ONNI ASUU MAALLA - Vetovoimainen Vesanto

A
L
L
A
U MA lmaan
i
U
a
a
S
m
A
n
a
I
va
o
N
t
h
e
N
i
k
O
n
du
u
e
s
a
a
pas m
O
Etsi ON
N
I
ja voita
Reiskat
!
Miltä s
isäsiv
ulta löy
sit Onn
in?
Vastauk
set 31.8
.
sähköp
ostiin a mennessä
ntti@tu
lila.fi
Tervon ja Vesannon alueella toteutettavan
kehittämishankkeen tiedotusjulkaisu.
2
Sisältö
Asukkaat ja
asiakkaat
päättävät kotiseutumme kohtalon
Kädessäsi on Vetovoimainen Vesanto –hankkeen tiedotusjulkaisu.
Hankkeen nimi on hieman harhaan johtava, sillä toteutamme kehittämistoimenpiteitä myös Tervon alueella. Julkaisun nimi, Onni
asuu maalla, kiteyttää ytimekkäästi toimintamme johtoajatuksen.
Uskomme ja tiedämme, että täällä on hyvä elää ja asua. Hieman yllättyneitä olimme vuosi sitten tekemämme vapaa-ajanasukaskyselyn
tuloksista. Vastauksista oli luettavissa, että kesäasukkaamme
arvostavat kotikulmiamme jopa vielä enemmän kuin me paikalliset.
Suurimpana ongelmana koettiin tiedotuksen ja vuorovaikutuksen
puute. Nyt lupaamme tehdä parhaamme tämän asian korjaamiseksi.
Tämän julkaisun tärkein tehtävä on herättää keskustelua maaseudun mahdollisuuksista. Arkisten ongelmien ja haasteiden keskellä
olemme usein niin lähellä vastauksia ja ratkaisuja ettemme kykene
niitä näkemään, kuulemaan tai huomaamaan. Patenttiratkaisuja ei
todennäköisesti löydy. Ei ainakaan sellaisia, jotka sopisivat kaikille.
Tervo ja Vesanto kuuluvat alueina syvään maaseutuun, jolle on
vaikeaa saada uutta teollista toimintaa tai lisätä merkittävästi
työssäkäyntiä kaupungeissa. Alueemme vahvuuksiin kuuluvat
kohtuullisen voimallinen perustuotanto ja hyvin toimivat yksityisetja julkiset palvelut. Alueen kehittyminen vaatii kaikkien asioiden
tekemistä hyvin ja sen lisäksi keskittymistä tiettyihin vahvuuksiin,
joihin yhteisesti sitoudutaan.
Voisimmeko löytää asioita, joita yhdistelemällä saisimme alueestamme elinvoimaisemman ja aidosti kehittyvän? Haaste on suuri,
mutta mitäpä menetämme vaikka emme täydellisesti onnistuisikaan. Yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista alueemme kannalta
on kahden kodin asuminen. Vapaa-ajanasukkaamme eivät ehkä
muuta kirjojaan tänne, mutta voivat viettää täällä enemmän aikaa.
Paikalliset yrittäjäjärjestöt, MTK Tervo-Vesanto sekä alueen kunnat
tekevät yhdessä työtä tämän asian edistämiseksi. Yhteistyö on ollut
helppoa ja luontevaa – kiitos siitä kaikille asianosaisille. Asioiden
yhdistämisen lisäksi suotavaa olisi myös ihmisten kohtaaminen
ja uusien yhteistyökontaktien solmiminen. Koetamme madaltaa
uuden yhteistyön kynnystä järjestämällä tapahtumia ja nimeämällä
paikalliskummeja. Haluaisitko sinä toimia vastavuoroisesti kummina
jollekin paikalliselle yritykselle tai yhteisölle?
Suurimman voimavaran maaseudun elinvoimaisena pitämiseen
jokainen voi löytää keräämällä läheiset kainaloonsa ja katsomalla
peiliin. Näillä selkosilla jokainen on vastuussa itsestään ja onnistumisestaan. Täällä tunnetaan myös yhteisöllisyyden voima, kaveria
ei jätetä. Toivottavasti paikalliset ja vapaa-ajanasukkaat käyvät
ahkerasti järjestämissämme tapahtumissa ja tulevat kavereiksi
keskenään. Toivotamme teille kaikille hyvää kesää ja haastamme
kaikki kesäasukkaat oleilemaan seudulla myös talvisaikaan!
Antti Tulila, Vetovoimainen Vesanto projektipäällikkö
Aki Siren, Vesannon Yrittäjät ry. puheenjohtaja
SISÄLTÖ
2 Pääkirjoitus
ONNI ON LÄHELLÄ
3 Voimaannu maaseudulla
4-5 Älä usko rajoihin
6 Nuorten näkökulma
ELÄMÄN MENOA JA TULOA
7 Kaupunkilaisista maaseutuyrittäjiä
8-9 Luonnonvaraelinkeinoja
10 Elinkeinoasiamiehen terveiset
10 Maatalous nyt ja tulevaisuudessa
11 Vetovoimainen Vesanto –hankkeen esittely
MIKÄ VETÄÄ MAASEUDULLE
12 Kesäpaikasta vakituinen koti
13 Kouluun voi tulla osa-aikaoppilaaksikin
13 Maallemuuttajakokemus
14 ”Uusi olotila” 10.4.2020
15 Etätyö hyvä – lomailu parempi
16-17 Laajakaista-asiaa
PALVELUJA
18-19 Kunnat palvelee; Vesanto ja Tervo
20 Palvelutarjonta ei aina näy näyteikkunassa
20 Valokuvauskilpailu ja luontokuvasarja
21 Jäteasiaa
TEKEMISTÄ JA KOKEMISTA
22-23 Reiska MM-jalkapallotapahtuma
23 Eksoottisia SM-kilpailuja
24 Saalista
25 Pärisevät ja jyrisevät harrastukset
25 Kansalaisopisto kutsuu
PAIKKA TUTUKSI
26 Seurantalojen uusi tuleminen
26 Kirkkomaat kulttuurimatkailukohteina
27 Huikeita retkikohteita ja laavupaikkoja
VIIHDETTÄ
28-29 ”Bongaussivut”
30-31 Urheilun moniottelijat
32 Tapahtumia ja paikalliskummit
Tämä julkaisu on Vetovoimainen Vesanto –hankkeen tiedotusjulkaisu ja
kulttuuripitoinen palveluopas, jonka levikkialueena ovat Tervon ja Vesannon vakituiset- ja loma-asukkaat. Julkaisun tavoitteena on kohottaa seudun identiteettiä ja imagoa.
Julkaisija ja kustantaja: Vesannon Yrittäjät ry
Kirjoittajat: Anu Hytönen, Sari Tulila, Tuomo Tikkanen, Arto Kosunen,
Ismo Vornanen, Kari Kauppinen, Tuomas Kuhmonen
Vetovoimainen Vesanto hankkeen seurantaryhmän jäsenistä:
Riitta Raatikainen, Veikko Karttunen, Aila Riikonen, Maarit Tiililä,
Anna-Liisa Martikainen, Antti Tulila
Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy, Kuopio
Paino: Suomen Graafiset Palvelut
Ilmestymisvuosi: 2010
Julkaisuun liittyvät tiedustelut:
Aki Siren 0400-573 564, Antti Tulila 0400-673 565
Julkaisun toteuttamiseen on saatu Leader -rahoitusta Mansikka ry:ltä.
Mansikka ry on Sisä-Savossa, Karttulassa, Leppävirralla ja Varkauden
maaseutualueilla toimiva LEADER-toimintaryhmä. Se toimii maaseutualueiden kehittäjänä rahoittamalla yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa
edistäviä hankkeita sekä myöntämällä yritystukia. Pohjois-Savossa toimii
kolme LEADER-ryhmää: Kalakukko ry, Mansikka ry ja Ylä-Savon Veturi ry.
Onni on lähellä
u
n
n
a
a
Voim
3
Täällä on mielimaisemani, joka
antaa voimaa,
rauhaa ja innoitusta myös kaupungin hektisessä elämässä.
maaseudulla
Sydän pakahtuu onnesta ja hengityksen rytmi alkaa innostuksesta
huolimatta hidastua. Se on aivan uskomaton tunne, kun lähestyy omaa
mökkiään ajettuaan yli neljäsataa
kilometriä kotoa perheen kanssa.
Tyttären taiteilema kyltti toivottaa tervetulleeksi ja auton vauhti
hidastuu, kun ammennamme joka
solullamme kaunista ja rakasta maisemaa.
Maaseudulla ja etenkin järvimaisemalla on uskomaton vaikutus ihmiseen. Itseään ei tarvitse
muistuttaa hetkessä elämisestä,
sillä laineiden liplattaessa vasten
omatekoista laituria et todellakaan
haluaisi olla missään muualla. Olet
läsnä niin itsesi ja ajatustesi kuin
ympäröivän luonnon kanssa. Juomaveden haussa lähteeltä tärkeintä
on matka, ei päämäärä. Voi kunpa
normaalin arjen pyörityksessäkin
osaisi ajatella ja toimia näin! Nauttia
olemisesta ja tekemisestä itsestään,
ei vain jonkin valmiiksi saamisesta
tai pakonomaisesta suorittamisesta.
Minulle mökkimme on Koti – kakkoskotimme sijaitsee kaupungissa.
Sydän ja sielu kuuluvat tänne Vesannolle Keitele-järven rannalle. Täällä on mielimaisemani, joka antaa
voimaa, rauhaa ja innoitusta myös
kaupungin hektisessä elämässä. Tarvitsee vain sulkea silmänsä, istahtaa
mökkilaiturille, tuntea laiturin keskeltä nouseva kivi selkäänsä vasten
ja kääntää katseensa kohti laajana
avautuvaa järvenselkää. Linnut visertävät, vesi liplattaa laiturin alla,
taustalta kuuluu omien rakkaiden
perheen jäsenten, ystävien ja sukulaisten ääniä. Yksi pieni mielikuvaharjoitus ja hymy nousee korviin.
Hymyn nostavat korviin myös
ihanat savolaiset ihmiset. Vuosia
sitten vierailin Kuopiossa usein
työni puolesta, ja mieleeni on painunut lentokapteenin tapa vaihtaa
kuulutukset savon murteelle kaupunkia lähestyttäessä. Jos se ei vielä
saanut kiireisen etelän ihmisen rytmiä muuttumaan, niin viimeistään
leveästi savoa murtava taksikuski.
Toimistolla sitten odottikin yleensä
aamukahvit. Itse olisin jo vauhdilla
rynnännyt päivän askareisiin, mutta
kollegat savolaisen lupsakasti istutti-
vat minut juttelemaan mukavia. Ehtiihän sitä vähemmälläkin kiireellä
– ja ehtihän sitä. Pakko myöntää, että
vähemmällä hosumisella saa aikaan
huomattavasti enemmän ja oppii
tuntemaan ihmiset työroolin takana.
Toivoisin vesantolaisten yrittäjien pitävän kiinni siitä, että teillä
on aikaa ja halua jutustella meidän
loma-asukkaiden kanssa. Kun mieheni lähtee Vesannolle rautakauppaan, siinä saattaa kulua tovi jos
toinenkin. Ero on huima verrattuna
pääkaupunkiseudun kassoilla käytävään mekaaniseen ja kasvottomaan
rahastusoperaatioon.
Maalla sitä sietää omaa keskeneräisyyttään ja mökinkin keskeneräisyyttä paljon paremmin
kuin kaupungissa. Toisaalta taas
maaseudun rauha antaa itselleen
tilaa pohtia, mikä tässä elämässä on
kaikkein tärkeintä ja merkityksellisintä. On hyvä välillä pysähtyä ja
huomata, että onni koostuu pienistä
arjen asioista – onni on lähellä – se
on tässä ja nyt!
KUVA Taru Tiililä
Kirjoittaja
Maarit Tiililä
asuu miehensä ja kahden
teini-ikäisen lapsensa kanssa
Kauniaisissa. Henkilöstöjohtajan uransa Maarit vaihtoi
yrittäjyyteen syyskuussa 2008.
Hänen yrityksensä Heart&Spirit
Consulting Oy tukee yritysjohtoa niin henkilökohtaisessa
kehittymisessä kuin johtamisja organisaatiokulttuurin
rakentamisessa.
4
Onni on lähellä
Älä usko
rajoihin
Kuilu kaupungin
ja maaseudun
välillä liukuu ja
liudentuu. Raja
ei ole enää joko/
tai –viiva, vaan
liikkumisen ja
kohtaamisen
pinta.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Se pitää vain tehdä.
Kirjoittaja
Riitta Raatikainen
on Savon Sanomien uutispäällikkö, jonka osoite on
Kuopiossa ja osoitteeton
elämä Tervossa.
Silmä kantaa järven yli vastarannalle. Vesi välissä on maisema ja tila
enemmän kuin paikka.
Vesi on liikkuva ja alati muuttuva. Sen pinnan alla asuu tuntematon. Silloinkin, kun järven peittää
paksu jääkansi, se tuntuu erilaiselta
kuin kova maa. Se tuntuu, koska sen
tietää erilaiseksi.
Jossain tämän rannan ja vastarannan välissä kulkee raja. Raja on
piirretty suoraksi viivaksi karttoihin. Vedessä rajaa ei näy.
Kun lapsena uimme, kahlasimme
ja sauvoimme pitkin rantoja, teimme
sen suloisen tietämättöminä suurista rajoista. Me seurasimme kaloja.
Vasta paljon myöhemmin ymmärsimme, että olimme liikkuneet huolettomasti myös väärällä puolella,
toisten vesillä, vieraassa pitäjässä.
Ennen järven kaikki kantit kuuluivat samaan, suureen seurakuntaan. Vesi yhdisti, se kantoi äänen ja
purren, se oli tie. Kotirannasta avautui maailman portti. Siitä mentiin
ja tultiin, enemmän ja kauemmaksi
kuin me tänään käsitämmekään.
Maisema on piirretty täyteen rajoja. Niiden tarkoitus on määritellä ja
erottaa: me täällä, ne toiset tuolla.
Meidän puolemme ja heidän puolensa. Meidän rantamme, vetemme
ja saaliimme. Meidän kuntamme,
seurakuntamme ja osakaskuntamme. Meidän suuntamme kulkea,
tapamme toimia, meidän käsityksemme siitä missä on keskus.
Rajat ovat vahvoja, mutta ne eivät
ole pysyviä. Näiltä samoilta rannoilta on aikojen saatossa maksettu
veroja moneen valtakuntaan.
Kun Vesannon ja Tervon nykyisiä
rajoja määriteltiin 1870-luvulta alkaen,
päätösten perusteena ei aina ollut paikallisten asukkaiden yhteinen tahto.
Yksittäisen ihmisen toiveita vahvemmaksi nousi valtaa pitävien käsitys
yleisestä edusta.
Nyt rajoista puhutaan taas. Kun
tien kohtaloja ohjaa uusi näkemys
siitä, miten julkisen hallinnon pitäisi toimia.
Vesirajan ääressä mietin, mikä
olisi toisin, jos viivaa kahden pitäjän
väliin ei olisi koskaan piirrettykään.
Mikä vastarantoja yhdistää? Mikä
niitä erottaa, kun melkein kaikki
ihmisetkin ovat sukua toisilleen?
Tämä näkymätön raja on matala.
Syvemmät rajat sijaitsevat toisaalla.
Ne, joiden ylittäminen määrää kohtalomme.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa maaseudun ja kaupungin raja on
yksi kiinnostavimmista ja elävimmistä pinnoista. Siihen kiinnittyy
paljon olemassaolevaa, mutta vielä
enemmän olematonta, luuloja ja
uskomuksia.
Historian saatossa kaupunki ja
maaseutu ovat saaneet roolin toistensa vastakohtina. Määrittelyt ovat
vaihtuneet henkisen ilmaston ja kulloisenkin sanojan intressien mukaan.
Onni on lähellä
Näin kaupunki on saanut tarpeen
mukaan edustaa muun muassa kurjuutta, köyhyyttä, moraalittomuutta,
kehittyneisyyttä, hyvinvointia ja valtaa. Maaseudun kuvan perustaksi on
viimeisten parin sadan vuoden aikana valettu romanttinen luontoidylli,
jota halukkaasti maustetaan vuoroin
vaurauden, vuoroin syrjäisyyden ja
takapajuisuuden hehkulla.
1900-luvun lopun suuri rakennemuutos ei maaseudun kuvaa kirkastanut. Siksi ei tunnu ihmeeltä,
että raja kasvavien kaupunkien ja
tyhjenevien kylien välillä repesi hetkittäin katkerien tunteiden kuiluksi.
Jako kaupunkiin ja maaseutuun
on edelleen olemassa. Kehityksen
tai yhteisön rakenteiden mittarina
muodollinen jako menetti kuitenkin merkityksensä viimeistään
silloin, kun perinteiset maaseutukunnat alkoivat julistautua
kaupungeiksi. Virallinen nimitys
ei kerro enää mistään mitään.
Suuret kantakaupungit ovat erilaisia kuin maaseutu. Ne mahdollistavat erilaisen elämäntavan, mutta
eivät takaa sitä. Molemmissa voi halutessaan elää ihan samalla tavalla.
Elämäntapa kiinnittyy entistä vähemmän paikkaan ja entistä enemmän yksilölliseen arvomaailmaan.
Paikoilla on kuitenkin väliä. Arvot
määräävät, mihin ihminen tahtoo
itsensä kiinnittää. Koti on sijainti ja
yhteisö, jossa voi toteuttaa näkemystään oikeista valinnoista.
Kuilu kaupungin ja maaseudun
välillä liukuu ja liudentuu. Raja ei
ole enää joko/tai –viiva, vaan liikkumisen ja kohtaamisen pinta.
Suuret keskuskaupungit kasvavat
myös tällä vuosisadalla. Niiden kasvu luo uutta voimaa, mutta saattaa
lisäksi imeä sitä ympäristöstään.
Maaseudun tulevaisuuden kannalta olennaista on, tarvitsevatko
kaupungit ja niiden asukkaat ympäröivää maakuntaa. Elleivät ne tarvitse, maaseutu saa pärjätä omillaan.
Silloin se hengittää pelkän raakaainetuotannon varassa. Miten siinä
käy, sen me olemme valitettavasti jo
nähneet.
Onneksi on toinenkin vaihtoehto.
Onneksi savolaisella maaseudulla on
juuri sitä, mitä niin moni elämäänsä
kaipaa, mutta ei osaa etsiä.
Kesän valoa ja talven pimeyttä.
Luonnonvoimien läsnäoloa. Hiljaisuutta, metsän ja veden ääniä.
Mullan ja viljan tuoksua. Avaruutta.
Juuria, tarinoita ja syvyyttä.
Hyvää henkeä. Harrastuksia ja
elämyksiä. Pieniä porukoita, joihin
otetaan avosylin vastaan.
Lähiruokaa. Osaamista. Pettämättömän hienoja palveluja. Laatua,
joka on tekijöille kunnia-asia. Kehittymisen tahtoa. Työpaikkoja. Koteja.
Maaseutu ja kaupunki ovat mielikuvia. Siksi ei kannata uskoa rajoihin.
Pettävintä olisi pelätä olemattomia
kuiluja.
Rajat, jotka meitä erottavat, voi
nähdä myös kutsuna. Kutsuna astua
yli, katsoa kauemmaksi ja päättää,
mitä me haluamme tulevaisuudelta.
Esimerkiksi, mitä me täällä savolaisella maaseudulla haluamme
tarjota muualla asuville, ja miten
sen teemme.
Kaikkiin asioihin ei voi vaikuttaa, mutta moniin voi. Välittömään
ympäristöön voi. Mielikuviin voi.
Yhdessä tekemisen henkeen voi.
Maaseudun voi tehdä tarpeelliseksi. Se on vain tehtävä. Siitä tulee
hauskaa!
5
6
Onni on lähellä
Kalervo Hämäläisen laulukilpailussa meni ainakin lujaa korkealta ja kovaa. Mutta millainen on nuorten maaseutukuva mikä on tärkeää? Tähän kysymykseen vastasi joukko nuoria.
Tomi
Anniina
Johannes
Harrastan sarjakuvapiirtämistä ja
lypsän lehmiä!
Tervossa kaikki toimii ja on
lähellä. Lentopallossa pelataan D ja B sarjoissa ja ensi
vuonna myös C. Suunnitelmissa on oma nuorisotilaprojekti Mantun yläkertaan.
Hanna
Anni
Asun keskellä
mettää. Rauhallista! Soitan kitaraa.
Maalla on mukavaa, koska
saa hoitaa eläimiä, saa elää
oma elämää, saa maata
pellolla, saa nukkua teltassa
kesällä ja saa olla vapaa kuin
villieläimet.
Asun Vesannolla. Viihdyn aika
paljon kotona, mutta myös viihdyn mummolassa, koska siellä
on iso piha ja kanoja. Täällä on
hauska talvi ja kesä. Talvella on
hauska ajaa moottorikelkalla ja
pilkkiä.
Nuorten maaseutukuva
tula 11v.
t
e
K
i
k
k
o
v
r
O
n
Missä kaikkialla olet matkaillut?
Helsinkiläine
Afrikassa, Thaimaassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Englannissa, Virossa, Ruotsissa, Venäjällä. Ja Amerikassa
Kuinka usein matkailet Vesannolle?
matkailee
Vesannolle
säännöllisesti
Joka toinen tai joka kolmas kuukausi.
Mitä teet, kun lomailet täällä maalla?
Autan Timo-enoa ja Asta-mummia, pelaan pelejä, teen kaikenlaista. Nukun
ja syön.
Mikä on täällä parasta?
Aikataulut on vähän rennompia kuin kotona. Maalla on kivaa.
Mikä on hassua?
Murre on hassua. Välillä pitää arvailla. Se on hassua, että joskus mummolan
pihaan tupsahtaa auto ja joku tulee. Ei Helsingissä kukaan tule ilmoittamatta.
Mikä on outoa?
Välimatkat on niin pitkiä. Kauppaan on pitkä matka. Kotona on monta asiaa,
jotka tehdään, jos jaksetaan. Siellä on asioita, jotka pitää tehdä, vaikka ei niin jaksaisikaan. Niin kuin vaikka täytyy mennä navettaan, vaikka ei millään viitsisi.
TEKSTI JA KUVAT Anu Hytönen
Elämän menoa ja tuloa
Kuinka kaupunkilaisista
tehdään maaseutuyrittäjiä
– tai ainakin maalaisia?
PAKINA
Kirjoittaja
Tuomas Kuhmonen
on hiihtoa ja kaivinkonetöitä
harrastava vesantolainen
tutkija (Fin-Auguuri Oy,
Jyväskylän yliopisto) – kuuluu
siis elämäntapatyypiltään
terveysliikkujiin.
Vanha suola janottaa. Vaikka ihmisten virta on valunut peräkorvesta
keskuksiin ja etelän rintamaille jo
vuosikymmenten ajan, monet maaseutukunnat saavat nykyisin myös
muuttovoittoa. Yleisimmin muuttovoittoa syntyy yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä, joissakin kunnissa myös
lapsiperheryhmässä. Kun sampoa on
taottu etelän rintamailla muutama
vuosikymmen, monen suomalaisen sielu alkaa kaivata lapsuuden
maisemiin, lähemmäs kalavesiä ja
marjamaita, kuuloetäisyydelle suolla kukertavista teeristä.
Jos kotiseutua on tullut muisteltua kaupunkivuosina vain mustavalkoisten kartanoelokuvien kautta,
todellisuus muuttokuorman määränpäässä saattaa yllättää. Vesannon
Kuuslahdessa ei keitetä enää pontikkaa (merkittävässä mittakaavassa).
Iivo ei pelaa enää pajatsoa Shellin
baarissa. Osuuspankin edessä ei
solise enää virkistävä suihkulähde.
Maalle muuttaneita on toki tutkittu. Yleisin maalle muuttaneiden elämäntapa tuntuu liittyvän eläimiin,
joita on maalla helpompi hoidella.
Kesä maalla ja talvi kaupungissa tuntuu olevan yhtä yleinen elämäntapa,
josta joku sitten luiskahtaa maalle
koko vuodeksi. Muuttokunnan erilaisiin yhteisöihin osallistuminen
houkuttaa monia. Maalle muuttaa
myös lähiruokaan, terveysliikuntaan tai perhekeskeiseen elämäntapaan viehtyneitä ihmisiä.
Maallemuuttajat tuovat mukanaan oman elämänkokemuksensa ja
Kesä maalla ja
talvi kaupungissa tuntuu olevan
yhtä yleinen elämäntapa, josta
joku sitten luiskahtaa maalle
koko vuodeksi.
ihmissuhteensa, tietonsa ja taitonsa.
