1. No category

Vipua
hankintoihin
Kuntien julkiset hankinnat ovat noin 13 miljardia euroa.
Parhaillaan uudistettava hankintalainsäädäntö tuo uusia
pelisääntöjä kakun jakoon. Hankintayksiköt voivat jatkossa
painottaa rohkeammin vaikutuksia ympäristöön, sosiaalista
oikeudenmukaisuutta ja työpaikkojen syntymistä.
6 I Kuntalehti 1/2014
Kuntalehti 1/2014 I 7
➤
➤
merja ojansivu kuvat: seppo haavisto
K
unnat ovat ottaneet huomioon yhteiskunnallisia
vaikutuksia hankinnoissaan jo nykyisen hankintalain aikana. EU:n uusi hankintadirektiiviehdotus tuo
vielä lisää mahdollisuuksia suunnata hankintoja esimerkiksi paikallistaloutta hyödyttävään suuntaan.
Tulevaisuudessa päiväkodeissa ja kouluissa syödään yhä useammin lähiruokaa ja luomua. Kuntien urakoissa työllistetään nuoria
ja pitkäaikaistyöttömiä ja tavarahankinnoissa valitaan sosiaalisesti kestävällä tavalla
tuotettuja hyödykkeitä.
Espoo korostaa
työllistämistä
Espoon kaupunki on ottanut huomioon ympäristö- ja sosiaalisia kriteerejä hankinnoissaan jo muutaman vuoden ajan. Kaupunginhallituksen laatimien strategialinjausten
mukaisesti hankinnoissa painotetaan esimerkiksi vaikeasti työllistyvien henkilöiden
työllistämistä ja työssäoppimispaikkojen
tarjoamista. Reilun kaupan kaupungiksi Espoo julistautui jo vuonna 2009.
Espoon vs. hankintajohtaja Jaana Räsänen arvioi, että Espoo on jo pitkällä sosiaalisten kriteerien käytössä kilpailutuksissa.
Hänen mukaansa hankintojen kautta työllistämistä voitaisiin kunnissa tehdä jo voimassa olevan lainsäädännön puitteissa paljon nykyistä enemmän.
Räsänen näkee, että hankintadirektiiviehdotus antaa luvan tehdä asioita toisin ja nostaa framille tärkeitä asioita, joita on jo monessa kunnassa tehtykin.
- Innovaatiokumppanuus on direktiivin
tuoma uusi asia. Se tuonee uusia mahdollisuuksia saada markkinoilta entistä tarvelähtöisempiä ja luovia ratkaisuja. Tällä hetkellä
hankintamenettelyt osin jopa estävät yritystä tarjoamasta parasta ratkaisua.
Lisää harkintavaltaa
kuntien hankintoihin
Tuore hankintadirektiiviesitys mahdollistaa
kunnille nykyistä suuremman harkintavallan käytön.
Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki toteaa, että hankinnoilla halutaan
saada aikaan kerrannaisvaikutuksia. Onhan
käytettävä potti kuntien hankintojen osalta
noin 13 miljardia euroa. Lisäksi hankintojen työllisyysvaikutukset ovat asiantuntija-
8 I Kuntalehti 1/2014
Kuntalehti 1/2014 I 9
➤
➤
arvion mukaan 80 000 – 100 000 henkilötyövuotta.
- Halutessaan hankintayksiköt voivat
asettaa hankinnoille kriteerejä, jotka liittyvät elinkeinopolitiikkaan, työllistämiseen
tai sosiaalisiin kysymyksiin. Hankintalainsäädännöstä tulee enemmän mahdollistavaa.
Pk-yritysten asema
nousee kansallisesti
Kuva: Marvin Delcid
Myllymäen mukaan tulevan lainsäädännön
henki on eräänlainen vivutus. Kun ensimmäisissä hankintadirektiiveissä näkemys oli
hyvin ekonomistinen, nyt hankinnat nähdään myös keinoksi tehdä politiikkaa suuntaamalla rahoja yhteiskunnallisesti hyväksi
katsotulla tavalla.
- Hankinnoille asetetaan avoimemmin yhteiskunnallisia tavoitteita, koska siihen on
mahdollisuus.
