ONNI ASUU MAALLA - Vetovoimainen Vesanto
A L L A U MA lmaan i U a a S m A n a I va o N t h e N i k O n du u e s a a pas m O Etsi ON N I ja voita Reiskat ! Miltä s isäsiv ulta löy sit Onn in? Vastauk set 31.8 . sähköp ostiin a mennessä ntti@tu lila.fi Tervon ja Vesannon alueella toteutettavan kehittämishankkeen tiedotusjulkaisu. 2 Sisältö Asukkaat ja asiakkaat päättävät kotiseutumme kohtalon Kädessäsi on Vetovoimainen Vesanto –hankkeen tiedotusjulkaisu. Hankkeen nimi on hieman harhaan johtava, sillä toteutamme kehittämistoimenpiteitä myös Tervon alueella. Julkaisun nimi, Onni asuu maalla, kiteyttää ytimekkäästi toimintamme johtoajatuksen. Uskomme ja tiedämme, että täällä on hyvä elää ja asua. Hieman yllättyneitä olimme vuosi sitten tekemämme vapaa-ajanasukaskyselyn tuloksista. Vastauksista oli luettavissa, että kesäasukkaamme arvostavat kotikulmiamme jopa vielä enemmän kuin me paikalliset. Suurimpana ongelmana koettiin tiedotuksen ja vuorovaikutuksen puute. Nyt lupaamme tehdä parhaamme tämän asian korjaamiseksi. Tämän julkaisun tärkein tehtävä on herättää keskustelua maaseudun mahdollisuuksista. Arkisten ongelmien ja haasteiden keskellä olemme usein niin lähellä vastauksia ja ratkaisuja ettemme kykene niitä näkemään, kuulemaan tai huomaamaan. Patenttiratkaisuja ei todennäköisesti löydy. Ei ainakaan sellaisia, jotka sopisivat kaikille. Tervo ja Vesanto kuuluvat alueina syvään maaseutuun, jolle on vaikeaa saada uutta teollista toimintaa tai lisätä merkittävästi työssäkäyntiä kaupungeissa. Alueemme vahvuuksiin kuuluvat kohtuullisen voimallinen perustuotanto ja hyvin toimivat yksityisetja julkiset palvelut. Alueen kehittyminen vaatii kaikkien asioiden tekemistä hyvin ja sen lisäksi keskittymistä tiettyihin vahvuuksiin, joihin yhteisesti sitoudutaan. Voisimmeko löytää asioita, joita yhdistelemällä saisimme alueestamme elinvoimaisemman ja aidosti kehittyvän? Haaste on suuri, mutta mitäpä menetämme vaikka emme täydellisesti onnistuisikaan. Yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista alueemme kannalta on kahden kodin asuminen. Vapaa-ajanasukkaamme eivät ehkä muuta kirjojaan tänne, mutta voivat viettää täällä enemmän aikaa. Paikalliset yrittäjäjärjestöt, MTK Tervo-Vesanto sekä alueen kunnat tekevät yhdessä työtä tämän asian edistämiseksi. Yhteistyö on ollut helppoa ja luontevaa – kiitos siitä kaikille asianosaisille. Asioiden yhdistämisen lisäksi suotavaa olisi myös ihmisten kohtaaminen ja uusien yhteistyökontaktien solmiminen. Koetamme madaltaa uuden yhteistyön kynnystä järjestämällä tapahtumia ja nimeämällä paikalliskummeja. Haluaisitko sinä toimia vastavuoroisesti kummina jollekin paikalliselle yritykselle tai yhteisölle? Suurimman voimavaran maaseudun elinvoimaisena pitämiseen jokainen voi löytää keräämällä läheiset kainaloonsa ja katsomalla peiliin. Näillä selkosilla jokainen on vastuussa itsestään ja onnistumisestaan. Täällä tunnetaan myös yhteisöllisyyden voima, kaveria ei jätetä. Toivottavasti paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat käyvät ahkerasti järjestämissämme tapahtumissa ja tulevat kavereiksi keskenään. Toivotamme teille kaikille hyvää kesää ja haastamme kaikki kesäasukkaat oleilemaan seudulla myös talvisaikaan! Antti Tulila, Vetovoimainen Vesanto projektipäällikkö Aki Siren, Vesannon Yrittäjät ry. puheenjohtaja SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus ONNI ON LÄHELLÄ 3 Voimaannu maaseudulla 4-5 Älä usko rajoihin 6 Nuorten näkökulma ELÄMÄN MENOA JA TULOA 7 Kaupunkilaisista maaseutuyrittäjiä 8-9 Luonnonvaraelinkeinoja 10 Elinkeinoasiamiehen terveiset 10 Maatalous nyt ja tulevaisuudessa 11 Vetovoimainen Vesanto –hankkeen esittely MIKÄ VETÄÄ MAASEUDULLE 12 Kesäpaikasta vakituinen koti 13 Kouluun voi tulla osa-aikaoppilaaksikin 13 Maallemuuttajakokemus 14 ”Uusi olotila” 10.4.2020 15 Etätyö hyvä – lomailu parempi 16-17 Laajakaista-asiaa PALVELUJA 18-19 Kunnat palvelee; Vesanto ja Tervo 20 Palvelutarjonta ei aina näy näyteikkunassa 20 Valokuvauskilpailu ja luontokuvasarja 21 Jäteasiaa TEKEMISTÄ JA KOKEMISTA 22-23 Reiska MM-jalkapallotapahtuma 23 Eksoottisia SM-kilpailuja 24 Saalista 25 Pärisevät ja jyrisevät harrastukset 25 Kansalaisopisto kutsuu PAIKKA TUTUKSI 26 Seurantalojen uusi tuleminen 26 Kirkkomaat kulttuurimatkailukohteina 27 Huikeita retkikohteita ja laavupaikkoja VIIHDETTÄ 28-29 ”Bongaussivut” 30-31 Urheilun moniottelijat 32 Tapahtumia ja paikalliskummit Tämä julkaisu on Vetovoimainen Vesanto –hankkeen tiedotusjulkaisu ja kulttuuripitoinen palveluopas, jonka levikkialueena ovat Tervon ja Vesannon vakituiset- ja loma-asukkaat. Julkaisun tavoitteena on kohottaa seudun identiteettiä ja imagoa. Julkaisija ja kustantaja: Vesannon Yrittäjät ry Kirjoittajat: Anu Hytönen, Sari Tulila, Tuomo Tikkanen, Arto Kosunen, Ismo Vornanen, Kari Kauppinen, Tuomas Kuhmonen Vetovoimainen Vesanto hankkeen seurantaryhmän jäsenistä: Riitta Raatikainen, Veikko Karttunen, Aila Riikonen, Maarit Tiililä, Anna-Liisa Martikainen, Antti Tulila Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy, Kuopio Paino: Suomen Graafiset Palvelut Ilmestymisvuosi: 2010 Julkaisuun liittyvät tiedustelut: Aki Siren 0400-573 564, Antti Tulila 0400-673 565 Julkaisun toteuttamiseen on saatu Leader -rahoitusta Mansikka ry:ltä. Mansikka ry on Sisä-Savossa, Karttulassa, Leppävirralla ja Varkauden maaseutualueilla toimiva LEADER-toimintaryhmä. Se toimii maaseutualueiden kehittäjänä rahoittamalla yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä myöntämällä yritystukia. Pohjois-Savossa toimii kolme LEADER-ryhmää: Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry. Onni on lähellä u n n a a Voim 3 Täällä on mielimaisemani, joka antaa voimaa, rauhaa ja innoitusta myös kaupungin hektisessä elämässä. maaseudulla Sydän pakahtuu onnesta ja hengityksen rytmi alkaa innostuksesta huolimatta hidastua. Se on aivan uskomaton tunne, kun lähestyy omaa mökkiään ajettuaan yli neljäsataa kilometriä kotoa perheen kanssa. Tyttären taiteilema kyltti toivottaa tervetulleeksi ja auton vauhti hidastuu, kun ammennamme joka solullamme kaunista ja rakasta maisemaa. Maaseudulla ja etenkin järvimaisemalla on uskomaton vaikutus ihmiseen. Itseään ei tarvitse muistuttaa hetkessä elämisestä, sillä laineiden liplattaessa vasten omatekoista laituria et todellakaan haluaisi olla missään muualla. Olet läsnä niin itsesi ja ajatustesi kuin ympäröivän luonnon kanssa. Juomaveden haussa lähteeltä tärkeintä on matka, ei päämäärä. Voi kunpa normaalin arjen pyörityksessäkin osaisi ajatella ja toimia näin! Nauttia olemisesta ja tekemisestä itsestään, ei vain jonkin valmiiksi saamisesta tai pakonomaisesta suorittamisesta. Minulle mökkimme on Koti – kakkoskotimme sijaitsee kaupungissa. Sydän ja sielu kuuluvat tänne Vesannolle Keitele-järven rannalle. Täällä on mielimaisemani, joka antaa voimaa, rauhaa ja innoitusta myös kaupungin hektisessä elämässä. Tarvitsee vain sulkea silmänsä, istahtaa mökkilaiturille, tuntea laiturin keskeltä nouseva kivi selkäänsä vasten ja kääntää katseensa kohti laajana avautuvaa järvenselkää. Linnut visertävät, vesi liplattaa laiturin alla, taustalta kuuluu omien rakkaiden perheen jäsenten, ystävien ja sukulaisten ääniä. Yksi pieni mielikuvaharjoitus ja hymy nousee korviin. Hymyn nostavat korviin myös ihanat savolaiset ihmiset. Vuosia sitten vierailin Kuopiossa usein työni puolesta, ja mieleeni on painunut lentokapteenin tapa vaihtaa kuulutukset savon murteelle kaupunkia lähestyttäessä. Jos se ei vielä saanut kiireisen etelän ihmisen rytmiä muuttumaan, niin viimeistään leveästi savoa murtava taksikuski. Toimistolla sitten odottikin yleensä aamukahvit. Itse olisin jo vauhdilla rynnännyt päivän askareisiin, mutta kollegat savolaisen lupsakasti istutti- vat minut juttelemaan mukavia. Ehtiihän sitä vähemmälläkin kiireellä – ja ehtihän sitä. Pakko myöntää, että vähemmällä hosumisella saa aikaan huomattavasti enemmän ja oppii tuntemaan ihmiset työroolin takana. Toivoisin vesantolaisten yrittäjien pitävän kiinni siitä, että teillä on aikaa ja halua jutustella meidän loma-asukkaiden kanssa. Kun mieheni lähtee Vesannolle rautakauppaan, siinä saattaa kulua tovi jos toinenkin. Ero on huima verrattuna pääkaupunkiseudun kassoilla käytävään mekaaniseen ja kasvottomaan rahastusoperaatioon. Maalla sitä sietää omaa keskeneräisyyttään ja mökinkin keskeneräisyyttä paljon paremmin kuin kaupungissa. Toisaalta taas maaseudun rauha antaa itselleen tilaa pohtia, mikä tässä elämässä on kaikkein tärkeintä ja merkityksellisintä. On hyvä välillä pysähtyä ja huomata, että onni koostuu pienistä arjen asioista – onni on lähellä – se on tässä ja nyt! KUVA Taru Tiililä Kirjoittaja Maarit Tiililä asuu miehensä ja kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa Kauniaisissa. Henkilöstöjohtajan uransa Maarit vaihtoi yrittäjyyteen syyskuussa 2008. Hänen yrityksensä Heart&Spirit Consulting Oy tukee yritysjohtoa niin henkilökohtaisessa kehittymisessä kuin johtamisja organisaatiokulttuurin rakentamisessa. 4 Onni on lähellä Älä usko rajoihin Kuilu kaupungin ja maaseudun välillä liukuu ja liudentuu. Raja ei ole enää joko/ tai –viiva, vaan liikkumisen ja kohtaamisen pinta. Tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se pitää vain tehdä. Kirjoittaja Riitta Raatikainen on Savon Sanomien uutispäällikkö, jonka osoite on Kuopiossa ja osoitteeton elämä Tervossa. Silmä kantaa järven yli vastarannalle. Vesi välissä on maisema ja tila enemmän kuin paikka. Vesi on liikkuva ja alati muuttuva. Sen pinnan alla asuu tuntematon. Silloinkin, kun järven peittää paksu jääkansi, se tuntuu erilaiselta kuin kova maa. Se tuntuu, koska sen tietää erilaiseksi. Jossain tämän rannan ja vastarannan välissä kulkee raja. Raja on piirretty suoraksi viivaksi karttoihin. Vedessä rajaa ei näy. Kun lapsena uimme, kahlasimme ja sauvoimme pitkin rantoja, teimme sen suloisen tietämättöminä suurista rajoista. Me seurasimme kaloja. Vasta paljon myöhemmin ymmärsimme, että olimme liikkuneet huolettomasti myös väärällä puolella, toisten vesillä, vieraassa pitäjässä. Ennen järven kaikki kantit kuuluivat samaan, suureen seurakuntaan. Vesi yhdisti, se kantoi äänen ja purren, se oli tie. Kotirannasta avautui maailman portti. Siitä mentiin ja tultiin, enemmän ja kauemmaksi kuin me tänään käsitämmekään. Maisema on piirretty täyteen rajoja. Niiden tarkoitus on määritellä ja erottaa: me täällä, ne toiset tuolla. Meidän puolemme ja heidän puolensa. Meidän rantamme, vetemme ja saaliimme. Meidän kuntamme, seurakuntamme ja osakaskuntamme. Meidän suuntamme kulkea, tapamme toimia, meidän käsityksemme siitä missä on keskus. Rajat ovat vahvoja, mutta ne eivät ole pysyviä. Näiltä samoilta rannoilta on aikojen saatossa maksettu veroja moneen valtakuntaan. Kun Vesannon ja Tervon nykyisiä rajoja määriteltiin 1870-luvulta alkaen, päätösten perusteena ei aina ollut paikallisten asukkaiden yhteinen tahto. Yksittäisen ihmisen toiveita vahvemmaksi nousi valtaa pitävien käsitys yleisestä edusta. Nyt rajoista puhutaan taas. Kun tien kohtaloja ohjaa uusi näkemys siitä, miten julkisen hallinnon pitäisi toimia. Vesirajan ääressä mietin, mikä olisi toisin, jos viivaa kahden pitäjän väliin ei olisi koskaan piirrettykään. Mikä vastarantoja yhdistää? Mikä niitä erottaa, kun melkein kaikki ihmisetkin ovat sukua toisilleen? Tämä näkymätön raja on matala. Syvemmät rajat sijaitsevat toisaalla. Ne, joiden ylittäminen määrää kohtalomme. Yhteiskunnallisessa keskustelussa maaseudun ja kaupungin raja on yksi kiinnostavimmista ja elävimmistä pinnoista. Siihen kiinnittyy paljon olemassaolevaa, mutta vielä enemmän olematonta, luuloja ja uskomuksia. Historian saatossa kaupunki ja maaseutu ovat saaneet roolin toistensa vastakohtina. Määrittelyt ovat vaihtuneet henkisen ilmaston ja kulloisenkin sanojan intressien mukaan. Onni on lähellä Näin kaupunki on saanut tarpeen mukaan edustaa muun muassa kurjuutta, köyhyyttä, moraalittomuutta, kehittyneisyyttä, hyvinvointia ja valtaa. Maaseudun kuvan perustaksi on viimeisten parin sadan vuoden aikana valettu romanttinen luontoidylli, jota halukkaasti maustetaan vuoroin vaurauden, vuoroin syrjäisyyden ja takapajuisuuden hehkulla. 1900-luvun lopun suuri rakennemuutos ei maaseudun kuvaa kirkastanut. Siksi ei tunnu ihmeeltä, että raja kasvavien kaupunkien ja tyhjenevien kylien välillä repesi hetkittäin katkerien tunteiden kuiluksi. Jako kaupunkiin ja maaseutuun on edelleen olemassa. Kehityksen tai yhteisön rakenteiden mittarina muodollinen jako menetti kuitenkin merkityksensä viimeistään silloin, kun perinteiset maaseutukunnat alkoivat julistautua kaupungeiksi. Virallinen nimitys ei kerro enää mistään mitään. Suuret kantakaupungit ovat erilaisia kuin maaseutu. Ne mahdollistavat erilaisen elämäntavan, mutta eivät takaa sitä. Molemmissa voi halutessaan elää ihan samalla tavalla. Elämäntapa kiinnittyy entistä vähemmän paikkaan ja entistä enemmän yksilölliseen arvomaailmaan. Paikoilla on kuitenkin väliä. Arvot määräävät, mihin ihminen tahtoo itsensä kiinnittää. Koti on sijainti ja yhteisö, jossa voi toteuttaa näkemystään oikeista valinnoista. Kuilu kaupungin ja maaseudun välillä liukuu ja liudentuu. Raja ei ole enää joko/tai –viiva, vaan liikkumisen ja kohtaamisen pinta. Suuret keskuskaupungit kasvavat myös tällä vuosisadalla. Niiden kasvu luo uutta voimaa, mutta saattaa lisäksi imeä sitä ympäristöstään. Maaseudun tulevaisuuden kannalta olennaista on, tarvitsevatko kaupungit ja niiden asukkaat ympäröivää maakuntaa. Elleivät ne tarvitse, maaseutu saa pärjätä omillaan. Silloin se hengittää pelkän raakaainetuotannon varassa. Miten siinä käy, sen me olemme valitettavasti jo nähneet. Onneksi on toinenkin vaihtoehto. Onneksi savolaisella maaseudulla on juuri sitä, mitä niin moni elämäänsä kaipaa, mutta ei osaa etsiä. Kesän valoa ja talven pimeyttä. Luonnonvoimien läsnäoloa. Hiljaisuutta, metsän ja veden ääniä. Mullan ja viljan tuoksua. Avaruutta. Juuria, tarinoita ja syvyyttä. Hyvää henkeä. Harrastuksia ja elämyksiä. Pieniä porukoita, joihin otetaan avosylin vastaan. Lähiruokaa. Osaamista. Pettämättömän hienoja palveluja. Laatua, joka on tekijöille kunnia-asia. Kehittymisen tahtoa. Työpaikkoja. Koteja. Maaseutu ja kaupunki ovat mielikuvia. Siksi ei kannata uskoa rajoihin. Pettävintä olisi pelätä olemattomia kuiluja. Rajat, jotka meitä erottavat, voi nähdä myös kutsuna. Kutsuna astua yli, katsoa kauemmaksi ja päättää, mitä me haluamme tulevaisuudelta. Esimerkiksi, mitä me täällä savolaisella maaseudulla haluamme tarjota muualla asuville, ja miten sen teemme. Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta moniin voi. Välittömään ympäristöön voi. Mielikuviin voi. Yhdessä tekemisen henkeen voi. Maaseudun voi tehdä tarpeelliseksi. Se on vain tehtävä. Siitä tulee hauskaa! 5 6 Onni on lähellä Kalervo Hämäläisen laulukilpailussa meni ainakin lujaa korkealta ja kovaa. Mutta millainen on nuorten maaseutukuva mikä on tärkeää? Tähän kysymykseen vastasi joukko nuoria. Tomi Anniina Johannes Harrastan sarjakuvapiirtämistä ja lypsän lehmiä! Tervossa kaikki toimii ja on lähellä. Lentopallossa pelataan D ja B sarjoissa ja ensi vuonna myös C. Suunnitelmissa on oma nuorisotilaprojekti Mantun yläkertaan. Hanna Anni Asun keskellä mettää. Rauhallista! Soitan kitaraa. Maalla on mukavaa, koska saa hoitaa eläimiä, saa elää oma elämää, saa maata pellolla, saa nukkua teltassa kesällä ja saa olla vapaa kuin villieläimet. Asun Vesannolla. Viihdyn aika paljon kotona, mutta myös viihdyn mummolassa, koska siellä on iso piha ja kanoja. Täällä on hauska talvi ja kesä. Talvella on hauska ajaa moottorikelkalla ja pilkkiä. Nuorten maaseutukuva tula 11v. t e K i k k o v r O n Missä kaikkialla olet matkaillut? Helsinkiläine Afrikassa, Thaimaassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Englannissa, Virossa, Ruotsissa, Venäjällä. Ja Amerikassa Kuinka usein matkailet Vesannolle? matkailee Vesannolle säännöllisesti Joka toinen tai joka kolmas kuukausi. Mitä teet, kun lomailet täällä maalla? Autan Timo-enoa ja Asta-mummia, pelaan pelejä, teen kaikenlaista. Nukun ja syön. Mikä on täällä parasta? Aikataulut on vähän rennompia kuin kotona. Maalla on kivaa. Mikä on hassua? Murre on hassua. Välillä pitää arvailla. Se on hassua, että joskus mummolan pihaan tupsahtaa auto ja joku tulee. Ei Helsingissä kukaan tule ilmoittamatta. Mikä on outoa? Välimatkat on niin pitkiä. Kauppaan on pitkä matka. Kotona on monta asiaa, jotka tehdään, jos jaksetaan. Siellä on asioita, jotka pitää tehdä, vaikka ei niin jaksaisikaan. Niin kuin vaikka täytyy mennä navettaan, vaikka ei millään viitsisi. TEKSTI JA KUVAT Anu Hytönen Elämän menoa ja tuloa Kuinka kaupunkilaisista tehdään maaseutuyrittäjiä – tai ainakin maalaisia? PAKINA Kirjoittaja Tuomas Kuhmonen on hiihtoa ja kaivinkonetöitä harrastava vesantolainen tutkija (Fin-Auguuri Oy, Jyväskylän yliopisto) – kuuluu siis elämäntapatyypiltään terveysliikkujiin. Vanha suola janottaa. Vaikka ihmisten virta on valunut peräkorvesta keskuksiin ja etelän rintamaille jo vuosikymmenten ajan, monet maaseutukunnat saavat nykyisin myös muuttovoittoa. Yleisimmin muuttovoittoa syntyy yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä, joissakin kunnissa myös lapsiperheryhmässä. Kun sampoa on taottu etelän rintamailla muutama vuosikymmen, monen suomalaisen sielu alkaa kaivata lapsuuden maisemiin, lähemmäs kalavesiä ja marjamaita, kuuloetäisyydelle suolla kukertavista teeristä. Jos kotiseutua on tullut muisteltua kaupunkivuosina vain mustavalkoisten kartanoelokuvien kautta, todellisuus muuttokuorman määränpäässä saattaa yllättää. Vesannon Kuuslahdessa ei keitetä enää pontikkaa (merkittävässä mittakaavassa). Iivo ei pelaa enää pajatsoa Shellin baarissa. Osuuspankin edessä ei solise enää virkistävä suihkulähde. Maalle muuttaneita on toki tutkittu. Yleisin maalle muuttaneiden elämäntapa tuntuu liittyvän eläimiin, joita on maalla helpompi hoidella. Kesä maalla ja talvi kaupungissa tuntuu olevan yhtä yleinen elämäntapa, josta joku sitten luiskahtaa maalle koko vuodeksi. Muuttokunnan erilaisiin yhteisöihin osallistuminen houkuttaa monia. Maalle muuttaa myös lähiruokaan, terveysliikuntaan tai perhekeskeiseen elämäntapaan viehtyneitä ihmisiä. Maallemuuttajat tuovat mukanaan oman elämänkokemuksensa ja Kesä maalla ja talvi kaupungissa tuntuu olevan yhtä yleinen elämäntapa, josta joku sitten luiskahtaa maalle