Miten tämä potentiaali saataisiin
käyttöön? Pitäisikö järjestää ympärivuotisia rapujuhlia, joissa yhteistä
säveltä haettaisiin ikään kuin epävirallisisha merkeishä? Pitäisikö tulijat alistaa maahantulohaastatteluun
kunnan rajalla? Jokaiselle kaavake
eteen ja rasti ruutuun sen mukaan,
mihin elämäntapatyyppiin kuuluu?
Sitten vain elämäntapatyypin
mukaiset rätingit eteen: tuossa on
sinulle kylmä tila navetoineen, jotta
pääset niitä lampaita tai hevosia
hoitamaan; sinulle tuosta kesämökkitontti läheltä kaupunkiin vievää
valtatietä; sinulle tyhjillään oleva
mummonmökki läheltä onnellisten
kanojen kanalaa; sinulle talo kirkonkylästä, että pääset kunnan ja kuudentoista yhdistyksen kokouksiin
jalkapatikassa; sinulle tontti riittävän korkeuseron tarjoavan Humalavuoren kupeesta; sinut asutetaan
Oinaskylän peräkorpeen Keiteleen
rajalle, kun kerran rauhaa kaipaat?
Siinä tulisi elinkeinoasiamiehelle, kaavantekijöille ja pankkimiehille töitä, kun pitäisi valmistella kuuteen elämäntapareseptiin valmiit
rätingit ja rahoituspaketit! Jos tulija
mainitsee tulohaastattelussa sanan
”liiketoiminta”, hänelle paiskataan
kouraan valmisfirman paperit. Siinä
se voisi samalla herätä henkiin myös
Kuuslahden liiketoiminta, Shellin
pajatso ja Osuuspankin suihkulähde.
No, ehkä aika ei ole vielä ollut
kypsä näin tavoitehakuiselle elinkeinopolitiikalle. Maalla on edelleen
paljon ihmisiä ja yrityksiä, jotka
ovat lyhyellä aikavälillä merkittävin voimavara. Sitä ei saa unohtaa.
Koska asia kuitenkin kiinnostaa
sekä kantaväestöä että tulokkaita,
vuorovaikutuksen lisäämiseen ja
maallemuuttajien kotouttamiseen on
hyvä miettiä sopivia konsteja. Koska kaikkia ei voida palvella, pitäisi
uskaltaa tehdä rohkeita valintoja.
Mikä elämäntaparesepti otetaan
ensimmäisenä työn alle?
7
8
Elämän menoa ja tuloa
Kala mielii maailmalle
Kala on osa Tervon ja Vesannon leipää ja imagoa.
”Kotitarvekalastus vähenee, mutta elinkeinokseen kalastavat tekevät sitä yhä
ammattimaisemmin. Kalastukseen on tullut uutta tekniikkaa ja liiketoiminnallinen tapa tehdä asioita. Kiertovesikasvatus on tehnyt kalanviljelystäkin
ekologisempaa. Järvien vesi on entistäkin parempaa ja kala terveellisenä
lähiruokana yhä suositumpaa. Samoin kalastusmatkailun kysyntä kasvaa
maailmalla, vaikka täällä paikallisesti on siinä kompuroitu”, määrittelee
kalan elinkeinollista näkymää FIC Oy:n eli Tervon kalatietokeskuksessa
toimivan asiantuntijayrityksen toimitusjohtaja Hannu Mölsä.
Itä-Suomessa on investoitu paljon kalastukseen. Vesannon keskustaan on
tehty yhteiskunnan varoin kala-asema eli järvikalan esikäsittely- ja irtopakastuslaitos. Kunnan omistamalla ja Vesannon Kala osuuskunnan ylläpitämällä
kala-asemalla tehdään myös rahtityönä perkuuta ja pakastusta. Kuka tahansa
kalastaja saa hakea kala-asemalta jäitä, kun lunastaa avaimen osuuskunnalta.
FIC on luvannut hakea ostajia kaikelle kalalle, joka saadaan meidän alueellamme perattua ja pakastettua. ”Kalamarkkinoilla on hyvät näkymät, kaikki
kala menee hyvin kaupaksi, mutta markkinat ovat muuttuneet paljon. Kilpailu
on kansainvälistynyt, eri maailman kalat kilpailevat samalla lautasella jo
meilläkin. Toimitusvarmuutta pitää löytyä”, Mölsä kertoo.
Muikku lähtee liftaamaan
Nuoren polven ammattikalastaja Pietari ”Pietu” Puranen uskoo elinkeinoonsa. Kesällä hän kalastaa troolialuksellaan joka päivä, pääasiassa Etelä- ja
Pohjois-Niinivedellä ja Iisvedellä. Talvikalastusta on pari talvea haitannut
huono jäätilanne.
”Saa tulla mukaan, jos kalastus kiinnostaa”, Puranen lupaa.
Pääosan saaliistaan hän myy joko Kuopion kalatukkuihin tai suoraan kauppoihin. ”Muikku on herkkä. Se ei tykkää siitä, että se viedään ensin keskustuk-
Jos haluat olla ekol
oginen, syö muikkua
, jänistä
ja hirveä. Muikku
putsaa järvien ravi
nn
ekuormaa ja hirvi ja jäni
s ovat ihan luomua
.
- Pie
tari Puranen -
kuun pääkaupunkiseudulle ja sieltä
ympäri Suomea. Tänne pitäisi löytää
sisävesikalaan keskittynyt yrittäjä,
joka hoitaa logistiikan veneestä suoraan asiakkaalle”, Puranen pohtii.
Kalat, myös muikku, kestävät
pakastusta kohtuullisen hyvin, kunhan pakastus tapahtuu tuoreena ja
tehokkaasti. Kala-ammattilaisten
mielestä Suomessa ei ole kuitenkaan
pakastetun kalan kulttuuria, vaikka
esimerkiksi pakastettu ahvenfile on
pannulle päästyään mainio ”pikaruoka”.
”Muikkujalosteetkin menevät
kyllä kaupaksi, mutta jalosteita ja
jalostajia on harmillisen vähän”,
harmittelee Puranen.
Tässäkin olisi siis sauma kalaan
erikoistuvalle yrittäjälle!
TEKSTI Sari Tulila
KUVA Markku Tuomainen
www.fic.fi
Pietari Puranen kalastaa troolialuksellaan
kesällä joka päivä.
Herukka-ala yhä
Suomen suurimpia
Vaikka mehutehdas loppui ja Eu tuli, on Vesanto edelleen Suomen suurimpia
herukan viljelykeskittymiä. Viljelypinta-ala oli enimmillään 175 hehtaaria
ja on tällä hetkellä 135 hehtaaria mustaherukan osalta.
Tervon ja Vesannon alueella viljellään myös aktiivisesti mansikkaa, kaikkiaan 54 hehtaaria, sekä pienempiä aloja vadelmaa (3,5 ha), punaherukkaa (5
ha) ja erikoismarjantuotantoa, kuten tyrniä, pensasmustikkaa ja karviaista.
”Ei EU ollut lopullinen turmio marjanviljelylle. Ensin liittyminen pudotti
hintoja, mutta ilman EU:akin tilojen määrä olisi vähentynyt. Myös jatkojalostus on keskittynyt isommille yrityksille, enää eivät pienet nyrkkipajat
pärjää”, arvioi Vesannon maaseutusihteeri Antti Korhonen.
Marjaviljelmät ovat yhä ammattimaisempia, seudulla on noin 10 isompaa tilaa. Viljelytekniikan uutuuksina ovat muun muassa tihkukastelu ja
satotaimien käyttö, jotka tuottavat jo ensimmäisenä kesänä marjoja. Marjakoneosuuskuntia on kaksi ja pelloilla jyllää ainakin 3 herukkapuimuria
eli ”Joonasta”.
”Marja-ala on nykyään kansainvälistä. Mansikan taimet tulevat Hollannista ja Espanjasta. 400-500 poimijaa tulee joka kesä lähinnä Venäjältä,
Ukrainasta, Virosta ja Latviasta. Heistä on emänniksikin jäänyt aika monta”,
tuumaa Korhonen tyytyväisenä. Emäntiä tarvitaan, sillä marjatilojenkin
sukupolvenvaihdokset kaipaavat jatkajia!
TEKSTI Sari Tulila
Metsästä leipää
Vesannon ja Tervon hyvinvointia on rakennettu kaskikauden jälkeen paljolti
puunmyyntituloilla.
Metsänomistuksen muuttumisen myötä etämetsänomistajien osuus on
kasvussa ja puukauppatulot ohjautuvat metsänomistajien kotikuntiin.
Perinteisesti Sisä-Savon kunnissa metsiä on hyödynnetty tehokkaasti ja
suhteellisen tasaisesti suhdannevaihteluista huolimatta. Metsänomistajien
edunvalvonta ja yhteistoiminta on alkanut Suomessa juuri näillä saloilla yli
100 vuotta sitten.
Metsätalous ei ole pelkästään metsien hakkuita ja niistä tulevia kantorahatuloja. Metsien hoitotyöt ovat työllistäneet paikallista väestöä. Hakkuun
koneellistumisen myötä työllisyysvaikutus on vähentynyt, mutta edelleenkin
metsien kokonaistyöllistämisaste on huomattava.
Lähiseutujen sahateollisuus on kehittynyt voimakkaasti ja luonut puunkäytön mahdollisuuksia ja työpaikkoja jalostuksessa sekä liitännäisammateissa.
Puunkäyttö ei rajoitu pelkästään teolliseen metsien hyödyntämiseen.
Vesannon taajama lämpiää paikallisella puupolttoaineilla ja vesantolaisia
klapeja voi bongata vaikka Dubaista. Aika näyttää, tankataanko tulevaisuudessa automme sisäsavolaisten puusheikkien raaka-aineista tehdyllä
biopolttoaineilla.
Metsä ei ole pelkästään puuntuottamista. Metsien antamat monikäyttömahdollisuudet ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Luontomatkailun
ensiaskeleita on jo otettu Vesanolla ja Tervossa.
Arto Kosunen
toiminnanjohtaja
MHY Sisä-Savo
Elämän menoa ja tuloa
Kavioiden kopsetta
Tervossa
Monen entisen lypsykarjatilan uusi elinkeino löytyy hevosten parista. Näin
on myös tervolaisella Aron tilalla, missä noin 10 vuoden ajan on keskitytty
hevosiin – erityisesti ratsastukseen. Omien hevosten lisäksi tilalla on erilaisia täyshoitohevosia, ratsuja, ravureita, kantavia tammoja ja varsoja, joita
koulutetaan, ratsutetaan ja varsotetaan tilanteen mukaan. Tilalla viljellään
hevosille heinää ja kauraa.
Ratsastus kuuluu isännän Perttu Purasen lempilajeihin. Ensimmäisen
kosketuksen hevosmaailmaan hän sai noin 7-vuotiaana, kun tilalle hankittiin
poni. Takana on sekä kenttäratsastusta että jonkun verran koulustartteja.
Pertulle on kertynyt Suomen mestaruuksia niin nuorten kuin senioreiden
sarjoista ja useita sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Ratsastusharrastukselle tarjoaa hulppeat puitteet suuri maneesi, joka palveli aikaisemmin
Turun satamarakennuksena. Halli siirrettiin tilalle noin viisi vuotta sitten
ja Puijon tornin entiset ikkunat pääsivät maneesille uusiokäyttöön. Tilaa
pyöritetään pääsääntöisesti kahden henkilön voimin. Isona apuna ovat myös
”eläkeläiset” Pertun eno ja entinen työntekijä; tätäkin haastattelua tehtiin
traktorin pärinässä.
Vuoden 2009 kenttäratsastuksen SM-kisat järjestettiin täällä Tervon
Arossa. Tilalla on vuokralla myös ratsastuskoulu, missä käy paljon ratsastajia
ympäröivistä naapurikunnista ja Kuopiosta ja kesäisin myös alueen kesäasukkaita. Hoitohevosia on tuotu Helsingin ja Oulun väliltä. Osalla ratsastajista on
oma hevonen Arossa kuten vesantolaisella Kaisa Hedlundilla. Kaisa käy tilalla hoitamassa omaa hevostaan ja ratsastamassa noin kuusi kertaa viikossa.
Kuvassa Kaisa Hedlund ja Kuldbjerg Maya.
Kuldbjerg Maya
Kuldbjerg Maya on Pertun vaimon hevonen. Se kävelee ja katselee rauhallisena
ja ylväänä. Tällä 17-vuotiaalla entisellä kisahevosella on takana sekä koulu
että kenttäratsastusta mm. SM-hopeaa kentästä sekä vaativaa B:tä kouluratsastuksesta; ”Maija” on kisannut myös ulkomailla ja se on varsonut kerran.
Huhtikuussa alkavat ensimmäiset kisamatkat, jotka suuntautuvat Saksaan ja Puolaan, minne Perttu matkaa hevosten kanssa laivalla. Juhannusaattona 2010 tilalla järjestetään omat kansalliset kenttäratsastuskisat.
TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen
Nykynavetassa lehmät elävät vapaasti
Tervo-Vesanto alueen maatalous ja maaseutuyrittäjyys on hyvin monipuolista. Siinä missä toinen on valinnut uuden uran ja elinkeinon, toisaalla riittää
myös vahvaa uskoa nykyaikaiseen perusmaatalouteen. Kahden maatilan ja
perheen yhteisin voimin ja resurssein nousee Vesannon Tiitilänkylälle uutukainen lypsykarjanavetta Sirpa ja Eero Luttiselle sekä Taru Tuhkaselle
ja Osmo Korhoselle.
Vehkalan ja Levän tiloilla on vahva maausko. ”Ihmisen pitää edelleen syödä joka päivä. Ruoka on peräisin maasta, vaikka jotkut luulevat sen tulevan
kaupasta. Joku viljelijä, kalastaja, keräilijä tai metsästäjä jossakin tuottaa
kaiken ruuan, myös muualla kuin Suomessa. Muissakin maissa vierailleena
en usko, että ruuan hankkiminen käy missään itsestään ja helposti - tai sitten
riistetään ihmistä, eläintä tai maaperää”, kuvailee Sirpa Luttinen.
Maitohovi –nimiseen uuteen navettaan muuttaa 120-140 lypsylehmää sekä nuorkarjaa. Pihattonavetassa lehmät saavat liikkua vapaasti eli käydä lypsyllä, syömässä, juomassa ja nukkumassa oman
rytminsä mukaan. Urospuoliset vasikat myydään kasvatustiloille.
Kahden tilan yhteisnavetassa on etunsa. ”Olemme kaikki mukana töissä lähes
päivittäin ja tunnemme lehmät nimeltä, mutta kun olemme vapaalla, voimme
olla sitä hyvällä omallatunnolla. Lehmät saavat poissa ollessammekin hyvää
hoitoa. Riskit ovat pienemmän, kun omistajia on monta. Yhden sairastuminen
ei vielä kaada tilaa.”
Sirpa Luttinen arvelee, että aivan heti ei investoida lisää. ”Aiomme
katsoa ensin, kuinka työt alkavat sujua. Laajentamisinto riippuu maidon
hintakehityksestä; hinnan laskiessa on tuotettava enemmän. Pellon saatavuus
vaikuttaa myös tuotantoon. Rehuja ja lantaa ei kannata kuljettaa pitkiä
matkoja ja pyrimme ruokkimaan lehmät omilla rehuilla.” Saa tulla katsomaan
Luttiset lupaavat hövelisti, että lehmiä ja navettaa saa käydä katsomassa isäntäväen kanssa, jos ihmiset haluavat tutustua nykyaikaiseen maatalouteen.
”Esittelemme tilaa mielellämme.”
TEKSTI Sari Tulila
Alkuperäiskarja
sai arvostusta vasta EU:n myötä
Alkuperäiskarjan arvostus oli pohjamudissaan 1980-luvulla. Vasta EU:n
myötä arvostus lisääntyi. Nyt näiden rotujen kasvattajan on mahdollista
saada erityisympäristötukea (alkuperäiskarjatuki), sillä edellytyksellä, että
karja on rodullisesti riittävän puhdas.
Suovanlahtelaisen Timo Pasasen navetassa on yli kolmekymmenpäinen
alkuperäisrotukarja. Suurin osa lehmistä on länsisuomalaista rotua, mutta
mukaan mahtuu myös muutama kyyttö. Länsisuomalaista lehmää pidetään
yleensä parempana. Pasasten tilalla alkuperäiskarjaa on ollut vuodesta 1953
alkaen. Lehmiä ei ole pidetty yksinomaan maitokoneina, vaan on haluttu
jatkaa perinnettä. Suomenkarjalehmän vuosituotos on siinä 5000-6000kg/
vuosi. Maito on yleensä rasvaisempaa ja valkuaispitoisempaa, ja maidolla
on hyvät juustoutumisominaisuudet.
Ennen vanhaan nämä lehmät käyttivät ravinnokseen mm. järviruokoa ja
risuja, niinpä nykyrehuilla karja on ollut arkaa lihomaan. Timo pitää alkuperäiskarjan eläimiä perusterveinä. Pienemmän kokonsa vuoksi ne sopivat
hyvin vanhempiinkin navettarakennuksiin ja niillä on vähän jalkasairauksia.
Rotu on luonnostaan nupo (eli sarveton). Timo Pasanen kasvattaa kaikki
tilalla syntyvät vasikat itse, sillä ne eivät mene välitykseen. Alkuperäisrotusopimus edellyttää, että jos joku eläin pannaan pois, on tilalle hankittava
myös korvaava eläin. Hän kertoo, että 1970-luvun jalostuskortit etsitään
tarkasteltaviksi vielä usein. Kokonaan luomutuotantoon siirtyminen on myös
käynyt Timo Pasasen mielessä, mutta se ratkaisu vaatisi suuria investointeja.
TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen
9
10
Elämän menoa ja tuloa
Elinkeinoasiamiehen
terveiset
Kirjoittaja
Elinkeinoasiamies
Anna-Liisa Martikainen
toimii Karttulan, Tervon ja
Vesannon elinkeinoasimiehenä.
Puh. 0207 464 640
anna-liisa.martikainen
@karttula.fi
www.sisa-savo.fi
Sisä-Savossa on hyvät palvelut yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville; seutuyhtymän asiantuntijat palvelevat kaikkia yrittäjiä ja yrittäjäksi aikovia ja
myös pienten yritysten hankkeisiin
on mahdollista saada tukea.
Sisä-Savon seutuyhtymä tuottaa
Vesannon, Tervon, Suonenjoen, Rautalammin ja Karttulan elinkeinopalvelut. Elinkeinoasiamiesten toimipisteet ovat kunnissa ja Suonenjoelta
käsin toimivat eri alojen asiantuntijat. Alueella on panostettu erityisesti elintarvike-, metalli- ja puualan
sekä alkutuotannon kehittämiseen.
Tervon ja Vesannon
maatalous nyt ja
tulevaisuudessa
Haastattelussa MTK Tervo-Vesanto ry:n puheenjohtaja
Kirsi-Marja Haatainen
MTK Tervo-Vesannon yhdistys toimii Tervon ja Vesannon kuntien alueella.
Yhdistyksen jäsenenä on 249 tilaa ja henkilöjäseniä 608. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kirsi-Marja Haatainen, joka on naudanlihantuottaja
Vesannolta.
Haatainen on ilahtunut alueen viljelijöiden uskosta maatalouteen tulevaisuudessa. Tilojen tulevaisuuden suunnitelmia kysyttiin keväällä 2009
toteutetussa MTK Tervo-Vesannon jäsenkyselyssä. Kyselyn mukaan viljelijät
ovat vahvasti sitoutuneet tuotantonsa jatkamiseen; 67 % viljelijöistä jatkaa
ennallaan ja 16 % suunnitteli tuotantonsa laajentamista. Ainoastaan 6 % viljelijöistä ilmoitti lopettavansa tuotannon. Mielenkiintoinen tulos kyselyssä oli,
että viljelijät ovat suuntaamassa toimintaansa entistä monipuolisemmaksi.
Kyselyssä 43 % viljelijöistä ilmoitti olevansa kiinnostunut liitännäiselinkeinosta perusmaatalouden oheen.
Yhdistyksen jäsenillä on viljelyksessään peltoa viitisen tuhatta hehtaari
ja metsäpinta-alaa hallinnassa 18 000 ha. Maatalouden myyntitulo kahden
kunnan alueella on n. 6 milj. euroa. ”Maidontuotanto alueella on vahvaa,
yli 60 % maatalouden tulosta syntyy maidon myyntitulosta ja 15 % lihantuotannosta. Marjanviljely on alueelle tyypillisesti vahvaa ja lähes neljännes
myyntituloista koostuu tuoremarjoista. Maatalouden kokonaistulo, kun
maatalouden myyntituloon lisätään maatalouden tuet, metsätalouden tulot
ja sivuansiotulot, on 18 milj. euroa”, kertoo Haatainen.
Yksi Vesannon kunnan elinkeinopolitiikan painopistealueista on
ollut kalastuselinkeinon kehittäminen. Kalan irtopakastuslaitos ja
kalasatama valmistui käyttöön 2008
ja sen käytöstä vastaa kalastajien
omistama Vesannon kala osk.
Tervon painopistealueena taas on
matkailun kehittyminen alueella.
Siihen Tervolla onkin saaristo-osakuntana erinomaiset edellytykset.
Maaseudun pienyrityksillä on
mahdollisuus saada tukea myös
pieniin kehittämis- ja investointihankkeisiinsa paikalliset olosuhteet
tuntevalta rahoittajalta, Mansikka
ry:ltä. Lisäksi jokainen kunta tukee
yritysten kehittämistä pienillä rahallisilla porkkanoilla.
Yrittäjien tukena alueella toimii
kuusi aktiivista yrittäjäyhdistystä:
Karttulan yrittäjäkerho, Tervon
yrittäjät, Vesannon yrittäjät, Rautalammin yrittäjät, Suonenjoen yrittäjät ja Rautalammin Matkailu ky.
Tervetuloa yrittäjäksi SisäSavoon!
hallintoyksikköön. Näiden valmisteluun vaikuttaminen on tärkeä osa MTKyhdistyksen toimintaa”, painottaa Haatainen.
Virkistystapahtumat vaihtelevat vuosittain, oman vakituisen paikkansa
ovat hakeneet kevättalven liikuntatapahtuma, kylvösiunaus keväällä ja
sadonkorjuun jälkeen kirkkopyhä syksyllä. Suosituin tapahtuma on vuoden
päättävä tuottajien pikkujoulu kooten alueen viljelijät rentoon illanviettoon.
Koulutuksessa oman yhdistyksen voimavarat ovat heikoimmat puheenjohtajan mukaan, ja MTK-yhdistys hyödyntääkin aktiivisesti eri hankkeiden tarjoamia mahdollisuuksia kehittää alueen toimintaa sekä kouluttaa jäseniään.
Haatainen toivoo jokaisen kuluttajan valitsevan ostoskoriinsa kotimaisia
tuotteita, sillä kotimainen ruoka työllistää Vesannon ja Tervon alueella
merkittävän määrän alansa ammatti-ihmisiä. ”Vapaa-ajan asukkaat tuovat
tarpeineen mahdollisuuksia uusien elinkeinojen sekä liitännäiselinkeinojen
kehittämiseen maatalouden oheen. Samalla alueen palvelutarjonta monipuolistuu. He ovat alueellemme merkittävä voimavara”, Haatainen pohdiskelee.
Aila Riikonen
yhdistyksen sihteeri
KUVA Anu Hytönen
Vaikuttamista ja virkistäytymistä
”MTK-yhdistyksen toiminnassa on kolme eri painopistettä: alueellinen
edunvalvonta, jäsenten virkistystoiminta ja jäsenten tieto-taidon kehittäminen koulutuksilla”, toteaa Kirsi-Marja Haatainen.
”Tällä hetkellä kuntakenttä elää voimakkaassa muutoksessa. Alueella
on meneillään ympäristöterveydenhuollon yhtymän valmistelu, lomituksen
paikallisyksiköiden yhdistäminen Pohjois-Savon eteläisen alueen alueyksiköksi ja maaseutusihteereiden yhdistäminen alueelliseen maatalouden
MTK:n naiset uskovat vahvaan maatalouteen. Vasemmalla Aila Riikonen, oikealla Kirsi-Marja Haatainen.
