Kuntalehti 1/2014. Vipua hankintoihin PDF
Vipua hankintoihin Kuntien julkiset hankinnat ovat noin 13 miljardia euroa. Parhaillaan uudistettava hankintalainsäädäntö tuo uusia pelisääntöjä kakun jakoon. Hankintayksiköt voivat jatkossa painottaa rohkeammin vaikutuksia ympäristöön, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja työpaikkojen syntymistä. 6 I Kuntalehti 1/2014 Kuntalehti 1/2014 I 7 ➤ ➤ merja ojansivu kuvat: seppo haavisto K unnat ovat ottaneet huomioon yhteiskunnallisia vaikutuksia hankinnoissaan jo nykyisen hankintalain aikana. EU:n uusi hankintadirektiiviehdotus tuo vielä lisää mahdollisuuksia suunnata hankintoja esimerkiksi paikallistaloutta hyödyttävään suuntaan. Tulevaisuudessa päiväkodeissa ja kouluissa syödään yhä useammin lähiruokaa ja luomua. Kuntien urakoissa työllistetään nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä ja tavarahankinnoissa valitaan sosiaalisesti kestävällä tavalla tuotettuja hyödykkeitä. Espoo korostaa työllistämistä Espoon kaupunki on ottanut huomioon ympäristö- ja sosiaalisia kriteerejä hankinnoissaan jo muutaman vuoden ajan. Kaupunginhallituksen laatimien strategialinjausten mukaisesti hankinnoissa painotetaan esimerkiksi vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistämistä ja työssäoppimispaikkojen tarjoamista. Reilun kaupan kaupungiksi Espoo julistautui jo vuonna 2009. Espoon vs. hankintajohtaja Jaana Räsänen arvioi, että Espoo on jo pitkällä sosiaalisten kriteerien käytössä kilpailutuksissa. Hänen mukaansa hankintojen kautta työllistämistä voitaisiin kunnissa tehdä jo voimassa olevan lainsäädännön puitteissa paljon nykyistä enemmän. Räsänen näkee, että hankintadirektiiviehdotus antaa luvan tehdä asioita toisin ja nostaa framille tärkeitä asioita, joita on jo monessa kunnassa tehtykin. - Innovaatiokumppanuus on direktiivin tuoma uusi asia. Se tuonee uusia mahdollisuuksia saada markkinoilta entistä tarvelähtöisempiä ja luovia ratkaisuja. Tällä hetkellä hankintamenettelyt osin jopa estävät yritystä tarjoamasta parasta ratkaisua. Lisää harkintavaltaa kuntien hankintoihin Tuore hankintadirektiiviesitys mahdollistaa kunnille nykyistä suuremman harkintavallan käytön. Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki toteaa, että hankinnoilla halutaan saada aikaan kerrannaisvaikutuksia. Onhan käytettävä potti kuntien hankintojen osalta noin 13 miljardia euroa. Lisäksi hankintojen työllisyysvaikutukset ovat asiantuntija- 8 I Kuntalehti 1/2014 Kuntalehti 1/2014 I 9 ➤ ➤ arvion mukaan 80 000 – 100 000 henkilötyövuotta. - Halutessaan hankintayksiköt voivat asettaa hankinnoille kriteerejä, jotka liittyvät elinkeinopolitiikkaan, työllistämiseen tai sosiaalisiin kysymyksiin. Hankintalainsäädännöstä tulee enemmän mahdollistavaa. Pk-yritysten asema nousee kansallisesti Kuva: Marvin Delcid Myllymäen mukaan tulevan lainsäädännön henki on eräänlainen vivutus. Kun ensimmäisissä hankintadirektiiveissä näkemys oli hyvin ekonomistinen, nyt hankinnat nähdään myös keinoksi tehdä politiikkaa suuntaamalla rahoja yhteiskunnallisesti hyväksi katsotulla tavalla. - Hankinnoille asetetaan avoimemmin yhteiskunnallisia tavoitteita, koska siihen on mahdollisuus. Myllymäki painottaa, ettei direktiiviehdotus ole yksiselitteinen. Samalla kun hankinnoissa voidaan painottaa sosiaalisia ja ympäristöseikkoja tai paikallistaloutta, hankintojen on oltava myös entisten periaatteiden mukaan avoimia, syrjimättömiä ja tasapuolisia. Myllymäki korostaa, että seuraavat kaksi vuotta mennään nykyisellä hankintalailla. Kaksi vuotta on tavanomainen aika kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanolle direktiivin pohjalta. Kansallisessa keskustelussa nousevat Myllymäen arvion mukaan pienten ja suurten yritysten asema kilpailutuksissa, sosiaali- ja terveysalan hankintojen yksityiskohtainen sääntely sekä harmaan talouden torjunta. Monet direktiiviehdotuksen sisältämistä muutoksista on jo toteutettu kansallisessa lainsäädännössä eikä isoa käännöstä ole Myllymäen mukaan tekeillä. Turku ostaa vain uusiutuvaa energiaa Turussa ympäristökriteerit ja kestävä kehitys on jo huomioitu hankinnoissa. Esimerkiksi kaupungin ostama sähköenergia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Turun hankinta- ja logistiikkajohtaja Pauliina Lautiainen korostaa vastuullista hankintatointa. Kun julkisia varoja käytetään, on hänen mielestään ajateltava myös tulevia sukupolvia. Sosiaalisia kriteerejä, esimerkiksi työllistämisvaikutuksia, Turus- Turun ostama