointi
on osattu liittää oppijan ikään ja kehitykseen. Opetuksen,
arviointitehtävien ja palautteen tulisi olla linjassa keskenään niin, että
arvioidaan sitä mitä on opetettu. Arvioinnin tavoitteet ja osaaminen
pitäisi olla selkeästi määriteltyinä.
Virheillä ei ole enää negativista leimaa kielenopetuksessa, vaan ne
ovat tärkeitä tekijöitä oppimisen tason ja opetuksen laadun
arvioinnissa. Kun kielitaito kasvaa, niin virheidenkin määrä kasvaa
väliaikaisesti, koska tarkkuus kielen tuottamisessa heikkenee. Vaikka
virheet ovat välttämätön osa oppimista, niin niiden suuri määrä voi
haitata oppimista. Uutta tutkimusta tarvitaan, jotta osattaisiin sanoa
milloin virheiden määrästa on haittaa oppimisessa.
Yhdyssana
Sivu 7
Palautteen antaminen ei ole helppoa. Tarnasen mukaan
palautteen antamisessa tulisi huomioida ajoitus ja jakaminen.
Kaikkia virheitä ei tulisi käsitellä yhtäaikaa, vaan antaa
palautetta osissa, vähitellen. Palautteen tulisi olla realistista
oppijan tavoitteisiin ja osaamiseen nähden. Näin oppijalle
muodostuu realistinen kuva itsestä ja omasta osaamisestaan.
Ensimmäisen päivän toisena puhuja oli filosofian tohtori,
opetusneuvos Leena Nissilä, joka puhui sanastolähtöisestä
kielenoppimisesta. Hän kertoi oman väitöskirjansa tuloksia.
Väitöskirjan aiheena oli viron kielen vaikutus suomen kielen
verbien ja niiden rektioiden oppimiseen, joka tarkastettiin
Oulun yliopistossa viime vuonna. Väitöskirja löytyy osoitteesta:
http://www.hallinto.oulu.fi/viestin/vaitos11/nissila.html.
Hänen tulostensa mukaan sanasto on keskeinen verbien ja rektion (sana vaatii toisen sanan tiettyyn muotoon, kuten esimerkiksi pidän kahvista) oppimisen kannalta. Sanojen toisto tehostaa kielen oppimista.
Viestinnän kannalta sanasto on kielioppia olennaisempi
tekijä. Sanastosta ei voi antaa selkeitä sääntöjä. Sanaston
omaksuminen on elinikäinen prosessi sekä äidinkielessä että
vieraissa kielissä. Sanaston opettamisessa on tärkeää esittää
sanoja erilaisissa tilanteissa, selittää sanoja ja niiden merkityksiä
sekä opettaa sanojen vastakohtia.
Sanaston oppimista helpottaa, jos sana muistuttaa äidinkieltä tai
jos sanassa on piirteitä, jotka ovat äidinkielen tai muun kielen
perusteella ennustettavia. Sanoja pitää kuulla ja käyttää, jotta
niitä oppisi tehokkaimmin.
Koulutuspäivien haasteellisempana osuutena oli kielitestin esittely. Opetushallituksen edustajat kehittivät kielitestiä yhdessä
Suomi-koulujen opettajien kanssa.
Yhdyssana
Sivu 8
Yliopistonopettaja Nina Reiman Jyväskylän yliopistosta kertoi, että kielitestin tavoitteena on kielitaidon tunnistaminen, edistymisen seuraaminen ja taidon edelleen kehittäminen. Kielen oppiminen ei etene johdonmukaisesti, vaan oppimisessa on viivästyksiä.
Kieltä opitaan kaikkein tehokkaimmin vuorovaikutuksessa. Kielen
oppimisessa on olennaista oppilaan ikäkaudelle tyypilliset tilanteet.
Kielen opetuksen tavoitteet tulisi mennä tarpeiden mukaan. Mihin
oma Suomi-koulun oppilas tarvitsee kielitaitoa? Mitä kielellä tulisi
osata tehdä? Nämä kysymykset ohjaavat opetusta. Kielen oppimisessa opitaan ensin ymmärtämisen taidot. Kirjoittaminen tapahtuu
viimeisenä. Kielen oppimisessa on tärkeää, että alkuvaiheen virheisiin ei kiinnitetä suurta huomiota. Jos lauserakenne on sekava,
niin siihen pitää puuttua. Lauserakenteen sekavuus viittaa myös
ajatuksen sekavuuteen.