Elämän menoa ja tuloa
11
Vetovoimainen Vesanto
–hankkeen tärkeimmät toimenpiteet
Vetovoimainen Vesanto -hanke on saanut Leader-rahoitusta Mansikka ry:n kautta. Hankkeen toimialueena
on Vesanto ja Tervo ja sen
keskeisimmät toimenpiteet
on esitelty tässä jutussa.
Hankkeen toiminta-aika on
30.6.2011 saakka.
Vuorovaikutuksen
lisääminen
Hankkeen tärkein tavoite on lisätä
vuorovaikutusta paikallisen väestön
ja vapaa-ajanasukkaiden välillä.
Tiedotusta listätään mm. tämän
tiedotusjulkaisun, sähköpostitiedotteiden, facebookin ja tapahtumien
kautta sekä toteuttamalla palvelullinen internetsivusto: www.terves.fi .
Toteutamme monipuolista tiedottamista, joiden viestit tukevat
ja täydentävät toisiaan. Toivomme,
että viestintä muotoutuu vuorovaikutteiseksi ja saamme palautetta
ja aloitteita sekä paikallisilta, että
vapaa-ajanasukkailta. Pyydämme
kaikkia yrittäjiä ja palveluja tarjoavia maatiloja ilmoittamaan tietonsa
terves-palveluhakemistoon. Tämä
palvelu on ilmainen! Haastamme
kaikkia tämän lehden lukijoita
kirjautumaan Vesannon Yrittäjien
sivuille Facebookiin - saatat tavata
sitä kautta vanhoja kavereitasi.
Seminaari kahden kodin
asumisesta
Järjestämme seminaarin kahden
kodin asumisesta 6.8.2010 Niinividen NS-talolla klo 18. Seminaarin
alustajana toimii elokuvaohjaaja
Markku Pölönen. Alustuksen jälkeen
on paneelikeskustelu aiheesta, paneelissa on mukana mm. hankkeemme seurantaryhmän jäseniä. Illan
päätteeksi on vapaata seurustelua ja
verkottumista.
Etätyömahdollisuuksien
kehittäminen
Järjestämme etätyökokeilun Vesannolla kesä- elokuun (2010) ajaksi.
Vesannon keskustaan (Keskustie
20, Radio-TV Sirkeisen yläkerta)
varustetaan etätyöpiste, jossa vapaaajanasukkat voivat käydä lukemassa
sähköpostia tai työskentelemässä
käyttäen omaa kannettavaa tietokonetta. Hankkeen puolesta tilaan
järjestetään kaksi tietokonetta. Paikan sijainti varmistuu toukokuun
aikana; seuraa ilmoitteluamme
terves -sivustoilta ja facebookista.
Tarvittaessa pyrimme järjestämään
vastaavan kokeilun myös Tervoon.
Loma-asukastapaamiset
3.7.2010 järjestetään kesäasukastapaaminen Ahvenisen NS – talolla.
Toivomme, että saamme mahdollisimman kattavan esittelyn paikallisista yrityksistä ja yhteisöistä.
Tapahtumassa näytteilleasettajana
toimiminen on maksutonta kaikille
MTK Tervo Vesannon ja Vesannon
sekä Tervon Yrittäjäyhdistysten jäsenille. Nyt kannattaa tulla mukaan
kehittämään tapahtumaa, joka sai
suuren suosion viime kesänä!
eella myytävissä ja vuokrattavissa
olevista tonteista. Tarpeen vaatiessa
hakemistoon voidaan lisätä myös
muita kiinteistöjä.
Projektipäällikkö
Antti Tulila
on monien kehittämishankekokemusten marinoima maaseudun kehittäjä ja yrittäjä.
0400-673 565
[email protected]
Loma-asukasparlamentin
perustaminen
Keräämme hankkeen toimesta lomaasukasparlamentin, jonka on tarkoitus kokoontua noin kaksi kertaa
vuodessa. Ensimmäinen tapaaminen
järjestetään kesäasukastapahtuman
yhteyteen 3.7.2010. Jäsenet kutsutaan
mukaan vapaaehtoisiksi ilmoittautuneiden joukosta. Mikäli haluat vaikuttaa mökkipaikkakuntasi asioihin,
niin vielä ehdit tarjoutua mukaan.
Voit ehdottaa myös kaveriasi.
Laajakaistapalveluiden
alueellinen vertailu
Selvitämme hankkeen lukuun
alueellamme tarjolla olevia laajakaistavaihtoehtoja ja pyrimme
arvioimaan, mikä niistä soveltuu
parhaiten loppukäyttäjän tarpeisiin. Selvitämme asiaa erilaisten
käyttötarpeiden näkökulmista. Tämä
osio toteutetaan, kun maakuntaliiton selvitykset ovat valmistuneet.
Reiska MM turnauksen
kehittäminen
Hankkeen toimesta kehitetään Reiska MM tapahtumaa. 23. – 24.7. on
luvassa vauhdikas mutta leppoisa
viikonloppu. Hyvän mielen urheilutapahtumaamme tulee hauskaa
oheisohjelmaa ja palveluita kisaalueella lisätään. Molempien kisapäivien iltoina tapahtumateltassa
esiintyy nimekkäitä artisteja, kuten
lauantaina bluesvirtuoosi Heikki
Silvennoinen. Tapahtumalle haetaan
uusia yhteistyökumppaneita. Nyt on
hyvä mahdollisuus lähteä mukaan
pitkäjänteiseen kehitystyöhön. Reiskoilla on kova noste – älä jää pois matkasta! Tsekkaa www.mmreiska.net
tapahtuma löytyy myös facebookista.
Tonttipörssin perustaminen
Tonttipörssillä tarkoitetaan www.
terves.fi sivustolle kasattavaa hakemistoa, jonne kerätään tiedot alu-
Markku Pölönen s. 1957 on pohjoiskarjalainen elokuvaohjaaja, joka
tunnetaan mm. elokuvistaan Onnenmaa, Kivenpyörittäjän kylä, Kuningasjätkä, Koirankynnen leikkaaja.
Hän on rakentanut Kontiolahdelle omaa elokuvakyläänsä,
jossa kuvataan myös televisiosarjaa Karjalan kunnailla
Viime kesän kesäasukastapaaminen oli yleisömenestys. Kuvassa etualalla Vesannon yrittäjät ry:n puheenjohtaja Aki
Siren juontamassa huutokauppaa.
Loma-asukaskyselyn rohkaisevat tulokset
Onko Vesannolla vara jättää yhtään mahdollisuutta käyttämättä?
Vesannon Yrittäjät ry teetti vuodenvaihteessa 20082009 kyselyn vapaa-ajanasukkailleen. Yli puolet eli
lähes 250 vastasi kyselyyn.
Tulokset olivat erittäin kannustavia. Tässä tiivistetysti
kyselyn tuloksia.
- Lähes 80 % HALUAISI OLLA ENEMMÄN VESANNOLLA.
-> Noin puolet ovat Jyväskylän tai Kuopion seudulta, eli lähiseudulta, he ovat todella
potentiaalisia kahden kodin asujia.
- Lähes 20 % ON SUUNNITELLUT muuttoa Vesannolle.
- 6 yrittäjää voisi harkita yritystoimintansa siirtämistä Vesannolle.
- 80 lomavesantolaista haluaa vaikuttaa Vesannon kehittämiseen.
- n. 18 % käyttäisi mökkitalkkaripalveluja, jos niitä tarjottaisiin.
- 30 vastaajaa tekee etätöitä, määrä olisi kolminkertaistettavissa, mikäli laajakaistayhteydet saadaan toimimaan
- 5 – 10 vastaajaa haluaisi vuokrata ja uskoo työhuoneen vuokrausmahdollisuuden edistävän etätyöskentelyä
- n. 15 % nimeää etätyön esteeksi laajakaistan puuttumisen
- Lähes 20 % on kiinnostunut yhteistyöstä vesantolaisten yritysten kanssa
- n 35 % haluaa lisätietoja vesantolaisista yrityksistä
12
Mikä vetää maaseudulle
a
t
s
a
k
i
Kesäpa
i
t
o
k
n
e
n
i
u
t
i
k
a
v
-Meidän perhe kyllästyi meteliin.
-Halvempaa ja tilavampaa asua kuin
kaupungissa. Ja tykitys jatkuu:
-Lapsille on turvallisempaa, hoitopaikka ja koulu ovat pienempiä
eivätkä mitään laitoksia.
-Lähimpään kaupunkiin (töihin)
on sama matka kuin pääkaupunkiseudulla töihin, nyt siihen vain
kuluu puolet vähemmän aikaa.
Monen kesäpaikka on lapsuuden
ja nuoruuden kotikunnassa. Tämä
on usein ketterä tapa siirtyä kotiseudulleen vakinaiseksi asukkaaksi,
esimerkiksi juuri kesäasuntoonsa.
Jos ei kesäasuntoa aio muuttaa
vakituiseksi asunnoksi, niin maallemuuton perusteluissa löytyy silti.
-Saatiin kerrostalokaksion hinnalla yli 150 neliön omakotitalo
kymmenen hehtaarin tontilla.
Siinä muutamia perusteluita,
miksi kaupungista on muutettu
maalle. Keskustelu on poimittu
Meidän Perhe -lehden nettisivulta.
Eikä maaseutu tässä tarkoita
korpeen, jossa ei ole ”mitään”,
menemistä vaan muuttamista
palveluiden äärelle rauhalliseen
ympäristöön, josta on yleensä
pisimmilläänkin verrattain lyhyt
matka hoitamaan päivittäisiä asioita. Palvelut yleensä toimivatkin
paremmin kuin isossa kaupungissa, ja aikaa tuhraantuu vähemmän.
Arvot ovat vaikeasti mitattavissa.
Kaupungin palvelutarjonta on usein
kuvitteellinen. Ajatellaanpa vaikka
pääkaupunkiseutua. Siellä on joka
päivä tarjolla elokuvia, teatteria,
liikuntamahdollisuuksia, näyttelyitä
ja ties mitä. Kuinka moni tosiasiassa
näitä hyödyntää kovinkaan usein?
Kyse on vain mahdollisuuksista,
joita ei koskaan käytetä: elämä on
monella toisaalla.
Nykyinen työkin voi
siirtyä maalle
Työ on usein kynnyskysymys maalle
muutossa.
Työmahdollisuuksia on kuitenkin useita. Osa pystyy tuomaan työnsä mukanaan, ja tekemään sitä ilman
kiinteää työpaikkaa ja esimerkiksi
käymään kerran parissa viikossa
pääkaupunkiseudulla työnantajan
kanssa palaverissa. Käytännössä
tällainen työ vaatii ainoastaan toimivat tietoverkkoyhteydet, sekä ehkä
uudenlaisen ajattelutavan.
Kiireen tuntu katoaa usein kaupunkien ulkopuolella. Se vaikuttaa
nopeasti mieleen rauhoittavasti,
mikä on esimerkiksi luovilla aloilla
tarpeen: työtehokin voi lisääntyä.
Väestön ikääntyminen tarjoaa
työtä maaseudullakin, jossa asuu
perinteisesti keskimääräistä iäk-
käämpää väkeä. He tarvitsevat enenevässä määrin apua; varsinkin kun
tavoitteena on yleisesti mahdollisimman pitkään kotona selviytyminen.
Yksityisille sosiaalialan yrittäjille
riittänee työtä, esimerkiksi kunnan
ostamina palveluina. Matkailu,
energiantuotanto, muu erityyppinen
yrittäjyys…; mahdollisuuksia työllistymiselle riittää ja kunta on usein
hyvin halukas auttamaan muuttajaa
tässä.
Suurin ongelma työpaikkojen
siirrossa lienee se, että perheen
molemmille aikuisille ei aina heti
löydy työtä.
Tsekkauslistalla tieto
kesäasunnon kunnosta
Kun päätös kesäpaikkaan pysyvästi
muuttamisesta tehdään, ja aikoo
asua kesäasunnossaan, kunnalta
pitää anoa lupa kesäasunnon muuttamiseksi vakituiseksi asunnoksi.
Mikäli kaava ei salli omakotitaloa,
pitää hakea poikkeuslupaa asiaa
varten. Mikäli kesäasunto ei täytä
omakotitalon tunnusmerkistöä, ei
lupaa heru.
Tunnusmerkistö tarkoittaa sitä,
että huonealan on oltava vähintään
seitsemän neliötä, huonekorkeuden
240 senttiä ja ikkunapinta-alaa pitää olla kymmenen prosentin osuus.
Maaseudussa
houkuttelee
asumistason ja
asuinympäristön
koheneminen.
Myös ovileveyden pitää olla riittävä
ja esteetön liikkuminen mahdollista.
Lisäksi lämmöneristys-, jätevesi-,
ilmastointi- ja lämmön talteenottovaatimukset pitää täyttää.
Lähes mistä tahansa rakennuksesta toki saa remontoitua säädökset täyttävän, mutta kustannukset
voivat nousta järjettömän suuriksi.
Kunnasta saa usein ns. tsekkauslistan, jolla voi katsoa, muuntuko
oma kesäasunto helpohkosti vakituiseksi asunnoksi.
Itse rakennuksen lisäksi luvan
saamiseen vaikuttavat luonto- tai
maisema-arvot. Ne eivät saa vaarantua. Myös kunnalle aiheutuvat
taloudelliset vaikutukset voidaan
ottaa huomioon harkinnassa.
Yksi tapa kiertää pykäliä on ilmoittautua maistraatissa väliaikaisesti kesäasunnolla asuvaksi, jolloin
rakennusvaatimuksiin ei kiinnitetä
välttämättä niin suurta huomiota.
Artikkelin tiedot on koottu haastattelemalla eri asiantuntijoita.
TEKSTI Kari Kauppinen
Mikä vetää maaseudulle
”Maallemuuttajakokemus”
Suomalainen unelma
löytyi Tervosta
Ari Tikka päätti vaihtaa Kuopion kaupunkialueella
asumisen maaseudun rauhaan, ja rakennuttaa
parhaillaan taloa Tervon kuntaan. Tikka kertoo
kyläilleensä Tervossa, kun ajatus maalle muutosta nousi pintaan, ja paikka tuntui heti omalta.
Toki aiemminkin koko aikuisikänsä kaupungissa
asuneen Tikan mielessä oli pyörinyt ajatus kaupungin ulkopuolelle muuttamisesta. Unelma oli
perisuomalainen: haluttiin saada oma rauha järven rannalta, luonnon keskeltä.
Vaikka maallemuutto on usein työläs prosessi
paitsi käytännön asioiden suhteen, niin myös
henkisesti ja fyysisesti, niin Tikalla on vain myönteisiä kokemuksia. Hän kokee etuna etenkin sen,
että kesämökki ja koti tulevat sijaitsemaan samalla paikalla; erillistä kesäpaikkaa ei siis enää tarvita.
Rahaa hankkeeseen tietenkin menee, mutta sitä
Tikka ei pidä pahana, kun miettii, mitä rahalla saa.
Muuttoa varten Tikat myivät omakotitalonsa
Kuopiossa sekä loma-asunto-osakkeensa, joka oli
paritalossa. Lisäksi vaimolle hankittiin kaupunkiasunto, sillä hän käy Kuopiossa vielä töissä. Mat-
kaa on 55 kilometriä eli autolla työmatkaa kertyisi tunnin verran yhteen suuntaan.
Tikka itse voi nauttia täysillä uudesta ympärivuotisesta loma-asuntotunnelmastaan, sillä hän on
armeijasta eläkkeellä.
Tikka kiittää Tervon kuntaa joustavasta suhtautumisesta kuntaan muuttoon. Poikkeamislupa rakenteilla olevan talon käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi on vetämässä.
-Kunta on ollut paljon mukana tämän hankkeen
aikana, ja on tarvittaessa myös neuvonut, että
miten mikäkin asia olisi paras hoitaa.
Kunta on ollut
paljon mukana
tämän hankkeen aikana, ja
on tarvittaessa
myös neuvonut,
että miten mikäkin asia olisi paras hoitaa.
Kouluun voi tulla
osa-aikaoppilaaksikin
Vesannon – ja Tervon yhtenäiskoulujen ovet ovat avoinna myös osa-aikaisesti
opetukseen osallistuville oppilaille. Mikäli perhe haluaa asua esimerkiksi
osan vuodesta maalla, osan kaupungissa, voivat oppilaat käydä kahta koulua. ”Koulut ovat velvollisia ottamaan kaikki oppilaat vastaan ja kesken
lukuvuotta aloittavia meillä on jo nytkin. Jos tällainen järjestely on tiedossa,
kannattaa tietysti ottaa ajoissa yhteyttä, niin ehdimme valmistella asiaa
siirtymäkoulun kanssa. Vain osan lukuvuotta opiskelevien oppilaiden osalta
sovitaan vakinaisen kotikunnan kanssa opetuksen järjestämisen kustannuksista. Perusopetuksen kuluistahan vastaa oppilaan kotikunta ”, kertoo
pedagoginen rehtori Anna-Maija Saikku Vesannolta.
Saikun mielestä on paikallisille oppilaille hyväksi, että tulee uusia oppilaita mukaan opetukseen. ”Oppilaat ovat sopeutuneet hyvin, se opettaa
sosiaalisuutta ja suvaitsevaisuutta. Samalla arvopohja laajenee ja opitaan
toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Sopeutumiseen panostamme muun
muassa siten, että tukioppilailla on kummiluokat ja luokkakavereista nimetään tutoroppilaita”, Saikku kertoo.
Maalaiskoulujen etuna on, että luonto on lähellä, koulun pihalta pääsee
suoraan liikkumaan ja luokat ovat pieniä; 10-20 oppilasta per luokka. ”Meillä
on hyvä peruskoulu, erinomaiset tilat ja liikuntamahdollisuudet ja oppilaiden
tukitoimiin on enemmän resursseja kuin kaupungeissa”, kehaisee rehtori
Juha Kauppinen Tervosta.
Koulun pienuudesta huolimatta Saikku lupaa myös erikoisempia kursseja.
Esimerkiksi lukion kielten kursseja voivat opiskella myös peruskoululaiset;
vaikkapa japanin kieltä verkkokurssina.”Kaikki ovat tervetulleita”, rehtorit
toivottavat.
TEKSTI JA KUVA Sari Tulila
13
Vasemmalla Nuutti ONNI Aleksanteri, joka muutti maalle tyhjilleen jääneeseen isomummolaan perheensä kanssa
Joensuusta. Kuvassa oikealla Nuutin veli Eemil ja keskellä naapurin poika Sampo. Näistä pojista vasta Eemil on
päässyt koulutielle.
• Vesannon yhtenäiskouluun kuuluvat luokat 1-9 sekä lukio ja oppilaita on 236 henkilöä.
• Tervon yhtenäiskoulussa ovat luokat 1-9 ja ppilaita on 154 henkilöä.
14
Mikä vetää maaseudulle
”Uusi olotila”
Kirjoittaja
Veikko Karttunen
koulutusjohtaja
Itä- Suomen yliopisto
Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate
Kirjoittaja on syntyjään
vesantolainen ja 20 viimeistä
vuotta viikonloppu- ja
lomavesantolainen. Hän on
työskennellyt 20 vuotta
tietojärjestelmäliiketoiminnassa erilaisissa johtotehtävissä ja viimeiset 10 vuotta
yliopistollisen aikuiskoulutuksen johtajana.
Olen herännyt jo kukonlaulun aikaan. Oikean kukon on tänä aamuna
korvannut virtuaalikukko, jonka
olen ohjelmoinut tähän tehtävään
autenttisuuden ylläpitämiseksi.
Olen tai paremminkin olemme koko
klaani, lähiperheeni, monipaikkaisia. Yhteisenä tukikohtana meillä
on tämä aikoinaan kyläkouluna
palvellut funkkisunelma.
Itse kullakin on sitten omat
paikkansa. Tyttären perhe asuu
pääkaupunkiseudulla, poika ja tyttöystävänsä vielä opiskelupaikkakunnalla, mutta ovat muuttamassa
ison meren taa ja vaimollani ja
minulla on pieni kaupunkiasunto.
Osan vuodesta olemme yleensä Välimerellä, useimmiten Pohjois- Italiassa tai Etelä- Ranskassa. Kaikkia
näitä paikkoja yhdistävät fyysiset
yhteydet, paremmat tai huonommat.
Tärkeämmäksi on kuitenkin tullut
sähköinen valtatie, joka yhdistää
kaikki nämä paikat, ihmiset ja tapahtumat. Ja näiden lisäksi koko
maailman.
Maailman keskiössä
Ajatus siitä, että tässä oman aamukahvipöydän ääressä olen maailman
keskiössä, tuntuu huikaisevalta. Tähän elämänmuotoon kuuluu monipaikkaisuuden lisäksi vapaa-ajan ja
työn yhdistäminen. Lähes 40 vuotta
minäkin pakersin töitä aikalailla perinteisen mallin mukaisesti kodin ja
työpaikan väliä kulkien. Vasta viime
vuosina yleinen työelämän kehitys
ja tietysti tämä oma henkilökohtainen tilanteeni, kun 68-vuotiaana olen
jollainlailla ”vanhempana asiantuntijana” ja freelancerina, on tehnyt
mahdolliseksi ”etätyön”, niin kuin
ennen sanottiin. Nythän tämä on jo
enemmän normaali toimintatapa.
- Vesamäellä 10.4.2020
Tässä olotilassa yhdistyvät virtuaalisen
maailman tekniset mahdollisuudet, toiveideni mukainen sosiaalinen ympäristö, tavoittelemani henkinen tila ja unelmien fyysinen ympäristö.
Olen ennen aamukahviani jo
tehnyt pitkän kävelylenkin sumuisessa kevätaamussa ja kuunnellut
kevätlintujen ääniä. Samalla olen
koonnut mielessäni päivän lukujärjestystä. Postilaatikolla minun
ei kuitenkaan tarvinnut käydä.
Kaikki asiat eivät ole muuttuneet,
juon nimittäin aamukahvinani sitä
tuttua pauligia, vaikka kahvissakin
kansainvälisyys on vallannut tilaa
myös meidän perheessä. Minulla on
edessäni ”mullikka” (nimitämme
iPadin tapaista monitoimilaitetta
tällä vuosikymmeniä sitten Savon
Sanomia kuvanneella nimellä). Mullikka on aamulehti, aikakauslehti,
kirjasto, infopalvelin, internet ja
kaikkea muuta. Siinä on se hieno
ominaisuus, että jokainen käyttäjä
voi määritellä itse profiilinsa, esim.
sen mitä aamulehteä tai mitä aamulehdestä haluaa lukea. Mullikka
toimii kuin oikea lehti, käännän
sivua koskettamalla sen näyttöä.
Illalla tämä sama laite toimii kirjastona. Olen tilannut sähköisestä
kirjastosta uusimmat kiinnostavat
lukemiset. Mullikka on perinteistä
kirjaa kevyempi ja siten helppo pitää
kädessä nojatuolissa tai sängyssä
ennen nukahtamista. Tämän kanssa
on sama ongelma kuin lehdenkin,
kuka saa sitä lukea ensin. Suunnitelmissa onkin hankkia toinen laite
perherauhan takaamiseksi.
Olen siis oikeastaan eläkkeellä,
mutta onneksi 10 vuotta sitten alkanut keskustelu työurien pidentämisestä on johtanut siihen, että tämä
uudenmallinen työtä ja vapaa-aikaa
yhdistävä työnteon malli on tullut
mahdolliseksi. Minäkin toimin monessa roolissa. Teen entiselle työnantajalleni edelleen töitä osa-aikaisesti,
teen omalla toiminimelläni konsultointeja ja asiantuntijatoimeksianto-
ja ja osallistun aktiivisesti monenlaiseen vapaaehtoistyöhön. Leimallista
kaikelle tälle on se, että käytän työn
tekemisessä hyväkseni tietoverkkoja
ja sen palveluita. Pystyn tekemään
työni mistä tahansa ja monissa tapauksissa milloin tahansa.
Tälle päivälle minulla onkin
useita sovittuja tapaamisia, siis virtuaalitapaamisia. Osallistuminen
heti yhdeksältä koulutussuunnittelusessioon työpaikallani. Tämä tapahtuu videokokouksena ja yhteistä
etäosallistumista tukevaa suunnittelutyökalua käyttäen. Tämän jälkeen
muutoskonsultointia yritysasiakkaan kanssa videokokouksen kautta.
Sitten on lounastauko, jonka aikana
tarkistan pörssikurssit ja teen muutaman kaupan. Iltapäivällä teen
kirjallisia töitä ja hoidan toimistorutiineja. Tämän tekee mahdolliseksi
se, että kaikki työpaikan tiedostot
ovat jaettuja ja pääsen niihin verkon yli. Myöhemmin kalenterissa on
vielä mentorointitapaaminen yhden
yritysjohtajan kanssa. Tällä kertaa
olemme sopineet sen tapahtuvaksi
pikaviestimen kautta, siis ääntä
ja kuvaa välittämällä. Seuraavalla
kerralla tapaamme taas kasvokkain.