koko vuodeksi. ihmissuhteensa, tietonsa ja taitonsa. Miten tämä potentiaali saataisiin käyttöön? Pitäisikö järjestää ympärivuotisia rapujuhlia, joissa yhteistä säveltä haettaisiin ikään kuin epävirallisisha merkeishä? Pitäisikö tulijat alistaa maahantulohaastatteluun kunnan rajalla? Jokaiselle kaavake eteen ja rasti ruutuun sen mukaan, mihin elämäntapatyyppiin kuuluu? Sitten vain elämäntapatyypin mukaiset rätingit eteen: tuossa on sinulle kylmä tila navetoineen, jotta pääset niitä lampaita tai hevosia hoitamaan; sinulle tuosta kesämökkitontti läheltä kaupunkiin vievää valtatietä; sinulle tyhjillään oleva mummonmökki läheltä onnellisten kanojen kanalaa; sinulle talo kirkonkylästä, että pääset kunnan ja kuudentoista yhdistyksen kokouksiin jalkapatikassa; sinulle tontti riittävän korkeuseron tarjoavan Humalavuoren kupeesta; sinut asutetaan Oinaskylän peräkorpeen Keiteleen rajalle, kun kerran rauhaa kaipaat? Siinä tulisi elinkeinoasiamiehelle, kaavantekijöille ja pankkimiehille töitä, kun pitäisi valmistella kuuteen elämäntapareseptiin valmiit rätingit ja rahoituspaketit! Jos tulija mainitsee tulohaastattelussa sanan ”liiketoiminta”, hänelle paiskataan kouraan valmisfirman paperit. Siinä se voisi samalla herätä henkiin myös Kuuslahden liiketoiminta, Shellin pajatso ja Osuuspankin suihkulähde. No, ehkä aika ei ole vielä ollut kypsä näin tavoitehakuiselle elinkeinopolitiikalle. Maalla on edelleen paljon ihmisiä ja yrityksiä, jotka ovat lyhyellä aikavälillä merkittävin voimavara. Sitä ei saa unohtaa. Koska asia kuitenkin kiinnostaa sekä kantaväestöä että tulokkaita, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja maallemuuttajien kotouttamiseen on hyvä miettiä sopivia konsteja. Koska kaikkia ei voida palvella, pitäisi uskaltaa tehdä rohkeita valintoja. Mikä elämäntaparesepti otetaan ensimmäisenä työn alle? 7 8 Elämän menoa ja tuloa Kala mielii maailmalle Kala on osa Tervon ja Vesannon leipää ja imagoa. ”Kotitarvekalastus vähenee, mutta elinkeinokseen kalastavat tekevät sitä yhä ammattimaisemmin. Kalastukseen on tullut uutta tekniikkaa ja liiketoiminnallinen tapa tehdä asioita. Kiertovesikasvatus on tehnyt kalanviljelystäkin ekologisempaa. Järvien vesi on entistäkin parempaa ja kala terveellisenä lähiruokana yhä suositumpaa. Samoin kalastusmatkailun kysyntä kasvaa maailmalla, vaikka täällä paikallisesti on siinä kompuroitu”, määrittelee kalan elinkeinollista näkymää FIC Oy:n eli Tervon kalatietokeskuksessa toimivan asiantuntijayrityksen toimitusjohtaja Hannu Mölsä. Itä-Suomessa on investoitu paljon kalastukseen. Vesannon keskustaan on tehty yhteiskunnan varoin kala-asema eli järvikalan esikäsittely- ja irtopakastuslaitos. Kunnan omistamalla ja Vesannon Kala osuuskunnan ylläpitämällä kala-asemalla tehdään myös rahtityönä perkuuta ja pakastusta. Kuka tahansa kalastaja saa hakea kala-asemalta jäitä, kun lunastaa avaimen osuuskunnalta. FIC on luvannut hakea ostajia kaikelle kalalle, joka saadaan meidän alueellamme perattua ja pakastettua. ”Kalamarkkinoilla on hyvät näkymät, kaikki kala menee hyvin kaupaksi, mutta markkinat ovat muuttuneet paljon. Kilpailu on kansainvälistynyt, eri maailman kalat kilpailevat samalla lautasella jo meilläkin. Toimitusvarmuutta pitää löytyä”, Mölsä kertoo. Muikku lähtee liftaamaan Nuoren polven ammattikalastaja Pietari ”Pietu” Puranen uskoo elinkeinoonsa. Kesällä hän kalastaa troolialuksellaan joka päivä, pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Niinivedellä ja Iisvedellä. Talvikalastusta on pari talvea haitannut huono jäätilanne. ”Saa tulla mukaan, jos kalastus kiinnostaa”, Puranen lupaa. Pääosan saaliistaan hän myy joko Kuopion kalatukkuihin tai suoraan kauppoihin. ”Muikku on herkkä. Se ei tykkää siitä, että se viedään ensin keskustuk- Jos haluat olla ekol oginen, syö muikkua , jänistä ja hirveä. Muikku putsaa järvien ravi nn ekuormaa ja hirvi ja jäni s ovat ihan luomua . - Pie tari Puranen - kuun pääkaupunkiseudulle ja sieltä ympäri Suomea. Tänne pitäisi löytää sisävesikalaan keskittynyt yrittäjä, joka hoitaa logistiikan veneestä suoraan asiakkaalle”, Puranen pohtii. Kalat, myös muikku, kestävät pakastusta kohtuullisen hyvin, kunhan pakastus tapahtuu tuoreena ja tehokkaasti. Kala-ammattilaisten mielestä Suomessa ei ole kuitenkaan pakastetun kalan kulttuuria, vaikka esimerkiksi pakastettu ahvenfile on pannulle päästyään mainio ”pikaruoka”. ”Muikkujalosteetkin menevät kyllä kaupaksi, mutta jalosteita ja jalostajia on harmillisen vähän”, harmittelee Puranen. Tässäkin olisi siis sauma kalaan erikoistuvalle yrittäjälle! TEKSTI Sari Tulila KUVA Markku Tuomainen www.fic.fi Pietari Puranen kalastaa troolialuksellaan kesällä joka päivä. Herukka-ala yhä Suomen suurimpia Vaikka mehutehdas loppui ja Eu tuli, on Vesanto edelleen Suomen suurimpia herukan viljelykeskittymiä. Viljelypinta-ala oli enimmillään 175 hehtaaria ja on tällä hetkellä 135 hehtaaria mustaherukan osalta. Tervon ja Vesannon alueella viljellään myös aktiivisesti mansikkaa, kaikkiaan 54 hehtaaria, sekä pienempiä aloja vadelmaa (3,5 ha), punaherukkaa (5 ha) ja erikoismarjantuotantoa, kuten tyrniä, pensasmustikkaa ja karviaista. ”Ei EU ollut lopullinen turmio marjanviljelylle. Ensin liittyminen pudotti hintoja, mutta ilman EU:akin tilojen määrä olisi vähentynyt. Myös jatkojalostus on keskittynyt isommille yrityksille, enää eivät pienet nyrkkipajat pärjää”, arvioi Vesannon maaseutusihteeri Antti Korhonen. Marjaviljelmät ovat yhä ammattimaisempia, seudulla on noin 10 isompaa tilaa. Viljelytekniikan uutuuksina ovat muun muassa tihkukastelu ja satotaimien käyttö, jotka tuottavat jo ensimmäisenä kesänä marjoja. Marjakoneosuuskuntia on kaksi ja pelloilla jyllää ainakin 3 herukkapuimuria eli ”Joonasta”. ”Marja-ala on nykyään kansainvälistä. Mansikan taimet tulevat Hollannista ja Espanjasta. 400-500 poimijaa tulee joka kesä lähinnä Venäjältä, Ukrainasta, Virosta ja Latviasta. Heistä on emänniksikin jäänyt aika monta”, tuumaa Korhonen tyytyväisenä. Emäntiä tarvitaan, sillä marjatilojenkin sukupolvenvaihdokset kaipaavat jatkajia! TEKSTI Sari Tulila Metsästä leipää Vesannon ja Tervon hyvinvointia on rakennettu kaskikauden jälkeen paljolti puunmyyntituloilla. Metsänomistuksen muuttumisen myötä etämetsänomistajien osuus on kasvussa ja puukauppatulot ohjautuvat metsänomistajien kotikuntiin. Perinteisesti Sisä-Savon kunnissa metsiä on hyödynnetty tehokkaasti ja suhteellisen tasaisesti suhdannevaihteluista huolimatta. Metsänomistajien edunvalvonta ja yhteistoiminta on alkanut Suomessa juuri näillä saloilla yli 100 vuotta sitten. Metsätalous ei ole pelkästään metsien hakkuita ja niistä tulevia kantorahatuloja. Metsien hoitotyöt ovat työllistäneet paikallista väestöä. Hakkuun koneellistumisen myötä työllisyysvaikutus on vähentynyt, mutta edelleenkin metsien kokonaistyöllistämisaste on huomattava. Lähiseutujen sahateollisuus on kehittynyt voimakkaasti ja luonut puunkäytön mahdollisuuksia ja työpaikkoja jalostuksessa sekä liitännäisammateissa. Puunkäyttö ei rajoitu pelkästään teolliseen metsien hyödyntämiseen. Vesannon taajama lämpiää paikallisella puupolttoaineilla ja vesantolaisia klapeja voi bongata vaikka Dubaista. Aika näyttää, tankataanko tulevaisuudessa automme sisäsavolaisten puusheikkien raaka-aineista tehdyllä biopolttoaineilla. Metsä ei ole pelkästään puuntuottamista. Metsien antamat monikäyttömahdollisuudet ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Luontomatkailun ensiaskeleita on jo otettu Vesanolla ja Tervossa. Arto Kosunen toiminnanjohtaja MHY Sisä-Savo Elämän menoa ja tuloa Kavioiden kopsetta Tervossa Monen entisen lypsykarjatilan uusi elinkeino löytyy hevosten parista. Näin on myös tervolaisella Aron tilalla, missä noin 10 vuoden ajan on keskitytty hevosiin – erityisesti ratsastukseen. Omien hevosten lisäksi tilalla on erilaisia täyshoitohevosia, ratsuja, ravureita, kantavia tammoja ja varsoja, joita koulutetaan, ratsutetaan ja varsotetaan tilanteen mukaan. Tilalla viljellään hevosille heinää ja kauraa. Ratsastus kuuluu isännän Perttu Purasen lempilajeihin. Ensimmäisen kosketuksen hevosmaailmaan hän sai noin 7-vuotiaana, kun tilalle hankittiin poni. Takana on sekä kenttäratsastusta että jonkun verran koulustartteja. Pertulle on kertynyt Suomen mestaruuksia niin nuorten kuin senioreiden sarjoista ja useita sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Ratsastusharrastukselle tarjoaa hulppeat puitteet suuri maneesi, joka palveli aikaisemmin Turun satamarakennuksena. Halli siirrettiin tilalle noin viisi vuotta sitten ja Puijon tornin entiset ikkunat pääsivät maneesille uusiokäyttöön. Tilaa pyöritetään pääsääntöisesti kahden henkilön voimin. Isona apuna ovat myös ”eläkeläiset” Pertun eno ja entinen työntekijä; tätäkin haastattelua tehtiin traktorin pärinässä. Vuoden 2009 kenttäratsastuksen SM-kisat järjestettiin täällä Tervon Arossa. Tilalla on vuokralla myös ratsastuskoulu, missä käy paljon ratsastajia ympäröivistä naapurikunnista ja Kuopiosta ja kesäisin myös alueen kesäasukkaita. Hoitohevosia on tuotu Helsingin ja Oulun väliltä. Osalla ratsastajista on oma hevonen Arossa kuten vesantolaisella Kaisa Hedlundilla. Kaisa käy tilalla hoitamassa omaa hevostaan ja ratsastamassa noin kuusi kertaa viikossa. Kuvassa Kaisa Hedlund ja Kuldbjerg Maya. Kuldbjerg Maya Kuldbjerg Maya on Pertun vaimon hevonen. Se kävelee ja katselee rauhallisena ja ylväänä. Tällä 17-vuotiaalla entisellä kisahevosella on takana sekä koulu että kenttäratsastusta mm. SM-hopeaa kentästä sekä vaativaa B:tä kouluratsastuksesta; ”Maija” on kisannut myös ulkomailla ja se on varsonut kerran. Huhtikuussa alkavat ensimmäiset kisamatkat, jotka suuntautuvat Saksaan ja Puolaan, minne Perttu matkaa hevosten kanssa laivalla. Juhannusaattona 2010 tilalla järjestetään omat kansalliset kenttäratsastuskisat. TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen Nykynavetassa lehmät elävät vapaasti Tervo-Vesanto alueen maatalous ja maaseutuyrittäjyys on hyvin monipuolista. Siinä missä toinen on valinnut uuden uran ja elinkeinon, toisaalla riittää myös vahvaa uskoa nykyaikaiseen perusmaatalouteen. Kahden maatilan ja perheen yhteisin voimin ja resurssein nousee Vesannon Tiitilänkylälle uutukainen lypsykarjanavetta Sirpa ja Eero Luttiselle sekä Taru Tuhkaselle ja Osmo Korhoselle. Vehkalan ja Levän tiloilla on vahva maausko. ”Ihmisen pitää edelleen syödä joka päivä. Ruoka on peräisin maasta, vaikka jotkut luulevat sen tulevan kaupasta. Joku viljelijä, kalastaja, keräilijä tai metsästäjä jossakin tuottaa kaiken ruuan, myös muualla kuin Suomessa. Muissakin maissa vierailleena en usko, että ruuan hankkiminen käy missään itsestään ja helposti - tai sitten riistetään ihmistä, eläintä tai maaperää”, kuvailee Sirpa Luttinen. Maitohovi –nimiseen uuteen navettaan muuttaa 120-140 lypsylehmää sekä nuorkarjaa. Pihattonavetassa lehmät saavat liikkua vapaasti eli käydä lypsyllä, syömässä, juomassa ja nukkumassa oman rytminsä mukaan. Urospuoliset vasikat myydään kasvatustiloille. Kahden tilan yhteisnavetassa on etunsa. ”Olemme kaikki mukana töissä lähes päivittäin ja tunnemme lehmät nimeltä, mutta kun olemme vapaalla, voimme olla sitä hyvällä omallatunnolla. Lehmät saavat poissa ollessammekin hyvää hoitoa. Riskit ovat pienemmän, kun omistajia on monta. Yhden sairastuminen ei vielä kaada tilaa.” Sirpa Luttinen arvelee, että aivan heti ei investoida lisää. ”Aiomme katsoa ensin, kuinka työt alkavat sujua. Laajentamisinto riippuu maidon hintakehityksestä; hinnan laskiessa on tuotettava enemmän. Pellon saatavuus vaikuttaa myös tuotantoon. Rehuja ja lantaa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja ja pyrimme ruokkimaan lehmät omilla rehuilla.” Saa tulla katsomaan Luttiset lupaavat hövelisti, että lehmiä ja navettaa saa käydä katsomassa isäntäväen kanssa, jos ihmiset haluavat tutustua nykyaikaiseen maatalouteen. ”Esittelemme tilaa mielellämme.” TEKSTI Sari Tulila Alkuperäiskarja sai arvostusta vasta EU:n myötä Alkuperäiskarjan arvostus oli pohjamudissaan 1980-luvulla. Vasta EU:n myötä arvostus lisääntyi. Nyt näiden rotujen kasvattajan on mahdollista saada erityisympäristötukea (alkuperäiskarjatuki), sillä edellytyksellä, että karja on rodullisesti riittävän puhdas. Suovanlahtelaisen Timo Pasasen navetassa on yli kolmekymmenpäinen alkuperäisrotukarja. Suurin osa lehmistä on länsisuomalaista rotua, mutta mukaan mahtuu myös muutama kyyttö. Länsisuomalaista lehmää pidetään yleensä parempana. Pasasten tilalla alkuperäiskarjaa on ollut vuodesta 1953 alkaen. Lehmiä ei ole pidetty yksinomaan maitokoneina, vaan on haluttu jatkaa perinnettä. Suomenkarjalehmän vuosituotos on siinä 5000-6000kg/ vuosi. Maito on yleensä rasvaisempaa ja valkuaispitoisempaa, ja maidolla on hyvät juustoutumisominaisuudet. Ennen vanhaan nämä lehmät käyttivät ravinnokseen mm. järviruokoa ja risuja, niinpä nykyrehuilla karja on ollut arkaa lihomaan. Timo pitää alkuperäiskarjan eläimiä perusterveinä. Pienemmän kokonsa vuoksi ne sopivat hyvin vanhempiinkin navettarakennuksiin ja niillä on vähän jalkasairauksia. Rotu on luonnostaan nupo (eli sarveton). Timo Pasanen kasvattaa kaikki tilalla syntyvät vasikat itse, sillä ne eivät mene välitykseen. Alkuperäisrotusopimus edellyttää, että jos joku eläin pannaan pois, on tilalle hankittava myös korvaava eläin. Hän kertoo, että 1970-luvun jalostuskortit etsitään tarkasteltaviksi vielä usein. Kokonaan luomutuotantoon siirtyminen on myös käynyt Timo Pasasen mielessä, mutta se ratkaisu vaatisi suuria investointeja. TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen 9 10 Elämän menoa ja tuloa Elinkeinoasiamiehen terveiset Kirjoittaja Elinkeinoasiamies Anna-Liisa Martikainen toimii Karttulan, Tervon ja Vesannon elinkeinoasimiehenä. Puh. 0207 464 640 anna-liisa.martikainen @karttula.fi www.sisa-savo.fi Sisä-Savossa on hyvät palvelut yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville; seutuyhtymän asiantuntijat palvelevat kaikkia yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia ja myös pienten yritysten hankkeisiin on mahdollista saada tukea. Sisä-Savon seutuyhtymä tuottaa Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin ja Karttulan elinkeinopalvelut. Elinkeinoasiamiesten toimipisteet ovat kunnissa ja Suonenjoelta käsin toimivat eri alojen asiantuntijat. Alueella on panostettu erityisesti elintarvike-, metalli- ja puualan sekä alkutuotannon kehittämiseen. Tervon ja Vesannon maatalous nyt ja tulevaisuudessa Haastattelussa MTK Tervo-Vesanto ry:n puheenjohtaja Kirsi-Marja Haatainen MTK Tervo-Vesannon yhdistys toimii Tervon ja Vesannon kuntien alueella. Yhdistyksen jäsenenä on 249 tilaa ja henkilöjäseniä 608. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kirsi-Marja Haatainen, joka on naudanlihantuottaja Vesannolta. Haatainen on ilahtunut alueen viljelijöiden uskosta maatalouteen tulevaisuudessa. Tilojen tulevaisuuden suunnitelmia kysyttiin keväällä 2009 toteutetussa MTK Tervo-Vesannon jäsenkyselyssä. Kyselyn mukaan viljelijät ovat vahvasti sitoutuneet tuotantonsa jatkamiseen; 67 % viljelijöistä jatkaa ennallaan ja 16 % suunnitteli tuotantonsa laajentamista. Ainoastaan 6 % viljelijöistä ilmoitti lopettavansa tuotannon. Mielenkiintoinen tulos kyselyssä oli, että viljelijät ovat suuntaamassa toimintaansa entistä monipuolisemmaksi. Kyselyssä 43 % viljelijöistä ilmoitti olevansa kiinnostunut liitännäiselinkeinosta perusmaatalouden oheen. Yhdistyksen jäsenillä on viljelyksessään peltoa viitisen tuhatta hehtaari ja metsäpinta-alaa hallinnassa 18 000 ha. Maatalouden myyntitulo kahden kunnan alueella on n. 6 milj. euroa. ”Maidontuotanto alueella on vahvaa, yli 60 % maatalouden tulosta syntyy maidon myyntitulosta ja 15 % lihantuotannosta. Marjanviljely on alueelle tyypillisesti vahvaa ja lähes neljännes myyntituloista koostuu tuoremarjoista. Maatalouden kokonaistulo, kun maatalouden myyntituloon lisätään maatalouden tuet, metsätalouden tulot ja sivuansiotulot, on 18 milj. euroa”, kertoo Haatainen. Yksi Vesannon kunnan elinkeinopolitiikan painopistealueista on ollut kalastuselinkeinon kehittäminen. Kalan irtopakastuslaitos ja kalasatama valmistui käyttöön 2008 ja sen käytöstä vastaa kalastajien omistama Vesannon kala osk. Tervon painopistealueena taas on matkailun kehittyminen alueella. Siihen Tervolla onkin saaristo-osakuntana erinomaiset edellytykset. Maaseudun pienyrityksillä on mahdollisuus saada tukea myös pieniin kehittämis- ja investointihankkeisiinsa paikalliset olosuhteet tuntevalta rahoittajalta, Mansikka ry:ltä. Lisäksi jokainen kunta tukee yritysten kehittämistä pienillä rahallisilla porkkanoilla. Yrittäjien tukena alueella toimii kuusi aktiivista yrittäjäyhdistystä: Karttulan yrittäjäkerho, Tervon yrittäjät, Vesannon yrittäjät, Rautalammin yrittäjät, Suonenjoen yrittäjät ja Rautalammin Matkailu ky. Tervetuloa yrittäjäksi SisäSavoon! hallintoyksikköön. Näiden valmisteluun vaikuttaminen on tärkeä osa MTKyhdistyksen toimintaa”, painottaa Haatainen. Virkistystapahtumat vaihtelevat vuosittain, oman vakituisen paikkansa ovat hakeneet kevättalven liikuntatapahtuma, kylvösiunaus keväällä ja sadonkorjuun jälkeen kirkkopyhä syksyllä. Suosituin tapahtuma on vuoden päättävä tuottajien pikkujoulu kooten alueen viljelijät rentoon illanviettoon. Koulutuksessa oman yhdistyksen voimavarat ovat heikoimmat puheenjohtajan mukaan, ja MTK-yhdistys hyödyntääkin aktiivisesti eri hankkeiden tarjoamia mahdollisuuksia kehittää alueen toimintaa sekä kouluttaa jäseniään. Haatainen toivoo jokaisen kuluttajan valitsevan ostoskoriinsa kotimaisia tuotteita, sillä kotimainen ruoka työllistää Vesannon ja Tervon alueella merkittävän määrän alansa ammatti-ihmisiä. ”Vapaa-ajan asukkaat tuovat tarpeineen mahdollisuuksia uusien elinkeinojen sekä liitännäiselinkeinojen kehittämiseen maatalouden oheen. Samalla alueen palvelutarjonta monipuolistuu. He ovat alueellemme merkittävä voimavara”, Haatainen pohdiskelee. Aila Riikonen yhdistyksen sihteeri KUVA Anu Hytönen Vaikuttamista ja virkistäytymistä ”MTK-yhdistyksen toiminnassa on kolme eri painopistettä: alueellinen edunvalvonta, jäsenten virkistystoiminta ja jäsenten tieto-taidon kehittäminen koulutuksilla”, toteaa Kirsi-Marja Haatainen. ”Tällä hetkellä kuntakenttä elää voimakkaassa muutoksessa. Alueella on meneillään ympäristöterveydenhuollon yhtymän valmistelu, lomituksen paikallisyksiköiden yhdistäminen