Suomen kieltä on tutkinut professori Scott Jarvis Ohion
yliopistosta. Hänen tutkimuksiensa mukaan suomalaisten on
hankalampi opiskella englantia kuin ruotsalaisten. Tämä johtuu
kielten välisistä eroista. Suomen kielessä ei ole partikkeleita (a ja
the) eikä kielessä erotella sukupuolta (he/she) niin kuin on ruotsin
ja englannin kielissä.
Suomalaiset yritykset New Yorkissa ja sen lähellä
Suomen kielen oppimisesta on hyötyä myös yrityselämässä.Yhdysvalloissa toimii menestyksekkäitä suomalaisia yrityksiä.Yritysjutussa kerrotaan Valiosta, Lumenesta ja Polar Electrosta.
Valio
Valio tunnetaan kansainvälisesti terveysvaikutteisista elintarvikkeistaan ja maidonjalostusteknologioistaan.
Yhdyssana
Sivu 9
Valion tytäryhtiö Finlandia Cheese tuo ja markkinoi Valion emmeltal-juustoja ja laktoositonta maitoa Yhdysvalloissa.Valio on ollut
ensimmäinen yritys, joka kehitti laktoosittoman maidon.
Finlandia Cheese-emmeltajuusto on Yhdysvaltojen tuontilistojen kärjessä. Valio Oltermannia myydään nimellä
Baby Muenster-nimellä ja Valio Polaria myydään nimellä
Heavenly light. Finlandia Cheese-juustoa myydään useimmissa
supermarketeissa Yhdysvalloissa.
Finlandia Cheesen toimitusjohtaja Christopher Francon
mukaan ”Valio on ollut menestyksekäs Yhdysvalloissa, koska
Valiolla on korkeatasoinen tutkimus ja tuotekehitysyksikkö sekä
taito valmistaa emmeltal-juustoa”. Kun korkeatasoinen,
suomalainen juuston valmistustaito yhdistetään amerikkalaiseen
johtamistapaan, niin 20 vuoden aikana Valion tuontijuustosta on
tullut markkinajohtaja Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä Valio on
siirtämässä tutkimusta ja tuotekehitystään myös Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltalaiset yritykset voivat valmistaa Valion juustoja
paikallisesti Valion juustonvalmistusmenetelmällä ja Valion
valvonnassa.
Valio on valmistanut juustoja yli 100 vuoden ajan. Valion laadukas
prosessi on saanut tunnustusta, kun Valiossa työskennellyt Artturi
Ilmari Virtanen sai Nobelin kemian palkinnon vuonna
1945. Francon mukaan Valio on kehittänyt erinomaisen
juustonvalmistusprosessin vuosien kuluessa. Yritys on myös
voittanut monia palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa, joista hän
mainitsee Wisconsin World Cheese Championships. Lue
lisää Valion verkkosivuilta:
http://ammattilaiset.valio.fi/portal/page/portal/Valioyritys.
Lumene
Lumene tuottaa ihonhoitotuotteita ja meikkejä suomalaisen
luonnon marjoista. Lumenella on myös korkeatasoinen tutkimus
ja tuotekehitysprosessi. Lumenen tuotteita on saatavilla Yhdysvalloista, esimerkiksi suurimmista apteekeista.
Yhdyssana
Sivu 10
Lumenen Yhdysvaltain tytäryhtiön varatoimitusjohtaja
Joe Pastorkovich kertoi, että Lumenen tuotteet on otettu
hyvin vastaan Yhdysvalloissa, koska kosmetiikassa on käytetty
hyviä raaka-aineita, tuotteiden vaikutus on tieteellisten
menetelmien kautta osoitettu ja ne ovat edullisia. Pastorkovichin
mukaan marjat on kerätty käsin Suomen luonnosta. Ihonhoitotuotteet sisältävät lakkaa, tyrniä, mustikkaa, kanervaa ja puolukkaa. Nämä marjat sisältävät korkeita määriä vitamiiniä, antioksidantteja ja omegan rasvahappoja.
Lumene käyttää innovatiivista menetelmää, jossa kosmetiikasta
vähennetään vettä (LUMENE WaterSmart programme).
“Yritys haluaa rohkaista kuluttajia ja muita kosmetiikkayrityksiä
vähentämään veden käyttöä ja ajattelemaan sen vaikutuksia” selvensi Pastorkovich. Katso tarkemmat tiedot tuotteista Lumenen
verkkosivuilta: http://www.lumene.com/fi.