Illaksi oopperaan
Tämä päivä ei ole päivä mikä tahansa, nimittäin illalla menemme
MET:iin oopperaan (Metropolitanooppera New Yorkissa). Siellä on uusintaesitys Salomesta ja päätähtenä
on Karita Mattila. Meidän Mettimme
on kotiteatteri, jonka autenttisuutta
lisäävät 15 vuotta sitten Maximelokuvateatterin lopetuksesta
hankitut teatteri-istuimet. Lähetys
on taltioitu, mutta mahdollista sen
seuraaminen olisi myöskin livenä tai
uusimpana mahdollisuutena voisimme virtuaalihahmoina osallistua itse
esitykseen secondlifessä ja tällöin
tavata väliajalla muita virtuaalivieraita ja käydä heidän kanssaan
smalltalkia. Ennen oopperaa pitäisi
vielä ennättää ottaa virtuaaliyhteyttä San Remossa oleviin ystäviin ja
lukea virtuaali-iltasatu lapsenlapsille. Tämä ”virtuaaliukkina ja – mummona” oleminen on tosi tärkeää niin
meille kuin lapsenlapsillekin.
Puitteet tällaiselle virtuaalitilalle
ovat kehittyneet huimasti viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Laajakaistayhteydet, lähiverkko ja sen
erilaiset päätelaitteet ovat kaikkien
saavutettavissa. Meilläkin on täällä ”koululla” erinomaiset tekniset
valmiudet. Totta kai niihin joutuu
investoimaan ja niiden ylläpitokin
maksaa, mutta panostukset tulevat
monella tavalla takaisin kustannussäästöinä, toiminnan laadun paranemisena jne. Ja täytyyhän tästä elämäntavastakin jotain maksaa. Tässä
olotilassa yhdistyvät virtuaalisen
maailman tekniset mahdollisuudet,
toiveideni mukainen sosiaalinen
ympäristö, tavoittelemani henkinen
tila ja unelmien fyysinen ympäristö.
Tätä voisi kokonaisuutena nimittää
”uudeksi olotilaksi”.
Ovikello soi, ennen kuin ennätän
aloittaa kotitoimistossani. Ovella on
kuriiri, joka toimittaa pojan Lontoosta tilaamat golf- mailat. Samalla
muistankin, että minun on tänään
käytävä ostoksilla italialaisessa
viinikaupassani tekemässä tilaus
kellarin täydennykseksi. Samalla
tavalla voisin tilata myös päivittäiset elintarvikkeeni lähikaupasta,
koska kauppias on juuri avannut
nettikaupan ja tavaran toimitus
tapahtuu yhteistyössä sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämän kotipalveluverkoston kautta.
Mikä vetää maaseudulle
15
Vesanto on lomapaikka, jonka
tarjoama luonto ja rauha on
sellaista mistä
useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain
uneksia.
Tapani Närhi - tässä kuvassa ei Keiteleellä vaan Aasian lämpimillä vesillä
Etätyö hyvä
-lomailu parempi
Kesävesantolainen Tapani Närhi työskentelee Euroopan Avaruusjärjestössä
Hollannissa, missä hän vetää oman alansa (mikroaaltotekniikka) tutkimusja kehitysprojekteja eurooppalaisissa tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa.
Vesanto on hänelle se paikka, mihin tullaan vähintään kaksi kertaa vuodessa,
lataamaan akkuja ja liuottamaan ulkomailla olon aiheuttamia turhaumia.
Vaikka kahdessa maassa asumisessa on paljon hankaluuksia, päällimmäisenä hänellä on kuitenkin tunne, että tällä tavalla molemmista paikoista
saa parhaat palat. Vesannon kesiin liittyy valoisat yöt, veneily, savusauna,
Annikki-anopin paistamat muikut. Talviin taas kuuluvat lumi, pimeys ja
hiljaisuus. Lapsuuden paukkupakkaset, hyvät hiihtokelit ja revontulet ovat
vain nykyään valitettavan harvinaisia.
tämätön. Monet tehtävät voidaan hoitaa tietokoneella ja internetin kautta,
ja puhelinpalvelujen call-centerit voivat sijaita missä tahansa maapallolla,
kunhan puhelinyhteydet toimivat hyvin. Mutta useimmissa palkkatöissä ei
varmaankaan etätyö yksin riitä, vaan työpaikallakin täytyy olla muutama
päivän viikossa, eli jos Vesantoa ajattelee, keskuspaikka ei helposti voi olla
kauempana kuin Kuopiossa tai Jyväskylässä. Toinen vaihtoehto tietenkin on
itsensä työllistäminen, vaikkapa perustamalla oma firma. Tarvitaan ideoita
ja uskallusta!
Arvostusta suomalaiselle koululaitokselle
Nykyisin Vesanto on Tapanille tärkeä kahdella tapaa: Se on tosiaankin
kotiseutu, siellä ovat juuret, sekä Kaisa-vaimon että omat sukulaiset. On
turvallista, kun tietää kuka on ja mistä on kotoisin, eikä tarvitse etsiä, tai
esittää jotain muuta. Toisaalta Vesanto on lomapaikka, jonka tarjoama luonto
ja rauha on sellaista mistä useimmat ruuhka-eurooppalaiset voivat vain
uneksia. Keitele-järvi on veneilijälle tärkeä. Vesannolla ei olla ehkä tarpeeksi
oivallettu, että siellä on veneileviä matkailijoita ja rannoille tarvittaisiin palveluita, vähintäänkin kunnon laituri ja venepaikkoja isommillekin veneille.
Hän tunnustaa ahkeroivansa kovasti sen eteen, etteivät työasiat pääsisi
Vesannon lomia häiritsemään, ja omien sähköpostien lukemiseenkin hän
tarvitsee naapurin nettiyhteyttä. Vaikka Tapani joskus lukee työraportteja
ja -sähköposteja Vesannon lomillaan, etätyön tekijäksi hän ei itseään luokittelisi…mutta varsin luotettavat sukulaislähteet ovat kuitenkin asiasta
vähän toista mieltä.
Nuoruutensa Vesantoa ja pienen kunnan ilmapiiriä hän piti ahdistavana, ja
jo nuorena hänellä oli kova hinku päästä pois isompiin ympyröihin. Kouluajoiltaan hän muistelee erityisellä lämmöllä Launo Suomelaa, kuvataiteilijaa
ja kirjailijaa, joka toi tuulahduksen jostain toisesta jännittävämmästä maailmasta. Kiitollisuudella hän muistaa myös niitä kaikkia uutteria opettajia,
myös heitä, joilla oli epäkiitollinen tehtävä opettaa niitä ei-kiinnostavia
aineita. Suomalaisen koulutuksen kansainvälisesti arvostettu korkea taso
ei olisi mahdollinen ilman tuollaisia hyvin koulutettuja ja motivoituneita
opettajia. Tapani kuului Vesannon lukion ensimmäisiin ylioppilaisiin. Lukion jälkeen koittivat korkeakouluopinnot Otaniemessä, tutkimustyö VTT:llä
ja muutaman vuoden opetustyö Aasiassa. Siellä innostus tutkimustyöhön
kasvoi, ja väitöskirja syntyi TKK:lla epälineaaristen mikroaaltopiirien
analyysimenetelmistä.
Perusedellytyksenä hyvä internet-yhteys
Tapanin mielestä maaseutu sopii hyvin kaikenlaisen henkisen ja luovan
työn tekemiseen rauhansa vuoksi. Etätyössä hyvä internet-yhteys on vält-
Ruuhka-eurooppalaiset voivat vain
uneksia tästä rauhasta
TEKSTI Anu Hytönen
16
Mikä vetää maaseudulle
Ympärivuotinen
maalla asuminen nousee laajakaistan myötä
vaihtoehdoksi
Hyvät Internet-yhteydet parantavat maatilojen ja yrityksien kilpailukykyä ja lisäävät
maalla asuvien ja loma-asunnoissa olevien ihmisten viihtyvyyttä.
Tanskalainen maatalouskomissaari
Mariann Fischer Boelin kannusti
hiljakkoin maaseutua kuten valtaosaa Pohjois-Savon kuntia hyödyntämään tietotekniikkaa maaseudulla.
- Jos haluamme että Euroopan
maaseutu on vauras ja elinvoimainen, meidän on hyödynnettävä nykyaikaista tietotekniikkaa, kehottaa
Boelin.
Pohjois-Savo on hereillä
Pohjois-Savon maakuntaliiton
hallintojohtaja Jarmo Muiniekka
on perehtynyt maaseudun laajakaistan rakentamiseen kuntiin.
Hallintojohtaja pitää valokaapelia
ihanneratkaisuna pientaloalueille
sen pitkäikäisyyden vuoksi. Valokuituverkko moninkertaistaa tiedonsiirtonopeuden. Kotitalouksien
asennustyöt kelpaavat verotuksen
kotitalousvähennykseen.
- Valokuitu kestää kymmeniä
vuosia. Kuitu ei vaadi huoltoa ja
valokuidun tiedonsiirtokapasiteetti on ylivertainen. Sillä päästään
huikeisiin siirtonopeuksiin sekä
vastaanotettaessa että lähetettäessä,
linjaa Muiniekka.
Pohjois-Savon laajakaistahankkeessa tavoitellaan, että lähes jokaisella kansalaiselle olisi saatavilla
100 Mb:n yhteydet valokuituverkossa
vuoteen 2014 mennessä. Laajakaistahankkeessa ovat kaikki PohjoisSavon kunnat. Hankkeessa halutaan
kattaa valokuituyhteyksillä 99 pro-
a
t
s
i
a
k
a
j
Laa
mullistaa maaseudun
elämän
Pohjois-Savon maakuntaliiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka (oik.) ja laajakaista-hankkeen projektipäällikkö Antero Kauppinen(vas.) surffailevat maakuntaliiton pihassa. Pian
kaikki Pohjois-Savon asukkaat voivat hoitaa asioitaan netissä.
senttia Pohjois-Savon kotitalouksista, julkisen palvelun toimipaikoista
ja yrityksistä.
- Koko hankeohjelma löytyy
Pohjois-Savon liiton nettisivuilta.
Maakunnallisesti hanke toteutuu
vuosina 2010-2014. Tänä vuonna
käynnistyy 21 hanketta 14 kunnan
alueella.
Tervo ja Vesanto
ensimmäisten joukossa
Laajakaistahanke nytkähtää
käyntiin huhtikuussa.
- Kilpailutuksen jälkeen maakuntaliitto valitsee operaattorin yhteistyössä asianomaisen kunnan kanssa.
Käytännön rakentaminen käynnistyy mahdollisimman pikaisesti.
Esimerkiksi Vesannon ja Tervon
laajakaistahankkeet käynnistyvät jo
tänä vuonna.
Hankkeen uhkakuvat
Suunnitelma näyttäisi etenevän
kuin juna. Muiniekka näkee myös
mahdollisia hidasteita.
- Pienenä pelkona näen koneiden
ja kaluston riittävyyden, kun monia
rakentamishankkeita käynnistyy
useissa kunnissa. Kuntien yleisötilaisuuksissa on toivottu aikataulun
nopeutusta, minkä vuoksi yritämme
välttää kaikin tavoin viivästyksiä.
Työpaikkoja ja jatkoaikaa
mökkielämään
Tulevaisuuden Suomessa ja PohjoisSavossakin laajakaistayhteydet ovat
peruspalvelua kansalaisille siinä
missä sähkö-, vesi tai viemäriyhteydet. Maaseutuyrityksille ja maatiloille laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä, jos Suomi aiotaan pitää
asuttuna myös haja-asutusalueilla.
Laaja-kaistat lisäävät maaseudun
yrittämisen edellytyksiä ja tuovat
uusia työpaikkoja kaupunkien ulkopuolelle.
Laajakaista kaikille -hankeen
projektipäällikkö Antero Kauppinen korostaa loma-asuntojen käyttöajan pidentämistä.
- Loma-asukkaat voivat mielekkäästi pidentää mökkiasumistaan
ja ympärivuotinen maalla asuminen
nousee laajakaistan myötä vaihtoehdoksi, sanoo Kauppinen.
TEKSTI JA KUVA Ismo Vornanen
LAAJAKAISTOILLA
ELÄVÄ MAAKUNTA
Pohjois-Savon liiton mielestä laajakaistahanke on
aluekehittämistä. Haja-asutusalueiden on oltava
liiton mukaan tasa-arvoisessa asemassa
kaupunkitaajamien kanssa laajakaistapalveluissa.
Nyt liiton hallintojohtaja Jarmo Muiniekka toivoo,
että hankkeesta tiedotettaisiin kuntalaisille.
- Toivoisimme liitossa, että mahdollisimman moni
ottaisi valokuituliittymän talouteensa.
KUSTANNUKSET
HOIDETAAN YHDESSÄ
Laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat
kunnan, valtion, operaattoreiden ja käyttäjien
kesken. Kunta maksaa kustannuksista joko 8, 22
tai 33 prosenttia omarahoitusosuutta.
Loput rakentamiskustannukset jaetaan valtion ja
operaattoreiden kesken ja tietysti käyttäjät vielä
kustantavat kiinteistökohtaisen liittymän.
Hankekohtaisesti kustannukset tiedetään vasta
kilpailutuksen jälkeen samoin kuin käyttäjien
kiinteistökohtainen liittymäkustannus.
LIITTYMÄN HINTA
500-2000 EUROA
Kuntien omaa verkkoyhtiön malliakin tutkitaan.
Hanke tunnetaan nimellä ”Veikko”.
- Veikko-hanke on yksi potentiaalinen
laajakaistatuen hakija mutta se ei ole mitenkään
etuoikeutettu, sanoo projektipäällikkö Kauppinen.
Kauppinen muistuttaa, että runkoverkko kulkee
tien vartta pitkin, joten lähellä paikallistietä
asuville verkko tulee lähelle.
Kauppisen arviot liittymän käyttäjähinnoista
vaihtelevat 500-2000 euron välillä.
- Hinnoittelu jyvittää tilaajia, jotka asuvat
kauempana verkossa.
Kauppisen mukaan näköpiirissä ei ole
langattomia ratkaisuja, jotka riittävät
teräväpiirto-ohjelmiin televisiossa.
Uuden sukupolven langattomat yhteydet
perustuvat nekin valokuituun, perustelee
Kauppinen.
Kauppinen kehottaa, että kuluttajat tutustuisivat
runkoverkkokarttoihin osoitteesta: www.
pohjois-savo>,fi/fi/psl/hanketoiminta/projektit/
laajakaista/index.php .
FAKTA
- Laajakaistan raportissa Viestintäministeriön
selvitysmies ehdottaa, että jokaisella kansalaisen
olisi saatavilla 100 Mb:n yhteydet vuoteen 2015.
- Valtio on päättänyt tukea hanketta 66
miljoonalla eurolla kuuden vuoden aikana,
kuntien ja operaattoreiden osuus on sama 66
miljoonaa.
Mikä vetää maaseudulle
Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet kuin kaupungeissa
on tarjolla. Tarve on jopa suurempi, koska korvaavia palveluja ei ole paikallisesti tarjolla.
Internetin
vaihtoehdot maaseudulla
Suomi on jäänyt laajakaistanopeuksissa Euroopan kärkimaiden joukossa häntäpäähän. Tämä on huomattu
ennen kaikkea maaseudulla, kun
uusia liittymiä tai nopeuksien nostoja ei ole tarjolla. Kiinteää verkkoa
korvaavat langattomat yhteydet eivät ole toimineet halutulla tavalla.
Yhteyksien toimivuus on ollut riippuvainen säästä ja maastoesteistä ja
suuri käyttäjämäärä on hidastanut
nopeutta merkittävästi. Yhden maston kattaessa laajan peittoalueen sen
vika aiheuttaa suurelle käyttäjämäärälle ongelmia.
Kaikki maaseudulla joko pysyvästi tai tilapäisesti asuvat tarvitsevat
yhtä hyvät tietoliikenneyhteydet
kuin kaupungeissa on tarjolla. Tarve
on jopa suurempi, koska korvaavia
palveluja ei ole paikallisesti tarjolla.
Langaton vai kiinteä?
Kiinteän asutuksen tarpeita vastaavat parhaiten kiinteät yhteydet.
Hyvin toimivaa ADSL yhteyttä ei
kannata vaihtaa vain edullisemman hinnan vuoksi langattomaan
yhteyteen. Langattoman yhteyden
ongelmana on yleensä paljon vaihte-
leva yhteysnopeus ja ennen kaikkea
lähtevän yhteyden hitaus, joka ilmenee esimerkiksi sähköpostin lähettämisessä. Ja operaattoria vaihtaessa
sähköpostiosoite vaihtuu.
Mikäli kiinteää yhteyttä ei ole
tarjolla, jää vaihtoehdoksi erilaiset
langattomat yhteydet. Näissäkin
tulee asentaa kiinteät ulkoantennit
yhteyden varmistamiseksi. Parasta
nopeutta tarjoaa Wimax yhteydet,
joita tarjoavat paikallisesti eri yhtiöt. Maastoesteet voivat haitata
yhteyden muodostusta jo alle 10 km
etäisyyksillä tukiasemasta.
Kattavaa peittoa laajalla alueella
tarjoaa Digitan @450 laajakaista. Nopeus on maksimissaan 2 Mbit /s ja
peittoalue tukiasemasta on n 30 km.
Mikäli käyttö on tilapäistä esimerkiksi loma-asunnolla, eikä
sähköäkään ole juuri tarjolla, on
gsm-verkon yhteydet usein ainut
mahdollisuus. Tietoliikenneyhteys
voidaan muodostaa joko puhelimen
kautta, mutta paremmin eri verkon mahdollisuuksia hyödyntävät
erilliset ns. ”mokkulat”. Uusimmat
laitteet tukevat monia eri taajuuksia,
jossa 900 MHz taajuudella toimivat
verkot tarjoavat laajempaa peittoaluetta ja suurempia nopeuksia.
Operaattoreiden tarjonta vaihtelee
alueittain ja voi muuttua nopeasti,
joten pitkiin sopimuksiin ei kannata
sitoutua ja tutkia eri operaattoreiden
kuuluvuuskarttoja tarkkaan.
Joka tapauksessa langattomilla
yhteyksillä ovat suuremmat viiveet
yhteyspyyntöjen ja tiedon lähettämisessä, vaikka nimellisnopeutta luvattaisiinkin useita megabittejä. Ja
käyttäjämäärien lisääntyessä kaikki
jakavat yhteistä, usein niukkaa, tukiaseman tarjoamaa nopeuskaistaa.
Ratkaisun ongelmiin tarjoaa
suunniteltu valokuituverkko. Pysyvän kiinteän asutuksen kannattaa
hankkia kiinteä yhteys. Tilapäisen
asutuksen ja liikkuvan käytön yhteyksiä taas parantaa mahdollisuus
liittää kaikki gsm verkon mastot
valokuituverkkoon, jolloin riittävä
yhteysnopeus voidaan taata kaikille
käyttäjille.
Yhteisen maaseudun parhaaksi!
Kirjoittaja
Tuomo Tikkanen,
M@@TK hankkeen hankevetäjä
MTK Pohjois-Savo
17
18
Palveluja
Vesannolla
Kunnanjohtaja
Pasi Lievonen
Vesanto
uskotaan huomiseen
Erinomaisen hyvää vuotta kaikille vesantolaisille ja Vesannolla
kesäänsä viettäville. Viime talvi
oli perinteinen suomalainen talvi;
lunta ja pakkasta oli varmasti riittävästi. Niinpä odotamme tulevaa
kesää innokkaasti ja toivomme, että
se olisi kaunis ja lämmin.
Vesannon kunnan taloustilanne
on entisestään parantunut viime
vuoden aikana. Tämä tarkoittaa
sitä, että voimme tarjota hyvät peruspalvelut kuntamme asukkaille.
Tämä julkaisu osoittaa vesantolaisten yrittäjien halua ja intoa tuottaa
erilaisia palveluja kunnan asukkaille. Lisäksi se antaa monipuolisen
kuvan maaseudulla asumisesta ja
sen tarjoamista mahdollisuuksista.
Sisä-Savon kesätapahtumien
osalta voidaan todeta, että tarjonta
on monipuolista ja jokaiselle löytyy
jotain. Vesannolla jatketaan Reiska
jalkapallon MM-kisojen kehittämistä ja Vesantoviikko on omalla
perinteisellä paikallaan heinäkuun
lopulla.
Hyvää kesää ja menestystä!
KIRJASTON PALVELUT
Kirjasto avoinna 1.6.-31.8. Ma,ke,pe 9-14,
ti,to 12-19
HUOM ! Kirjastosta lainataan lapsille
pelastus- ja veneilyliivejä
Kirjastossa 11.6.2010 poistokirjojen
myyntipäivä klo 9-14 ja koko kesän vaihtuvia
näyttelyitä.
Kirjaston talviaukioloajat 1.9.-31.5.
Ma,ke,pe 10-16, ti,to 12-19, aattopäivinä 10-16
TERVEYSPALVELUT
Vesannon terveysasema
Simolantie 15
Avoinna ma-to klo: 8.00-15.30 ja
pe klo: 8.00-15.00
Ensiapu puh: 020 150 3500
Ajanvaraus lääkärille ja hoitajalle ma-pe
8.00-9.00 ja ma-to 13.00-14.00, pe 12-13.00
Itäinen alue puh: 020 150 3502
Läntinen alue puh: 020 150 3504
Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys
Suonenjoen terveysasemalla
puh: 020 150 3237
Vesannon terveysasema on suljettu
5.7.-1.8.2010.
Kesäsulun aikana vesantolaiset potilaat
hoidetaan Karttulan ja Suonenjoen
terveysasemilla. Ajanvaraus klo 8-10.00 ja
12.30-13.30 puh: 0400-671874
Vesannon työpaja
ja pesula:
-Apua kodin tai mökin pieniin askareisiin ja
pihatöihin mm. pienimuotoisia metsän
harvennustöitä ja halonhakkuuta
- Pienimuotoiset korjaus-, rakennus - ja
saneeraustyöt.
- Siivouspalvelua
- Kirpputorille voi tuoda huonekaluja ja
vaatteita.
- Puu- ja metallipajassa entisöimme
huonekaluja, teroitamme saksia ja veitsiä ja
vuokraamme työkaluja esim. lehtipuhallinta,
raivaussahoja yms
Työpaja Ma-To : 8.00-14.30, Pe : 8.00-14.00
puh. 017-6885436
Pesula Ma-Pe : 8.00-14.00, puh. 0176885440
Työpajaohjaaja puh. 0500 927981
Yksilövalmentaja puh. 040 4840424
RAKENNUSVALVONNAN PALVELUT KESÄLLÄ 2010
LOMA-ASUNNON muuttaminen ympärivuotiseksi asuinrakennukseksi
edellyttää rakennuslupaa. Mikäli rakennuspaikka sijaitsee rantavyöhykkeellä ja rakennuspaikka on kaavoitettu loma-asuntoa varten, on ennen
rakennusluvan hakemista saatava kunnalta poikkeamislupa kaavasta.
Käyttötarkoituksen muutosta varten tarvitaan rakennussuunnitelmat, joiden
laatimiskustannuksiin voi saada kunnalta avustusta enintään 1 700 euroa.
Avustus maksetaan maksutositteiden perusteella. Avustuksen ehtona on, että
kunnan ulkopuolella asuva henkilö muuttaa kuntaan ja on henkikirjoilla
kunnassa vielä vuoden kuluttua. Lomakkeita ja ohjeita menettelystä saa
rakennustarkastajalta.
Rakennusprojekti on pitempiaikainen prosessi, mitä aikaisemmin otat
yhteyttä, sitä paremmin voimme suunnitteilla, hoitaa ja käsitellä asioitasi
rakennusvalvonnassa.
Rakennusvalvonta palvelee kaikkia rakentajia ympäri vuoden. Ainoan
poikkeuksen tekee kesäaika, jolloin saat suoraan yhteyden rakennusvalvontaan seuraavasti: rakennustarkastaja Tapani Huttunen puh. 0500 573 720
(lomalla 21.6.-18.7) rakennustarkastajan sijainen Juha Soininen puh. 0500 675
247 (lomalla 12.7.-8.8.)