Pohjois-Savon eteläisen alueen alueyksiköksi ja maaseutusihteereiden yhdistäminen alueelliseen maatalouden MTK:n naiset uskovat vahvaan maatalouteen. Vasemmalla Aila Riikonen, oikealla Kirsi-Marja Haatainen. Elämän menoa ja tuloa 11 Vetovoimainen Vesanto –hankkeen tärkeimmät toimenpiteet Vetovoimainen Vesanto -hanke on saanut Leader-rahoitusta Mansikka ry:n kautta. Hankkeen toimialueena on Vesanto ja Tervo ja sen keskeisimmät toimenpiteet on esitelty tässä jutussa. Hankkeen toiminta-aika on 30.6.2011 saakka. Vuorovaikutuksen lisääminen Hankkeen tärkein tavoite on lisätä vuorovaikutusta paikallisen väestön ja vapaa-ajanasukkaiden välillä. Tiedotusta listätään mm. tämän tiedotusjulkaisun, sähköpostitiedotteiden, facebookin ja tapahtumien kautta sekä toteuttamalla palvelullinen internetsivusto: www.terves.fi . Toteutamme monipuolista tiedottamista, joiden viestit tukevat ja täydentävät toisiaan. Toivomme, että viestintä muotoutuu vuorovaikutteiseksi ja saamme palautetta ja aloitteita sekä paikallisilta, että vapaa-ajanasukkailta. Pyydämme kaikkia yrittäjiä ja palveluja tarjoavia maatiloja ilmoittamaan tietonsa terves-palveluhakemistoon. Tämä palvelu on ilmainen! Haastamme kaikkia tämän lehden lukijoita kirjautumaan Vesannon Yrittäjien sivuille Facebookiin - saatat tavata sitä kautta vanhoja kavereitasi. Seminaari kahden kodin asumisesta Järjestämme seminaarin kahden kodin asumisesta 6.8.2010 Niinividen NS-talolla klo 18. Seminaarin alustajana toimii elokuvaohjaaja Markku Pölönen. Alustuksen jälkeen on paneelikeskustelu aiheesta, paneelissa on mukana mm. hankkeemme seurantaryhmän jäseniä. Illan päätteeksi on vapaata seurustelua ja verkottumista. Etätyömahdollisuuksien kehittäminen Järjestämme etätyökokeilun Vesannolla kesä- elokuun (2010) ajaksi. Vesannon keskustaan (Keskustie 20, Radio-TV Sirkeisen yläkerta) varustetaan etätyöpiste, jossa vapaaajanasukkat voivat käydä lukemassa sähköpostia tai työskentelemässä käyttäen omaa kannettavaa tietokonetta. Hankkeen puolesta tilaan järjestetään kaksi tietokonetta. Paikan sijainti varmistuu toukokuun aikana; seuraa ilmoitteluamme terves -sivustoilta ja facebookista. Tarvittaessa pyrimme järjestämään vastaavan kokeilun myös Tervoon. Loma-asukastapaamiset 3.7.2010 järjestetään kesäasukastapaaminen Ahvenisen NS – talolla. Toivomme, että saamme mahdollisimman kattavan esittelyn paikallisista yrityksistä ja yhteisöistä. Tapahtumassa näytteilleasettajana toimiminen on maksutonta kaikille MTK Tervo Vesannon ja Vesannon sekä Tervon Yrittäjäyhdistysten jäsenille. Nyt kannattaa tulla mukaan kehittämään tapahtumaa, joka sai suuren suosion viime kesänä! eella myytävissä ja vuokrattavissa olevista tonteista. Tarpeen vaatiessa hakemistoon voidaan lisätä myös muita kiinteistöjä. Projektipäällikkö Antti Tulila on monien kehittämishankekokemusten marinoima maaseudun kehittäjä ja yrittäjä. 0400-673 565 [email protected] Loma-asukasparlamentin perustaminen Keräämme hankkeen toimesta lomaasukasparlamentin, jonka on tarkoitus kokoontua noin kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen järjestetään kesäasukastapahtuman yhteyteen 3.7.2010. Jäsenet kutsutaan mukaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden joukosta. Mikäli haluat vaikuttaa mökkipaikkakuntasi asioihin, niin vielä ehdit tarjoutua mukaan. Voit ehdottaa myös kaveriasi. Laajakaistapalveluiden alueellinen vertailu Selvitämme hankkeen lukuun alueellamme tarjolla olevia laajakaistavaihtoehtoja ja pyrimme arvioimaan, mikä niistä soveltuu parhaiten loppukäyttäjän tarpeisiin. Selvitämme asiaa erilaisten käyttötarpeiden näkökulmista. Tämä osio toteutetaan, kun maakuntaliiton selvitykset ovat valmistuneet. Reiska MM turnauksen kehittäminen Hankkeen toimesta kehitetään Reiska MM tapahtumaa. 23. – 24.7. on luvassa vauhdikas mutta leppoisa viikonloppu. Hyvän mielen urheilutapahtumaamme tulee hauskaa oheisohjelmaa ja palveluita kisaalueella lisätään. Molempien kisapäivien iltoina tapahtumateltassa esiintyy nimekkäitä artisteja, kuten lauantaina bluesvirtuoosi Heikki Silvennoinen. Tapahtumalle haetaan uusia yhteistyökumppaneita. Nyt on hyvä mahdollisuus lähteä mukaan pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Reiskoilla on kova noste – älä jää pois matkasta! Tsekkaa www.mmreiska.net tapahtuma löytyy myös facebookista. Tonttipörssin perustaminen Tonttipörssillä tarkoitetaan www. terves.fi sivustolle kasattavaa hakemistoa, jonne kerätään tiedot alu- Markku Pölönen s. 1957 on pohjoiskarjalainen elokuvaohjaaja, joka tunnetaan mm. elokuvistaan Onnenmaa, Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä, Koirankynnen leikkaaja. Hän on rakentanut Kontiolahdelle omaa elokuvakyläänsä, jossa kuvataan myös televisiosarjaa Karjalan kunnailla Viime kesän kesäasukastapaaminen oli yleisömenestys. Kuvassa etualalla Vesannon yrittäjät ry:n puheenjohtaja Aki Siren juontamassa huutokauppaa. Loma-asukaskyselyn rohkaisevat tulokset Onko Vesannolla vara jättää yhtään mahdollisuutta käyttämättä? Vesannon Yrittäjät ry teetti vuodenvaihteessa 20082009 kyselyn vapaa-ajanasukkailleen. Yli puolet eli lähes 250 vastasi kyselyyn. Tulokset olivat erittäin kannustavia. Tässä tiivistetysti kyselyn tuloksia. - Lähes 80 % HALUAISI OLLA ENEMMÄN VESANNOLLA. -> Noin puolet ovat Jyväskylän tai Kuopion seudulta, eli lähiseudulta, he ovat todella potentiaalisia kahden kodin asujia. - Lähes 20 % ON SUUNNITELLUT muuttoa Vesannolle. - 6 yrittäjää voisi harkita yritystoimintansa siirtämistä Vesannolle. - 80 lomavesantolaista haluaa vaikuttaa Vesannon kehittämiseen. - n. 18 % käyttäisi mökkitalkkaripalveluja, jos niitä tarjottaisiin. - 30 vastaajaa tekee etätöitä, määrä olisi kolminkertaistettavissa, mikäli laajakaistayhteydet saadaan toimimaan - 5 – 10 vastaajaa haluaisi vuokrata ja uskoo työhuoneen vuokrausmahdollisuuden edistävän etätyöskentelyä - n. 15 % nimeää etätyön esteeksi laajakaistan puuttumisen - Lähes 20 % on kiinnostunut yhteistyöstä vesantolaisten yritysten kanssa - n 35 % haluaa lisätietoja vesantolaisista yrityksistä 12 Mikä vetää maaseudulle a t s a k i Kesäpa i t o k n e n i u t i k a v -Meidän perhe kyllästyi meteliin. -Halvempaa ja tilavampaa asua kuin kaupungissa. Ja tykitys jatkuu: -Lapsille on turvallisempaa, hoitopaikka ja koulu ovat pienempiä eivätkä mitään laitoksia. -Lähimpään kaupunkiin (töihin) on sama matka kuin pääkaupunkiseudulla töihin, nyt siihen vain kuluu puolet vähemmän aikaa. Monen kesäpaikka on lapsuuden ja nuoruuden kotikunnassa. Tämä on usein ketterä tapa siirtyä kotiseudulleen vakinaiseksi asukkaaksi, esimerkiksi juuri kesäasuntoonsa. Jos ei kesäasuntoa aio muuttaa vakituiseksi asunnoksi, niin maallemuuton perusteluissa löytyy silti. -Saatiin kerrostalokaksion hinnalla yli 150 neliön omakotitalo kymmenen hehtaarin tontilla. Siinä muutamia perusteluita, miksi kaupungista on muutettu maalle. Keskustelu on poimittu Meidän Perhe -lehden nettisivulta. Eikä maaseutu tässä tarkoita korpeen, jossa ei ole ”mitään”, menemistä vaan muuttamista palveluiden äärelle rauhalliseen ympäristöön, josta on yleensä pisimmilläänkin verrattain lyhyt matka hoitamaan päivittäisiä asioita. Palvelut yleensä toimivatkin paremmin kuin isossa kaupungissa, ja aikaa tuhraantuu vähemmän. Arvot ovat vaikeasti mitattavissa. Kaupungin palvelutarjonta on usein kuvitteellinen. Ajatellaanpa vaikka pääkaupunkiseutua. Siellä on joka päivä tarjolla elokuvia, teatteria, liikuntamahdollisuuksia, näyttelyitä ja ties mitä. Kuinka moni tosiasiassa näitä hyödyntää kovinkaan usein? Kyse on vain mahdollisuuksista, joita ei koskaan käytetä: elämä on monella toisaalla. Nykyinen työkin voi siirtyä maalle Työ on usein kynnyskysymys maalle muutossa. Työmahdollisuuksia on kuitenkin useita. Osa pystyy tuomaan työnsä mukanaan, ja tekemään sitä ilman kiinteää työpaikkaa ja esimerkiksi käymään kerran parissa viikossa pääkaupunkiseudulla työnantajan kanssa palaverissa. Käytännössä tällainen työ vaatii ainoastaan toimivat tietoverkkoyhteydet, sekä ehkä uudenlaisen ajattelutavan. Kiireen tuntu katoaa usein kaupunkien ulkopuolella. Se vaikuttaa nopeasti mieleen rauhoittavasti, mikä on esimerkiksi luovilla aloilla tarpeen: työtehokin voi lisääntyä. Väestön ikääntyminen tarjoaa työtä maaseudullakin, jossa asuu perinteisesti keskimääräistä iäk- käämpää väkeä. He tarvitsevat enenevässä määrin apua; varsinkin kun tavoitteena on yleisesti mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen. Yksityisille sosiaalialan yrittäjille riittänee työtä, esimerkiksi kunnan ostamina palveluina. Matkailu, energiantuotanto, muu erityyppinen yrittäjyys…; mahdollisuuksia työllistymiselle riittää ja kunta on usein hyvin halukas auttamaan muuttajaa tässä. Suurin ongelma työpaikkojen siirrossa lienee se, että perheen molemmille aikuisille ei aina heti löydy työtä. Tsekkauslistalla tieto kesäasunnon kunnosta Kun päätös kesäpaikkaan pysyvästi muuttamisesta tehdään, ja aikoo asua kesäasunnossaan, kunnalta pitää anoa lupa kesäasunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi. Mikäli kaava ei salli omakotitaloa, pitää hakea poikkeuslupaa asiaa varten. Mikäli kesäasunto ei täytä omakotitalon tunnusmerkistöä, ei lupaa heru. Tunnusmerkistö tarkoittaa sitä, että huonealan on oltava vähintään seitsemän neliötä, huonekorkeuden 240 senttiä ja ikkunapinta-alaa pitää olla kymmenen prosentin osuus. Maaseudussa houkuttelee asumistason ja asuinympäristön koheneminen. Myös ovileveyden pitää olla riittävä ja esteetön liikkuminen mahdollista. Lisäksi lämmöneristys-, jätevesi-, ilmastointi- ja lämmön talteenottovaatimukset pitää täyttää. Lähes mistä tahansa rakennuksesta toki saa remontoitua säädökset täyttävän, mutta kustannukset voivat nousta järjettömän suuriksi. Kunnasta saa usein ns. tsekkauslistan, jolla voi katsoa, muuntuko oma kesäasunto helpohkosti vakituiseksi asunnoksi. Itse rakennuksen lisäksi luvan saamiseen vaikuttavat luonto- tai maisema-arvot. Ne eivät saa vaarantua. Myös kunnalle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon harkinnassa. Yksi tapa kiertää pykäliä on ilmoittautua maistraatissa väliaikaisesti kesäasunnolla asuvaksi, jolloin rakennusvaatimuksiin ei kiinnitetä välttämättä niin suurta huomiota. Artikkelin tiedot on koottu haastattelemalla eri asiantuntijoita. TEKSTI Kari Kauppinen Mikä vetää maaseudulle ”Maallemuuttajakokemus” Suomalainen unelma löytyi Tervosta Ari Tikka päätti vaihtaa Kuopion kaupunkialueella asumisen maaseudun rauhaan, ja rakennuttaa parhaillaan taloa Tervon kuntaan. Tikka kertoo kyläilleensä Tervossa, kun ajatus maalle muutosta nousi pintaan, ja paikka tuntui heti omalta. Toki aiemminkin koko aikuisikänsä kaupungissa asuneen Tikan mielessä oli pyörinyt ajatus kaupungin ulkopuolelle muuttamisesta. Unelma oli perisuomalainen: haluttiin saada oma rauha järven rannalta, luonnon keskeltä. Vaikka maallemuutto on usein työläs prosessi paitsi käytännön asioiden suhteen, niin myös henkisesti ja fyysisesti, niin Tikalla on vain myönteisiä kokemuksia. Hän kokee etuna etenkin sen, että kesämökki ja koti tulevat sijaitsemaan samalla paikalla; erillistä kesäpaikkaa ei siis enää tarvita. Rahaa hankkeeseen tietenkin menee, mutta sitä Tikka ei pidä pahana, kun miettii, mitä rahalla saa. Muuttoa varten Tikat myivät omakotitalonsa Kuopiossa sekä loma-asunto-osakkeensa, joka oli paritalossa. Lisäksi vaimolle hankittiin kaupunkiasunto, sillä hän käy Kuopiossa vielä töissä. Mat- kaa on 55 kilometriä eli autolla työmatkaa kertyisi tunnin verran yhteen suuntaan. Tikka itse voi nauttia täysillä uudesta ympärivuotisesta loma-asuntotunnelmastaan, sillä hän on armeijasta eläkkeellä. Tikka kiittää Tervon kuntaa joustavasta suhtautumisesta kuntaan muuttoon. Poikkeamislupa rakenteilla olevan talon käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi on vetämässä. -Kunta on ollut paljon mukana tämän hankkeen aikana, ja on tarvittaessa myös neuvonut, että miten mikäkin asia olisi paras hoitaa. Kunta on ollut paljon mukana tämän hankkeen aikana, ja on tarvittaessa myös neuvonut, että miten mikäkin asia olisi paras hoitaa. Kouluun voi tulla osa-aikaoppilaaksikin Vesannon – ja Tervon yhtenäiskoulujen ovet ovat avoinna myös osa-aikaisesti opetukseen osallistuville oppilaille. Mikäli perhe haluaa asua esimerkiksi osan vuodesta maalla, osan kaupungissa, voivat oppilaat käydä kahta koulua. ”Koulut ovat velvollisia ottamaan kaikki oppilaat vastaan ja kesken lukuvuotta aloittavia meillä on jo nytkin. Jos tällainen järjestely on tiedossa, kannattaa tietysti ottaa ajoissa yhteyttä, niin ehdimme valmistella asiaa siirtymäkoulun kanssa. Vain osan lukuvuotta opiskelevien oppilaiden osalta sovitaan vakinaisen kotikunnan kanssa opetuksen järjestämisen kustannuksista. Perusopetuksen kuluistahan vastaa oppilaan kotikunta ”, kertoo pedagoginen rehtori Anna-Maija Saikku Vesannolta. Saikun mielestä on paikallisille oppilaille hyväksi, että tulee uusia oppilaita mukaan opetukseen. ”Oppilaat ovat sopeutuneet hyvin, se opettaa sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta. Samalla arvopohja laajenee ja opitaan toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Sopeutumiseen panostamme muun muassa siten, että tukioppilailla on kummiluokat ja luokkakavereista nimetään tutoroppilaita”, Saikku kertoo. Maalaiskoulujen etuna on, että luonto on lähellä, koulun pihalta pääsee suoraan liikkumaan ja luokat ovat pieniä; 10-20 oppilasta per luokka. ”Meillä on hyvä peruskoulu, erinomaiset tilat ja liikuntamahdollisuudet ja oppilaiden tukitoimiin on enemmän resursseja kuin kaupungeissa”, kehaisee rehtori Juha Kauppinen Tervosta. Koulun pienuudesta huolimatta Saikku lupaa myös erikoisempia kursseja. Esimerkiksi lukion kielten kursseja voivat opiskella myös peruskoululaiset; vaikkapa japanin kieltä verkkokurssina.”Kaikki ovat tervetulleita”, rehtorit toivottavat. TEKSTI JA KUVA Sari Tulila 13 Vasemmalla Nuutti ONNI Aleksanteri, joka muutti maalle tyhjilleen jääneeseen isomummolaan perheensä kanssa Joensuusta. Kuvassa oikealla Nuutin veli Eemil ja keskellä naapurin poika Sampo. Näistä pojista vasta Eemil on päässyt koulutielle. • Vesannon yhtenäiskouluun kuuluvat luokat 1-9 sekä lukio ja oppilaita on 236 henkilöä. • Tervon yhtenäiskoulussa ovat luokat 1-9 ja ppilaita on 154 henkilöä. 14 Mikä vetää maaseudulle ”Uusi olotila” Kirjoittaja Veikko Karttunen koulutusjohtaja Itä- Suomen yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Kirjoittaja on syntyjään vesantolainen ja 20 viimeistä vuotta viikonloppu- ja lomavesantolainen. Hän on työskennellyt 20 vuotta tietojärjestelmäliiketoiminnassa erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset 10 vuotta yliopistollisen aikuiskoulutuksen johtajana. Olen herännyt jo kukonlaulun aikaan. Oikean kukon on tänä aamuna korvannut virtuaalikukko, jonka olen ohjelmoinut tähän tehtävään autenttisuuden ylläpitämiseksi. Olen tai paremminkin olemme koko klaani, lähiperheeni, monipaikkaisia. Yhteisenä tukikohtana meillä on tämä aikoinaan kyläkouluna palvellut funkkisunelma. Itse kullakin on sitten omat paikkansa. Tyttären perhe asuu pääkaupunkiseudulla, poika ja tyttöystävänsä vielä opiskelupaikkakunnalla, mutta ovat muuttamassa ison meren taa ja vaimollani ja minulla on pieni kaupunkiasunto. Osan vuodesta olemme yleensä Välimerellä, useimmiten Pohjois- Italiassa tai Etelä- Ranskassa. Kaikkia näitä paikkoja yhdistävät fyysiset yhteydet, paremmat tai huonommat. Tärkeämmäksi on kuitenkin tullut sähköinen valtatie, joka yhdistää kaikki nämä paikat, ihmiset ja tapahtumat. Ja näiden lisäksi koko maailman. Maailman keskiössä Ajatus siitä, että tässä oman aamukahvipöydän ääressä olen maailman keskiössä, tuntuu huikaisevalta. Tähän elämänmuotoon kuuluu monipaikkaisuuden lisäksi vapaa-ajan ja työn yhdistäminen. Lähes 40 vuotta minäkin pakersin töitä aikalailla perinteisen mallin mukaisesti kodin ja työpaikan väliä kulkien. Vasta viime vuosina yleinen työelämän kehitys ja tietysti tämä oma henkilökohtainen tilanteeni, kun 68-vuotiaana olen jollainlailla ”vanhempana asiantuntijana” ja freelancerina, on tehnyt mahdolliseksi ”etätyön”, niin kuin ennen sanottiin. Nythän tämä on jo enemmän normaali toimintatapa. - Vesamäellä 10.4.2020 Tässä olotilassa yhdistyvät virtuaalisen maailman tekniset mahdollisuudet, toiveideni mukainen sosiaalinen ympäristö, tavoittelemani henkinen tila ja unelmien fyysinen ympäristö. Olen ennen aamukahviani jo tehnyt pitkän kävelylenkin sumuisessa kevätaamussa ja kuunnellut kevätlintujen ääniä. Samalla olen koonnut mielessäni päivän lukujärjestystä. Postilaatikolla minun ei kuitenkaan tarvinnut käydä. Kaikki asiat eivät ole muuttuneet, juon nimittäin aamukahvinani sitä tuttua pauligia, vaikka kahvissakin kansainvälisyys on vallannut tilaa myös meidän perheessä. Minulla on edessäni ”mullikka” (nimitämme iPadin tapaista monitoimilaitetta tällä vuosikymmeniä sitten Savon Sanomia kuvanneella nimellä). Mullikka on aamulehti, aikakauslehti, kirjasto, infopalvelin, internet ja kaikkea muuta. Siinä on se hieno ominaisuus, että jokainen käyttäjä voi määritellä itse profiilinsa, esim. sen mitä aamulehteä tai mitä aamulehdestä haluaa lukea. Mullikka toimii kuin oikea lehti, käännän sivua koskettamalla sen näyttöä. Illalla tämä sama laite toimii kirjastona. Olen tilannut sähköisestä kirjastosta uusimmat kiinnostavat lukemiset. Mullikka on perinteistä kirjaa kevyempi ja siten helppo pitää kädessä nojatuolissa tai sängyssä ennen nukahtamista. Tämän kanssa on sama ongelma kuin lehdenkin, kuka saa sitä lukea ensin. Suunnitelmissa onkin hankkia toinen laite perherauhan takaamiseksi. Olen siis oikeastaan eläkkeellä, mutta onneksi 10 vuotta sitten alkanut keskustelu työurien pidentämisestä on johtanut siihen, että tämä uudenmallinen työtä ja vapaa-aikaa yhdistävä työnteon malli on tullut mahdolliseksi. Minäkin toimin monessa roolissa. Teen entiselle työnantajalleni edelleen töitä osa-aikaisesti, teen omalla toiminimelläni konsultointeja ja asiantuntijatoimeksianto- ja ja osallistun aktiivisesti monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Leimallista kaikelle tälle on se, että käytän työn tekemisessä hyväkseni tietoverkkoja ja sen palveluita. Pystyn tekemään työni mistä tahansa ja monissa tapauksissa milloin tahansa. Tälle päivälle minulla onkin useita sovittuja tapaamisia, siis virtuaalitapaamisia. Osallistuminen heti yhdeksältä