Myllymäki painottaa, ettei direktiiviehdotus ole yksiselitteinen. Samalla kun hankinnoissa voidaan painottaa sosiaalisia ja
ympäristöseikkoja tai paikallistaloutta, hankintojen on oltava myös entisten periaatteiden mukaan avoimia, syrjimättömiä ja tasapuolisia.
Myllymäki korostaa, että seuraavat kaksi
vuotta mennään nykyisellä hankintalailla.
Kaksi vuotta on tavanomainen aika kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanolle direktiivin pohjalta.
Kansallisessa keskustelussa nousevat Myllymäen arvion mukaan
pienten ja suurten yritysten asema kilpailutuksissa, sosiaali- ja
terveysalan hankintojen yksityiskohtainen
sääntely sekä harmaan
talouden torjunta.
Monet direktiiviehdotuksen sisältämistä
muutoksista on jo toteutettu kansallisessa lainsäädännössä eikä isoa käännöstä ole
Myllymäen mukaan tekeillä.
Turku ostaa vain
uusiutuvaa energiaa
Turussa ympäristökriteerit ja kestävä kehitys on jo huomioitu hankinnoissa. Esimerkiksi kaupungin ostama sähköenergia tuotetaan kokonaan uusiutuvilla energialähteillä.
Turun hankinta- ja logistiikkajohtaja
Pauliina Lautiainen
korostaa vastuullista
hankintatointa. Kun
julkisia varoja käytetään, on hänen mielestään ajateltava myös tulevia sukupolvia.
Sosiaalisia kriteerejä,
esimerkiksi työllistämisvaikutuksia, Turus-
Turun ostama
sähköenergia tuotetaan
kokonaan uusiutuvilla
energialähteillä.
”Hankintojen jakaminen hyödyttää pk-yrityksiä”
Velvoite jakaa kynnysarvot ylittävät hankinnat pienempiin osiin on
yrittäjille merkittävin hankintalain muutos, sanoo
johtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä.
- Yrittäjillä on lupa odottaa, että myös pienemmät
yritykset pääsevät nykyistä
paremmin mukaan julkisten
hankintojen markkinoille.
Tämä on asetettu yhdeksi
neljästä suuresta tavoitteesta, jotka EU:n komissio asetti hankintadirektiivin uudistamiselle.
Neimalan mukaan pkyrityksiä on hiertänyt eniten hankintojen kokoluokan
kasvu vuosien saatossa. Se
on syrjäyttänyt pienemmät
yrittäjät ulos kilpailutuksista.
- Kun hankinta suunnitellaan hyvin, on mahdollista
kilpailuttaa hankinta sellaisina osakokonaisuuksina,
että pk-yritykset pääsevät
mukaan muutenkin kuin alihankintaketjujen kautta.
Neimala huomauttaa,
että direktiiviehdotuksessa
jakamisen vaatimusta jopa
vahvistettiin neuvoston ja
parlamentin käsittelyssä.
Alun perin jakamisvelvoite
10 I Kuntalehti 1/2014
olisi koskenut vain yli puolen miljoonan euron arvoisia hankintoja. Ehdotuksen
mukaan se koskee nyt kaikkia kynnysarvot ylittäviä
hankintoja.
- Nyt kun kansallinen
lainmuutoshanke on lähtenyt liikkeelle, olisi loogista
että sama periaate toteutettaisiin mahdollisimman laajasti myös meidän kansallisessa lainsäädännössämme.
Nykyistä laajempien ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien asettaminen hankinnoille voi kääntyä pkyrityksiä vastaan, Neimala
pelkää.
- Kriteereihin uhkaa niiden paisuessa liittyä niin
raskasta sääntelyä ja byrokratiaa tarjousten tekovaiheessa, että ne käytännössä
pelaavat pk-yritykset ulos
hankinnoista.
Julkisten yhtiöiden
asema askarruttaa
Iso harmi on Neimalan mukaan myös artikla 11, joka
määrittelee, missä tilanteessa hankintayksikkö voi
tehdä hankintoja määräysvallassaan olevalta sidosyksiköltä, esimerkiksi liikelai-
tokselta – niitä kilpailuttamatta.
- Käytännössä julkisen
sektorin yritykset pääsevät toimimaan markkinoilla entistä vapaammin. Tätä
olisimme halunneet suitsia.