Huomioi nämä poikkeukselliset ajat:
Rakennusvalvonnan palveluja ei ole saatavissa 12.7.-16.7. Rakennuslupia ei
käsitellä 21.6.-18.7. välisenä aikana. Katselmukset hoidetaan normaalisti.
Kunnan kotisivuilta (Tekninen toimi) löytyy lisätietoja esim. rakennusjärjestys ja
taksa sekä rantaosayleiskaavat.
TONTTITARJONTA PARHAIMMILLAAN
Vesannon kunnalla on tarjolla erilaisia omakotitontteja niin omarantaisenakuin järvinäkymällä. Juurikanrannan I-vaiheen ja Apurannan alueen korttelin
112 tonttien osalta eritysetu: VESI- JA VIEMÄRILIITTYMISMAKSU SISÄLTYY
TONTIN HINTAAN, mikäli rakentaminen aloitetaan 2010-2011 aikana.
Palveluja
19
Tervetuloa
Tervoon
Kunnanjohtaja
Olli-Pekka Salminen
Tervo
Tervo on kesäkunta parhaasta
päästä. Tästä kertoo jo sekin, että
kesäasuntoja meillä on saman verran kuin vakituisia asuntoja. Kesällä
tämä tarkoittaa sitä, että kuntamme
väkimäärä vähintäänkin tuplaantuu.
Kesäkausi on Tervossa tapahtumien aikaa. Perinteisiä Tervo-päiviä
vietetään lauantaina 3. heinäkuuta,
jolloin kutsumme tervolaiset, kesätervolaiset, naapurikuntalaiset ja
ohikulkijat viettämään lupsakkaa
päivää Tervonsalmen rantaan.
Päivän ohjelma on monipuolinen
ja sisältää toritapahtuman lisäksi
rantakalailtapäivän varsinaisen
toritapahtuman jälkeen. Makoisan
rantakalan jälkeen lämmitetään
perisavolainen savusauna, jonne
kaikki ovat tervetulleita.
Kuntamme alueella on myös
paljon lukuisia muita tapahtumia,
joihin olette kaikki lämpimästi tervetulleita. Lisätietoja ja tarkempia
aikatauluja kunnan www-sivuilta
ja perinteisestä kesälehdestämme.
Lämpimästi tervetuloa
Tervoon!
Matkailupitäjä Tervo
Tervon kunta on panostanut matkailun kehittämiseen ja sitä kautta
koko kunnan yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Äyskoskea
pidetään perhokalastajien keskuudessa valtakunnan parhaimmistoon
kuuluvana koskena ja kalaisa maine
on kiirinyt ulkomaille asti.
Äyskosken rannalle rakennettu
kunnan omistama Kalatietokeskus
tarjoaa nykyaikaisia, hyvin varusteltuja toimisto-, kokous-, näyttely- ja
seminaaritiloja. Innovatiivisilla kalusteratkaisuilla tilat mahdollistavat
monipuolisen tarjonnan erilaisiin
asiakastarpeisiin. Alueella sijaitsee
myös uusi Caravan-alue korkealuokkaisine huoltorakennuksineen ja
lasten leikkikenttineen.
Venematkailijoita palvellaan
myös kunnan keskustassa jossa on
uusi vierasvenesatama. Varustukseen kuuluvat sähkö, sauna/suihku,
WC ja grillikatos sekä septitankkien
tyhjennyslaite. Tämän lisäksi vesillä liikkujia palvelevat reittikartoissa näkyvät rantautumispaikat.
Matkailijoiden tarpeisiin ovat
satsanneet myös tervolaiset palveluyrittäjät, joten kunnasta löytyy
kattavasti tarjontaa golfista ohjelmapalveluihin ja majoitukseen.
Lisätietoja alueen matkailupalveluista kunnan nettisivuilta osoitteessa www.tervo.fi tai kunnanviraston
neuvonnasta p. 017-499 111.
Muistathan! Kesätori-illat perjantaisin 18.6.-6.8.2010 (juhannusaattona
25.6. ei järjestetä tori-iltaa).
TERVON TONTTITARJONTAA
Tervon kunnalla saaristo-osakuntana on mahdollisuus tarjota uusille asukkailleen monipuolisia tonttivaihtoehtoja niin järven rannalta kuin aivan
kunnan keskustaajamastakin palveluiden, koulun ja päiväkodin välittömästä
läheisyydestä.
Kunnan pinta-alasta kolmasosa on järvien peitossa, mikä luo erinomaiset
mahdollisuudet järviluonnosta nauttimiseen. Etenkin lapsille kuntamme
mahdollistaa rauhalliset puitteet kasvulle, koulunkäynnille ja sitä kautta
hyvät eväät aikuiselämäänkin. Olette lämpimästi tervetulleita vesistörikkaaseen, rauhalliseen ja turvalliseen kuntaamme.
Lisätietoja asumiseen ja tonttitarjontaan liittyvissä kysymyksissäsi
Teille antavat tekninen johtaja Jukka Korhonen p. 0447 499 350 ja rakennustarkastaja Erkki Korhonen p. 0447 499 355.
Tervon kirjaston
kesäAukioloajat
7.6.-13.8. Ma, ti, pe klo 10-15, ke klo 14-19, to klo
9-14, juhannusaatto 25.6. suljettu
Aukioloajat talviaikaan ma, ke klo 14-19, ti, pe
klo 10-15, to klo 9-14, aattopäivät (jos ma tai
ke) klo 10-1
TERVEYSPALVELUT
Sairaanhoito
Päivystysvastaanoton että kiireettömän
hoidon ajanvarauksen soittoajat
maanantaista perjantaihin klo 8-10.00 ja
12.30-13.30 puh.0400-671874 hätätapauksissa voi soittaa myös puh. 020150 3400.
Iltaisin ja viikonloppuisin päivystys
toimii Suonenjoen terveysasemalla, puh.
020150 3237. Lisätietoja kesäsulusta saa
Tervon vastaanoton hoitajilta.
Kesäsulun aikana tervolaiset potilaat
hoidetaan Karttulan terveysasemalla.
Tervon terveysasema on suljettu
vuosilomien ja remontin takia
28.6-8.8.2010.
20 Palveluja
Palvelutarjonta
ei aina näy näyteikkunassa
Vesannon ja Tervon alueelta löytyy kattava valikoima yksityisiä palveluita,
joita ohikulkija ei huomaa, koska ne eivät välttämättä sijaitse pääkadun
varrella, eikä näillä yrityksillä ole näyteikkunaa. Hyvänä apuvälineenä
voi toimia Leijonien toimittamat paikallispuhelinluettelot, joita saa mm.
huoltoasemilta.
Toivomme palvelurakenteemme pysyvän monipuolisena, ja siksi toivomme saavamme rohkeasti toiveita asiakkailta. Yrittäjäkunnan ikärakenne
alkaa mahdollistaa tilaa myös uusille yrittäjille, joten jos yrittäjyys ja elämä
seudullamme kiinnostaa, ottakaa yhteyttä esimerkiksi elinkeinoasiamieheen,
yrittäjäyhdistysten yhteyshenkilöihin tai Vetovoimainen Vesanto hankkeen
projektipäällikköön (yhteystiedot alla).
Alueen palvelut on kasattu osoitteeseen www.terves.fi
Olemme joutuneet rajaamaan yritysten palveluista ja yrityksistä kirjoittamisen tästä julkaisusta pois hankkeen rahoitusehdoista johtuen. Liitteenä
oleva kaupallinen osio on toteutettu yritysten omilla varoilla.
Alueemme palvelut löytyvät keskitetysti osoitteesta www.terves.fi näiltä sivuilta löytyy linkit myös alueemme kuntien kotisivuille ja Vesannon Yrittäjien
Facebook sivuille. Yrittäjä – löytyyhän sinun tietosi jo terves -sivustoilta? Jos ei,
niin laita tiedot osoitteeseen [email protected] tai soita Antille 0400-673 565. Toivomme, että mahdollisimman moni löytää nämä sivustot ja kertoo niistä kaverillekin.
www.terves.fi –sivuilta
löytyy jo kaikkien näiden
toimialojen palveluja:
Asiantuntijapalvelut
Ensihoito ja sairaankuljetus
Fysikaaliset hoidot
Hankkeet
Hevostalous ja -tuotteet
Hieronta
Huoltoasemat
Isännöinti
Jalkahoito
Kevyet metallirakennetyöt
Kiinteistönvälitys
Kodinkoneet
Kukka- ja hautauspalvelut
Kuormalavat
Lahjatavarat
Maa- ja metsätalous
Maansiirto ja kaivutyöt
Maatalouden asiantuntijapalvelut
Mediatoimistot
Metsäkoneurakointi
Mökkitalkkaripalvelut
Ohjelmapalvelut
Pitopalvelut
Polttopuut / polttopuiden valmistus
Puhelinliittymät ja kännykät
Puuntyöstökoneet
Päivittäistavarakauppa
Rakentaminen ja remontit
Ratsastus
Tienhoitopalvelut
Tilitoimistot
Toimistotarvikkeet
Traktoriurakointi
Venepuuseppä
Viestintä- ja koulutuspalvelut
Yrittäjien liikuntavuoro avoinna kesäasukkaillekin
Vesannon Yrittäjät ry on varannut liikuntahalli- ja kuntosalivuoron, jonne myös loma-asukkaat ovat tervetulleita! Hallilla on
maalit ja verkot, mutta mailat pitää tuoda omasta puolesta.
Liikuntavuoro 7.6.-9.8.2010 maanantaisin klo 17-20. | Viikolla 30 (26.7.-1.8.) kiinni Hirvenjuoksukisojen vuoksi.
KOTIKUNTA KUVISSA
VALOKUVAUSKILPAILU
tuolla
Mikäs
i?
liikaht
Tervon ja Vesannon kulttuuritoimet järjestävät valokuvauskilpailun vuoden
2010 kuvista. Kilpailussa etsitään valokuvin kotikunnan kauneutta, karuutta
ja kaikkea siltä väliltä: tarkoitus on kuvata kotikuntaa, sen maisemia ja rakennuksia eri vuodenaikoina. Tervossa ja Vesannolla on omat kilpailusarjat,
joihin voivat osallistua myös kesäasukkaat. Korkeintaan 4 kuvaa / kuvaaja.
Molemmissa sarjoissa jaetaan 1. palkinto 100 euroa, 2. palkinto 80 euroa ja
3. palkinto 50 euroa.
Kilpailun loputtua järjestetään näyttely, jossa esitellään kilpailukuvia.
Kuvat lähetetään s-postiosoitteella [email protected] / [email protected] (merkitse aiheeksi ”Kotikunta kuvissa”) tai toimitetaan
kirjastoon CD/DVD-levyllä tai USB-tikulla viimeistään 15.11.2010 mennessä.
Tarkemmat ohjeet löytyvät kuntien internetsivuilta ja kirjastoista.
Hhmm...musti
n
hä
iä
yv
H
.
koita
ta
ut
m
,
on
nekin
uri
koska olen Su
ion
Metsästäjä, a
in
pyydystää jota
oikeata ketturuokaa.
Auts! Se pisti
minua. Äitii!
a äidin
a painell n.
p
n
a
id
a
T
ree
tojen ää
a
p
a
k
o
u
r
aisti on
myyräp
Makoisa in toista kuin
ta
sentäs jo rit...
pa
p
m
nuo a
TARINA JA KUVAT: Irma Kortekallio (http://irmako.wordpress.com)
Palveluja
21
Haja-asutusalueen jätehuolto
Asianmukaisen jätehuollon järjestäminen mökille on jätelain mukainen
velvoite. Mökit muuttuvat entistä
useammin ympärivuoden käytettäviksi vapaa-ajan asunnoiksi ja tarve
toimivalle jätehuollon palveluille
kasvaa.
Jätekukon alueella, johon Vesanto ja Tervokin kuuluvat, mökin
jätehuollon voi järjestää kolmella
tavalla:
• hankkimalla mökille oman jäteastian
• yhteisen astian naapureiden kanssa
• liittyä aluekeräyspisteen käyttäjäksi
Jätekukon palvelunumero:
(017) 368 0152
Oma jäteastia
Jäteastian sijaintipaikalta edellytetään jäteautolle soveltuvaa tietä ja
tarvittaessa myös kääntöpaikkaa.
Vapaa-ajan kiinteistö tyhjennetään
tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljä kertaa kesässä. (1.5.-30.9.)
Yksittäisiä tyhjennyksiä voi tilata
tarpeen mukaan myös muiden lomajaksojen yhteyteen.
Kimppa-astia edullisesti
Kimppa voi muodostua kahdesta tai
useammasta vapaa-ajan kiinteistöstä
ja ympäri vuoden asuttua omakotita-
loa. Haja-asutusalueella kimpan voi
muodostaa mm. kylätoimikunnat
ja tienhoitokunnat. Jäteastian hankinta ja käyttökustannukset jaetaan
astian käyttäjien kesken. Jätelasku
voidaan osoittaa suoraan jokaiselle
osakkaalle tai hoitaa keskitetysti
yhdyshenkilön kautta.
Aluepisteeseen
vuosimaksulla
Aluekeräyspisteet ovat Jätekukon
ylläpitämiä keräyspisteitä. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus maksaa
vapaa-ajan kiinteistöille (v. 2010) 28 e
kesäajalta ja maksu koko vuodelta 59 e.
Mitä saa tuoda:
Remontti- ja rakennusjätteiden pienerät
• kipsilevyt, puutavara, tiili, betoni, posliini ja
tasolasi, styrox, eristevilla
Ei mineriitti- ja lujalevyjä eikä kyllästettyä
puuta. Palauta kyllästetty puu ostopaikan
keräyspisteeseen.
Muut isokokoiset jätteet
• korjauskelvottomat huonekalut, matot,
patjat, paalimuovit
• pienkuormamaksu
Metalliromu
• pelti, piikkilanka, puhtaat aukileikatut tynnyrit,
metallirunkoiset huonekalut, polkupyörät,
puukiukaat, tyhjät maalipurkit
• Vastaanotto veloituksetta
Sähköromu
• jääkaapit, pakastimet, TV:t, tietokoneet,
pölynimurit, kahvinkeittimet, puhelimet ja radiot
• loisteputket, energiansääsölamput
• laitteet, joihin akku- tai paristo on
sisäänrakennettu
• Vastaanotto kotitalouksista veloituksetta
VESANNON JÄTEASEMA
Teollisuustie 14 / Avoinna: pe klo 14-16
TERVON JÄTEASEMA
Lohitie 3 / Avoinna: pe klo 15-17
Haja-asutusalueen talous- ja jätevedet
Useimmissa Vesannon ja Tervon
haja-asutusalueen kiinteistössä vesi
otetaan omasta kaivosta ja jätevedet
käsitellään omalla kiinteistöllä ja
johdetaan ympäristöön. Usein ongelmaksi muodostuu kaivoveden
laatu ja veden riittävyys. Jätevesien
riittämätön puhdistus aiheuttaa
monesti haittaa vesistöille ns. hajakuormituksen kautta.
Kaivot
Luonnontilainen pohjavesi on
yleensä raikkaan makuista. Kaivovesi kannattaa tutkituttaa kolmen
vuoden välein, vaikkei haju- ja makuhaittoja olisikaan. Perustietoja
paikkakuntasi pohjaveden laadusta
saat kunnan teknisestä toimesta.
Tontilla oleva vanha kaivo kannattaa yleensä kunnostaa. Vedenkäsittelyssä voidaan veden laatua parantaa, jos vedessä on liikaa rautaa
tai mangaania eikä parempaa vettä
ole saatavissa. Kaivon kunnostus ja
puhdistus ei auta, jos pohjavesi on
pilaantunut.
Yhteinen vedenhankinta
Ennen kuin päätät kaivon rakentamisesta tai kunnostamisesta, ota
selvää yhteisen vedenhankinnan
järjestämisestä naapureittesi kanssa
tai vesiosuuskuntaan liittymisestä.
Kunnan laatimasta vesihuollon
suunnitelmasta käy ilmi, kuuluuko
kiinteistösi vesihuoltolaitoksen tai
vesiosuuskunnan piiriin. Katso lisätietoja osoitteesta www.ymparisto.
fi/kaivot
Jätevedet
Kiinteistön jätevesijärjestelmän on
täytettävä puhdistustehosta asetetut
vaatimukset 1.1.2014 mennessä. Kiinteistön omistajalla on oltava selvitys
kiinteistönsä jätevesijärjestelmästä
ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje.
TEKSTI: lainaus ympäristökeskuksen internetsivut: haja-asutusalueen vesihuolto
Ennen puhdistusjärjestelmän rakentamista tai uudistamista kiinteistönomistajan kannattaa varmistaa
kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta, laajennetaanko viemäriverkostoa lähivuosina kiinteistön
alueelle. Kysy vesihuollon kehittämissuunnitelmaa Tervon tai Vesannon kunnan teknisestä toimesta.
Kiinteistön haltija voi saada
viiden vuoden jatkoajan jätevesijärjestelmän kunnostamiseen 1.1.2014
jälkeen, jos käsittelyvaatimusten
noudattaminen on kalleuden tai
poikkeuksellisen teknisen vaativuuden vuoksi kohtuutonta ja kuormitus ympäristöön vähäinen.
Jätevesijärjestelmää ei tarvitse tehostaa, jos jätevedet eivät aiheuta
pilaantumisen vaaraa eivätkä haittaa omalle tai muille kiinteistöille ja
jos seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:
1. Jätevesien joukossa ei ole virtsaa,
ulostetta eikä muuta käymäläjätettä
2. Jätevesien määrä on vähäinen
3. Jätevesiä ei johdeta suoraan vesistöön tai siten, että ne eivät puhdistu
riittävästi ennen kulkeutumistaan
vesistöön tai pohjaveteen
Jätevedet eivät puhdistu riittävästi,
jos ne valuvat ympäristöön esimerkiksi kalliota tai avo-ojaa pitkin
tai imeytyvät puhdistamattomina
maaperästä pohjaveteen.
Usein jätevesien määrä on vähäinen perinteisissä kesämökeissä,
joissa talousvesi kannetaan kaivosta
ja joissa on kuivakäymälä. Saunan
pesuvesille ja muille vastaaville
vähäisille jätevesimäärille voi rakentaa hiekalla täytetyn imeytyskuopan tai asentaa ostetun pesuvesien
imeytyskaivon.
Lisätietoja: Vesannon ja Tervon
tekninen toimi ja ymparistokeskus.fi
22
Tekemistä ja kokemista
Reiska-turnaus
on hyvänmielen
tapahtuma, joka
kokoaa puoliurheilullisin perustein
kaveriporukoita
yhteen viettämään
mukavaa viikonloppua.
”Ihan hullu ajatus”
palkittiin vuoden 2009
jalkapallotapahtumana
TEKSTI Anu Hytönen KUVAT Anu Hytönen, Kari Särkkä ja Sari Tulila
Mauno Huttunen on vuosikaudet ollut vannoutunut reiskojen
ystävä. Jalkineena Reino-tossut ovat huolettomat, helpot ja
sopivat jalkaan joka säällä. Ainoastaan sorsametälle ja kalalle
Manu valitsee muut jalkineet.
Omat lapset aikoinaan houkuttelivat isäänsä jalkapallon peluuseen, ja Mauno potki palloa reiskoissaan heidän kanssaan. Kerran saunan lauteilla Mauno kertoi Reiska-jalkapalloturnausideastaan kaverilleen Lasse Tervoselle, jonka mielestä tämä oli
”ihan hullu ajatus”. Siitä se lähti - jalkapalloidea - hautui ja jalostui.
Reiska Säännöt
• MM pelikenkinä miehillä Reinot; naisilla Ainot
• harrastesarjassa naisilla saa olla Ainot tai Reinot
• kenkien on oltava aidot
• keveämpi pallo
• 5 kenttäpelaajaa (1 maalissa, neljä kentällä)
• kentän koko pienempi 30mx40m
• pienemmät maalit
• ei paitsioita
• vapaat vaihdot
• joukkueella voi olla 5 vaihtohenkilöä
• Jos pelijalkine irtoaa jalasta ja pelaaja osallistuu peliin ilman molempia
jalkineita, seuraa kahden minuutin jäähy
• Jos jalkine on muunneltu tai kiinnitetty jollain tyylillä jalkaan, niin tuomiona on
vastajoukkueelle rangaistuspotku.
Tekemistä ja kokemista
Yhteistyötahoksi sopivalle vaikutti
paikallinen yrittäjäyhdistys, joka
suhtautui hankkeeseen aluksi vähintäänkin kriittisesti. Kuitenkin
ensimmäiset Reiska-jalkapallot
potkittiin kesällä 2006. Seuraavana
kesänä pelattiin sitten ensimmäinen
Reiska MM-turnaus, jolloin mukaan
ilmoittautui 13 joukkuetta. Vuosi vuodelta kisaavien joukkueiden määrä
on kasvanut ja kesällä 2009 MM-tittelistä kisasi kaikkiaan 43 joukkuetta.
Kisoissa on oma naisten sarjansa
Ainoille. Nykyisin kaikissa peleissä
on ammattikortilliset tuomarit.
Suomen Palloliiton Itä-Suomen
piiri valitsi Reiska MM-turnauksen
vuoden 2009 jalkapallotapahtumaksi.
Mauno Huttunen, Lasse Tervonen
ja Aki Siren kävivät noutamassa
pokaalin Kuopion palkintogaalassa. Yllättävän suruviestin myötä
kesän 2010 kisoista tuli aktiivisen
puuhamiehen ja talkootyöläisen Lasse Tervosen muistoturnaus. Kisat
järjestetään nyt 23. - 24.7.2010
Reiska-tapahtumaa
kehitetään nyt myös
hankkeen voimin
Yhtenä Vetovoimainen Vesanto
-hankkeen toiminnoista on Reiskaturnauksen kehittäminen. Tätä
kehittämistehtävää luotsaa nyt kuopiolainen Wille Markkanen, jolla on
pitkän linjan kokemus matkailu-
alalta ja ohjelmapalveluista. Hän on
ollut kehittämässä mm. Beach Volley
Pro Tour -kiertuetta neljän vuoden
ajan sekä viime vuoden Erätaikamessuja. Jalkapallo on tullut Willelle
tutuksi juniori-ikäisenä ja myöhemmin pikkuveljen liigapelien kautta.
Wille Markkanen näkee Reiskaturnauksen hyvänmielen tapahtumana, joka kokoaa puoliurheilullisin
perustein kaveriporukoita yhteen
viettämään mukavaa viikonloppua.
Kesälle 2010 tapahtuman yleisilmettä
viilataan ja pyritään kiinnittämään
huomio yleisön ja pelaajien parempaan viihtymiseen ja toisaalta yhteistyökumppaneiden näkyvyyden
parantamiseen.
Haasteitakin tässä kehittämistehtävässä on kuten hankalat kulkuyhteydet, majoituspalveluiden vähyys
ja Vesannon suhteellisen pieni väestöpohja. Nämä haasteet ovat kuitenkin voitettavissa. Reiska -turnauksen perusidea on erittäin hyvä ja
kantava, minkä johdosta tapahtuma
on lähtenyt luonnostaan kasvamaan,
Markkanen toteaa ja tähyää viiden
vuoden päähän, jolloin täällä Vesannolla on valtakunnallisesti tunnettu
ja monipuolinen tapahtuma.
Eksoottisia SM-kisoja
Sahansoiton SM-kisat Vesannolla
4.7.2010 klo 15 alkaen
Sahansoiton Sm-kisoilla on Vesannolla jo yli
kymmenvuotiset perinteet. Tänä vuonna on
kisapaikkana Rajapuro Niinivedellä. Kilpailun
järjestämisestä vastaa Vesannon musiikinystävät ry.
Hirvenjuoksun SM-kisat
31.7.2010 - 1.8.2010
Hirvenjuoksun SM-kisat järjestetään heinäelokuun taitteessa. Edellisistä Vesannon kisoista
on vain kolme vuotta aikaa. Tuolloin tapahtuma
meni hyvin ja sai runsaasti myönteistä
palautetta. Ampumaradan maastoihin odotetaan
liki 800 kilpailijaa ja Vesannolle kaikkineen 1500
kisavierasta. Varsin mittava on myös kisoissa
työskentelevien talkoolaisten joukko. Heinäkuussa 11.7.2010 samoissa maastoissa järjestetään
ensin Itä-Suomen mestaruuskisat. SM-kisoissa
sitten 16 piirin parhaat kisaavat mestaruudesta.
TEKSTI Anu Hytönen
Kirjoittaja
Jari Sihvonen
on entinen vesantolainen ja
nykyinen tohvelisankari, joka
toimii Pohjois-Savon maaseutuohjelman tiedottajana.