koulutussuunnittelusessioon työpaikallani. Tämä tapahtuu videokokouksena ja yhteistä etäosallistumista tukevaa suunnittelutyökalua käyttäen. Tämän jälkeen muutoskonsultointia yritysasiakkaan kanssa videokokouksen kautta. Sitten on lounastauko, jonka aikana tarkistan pörssikurssit ja teen muutaman kaupan. Iltapäivällä teen kirjallisia töitä ja hoidan toimistorutiineja. Tämän tekee mahdolliseksi se, että kaikki työpaikan tiedostot ovat jaettuja ja pääsen niihin verkon yli. Myöhemmin kalenterissa on vielä mentorointitapaaminen yhden yritysjohtajan kanssa. Tällä kertaa olemme sopineet sen tapahtuvaksi pikaviestimen kautta, siis ääntä ja kuvaa välittämällä. Seuraavalla kerralla tapaamme taas kasvokkain. Illaksi oopperaan Tämä päivä ei ole päivä mikä tahansa, nimittäin illalla menemme MET:iin oopperaan (Metropolitanooppera New Yorkissa). Siellä on uusintaesitys Salomesta ja päätähtenä on Karita Mattila. Meidän Mettimme on kotiteatteri, jonka autenttisuutta lisäävät 15 vuotta sitten Maximelokuvateatterin lopetuksesta hankitut teatteri-istuimet. Lähetys on taltioitu, mutta mahdollista sen seuraaminen olisi myöskin livenä tai uusimpana mahdollisuutena voisimme virtuaalihahmoina osallistua itse esitykseen secondlifessä ja tällöin tavata väliajalla muita virtuaalivieraita ja käydä heidän kanssaan smalltalkia. Ennen oopperaa pitäisi vielä ennättää ottaa virtuaaliyhteyttä San Remossa oleviin ystäviin ja lukea virtuaali-iltasatu lapsenlapsille. Tämä ”virtuaaliukkina ja – mummona” oleminen on tosi tärkeää niin meille kuin lapsenlapsillekin. Puitteet tällaiselle virtuaalitilalle ovat kehittyneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Laajakaistayhteydet, lähiverkko ja sen erilaiset päätelaitteet ovat kaikkien saavutettavissa. Meilläkin on täällä ”koululla” erinomaiset tekniset valmiudet. Totta kai niihin joutuu investoimaan ja niiden ylläpitokin maksaa, mutta panostukset tulevat monella tavalla takaisin kustannussäästöinä, toiminnan laadun paranemisena jne. Ja täytyyhän tästä elämäntavastakin jotain maksaa. Tässä olotilassa yhdistyvät virtuaalisen maailman tekniset mahdollisuudet, toiveideni mukainen sosiaalinen ympäristö, tavoittelemani henkinen tila ja unelmien fyysinen ympäristö. Tätä voisi kokonaisuutena nimittää ”uudeksi olotilaksi”. Ovikello soi, ennen kuin ennätän aloittaa kotitoimistossani. Ovella on kuriiri, joka toimittaa pojan Lontoosta tilaamat golf- mailat. Samalla muistankin, että minun on tänään käytävä ostoksilla italialaisessa viinikaupassani tekemässä tilaus kellarin täydennykseksi. Samalla tavalla voisin tilata myös päivittäiset elintarvikkeeni lähikaupasta, koska kauppias on juuri avannut nettikaupan ja tavaran toimitus tapahtuu yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämän kotipalveluverkoston kautta. Mikä vetää maaseudulle 15 Vesanto on lomapaikka, jonka tarjoama luonto ja rauha on sellaista mistä useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia. Tapani Närhi - tässä kuvassa ei Keiteleellä vaan Aasian lämpimillä vesillä Etätyö hyvä -lomailu parempi Kesävesantolainen Tapani Närhi työskentelee Euroopan Avaruusjärjestössä Hollannissa, missä hän vetää oman alansa (mikroaaltotekniikka) tutkimusja kehitysprojekteja eurooppalaisissa tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa. Vesanto on hänelle se paikka, mihin tullaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, lataamaan akkuja ja liuottamaan ulkomailla olon aiheuttamia turhaumia. Vaikka kahdessa maassa asumisessa on paljon hankaluuksia, päällimmäisenä hänellä on kuitenkin tunne, että tällä tavalla molemmista paikoista saa parhaat palat. Vesannon kesiin liittyy valoisat yöt, veneily, savusauna, Annikki-anopin paistamat muikut. Talviin taas kuuluvat lumi, pimeys ja hiljaisuus. Lapsuuden paukkupakkaset, hyvät hiihtokelit ja revontulet ovat vain nykyään valitettavan harvinaisia. tämätön. Monet tehtävät voidaan hoitaa tietokoneella ja internetin kautta, ja puhelinpalvelujen call-centerit voivat sijaita missä tahansa maapallolla, kunhan puhelinyhteydet toimivat hyvin. Mutta useimmissa palkkatöissä ei varmaankaan etätyö yksin riitä, vaan työpaikallakin täytyy olla muutama päivän viikossa, eli jos Vesantoa ajattelee, keskuspaikka ei helposti voi olla kauempana kuin Kuopiossa tai Jyväskylässä. Toinen vaihtoehto tietenkin on itsensä työllistäminen, vaikkapa perustamalla oma firma. Tarvitaan ideoita ja uskallusta! Arvostusta suomalaiselle koululaitokselle Nykyisin Vesanto on Tapanille tärkeä kahdella tapaa: Se on tosiaankin kotiseutu, siellä ovat juuret, sekä Kaisa-vaimon että omat sukulaiset. On turvallista, kun tietää kuka on ja mistä on kotoisin, eikä tarvitse etsiä, tai esittää jotain muuta. Toisaalta Vesanto on lomapaikka, jonka tarjoama luonto ja rauha on sellaista mistä useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia. Keitele-järvi on veneilijälle tärkeä. Vesannolla ei olla ehkä tarpeeksi oivallettu, että siellä on veneileviä matkailijoita ja rannoille tarvittaisiin palveluita, vähintäänkin kunnon laituri ja venepaikkoja isommillekin veneille. Hän tunnustaa ahkeroivansa kovasti sen eteen, etteivät työasiat pääsisi Vesannon lomia häiritsemään, ja omien sähköpostien lukemiseenkin hän tarvitsee naapurin nettiyhteyttä. Vaikka Tapani joskus lukee työraportteja ja -sähköposteja Vesannon lomillaan, etätyön tekijäksi hän ei itseään luokittelisi…mutta varsin luotettavat sukulaislähteet ovat kuitenkin asiasta vähän toista mieltä. Nuoruutensa Vesantoa ja pienen kunnan ilmapiiriä hän piti ahdistavana, ja jo nuorena hänellä oli kova hinku päästä pois isompiin ympyröihin. Kouluajoiltaan hän muistelee erityisellä lämmöllä Launo Suomelaa, kuvataiteilijaa ja kirjailijaa, joka toi tuulahduksen jostain toisesta jännittävämmästä maailmasta. Kiitollisuudella hän muistaa myös niitä kaikkia uutteria opettajia, myös heitä, joilla oli epäkiitollinen tehtävä opettaa niitä ei-kiinnostavia aineita. Suomalaisen koulutuksen kansainvälisesti arvostettu korkea taso ei olisi mahdollinen ilman tuollaisia hyvin koulutettuja ja motivoituneita opettajia. Tapani kuului Vesannon lukion ensimmäisiin ylioppilaisiin. Lukion jälkeen koittivat korkeakouluopinnot Otaniemessä, tutkimustyö VTT:llä ja muutaman vuoden opetustyö Aasiassa. Siellä innostus tutkimustyöhön kasvoi, ja väitöskirja syntyi TKK:lla epälineaaristen mikroaaltopiirien analyysimenetelmistä. Perusedellytyksenä hyvä internet-yhteys Tapanin mielestä maaseutu sopii hyvin kaikenlaisen henkisen ja luovan työn tekemiseen rauhansa vuoksi. Etätyössä hyvä internet-yhteys on vält- Ruuhka-eurooppalaiset voivat vain uneksia tästä rauhasta TEKSTI Anu Hytönen 16 Mikä vetää maaseudulle Ympärivuotinen maalla asuminen nousee laajakaistan myötä vaihtoehdoksi Hyvät Internet-yhteydet parantavat maatilojen ja yrityksien kilpailukykyä ja lisäävät maalla asuvien ja loma-asunnoissa olevien ihmisten viihtyvyyttä. Tanskalainen maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin kannusti hiljakkoin maaseutua kuten valtaosaa Pohjois-Savon kuntia hyödyntämään tietotekniikkaa maaseudulla. - Jos haluamme että Euroopan maaseutu on vauras ja elinvoimainen, meidän on hyödynnettävä nykyaikaista tietotekniikkaa, kehottaa Boelin. Pohjois-Savo on hereillä Pohjois-Savon maakuntaliiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka on perehtynyt maaseudun laajakaistan rakentamiseen kuntiin. Hallintojohtaja pitää valokaapelia ihanneratkaisuna pientaloalueille sen pitkäikäisyyden vuoksi. Valokuituverkko moninkertaistaa tiedonsiirtonopeuden. Kotitalouksien asennustyöt kelpaavat verotuksen kotitalousvähennykseen. - Valokuitu kestää kymmeniä vuosia. Kuitu ei vaadi huoltoa ja valokuidun tiedonsiirtokapasiteetti on ylivertainen. Sillä päästään huikeisiin siirtonopeuksiin sekä vastaanotettaessa että lähetettäessä, linjaa Muiniekka. Pohjois-Savon laajakaistahankkeessa tavoitellaan, että lähes jokaisella kansalaiselle olisi saatavilla 100 Mb:n yhteydet valokuituverkossa vuoteen 2014 mennessä. Laajakaistahankkeessa ovat kaikki PohjoisSavon kunnat. Hankkeessa halutaan kattaa valokuituyhteyksillä 99 pro- a t s i a k a j Laa mullistaa maaseudun elämän Pohjois-Savon maakuntaliiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka (oik.) ja laajakaista-hankkeen projektipäällikkö Antero Kauppinen(vas.) surffailevat maakuntaliiton pihassa. Pian kaikki Pohjois-Savon asukkaat voivat hoitaa asioitaan netissä. senttia Pohjois-Savon kotitalouksista, julkisen palvelun toimipaikoista ja yrityksistä. - Koko hankeohjelma löytyy Pohjois-Savon liiton nettisivuilta. Maakunnallisesti hanke toteutuu vuosina 2010-2014. Tänä vuonna käynnistyy 21 hanketta 14 kunnan alueella. Tervo ja Vesanto ensimmäisten joukossa Laajakaistahanke nytkähtää käyntiin huhtikuussa. - Kilpailutuksen jälkeen maakuntaliitto valitsee operaattorin yhteistyössä asianomaisen kunnan kanssa. Käytännön rakentaminen käynnistyy mahdollisimman pikaisesti. Esimerkiksi Vesannon ja Tervon laajakaistahankkeet käynnistyvät jo tänä vuonna. Hankkeen uhkakuvat Suunnitelma näyttäisi etenevän kuin juna. Muiniekka näkee myös mahdollisia hidasteita. - Pienenä pelkona näen koneiden ja kaluston riittävyyden, kun monia rakentamishankkeita käynnistyy useissa kunnissa. Kuntien yleisötilaisuuksissa on toivottu aikataulun nopeutusta, minkä vuoksi yritämme välttää kaikin tavoin viivästyksiä. Työpaikkoja ja jatkoaikaa mökkielämään Tulevaisuuden Suomessa ja PohjoisSavossakin laajakaistayhteydet ovat peruspalvelua kansalaisille siinä missä sähkö-, vesi tai viemäriyhteydet. Maaseutuyrityksille ja maatiloille laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä, jos Suomi aiotaan pitää asuttuna myös haja-asutusalueilla. Laaja-kaistat lisäävät maaseudun yrittämisen edellytyksiä ja tuovat uusia työpaikkoja kaupunkien ulkopuolelle. Laajakaista kaikille -hankeen projektipäällikkö Antero Kauppinen korostaa loma-asuntojen käyttöajan pidentämistä. - Loma-asukkaat voivat mielekkäästi pidentää mökkiasumistaan ja ympärivuotinen maalla asuminen nousee laajakaistan myötä vaihtoehdoksi, sanoo Kauppinen. TEKSTI JA KUVA Ismo Vornanen LAAJAKAISTOILLA ELÄVÄ MAAKUNTA Pohjois-Savon liiton mielestä laajakaistahanke on aluekehittämistä. Haja-asutusalueiden on oltava liiton mukaan tasa-arvoisessa asemassa kaupunkitaajamien kanssa laajakaistapalveluissa. Nyt liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka toivoo, että hankkeesta tiedotettaisiin kuntalaisille. - Toivoisimme liitossa, että mahdollisimman moni ottaisi valokuituliittymän talouteensa. KUSTANNUKSET HOIDETAAN YHDESSÄ Laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat kunnan, valtion, operaattoreiden ja käyttäjien kesken. Kunta maksaa kustannuksista joko 8, 22 tai 33 prosenttia omarahoitusosuutta. Loput rakentamiskustannukset jaetaan valtion ja operaattoreiden kesken ja tietysti käyttäjät vielä kustantavat kiinteistökohtaisen liittymän. Hankekohtaisesti kustannukset tiedetään vasta kilpailutuksen jälkeen samoin kuin käyttäjien kiinteistökohtainen liittymäkustannus. LIITTYMÄN HINTA 500-2000 EUROA Kuntien omaa verkkoyhtiön malliakin tutkitaan. Hanke tunnetaan nimellä ”Veikko”. - Veikko-hanke on yksi potentiaalinen laajakaistatuen hakija mutta se ei ole mitenkään etuoikeutettu, sanoo projektipäällikkö Kauppinen. Kauppinen muistuttaa, että runkoverkko kulkee tien vartta pitkin, joten lähellä paikallistietä asuville verkko tulee lähelle. Kauppisen arviot liittymän käyttäjähinnoista vaihtelevat 500-2000 euron välillä. - Hinnoittelu jyvittää tilaajia, jotka asuvat kauempana verkossa. Kauppisen mukaan näköpiirissä ei ole langattomia ratkaisuja, jotka riittävät teräväpiirto-ohjelmiin televisiossa. Uuden sukupolven langattomat yhteydet perustuvat nekin valokuituun, perustelee Kauppinen. Kauppinen kehottaa, että kuluttajat tutustuisivat runkoverkkokarttoihin osoitteesta: www. pohjois-savo>,fi/fi/psl/hanketoiminta/projektit/ laajakaista/index.php . FAKTA - Laajakaistan raportissa Viestintäministeriön selvitysmies ehdottaa, että jokaisella kansalaisen olisi saatavilla 100 Mb:n yhteydet vuoteen 2015. - Valtio on päättänyt tukea hanketta 66 miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana, kuntien ja operaattoreiden osuus on sama 66 miljoonaa. Mikä vetää maaseudulle Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa on tarjolla. Tarve on jopa suurempi, koska korvaavia palveluja ei ole paikallisesti tarjolla. Internetin vaihtoehdot maaseudulla Suomi on jäänyt laajakaistanopeuksissa Euroopan kärkimaiden joukossa häntäpäähän. Tämä on huomattu ennen kaikkea maaseudulla, kun uusia liittymiä tai nopeuksien nostoja ei ole tarjolla. Kiinteää verkkoa korvaavat langattomat yhteydet eivät ole toimineet halutulla tavalla. Yhteyksien toimivuus on ollut riippuvainen säästä ja maastoesteistä ja suuri käyttäjämäärä on hidastanut nopeutta merkittävästi. Yhden maston kattaessa laajan peittoalueen sen vika aiheuttaa suurelle käyttäjämäärälle ongelmia. Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa on tarjolla. Tarve on jopa suurempi, koska korvaavia palveluja ei ole paikallisesti tarjolla. Langaton vai kiinteä? Kiinteän asutuksen tarpeita vastaavat parhaiten kiinteät yhteydet. Hyvin toimivaa ADSL yhteyttä ei kannata vaihtaa vain edullisemman hinnan vuoksi langattomaan yhteyteen. Langattoman yhteyden ongelmana on yleensä paljon vaihte- leva yhteysnopeus ja ennen kaikkea lähtevän yhteyden hitaus, joka ilmenee esimerkiksi sähköpostin lähettämisessä. Ja operaattoria vaihtaessa sähköpostiosoite vaihtuu. Mikäli kiinteää yhteyttä ei ole tarjolla, jää vaihtoehdoksi erilaiset langattomat yhteydet. Näissäkin tulee asentaa kiinteät ulkoantennit yhteyden varmistamiseksi. Parasta nopeutta tarjoaa Wimax yhteydet, joita tarjoavat paikallisesti eri yhtiöt. Maastoesteet voivat haitata yhteyden muodostusta jo alle 10 km etäisyyksillä tukiasemasta. Kattavaa peittoa laajalla alueella tarjoaa Digitan @450 laajakaista. Nopeus on maksimissaan 2 Mbit /s ja peittoalue tukiasemasta on n 30 km. Mikäli käyttö on tilapäistä esimerkiksi loma-asunnolla, eikä sähköäkään ole juuri tarjolla, on gsm-verkon yhteydet usein ainut mahdollisuus. Tietoliikenneyhteys voidaan muodostaa joko puhelimen kautta, mutta paremmin eri verkon mahdollisuuksia hyödyntävät erilliset ns. ”mokkulat”. Uusimmat laitteet tukevat monia eri taajuuksia, jossa 900 MHz taajuudella toimivat verkot tarjoavat laajempaa peittoaluetta ja suurempia nopeuksia. Operaattoreiden tarjonta vaihtelee alueittain ja voi muuttua nopeasti, joten pitkiin sopimuksiin ei kannata sitoutua ja tutkia eri operaattoreiden kuuluvuuskarttoja tarkkaan. Joka tapauksessa langattomilla yhteyksillä ovat suuremmat viiveet yhteyspyyntöjen ja tiedon lähettämisessä, vaikka nimellisnopeutta luvattaisiinkin useita megabittejä. Ja käyttäjämäärien lisääntyessä kaikki jakavat yhteistä, usein niukkaa, tukiaseman tarjoamaa nopeuskaistaa. Ratkaisun ongelmiin tarjoaa suunniteltu valokuituverkko. Pysyvän kiinteän asutuksen kannattaa hankkia kiinteä yhteys. Tilapäisen asutuksen ja liikkuvan käytön yhteyksiä taas parantaa mahdollisuus liittää kaikki gsm verkon mastot valokuituverkkoon, jolloin riittävä yhteysnopeus voidaan taata kaikille käyttäjille. Yhteisen maaseudun parhaaksi! Kirjoittaja Tuomo Tikkanen, M@@TK hankkeen hankevetäjä MTK Pohjois-Savo 17 18 Palveluja Vesannolla Kunnanjohtaja Pasi Lievonen Vesanto uskotaan huomiseen Erinomaisen hyvää vuotta kaikille vesantolaisille ja Vesannolla kesäänsä viettäville. Viime talvi oli perinteinen suomalainen talvi; lunta ja pakkasta oli varmasti riittävästi. Niinpä odotamme tulevaa kesää innokkaasti ja toivomme, että se olisi kaunis ja lämmin. Vesannon kunnan taloustilanne on entisestään parantunut viime vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme tarjota hyvät peruspalvelut kuntamme asukkaille. Tämä julkaisu osoittaa vesantolaisten yrittäjien halua ja intoa tuottaa erilaisia palveluja kunnan asukkaille. Lisäksi se antaa monipuolisen kuvan maaseudulla asumisesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Sisä-Savon kesätapahtumien osalta voidaan todeta, että tarjonta on monipuolista ja jokaiselle löytyy jotain. Vesannolla jatketaan Reiska jalkapallon MM-kisojen kehittämistä ja Vesantoviikko on omalla perinteisellä paikallaan heinäkuun lopulla. Hyvää kesää ja menestystä! KIRJASTON PALVELUT Kirjasto avoinna 1.6.-31.8. Ma,ke,pe 9-14, ti,to 12-19 HUOM ! Kirjastosta lainataan lapsille pelastus- ja veneilyliivejä Kirjastossa 11.6.2010 poistokirjojen myyntipäivä klo 9-14 ja koko kesän vaihtuvia näyttelyitä. Kirjaston talviaukioloajat 1.9.-31.5. Ma,ke,pe 10-16, ti,to 12-19, aattopäivinä 10-16 TERVEYSPALVELUT Vesannon terveysasema Simolantie 15 Avoinna ma-to klo: 8.00-15.30 ja pe klo: 8.00-15.00 Ensiapu puh: 020 150 3500 Ajanvaraus lääkärille ja hoitajalle ma-pe 8.00-9.00 ja ma-to 13.00-14.00, pe 12-13.00 Itäinen alue puh: 020 150 3502 Läntinen alue puh: 020 150 3504 Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys Suonenjoen terveysasemalla puh: 020 150 3237 Vesannon terveysasema on suljettu 5.7.-1.8.2010. Kesäsulun aikana vesantolaiset potilaat hoidetaan Karttulan ja Suonenjoen terveysasemilla. Ajanvaraus klo 8-10.00 ja 12.30-13.30 puh: 0400-671874 Vesannon työpaja ja pesula: -Apua kodin tai mökin pieniin askareisiin ja pihatöihin mm. pienimuotoisia metsän harvennustöitä ja halonhakkuuta - Pienimuotoiset korjaus-, rakennus - ja saneeraustyöt. - Siivouspalvelua - Kirpputorille voi tuoda huonekaluja ja vaatteita. - Puu- ja metallipajassa entisöimme huonekaluja, teroitamme saksia ja veitsiä ja vuokraamme työkaluja esim. lehtipuhallinta, raivaussahoja yms Työpaja Ma-To : 8.00-14.30, Pe : 8.00-14.00 puh. 017-6885436 Pesula Ma-Pe : 8.00-14.00, puh. 0176885440 Työpajaohjaaja puh. 0500 927981 Yksilövalmentaja puh. 040 4840424 RAKENNUSVALVONNAN PALVELUT KESÄLLÄ 2010 LOMA-ASUNNON muuttaminen ympärivuotiseksi asuinrakennukseksi edellyttää rakennuslupaa. Mikäli rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä ja rakennuspaikka on kaavoitettu loma-asuntoa varten, on ennen rakennusluvan hakemista saatava kunnalta poikkeamislupa kaavasta. Käyttötarkoituksen muutosta varten tarvitaan rakennussuunnitelmat, joiden laatimiskustannuksiin voi saada kunnalta avustusta enintään 1 700 euroa. Avustus maksetaan maksutositteiden perusteella. Avustuksen ehtona on, että kunnan ulkopuolella asuva henkilö muuttaa kuntaan ja on henkikirjoilla kunnassa vielä vuoden kuluttua. Lomakkeita ja ohjeita menettelystä saa rakennustarkastajalta. Rakennusprojekti on pitempiaikainen prosessi, mitä aikaisemmin otat yhteyttä, sitä paremmin voimme suunnitteilla, hoitaa ja käsitellä asioitasi rakennusvalvonnassa. Rakennusvalvonta palvelee kaikkia rakentajia ympäri vuoden. Ainoan poikkeuksen tekee kesäaika, jolloin saat suoraan yhteyden rakennusvalvontaan seuraavasti: rakennustarkastaja Tapani Huttunen puh. 0500 573 720 (lomalla 21.6.