sähköenergia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. ”Hankintojen jakaminen hyödyttää pk-yrityksiä” Velvoite jakaa kynnysarvot ylittävät hankinnat pienempiin osiin on yrittäjille merkittävin hankintalain muutos, sanoo johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä. - Yrittäjillä on lupa odottaa, että myös pienemmät yritykset pääsevät nykyistä paremmin mukaan julkisten hankintojen markkinoille. Tämä on asetettu yhdeksi neljästä suuresta tavoitteesta, jotka EU:n komissio asetti hankintadirektiivin uudistamiselle. Neimalan mukaan pkyrityksiä on hiertänyt eniten hankintojen kokoluokan kasvu vuosien saatossa. Se on syrjäyttänyt pienemmät yrittäjät ulos kilpailutuksista. - Kun hankinta suunnitellaan hyvin, on mahdollista kilpailuttaa hankinta sellaisina osakokonaisuuksina, että pk-yritykset pääsevät mukaan muutenkin kuin alihankintaketjujen kautta. Neimala huomauttaa, että direktiiviehdotuksessa jakamisen vaatimusta jopa vahvistettiin neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Alun perin jakamisvelvoite 10 I Kuntalehti 1/2014 olisi koskenut vain yli puolen miljoonan euron arvoisia hankintoja. Ehdotuksen mukaan se koskee nyt kaikkia kynnysarvot ylittäviä hankintoja. - Nyt kun kansallinen lainmuutoshanke on lähtenyt liikkeelle, olisi loogista että sama periaate toteutettaisiin mahdollisimman laajasti myös meidän kansallisessa lainsäädännössämme. Nykyistä laajempien ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien asettaminen hankinnoille voi kääntyä pkyrityksiä vastaan, Neimala pelkää. - Kriteereihin uhkaa niiden paisuessa liittyä niin raskasta sääntelyä ja byrokratiaa tarjousten tekovaiheessa, että ne käytännössä pelaavat pk-yritykset ulos hankinnoista. Julkisten yhtiöiden asema askarruttaa Iso harmi on Neimalan mukaan myös artikla 11, joka määrittelee, missä tilanteessa hankintayksikkö voi tehdä hankintoja määräysvallassaan olevalta sidosyksiköltä, esimerkiksi liikelai- tokselta – niitä kilpailuttamatta. - Käytännössä julkisen sektorin yritykset pääsevät toimimaan markkinoilla entistä vapaammin. Tätä olisimme halunneet suitsia. Mutta sikäli turha napista, että asia on direktiivitasolla jo päätetty. Neimalan mukaan julkisen sektorin keskinäinen yhteistyö on kansallisesti lainsäädäntöprosessin kovimpia kysymyksiä. Kansallisesti asiaan voidaan ottaa tiukempi linjaus kuin mitä direktiivissä on. - Suomessa tämä on iso kysymys, koska meillä kuntien ja valtion omistus markkinoilla toimivissa yrityksissä on laajaa. Pk-yritykset odottavat uudelta hankintasääntelyltä myös kilpailutuksiin liittyvän byrokratian keventämistä. Direktiiviehdotuksessa esitetään, että viranomaisdokumentaatiota edellytettäisiin vain tarjouskilpailun voittajalta – ei kaikilta osallistujilta. - Tämä kyllä helpottaisi pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, Neimala toteaa. Antti Neimala Kuntalehti 1/2014 I 11 ➤ Uusi laki työn alla Hankintamenettelyt jopa estävät yritystä tarjoamasta parasta ratkaisua. sa ei ole hankintoihin vielä käytetty. Hankinnat kaupungin omalta työkeskukselta tosin toteuttavat samaa periaatetta. Lautiainen arvioi, että jos kansalliset kynnysarvot nousevat, kuten direktiiviehdotuksessa esitetään, se joustavoittaa hankintayksikön toimintaa. - Olisi hyvä saada enemmän toimintavapauksia kilpailuttamiseen ja mahdollisuuksia käyttää joustavasti erilaisia kilpailutusmenetelmiä. Innovaatiokumppanuus on ehdottomasti hyvä asia. Ehdotuksen mukaan kunta voi tehdä hankinnan suoraan yritykseltä, joka on kehittänyt jonkin uuden palvelun yhteistyössä kunnan kanssa. Hankintaa ei tarvitsisi kilpailuttaa enää uudelleen. Sosiaaliset kriteerit vielä harvinaisia Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen mukaan vain harvat kunnat asettavat tarjouspyynnöissään sosiaalisen vastuullisuuden kriteereitä. Halvin hinta ratkaisee valtaosan hankinnoista. Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva järjestö tutki 76 kuntien tekemää julkista tarjouspyyntöä. Hankinnat koskivat riskituoteryhmiä, joissa riskimaaostojen mahdollisuus on korkea. Riskimaissa ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä esimerkiksi korruption ja köyhyyden vuoksi. Riskimaahankintojen lisäksi tarkastelu koski elintarvikkeita, katukiviä, tekstiilejä sekä elektroniikkaa. Neljässä tarjouspyynnössä oli riskituotteiden ostoille asetettu sosiaalisia kriteerejä. Seitsemässä tarjouspyynnössä pyydettiin Reilun kaupan tuotteita, ja 16 tarjouspyynnössä oli ympäristövaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Finnwatch kyseli myös suurimpien kaupunkien sekä KL-Kuntahankintojen valmiuksia sosiaalisten kriteerien käyttöön hankinnoissa. Useissa kunnissa on annettu poliittista ohjausta vastuullisuuden huomioimiseen, mutta käytännön hankinnoissa sosiaalinen vastuullisuus ei ole vielä lyönyt läpi. PB I Kuntalehti 1/2014 Direktiivin pohjalta on alkanut kansallisen hankintalainsäädännön uudistus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2016 alusta. Hankintadirektiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin, lisätä ympäristö- ja sosiaalisten seikkojen huomioon ottamista, edistää reilua kauppaa, lisätä neuvotteluvaraa hankinnan sisällöstä. Julkisia hankintoja säätelee kansallinen hankintalaki, jolle EU:n hankintadirektiivit asettavat puitteet. Periaatteena on hankintojen kilpailuttaminen, jotta julkiset varat käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti ja yritykset samalla parantaisivat kilpailukykyään. Hankintalain EU-kynnysarvot muuttuivat vuoden 2014 alusta. Tavara- ja palvelu- hankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa uusi kynnysarvo on 207 000 euroa, rakennusurakoissa sekä käyttöoikeusurakoissa yli 5 miljoonaa euroa. Vesi- ja energiahuollossa, liikenteessä ja postipalveluissa kynnysarvot ovat korkeammat. Näiden alojen tavara- ja palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa uusi kynnysarvo on 414 000 euroa ja rakennusurakoissa yli 5 miljoonaa euroa. Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa 30 000 euroa, sote- ja koulutuspalveluissa 100 000 euroa sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa 150 000 euroa. Hankintalain kokonaisuudistamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Sosiaalisesti vastuullisia hankintoja Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon sosiaalisia näkökohtia kaikissa hankinnan vaiheissa. Ohessa on joukko esimerkkejä kuntien tekemistä hankinnoista, joissa on käytetty sosiaalisia kriteerejä. Oulun kaupunki arvioi ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen hankinnassa palveluntuottajia niiden antamien sitoumusten perusteella. Palveluntarjoajat sitoutuivat mittaamaan asiakastyytyväisyyttä sopimuskaudella vuosittain. Palveluissa otettiin asiakkaat paremmin huomioon ja asiakastyytyväisyys lisääntyi. Samalla asumisyksiköiden ulkopuolisten kuntoutus- ja sairaalapalvelujen tarve väheni. Espoo on linjannut julkisten hankintojen sosiaalisia tavoitteita siten, että ensisijaisena tavoitteena on edistää nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymistä. Myös työkeskustoimintaa tuetaan ja eettisesti korkeatasoiset yritykset huomioidaan yhteistyösuhteissa. Espoon kaupungin projektissa etsitään hyviä palvelumuotoilun käytäntöjä vammaisten asumispalveluiden hankinnan suunnitteluun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaiseen toimintaan. Hankkeessa halutaan vahvistaa asiakkaiden osallistumista ja vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa. Asiakkaat ovat pitäneet päiväkirjaa, valokuvanneet ja piirtäneet asumiseen liittyviä toiveitaan. Asiakkaille ja omaisille on järjestetty laatu- ja vaikuttavuustyöpaja. Espoon kaupunki asetti palveluhankinnassa vaatimuksen, että tarjoaja sitoutuu tarjoamaan kokopäiväisen työpaikan vähintään puoleksi vuodeksi henkilölle, joka on ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen työsuhteen alkua. Tampereen kaupungin strategiassa todetaan, että kaikissa kilpailutuksissa huomioidaan mahdollisuus käyttää kestävän kehityksen tai sosiaalisten näkökohtien arviointiperusteita. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on asettanut tarjouspyyntöihinsä vaatimuksen, että tarjoaja on huolehtinut verojen, sosiaaliturvamaksujen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Asia todennetaan verottajan todistuksella maksetuista veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Oulun kaupunki on asettanut päiväkotihankinnassa yhdeksi kriteeriksi henkilöstön pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Tarjoukset pisteytettiin sen mukaan, kuinka moni henkilöstöstä oli vakituisessa työsuhteessa. Hankinnasta valitettiin markkinaoikeuteen (MAO), joka hyväksyi hankinnan. Päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka piti voimassa MAO:n päätöksen. Oulun kaupunki asetti rakennusten purkutyön hankinnassa vaatimuksen työttömien työllistämisestä. Vähintään puolet työntekijöistä oli tukityöllistettyjä Lähde: Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat, Työ- ja elinkeinoministeriö
© Copyright 2024