Tohvelisankarin
pehmeät kosketukset
Jalkapallo on kuningaspeli, jossa joistakin pelaajista kruunataan
sankareita. Jotkut siivittää sankaruuteen jumalan käsi tai ilmiömäinen
banaanipotku, toisille riittää katkennut akillesjänne.
Reiskajalkapallossa sankareita tehdään pelaajista, joilla on hyvä pelisilmä ja puuvillanpehmeä kosketus. Monet reiskapelaajat, aikamme todelliset
tohvelisankarit, ovat huomanneet, että ulkonäkö on mennyt, ikänäköä voi
vielä korjata, mutta hyvälle pelisilmälle ei mahda kukaan mitään.
Tohvelisankarilla on hyvä sydän. No, veren kolesteroliarvot voivat
olla vähän koholla, mutta sydän on paikallaan ja se on hyvä. Siinä
missä jääkiekkoilija päätyy citykaksioon missin kanssa, tohvelisankari
valitsee mieluummin punaisen mökin maalta ja voimakasluonteisen
vaimon, jolle miehen sisäinen kauneus on ulkoista tärkeämpää.
Tohvelisankarit ovat todellisia joukkuepelaajia. He kunnioittavat
valmentajaa, vastapuolen pelaajia ja katsojia. He alistuvat myös erotuomarin määräyksiin kyselemättä. Eihän yksi tuomari muuten saisi
pidetyksi kahta joukkueellista miehiä kurissa ja nuhteessa. Harjoitus
tekee kyykistelyssäkin mestarin.
Kaikista jalkapalloilijoista, hyvistäkään, ei tule koskaan tohvelisankareita. Oikea tohvelisankari on kokenut oman elämänsä viheriöillä tähtihetkiä, joiden arvoa ei mitata pokaalin korkeudessa tai
palstamillimetrien määrässä. Hän ei tähtää suuriin saavutuksiin
tavoitellakseen kuuluisuutta tai mammonaa. Tohvelisankari pitää
kaikkein tärkeimmät tähtihetkensä omana tietonaan. Sehän kuuluu
tavallaan jo rooliinkin. Hän elää kaksoiselämää – vaimonsa ja omaansa.
Tohvelisankaria miellyttää ajatus, että uudenlaista sankaruutta
on lähteä taisteluun kiirettä vastaan. Nopeatempoisessa pelissä ja
elämässä sielu voi muuten jäädä ruumiista jälkeen. Supersankarista
tunnetaan nimi – se lukee pelipaidan selässä. Kasvot - ne komeilevat
päivän lehdessä. Mutta sielu – sitä ei ole.
Omat sankarihetkeni osuivat Puijon koulun kentälle, Vesannon
urheilukentälle – ja Kuopion Tuomiokirkon alttarille. Puijon koulun
kentällä pelattiin 1980-luvun alkupuolella lähikoulujen ala-asteiden
välinen jalkapalloturnaus. Pelin tiimellyksessä sain pallon haltuuni. Tykitin nahkakuulan puolikentästä täydellisellä potkulla maalia
kohtia. Siis puolikentästä! Pallo osui ylärimaan, mutta ei mennyt
maaliin. En muista, miten peli päättyi – eikä sillä ollut sen koommin
enää väliäkään - mutta muistan yhä sen tärinän, joka jatkui puisessa
maalikehikossa vielä pitkään pallon osuman jälkeen.
Parikymmentä vuotta myöhemmin palasin tuolle samalle kentälle,
jota hädin tuskin löytyi risukon keskeltä. En antanut sen pilata sankarihetkeäni, että jalkapallokenttä ei ollut juurikaan tenniskenttää
suurempi. Mutta kävin varmuuden vuoksi kokeilemassa, vieläkö
maalitolpissa oli havaittavissa ylimääräistä värinää.
Joskus päivä paistaa kirkkaimmin risukasaan. Sieltä voi löytää
tohvelisankaruutensa. Ruskeilla ruuduilla.
23
24 Tekemistä ja kokemista
Järvet täynnä
saalista
”Kalakateus on väistymässä oleva ominaisuus. Kaikki ovat tervetulleita
mukaan kalakerhojen toimintaan, kalakilpailuihin ja kalastamaan. Meidän
onkikisat pidetään pääasiassa Kolun kanavalla ja kisoja pidetään myös
lapsille”, Lohimaan kalakerhon puheenjohtaja Kalevi Blom kertoo.
Samaa mieltä on Vesannon Urheilukalastajat ry:n sihteeri Eero Lyytinen. ”Eivät ole menneet siimat sekaisin. Toimintaan voi liittyä, ei ole
pääsykokeita. Meillä on 80 jäsentä ympäri Suomea ja pidämme paljon
kilpailuja, 14 viime vuonna. Veneenlaskupaikkoja alueella on runsaasti,
huoltoasemilta voi ostaa lupia ja sieltä löytyvät kartat.”
Vesannon urheilukalastajat ovat urakoineet talkoilla Niiniveden päähän
Kukertaisjoen rantaan noin 20 hengen Kimari –nimisen kalastusmajan,
jota yhdistys myös vuokraa. Majoitustilat ovat vielä rakenteilla, tilaa tulee
reilulle 10 hengelle. Savusaunaa vuokrataan lämmitettynä.
alueella sattuu olemaan ja millaisen luvan sillä alueella tarvitsee. Vieheluvat
ovat kalastusaluekohtaisia, mutta pyydysluvat vaihtelevat osakaskunnittain.
”Osakaskunnat määrittelevät omat ehtonsa, mutta pyrkimys kyllä on, että
koko kalastusalueella olisi samat ehdot. Kannatan ainakin allaskohtaisia
ehtoja”, määrittelee Blom.
Tällöin kalastuksen harrastajan ei tarvitsisi miettiä järvellä, että lipuikohan se vene jo toisen osakaskunnan puolelle.
Kalamiehet arvelevat, että alueen järvet ovat aika tasavertaisia saalisvarmuudeltaan. Kuhaa, isokokoisia ahvenia sekä muikkua on runsaasti
ja haukea liikaakin. Kalastuksen mystiikkaan kuitenkin kuuluu, etteivät
miehet parhaita apajiaan paljasta.
TEKSTI Sari Tulila
Luvan perästä
Onkimista ja pilkkimistä lukuun ottamatta kaikkeen kalastukseen tarvitaan valtion kalastuskortti eli kalastuksenhoitomaksu, joka on 22 €/vuosi
tai 7 €/ viikko. Sen lisäksi tarvitaan vesialueen - ja mahdollisesti myös
osakaskunnan lupa ja koskiluvat ovat tietysti erikseen.
Verkkoja, katiskoita tai nuottaa ei siis kannata oikopäätä molskauttaa
ihan mihin tahansa järveen, ennen kuin selvittää, minkä osakaskunnan
Fakta:
Tervo-Vesanto alueelle ulottuvat Nilakan, Rasvanki-Virmasveden, Niiniveden ja Koskelo-Konneveden kalastusalueet. Osakaskuntia on useita kymmeniä.
Hyvä tietolähde on Pohjois-Savon kalatalouskeskuksen nettisivut www.muikkusuomi.fi, josta
löytyy mm. yhteystietoja, tietoa luvista ja vesialueista.
Liha ei metsistä lopu: Uusia jäseniä otetaan
metsästysseuroihin
avoimin mielin kokeilla asiakasjahteja, eikä vain ennakkoluulojen tai
vanhojen tottumuksien perusteella
niitä torjua. Metsästysoikeudet ovat
joskus kalliitakin, asiakasjahdista
saataisiin vähän tulojakin”, kannustaa Korhonen.
Ilvekset riesana
”Hirviä on sopivasti, kannanhoito on
nyt tasapainossa, aiemmin se meni
hirmuista aaltoliikettä”, arvioi Pystynen riistatilannetta.Samoin Tervossa kaikki seurat ovat sitoutuneet
pitämään jäävän kannan vakiona eli
noin 2,5 hirveä/ 1000 ha.
”Semmonen kutina mulla on, että
aika hyvin pääsee mukkaan. Tervon
Metsästäjät, eli se seura missä minä
olen, on ottanut vuosittain uusia jäseniä, mutta ei se pääsy mitenkään
automaattista ole, änkyrät eivät ole
tervetulleita”, haastelee savolaisittain suupieli virneessä Tervon
riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Korhonen.
”Kun minä alotin metsästyksen,
meitä oli alussa kolme kaveria
ja yksi osuus hirviporukassa, eli
oltiin jaetulla osuudella mukana.
Silloin ei tarvitse joka viikonloppu
hirvimetälle joutua. Ja voihan sitä
hommata itelleen myös pätevän
tuuraajan”, Korhonen haastaa.
Vesannon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Pystysen
mielestä Vesannollakin suhtaudutaan suopeasti ulkopaikkakuntalaisiin jäseniin. ”Riista on alihyödynnetty luonnonvara ja ukkoutuminen
uhkaa seuroja, onneksi on tullut
paluumuuttajia. Seurat ottavat ensin koejäseniksi ja ei siitä mitään
sanktioita tule, jos ei ole aina metsästämässä. Varmasti on mahdollista
käydä myös pari kertaa syksyssä.
Lihat jaetaan sitten osallistumisen
mukaan.”
Kaupallisia jahteja alueella järjestetään vielä aika vähän, eivätkä
kaikkien seurojen jäsenet ole niille
lämmenneet. ”Seurojen kannattaisi
Alueen metsot ovat vähissä,
teeriä on vaihtelevasti, jäniskanta
heilahtelee ja vähäiset kauriit ja
peuratkin, joita on yritetty suojella,
ovat osaltaan joutuneet tihentyneen
ilveskannan suuhun. Vesannolla on
laskettu, että ilveksiä olisi jopa 60 ja
vain kaksi on kaadettu. ”Nyt tupsukorvat hiippailevat ruoan perässä
jo kylällä pihojen lintulaudoilla syömässä”, Pystynen päivittelee.
Riistanhoitoyhdistyksien kautta
voi saada apua ilvesten hätistelemiseen. ”Olimme tässä lähiaikoina
antamassa poliisille virka-apua
tilanteessa, jossa ilves mutusteli
valkohäntäpeuraa keskellä päivää
talon pihassa”, Korhonen kertoo.
Isoista pedoista ei ole näillä main
vaaraa, koska sudet ovat etupääs-
sä vain kauttakulkueläimiä, eikä
karhujakaan ole monta. ”On siellä
yksi karhu Suomäen kupeessa, joka
on käynyt hevosia hätistelemässä”,
Pystynen tietää. Tervon puolella arvioidaan, että karhuja saattaa olla
jopa yhtä useampia, koska hirvillä
on yllättäviä ja vuosittain vaihtelevia alueellisia siirtymiä.
Pienpetoja on paljon, ja niiden
pyynnissä seurat tekevät myös yhteistyötä.
Lihaa vaikea ostaa
Hirvenliha on kysyttyä, mutta hankalasti saatavissa, ellet itse ole metsästäjä. Pystynen arvioi, että seurat
eivät lupakäytäntöjen vuoksi ole innostuneet myymään, -ja kaikki liha
menee omiksi tarpeiksi muutenkin.
”Yksittäisiltä myyjiltä sitä saattaa
saada. Joka syksy järjestetään hirvikeitot ja –paistit ja kaikki ovat niihin
tervetulleita”, lohduttaa Pystynen
hirvennälkäistä.
Tervon riistanhoitoyhdistys on
myynyt vuosittain yhden lahjoituksena saamansa hirven huutokaupalla torilla.
TEKSTI Sari Tulila
www.riistaweb.riista.fi/ –seurojen yhteystiedot ja tapahtumatiedot.
Tekemistä ja kokemista
25
Päriseviä ja jyriseviä
harrastuksia
Monille autot, moottoripyörät, mopot, traktorit, moottorikelkat ja mönkijät
ovat mieluisia harrastuksia. Osalla näistä pärisevistä harrastuksista toiminta
on myös järjestäytynyttä oman yhdistyksen voimin.
Vesannon urheiluautoilijat ry järjestää jokamiesluokan ajoja: kesäisin rata-ajot sekä jäärata-ajot talvisin aina, kun jäätilanne sen sallii. Tämän kevään
jäärata-ajoissa ajettiin neljässä sarjassa (nuoret, naiset, etuveto-kardaani,
yleinen). Kilpailijoita oli lähes sata ja yleisömäärä oli huima. Tänä vuonna
Vesannon urheiluautoilijoiden rata-ajot järjestetään Pihtiputaalla 20.6.2010.
Vesannon urheiluautoilijat ry:n Pj. Esko Viitaniemi p.044-2571590
Vesannon moottorikelkkajaosto toimii Vesannon urheiluautoilijoiden
alajärjestönä. Kerran vuoteen on järjestetty isompi kelkkatapahtuma ja
ohessa muuta touhuilua. Pj. Mikko Hartikka p. 050-5946184
Team Horo-papat on Pappa-mopo -harrastajien oma seura. Pj. Mauno
Huttunen p.0400-509748
Vesannon moottoripyöräkerho on perustettu reilut vuosi sitten. Toiminnassa on ollut pari pidempää matkaa Saariselälle, porukka-ajeluita sekä
pienempiä tapahtumia. Pj. Reijo Närhi p. 040-5604989
Useita vanhojen traktoreiden, autojen tai jenkkiautojen harrastajia myös
löytyy. Yksi heistä on vesantolainen siemenviljelijä Erkki Korhonen.
Erkki ja Kenworth
Erkki Korhonen kertoo aina olleensa kiinnostunut vanhoista autoista. Opiskeluaikana hän oli maatalousharjoittelussa Yhdysvalloissa Minnesotassa
ja Pohjois-Dakotassa reilun vuoden ajan. Tuolta matkalta matkamuistona
Vesannolle tuli Mustang vuosimallia 1968.
Yhdysvalloissa monilla maatiloilla oli oma iso kuorma-auto. Ajatus samanlaisesta jäi hautumaan. Asia tuli ajankohtaiseksi oman kuorma-auton suurentamistarpeen yhteydessä. Hän seuraili ja haki sopivaa jenkkiautoa netistä,
ja noin vuoden hakemisen jälkeen se löytyi – Kenworth vm.1985. Lokakuussa
2008 Erkki lähti autonostomatkalle Amerikkaan - Pohjois-Carolinaan. Auton
ensiajo Appalakkien vuoristokylästä oli onneksi myötämäkeen, koska näin
Sukututkimus
on monelle mieluisa harrastus
Omien juuren tutkiminen kiinnostaa monia. Jos joku nyt innostuu sukututkimuksesta, miten voi lähteä liikkeelle? Sukututkimukseen paljon perehtynyt
Rautalammin kirkkoherra Raimo Jalkanen antoi muutamia hyviä ohjeita.
Ensimmäiseksi tärkeintä ja kiireellisintä on katoavan muistitiedon
kerääminen. Suvun vanhojen jäsenten haastatteluun kannattaa valmistautua hyvin miettimällä etukäteen kysymykset ja kenties antamalla ne
haastateltavalle etukäteen. Toinen yhtä kiireellinen tehtävä on tallentaa
vanhojen valokuvien henkilö- ym. tiedot. Arkistojen tiedot kyllä säilyvät ja niitä ehtii tutkia sen jälkeen, kun muistitieto on saatu talteen.
pääsi paremmin sinuiksi vaihdelaatikon kanssa, Erkki tuumaillee. Floridasta
alkoi auton laivamatka kansilastina ensin Amsterdamiin ja sitten Suomeen.
Auton matka vei satamaseisokkeineen pari kuukautta.
Auto joutui remonttiin hetimiten, koska amerikkalaiset standardit eivät
ole täällä käypiä. Vaihdettiin renkaat ja ajovalot ja lisäksi autoon asennettiin
työkäyttöä varten vaihtolavalaitteet. Toukokuussa 2009 koitti katsastus, ja
auto pääsi ensimmäiselle työajolleen Seinäjoelle.
Ajopeli pääsee oikeuksiinsa isolla tiellä, muttei ole ihan paras mahdollinen
pienissä pihoissa pyöriteltävä. Siemenviljelijänä Erkki kuljettaa lavalla tilan
omia siemeniä ja jyväkuormia, ja näin Kenworth yhdistää mukavasti työn
ja harrastuksen.
TEKSTI JA KUVA Anu Hytönen
Seurakunnat auttavat sukututkijaa
Kirkkoherranvirastoista voi pyytää sukuselvityksen alle 100 vuotta vanhoista
tiedoista. Sitä vanhemmat kirjat ovat julkisia ja niitä voi itse käydä tutkimassa. Tosin seurakunnat ovat luovuttaneet vanhimmat kirjansa maakuntaarkistoihin. Kirkkoherranvirastoista kannattaa ensin varata tutkimusaika,
koska niiden tilat ovat pienet. Merkittävä osa aineistosta löytyy jo netistä
osoitteesta www.digiarkisto.org.
Ennen sukututkimuksen aloittamista kannattaisi perehtyä tutkimuksesta
tehtyihin sukututkimusoppaisiin, joita lienee kaikissa kirjastoissa useita
erilaisia. Kannattaa myös tutustua netistä löytyviin tietoihin esimerkiksi
Suomen Sukututkimusseuran sivuilla www.genealogia.fi
TEKSTI Anu Hytönen
Kansalaisopisto kutsuu
Sisä-Savon kansalaisopisto järjestää alueen koulutus- ja kulttuuritarpeita
sekä hyvinvointia tukevaa yleissivistävää koulutus- ja harrastustoimintaa,
ammatillista lisä- ja maksupalvelukoulutusta sekä hanketoimintaa. Loma-asukkaat ovat myös kursseille erittäin tervetulleita! Kursseja
järjestetään yleensä syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ja osa
kursseista on viikonloppuisin intensiivikursseina esim. tanssin, kädentaitojen, kuvataiteen sekä puutarhatalouden ainealueilla. Lisäksi opisto järjestää
luentoja ja kulttuurimatkoja.
Kurssihinnat määräytyvät tuntimäärän ja kurssiin kuuluvien tarvikkeiden mukaan. Viikonlopun lyhytkurssi on vuonna 2010 n. 21€ + tarvikemaksu
esim. kädentaidoissa.
Kurssitoivomuksia voi esittää osastovastaava pia.pakarinen@hotmail.
com tai opiston toimistolle [email protected] tai 044-758 1466.
Kursseista ja tapahtumista saa lisätietoja opiston internetsivuilta: www.
suonenjoki.fi/kansalaisopisto tai opiston toimistolta, paikallislehdestä sekä
esitteestä, jota on mm. kirjastoissa.
TEKSTI Sari Tulila
Sisä-Savon Kansalaisopisto järjestää myös lyhyt- ja viikonloppukursseja, jotka sopivat
lomalaisillekin. Kuva Syvälahden pajutilan pajukurssilta.
26
Paikka tutuksi
Seurantalojen uusi tuleminen
Seurantaloihin liittyy paljon muistoja: on näytelty, lausuttu, musisoitu,
tanssittu, urheiltu ja tehty talkoita
ja pidetty hirvipeijaisia. Välillä talojen ovet ovat käyneet tiuhempaan,
välillä on ollut hiljaisia kausiakin.
Seurantaloista on muodostunut tärkeämpiä kyläkoulujen katoamisen
myötä. Tervon ja Vesannon alueelta
löytyy kaikkiaan viisi nuorisoseuraa ja seurantaloa. Ympärivuotista
toimintaa kaikista seuroista ei löydy, mutta edelleenkin seurat ja talot
palvelevat asukkaitaan ja mielellään
myös kesäasukkaita monin tavoin.
Kaikilla seuroilla on yksi yhteinen
pulma: seurat kaipaavat aktiivisia
puuhaihmisiä.
Talluskylän nuorisoseura
• talo (200m²) rakennettu 1954
• remontoidaan parasta aikaa
• toiminta ympärivuotista ja liikuntapainotteista: jumpparyhmiä, 4H- ja
varhaisnuorten kerhotoimintaa, askartelutapahtumia juhlapyhien edellä
• taloa vuokrataan: vuokrattavana on
joko kahvio tai sitten koko talo; jatkossa myös sauna-illat ovat mahdollisia
• vuokrattavina on myös kahviastiasto, kahvinkeitin ja pöytäliinoja
Kyläyhdistys, Martat, 4H ja nuorisoseura järjestävät yhteisen Rosvon Paisti-tapahtuman heinäkuulla
10.7.2010 klo 18.30. Pj. Hanna-Mari
Minkkinen p. 0400 832 474; [email protected]
Niiniveden nuorisoseura
• ensimmäinen talo tuhoutui tulipalossa 1980 – nykyinen talo rakennettiin tämän jälkeen
• talolla järjestetään paljon erilaisia
tilaisuuksia ja talviaikaan kokoontuu eri piirejä, kuten jooga-, liikunta-, näytelmä-, askartelupiirit ja 4H.
Kylän nuorisobändi treenaa talolla.
• taloa vuokrataan: vuokrattavana on
joko kahvio tai koko talo
• seura vuokraa myös astioita, kalusteita ja kahvinkeittimiä
• kahvitus- ja ruokapalveluja voidaan järjestää n.40 - 50
henkilölle resurssien mukaan
• kesällä matkailijoita palvelee Caravan-alue, jonne mahtuu 10 - 15 asuntoautoa/vaunua. Kentän laidassa on
myös laavu ja polttopuut. Ne ovat
yleisessä käytössä, edellyttäen, että
paikat pidetään siistissä kunnossa.
Toukokuussa järjestetään perinteiset
kylämarkkinat. Syksyllä toiveissa on
teatteriesitys. Kesällä on tarkoitus
osallistua kesäasukastapahtumaan.
www.pohjois-savonkylat.info/niinivesi. Pj. Eeva Jäntti p. 040-8246219;
[email protected]
vettihuoneessa onnistuu• taloa vuokrataan ja vuokrattavina on myös
kalusteita ja astioita
• suunnitteilla kehittämishanke yhdessä kylätoimikunnan kanssa
Kesällä talolla järjestetään lasten
karatekerho. Kesän päätapahtuma
on kylän yhteinen rantakalailta, joka
järjestetään Ison Vesijärven Pohjoislahdessa 16.7.2010. Tilaisuudessa julkistetaan Vesannon Kotiseutuyhdistyksen Isäntärenki ja Emäntäpiika.
Pj. Arto Huttunen p.040-5559819;
[email protected]
Närhilän nuorisoseura
• Närhilän nuorisoseurantalo (185m²) on valmistunut 1924
ja on kunnostettu 1980-luvulla
• taloa vuokrataan, ja talolta on vuokrattavissa pöytiä ja tuoleja
• nyt uudistuneen johtokunnan
voimin on odotettavissa vireä vuosi
Luvassa on ulkoilutapahtuma, kevätlaulajaiset, kesällä kirpputoritapahtuma, rantakalailta ja suunnitelmissa on myös pesäpallon pelaaminen
läheisellä kentällä.
Pj. Riikka Vahteala p. 044-5784591;
[email protected]
Ahvenisen nuorisoseura
• Ahvenisen nuorisoseurantalo
(185m²) on valmistunut 1964 ja saunaosa on tehty 1970
• talolla on pidetty kansalaisopiston
kudontapiiriä useiden vuosien ajan
• taloa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin ja sieltä on vuokrattavissa
myös tuoleja ja pöytiä. Yhteystiedot: Jarmo Pakarinen p. 040-5702361;
[email protected]
TEKSTI Anu Hytönen
KUVA Anu Mattila / Savon Sanomat.
Länsi-Vesannon
nuorisoseura
• talo (202,5²) rakennettu 1927 (ollut
alkuun Osuuskassan omistuksessa)
• seurantalon salissa on kauniit hirsiseinät
• talvisin talon salia ei yleensä lämmitetä, mutta kokoontuminen puh
Talluskylä valittiin Pohjois-Savon Vuoden kyläksi 2010. Kuva nuorisoseuran 100 vuotisjuhlasta.
Kirkkomaat kulttuurimatkailukohteina
Hautausmaat ovat monien muistojen puistoja, mutta ne ovat myös
mielenkiintoisia kulttuurimatkailukohteita. Niiltä löytyy erilaisia
muistomerkkejä, paikallishistoriaa
ja tietoa yhteiskunnan rakenteista
esimerkiksi kadonneita ammattinimikkeitä kuten Asioitsija, Vaatturi,
Rovastin rouva, Talollinen. Hautausmailta löytyy myös useita puulajeja
ja kasveja.