-18.7) rakennustarkastajan sijainen Juha Soininen puh. 0500 675 247 (lomalla 12.7.-8.8.) Huomioi nämä poikkeukselliset ajat: Rakennusvalvonnan palveluja ei ole saatavissa 12.7.-16.7. Rakennuslupia ei käsitellä 21.6.-18.7. välisenä aikana. Katselmukset hoidetaan normaalisti. Kunnan kotisivuilta (Tekninen toimi) löytyy lisätietoja esim. rakennusjärjestys ja taksa sekä rantaosayleiskaavat. TONTTITARJONTA PARHAIMMILLAAN Vesannon kunnalla on tarjolla erilaisia omakotitontteja niin omarantaisenakuin järvinäkymällä. Juurikanrannan I-vaiheen ja Apurannan alueen korttelin 112 tonttien osalta eritysetu: VESI- JA VIEMÄRILIITTYMISMAKSU SISÄLTYY TONTIN HINTAAN, mikäli rakentaminen aloitetaan 2010-2011 aikana. Palveluja 19 Tervetuloa Tervoon Kunnanjohtaja Olli-Pekka Salminen Tervo Tervo on kesäkunta parhaasta päästä. Tästä kertoo jo sekin, että kesäasuntoja meillä on saman verran kuin vakituisia asuntoja. Kesällä tämä tarkoittaa sitä, että kuntamme väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu. Kesäkausi on Tervossa tapahtumien aikaa. Perinteisiä Tervo-päiviä vietetään lauantaina 3. heinäkuuta, jolloin kutsumme tervolaiset, kesätervolaiset, naapurikuntalaiset ja ohikulkijat viettämään lupsakkaa päivää Tervonsalmen rantaan. Päivän ohjelma on monipuolinen ja sisältää toritapahtuman lisäksi rantakalailtapäivän varsinaisen toritapahtuman jälkeen. Makoisan rantakalan jälkeen lämmitetään perisavolainen savusauna, jonne kaikki ovat tervetulleita. Kuntamme alueella on myös paljon lukuisia muita tapahtumia, joihin olette kaikki lämpimästi tervetulleita. Lisätietoja ja tarkempia aikatauluja kunnan www-sivuilta ja perinteisestä kesälehdestämme. Lämpimästi tervetuloa Tervoon! Matkailupitäjä Tervo Tervon kunta on panostanut matkailun kehittämiseen ja sitä kautta koko kunnan yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Äyskoskea pidetään perhokalastajien keskuudessa valtakunnan parhaimmistoon kuuluvana koskena ja kalaisa maine on kiirinyt ulkomaille asti. Äyskosken rannalle rakennettu kunnan omistama Kalatietokeskus tarjoaa nykyaikaisia, hyvin varusteltuja toimisto-, kokous-, näyttely- ja seminaaritiloja. Innovatiivisilla kalusteratkaisuilla tilat mahdollistavat monipuolisen tarjonnan erilaisiin asiakastarpeisiin. Alueella sijaitsee myös uusi Caravan-alue korkealuokkaisine huoltorakennuksineen ja lasten leikkikenttineen. Venematkailijoita palvellaan myös kunnan keskustassa jossa on uusi vierasvenesatama. Varustukseen kuuluvat sähkö, sauna/suihku, WC ja grillikatos sekä septitankkien tyhjennyslaite. Tämän lisäksi vesillä liikkujia palvelevat reittikartoissa näkyvät rantautumispaikat. Matkailijoiden tarpeisiin ovat satsanneet myös tervolaiset palveluyrittäjät, joten kunnasta löytyy kattavasti tarjontaa golfista ohjelmapalveluihin ja majoitukseen. Lisätietoja alueen matkailupalveluista kunnan nettisivuilta osoitteessa www.tervo.fi tai kunnanviraston neuvonnasta p. 017-499 111. Muistathan! Kesätori-illat perjantaisin 18.6.-6.8.2010 (juhannusaattona 25.6. ei järjestetä tori-iltaa). TERVON TONTTITARJONTAA Tervon kunnalla saaristo-osakuntana on mahdollisuus tarjota uusille asukkailleen monipuolisia tonttivaihtoehtoja niin järven rannalta kuin aivan kunnan keskustaajamastakin palveluiden, koulun ja päiväkodin välittömästä läheisyydestä. Kunnan pinta-alasta kolmasosa on järvien peitossa, mikä luo erinomaiset mahdollisuudet järviluonnosta nauttimiseen. Etenkin lapsille kuntamme mahdollistaa rauhalliset puitteet kasvulle, koulunkäynnille ja sitä kautta hyvät eväät aikuiselämäänkin. Olette lämpimästi tervetulleita vesistörikkaaseen, rauhalliseen ja turvalliseen kuntaamme. Lisätietoja asumiseen ja tonttitarjontaan liittyvissä kysymyksissäsi Teille antavat tekninen johtaja Jukka Korhonen p. 0447 499 350 ja rakennustarkastaja Erkki Korhonen p. 0447 499 355. Tervon kirjaston kesäAukioloajat 7.6.-13.8. Ma, ti, pe klo 10-15, ke klo 14-19, to klo 9-14, juhannusaatto 25.6. suljettu Aukioloajat talviaikaan ma, ke klo 14-19, ti, pe klo 10-15, to klo 9-14, aattopäivät (jos ma tai ke) klo 10-1 TERVEYSPALVELUT Sairaanhoito Päivystysvastaanoton että kiireettömän hoidon ajanvarauksen soittoajat maanantaista perjantaihin klo 8-10.00 ja 12.30-13.30 puh.0400-671874 hätätapauksissa voi soittaa myös puh. 020150 3400. Iltaisin ja viikonloppuisin päivystys toimii Suonenjoen terveysasemalla, puh. 020150 3237. Lisätietoja kesäsulusta saa Tervon vastaanoton hoitajilta. Kesäsulun aikana tervolaiset potilaat hoidetaan Karttulan terveysasemalla. Tervon terveysasema on suljettu vuosilomien ja remontin takia 28.6-8.8.2010. 20 Palveluja Palvelutarjonta ei aina näy näyteikkunassa Vesannon ja Tervon alueelta löytyy kattava valikoima yksityisiä palveluita, joita ohikulkija ei huomaa, koska ne eivät välttämättä sijaitse pääkadun varrella, eikä näillä yrityksillä ole näyteikkunaa. Hyvänä apuvälineenä voi toimia Leijonien toimittamat paikallispuhelinluettelot, joita saa mm. huoltoasemilta. Toivomme palvelurakenteemme pysyvän monipuolisena, ja siksi toivomme saavamme rohkeasti toiveita asiakkailta. Yrittäjäkunnan ikärakenne alkaa mahdollistaa tilaa myös uusille yrittäjille, joten jos yrittäjyys ja elämä seudullamme kiinnostaa, ottakaa yhteyttä esimerkiksi elinkeinoasiamieheen, yrittäjäyhdistysten yhteyshenkilöihin tai Vetovoimainen Vesanto hankkeen projektipäällikköön (yhteystiedot alla). Alueen palvelut on kasattu osoitteeseen www.terves.fi Olemme joutuneet rajaamaan yritysten palveluista ja yrityksistä kirjoittamisen tästä julkaisusta pois hankkeen rahoitusehdoista johtuen. Liitteenä oleva kaupallinen osio on toteutettu yritysten omilla varoilla. Alueemme palvelut löytyvät keskitetysti osoitteesta www.terves.fi näiltä sivuilta löytyy linkit myös alueemme kuntien kotisivuille ja Vesannon Yrittäjien Facebook sivuille. Yrittäjä – löytyyhän sinun tietosi jo terves -sivustoilta? Jos ei, niin laita tiedot osoitteeseen [email protected] tai soita Antille 0400-673 565. Toivomme, että mahdollisimman moni löytää nämä sivustot ja kertoo niistä kaverillekin. www.terves.fi –sivuilta löytyy jo kaikkien näiden toimialojen palveluja: Asiantuntijapalvelut Ensihoito ja sairaankuljetus Fysikaaliset hoidot Hankkeet Hevostalous ja -tuotteet Hieronta Huoltoasemat Isännöinti Jalkahoito Kevyet metallirakennetyöt Kiinteistönvälitys Kodinkoneet Kukka- ja hautauspalvelut Kuormalavat Lahjatavarat Maa- ja metsätalous Maansiirto ja kaivutyöt Maatalouden asiantuntijapalvelut Mediatoimistot Metsäkoneurakointi Mökkitalkkaripalvelut Ohjelmapalvelut Pitopalvelut Polttopuut / polttopuiden valmistus Puhelinliittymät ja kännykät Puuntyöstökoneet Päivittäistavarakauppa Rakentaminen ja remontit Ratsastus Tienhoitopalvelut Tilitoimistot Toimistotarvikkeet Traktoriurakointi Venepuuseppä Viestintä- ja koulutuspalvelut Yrittäjien liikuntavuoro avoinna kesäasukkaillekin Vesannon Yrittäjät ry on varannut liikuntahalli- ja kuntosalivuoron, jonne myös loma-asukkaat ovat tervetulleita! Hallilla on maalit ja verkot, mutta mailat pitää tuoda omasta puolesta. Liikuntavuoro 7.6.-9.8.2010 maanantaisin klo 17-20. | Viikolla 30 (26.7.-1.8.) kiinni Hirvenjuoksukisojen vuoksi. KOTIKUNTA KUVISSA VALOKUVAUSKILPAILU tuolla Mikäs i? liikaht Tervon ja Vesannon kulttuuritoimet järjestävät valokuvauskilpailun vuoden 2010 kuvista. Kilpailussa etsitään valokuvin kotikunnan kauneutta, karuutta ja kaikkea siltä väliltä: tarkoitus on kuvata kotikuntaa, sen maisemia ja rakennuksia eri vuodenaikoina. Tervossa ja Vesannolla on omat kilpailusarjat, joihin voivat osallistua myös kesäasukkaat. Korkeintaan 4 kuvaa / kuvaaja. Molemmissa sarjoissa jaetaan 1. palkinto 100 euroa, 2. palkinto 80 euroa ja 3. palkinto 50 euroa. Kilpailun loputtua järjestetään näyttely, jossa esitellään kilpailukuvia. Kuvat lähetetään s-postiosoitteella [email protected] / [email protected] (merkitse aiheeksi ”Kotikunta kuvissa”) tai toimitetaan kirjastoon CD/DVD-levyllä tai USB-tikulla viimeistään 15.11.2010 mennessä. Tarkemmat ohjeet löytyvät kuntien internetsivuilta ja kirjastoista. Hhmm...musti n hä iä yv H . koita ta ut m , on nekin uri koska olen Su ion Metsästäjä, a in pyydystää jota oikeata ketturuokaa. Auts! Se pisti minua. Äitii! a äidin a painell n. p n a id a T ree tojen ää a p a k o u r aisti on myyräp Makoisa in toista kuin ta sentäs jo rit... pa p m nuo a TARINA JA KUVAT: Irma Kortekallio (http://irmako.wordpress.com) Palveluja 21 Haja-asutusalueen jätehuolto Asianmukaisen jätehuollon järjestäminen mökille on jätelain mukainen velvoite. Mökit muuttuvat entistä useammin ympärivuoden käytettäviksi vapaa-ajan asunnoiksi ja tarve toimivalle jätehuollon palveluille kasvaa. Jätekukon alueella, johon Vesanto ja Tervokin kuuluvat, mökin jätehuollon voi järjestää kolmella tavalla: • hankkimalla mökille oman jäteastian • yhteisen astian naapureiden kanssa • liittyä aluekeräyspisteen käyttäjäksi Jätekukon palvelunumero: (017) 368 0152 Oma jäteastia Jäteastian sijaintipaikalta edellytetään jäteautolle soveltuvaa tietä ja tarvittaessa myös kääntöpaikkaa. Vapaa-ajan kiinteistö tyhjennetään tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljä kertaa kesässä. (1.5.-30.9.) Yksittäisiä tyhjennyksiä voi tilata tarpeen mukaan myös muiden lomajaksojen yhteyteen. Kimppa-astia edullisesti Kimppa voi muodostua kahdesta tai useammasta vapaa-ajan kiinteistöstä ja ympäri vuoden asuttua omakotita- loa. Haja-asutusalueella kimpan voi muodostaa mm. kylätoimikunnat ja tienhoitokunnat. Jäteastian hankinta ja käyttökustannukset jaetaan astian käyttäjien kesken. Jätelasku voidaan osoittaa suoraan jokaiselle osakkaalle tai hoitaa keskitetysti yhdyshenkilön kautta. Aluepisteeseen vuosimaksulla Aluekeräyspisteet ovat Jätekukon ylläpitämiä keräyspisteitä. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus maksaa vapaa-ajan kiinteistöille (v. 2010) 28 e kesäajalta ja maksu koko vuodelta 59 e. Mitä saa tuoda: Remontti- ja rakennusjätteiden pienerät • kipsilevyt, puutavara, tiili, betoni, posliini ja tasolasi, styrox, eristevilla Ei mineriitti- ja lujalevyjä eikä kyllästettyä puuta. Palauta kyllästetty puu ostopaikan keräyspisteeseen. Muut isokokoiset jätteet • korjauskelvottomat huonekalut, matot, patjat, paalimuovit • pienkuormamaksu Metalliromu • pelti, piikkilanka, puhtaat aukileikatut tynnyrit, metallirunkoiset huonekalut, polkupyörät, puukiukaat, tyhjät maalipurkit • Vastaanotto veloituksetta Sähköromu • jääkaapit, pakastimet, TV:t, tietokoneet, pölynimurit, kahvinkeittimet, puhelimet ja radiot • loisteputket, energiansääsölamput • laitteet, joihin akku- tai paristo on sisäänrakennettu • Vastaanotto kotitalouksista veloituksetta VESANNON JÄTEASEMA Teollisuustie 14 / Avoinna: pe klo 14-16 TERVON JÄTEASEMA Lohitie 3 / Avoinna: pe klo 15-17 Haja-asutusalueen talous- ja jätevedet Useimmissa Vesannon ja Tervon haja-asutusalueen kiinteistössä vesi otetaan omasta kaivosta ja jätevedet käsitellään omalla kiinteistöllä ja johdetaan ympäristöön. Usein ongelmaksi muodostuu kaivoveden laatu ja veden riittävyys. Jätevesien riittämätön puhdistus aiheuttaa monesti haittaa vesistöille ns. hajakuormituksen kautta. Kaivot Luonnontilainen pohjavesi on yleensä raikkaan makuista. Kaivovesi kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikkei haju- ja makuhaittoja olisikaan. Perustietoja paikkakuntasi pohjaveden laadusta saat kunnan teknisestä toimesta. Tontilla oleva vanha kaivo kannattaa yleensä kunnostaa. Vedenkäsittelyssä voidaan veden laatua parantaa, jos vedessä on liikaa rautaa tai mangaania eikä parempaa vettä ole saatavissa. Kaivon kunnostus ja puhdistus ei auta, jos pohjavesi on pilaantunut. Yhteinen vedenhankinta Ennen kuin päätät kaivon rakentamisesta tai kunnostamisesta, ota selvää yhteisen vedenhankinnan järjestämisestä naapureittesi kanssa tai vesiosuuskuntaan liittymisestä. Kunnan laatimasta vesihuollon suunnitelmasta käy ilmi, kuuluuko kiinteistösi vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan piiriin. Katso lisätietoja osoitteesta www.ymparisto. fi/kaivot Jätevedet Kiinteistön jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistustehosta asetetut vaatimukset 1.1.2014 mennessä. Kiinteistön omistajalla on oltava selvitys kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje. TEKSTI: lainaus ympäristökeskuksen internetsivut: haja-asutusalueen vesihuolto Ennen puhdistusjärjestelmän rakentamista tai uudistamista kiinteistönomistajan kannattaa varmistaa kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, laajennetaanko viemäriverkostoa lähivuosina kiinteistön alueelle. Kysy vesihuollon kehittämissuunnitelmaa Tervon tai Vesannon kunnan teknisestä toimesta. Kiinteistön haltija voi saada viiden vuoden jatkoajan jätevesijärjestelmän kunnostamiseen 1.1.2014 jälkeen, jos käsittelyvaatimusten noudattaminen on kalleuden tai poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta ja kuormitus ympäristöön vähäinen. Jätevesijärjestelmää ei tarvitse tehostaa, jos jätevedet eivät aiheuta pilaantumisen vaaraa eivätkä haittaa omalle tai muille kiinteistöille ja jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät: 1. Jätevesien joukossa ei ole virtsaa, ulostetta eikä muuta käymäläjätettä 2. Jätevesien määrä on vähäinen 3. Jätevesiä ei johdeta suoraan vesistöön tai siten, että ne eivät puhdistu riittävästi ennen kulkeutumistaan vesistöön tai pohjaveteen Jätevedet eivät puhdistu riittävästi, jos ne valuvat ympäristöön esimerkiksi kalliota tai avo-ojaa pitkin tai imeytyvät puhdistamattomina maaperästä pohjaveteen. Usein jätevesien määrä on vähäinen perinteisissä kesämökeissä, joissa talousvesi kannetaan kaivosta ja joissa on kuivakäymälä. Saunan pesuvesille ja muille vastaaville vähäisille jätevesimäärille voi rakentaa hiekalla täytetyn imeytyskuopan tai asentaa ostetun pesuvesien imeytyskaivon. Lisätietoja: Vesannon ja Tervon tekninen toimi ja ymparistokeskus.fi 22 Tekemistä ja kokemista Reiska-turnaus on hyvänmielen tapahtuma, joka kokoaa puoliurheilullisin perustein kaveriporukoita yhteen viettämään mukavaa viikonloppua. ”Ihan hullu ajatus” palkittiin vuoden 2009 jalkapallotapahtumana TEKSTI Anu Hytönen KUVAT Anu Hytönen, Kari Särkkä ja Sari Tulila Mauno Huttunen on vuosikaudet ollut vannoutunut reiskojen ystävä. Jalkineena Reino-tossut ovat huolettomat, helpot ja sopivat jalkaan joka säällä. Ainoastaan sorsametälle ja kalalle Manu valitsee muut jalkineet. Omat lapset aikoinaan houkuttelivat isäänsä jalkapallon peluuseen, ja Mauno potki palloa reiskoissaan heidän kanssaan. Kerran saunan lauteilla Mauno kertoi Reiska-jalkapalloturnausideastaan kaverilleen Lasse Tervoselle, jonka mielestä tämä oli ”ihan hullu ajatus”. Siitä se lähti - jalkapalloidea - hautui ja jalostui. Reiska Säännöt • MM pelikenkinä miehillä Reinot; naisilla Ainot • harrastesarjassa naisilla saa olla Ainot tai Reinot • kenkien on oltava aidot • keveämpi pallo • 5 kenttäpelaajaa (1 maalissa, neljä kentällä) • kentän koko pienempi 30mx40m • pienemmät maalit • ei paitsioita • vapaat vaihdot • joukkueella voi olla 5 vaihtohenkilöä • Jos pelijalkine irtoaa jalasta ja pelaaja osallistuu peliin ilman molempia jalkineita, seuraa kahden minuutin jäähy • Jos jalkine on muunneltu tai kiinnitetty jollain tyylillä jalkaan, niin tuomiona on vastajoukkueelle rangaistuspotku. Tekemistä ja kokemista Yhteistyötahoksi sopivalle vaikutti paikallinen yrittäjäyhdistys, joka suhtautui hankkeeseen aluksi vähintäänkin kriittisesti. Kuitenkin ensimmäiset Reiska-jalkapallot potkittiin kesällä 2006. Seuraavana kesänä pelattiin sitten ensimmäinen Reiska MM-turnaus, jolloin mukaan ilmoittautui 13 joukkuetta. Vuosi vuodelta kisaavien joukkueiden määrä on kasvanut ja kesällä 2009 MM-tittelistä kisasi kaikkiaan 43 joukkuetta. Kisoissa on oma naisten sarjansa Ainoille. Nykyisin kaikissa peleissä on ammattikortilliset tuomarit. Suomen Palloliiton Itä-Suomen piiri valitsi Reiska MM-turnauksen vuoden 2009 jalkapallotapahtumaksi. Mauno Huttunen, Lasse Tervonen ja Aki Siren kävivät noutamassa pokaalin Kuopion palkintogaalassa. Yllättävän suruviestin myötä kesän 2010 kisoista tuli aktiivisen puuhamiehen ja talkootyöläisen Lasse Tervosen muistoturnaus. Kisat järjestetään nyt 23. - 24.7.2010 Reiska-tapahtumaa kehitetään nyt myös hankkeen voimin Yhtenä Vetovoimainen Vesanto -hankkeen toiminnoista on Reiskaturnauksen kehittäminen. Tätä kehittämistehtävää luotsaa nyt kuopiolainen Wille Markkanen, jolla on pitkän linjan kokemus matkailu- alalta ja ohjelmapalveluista. Hän on ollut kehittämässä mm. Beach Volley Pro Tour -kiertuetta neljän vuoden ajan sekä viime vuoden Erätaikamessuja. Jalkapallo on tullut Willelle tutuksi juniori-ikäisenä ja myöhemmin pikkuveljen liigapelien kautta. Wille Markkanen näkee Reiskaturnauksen hyvänmielen tapahtumana, joka kokoaa puoliurheilullisin perustein kaveriporukoita yhteen viettämään mukavaa viikonloppua. Kesälle 2010 tapahtuman yleisilmettä viilataan ja pyritään kiinnittämään huomio yleisön ja pelaajien parempaan viihtymiseen ja toisaalta yhteistyökumppaneiden näkyvyyden parantamiseen. Haasteitakin tässä kehittämistehtävässä on kuten hankalat kulkuyhteydet, majoituspalveluiden vähyys ja Vesannon suhteellisen pieni väestöpohja. Nämä haasteet ovat kuitenkin voitettavissa. Reiska -turnauksen perusidea on erittäin hyvä ja kantava, minkä johdosta tapahtuma on lähtenyt luonnostaan kasvamaan, Markkanen toteaa ja tähyää viiden vuoden päähän, jolloin täällä Vesannolla on valtakunnallisesti tunnettu ja monipuolinen tapahtuma. Eksoottisia SM-kisoja Sahansoiton SM-kisat Vesannolla 4.7.2010 klo 15 alkaen Sahansoiton Sm-kisoilla on Vesannolla jo yli kymmenvuotiset perinteet. Tänä vuonna on kisapaikkana Rajapuro Niinivedellä. Kilpailun järjestämisestä vastaa Vesannon musiikinystävät ry. Hirvenjuoksun SM-kisat 31.7.2010 - 1.8.2010 Hirvenjuoksun SM-kisat järjestetään heinäelokuun taitteessa. Edellisistä