Polar Electro
Polar Electro on perustettu Oulussa 1977. ritys valmistaa urheiluja ulkoiluvälineitä sekä tarvikkeita. Polar Finland Oy on keskittynyt sykkeenmittausta helpottavien laitteiden ja valmennusohjelmien kehittelyyn. Sykkeenmittauksen avulla voidaan
kehittää fyysistä kuntoa. Polar on kehittänyt erilaisia sykemittareita aloittelevalle urheilijalle että ammattiurheilijalle. Sykemittareita voi käyttää monissa eri urheilulajeissa, kuten uinnissa,
maastohiihdossa, juoksussa ja pyöräilyssä.
Polar on luonut harjoitusohjelmistoja sykemittarin käyttäjille. Ammattivalmentajat ovat luoneet sopivat ohjelmistot erilaisille harrastajille ja ammattilaisurheilijoille. Lue lisää Polari Electro Finland
Oy:stä: http://fi.polar.fi/fi.
Yhdyssana
Sivu 11
Helsinki Design - pääkaupunkina 2012
Helsinki valittiin vuoden 2012 maailman
Design-pääkaupungiksi. Hankkeessa ovat Helsingin lisäksi
mukana Kauniainen, Espoo,Vantaa ja Lahti. Hanketta varten on
tuotettu erilaisia tuotteita sekä laajempia design-hankkeita.
Design-vuoden tapahtumia voi vielä seurata verkkosivujen,
facebookin ja twitterin kautta.Verkkosivut ovat
http://wdchelsinki2012.fi/.
World Design Capital edistää ja tukee designin kulttuurista,
sosiaalista ja taloudellista hyödyntämistä. Nimitys jaetaan joka
toinen vuosi. Pääkaupungin valinnasta vastaa teollisen muotoilun
maailmanjärjestö (Icsid).
Pääkaupunkivuoden kunniaksi Suomen muotoilun vahvat tekijät,
kuten Arabia, Marimekko ja Aarikka loivat astiasarjoja, koruja
ja paperitavaraa. Helsinki sai oman nimikko-mukinsa nimeltään kotikaupunki,.
Kotikaupunkimuki,
jossa on neljä
teemaa. Puisto, meri,
kortteli ja kaupunki
tuovat mieleen
Helsingin.
Yhdyssana
Sivu 12
Design-pääkaupungin teemana on avoin Helsinki-design
osana elämää.
Kampin kappeli on rakennettu osana Helsingin designpääkaupunkihanketta. Kappeli sijaitsee Narinkkatorin laidalla, Helsingin
Kampissa. Kappeli on tarkoitettu hiljentymisen ja kohtaamisen
paikaksi. Siellä ei järjestetä jumalanpalveluksia tai kirkollisia toimituksia. Kappelin näyttävin osa on 11,5 metriä korkea kappelisali,
jonka sisäseinät on verhoiltu tervaleppälankuista.
Yhdyssana
Sivu 13
Helsinki täytti kesäkuussa 200 vuotta.
Suomi-koululaisten kesämuistot Suomesta
Muutamat Suomi-koululaiset kirjoittivat omista kesälomamuistoistaan ja piirsivät kuvan.
Oona kävi kaverinsa kanssa tapaamassa isoäitiään Suomessa. Hän
nukkui kolme yötä hotellissa.
Adele vietti aikaa Nauvossa. Hänen isänsä rakensi puumajan.
Hän kävi myös uimakoulua.
Yhdyssana
Sivu 14
Mia oli isovanhempiensa
luona käymässä. Hän kävi
myös ratsastamassa.
Kuva mummolan
pihasta.
Yhdyssana
Sivu 15
Erik kävi tätinsä luona
Lappeenrannassa, oli
jääkiekkoleirillä
Vierumäellä ja
jalkapalloleirillä.
Kuva sukulaisen
piha-alueesta.
Christiana kävi mummolan lisäksi kesällä tutkimassa
Suomenlinnaa, jonne hän matkusti lautalla.
New Yorkin Suomi-koulu tarjoaa suomen kielen ja kulttuurin opetusta New Yorkissa. Suomi-koulun toimintaa valvovat Opetushallitus ja Suomi-seura.
Ota yhteyttä, anna palautetta
New Yorkin Suomi-koulu
The Finnish School of New York
83 Christopher Street
New York, NY 10014
http://newyorkinsuomikoulu.com/
Suomi-koulu Facebookissa
Kaikissa asioissa voit ottaa yhteyttä lähettämällä sähköpostia
osoitteeseen:
[email protected]
Lehteen liittyvät jutut ja kommentit voit laittaa osoitteeseen:
[email protected].