Tervon hautausmaat
Tervossa evankelisluterilaisella kirkolla on kaksi hautausmaata: toinen
kirkon ympärillä ja toinen Talluskylällä, missä sijaitsee myös Vapaaseurakunnan oma hautausmaa. Tervon
ortodoksihautausmaa on tsasounan
vieressä. Tervon ev.lut. kirkko on
maalattu alkuperäiseen asuunsa ja
se sijaitsee kauniilla paikalla järven
rannalla. Kirkon lähistöllä on Viljo
Temisevän suunnittelema sankarihautapaasi. Kirkkomaahan on
siunattu kaikkiaan 123 sankarivainajaa sekä yksi lotta. Hautausmaalta
löytyvät myös mm. kansanedustaja
Onni Mäkeläisen sekä ministeri
Aukusti Raatikaisen haudat. Tervoseura järjestää hautausmaakävelyn
sunnuntaina 11.7.2010 heti kirkonmenojen jälkeen. Oppaina toimivat
eläkkeellä oleva kirkkoherra Olli
Vuorinen sekä seurakuntamestari
Untamo Selamo. Kirkkokahvitus on
kävelyn päätteeksi museoaitoilla.
Pirjo Hänninen Tervo-seurasta kertoo, että vastaavanlainen kävely on
toteutettu jo parina vuonna.
Vesannon hautausmaat
Vanha hautausmaa sijaitsee aivan
kirkon vieressä, ja se on rajattu tiestä
kiviaidalla. Kirkon pääsisäänkäynnin läheisyydessä on Sankariristi,
jonka ympärille on haudattu 135
sankarivainajaa. Vieressä kahden
pylvästuijan kehystämänä on Vapaus-sodan muistokivi. Vanha hautausmaa on säilytetty alkuperäisessä
asussaan – eli haudat eivät ole suorissa riveissä. Hautausmaalle on haudattu pitäjän merkkihenkilöitä kuten
Kuva yhdestä hautakivikoristeesta. Talollisen hautakiveä koristavat usein viljantähkät
Dir.Cant. Werneri Ossian Huttunen,
ent. kanttori, Kansanrunoilija AnnaReetta Korhonen ja Kansanparantaja Juho Hytönen Vesijärven Ukko.
Hautausmaan keskialueelta löytyy
erikoinen karkeatekoinen kivi, jossa
on teksti ”Wähä ja paha oli elämäsi,
eikä ulottunut isäsi ikään”. Paikalle
on haudattu 26-vuotiaana kuollut
talonpoika Wilhelm Korhonen.
Vanhalla hautausmaalla on pensasaidoin rajattu nurmikenttäinen
lisäalue. Vesannon uusi hautaus-
maa sijaitsee vajaan kilometrin
päässä kirkosta. Sen läheisyydessä
sijaitsee myös ortodoksihautausmaa sekä tunnustuksettomien alue
ei kirkkoon kuuluvien tai muiden
uskontokuntien käyttöön. Vesannon
hautausmaiden tietoja on koonnut
emäntä/suntio Taimi Mertaniemi.
Seurakunnat antavat lisätietoja kadonneiden esi-isien hautapaikoista ja
hautojen hoitoon liittyvistä asioista.
KUVA JA TEKSTI Anu Hytönen
Paikka tutuksi
27
Huikeita retkikohteita ja laavupaikkoja
Retkeilijä löytää Tervon ja Vesannon alueelta monia luonnonkauniita
kohteita, -mutta ei se välttämättä
helppoa ole. Yksityisten mailla on
hienoja mäkiä, vuoria ja rantoja,
mutta niihin ei julkisesti missään
opasteta, eikä sinne sovi mennä ainakaan tulia tekemään.
Jokamiehen oikeudet toki oikeuttaa luonnossa patikoimaan
lähes missä vain, ja hyviä vinkkejä sopivista maastoista saa muun
muassa suunnistajilta. Mikäli
suunnistustaidot ovat ruosteessa,
voi mennä mukaan Lohimaan rasti
ry:n torstaisuunnistuksiin eli torsuihin. ”Paikka vaihtuu joka viikko
Tervo-Vesannon alueella ja se sopii
kaikenkuntoisille. Radat ovat lyhyitä
ja lapsille on oma rata. Tarvittaessa
annamme myös opastusta suunnistamiseen”, puheenjohtaja Veikko
Huttunen kertoo.
Retkeilyn aktiiviharrastaja Marja Korhonen kehottaa hankkimaan
hyvät maastokartat, mikäli lähtee
muualle kuin merkitylle reitille.
”Pohjois-Savon retkeilyreitistö, jota
Vesannollakin on noin 40 kilometriä,
on paikoitellen huonossa kunnossa.
Maastomerkintöihin ei voi välttämättä luottaa.”
Liikuntasihteeri Mauri Kilpeläinen neuvoo tutustumaan PohjoisSavon retkeilykarttaan, joka löytyy
osoitteesta www.infokartta.fi/psavo.
Sinne on merkitty uimarantoja,
venesatamia, näkötorneja ja kaikenlaista, mistä retkeilijä saattaa
olla kiinnostunut. Täydellinen ei ole
tämäkään apuväline, sillä sinne on
merkitty vain virallisen retkeilyreitistön varrelle osuvat kohteet.
Laavu- ja nuotiopaikkoja on myös
metsästysseuroilla ja vesialueiden
jakokunnilla, mutta niidenkään
tiedot eivät ole välttämättä löydettävissä yleisesti. Kannattaa siis reippaasti jututtaa paikallisia, ja kysyä
heiltä neuvoa.
Jos internet ei ole käytettävissä,
tässä muutama poiminta hyvistä
kohteista.
Tervo
• Hellepolku –luontopolku ja lintutorni Tervon kirkonkylän kupeessa, urheilukentän lähellä. Soistuva
Pohjalampi on monien lintujen
muuttomatkan taukopaikka.
• Haapamäki –vasta remontoitu
näkötorni, Tervon Haapamäen
kylällä, osoite: Kokkomäentie.
(Opastusta ei löydy www.infokartta.fi/psavo -sivuilta.)
• Manginniemessä Nilakan
rannalla on hyvä hiekkapohjainen
uimaranta, laavu, keittokatos, polttopuut, käymälä ja telttailualue.
• Tervamäen näkötorni, avataan
kesällä 2010. Lisätietoja Hautolahden kyläyhdistys:
Pj Timo Vauhkonen, 044-5595808.
Vesanto
•Patoveden kierros (8 km); patikkaja hiihtolenkki. Reitillä on 15 kylän
historiasta kertovaa kohdetaulua.
Reittiopas on saatavissa alkupisteestä Tiitilänkylän uimarannan
P-paikalta. Kaksi tulipaikkaa ja
ulkovessaa. Matkan varrella myös
Syvälahden pajutila puh. 040 700
4931.
• Koivulahden lintutorni ja nuotiopaikka Patoveden kierroksen
varrella. Pajuviljelytilalta opastettu polku n.1 km.
TEKSTI JA KUVAT Sari Tulila
Lisätietoja:
*Kartan Vesannon taukopaikoista voi ostaa Teboililta tai
kirjastosta (3 e /kartta).
*Maastokarttoja voi tilata Maanmittauslaitokselta tai
tulostaa www.kansalaisen.karttapaikka.fi.
*Retkikohde ja kartta-apua voi pyytää myös Vetovoimainen Vesanto –hankkeen etätyöpisteestä tai
*Vesannon liikuntasihteeri Mauri Kilpeläiseltä 050 387 9967
*Tervon vapaa-ajan ohjaaja Juha Honkaselkä 044 7499 303
*Tämän julkaisun takakannessa olevilta paikalliskummeilta
*Lohimaan rasti ry Veikko Huttunen 040 846 9474
KKK-projektin retkeilijöitä Hiidenvuoren maisemissa keväällä 2006.
Suunnistamaa
n:
Torsut eli torstaisu
unnistukset järjestet
ään viikottain 13.5.
klo 17-18, paikoista
alkaen kesän läpi
ilmoitellaan paikallis
lehdessä ja kunnan
nettisivuilla.
Vinkiksi järjes
tö
ille:
Vesannon kunta on
luvannut maksaa 60
0 euron palkkion Po
retkeilyreitistön Ve
hjois-Savon
sannon osuuden rai
vaamisesta.
28
Viihdettä
Mitä kuuluu työrintamalle?
Tv-show on jo taakse jäänyttä elämää. Ollaan tehty tämä huhtikuun
alku Tarot kiertuetta. Tällä hetkellä
yhdeksän keikkaa takana ja joitakin
lukemattomia jäljellä jatkuen ensi
vuoteen.
Millainen oli lapsuutesi Tervo?
Miehen voi vie
dä pois Tervosta, mutta Te
rvoa ei voi
viedä miehestä
.
Marco Hietala
Pieni silloinkin, mutta hieman
isompi kuin nyt. Muistan kyllä uimarannat, veneilyn, jäidenlähdöt ja aamu viiden usvaiset kalastusreissut.
Aika perinteistä maalaisromantiikkaa, mutta koen kyllä itseni etuoikeutetuksi saatuani lapsuudessani
kulkea tai hiihtää nuo metsäpolut, ja
koettuani taivaan suuruuden ilman
betonien varjoja.
Millaisia idoleita sinulla oli pienenä / nuorena?
Musiikin puoleltahan ne ensimmäiset oikeat idolit tulivat. Laulaa
piti kuin Ronnie James Dio, ja
bassoa soittaa kuin Geezer Butler.
Lapsuuden idolit, jos niitä voi sellaisiksi sanoa, olivat kuvitteellisia.
Varmaan Edgar Rice Burroughsin
kirjojen Tarzan ja John Carter pääsivät korkeimmalle. Millainen kuva kotiseudustasi
piirtyy tänä päivänä?
Kutistuva pieni kylä, jonka yritykset ovat olleet hiipumaan päin.
Silti vierailen kerran tai muutaman
joka vuosi. Paikan yksinkertainen
rauhallisuus vetää minua juurilleni.
Omat lapsetkin ovat päässeet ensimmäistä kertaa mato-ongelle tietenkin
Tervossa.
Vesannolla pelataan nyt neljättä kertaa Reiska-jalkapalloturnaus, jossa pelikenkänä ovat
Reino-tohvelit. Mahtaako sinulla olla reinot käytössä?
Minulla on reiskat. Ne on olleet
paljolti käytössä parvekkeella hiippaillessa ja postia hakiessa.
Terveisiä kavereille, jotka vielä
Tervossa ja lähistöllä asuvat. Joidenkin kanssa yhteys ei ole koskaan
katkennutkaan, mikä on tietysti
hienoa. Terkut myös isälle ja äidille,
jotka siinä salmen rannalla vieläkin
asuvat tietysti. Paljon onnea ja kestävyyttä niille, joiden isot unelmat
vievät heidät maailmalle. Miehen voi
viedä pois Tervosta, mutta Tervoa ei
voi viedä miehestä. TEKSTI Anu Hytönen
KUVA Jadranka Celic
Tervon ja Vesannon vehreät ja vetiset maastot ovat
synnyttäneet monenlaisia taiteilijoita, tieteilijöitä,
osaajia ja maailman matkaajia. Bongasimme heistä muutaman ja kysyimme mitä kuuluu...
Anna Vuorinen asui lapsuutensa ja
nuoruutensa Tervossa, kunnes lähti
Kuopioon lukioon ja sittemmin Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan
puheviestintää.
se on vähän harmikin. Varmaan
se vaikutti Yle:oon pääsemiseeni,
että olin ollut paljon ulkomailla ja
siten kansainvälistä tuntemusta ja
kielitaitoa oli kertynyt.
Mitä teet työksesi?
Millainen oli lapsuutesi Tervo?
Olen YLE:ssa Aamu-TV:n juontajana.
Toimittajuus tuli minulle sattumalta. Televisiossa oli tuolloin
nuorille suunnattu Jyrki –ohjelma,
johon oli massahaku. Pääsin sinne
töihin. Olin opiskeluaikaan myös
Ylellä kesätoimittajana ja niin sitten
pääsin sinne vakituiseksi toimittajaksi.
Mieleen on jäänyt kaunis luonto, järven rannalla oli hienoa asua.
Tervo on helposti hahmotettava
pieni paikka. Kesät olivat ihania.
Maalaistytön identiteetti on jäänyt
pysyvästi ja pidän itseäni savolaisena. Ehkä negatiivisin puoli pienessä
paikkakunnassa on, että on vähän
ihmisiä, siellä ei pysty vaihtamaan
ympyröitä. Hengenheimolaisia joko
löytyy tai sitten ei. Kyllä minulla
kaiken kaikkiaan on lämmin ajatus
maaseutupaikkakuntia kohtaan.
Pääsit siis suoraan isolle kanavalle töihin?
Mitä harrastuksia sinulla oli lapsena?
Niin, minulla ei ole perinteistä
toimittajapolkua paikallismedioiden
kautta suurempiin toimituksiin, ja
Luin hirveästi ja näytelmäkerho
oli rakas harrastus, sitä piti hevimiesten isä, opettaja Harri Hietala.
Halusitko jo lapsena toimittajaksi?
1970 -luvulla ei ollut vielä tapana
viedä lapsia harrastuksiin kaupunkiin, kuten nyt. Tervon Urheilijat
oli vahva, mutta itse en ollut kovin
urheilullinen. Mieleen ovat jääneet
jännittävät pelit isojen lapsilaumojen kanssa. Pelattiin esimerkiksi
kymmentä tikkua laudalla. Sai liikkua vapaasti ja pelkäämättä. Kesällä
käveltiin aina paljain jaloin ja uiminen ja saunominen olivat parasta.
Vieläkö vietät aikaasi Tervossa?
Vanhempani Marjukka ja Olli
Vuorinen eivät enää asu Tervossa,
vaan ovat muuttaneet Kuopioon,
joten käymme siellä kesäisin kesämökillä. Tervossa asuu vielä yksi
ystävä, jonka kanssa tapaamme.
Mökillä muun muassa melotaan ja
oleillaan vaan.
TEKSTI Sari Tulila
KUVA YLE/ Jyrki Valkama
Anna Vuorinen
Maalaistytön identiteetti
on jäänyt pysyvästi ja pidän itseäni savolaisena.
Viihdettä
Mitäpä kuuluu työrintamalle?
Simo Hämäläinen
...ainakin puolivesantolaisena minä
olen tottunut itseäni pitämään.
Mitä kuuluu kirjailija Simo
Hämäläiselle?
Vesannolla kesiään viettävä
kirjailija Simo Hämäläinen on
syntyisin Pieksämäeltä. Hän vietti
nuoruutensa Lieksassa ja asuu tällä
hetkellä Joensuussa, missä hän on
toiminut Suomen kielen lehtorina
yliopistossa. Hänen tunnetuin teoksensa on Kätkäläinen (1978), josta on
tehty useita elokuva- ja näytelmäversioita. Kätkäläisen tarina on saanut
jatkoa jo usean kirjan verran.
Arto Huuskonen on kotoisin
Niiniveden rannalta, Vesannon puolelta ja on opiskellut ylioppilaaksi
kirjoittamisen jälkeen Helsingin
yliopistossa. Huuskonen perheineen
on paluumuuttaja.
-Olet kotoisin Vesannolta, mitä
muistuu mieleen lapsuudestasi
ja nuoruudestasi?
Olen kotoisin pieneltä lypsykarjatilalta, joten mieleen muistuu
paljonkin eläinten hoitoon liittyviä
tekemisiä. Vaikka nyt sitten se, kun
kiimassa ollut hieho hyppäsi päälle
ja sai minut kaadettua vesiojaan.
Luontoon liittyvät harrastukset
ovat aina olleet minulle tärkeitä,
joten paljon metsästykseen ja kalastukseen liittyviäkin muistikuvia
on. Nämä luontoharrastukset olivat
myös tärkeä syy siihen, että muutto takaisin kotiseudulle oli usein
mielessä muualla asuessa. Tietysti
on paljon muitakin muistoja esim.
Tuntemattoman sotilaan esitykset
Ahvenisen nuorisoseurantalon
maastossa, erilaiset urheilutapahtumat jne.
-Missä elät ja mitä teet nykyään? Kerro vähän opiskelustasi
ja työstäsi.
Kirjoitin ylioppilaaksi Vesannon
lukiosta vuonna 1992, jonka jälkeen
- Keräilyä ja kehittelyä tällä
erää. Mielessä on muhinut jo monet
vuodet muutama kiehtova aihe, ja
niiden taustatöitä tässä päkerretään.
Milloin urakat ehtivät lukukuntoon,
sitä ei vielä parane arvailla, mutta
toivon mukaan vielä omana elinaikana. Siinä sivussa naputtelen iltojeni
iloksi kepoisempaa pikku tarinaa
ja kaikenlaista käyttötekstiä, mitä
nyt ihmiset sattuvat tarpeisiinsa
tilailemaan.
- Lipsahdin tuossa taannoin jo eläkeukoksi, mutta siitäpä ei arkinen
askarointi ole muuksi muuttunut;
samat elkeet kuin ennenkin. Olipa
vain muistutus siitä, että taivalta on
jo takanakin.
Oliko se niin, että vanhempanne
olivat syntyisin täältä Vesannolta?
- Isä-Ville oli, Närhilän Närhinsaaren Aapeli Hämäläisen seitsemästä
pojasta nuorimmainen, joka pantiin
opin tielle ja josta sukeutui historian
lehtori Lieksan kauppalaan.
- Kauneimmat kesät kuitenkin kuluivat Närhinsaaressa sittenkin kun
perhettä oli jo siunaantunut, niin
että ainakin puolivesantolaisena
minä olen tottunut itseäni pitämään.
- Vanhemmat rakennuttivat saaren rantaa kesämökin, lautarakenteisen, sähköttömän, johdottoman,
putkettoman, ja siellä on tullut
viihdyttyä vielä isäntäväen mentyäkin. Polttopuiden kihnuttelu tylsäteräisellä käsisahalla, vedenkanto,
opiskelin Viikissä kotieläintiedettä
valmistuen vuonna 2000. Tutkijan
paikan sain MTT:ltä (Maa- ja lintarviketalouden tutkimuskeskus) heti
valmistumisen jälkeen ja väitöskirjani tarkastettiin kesäkuussa 2009
Helsingin yliopistossa. Työni keskeisenä tavoitteena on suomalaisen
naudanlihantuotannon jatkuvuuden
turvaaminen. Kysymyksessä on kokonaisuus, joka alkaa tutkimus- ja
kehittämishankkeiden suunnittelusta ja sisältää rahoituksen hakemisen,
mukana olon aineiston keruussa,
tulosten laskennan, analysoinnin,
tutkimuslöydökset, kirjoittamisen
ja tiedon siirron.
Ensimmäiset 7 vuotta työskentelin MTT/Ruukin toimipisteessä
Pohjois-Pohjanmaalla Oulun eteläpuolella. Vuoden 2007 aikana muutin
työhuoneeni Ruukista Maaningalle
ja aloimme rakennuttaa omaa
taloa kotitilani maille Niiniveden
rannalle. Perhe oli kasvanut viisihenkiseksi ja tuli tarpeen löytää
”loppusijoituspaikka”. Nyt olemme
vuoden 2009 alusta lähtien asuneet
uudessa kodissa kotijärven rannalla.
-Oliko selvää, että muutat vielä
takaisin? Mikä sai tulemaan?
Itselläni paluumuutto oli ollut
kyllä mielessä, mutta en toki kaiken
aikaa uskonut sen toteutumiseen.
saunan lämmittely ja vastasten
riipiminen ynnä muu hyödyllinen
askarointi vapauttaa joutavien haudonnasta, ja iltapuhteella takkatulen
oikullinen loimotus on kirkkaasti
mielenkiintoisempaa seurattavaa
kuin television markkinatyrkytys.
Mökin rannasta saa muikkuverkolla
kaksikymmentä muikun kokoista
ahventa tunnissa ynnä ihan riittävästi kiiskiä. Soppakalat.
Tuleeko vierailtua paikallisissa
tapahtumissa?
- Aina jos kohdalle osuu. Hienoja
on ollutkin: oopperasta sahan soittoon. Vieläkin muistan Ahvenisen
seurojentalon takamaastossa räiskineen sodan, kun Topi Simonen ynnä
muu mainio väki pelasi Tuntematonta sotilasta. Olen sovittanut kesäteattereille kirjojani, ja sitä kautta tullut
tuntemaan ja arvostamaan tämän
maan harrastajanäyttämöitä, ja sillä
pätevyydellä voin vakuuttaa, että
olipa komea voimannäyttö Vesannon
väeltä.
Löytyykö täältä tarvitsemianne palveluita vai puuttuuko
jotain oleellista?
- Joskus nuoruudessa oli Närhilänkin kylällä peräti kaksi kauppaa,
olipa kansakoulukin. Nyt on kuljettava kauemmaksi, mutta onneksi ei
kirkonkylään eli nykysanalla kuntakeskusta kauemmaksi tarvitse vähässä hädässä karata. Elintarvikkeet
ja rakennustarpeet löytyvät, ja jos
29
ei mitä ole niin tilataan. Tankin saa
täyteen, ja nestekaasupullo vaihtuu.
Kirjasto toimii mainiosti, ja vieraita
kehtaa käyttää torpparimuseossa.
Viemiset löytää vaikkapa Vestorista.
Tottahan voisi hurjistua kaipailemaan sitä ja tätä, jos yllytetään, mutta kohtuudessa jos pysytään, niin ei
sovi moittia.
Vesannolla pelataan nyt neljättä kertaa Reiska-jalkapalloturnaus, jossa pelikenkänä ovat
tohvelit. Mahtaako teillä olla
Reiska-tohvelit käytössä?
- Vai että pelataan! Sitä liukastelua on kyllä pakko päästä ihastelemaan. Reiskoja minulla ei valitettavasti ole. Pitäisi kyllä olla, koska
nykyisinhän ne valmistetaan siinä
samaisessa Lieksassa, jossa nuoruuteni talvet elin ja kouluni kävin.
Ovat vain pannahaiset lipsahtaneet
kuuleimmaksi nuorisomuodiksi,
niin ettei partapaappa oikein tohdi
mokomat jalassa ainakaan nakkikioskin kulmilla hissutella.
Ja lopuksi sana on vapaa. Mitä
en hoksannut kysyä?
- Kyllä kyllä, totta kai, ilman muuta myös kohta alkava kesä tulee touhuttua Suomen kirkasvetisimmän
ja kauneimman järven rantamilla.
Ainakin ajoittain.
TEKSTI Anu Hytönen
KUVA Janne Aaltonen
Palaaminen Savon suuntaan alkoi
näyttää vahvalta vaihtoehdolta siinä
vaiheessa, kun MTT alkoi voimakkaasti kehittää Maaningan toimipistettään.
-Miten etätöiden tekeminen sujuu Niiniveden rannalla? Paljonko työskentelet täällä ja muualla?
Keskimäärin pyrin tekemään 2-3
työpäivää viikossa kotikonttorissa ja
toiset 2-3 Maaningalla sijaitsevassa
työhuoneessa. Työmatkojen kannalta Vesannon keskeinen sijainti helpottaa järjestelyjä. Kun palavereita
on Oulussa, Joensuussa, Jokioisilla,
Seinäjoella jne, niin Vesannolta on
kuitenkin inhimillinen matka joka
suuntaan. Aikaisemmin Oulunsalossa asuessa esimerkiksi luentomatka
Parikkalaan oli huomattavasti hankalamman kulkuyhteyden takana.
Etätyö sopii tutkijan työksi
erityisesti silloin, kun on tarvetta
saada rauhassa keskittyä kirjallisiin
tuotoksiin. Työyhteisöä toisaalta tarvitaan etenkin asioiden ideoimisen
ja kriittisten keskustelujen vuoksi,
joten osittainen etätyö sopii mielestäni hyvin omaan toimenkuvaani.
TEKSTI Sari Tulila
KUVA Juha Heikkilä
Arto Huuskonen
Nämä luontoharrastukset olivat myös
tärkeä syy siihen,
että muutto takaisin
kotiseudulle oli usein
mielessä muualla
asuessa.
30
Viihdettä
Vesannolla ja Tervossa on aina urheiltu paljon ja
maailmanluokan menestystäkin on tullut. Tärkeä
voimahahmo ja valmentaja isolle joukolle nuoria
on ollut Topi Simonen.
Topi Simonen
siivitti monta nuorta urheilu-uralle
Topi Simosen pitkä ura liikunnan
parissa sai sysäyksensä, kun hän lapsena seurasi hiihtokilpailuja ja ihasteli komeaa hiihtoa. Kilpalatu kulki
kotipihan Joentauksen pihapelloilla.
Pian Topi hiihti siellä äitinsä tekemä
numerolappu rinnassa. Kotipihassa
hän tunnustaa järjestäneensä myös
monet Olympialaiset.