Vesannon kisoista on vain kolme vuotta aikaa. Tuolloin tapahtuma meni hyvin ja sai runsaasti myönteistä palautetta. Ampumaradan maastoihin odotetaan liki 800 kilpailijaa ja Vesannolle kaikkineen 1500 kisavierasta. Varsin mittava on myös kisoissa työskentelevien talkoolaisten joukko. Heinäkuussa 11.7.2010 samoissa maastoissa järjestetään ensin Itä-Suomen mestaruuskisat. SM-kisoissa sitten 16 piirin parhaat kisaavat mestaruudesta. TEKSTI Anu Hytönen Kirjoittaja Jari Sihvonen on entinen vesantolainen ja nykyinen tohvelisankari, joka toimii Pohjois-Savon maaseutuohjelman tiedottajana. Tohvelisankarin pehmeät kosketukset Jalkapallo on kuningaspeli, jossa joistakin pelaajista kruunataan sankareita. Jotkut siivittää sankaruuteen jumalan käsi tai ilmiömäinen banaanipotku, toisille riittää katkennut akillesjänne. Reiskajalkapallossa sankareita tehdään pelaajista, joilla on hyvä pelisilmä ja puuvillanpehmeä kosketus. Monet reiskapelaajat, aikamme todelliset tohvelisankarit, ovat huomanneet, että ulkonäkö on mennyt, ikänäköä voi vielä korjata, mutta hyvälle pelisilmälle ei mahda kukaan mitään. Tohvelisankarilla on hyvä sydän. No, veren kolesteroliarvot voivat olla vähän koholla, mutta sydän on paikallaan ja se on hyvä. Siinä missä jääkiekkoilija päätyy citykaksioon missin kanssa, tohvelisankari valitsee mieluummin punaisen mökin maalta ja voimakasluonteisen vaimon, jolle miehen sisäinen kauneus on ulkoista tärkeämpää. Tohvelisankarit ovat todellisia joukkuepelaajia. He kunnioittavat valmentajaa, vastapuolen pelaajia ja katsojia. He alistuvat myös erotuomarin määräyksiin kyselemättä. Eihän yksi tuomari muuten saisi pidetyksi kahta joukkueellista miehiä kurissa ja nuhteessa. Harjoitus tekee kyykistelyssäkin mestarin. Kaikista jalkapalloilijoista, hyvistäkään, ei tule koskaan tohvelisankareita. Oikea tohvelisankari on kokenut oman elämänsä viheriöillä tähtihetkiä, joiden arvoa ei mitata pokaalin korkeudessa tai palstamillimetrien määrässä. Hän ei tähtää suuriin saavutuksiin tavoitellakseen kuuluisuutta tai mammonaa. Tohvelisankari pitää kaikkein tärkeimmät tähtihetkensä omana tietonaan. Sehän kuuluu tavallaan jo rooliinkin. Hän elää kaksoiselämää – vaimonsa ja omaansa. Tohvelisankaria miellyttää ajatus, että uudenlaista sankaruutta on lähteä taisteluun kiirettä vastaan. Nopeatempoisessa pelissä ja elämässä sielu voi muuten jäädä ruumiista jälkeen. Supersankarista tunnetaan nimi – se lukee pelipaidan selässä. Kasvot - ne komeilevat päivän lehdessä. Mutta sielu – sitä ei ole. Omat sankarihetkeni osuivat Puijon koulun kentälle, Vesannon urheilukentälle – ja Kuopion Tuomiokirkon alttarille. Puijon koulun kentällä pelattiin 1980-luvun alkupuolella lähikoulujen ala-asteiden välinen jalkapalloturnaus. Pelin tiimellyksessä sain pallon haltuuni. Tykitin nahkakuulan puolikentästä täydellisellä potkulla maalia kohtia. Siis puolikentästä! Pallo osui ylärimaan, mutta ei mennyt maaliin. En muista, miten peli päättyi – eikä sillä ollut sen koommin enää väliäkään - mutta muistan yhä sen tärinän, joka jatkui puisessa maalikehikossa vielä pitkään pallon osuman jälkeen. Parikymmentä vuotta myöhemmin palasin tuolle samalle kentälle, jota hädin tuskin löytyi risukon keskeltä. En antanut sen pilata sankarihetkeäni, että jalkapallokenttä ei ollut juurikaan tenniskenttää suurempi. Mutta kävin varmuuden vuoksi kokeilemassa, vieläkö maalitolpissa oli havaittavissa ylimääräistä värinää. Joskus päivä paistaa kirkkaimmin risukasaan. Sieltä voi löytää tohvelisankaruutensa. Ruskeilla ruuduilla. 23 24 Tekemistä ja kokemista Järvet täynnä saalista ”Kalakateus on väistymässä oleva ominaisuus. Kaikki ovat tervetulleita mukaan kalakerhojen toimintaan, kalakilpailuihin ja kalastamaan. Meidän onkikisat pidetään pääasiassa Kolun kanavalla ja kisoja pidetään myös lapsille”, Lohimaan kalakerhon puheenjohtaja Kalevi Blom kertoo. Samaa mieltä on Vesannon Urheilukalastajat ry:n sihteeri Eero Lyytinen. ”Eivät ole menneet siimat sekaisin. Toimintaan voi liittyä, ei ole pääsykokeita. Meillä on 80 jäsentä ympäri Suomea ja pidämme paljon kilpailuja, 14 viime vuonna. Veneenlaskupaikkoja alueella on runsaasti, huoltoasemilta voi ostaa lupia ja sieltä löytyvät kartat.” Vesannon urheilukalastajat ovat urakoineet talkoilla Niiniveden päähän Kukertaisjoen rantaan noin 20 hengen Kimari –nimisen kalastusmajan, jota yhdistys myös vuokraa. Majoitustilat ovat vielä rakenteilla, tilaa tulee reilulle 10 hengelle. Savusaunaa vuokrataan lämmitettynä. alueella sattuu olemaan ja millaisen luvan sillä alueella tarvitsee. Vieheluvat ovat kalastusaluekohtaisia, mutta pyydysluvat vaihtelevat osakaskunnittain. ”Osakaskunnat määrittelevät omat ehtonsa, mutta pyrkimys kyllä on, että koko kalastusalueella olisi samat ehdot. Kannatan ainakin allaskohtaisia ehtoja”, määrittelee Blom. Tällöin kalastuksen harrastajan ei tarvitsisi miettiä järvellä, että lipuikohan se vene jo toisen osakaskunnan puolelle. Kalamiehet arvelevat, että alueen järvet ovat aika tasavertaisia saalisvarmuudeltaan. Kuhaa, isokokoisia ahvenia sekä muikkua on runsaasti ja haukea liikaakin. Kalastuksen mystiikkaan kuitenkin kuuluu, etteivät miehet parhaita apajiaan paljasta. TEKSTI Sari Tulila Luvan perästä Onkimista ja pilkkimistä lukuun ottamatta kaikkeen kalastukseen tarvitaan valtion kalastuskortti eli kalastuksenhoitomaksu, joka on 22 €/vuosi tai 7 €/ viikko. Sen lisäksi tarvitaan vesialueen - ja mahdollisesti myös osakaskunnan lupa ja koskiluvat ovat tietysti erikseen. Verkkoja, katiskoita tai nuottaa ei siis kannata oikopäätä molskauttaa ihan mihin tahansa järveen, ennen kuin selvittää, minkä osakaskunnan Fakta: Tervo-Vesanto alueelle ulottuvat Nilakan, Rasvanki-Virmasveden, Niiniveden ja Koskelo-Konneveden kalastusalueet. Osakaskuntia on useita kymmeniä. Hyvä tietolähde on Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen nettisivut www.muikkusuomi.fi, josta löytyy mm. yhteystietoja, tietoa luvista ja vesialueista. Liha ei metsistä lopu: Uusia jäseniä otetaan metsästysseuroihin avoimin mielin kokeilla asiakasjahteja, eikä vain ennakkoluulojen tai vanhojen tottumuksien perusteella niitä torjua. Metsästysoikeudet ovat joskus kalliitakin, asiakasjahdista saataisiin vähän tulojakin”, kannustaa Korhonen. Ilvekset riesana ”Hirviä on sopivasti, kannanhoito on nyt tasapainossa, aiemmin se meni hirmuista aaltoliikettä”, arvioi Pystynen riistatilannetta.Samoin Tervossa kaikki seurat ovat sitoutuneet pitämään jäävän kannan vakiona eli noin 2,5 hirveä/ 1000 ha. ”Semmonen kutina mulla on, että aika hyvin pääsee mukkaan. Tervon Metsästäjät, eli se seura missä minä olen, on ottanut vuosittain uusia jäseniä, mutta ei se pääsy mitenkään automaattista ole, änkyrät eivät ole tervetulleita”, haastelee savolaisittain suupieli virneessä Tervon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Korhonen. ”Kun minä alotin metsästyksen, meitä oli alussa kolme kaveria ja yksi osuus hirviporukassa, eli oltiin jaetulla osuudella mukana. Silloin ei tarvitse joka viikonloppu hirvimetälle joutua. Ja voihan sitä hommata itelleen myös pätevän tuuraajan”, Korhonen haastaa. Vesannon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Pystysen mielestä Vesannollakin suhtaudutaan suopeasti ulkopaikkakuntalaisiin jäseniin. ”Riista on alihyödynnetty luonnonvara ja ukkoutuminen uhkaa seuroja, onneksi on tullut paluumuuttajia. Seurat ottavat ensin koejäseniksi ja ei siitä mitään sanktioita tule, jos ei ole aina metsästämässä. Varmasti on mahdollista käydä myös pari kertaa syksyssä. Lihat jaetaan sitten osallistumisen mukaan.” Kaupallisia jahteja alueella järjestetään vielä aika vähän, eivätkä kaikkien seurojen jäsenet ole niille lämmenneet. ”Seurojen kannattaisi Alueen metsot ovat vähissä, teeriä on vaihtelevasti, jäniskanta heilahtelee ja vähäiset kauriit ja peuratkin, joita on yritetty suojella, ovat osaltaan joutuneet tihentyneen ilveskannan suuhun. Vesannolla on laskettu, että ilveksiä olisi jopa 60 ja vain kaksi on kaadettu. ”Nyt tupsukorvat hiippailevat ruoan perässä jo kylällä pihojen lintulaudoilla syömässä”, Pystynen päivittelee. Riistanhoitoyhdistyksien kautta voi saada apua ilvesten hätistelemiseen. ”Olimme tässä lähiaikoina antamassa poliisille virka-apua tilanteessa, jossa ilves mutusteli valkohäntäpeuraa keskellä päivää talon pihassa”, Korhonen kertoo. Isoista pedoista ei ole näillä main vaaraa, koska sudet ovat etupääs- sä vain kauttakulkueläimiä, eikä karhujakaan ole monta. ”On siellä yksi karhu Suomäen kupeessa, joka on käynyt hevosia hätistelemässä”, Pystynen tietää. Tervon puolella arvioidaan, että karhuja saattaa olla jopa yhtä useampia, koska hirvillä on yllättäviä ja vuosittain vaihtelevia alueellisia siirtymiä. Pienpetoja on paljon, ja niiden pyynnissä seurat tekevät myös yhteistyötä. Lihaa vaikea ostaa Hirvenliha on kysyttyä, mutta hankalasti saatavissa, ellet itse ole metsästäjä. Pystynen arvioi, että seurat eivät lupakäytäntöjen vuoksi ole innostuneet myymään, -ja kaikki liha menee omiksi tarpeiksi muutenkin. ”Yksittäisiltä myyjiltä sitä saattaa saada. Joka syksy järjestetään hirvikeitot ja –paistit ja kaikki ovat niihin tervetulleita”, lohduttaa Pystynen hirvennälkäistä. Tervon riistanhoitoyhdistys on myynyt vuosittain yhden lahjoituksena saamansa hirven huutokaupalla torilla. TEKSTI Sari Tulila www.riistaweb.riista.fi/ –seurojen yhteystiedot ja tapahtumatiedot. Tekemistä ja kokemista 25 Päriseviä ja jyriseviä harrastuksia Monille autot, moottoripyörät, mopot, traktorit, moottorikelkat ja mönkijät ovat mieluisia harrastuksia. Osalla näistä pärisevistä harrastuksista toiminta on myös järjestäytynyttä oman yhdistyksen voimin. Vesannon urheiluautoilijat ry järjestää jokamiesluokan ajoja: kesäisin rata-ajot sekä jäärata-ajot talvisin aina, kun jäätilanne sen sallii. Tämän kevään jäärata-ajoissa ajettiin neljässä sarjassa (nuoret, naiset, etuveto-kardaani, yleinen). Kilpailijoita oli lähes sata ja yleisömäärä oli huima. Tänä vuonna Vesannon urheiluautoilijoiden rata-ajot järjestetään Pihtiputaalla 20.6.2010. Vesannon urheiluautoilijat ry:n Pj. Esko Viitaniemi p.044-2571590 Vesannon moottorikelkkajaosto toimii Vesannon urheiluautoilijoiden alajärjestönä. Kerran vuoteen on järjestetty isompi kelkkatapahtuma ja ohessa muuta touhuilua. Pj. Mikko Hartikka p. 050-5946184 Team Horo-papat on Pappa-mopo -harrastajien oma seura. Pj. Mauno Huttunen p.0400-509748 Vesannon moottoripyöräkerho on perustettu reilut vuosi sitten. Toiminnassa on ollut pari pidempää matkaa Saariselälle, porukka-ajeluita sekä pienempiä tapahtumia. Pj. Reijo Närhi p. 040-5604989 Useita vanhojen traktoreiden, autojen tai jenkkiautojen harrastajia myös löytyy. Yksi heistä on vesantolainen siemenviljelijä Erkki Korhonen. Erkki ja Kenworth Erkki Korhonen kertoo aina olleensa kiinnostunut vanhoista autoista. Opiskeluaikana hän oli maatalousharjoittelussa Yhdysvalloissa Minnesotassa ja Pohjois-Dakotassa reilun vuoden ajan. Tuolta matkalta matkamuistona Vesannolle tuli Mustang vuosimallia 1968. Yhdysvalloissa monilla maatiloilla oli oma iso kuorma-auto. Ajatus samanlaisesta jäi hautumaan. Asia tuli ajankohtaiseksi oman kuorma-auton suurentamistarpeen yhteydessä. Hän seuraili ja haki sopivaa jenkkiautoa netistä, ja noin vuoden hakemisen jälkeen se löytyi – Kenworth vm.1985. Lokakuussa 2008 Erkki lähti autonostomatkalle Amerikkaan - Pohjois-Carolinaan. Auton ensiajo Appalakkien vuoristokylästä oli onneksi myötämäkeen, koska näin Sukututkimus on monelle mieluisa harrastus Omien juuren tutkiminen kiinnostaa monia. Jos joku nyt innostuu sukututkimuksesta, miten voi lähteä liikkeelle? Sukututkimukseen paljon perehtynyt Rautalammin kirkkoherra Raimo Jalkanen antoi muutamia hyviä ohjeita. Ensimmäiseksi tärkeintä ja kiireellisintä on katoavan muistitiedon kerääminen. Suvun vanhojen jäsenten haastatteluun kannattaa valmistautua hyvin miettimällä etukäteen kysymykset ja kenties antamalla ne haastateltavalle etukäteen. Toinen yhtä kiireellinen tehtävä on tallentaa vanhojen valokuvien henkilö- ym. tiedot. Arkistojen tiedot kyllä säilyvät ja niitä ehtii tutkia sen jälkeen, kun muistitieto on saatu talteen. pääsi paremmin sinuiksi vaihdelaatikon kanssa, Erkki tuumaillee. Floridasta alkoi auton laivamatka kansilastina ensin Amsterdamiin ja sitten Suomeen. Auton matka vei satamaseisokkeineen pari kuukautta. Auto joutui remonttiin hetimiten, koska amerikkalaiset standardit eivät ole täällä käypiä. Vaihdettiin renkaat ja ajovalot ja lisäksi autoon asennettiin työkäyttöä varten vaihtolavalaitteet. Toukokuussa 2009 koitti katsastus, ja auto pääsi ensimmäiselle työajolleen Seinäjoelle. Ajopeli pääsee oikeuksiinsa isolla tiellä, muttei ole ihan paras mahdollinen pienissä pihoissa pyöriteltävä. Siemenviljelijänä Erkki kuljettaa lavalla tilan omia siemeniä ja jyväkuormia, ja näin Kenworth yhdistää mukavasti työn ja harrastuksen. TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen Seurakunnat auttavat sukututkijaa Kirkkoherranvirastoista voi pyytää sukuselvityksen alle 100 vuotta vanhoista tiedoista. Sitä vanhemmat kirjat ovat julkisia ja niitä voi itse käydä tutkimassa. Tosin seurakunnat ovat luovuttaneet vanhimmat kirjansa maakuntaarkistoihin. Kirkkoherranvirastoista kannattaa ensin varata tutkimusaika, koska niiden tilat ovat pienet. Merkittävä osa aineistosta löytyy jo netistä osoitteesta www.digiarkisto.org. Ennen sukututkimuksen aloittamista kannattaisi perehtyä tutkimuksesta tehtyihin sukututkimusoppaisiin, joita lienee kaikissa kirjastoissa useita erilaisia. Kannattaa myös tutustua netistä löytyviin tietoihin esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuran sivuilla www.genealogia.fi TEKSTI Anu Hytönen Kansalaisopisto kutsuu Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää alueen koulutus- ja kulttuuritarpeita sekä hyvinvointia tukevaa yleissivistävää koulutus- ja harrastustoimintaa, ammatillista lisä- ja maksupalvelukoulutusta sekä hanketoimintaa. Loma-asukkaat ovat myös kursseille erittäin tervetulleita! Kursseja järjestetään yleensä syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ja osa kursseista on viikonloppuisin intensiivikursseina esim. tanssin, kädentaitojen, kuvataiteen sekä puutarhatalouden ainealueilla. Lisäksi opisto järjestää luentoja ja kulttuurimatkoja. Kurssihinnat määräytyvät tuntimäärän ja kurssiin kuuluvien tarvikkeiden mukaan. Viikonlopun lyhytkurssi on vuonna 2010 n. 21€ + tarvikemaksu esim. kädentaidoissa. Kurssitoivomuksia voi esittää osastovastaava pia.pakarinen@hotmail. com tai opiston toimistolle [email protected] tai 044-758 1466. Kursseista ja tapahtumista saa lisätietoja opiston internetsivuilta: www. suonenjoki.fi/kansalaisopisto tai opiston toimistolta, paikallislehdestä sekä esitteestä, jota on mm. kirjastoissa. TEKSTI Sari Tulila Sisä-Savon Kansalaisopisto järjestää myös lyhyt- ja viikonloppukursseja, jotka sopivat lomalaisillekin. Kuva Syvälahden pajutilan pajukurssilta. 26 Paikka tutuksi Seurantalojen uusi tuleminen Seurantaloihin liittyy paljon muistoja: on näytelty, lausuttu, musisoitu, tanssittu, urheiltu ja tehty talkoita ja pidetty hirvipeijaisia. Välillä talojen ovet ovat käyneet tiuhempaan, välillä on ollut hiljaisia kausiakin. Seurantaloista on muodostunut tärkeämpiä kyläkoulujen katoamisen myötä. Tervon ja Vesannon alueelta löytyy kaikkiaan viisi nuorisoseuraa ja seurantaloa. Ympärivuotista toimintaa kaikista seuroista ei löydy, mutta edelleenkin seurat ja talot palvelevat asukkaitaan ja mielellään myös kesäasukkaita monin tavoin. Kaikilla seuroilla on yksi yhteinen pulma: seurat kaipaavat aktiivisia puuhaihmisiä. Talluskylän nuorisoseura • talo (200m²) rakennettu 1954 • remontoidaan parasta aikaa • toiminta ympärivuotista ja liikuntapainotteista: jumpparyhmiä, 4H- ja varhaisnuorten kerhotoimintaa, askartelutapahtumia juhlapyhien edellä • taloa vuokrataan: vuokrattavana on joko kahvio tai sitten koko talo; jatkossa myös sauna-illat ovat mahdollisia • vuokrattavina on myös kahviastiasto, kahvinkeitin ja pöytäliinoja Kyläyhdistys, Martat, 4H ja nuorisoseura järjestävät yhteisen Rosvon Paisti-tapahtuman heinäkuulla 10.7.2010 klo 18.30. Pj. Hanna-Mari Minkkinen p. 0400 832 474; [email protected] Niiniveden nuorisoseura • ensimmäinen talo tuhoutui tulipalossa 1980 – nykyinen talo rakennettiin tämän jälkeen • talolla järjestetään paljon erilaisia tilaisuuksia ja talviaikaan kokoontuu eri piirejä, kuten jooga-, liikunta-, näytelmä-, askartelupiirit ja 4H. Kylän nuorisobändi treenaa talolla. • taloa vuokrataan: vuokrattavana on joko kahvio tai koko talo • seura vuokraa myös astioita, kalusteita ja kahvinkeittimiä • kahvitus- ja ruokapalveluja voidaan järjestää n.40 - 50 henkilölle resurssien mukaan • kesällä matkailijoita palvelee Caravan-alue, jonne mahtuu 10 - 15 asuntoautoa/vaunua. Kentän laidassa on myös laavu ja polttopuut. Ne ovat yleisessä käytössä, edellyttäen, että paikat pidetään siistissä kunnossa. Toukokuussa järjestetään perinteiset kylämarkkinat. Syksyllä toiveissa on teatteriesitys. Kesällä on tarkoitus osallistua kesäasukastapahtumaan. www.pohjois-savonkylat.info/niinivesi. Pj. Eeva Jäntti p. 040-8246219; [email protected] vettihuoneessa onnistuu• taloa vuokrataan ja vuokrattavina on myös kalusteita ja astioita • suunnitteilla kehittämishanke yhdessä kylätoimikunnan kanssa Kesällä talolla järjestetään lasten karatekerho. Kesän päätapahtuma on kylän yhteinen rantakalailta, joka järjestetään Ison Vesijärven Pohjoislahdessa 16.7.2010. Tilaisuudessa julkistetaan Vesannon Kotiseutuyhdistyksen Isäntärenki ja Emäntäpiika. Pj. Arto Huttunen p.040-5559819; [email protected] Närhilän nuorisoseura • Närhilän nuorisoseurantalo (185m²) on valmistunut 1924 ja on kunnostettu 1980-luvulla • taloa vuokrataan, ja talolta on vuokrattavissa pöytiä ja tuoleja • nyt uudistuneen johtokunnan voimin on odotettavissa vireä vuosi Luvassa on ulkoilutapahtuma, kevätlaulajaiset, kesällä kirpputoritapahtuma, rantakalailta ja suunnitelmissa on myös pesäpallon pelaaminen läheisellä kentällä. Pj. Riikka Vahteala p. 044-5784591; [email protected] Ahvenisen nuorisoseura • Ahvenisen nuorisoseurantalo (185m²) on valmistunut 1964 ja saunaosa on tehty 1970 • talolla on pidetty kansalaisopiston kudontapiiriä useiden vuosien ajan • taloa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin ja sieltä on vuokrattavissa myös tuoleja ja