Mutta sikäli turha napista,
että asia on direktiivitasolla
jo päätetty.
Neimalan mukaan julkisen sektorin keskinäinen
yhteistyö on kansallisesti
lainsäädäntöprosessin kovimpia kysymyksiä. Kansallisesti asiaan voidaan ottaa
tiukempi linjaus kuin mitä
direktiivissä on.
- Suomessa tämä on
iso kysymys, koska meillä
kuntien ja valtion omistus
markkinoilla toimivissa yrityksissä on laajaa.
Pk-yritykset odottavat
uudelta hankintasääntelyltä myös kilpailutuksiin
liittyvän byrokratian keventämistä. Direktiiviehdotuksessa esitetään, että
viranomaisdokumentaatiota
edellytettäisiin vain tarjouskilpailun voittajalta – ei kaikilta osallistujilta.
- Tämä kyllä helpottaisi
pk-yritysten osallistumista kilpailutuksiin, Neimala
toteaa.
Antti Neimala
Kuntalehti 1/2014 I 11
➤
Uusi laki työn alla
Hankintamenettelyt
jopa estävät yritystä
tarjoamasta parasta
ratkaisua.
sa ei ole hankintoihin vielä käytetty. Hankinnat kaupungin omalta työkeskukselta tosin toteuttavat samaa periaatetta.
Lautiainen arvioi, että jos kansalliset kynnysarvot nousevat, kuten direktiiviehdotuksessa esitetään, se joustavoittaa hankintayksikön toimintaa.
- Olisi hyvä saada enemmän toimintavapauksia kilpailuttamiseen ja mahdollisuuksia käyttää joustavasti erilaisia kilpailutusmenetelmiä. Innovaatiokumppanuus on
ehdottomasti hyvä asia.
Ehdotuksen mukaan kunta voi tehdä hankinnan suoraan yritykseltä, joka on kehittänyt jonkin uuden palvelun yhteistyössä kunnan kanssa. Hankintaa ei tarvitsisi kilpailuttaa enää uudelleen.
Sosiaaliset kriteerit
vielä harvinaisia
Kansalaisjärjestö Finnwatchin selvityksen
mukaan vain harvat kunnat asettavat tarjouspyynnöissään sosiaalisen vastuullisuuden kriteereitä. Halvin hinta ratkaisee valtaosan hankinnoista.
Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia
tutkiva järjestö tutki 76 kuntien tekemää
julkista tarjouspyyntöä. Hankinnat koskivat riskituoteryhmiä, joissa riskimaaostojen
mahdollisuus on korkea. Riskimaissa ihmisoikeusloukkaukset ovat yleisiä esimerkiksi
korruption ja köyhyyden vuoksi.
Riskimaahankintojen lisäksi tarkastelu
koski elintarvikkeita, katukiviä, tekstiilejä
sekä elektroniikkaa.
Neljässä tarjouspyynnössä oli riskituotteiden ostoille asetettu sosiaalisia kriteerejä. Seitsemässä tarjouspyynnössä pyydettiin
Reilun kaupan tuotteita, ja 16 tarjouspyynnössä oli ympäristövaikutuksiin liittyviä
vaatimuksia.
Finnwatch kyseli myös suurimpien kaupunkien sekä KL-Kuntahankintojen valmiuksia sosiaalisten kriteerien käyttöön
hankinnoissa. Useissa kunnissa on annettu
poliittista ohjausta vastuullisuuden huomioimiseen, mutta käytännön hankinnoissa
sosiaalinen vastuullisuus ei ole vielä lyönyt
läpi. 
PB I Kuntalehti 1/2014
Direktiivin pohjalta on alkanut kansallisen
hankintalainsäädännön uudistus, jonka
on määrä tulla voimaan vuoden 2016
alusta.
Hankintadirektiiviehdotuksen
tavoitteena on parantaa pk-yritysten
mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin,
lisätä ympäristö- ja sosiaalisten seikkojen
huomioon ottamista, edistää reilua kauppaa, lisätä neuvotteluvaraa hankinnan
sisällöstä.
Julkisia hankintoja säätelee kansallinen
hankintalaki, jolle EU:n hankintadirektiivit
asettavat puitteet.
Periaatteena on hankintojen kilpailuttaminen, jotta julkiset varat käytettäisiin
mahdollisimman tehokkaasti ja yritykset
samalla parantaisivat kilpailukykyään.