Opeta nuoria liikkumaan
Omalla urheilu-urallaan hän hyppäsi
seivästä kansallisella tasolla. Tuolloin käytettiin vielä terässeivästä.
Oma ennätys oli 420cm ja 11.sija
Suomen seivästilastossa. Urheilukipinä vei Suomen urheiluopistoon, ja
1960-luvun alussa hän palasi takaisin
Vesannolle kunnan liikunnanohjaajaksi. Tehtävän motto oli ”OPETA
NUORIA LIIKKUMAAN”. Topi opetti, ja useiden menestyvien nuorten
kautta avautui kokonaan uusi ura, johon mahtuu työtä piirivalmentajana
ja 10-ottelun lajivalmentajana. 1976
alkoivat työt SUL:n päätoimisena
Itä-Suomen alueen aluepäällikkönä,
josta viimeiset kolme vuotta hän oli
heittolajien valtakunnallisena lajipäällikkönä. Yhdeksi päätehtävistä
muodostui Nuorten maajoukkueurheilijoiden leiritys ja valmentajakoulutus. Tämä tehtävä vei hänet urallaan kaikkiaan 22 maahan nuorten
MM- ja EM-kisoihin.
Topilla oli myös useita henkilökohtaisia valmennettavia ja Vesannon urheilijat saivat osakseen paljon
menestystä. Jutuntekohetkellä alkaa
soljua nimiä ja tuloksia. Hän muistelee ”nuoriaan” ilolla ja iloitsee
myös siitä, että moni valitsi tulevan uransa liikunnan alalta. Eikä
jokaisella pienellä urheiluseuralla
ole ollut Olympiaedustajia. Oman
urheiluseuran puheenjohtajanakin
hän toimi. Mittava voimainnäyte oli
takavuosina Topin ja Vesannon urheilijoiden puuhaama Tuntematon
Sotilas Ahvenisen kentällä.
Eläkepäivät koittivat vuosituhannen vaihteessa, mutta työ liikunnan
parissa sai uudenlaista jatkoa reserviläistoiminnan sekä hirvenhiihto-
Topi ja
llä
ä
sseipä
rä
tys te
yli
riman
n rappukivellä 1960.
men urheiluopisto
Käsilläseisonta Suo
ja juoksukisojen parista. Tasavallan
presidentti myönsi Topi Simoselle
arvostetun 4. luokan vapaudenristin 6.12.2009. Nyt työn alla ovat mm.
hirvenjuoksun SM-kisat Vesannolla.
TEKSTI Anu Hytönen
Punaiset rusettikengät voittivat
ja lajivalinta oli sillä selvä
Sisko Hanhijo
ki ja 200m To
kion MM-kiso
issa 1991.
Tervolainen Sisko Hanhijoki (ent.
Markkanen) päätti urheilu-uransa
17 vuotta sitten. Edelleen hän pitää
nimissään kahta pikajuoksun Suomen ennätystä.
Sisko sai urheilukipinän Kerkonkosken koulun ensimmäisellä luokalla. Koulussa oli urheilukisat, mutta
hän oli sonnustautunut hameeseen
ja pikkukenkiin. Sisko kuitenkin
osallistui kisoihin, juoksi ja voitti kaikki pojatkin. Lajivalinta oli sillä
selvä. Luonnostaan nopealle tytölle
taas kaikki kestävyyslajit olivat kamalia – erityisesti hiihto. Alkuun oli
koulun kilpailuja ja satunnaisia kisoja Rautalammilla, missä ei tuolloin
paljon saman ikäisiä urheilijatyttöjä
ollut. Joskus hän harjoitteli poikien
ryhmässä, ja kunnan liikuntasihteeri antoi ohjeita. Ensimmäiseen
isoon kilpailuunsa Sisko osallistui
14-vuotiaana. Tästä ikäkausifinaalista Helsingin olympiastadionilla
1976 tuli kolmas sija ja ensimmäinen
SM -mitali.
Harjoittelua ja
valmennusta
Lukioaikana Sisko siirtyi Vesannon
Urheilijoihin Topi Simosen valmennettavaksi. Vesannolla oli tuolloin
enemmänkin tyttöjä mukana ja
saatiin kootuksi mm. viestijoukkue,
31
Viihdettä
joka juoksi useita piirinmestaruusmitaleita. Topi teki valmennusohjelmat ja harjoittelemassa käytiin
Peurungassa ja Kuopion Kotkankallion ”luolassa”. Topilla oli tekniikkasilmää ja hän oli innostava ja piti
aina valmennettaviensa puolta. Kun
Sisko aloitti 1980-luvun puolivälissä
lääkintävoimistelijan opinnot Jyväskylässä, uudeksi valmentajaksi tuli
Petteri Jouste. Harjoittelu tiivistyi
ja valmentaja pystyi seuraamaan lähes kaikki harjoitukset. Sisko tapasi
Vesan - entisen koulukaverinsa. Pari
kihlautui 1985 ja avioitui 1987.
Päätoiminen urheilija
Opintojen päätyttyä alkoi päätoiminen urheilu-ura, ja pari muutti Kuortaneelle. Siskon valmentaja oli töissä
siellä, ja urheiluopistolla oli loistavat
harjoitteluolosuhteet. Leireillä oltiin
lämpimissä oloissa yleensä ennen
hallikautta tammi-helmikuussa ja
ennen kesää huhti-toukokuussa. Vesa sai olla mukana ja hän toimi koko
pikajuoksumaajoukkueen hierojana
ja huoltajana.
Kaikki suomenmestaruudet ja
maaotteluvoitot ovat olleet isoja hetkiä Siskolle. Niihin liittyi aina omat
paineensa ja tunnelmansa. Vuonna
1989 tuli EM-pronssia 60m:ltä Haagista Hollannista. Ja Olympiakisat
Barcelonassa -92 ovat myös mielessä
mieluisina. Sisko oli välierissä sekä
200m:llä ja 100m:llä 4. paras eurooppalainen. Olympialaisten jälkeen
hän sai valinnan Euroopan joukkueeseen maailmancupiin Havannaan
Kuubaan.
Jo 30?
Barcelonan olympialaisten jälkeen
alkoivat toimittajat kysellä Siskolta, että jokos kohta lopettelet, kun
ikääkin on jo 30!? Itsestäkin hänestä
tuntui, että paljon oli antanut urheilulle ja paljon myös siltä oli saanut.
Aktiiviurheilu-ura päättyi kesällä
1993. Perheeseen syntyi kaksi lasta
Heikki (s.1997) ja Reetta (s.1999). Uusi
ura urkeni sitten Tervossa, missä
pariskunnalla on oma fysikaalinen
hoitolaitos. Maalaistyttönä maalla ja
lähellä kotiseutua asuminen tuntui
mukavalle vaihtoehdolle. Lapsilla
on isovanhemmat ja koulu lähellä
(ainakin vielä) Lähellä ovat myös
kosket, järvet ja viheriöt…
TEKSTI Anu Hytönen
olla.
ialaisiin Vessann
atellaan Olymp
Voimassa olevia SE-tuloksia
a sa
Sisko Hanhijoke
1990 60m:n SE:n 7.20s
1993 4x100m:n SE:n 43.37s viestin maajoukkueedustajana Stuttgartin MM-kisoissa
Vesamäen koulun pihakentältä
huippu-urheilujohtajaksi
”Vesannon Urheilijat, iso joukko
urheilijakavereita ja tuon ajan huippuvalmentaja Topi Simonen evästivät minua tavalla, joka on vahvasti
leimannut myöhempää elämääni”,
toteaa Jarmo Mäkelä Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja.
Tänä päivänä Mäkelä vastaa
huippu-urheilun ja sen 34-henkisen
valmennushenkilöstön johtamisesta
ja taloudesta. Kyseiseen organisaatioon kuuluu eri valmennusryhmissä 220 urheilijaa sekä heidän
henkilökohtaiset valmentajansa.
Lisäksi Mäkelän työtehtäviin kuuluu
valmennuksen ja valmentajakoulutuksen kansainväliset yhteydet ja
yhteistyö Olympiakomitean kanssa.
Lisäksi Mäkelä organisoi useiden
valiokuntien työskentelyä, toimii
SUL:n johtoryhmässä sekä arvokisajoukkueiden johtajana. Kun
yleisurheilulla menee huonosti,
hän tunnustaa olevansa ”syyllisten
listan” kärjessä. Hänen saamansa
kansalaispalaute valmennusohjeista
uhkailuihin kertoo myös sitä, että
yleisurheilu on edelleenkin suomalaisille hyvin rakas ja tärkeä asia.
Seuran ja uran tähtihetkiä
Jarmo Mäkelän lapsuus ja nuoruus
1960-luvun sekä 1970 -luvun alun
Vesannolla tarjosi ihanteellisen
pohjan ponnistaa kohti aikuisuutta,
opintoja ja työelämää. Vesamäen
koulun pihapiiri mahdollisti urheilemisen kesällä ja talvella. Tuohon
aikaan Vesannon Urheilijat eli yhtä
historiansa parhaista vaiheista,
sillä yleisurheilu oli seurassa valtakunnallisestikin korkealla tasolla.
11-vuotiaana koittivat ensimmäisen kerran urheilukisat Vesannon
ulkopuolella, Suonenjoella asti.
Nykyglobalisaation näkökulmasta
Mäkelä vertaa matkaa vähintäänkin
Amerikassa käyntiin.
Oman urheilu-uransa tähtihetkinä hän pitää ensimmäistä vuoden
1971 SM-hopeaa nuorten korkeushypyssä Posiolla sekä 12 vuotta
Jarmo Mäkelä työntää kuu
laa Tervon kentällä.
myöhemmin saavutettua kymmenotteluvoittoa Kalevan kisoissa Porissa. Samana kesänä hän saavutti
lajissa oman henkilökohtaisen
ennätyksensä 7492 pistettä. Vaikka
aivan kansainväliselle huipulle oma
urheilu-ura ei kantanut, mitalisijoja
SM-kisoissa ja maaotteluedustuksia
tuli useita.
Jarmo Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi Vesannon lukiosta 1974. Ura
suuntautui Santahaminan urheilukomppanian kautta liikunnanopettajaopintoihin Jyväskylän yliopistoon. Opiskeluaikoina hän tapasi
vaimonsa Airin. Ensimmäinen
pidempiaikainen työpaikka ilmaantui Kuortaneen urheiluopistolta
1979. Syksyllä 1986 alkoivat työt
Suomen Urheiluliitossa.
Isiä ja äitejä tarvitaan
Lasten ja nuorten liikkuminen
ei ole tänä päivänä itsestäänselvyys
niin kaupungeissa kuin maaseudullakaan. Koululta ja urheiluseuroilta
odotetaan paljon. Koulun Mäkelä
uskoo selviävän tästä tehtävästään
kohtuudella, mutta urheiluseurat
ovat ison haasteen edessä. Urheiluseurat ja niiden nuorisovalmennus
pitäisi valjastaa koko Suomen urheilujärjestöjen yhteiseksi visioksi
kehittämällä ympärivuotisia urheilukouluja. Yli 12-vuotiaita pitäisi
jo valmentaa ryhmissä. Tarvitaan
paljon vapaaehtoisia isiä ja äitejä
tueksi tähän toimintaan - sanoo Mäkelä - itse jo neljän aikuisen lapsen
isä. Mäkelä on innokas kuntourheilija edelleenkin. Kesäisin hän tapaa
pyöräillä Suovanlahden, Harinkaan
Jarmo k
isoissa
M
ikkelissä
1978.
ja Vesijärven maastoissa. Penkkiurheilijana hän on kaikkiruokainen.
Media urheilun
palveluksessa
Medianäkyvyytensä ja rahavirtojensa osalta urheilulajit ovat kaikkea
muuta kuin tasa-arvoisia. Tästä huolimatta kenen tahansa suomalaisen
menestyminen on lukuisten välillisten vaikutustensa kautta koko
urheiluväkeä yhteisesti hyödyttävää.
Mediat olivat toiset Jarmon nuoruusvuosina, kun Simosen Topi tuli
Vesamäen kouluille näyttämään elokuvarainoja urheilusuorituksista.
Nuo ”elävät” kuvat noin 40-vuoden
takaa tekivät silloin pieneen mieheen lähtemättömän vaikutuksen.
TEKSTI Anu Hytönen
32
Paikalliskummit
Vesannon ja Tervon kanta-astujista seuraavat
henkilöt ovat lupautuneet loma-asukkaiden
paikalliskummeiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että
kun tarvitaan paikallisasiantuntemusta ja –tietoja, loma-asukas voi ottaa yhteyttä heihin ja
kysyä.
Vesannon kunta:
Veli Pulkkinen / puh. 0400-765 119
Gunnarintie 4, 72300 Vesanto
[email protected]
Esko Huttunen / puh. 0400-439 531
Mikkolantie 13, 72350 Pienola
[email protected]
Tuulikki Tiihanoff / puh. 0440846940
Patovedentie 41, 72330 Tiitilänkylä
[email protected]
Tervon kesäkalenteri
Tervon kunta:
Anja Raatikainen / puh. 040-505 4685
Kangastie 335, 72210 Tervo
Heta Nuutinen / puh. 017-387 2195
Pellonpääntie 145, Tervo 72210
Pirjo Hänninen / puh. 050-524 1796
Katajatie 7, 72210 Tervo
Tervon Yrittäjät:
Risto Korhonen / puh. 0400-175 248
Laajantie 14, 72210 Tervo
[email protected]
MTK Tervo Vesanto:
Elina Huttunen / puh. 0400-513 923
Vesijärventie 79, 72380 Horontaipale
[email protected]
Liikuntaa
Tervon Urheilijoiden liikuntatapahtuma,
Kunniakierros, su 23.5.2010 klo 16.00
alkaen Tervon urheilukentällä. Kaikki yhdessä
liikkumaan ja tukemaan lasten ja nuorten urheilua.
Kesän 2010 Tervon Urheilijoiden liikuntakerhoista ja
jalkapalloturnauksesta (Tervo Cup) tiedotetaan
urheilijoiden kotisivuilla www.tervonurheilijat.
vauhti.net sekä Sisä-Savon lehden urheilumuistiossa. Anna-Maija Nenonen 0400-514 415
Valtakunnallinen polkupyörätapahtuma
Lähiruokaviesti saapuu Tervoon ti 24.8. n. klo
18. Tervetuloa mukaan polkemaan ja kannustamaan polkijoita! Lisätietoja: www.ekocentria.fi tai
viestipäällikkö Irma Kärkkäinen 044-785 4012.
Kesäleirit ja uimakoulu
Kunnan ja seurakunnan yhteinen lastenleiri
21.6.-23.6. ja varhaisnuorten leiri 28.6.-1.7.
Uimakoulut heinäkuussa viikolla 29. 0447-499 303
Tapahtumia
1.-4.7. Tervo-päivät:
1.-4.7. lasten ja nuorten työpajat päivittäin
to 1.7. Onkikisa
pe 2.7. klo 20.15 ”Kosketa minua, Henki”. Jaana Pölläsen kirkkokonsertti 6.7. klo 18 Suvivalssista Syysillan tuuleen.
Kauneimmat suomalaiset valssit Vaskiseitsikko
Saaren Soittajien esittää Vanhainkoti-Palvelukeskuksen pihalla
Vesannon Yrittäjät:
Aki Siren / puh. 0400-573 564
Kaaritie 13, 72300 Vesanto
[email protected]
Taisto Jäntti / puh. 040-7666 874
Eerolantie 21, 71640 Talluskylä
[email protected]
Tervon kirkossa
3.7. toripäivä, torilla mm. Humut kylässä,
savusaunavuorot ym.
4.7. kesävieraiden kirkkopyhä ja kirkkokahvit
Mauno Huttunen / puh. 0400 509 748
Sininentie 2176, 72300 Vesanto
[email protected]
Pertti Kantosalo / puh. 040-571 7655
Pulkkaniementie 230, 72210 Tervo
[email protected]
Iltatori
18.6.-6.8. perjantaisin Iltatori Tervon torilla klo 17-20, ei juhannuksena, järj. järjestöt
Marita Marttinen / puh. 0400-737 978
Sonkarintie 746, 72300 Vesanto
[email protected]
Vesannon kotiseutuyhdistys:
Sisko Kuhmonen / puh. 040-707 3185
Sininentie 1445, 72300 Vesanto
[email protected]
Kisailuja
Viikkokisat ke 7.7 klo 19.00
Hippokisat ke 21.7 klo 19.00
Viikkokisat ke 28.7 klo 19.00
Ilmoittautumiset kisapaikalla klo 18.00 alkaen.
Vesannon tapahtumakalenteri
Niiniveden kylämarkkinat
Aika: 22.05.2010 klo 9-15
Paikka: Niiniveden ns-talolla ja pihapiirissä
Järjestäjä: Niiniveden Nuorisoseura
Mimmit maastossa Maastotaitojen alkeiskurssi naisille
Aika: 22.-23.05.2010 Järjestäjä: www.mpky.fi,
Ilmoittautumiset Marja Korhonen,
p. 040 5087546, [email protected]
Aika reissu! -musikaali
Aika: 23.05.2010 klo 15.00 ja klo 19.00, 24.05.
klo19.00, 25.05. klo19.00, 26.05. klo19.00
Paikka: Vesantohalli
Järjestäjä: Vesannon yhtenäiskoulu
Liikuntavuoro Aika: 7.6.-9.8.2010 maanantaisin klo 17-20
Paikka: Vesantohalli
Järjestäjä: Vesannon yrittäjät
Viikkokisat
Aika: 08.06.2010 klo 18.00 alkaen
Paikka: Urheilukenttä
Järjestäjä: VesU
Viikkokisapäivät: 8.6., 15.6., 22.6., 29.6., 6.7., 13.7.,
19.7., 27.7. ja 3.8. Ilmoittautuminen klo 17.30-18.00.
Kirjastossa poistokirjojen myyntipäivä
Aika: 11.6.2010 klo 9-14
Torpparimuseo
Aika: 14.6.-31.7.2010 klo 12-17 (muina aikoina
tilauksesta). Museo kertoo elämästä Vesannolla
1800-luvulla. Sisko Kuhmonen 040 7073185
Asinsalmen rompepäivät ja kirpputori
Aika: 19.-20.06.2010
Paikka: Asinsalmen lava
Järjestäjä: Iso muikku ja Turvamies
Myyntipaikan hinta: ulkopaikka 6x8m 20
euroa, sisäpaikka 50 euroa, pöytäpaikka
kirpputorille 10 euroa (oma pöytä mukaan)
Pääpaino: Antiikki ja vanhat tavarat
Yhteyshenkilöt: Risto Vehniäinen 0500 844876,
[email protected] tai Kyösti Loimi
0400 898396, [email protected]
Taikurikoulu Hokkuspokkus
Opettajana taikurimestari Maarit Tiilikainen.
Aika: 29.06.2010
Paikka: yökahvila
Järjestäjä: Nuorisotoimi
Nuorten musiikkitapahtuma Solistina Iina Kangasharju
Aika: 02.07.2010 klo 18.00
Paikka: Rajapuron puimala
Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät
Soitinmenot
Aika: 2.-3.07.2010
Lisätietoa: http://soitinmenot.dy.fi
Kesäasukastapahtuma
Aika: 03.07.2010
Paikka: Ahvenisen nuorisoseurantalo
Järjestäjä: Vesannon yrittäjät
Puimalatanssit
Aika: 03.07.2010
Paikka: Rajapuro
Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät
Esiintymässä mm. Jaana Pöllänen
Sahansoiton SM-kilpailu
Aika: 04.07.2010
Paikka: Rajapuro
Järjestäjä: Vesannon Musiikinystävät
Kalevan Kaiku, 20-vuotiskonsertti
Aika: 04.07.2010
Paikka: Rajapuron puimala
Järjestäjä: Kalevan Kaiku ja Vesannon
Musiikinystävät
Kesähulluttelu
Aika: 06.07.2010 klo 13.00
Paikka: Urheilukenttä
Järjestäjä: Eläkeliiton Vesannon yhdistys
Teatteriesitys: Eläintarina Asin lavalla
Aika: 07.07.2010 klo 18.00
Järjestäjä: Paikkateatteri, Etupenkin taputtajat
Luvassa on musiikkipitoinen sukellus
kansantarinoista tuttujen ketun, jäniksen, suden
ja karhun maailmaan.
Varaukset: 044 270 6881
Hirvenjuoksun Itä-Suomen mestaruuskisat
Aika: 11.07.2010
Kevyesti keskellä kessee-yhteislaulutilaisuus
Aika: 14.7.2010
Paikka: Vesannon venesatama
Järjestäjä: Ilovena kuoro
Vesanto-viikko
Aika: 16.07.2010-25.07.2010
Paikka: Vesanto
Järjestäjä: Vesantolaiset järjestöt ja kunta
Rantakala-ilta
Aika: 16.07.2010 klo 18.30
Paikka: Ison Vesijärven Pohjoislahti
Järjestäjä: Länsi-Vesannon kylätoimik., ns ja
kotiseutuyhd. Isäntärengin ja emäntäpiian
julkistaminen
Retket ja kävelyt
11.7. Hautausmaakävely ja kahvit museoaitalla
jumalanpalveluksen jälkeen
24.7 Tervo-seuran kotiseuturetki
25.7. Kulttuuriretki Lapinlahdelle Väärnin
pappilaan ja taidemuseoon. Järj. kunnan
kulttuuritoimi
Lisätietoja Tervon kesätapahtumista perinteisessä kesälehdessä ja kunnan www-sivuilla.
Kesäkahvila
Tervo-seuran kesäkahvio avautuu 3.7. ja on
avoinna 5.7.-30.7. ma-pe klo 9-14.
Lisätietoja muista tapahtumista www.tervo.fi
sekä kunnan kesälehdestä.
Markkinat
Aika: 24.07.2010 klo 9.00
Paikka: Kirkonkylällä
Järjestäjä: Lions Club
Perinteiset kesämarkkinat
Asin kesätanssit
Aika: 24.07.2010 klo 20.00
Paikka: Asinsalmen lava
Järjestäjä: Vesannon kunta
Tanssit Asin lavalla
Aika: 30.7.2010 klo 20.00
Paikka: Asinsalmen lava
Järjestäjä: järj. Vesannon Karjalaiset
Hirvenjuoksun Suomen mestaruuskisat
Aika: 31.07.-1.8.2010
Match show
Aika: 18.07.2010 klo 13.00
Paikka: Urheilukenttä
Järjestäjä: Vesannon koiraharrastajat
Lisätietoja: Merja Närhi 0500 165 432
”Mahdottomasta mahdollista” -seminaari
Aika: 06.08.2010 klo 18
Paikka: Niiniveden NS-talo
Järjestäjä: Vesannon yrittäjät
Seminaari kahden kodin asumisesta. Alustajana
Markku Pölönen.
Olga Shiskinan konsertti
Aika: 20.07.2010 klo 18.00
Paikka: Vesannon kirkko
Järjestäjä: Ev.lut srk ja kunnan kulttuuritoimi
Konfirmaatio
Aika: 07.08.2010 klo 12.00
Paikka: Vesannon kirkko
Järjestäjä: Ev.lut.srk
Vesantoravit
Aika: 21.07.2010 klo 19.00
Paikka: Niiniveden ravirata
Järjestäjä: Vesannon Hevosystäväin seura
Rantakala- ja lauluilta
Aika: 24.08.2010 klo 15.00
Paikka: Ison Vesijärven Pohjoislahti
Järjestäjä: Eläkeliiton Vesannon yhdistys
Teatterimatka
Aika: 21.07.2010 klo 17.45 Vestorin edestä
Paikka: Hermanni Talo, Karttula
Järjestäjä: Etupenkin taputtajat
Maarianvaaran kesäteatteri esittää: Maiju
Lassilan Tulitikkuja lainaamassa, Matka, lippu ja
väliaikakahvit 24 euroa. Ilmoittautuminen
kirjastoon 050 387 9968
Syyssävväys
Aika: 17.09.2010
Paikka: Kirkonkylällä
Järjestäjä: Järjestöt ja kulttuuritoimi
Reiska-MM-kisat
Aika: 23.-24.07.2010
Paikka: Vesannon urheilukenttä
Järjestäjä: Vesannon yrittäjät
Reiska-MM-kisat...ja Ainot lisätietoja www.mmreiska.net
Tapani Kiminkisen luento
Aika: 9.10.2010 klo 10.00
Paikka: Vesantohalli Järjestäjä: Sisä-Savon kansalaisopisto
Katso tarkennukset netistä osoitteessa:
www.vesanto.fi