pöytiä. Yhteystiedot: Jarmo Pakarinen p. 040-5702361; [email protected] TEKSTI Anu Hytönen KUVA Anu Mattila / Savon Sanomat. Länsi-Vesannon nuorisoseura • talo (202,5²) rakennettu 1927 (ollut alkuun Osuuskassan omistuksessa) • seurantalon salissa on kauniit hirsiseinät • talvisin talon salia ei yleensä lämmitetä, mutta kokoontuminen puh Talluskylä valittiin Pohjois-Savon Vuoden kyläksi 2010. Kuva nuorisoseuran 100 vuotisjuhlasta. Kirkkomaat kulttuurimatkailukohteina Hautausmaat ovat monien muistojen puistoja, mutta ne ovat myös mielenkiintoisia kulttuurimatkailukohteita. Niiltä löytyy erilaisia muistomerkkejä, paikallishistoriaa ja tietoa yhteiskunnan rakenteista esimerkiksi kadonneita ammattinimikkeitä kuten Asioitsija, Vaatturi, Rovastin rouva, Talollinen. Hautausmailta löytyy myös useita puulajeja ja kasveja. Tervon hautausmaat Tervossa evankelisluterilaisella kirkolla on kaksi hautausmaata: toinen kirkon ympärillä ja toinen Talluskylällä, missä sijaitsee myös Vapaaseurakunnan oma hautausmaa. Tervon ortodoksihautausmaa on tsasounan vieressä. Tervon ev.lut. kirkko on maalattu alkuperäiseen asuunsa ja se sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla. Kirkon lähistöllä on Viljo Temisevän suunnittelema sankarihautapaasi. Kirkkomaahan on siunattu kaikkiaan 123 sankarivainajaa sekä yksi lotta. Hautausmaalta löytyvät myös mm. kansanedustaja Onni Mäkeläisen sekä ministeri Aukusti Raatikaisen haudat. Tervoseura järjestää hautausmaakävelyn sunnuntaina 11.7.2010 heti kirkonmenojen jälkeen. Oppaina toimivat eläkkeellä oleva kirkkoherra Olli Vuorinen sekä seurakuntamestari Untamo Selamo. Kirkkokahvitus on kävelyn päätteeksi museoaitoilla. Pirjo Hänninen Tervo-seurasta kertoo, että vastaavanlainen kävely on toteutettu jo parina vuonna. Vesannon hautausmaat Vanha hautausmaa sijaitsee aivan kirkon vieressä, ja se on rajattu tiestä kiviaidalla. Kirkon pääsisäänkäynnin läheisyydessä on Sankariristi, jonka ympärille on haudattu 135 sankarivainajaa. Vieressä kahden pylvästuijan kehystämänä on Vapaus-sodan muistokivi. Vanha hautausmaa on säilytetty alkuperäisessä asussaan – eli haudat eivät ole suorissa riveissä. Hautausmaalle on haudattu pitäjän merkkihenkilöitä kuten Kuva yhdestä hautakivikoristeesta. Talollisen hautakiveä koristavat usein viljantähkät Dir.Cant. Werneri Ossian Huttunen, ent. kanttori, Kansanrunoilija AnnaReetta Korhonen ja Kansanparantaja Juho Hytönen Vesijärven Ukko. Hautausmaan keskialueelta löytyy erikoinen karkeatekoinen kivi, jossa on teksti ”Wähä ja paha oli elämäsi, eikä ulottunut isäsi ikään”. Paikalle on haudattu 26-vuotiaana kuollut talonpoika Wilhelm Korhonen. Vanhalla hautausmaalla on pensasaidoin rajattu nurmikenttäinen lisäalue. Vesannon uusi hautaus- maa sijaitsee vajaan kilometrin päässä kirkosta. Sen läheisyydessä sijaitsee myös ortodoksihautausmaa sekä tunnustuksettomien alue ei kirkkoon kuuluvien tai muiden uskontokuntien käyttöön. Vesannon hautausmaiden tietoja on koonnut emäntä/suntio Taimi Mertaniemi. Seurakunnat antavat lisätietoja kadonneiden esi-isien hautapaikoista ja hautojen hoitoon liittyvistä asioista. KUVA JA TEKSTI Anu Hytönen Paikka tutuksi 27 Huikeita retkikohteita ja laavupaikkoja Retkeilijä löytää Tervon ja Vesannon alueelta monia luonnonkauniita kohteita, -mutta ei se välttämättä helppoa ole. Yksityisten mailla on hienoja mäkiä, vuoria ja rantoja, mutta niihin ei julkisesti missään opasteta, eikä sinne sovi mennä ainakaan tulia tekemään. Jokamiehen oikeudet toki oikeuttaa luonnossa patikoimaan lähes missä vain, ja hyviä vinkkejä sopivista maastoista saa muun muassa suunnistajilta. Mikäli suunnistustaidot ovat ruosteessa, voi mennä mukaan Lohimaan rasti ry:n torstaisuunnistuksiin eli torsuihin. ”Paikka vaihtuu joka viikko Tervo-Vesannon alueella ja se sopii kaikenkuntoisille. Radat ovat lyhyitä ja lapsille on oma rata. Tarvittaessa annamme myös opastusta suunnistamiseen”, puheenjohtaja Veikko Huttunen kertoo. Retkeilyn aktiiviharrastaja Marja Korhonen kehottaa hankkimaan hyvät maastokartat, mikäli lähtee muualle kuin merkitylle reitille. ”Pohjois-Savon retkeilyreitistö, jota Vesannollakin on noin 40 kilometriä, on paikoitellen huonossa kunnossa. Maastomerkintöihin ei voi välttämättä luottaa.” Liikuntasihteeri Mauri Kilpeläinen neuvoo tutustumaan PohjoisSavon retkeilykarttaan, joka löytyy osoitteesta www.infokartta.fi/psavo. Sinne on merkitty uimarantoja, venesatamia, näkötorneja ja kaikenlaista, mistä retkeilijä saattaa olla kiinnostunut. Täydellinen ei ole tämäkään apuväline, sillä sinne on merkitty vain virallisen retkeilyreitistön varrelle osuvat kohteet. Laavu- ja nuotiopaikkoja on myös metsästysseuroilla ja vesialueiden jakokunnilla, mutta niidenkään tiedot eivät ole välttämättä löydettävissä yleisesti. Kannattaa siis reippaasti jututtaa paikallisia, ja kysyä heiltä neuvoa. Jos internet ei ole käytettävissä, tässä muutama poiminta hyvistä kohteista. Tervo • Hellepolku –luontopolku ja lintutorni Tervon kirkonkylän kupeessa, urheilukentän lähellä. Soistuva Pohjalampi on monien lintujen muuttomatkan taukopaikka. • Haapamäki –vasta remontoitu näkötorni, Tervon Haapamäen kylällä, osoite: Kokkomäentie. (Opastusta ei löydy www.infokartta.fi/psavo -sivuilta.) • Manginniemessä Nilakan rannalla on hyvä hiekkapohjainen uimaranta, laavu, keittokatos, polttopuut, käymälä ja telttailualue. • Tervamäen näkötorni, avataan kesällä 2010. Lisätietoja Hautolahden kyläyhdistys: Pj Timo Vauhkonen, 044-5595808. Vesanto •Patoveden kierros (8 km); patikkaja hiihtolenkki. Reitillä on 15 kylän historiasta kertovaa kohdetaulua. Reittiopas on saatavissa alkupisteestä Tiitilänkylän uimarannan P-paikalta. Kaksi tulipaikkaa ja ulkovessaa. Matkan varrella myös Syvälahden pajutila puh. 040 700 4931. • Koivulahden lintutorni ja nuotiopaikka Patoveden kierroksen varrella. Pajuviljelytilalta opastettu polku n.1 km. TEKSTI JA KUVAT Sari Tulila Lisätietoja: *Kartan Vesannon taukopaikoista voi ostaa Teboililta tai kirjastosta (3 e /kartta). *Maastokarttoja voi tilata Maanmittauslaitokselta tai tulostaa www.kansalaisen.karttapaikka.fi. *Retkikohde ja kartta-apua voi pyytää myös Vetovoimainen Vesanto –hankkeen etätyöpisteestä tai *Vesannon liikuntasihteeri Mauri Kilpeläiseltä 050 387 9967 *Tervon vapaa-ajan ohjaaja Juha Honkaselkä 044 7499 303 *Tämän julkaisun takakannessa olevilta paikalliskummeilta *Lohimaan rasti ry Veikko Huttunen 040 846 9474 KKK-projektin retkeilijöitä Hiidenvuoren maisemissa keväällä 2006. Suunnistamaa n: Torsut eli torstaisu unnistukset järjestet ään viikottain 13.5. klo 17-18, paikoista alkaen kesän läpi ilmoitellaan paikallis lehdessä ja kunnan nettisivuilla. Vinkiksi järjes tö ille: Vesannon kunta on luvannut maksaa 60 0 euron palkkion Po retkeilyreitistön Ve hjois-Savon sannon osuuden rai vaamisesta. 28 Viihdettä Mitä kuuluu työrintamalle? Tv-show on jo taakse jäänyttä elämää. Ollaan tehty tämä huhtikuun alku Tarot kiertuetta. Tällä hetkellä yhdeksän keikkaa takana ja joitakin lukemattomia jäljellä jatkuen ensi vuoteen. Millainen oli lapsuutesi Tervo? Miehen voi vie dä pois Tervosta, mutta Te rvoa ei voi viedä miehestä . Marco Hietala Pieni silloinkin, mutta hieman isompi kuin nyt. Muistan kyllä uimarannat, veneilyn, jäidenlähdöt ja aamu viiden usvaiset kalastusreissut. Aika perinteistä maalaisromantiikkaa, mutta koen kyllä itseni etuoikeutetuksi saatuani lapsuudessani kulkea tai hiihtää nuo metsäpolut, ja koettuani taivaan suuruuden ilman betonien varjoja. Millaisia idoleita sinulla oli pienenä / nuorena? Musiikin puoleltahan ne ensimmäiset oikeat idolit tulivat. Laulaa piti kuin Ronnie James Dio, ja bassoa soittaa kuin Geezer Butler. Lapsuuden idolit, jos niitä voi sellaisiksi sanoa, olivat kuvitteellisia. Varmaan Edgar Rice Burroughsin kirjojen Tarzan ja John Carter pääsivät korkeimmalle. Millainen kuva kotiseudustasi piirtyy tänä päivänä? Kutistuva pieni kylä, jonka yritykset ovat olleet hiipumaan päin. Silti vierailen kerran tai muutaman joka vuosi. Paikan yksinkertainen rauhallisuus vetää minua juurilleni. Omat lapsetkin ovat päässeet ensimmäistä kertaa mato-ongelle tietenkin Tervossa. Vesannolla pelataan nyt neljättä kertaa Reiska-jalkapalloturnaus, jossa pelikenkänä ovat Reino-tohvelit. Mahtaako sinulla olla reinot käytössä? Minulla on reiskat. Ne on olleet paljolti käytössä parvekkeella hiippaillessa ja postia hakiessa. Terveisiä kavereille, jotka vielä Tervossa ja lähistöllä asuvat. Joidenkin kanssa yhteys ei ole koskaan katkennutkaan, mikä on tietysti hienoa. Terkut myös isälle ja äidille, jotka siinä salmen rannalla vieläkin asuvat tietysti. Paljon onnea ja kestävyyttä niille, joiden isot unelmat vievät heidät maailmalle. Miehen voi viedä pois Tervosta, mutta Tervoa ei voi viedä miehestä. TEKSTI Anu Hytönen KUVA Jadranka Celic Tervon ja Vesannon vehreät ja vetiset maastot ovat synnyttäneet monenlaisia taiteilijoita, tieteilijöitä, osaajia ja maailman matkaajia. Bongasimme heistä muutaman ja kysyimme mitä kuuluu... Anna Vuorinen asui lapsuutensa ja nuoruutensa Tervossa, kunnes lähti Kuopioon lukioon ja sittemmin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan puheviestintää. se on vähän harmikin. Varmaan se vaikutti Yle:oon pääsemiseeni, että olin ollut paljon ulkomailla ja siten kansainvälistä tuntemusta ja kielitaitoa oli kertynyt. Mitä teet työksesi? Millainen oli lapsuutesi Tervo? Olen YLE:ssa Aamu-TV:n juontajana. Toimittajuus tuli minulle sattumalta. Televisiossa oli tuolloin nuorille suunnattu Jyrki –ohjelma, johon oli massahaku. Pääsin sinne töihin. Olin opiskeluaikaan myös Ylellä kesätoimittajana ja niin sitten pääsin sinne vakituiseksi toimittajaksi. Mieleen on jäänyt kaunis luonto, järven rannalla oli hienoa asua. Tervo on helposti hahmotettava pieni paikka. Kesät olivat ihania. Maalaistytön identiteetti on jäänyt pysyvästi ja pidän itseäni savolaisena. Ehkä negatiivisin puoli pienessä paikkakunnassa on, että on vähän ihmisiä, siellä ei pysty vaihtamaan ympyröitä. Hengenheimolaisia joko löytyy tai sitten ei. Kyllä minulla kaiken kaikkiaan on lämmin ajatus maaseutupaikkakuntia kohtaan. Pääsit siis suoraan isolle kanavalle töihin? Mitä harrastuksia sinulla oli lapsena? Niin, minulla ei ole perinteistä toimittajapolkua paikallismedioiden kautta suurempiin toimituksiin, ja Luin hirveästi ja näytelmäkerho oli rakas harrastus, sitä piti hevimiesten isä, opettaja Harri Hietala. Halusitko jo lapsena toimittajaksi? 1970 -luvulla ei ollut vielä tapana viedä lapsia harrastuksiin kaupunkiin, kuten nyt. Tervon Urheilijat oli vahva, mutta itse en ollut kovin urheilullinen. Mieleen ovat jääneet jännittävät pelit isojen lapsilaumojen kanssa. Pelattiin esimerkiksi kymmentä tikkua laudalla. Sai liikkua vapaasti ja pelkäämättä. Kesällä käveltiin aina paljain jaloin ja uiminen ja saunominen olivat parasta. Vieläkö vietät aikaasi Tervossa? Vanhempani Marjukka ja Olli Vuorinen eivät enää asu Tervossa, vaan ovat muuttaneet Kuopioon, joten käymme siellä kesäisin kesämökillä. Tervossa asuu vielä yksi ystävä, jonka kanssa tapaamme. Mökillä muun muassa melotaan ja oleillaan vaan. TEKSTI Sari Tulila KUVA YLE/ Jyrki Valkama Anna Vuorinen Maalaistytön identiteetti on jäänyt pysyvästi ja pidän itseäni savolaisena. Viihdettä Mitäpä kuuluu työrintamalle? Simo Hämäläinen ...ainakin puolivesantolaisena minä olen tottunut itseäni pitämään. Mitä kuuluu kirjailija Simo Hämäläiselle? Vesannolla kesiään viettävä kirjailija Simo Hämäläinen on syntyisin Pieksämäeltä. Hän vietti nuoruutensa Lieksassa ja asuu tällä hetkellä Joensuussa, missä hän on toiminut Suomen kielen lehtorina yliopistossa. Hänen tunnetuin teoksensa on Kätkäläinen (1978), josta on tehty useita elokuva- ja näytelmäversioita. Kätkäläisen tarina on saanut jatkoa jo usean kirjan verran. Arto Huuskonen on kotoisin Niiniveden rannalta, Vesannon puolelta ja on opiskellut ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen Helsingin yliopistossa. Huuskonen perheineen on paluumuuttaja. -Olet kotoisin Vesannolta, mitä muistuu mieleen lapsuudestasi ja nuoruudestasi? Olen kotoisin pieneltä lypsykarjatilalta, joten mieleen muistuu paljonkin eläinten hoitoon liittyviä tekemisiä. Vaikka nyt sitten se, kun kiimassa ollut hieho hyppäsi päälle ja sai minut kaadettua vesiojaan. Luontoon liittyvät harrastukset ovat aina olleet minulle tärkeitä, joten paljon metsästykseen ja kalastukseen liittyviäkin muistikuvia on. Nämä luontoharrastukset olivat myös tärkeä syy siihen, että muutto takaisin kotiseudulle oli usein mielessä muualla asuessa. Tietysti on paljon muitakin muistoja esim. Tuntemattoman sotilaan esitykset Ahvenisen nuorisoseurantalon maastossa, erilaiset urheilutapahtumat jne. -Missä elät ja mitä teet nykyään? Kerro vähän opiskelustasi ja työstäsi. Kirjoitin ylioppilaaksi Vesannon lukiosta vuonna 1992, jonka jälkeen - Keräilyä ja kehittelyä tällä erää. Mielessä on muhinut jo monet vuodet muutama kiehtova aihe, ja niiden taustatöitä tässä päkerretään. Milloin urakat ehtivät lukukuntoon, sitä ei vielä parane arvailla, mutta toivon mukaan vielä omana elinaikana. Siinä sivussa naputtelen iltojeni iloksi kepoisempaa pikku tarinaa ja kaikenlaista käyttötekstiä, mitä nyt ihmiset sattuvat tarpeisiinsa tilailemaan. - Lipsahdin tuossa taannoin jo eläkeukoksi, mutta siitäpä ei arkinen askarointi ole muuksi muuttunut; samat elkeet kuin ennenkin. Olipa vain muistutus siitä, että taivalta on jo takanakin. Oliko se niin, että vanhempanne olivat syntyisin täältä Vesannolta? - Isä-Ville oli, Närhilän Närhinsaaren Aapeli Hämäläisen seitsemästä pojasta nuorimmainen, joka pantiin opin tielle ja josta sukeutui historian lehtori Lieksan kauppalaan. - Kauneimmat kesät kuitenkin kuluivat Närhinsaaressa sittenkin kun perhettä oli jo siunaantunut, niin että ainakin puolivesantolaisena minä olen tottunut itseäni pitämään. - Vanhemmat rakennuttivat saaren rantaa kesämökin, lautarakenteisen, sähköttömän, johdottoman, putkettoman, ja siellä on tullut viihdyttyä vielä isäntäväen mentyäkin. Polttopuiden kihnuttelu tylsäteräisellä käsisahalla, vedenkanto, opiskelin Viikissä kotieläintiedettä valmistuen vuonna 2000. Tutkijan paikan sain MTT:ltä (Maa- ja lintarviketalouden tutkimuskeskus) heti valmistumisen jälkeen ja väitöskirjani tarkastettiin kesäkuussa 2009 Helsingin yliopistossa. Työni keskeisenä tavoitteena on suomalaisen naudanlihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen. Kysymyksessä on kokonaisuus, joka alkaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden suunnittelusta ja sisältää rahoituksen hakemisen, mukana olon aineiston keruussa, tulosten laskennan, analysoinnin, tutkimuslöydökset, kirjoittamisen ja tiedon siirron. Ensimmäiset 7 vuotta työskentelin MTT/Ruukin toimipisteessä Pohjois-Pohjanmaalla Oulun eteläpuolella. Vuoden 2007 aikana muutin työhuoneeni Ruukista Maaningalle ja aloimme rakennuttaa omaa taloa kotitilani maille Niiniveden rannalle. Perhe oli kasvanut viisihenkiseksi ja tuli tarpeen löytää ”loppusijoituspaikka”. Nyt olemme vuoden 2009 alusta lähtien asuneet uudessa kodissa kotijärven rannalla. -Oliko selvää, että muutat vielä takaisin? Mikä sai tulemaan? Itselläni paluumuutto oli ollut kyllä mielessä, mutta en toki kaiken aikaa uskonut sen toteutumiseen. saunan lämmittely ja vastasten riipiminen ynnä muu hyödyllinen askarointi vapauttaa joutavien haudonnasta, ja iltapuhteella takkatulen oikullinen loimotus on kirkkaasti mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin television markkinatyrkytys. Mökin rannasta saa muikkuverkolla kaksikymmentä muikun kokoista ahventa tunnissa ynnä ihan riittävästi kiiskiä. Soppakalat. Tuleeko vierailtua paikallisissa tapahtumissa? - Aina jos kohdalle osuu. Hienoja on ollutkin: oopperasta sahan soittoon. Vieläkin muistan Ahvenisen seurojentalon takamaastossa räiskineen sodan, kun Topi Simonen ynnä muu mainio väki pelasi Tuntematonta sotilasta. Olen sovittanut kesäteattereille kirjojani, ja sitä kautta tullut tuntemaan ja arvostamaan tämän maan harrastajanäyttämöitä, ja sillä pätevyydellä voin vakuuttaa, että olipa komea voimannäyttö Vesannon väeltä. Löytyykö täältä tarvitsemianne palveluita vai puuttuuko jotain oleellista? - Joskus nuoruudessa oli Närhilänkin kylällä peräti kaksi kauppaa, olipa kansakoulukin. Nyt on kuljettava kauemmaksi, mutta onneksi ei kirkonkylään eli nykysanalla kuntakeskusta kauemmaksi tarvitse vähässä hädässä karata. Elintarvikkeet ja rakennustarpeet löytyvät, ja jos 29 ei mitä ole niin tilataan. Tankin saa täyteen, ja nestekaasupullo vaihtuu. Kirjasto toimii mainiosti, ja vieraita kehtaa käyttää torpparimuseossa. Viemiset löytää vaikkapa Vestorista. Tottahan voisi hurjistua kaipailemaan sitä ja tätä, jos yllytetään, mutta kohtuudessa jos pysytään, niin ei sovi moittia. Vesannolla pelataan nyt neljättä kertaa Reiska-jalkapalloturnaus, jossa pelikenkänä ovat tohvelit. Mahtaako teillä olla Reiska-tohvelit käytössä? - Vai että pelataan! Sitä liukastelua on kyllä pakko päästä ihastelemaan. Reiskoja minulla ei valitettavasti ole. Pitäisi kyllä olla, koska nykyisinhän ne valmistetaan siinä samaisessa Lieksassa, jossa nuoruuteni talvet elin ja kouluni kävin. Ovat vain pannahaiset lipsahtaneet kuuleimmaksi nuorisomuodiksi, niin ettei partapaappa oikein tohdi mokomat jalassa ainakaan nakkikioskin kulmilla hissutella. Ja lopuksi sana on vapaa. Mitä en hoksannut kysyä? - Kyllä kyllä, totta kai, ilman muuta myös kohta alkava kesä tulee touhuttua Suomen kirkasvetisimmän ja kauneimman järven rantamilla. Ainakin ajoittain. TEKSTI Anu Hytönen KUVA Janne Aaltonen Palaaminen Savon suuntaan alkoi näyttää vahvalta vaihtoehdolta siinä vaiheessa, kun MTT alkoi voimakkaasti kehittää Maaningan toimipistettään. -Miten etätöiden tekeminen sujuu Niiniveden rannalla? Paljonko työskentelet täällä ja muualla? Keskimäärin pyrin tekemään 2-3 työpäivää viikossa kotikonttorissa ja toiset 2-3 Maaningalla sijaitsevassa työhuoneessa. Työmatkojen kannalta Vesannon keskeinen sijainti helpottaa järjestelyjä. Kun palavereita on Oulussa, Joensuussa, Jokioisilla, Seinäjoella jne, niin Vesannolta on kuitenkin inhimillinen matka joka suuntaan. Aikaisemmin Oulunsalossa asuessa esimerkiksi luentomatka Parikkalaan oli huomattavasti hankalamman kulkuyhteyden takana. Etätyö sopii tutkijan työksi erityisesti silloin, kun on tarvetta saada rauhassa keskittyä kirjallisiin tuotoksiin. Työyhteisöä toisaalta tarvitaan etenkin asioiden ideoimisen ja kriittisten keskustelujen vuoksi, joten osittainen etätyö sopii mielestäni hyvin omaan toimenkuvaani. TEKSTI Sari Tulila KUVA Juha Heikkilä Arto Huuskonen Nämä luontoharrastukset olivat myös tärkeä syy siihen, että muutto takaisin kotiseudulle oli usein mielessä muualla asuessa. 