Hankintalain EU-kynnysarvot muuttuivat
vuoden 2014 alusta. Tavara- ja palvelu-
hankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa
uusi kynnysarvo on 207 000 euroa, rakennusurakoissa sekä käyttöoikeusurakoissa
yli 5 miljoonaa euroa.
Vesi- ja energiahuollossa, liikenteessä
ja postipalveluissa kynnysarvot ovat
korkeammat. Näiden alojen tavara- ja
palveluhankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa uusi kynnysarvo on 414 000
euroa ja rakennusurakoissa yli 5 miljoonaa euroa.
Kansalliset kynnysarvot ovat tavara- ja
palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa 30 000
euroa, sote- ja koulutuspalveluissa 100
000 euroa sekä rakennus- ja käyttöoikeusurakoissa 150 000 euroa.
Hankintalain kokonaisuudistamisesta
vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Sosiaalisesti vastuullisia hankintoja
Hankintayksiköt voivat ottaa huomioon
sosiaalisia näkökohtia kaikissa hankinnan
vaiheissa. Ohessa on joukko esimerkkejä
kuntien tekemistä hankinnoista, joissa on
käytetty sosiaalisia kriteerejä.
Oulun kaupunki arvioi ikäihmisten ja
mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen hankinnassa palveluntuottajia
niiden antamien sitoumusten perusteella.
Palveluntarjoajat sitoutuivat mittaamaan
asiakastyytyväisyyttä sopimuskaudella
vuosittain. Palveluissa otettiin asiakkaat
paremmin huomioon ja asiakastyytyväisyys lisääntyi. Samalla asumisyksiköiden
ulkopuolisten kuntoutus- ja sairaalapalvelujen tarve väheni.
Espoo on linjannut julkisten hankintojen
sosiaalisia tavoitteita siten, että ensisijaisena tavoitteena on edistää nuorten,
maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymistä. Myös työkeskustoimintaa tuetaan
ja eettisesti korkeatasoiset yritykset
huomioidaan yhteistyösuhteissa.
Espoon kaupungin projektissa etsitään
hyviä palvelumuotoilun käytäntöjä vammaisten asumispalveluiden hankinnan
suunnitteluun, kilpailutusprosessin ja sopimuksen aikaiseen toimintaan. Hankkeessa
halutaan vahvistaa asiakkaiden osallistumista ja vuoropuhelua palveluntuottajien
kanssa. Asiakkaat ovat pitäneet päiväkirjaa, valokuvanneet ja piirtäneet asumiseen
liittyviä toiveitaan. Asiakkaille ja omaisille
on järjestetty laatu- ja vaikuttavuustyöpaja.
Espoon kaupunki asetti palveluhankinnassa vaatimuksen, että tarjoaja sitoutuu
tarjoamaan kokopäiväisen työpaikan
vähintään puoleksi vuodeksi henkilölle,
joka on ollut työttömänä vähintään kuusi
kuukautta ennen työsuhteen alkua.
Tampereen kaupungin strategiassa todetaan, että kaikissa kilpailutuksissa huomioidaan mahdollisuus käyttää kestävän
kehityksen tai sosiaalisten näkökohtien
arviointiperusteita.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on
asettanut tarjouspyyntöihinsä vaatimuksen, että tarjoaja on huolehtinut verojen,
sosiaaliturvamaksujen ja eläkevakuutusmaksujen maksamisesta. Asia todennetaan verottajan todistuksella maksetuista
veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
Oulun kaupunki on asettanut päiväkotihankinnassa yhdeksi kriteeriksi henkilöstön pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa
olevat työsuhteet. Tarjoukset pisteytettiin
sen mukaan, kuinka moni henkilöstöstä
oli vakituisessa työsuhteessa. Hankinnasta
valitettiin markkinaoikeuteen (MAO), joka
hyväksyi hankinnan. Päätöksestä valitettiin
korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka piti
voimassa MAO:n päätöksen.
Oulun kaupunki asetti rakennusten
purkutyön hankinnassa vaatimuksen työttömien työllistämisestä. Vähintään puolet
työntekijöistä oli tukityöllistettyjä
Lähde: Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat,
Työ- ja elinkeinoministeriö