30 Viihdettä Vesannolla ja Tervossa on aina urheiltu paljon ja maailmanluokan menestystäkin on tullut. Tärkeä voimahahmo ja valmentaja isolle joukolle nuoria on ollut Topi Simonen. Topi Simonen siivitti monta nuorta urheilu-uralle Topi Simosen pitkä ura liikunnan parissa sai sysäyksensä, kun hän lapsena seurasi hiihtokilpailuja ja ihasteli komeaa hiihtoa. Kilpalatu kulki kotipihan Joentauksen pihapelloilla. Pian Topi hiihti siellä äitinsä tekemä numerolappu rinnassa. Kotipihassa hän tunnustaa järjestäneensä myös monet Olympialaiset. Opeta nuoria liikkumaan Omalla urheilu-urallaan hän hyppäsi seivästä kansallisella tasolla. Tuolloin käytettiin vielä terässeivästä. Oma ennätys oli 420cm ja 11.sija Suomen seivästilastossa. Urheilukipinä vei Suomen urheiluopistoon, ja 1960-luvun alussa hän palasi takaisin Vesannolle kunnan liikunnanohjaajaksi. Tehtävän motto oli ”OPETA NUORIA LIIKKUMAAN”. Topi opetti, ja useiden menestyvien nuorten kautta avautui kokonaan uusi ura, johon mahtuu työtä piirivalmentajana ja 10-ottelun lajivalmentajana. 1976 alkoivat työt SUL:n päätoimisena Itä-Suomen alueen aluepäällikkönä, josta viimeiset kolme vuotta hän oli heittolajien valtakunnallisena lajipäällikkönä. Yhdeksi päätehtävistä muodostui Nuorten maajoukkueurheilijoiden leiritys ja valmentajakoulutus. Tämä tehtävä vei hänet urallaan kaikkiaan 22 maahan nuorten MM- ja EM-kisoihin. Topilla oli myös useita henkilökohtaisia valmennettavia ja Vesannon urheilijat saivat osakseen paljon menestystä. Jutuntekohetkellä alkaa soljua nimiä ja tuloksia. Hän muistelee ”nuoriaan” ilolla ja iloitsee myös siitä, että moni valitsi tulevan uransa liikunnan alalta. Eikä jokaisella pienellä urheiluseuralla ole ollut Olympiaedustajia. Oman urheiluseuran puheenjohtajanakin hän toimi. Mittava voimainnäyte oli takavuosina Topin ja Vesannon urheilijoiden puuhaama Tuntematon Sotilas Ahvenisen kentällä. Eläkepäivät koittivat vuosituhannen vaihteessa, mutta työ liikunnan parissa sai uudenlaista jatkoa reserviläistoiminnan sekä hirvenhiihto- Topi ja llä ä sseipä rä tys te yli riman n rappukivellä 1960. men urheiluopisto Käsilläseisonta Suo ja juoksukisojen parista. Tasavallan presidentti myönsi Topi Simoselle arvostetun 4. luokan vapaudenristin 6.12.2009. Nyt työn alla ovat mm. hirvenjuoksun SM-kisat Vesannolla. TEKSTI Anu Hytönen Punaiset rusettikengät voittivat ja lajivalinta oli sillä selvä Sisko Hanhijo ki ja 200m To kion MM-kiso issa 1991. Tervolainen Sisko Hanhijoki (ent. Markkanen) päätti urheilu-uransa 17 vuotta sitten. Edelleen hän pitää nimissään kahta pikajuoksun Suomen ennätystä. Sisko sai urheilukipinän Kerkonkosken koulun ensimmäisellä luokalla. Koulussa oli urheilukisat, mutta hän oli sonnustautunut hameeseen ja pikkukenkiin. Sisko kuitenkin osallistui kisoihin, juoksi ja voitti kaikki pojatkin. Lajivalinta oli sillä selvä. Luonnostaan nopealle tytölle taas kaikki kestävyyslajit olivat kamalia – erityisesti hiihto. Alkuun oli koulun kilpailuja ja satunnaisia kisoja Rautalammilla, missä ei tuolloin paljon saman ikäisiä urheilijatyttöjä ollut. Joskus hän harjoitteli poikien ryhmässä, ja kunnan liikuntasihteeri antoi ohjeita. Ensimmäiseen isoon kilpailuunsa Sisko osallistui 14-vuotiaana. Tästä ikäkausifinaalista Helsingin olympiastadionilla 1976 tuli kolmas sija ja ensimmäinen SM -mitali. Harjoittelua ja valmennusta Lukioaikana Sisko siirtyi Vesannon Urheilijoihin Topi Simosen valmennettavaksi. Vesannolla oli tuolloin enemmänkin tyttöjä mukana ja saatiin kootuksi mm. viestijoukkue, 31 Viihdettä joka juoksi useita piirinmestaruusmitaleita. Topi teki valmennusohjelmat ja harjoittelemassa käytiin Peurungassa ja Kuopion Kotkankallion ”luolassa”. Topilla oli tekniikkasilmää ja hän oli innostava ja piti aina valmennettaviensa puolta. Kun Sisko aloitti 1980-luvun puolivälissä lääkintävoimistelijan opinnot Jyväskylässä, uudeksi valmentajaksi tuli Petteri Jouste. Harjoittelu tiivistyi ja valmentaja pystyi seuraamaan lähes kaikki harjoitukset. Sisko tapasi Vesan - entisen koulukaverinsa. Pari kihlautui 1985 ja avioitui 1987. Päätoiminen urheilija Opintojen päätyttyä alkoi päätoiminen urheilu-ura, ja pari muutti Kuortaneelle. Siskon valmentaja oli töissä siellä, ja urheiluopistolla oli loistavat harjoitteluolosuhteet. Leireillä oltiin lämpimissä oloissa yleensä ennen hallikautta tammi-helmikuussa ja ennen kesää huhti-toukokuussa. Vesa sai olla mukana ja hän toimi koko pikajuoksumaajoukkueen hierojana ja huoltajana. Kaikki suomenmestaruudet ja maaotteluvoitot ovat olleet isoja hetkiä Siskolle. Niihin liittyi aina omat paineensa ja tunnelmansa. Vuonna 1989 tuli EM-pronssia 60m:ltä Haagista Hollannista. Ja Olympiakisat Barcelonassa -92 ovat myös mielessä mieluisina. Sisko oli välierissä sekä 200m:llä ja 100m:llä 4. paras eurooppalainen. Olympialaisten jälkeen hän sai valinnan Euroopan joukkueeseen maailmancupiin Havannaan Kuubaan. Jo 30? Barcelonan olympialaisten jälkeen alkoivat toimittajat kysellä Siskolta, että jokos kohta lopettelet, kun ikääkin on jo 30!? Itsestäkin hänestä tuntui, että paljon oli antanut urheilulle ja paljon myös siltä oli saanut. Aktiiviurheilu-ura päättyi kesällä 1993. Perheeseen syntyi kaksi lasta Heikki (s.1997) ja Reetta (s.1999). Uusi ura urkeni sitten Tervossa, missä pariskunnalla on oma fysikaalinen hoitolaitos. Maalaistyttönä maalla ja lähellä kotiseutua asuminen tuntui mukavalle vaihtoehdolle. Lapsilla on isovanhemmat ja koulu lähellä (ainakin vielä) Lähellä ovat myös kosket, järvet ja viheriöt… TEKSTI Anu Hytönen olla. ialaisiin Vessann atellaan Olymp Voimassa olevia SE-tuloksia a sa Sisko Hanhijoke 1990 60m:n SE:n 7.20s 1993 4x100m:n SE:n 43.37s viestin maajoukkueedustajana Stuttgartin MM-kisoissa Vesamäen koulun pihakentältä huippu-urheilujohtajaksi ”Vesannon Urheilijat, iso joukko urheilijakavereita ja tuon ajan huippuvalmentaja Topi Simonen evästivät minua tavalla, joka on vahvasti leimannut myöhempää elämääni”, toteaa Jarmo Mäkelä Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja. Tänä päivänä Mäkelä vastaa huippu-urheilun ja sen 34-henkisen valmennushenkilöstön johtamisesta ja taloudesta. Kyseiseen organisaatioon kuuluu eri valmennusryhmissä 220 urheilijaa sekä heidän henkilökohtaiset valmentajansa. Lisäksi Mäkelän työtehtäviin kuuluu valmennuksen ja valmentajakoulutuksen kansainväliset yhteydet ja yhteistyö Olympiakomitean kanssa. Lisäksi Mäkelä organisoi useiden valiokuntien työskentelyä, toimii SUL:n johtoryhmässä sekä arvokisajoukkueiden johtajana. Kun yleisurheilulla menee huonosti, hän tunnustaa olevansa ”syyllisten listan” kärjessä. Hänen saamansa kansalaispalaute valmennusohjeista uhkailuihin kertoo myös sitä, että yleisurheilu on edelleenkin suomalaisille hyvin rakas ja tärkeä asia. Seuran ja uran tähtihetkiä Jarmo Mäkelän lapsuus ja nuoruus 1960-luvun sekä 1970 -luvun alun Vesannolla tarjosi ihanteellisen pohjan ponnistaa kohti aikuisuutta, opintoja ja työelämää. Vesamäen koulun pihapiiri mahdollisti urheilemisen kesällä ja talvella. Tuohon aikaan Vesannon Urheilijat eli yhtä historiansa parhaista vaiheista, sillä yleisurheilu oli seurassa valtakunnallisestikin korkealla tasolla. 11-vuotiaana koittivat ensimmäisen kerran urheilukisat Vesannon ulkopuolella, Suonenjoella asti. Nykyglobalisaation näkökulmasta Mäkelä vertaa matkaa vähintäänkin Amerikassa käyntiin. Oman urheilu-uransa tähtihetkinä hän pitää ensimmäistä vuoden 1971 SM-hopeaa nuorten korkeushypyssä Posiolla sekä 12 vuotta Jarmo Mäkelä työntää kuu laa Tervon kentällä. myöhemmin saavutettua kymmenotteluvoittoa Kalevan kisoissa Porissa. Samana kesänä hän saavutti lajissa oman henkilökohtaisen ennätyksensä 7492 pistettä. Vaikka aivan kansainväliselle huipulle oma urheilu-ura ei kantanut, mitalisijoja SM-kisoissa ja maaotteluedustuksia tuli useita. Jarmo Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi Vesannon lukiosta 1974. Ura suuntautui Santahaminan urheilukomppanian kautta liikunnanopettajaopintoihin Jyväskylän yliopistoon. Opiskeluaikoina hän tapasi vaimonsa Airin. Ensimmäinen pidempiaikainen työpaikka ilmaantui Kuortaneen urheiluopistolta 1979. Syksyllä 1986 alkoivat työt Suomen Urheiluliitossa. Isiä ja äitejä tarvitaan Lasten ja nuorten liikkuminen ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys niin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Koululta ja urheiluseuroilta odotetaan paljon. Koulun Mäkelä uskoo selviävän tästä tehtävästään kohtuudella, mutta urheiluseurat ovat ison haasteen edessä. Urheiluseurat ja niiden nuorisovalmennus pitäisi valjastaa koko Suomen urheilujärjestöjen yhteiseksi visioksi kehittämällä ympärivuotisia urheilukouluja. Yli 12-vuotiaita pitäisi jo valmentaa ryhmissä. Tarvitaan paljon vapaaehtoisia isiä ja äitejä tueksi tähän toimintaan - sanoo Mäkelä - itse jo neljän aikuisen lapsen isä. Mäkelä on innokas kuntourheilija edelleenkin. Kesäisin hän tapaa pyöräillä Suovanlahden, Harinkaan Jarmo k isoissa M ikkelissä 1978. ja Vesijärven maastoissa. Penkkiurheilijana hän on kaikkiruokainen. Media urheilun palveluksessa Medianäkyvyytensä ja rahavirtojensa osalta urheilulajit ovat kaikkea muuta kuin tasa-arvoisia. Tästä huolimatta kenen tahansa suomalaisen menestyminen on lukuisten välillisten vaikutustensa kautta koko urheiluväkeä yhteisesti hyödyttävää. Mediat olivat toiset Jarmon nuoruusvuosina, kun Simosen Topi tuli Vesamäen kouluille näyttämään elokuvarainoja urheilusuorituksista. Nuo ”elävät” kuvat noin 40-vuoden takaa tekivät silloin pieneen mieheen lähtemättömän vaikutuksen. TEKSTI Anu Hytönen 32 Paikalliskummit Vesannon ja Tervon kanta-astujista seuraavat henkilöt ovat lupautuneet loma-asukkaiden paikalliskummeiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tarvitaan paikallisasiantuntemusta ja –tietoja, loma-asukas voi ottaa yhteyttä heihin ja kysyä. Vesannon kunta: Veli Pulkkinen / puh. 0400-765 119 Gunnarintie 4, 72300 Vesanto [email protected] Esko Huttunen / puh. 0400-439 531 Mikkolantie 13, 72350 Pienola [email protected] Tuulikki Tiihanoff / puh. 0440846940 Patovedentie 41, 72330 Tiitilänkylä [email protected] Tervon kesäkalenteri Tervon kunta: Anja Raatikainen / puh. 040-505 4685 Kangastie 335, 72210 Tervo Heta Nuutinen / puh. 017-387 2195 Pellonpääntie 145, Tervo 72210 Pirjo Hänninen / puh. 050-524 1796 Katajatie 7, 72210 Tervo Tervon Yrittäjät: Risto Korhonen / puh. 0400-175 248 Laajantie 14, 72210 Tervo [email protected] MTK Tervo Vesanto: Elina Huttunen / puh. 0400-513 923 Vesijärventie 79, 72380 Horontaipale [email protected] Liikuntaa Tervon Urheilijoiden liikuntatapahtuma, Kunniakierros, su 23.5.2010 klo 16.00 alkaen Tervon urheilukentällä. Kaikki yhdessä liikkumaan ja tukemaan lasten ja nuorten urheilua. Kesän 2010 Tervon Urheilijoiden liikuntakerhoista ja jalkapalloturnauksesta (Tervo Cup) tiedotetaan urheilijoiden kotisivuilla www.tervonurheilijat. vauhti.net sekä Sisä-Savon lehden urheilumuistiossa. Anna-Maija Nenonen 0400-514 415 Valtakunnallinen polkupyörätapahtuma Lähiruokaviesti saapuu Tervoon ti 24.8. n. klo 18. Tervetuloa mukaan polkemaan ja kannustamaan polkijoita! Lisätietoja: www.ekocentria.fi tai viestipäällikkö Irma Kärkkäinen 044-785 4012. Kesäleirit ja uimakoulu Kunnan ja seurakunnan yhteinen lastenleiri 21.6.-23.6. ja varhaisnuorten leiri 28.6.-1.7. Uimakoulut heinäkuussa viikolla 29. 0447-499 303 Tapahtumia 1.-4.7. Tervo-päivät: 1.-4.7. lasten ja nuorten työpajat päivittäin to 1.7. Onkikisa pe 2.7. klo 20.15 ”Kosketa minua, Henki”. Jaana Pölläsen kirkkokonsertti 6.7. klo 18 Suvivalssista Syysillan tuuleen. Kauneimmat suomalaiset valssit Vaskiseitsikko Saaren Soittajien esittää Vanhainkoti-Palvelukeskuksen pihalla Vesannon Yrittäjät: Aki Siren / puh. 0400-573 564 Kaaritie 13, 72300 Vesanto [email protected] Taisto Jäntti / puh. 040-7666 874 Eerolantie 21, 71640 Talluskylä [email protected] Tervon kirkossa 3.7. toripäivä, torilla mm. Humut kylässä, savusaunavuorot ym. 4.7. kesävieraiden kirkkopyhä ja kirkkokahvit Mauno Huttunen / puh. 0400 509 748 Sininentie 2176, 72300 Vesanto [email protected] Pertti Kantosalo / puh. 040-571 7655 Pulkkaniementie 230, 72210 Tervo [email protected] Iltatori 18.6.-6.8. perjantaisin Iltatori Tervon torilla klo 17-20, ei juhannuksena, järj. järjestöt Marita Marttinen / puh. 0400-737 978 Sonkarintie 746, 72300 Vesanto [email protected] Vesannon kotiseutuyhdistys: Sisko Kuhmonen / puh. 040-707 3185 Sininentie 1445, 72300 Vesanto [email protected] Kisailuja Viikkokisat ke 7.7 klo 19.00 Hippokisat ke 21.7 klo 19.00 Viikkokisat ke 28.7 klo 19.00 Ilmoittautumiset kisapaikalla klo 18.00 alkaen. Vesannon tapahtumakalenteri Niiniveden kylämarkkinat Aika: 22.05.2010 klo 9-15 Paikka: Niiniveden ns-talolla ja pihapiirissä Järjestäjä: Niiniveden Nuorisoseura Mimmit maastossa Maastotaitojen alkeiskurssi naisille Aika: 22.-23.05.2010 Järjestäjä: www.mpky.fi, Ilmoittautumiset Marja Korhonen, p. 040 5087546, [email protected] Aika reissu! -musikaali Aika: 23.05.2010 klo 15.00 ja klo 19.00, 24.05. klo19.00, 25.05. klo19.00, 26.05. klo19.00 Paikka: Vesantohalli Järjestäjä: Vesannon yhtenäiskoulu Liikuntavuoro Aika: 7.6.-9.8.2010 maanantaisin klo 17-20 Paikka: Vesantohalli Järjestäjä: Vesannon yrittäjät Viikkokisat Aika: 08.06.2010 klo 18.00 alkaen Paikka: Urheilukenttä Järjestäjä: VesU Viikkokisapäivät: 8.6., 15.6., 22.6., 29.6., 6.7., 13.7., 19.7., 27.7. ja 3.8. Ilmoittautuminen klo 17.30-18.00. Kirjastossa poistokirjojen myyntipäivä Aika: 11.6.2010 klo 9-14 Torpparimuseo Aika: 14.6.-31.7.2010 klo 12-17 (muina aikoina tilauksesta). Museo kertoo elämästä Vesannolla 1800-luvulla. Sisko Kuhmonen 040 7073185 Asinsalmen rompepäivät ja kirpputori Aika: 19.-20.06.2010 Paikka: Asinsalmen lava Järjestäjä: Iso muikku ja Turvamies Myyntipaikan hinta: ulkopaikka 6x8m 20 euroa, sisäpaikka 50 euroa, pöytäpaikka kirpputorille 10 euroa (oma pöytä mukaan) Pääpaino: Antiikki ja vanhat tavarat Yhteyshenkilöt: Risto Vehniäinen 0500 844876, [email protected] tai Kyösti Loimi 0400 898396, [email protected] Taikurikoulu Hokkuspokkus Opettajana taikurimestari Maarit Tiilikainen. Aika: 29.06.2010 Paikka: yökahvila Järjestäjä: Nuorisotoimi Nuorten musiikkitapahtuma Solistina Iina Kangasharju Aika: 02.07.2010 klo 18.00 Paikka: Rajapuron puimala Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät Soitinmenot Aika: 2.-3.07.2010 Lisätietoa: http://soitinmenot.dy.fi Kesäasukastapahtuma Aika: 03.07.2010 Paikka: Ahvenisen nuorisoseurantalo Järjestäjä: Vesannon yrittäjät Puimalatanssit Aika: 03.07.2010 Paikka: Rajapuro Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät Esiintymässä mm. Jaana Pöllänen Sahansoiton SM-kilpailu Aika: 04.07.2010 Paikka: Rajapuro Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät Kalevan Kaiku, 20-vuotiskonsertti Aika: 04.07.2010 Paikka: Rajapuron puimala Järjestäjä: Kalevan Kaiku ja Vesannon Musiikinystävät Kesähulluttelu Aika: 06.07.2010 klo 13.00 Paikka: Urheilukenttä Järjestäjä: Eläkeliiton Vesannon yhdistys Teatteriesitys: Eläintarina Asin lavalla Aika: 07.07.2010 klo 18.00 Järjestäjä: Paikkateatteri, Etupenkin taputtajat Luvassa on musiikkipitoinen sukellus kansantarinoista tuttujen ketun, jäniksen, suden ja karhun maailmaan. Varaukset: 044 270 6881 Hirvenjuoksun Itä-Suomen mestaruuskisat Aika: 11.07.2010 Kevyesti keskellä kessee-yhteislaulutilaisuus Aika: 14.7.2010 Paikka: Vesannon venesatama Järjestäjä: Ilovena kuoro Vesanto-viikko Aika: 16.07.2010-25.07.2010 Paikka: Vesanto Järjestäjä: Vesantolaiset järjestöt ja kunta Rantakala-ilta Aika: 16.07.2010 klo 18.30 Paikka: Ison Vesijärven Pohjoislahti Järjestäjä: Länsi-Vesannon kylätoimik., ns ja kotiseutuyhd. Isäntärengin ja emäntäpiian julkistaminen Retket ja kävelyt 11.7. Hautausmaakävely ja kahvit museoaitalla jumalanpalveluksen jälkeen 24.7 Tervo-seuran kotiseuturetki 25.7. Kulttuuriretki Lapinlahdelle Väärnin pappilaan ja taidemuseoon. Järj. kunnan kulttuuritoimi Lisätietoja Tervon kesätapahtumista perinteisessä kesälehdessä ja kunnan www-sivuilla. Kesäkahvila Tervo-seuran kesäkahvio avautuu 3.7. ja on avoinna 5.7.-30.7. ma-pe klo 9-14. Lisätietoja muista tapahtumista www.tervo.fi sekä kunnan kesälehdestä. Markkinat Aika: 24.07.2010 klo 9.00 Paikka: Kirkonkylällä Järjestäjä: Lions Club Perinteiset kesämarkkinat Asin kesätanssit Aika: 24.07.2010 klo 20.00 Paikka: Asinsalmen lava Järjestäjä: Vesannon kunta Tanssit Asin lavalla Aika: 30.7.2010 klo 20.00 Paikka: Asinsalmen lava Järjestäjä: järj. Vesannon Karjalaiset Hirvenjuoksun Suomen mestaruuskisat Aika: 31.07.-1.8.2010 Match show Aika: 18.07.2010 klo 13.00 Paikka: Urheilukenttä Järjestäjä: Vesannon koiraharrastajat Lisätietoja: Merja Närhi 0500 165 432 ”Mahdottomasta mahdollista” -seminaari Aika: 06.08.2010 klo 18 Paikka: Niiniveden NS-talo Järjestäjä: Vesannon yrittäjät Seminaari kahden kodin asumisesta. Alustajana Markku Pölönen. Olga Shiskinan konsertti Aika: 20.07.2010 klo 18.00 Paikka: Vesannon kirkko Järjestäjä: Ev.lut srk ja kunnan kulttuuritoimi Konfirmaatio Aika: 07.08.2010 klo 12.00 Paikka: Vesannon kirkko Järjestäjä: Ev.lut.srk Vesantoravit Aika: 21.07.2010 klo 19.00 Paikka: Niiniveden ravirata Järjestäjä: Vesannon Hevosystäväin seura Rantakala- ja lauluilta Aika: 24.08.2010 klo 15.00 Paikka: Ison Vesijärven Pohjoislahti Järjestäjä: Eläkeliiton Vesannon yhdistys Teatterimatka Aika: 21.07.2010 klo 17.45 Vestorin edestä Paikka: Hermanni Talo, Karttula Järjestäjä: Etupenkin taputtajat Maarianvaaran kesäteatteri esittää: Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa, Matka, lippu ja väliaikakahvit 24 euroa. Ilmoittautuminen kirjastoon 050 387 9968 Syyssävväys Aika: 17.09.2010 Paikka: Kirkonkylällä Järjestäjä: Järjestöt ja kulttuuritoimi Reiska-MM-kisat Aika: 23.-24.07.2010 Paikka: Vesannon urheilukenttä Järjestäjä: Vesannon yrittäjät Reiska-MM-kisat...ja Ainot lisätietoja www.mmreiska.net Tapani Kiminkisen luento Aika: 9.10.2010 klo 10.00 Paikka: Vesantohalli Järjestäjä: Sisä-Savon kansalaisopisto Katso tarkennukset netistä osoitteessa: www.vesanto.fi
© Copyright 2024