Julkisia hankintoja voidaan tehdä myös eettisesti
halo 1 halo valtakunnallinen hankintalehti Jyrki Kasvi: halolehti.fi Sähköistä tietojärjestelmää ei voi hankkia valmiina Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti Nro 3 Julkisia hankintoja voidaan tehdä myös eettisesti Pääkirjoitus Risto Penttilä Stara edellytti eettisiä normeja kivihankintakilpailutuksessa Sivu 8 Sivu 3 Julkiset hankinnat vauhdittamaan taloutta Kolumni Timo Kietäväinen Sivu 5 Valtio ajanut kuntapalvelujen rahoituksen vaikeuksiin Tiedätkö miksi Suomessa tuotetulla sialla on saparo? Vastaus löytyy sivulta 13 Kansikuva: Staran kilpailuttamia kiviä Helsingin kaupungin varastoalueella. Kuva: Janne Saavalainen. 2 halo valtakunnallinen hankintalehti puh. 0207 289 986 email: [email protected] Kaikki mitä toimistossasi tarvitset Palvelumme: 1. Teleradiologia 2. Mri-rekkapalvelu (moderni 1,5T MRI-laite 2012) 3. Mammografiaseulonnat 4. Vuokraradiologit, röntgenpäivystykset, etäpäivystykset 5. Röntgenulkoistukset www.staples.fi E 3 halo valtakunnallinen hankintalehti Sivu 8 ettiset hankinnat Pääkirjoitus Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara käynnisti viime vuoden lopulla kiviurakoiden kilpailutuksen. Vastaavat hankinnat olivat aiheuttaneet aikaisemmin voimakasta yhteiskunnallista keskustelua, mikä vaikutti myös Staran hankinnan suunnitteluun, kertoo hankintalakimies Tanja Dickman. H Sivu 7 ankintojen riskianalyysi Julkisia hankintoja koskeva valitusten määrä on kasvussa. Viime vuosina niitä on tullut markkinaoikeuteen noin 450-550 kappaletta, mutta tänä vuonna voi 600 valituksen raja mennä rikki, ennakoi markkinaoikeustuomari OTT Pertti Virtanen. Virtanen kirjoitti Halolehden pyynnöstä artikkelin ”Julkiset hankinnat ja taloudelliset riskit - mitä riskit ovat ja voidaanko ne välttää?” D Sivu 4 irektiivi voimaan 2016 S EU:n uudet hankintadirektiivit ovat parhaillaan jäsenmaissa täytäntöönpantavina. Suomessa direktiivin sisällyttäminen lainsäädäntöön on edennyt työ- ja elinkeinoministeriön vanhemman hallitussihteerin Markus Ukkolan mukaan joutuisasti. Hankintalain kokonaisuudistuksen voimaantulo toteutunee vuonna 2016 hankintadirektiivien täytäntöönpanomääräaikojen puitteissa. Sivu 12 ertifioinnista saatiin hyötyä Tampereen Logistiikka liikelaitos sai toimintojensa laatujohtamisjärjestelmän kehittämisestä sertifikaatin 21.6.2010. Sertifioinnilla tavoiteltiin johtamisjärjestelmän laadun varmistamista ja sen jatkuvaa parantamista. Logistiikan kehitysinsinööri Leena Ylinen kertoo, että sertifioinnille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Sertifioinnista sivun 12 lisäksi Halolehden Nettijatkoilla. Kauppakamarin toimitusjohtaja Risto Penttilä Julkiset hankinnat vauhdittamaan taloutta S uomi on pahassa pulassa. Kasvuyrityksiä on vähän, kotimarkkina pieni, ja perinteiset vientimarkkinat EU ja Venäjä eivät vedä. Mistä apu, kun talouskehitys ei näytä toipumisen merkkejä? Yksi kasvupolku voisi aueta julkisen sektorin hankinnoista. Kauppakamarien mielestä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on luoda hyvä toimintaympäristö yrityksille.Yksi keskeisistä vaatimuksista on julkisen palvelutuotannon avaaminen yksityisen sektorin toimijoille. Samaan aikaan tuottavuuden parantaminen erityisesti julkisissa palveluissa sekä tiukka menokuri julkisissa menoissa on äärimmäisen tärkeää. Nykyisessä taloustilanteessa ajankohtainen ”more with less” – vaatimus asettaa haasteita etenkin julkisen sektorin tuote- ja palvelukehitykselle, ja uusia innovaatioita tarvitaan kipeästi. Olisikin tärkeää, että julkisia hankintoja käytettäisiin mahdollisimman paljon yritysten kasvun ja uusien tuotteiden innovoinnin välineenä. Tätä kautta innovatiiviset yritykset voisivat kasvaa ensin kotimarkkinoilla ja kehittää tuotteita, joita voitaisiin seuraavassa vaiheessa viedä myös ulkomaille. I nnovointi ei tällä hetkellä ole kovinkaan suuressa roolissa hankinnoista päätettäessä. Helsingin seudun kauppakamari kysyi keväällä 2014 jäsenyrityksiltään julkisten hankintojen toimivuudesta ja toimittajien valintaperusteista. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä että tuotteen tai palvelun hinnalla tai hinnoitteluperusteella on ratkaisevin merkitys toimittajan valinnassa. Tämä ei liene yllätys kenellekään. Seuraavaksi eniten painoarvoa asetettiin aiemmille referensseille, yrityksen tunnettavuudelle sekä henkilökohtaisille kontakteille. H uolestuttavaa kyselyssä oli se, että vastausten mukaan uusien toimintatapojen- ja menetelmien kehittämisestä ja soveltamisesta annettiin vähiten pisteitä. Näin siitäkin huolimatta, että innovatiivisista hankinnoista on puhuttu paljon ja julkisia hankintoja on haluttu käyttää uusien innovaatioiden luomiseen. Myöskään asiakastyytyväisyys ja asiakastyytyväisyysmittarit eivät olleet juurikaan esillä toimittajan valinnassa.Yritykset itse olisivat valmiita painottamaan laatua ja asiakastyytyväisyyttä valintaperusteena paljon nykyistä enemmän, myös sopimuskauden aikana sopimushintaan vaikuttavana asiana. J ulkiset hankinnat ja kilpailuttaminen nousevat yleensä otsikoihan negatiivisissa merkeissä, oli sitten kyse it-projekteista tai suuren kansainvälisen musiikkikanavan tapahtumajärjestelyistä. Mikäli julkiset hankinnat valjastettaisiin innovatiivisten ja laadukkaiden tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen, ne voisivat olla yhtenä avaimena Suomen talouden kasvuun.Tehdään ongelmasta mahdollisuus. Risto Penttilä 4 halo valtakunnallinen hankintalehti D irektiivi EU:n uudet hankintadirektiivit ovat parhaillaan jäsenmaissa täytäntöönpantavina. Suomessa direktiivin sisällyttäminen lainsäädäntöön on edennyt työ- ja elinkeinoministeriön vanhemman hallitussihteerin Markus Ukkolan mukaan joutuisasti. Tehtävä on niin laaja, että hankintalain kokonaisuudistuksen voimaantulo toteutunee vuonna 2016 kuitenkin hankintadirektiivien täytäntöönpanomääräaikojen puitteissa. - Suurinta osaa direktiivin artikloista on jo käsitelty, muta useita keskeisiä asioita on vielä työn alla. Niitä ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut, kansalliset kynnysarvot ja hankintojen valvonta, jotka tulevat työlistalle kuluvan syksyn aikana. Pisimmällä täytäntöönpanossa ollaan Ukkolan tietojen mukaan Ruotsissa ja Iso-Britanniassa. Ruotsissa julkaistiin jo kesällä komiteamietintö hankintadirektiivin täysin uusien sisältöjen osalta. Runsaasti päivityksiä Uuden direktiivin käyttöönotossa ollaan Suomessa tekemisissä tuttujen asioiden kanssa, sillä Suomen edustajat olivat aktiivisesti mukana valmisteluprosessissa ja tekivät runsaasti kommentteja ja esityksiä komission ehdotuksiin. - Monet niistä näkyvät lopullisissa direktiiveissä. Me saimme moniin direktiivin artikloihin sekä johdanto-osan perustelukappaleisiin käytännön toimijoita hyödyttäviä täsmennyksiä. Niitä ovat Ukkolan mukaan esimerkiksi hankintadirektiivin soveltamisalaa sekä neuvottelumenettelyä koskevat säännöt, jotka selkeytyivät direktiivin valmisteluprosessin aikana. Työryhmät aktiivisia Suomessa hankintalain kokonaisuudistusta valmistelevat ohjausryhmä ja valmisteluryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Pekka Timonen Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja varapuheenjohtajana hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä. Valmisteluryhmän puheenjohtajana toimii hallitusneuvos Elise Pekkala työ ja elinkeinoministeriöstä. Markus Ukkola toimii molempien työryhmien yhteisen sihteeristön pääsihteerinä. Kuntaliittoa sihteeristössä Uusi hankintadirektiivi vastaa pääosin Suomen odotuksia Direktiivi astuu voimaan huhtikuussa 2016 edustaa lakimies Katariina Huikko. Toinen sihteeri Tarja Sinivuori-Boldt tulee Työ ja elinkeinoministeriöstä. - Me olemme valmistelleet sihteeristössä valmisteluryhmän käyttöön taustamuistioita, joissa direktiivejä käsitellään teema teemalta. Niiden pohjalta valmisteluryhmän kokouksissa on jo käsitelty luonnoksia pykäliksi ja yksityiskohtaisiksi perusteluiksi. Lopullisia kantoja ei kuitenkaan ole vielä omaksuttu. Valmistelutyöryhmä on kuullut työssään myös useita asiantuntijoita. Yhteiskunnallisuus mukana Yhtenä uuden direktiivin tärkeimmistä kohdista pidetään työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvien asioiden sisällyttämistä hankintalain kokonaisuudistukseen. Ukkolan mukaan sosiaalisten näkökohtien taustalla on vahvasti Eurooppa 2020 strategia, jonka tavoitteisiin kuuluvat sekä kestävä, että osallistuva kasvu. - Jo komission vuonna 2011 julkaistussa vihreässä kirjassa todetaan, että julkisyhteisöt voivat tukea näiden tavoitteiden saavuttamista käyttämällä ostovoimaansa sellaisten tavaroiden ja palveluiden hankkimiseen, joihin liittyy suurempi yhteiskunnallinen arvo esimerkiksi sosiaalisia olosuhteita ja heikommassa asemassa olevien ryhmien osallistumista edistämällä. Hankintayksiköt voivat jo nyt ottaa hankinnoissaan huomioon sosiaalisia näkökohtia, joskin hankinnoissa ei voida vielä sitovasti vedota uuteen hankintadirektiiviin. - Toki monet sosiaalisia näkökohtia koskevat hankintadirektiivin uudistukset perustuvat viime vuosina annettuihin unionin tuomioistuimen ratkaisuihin, joihin voidaan vedota jo tällä hetkellä. Edellinen direktiivi 10 vuotta sitten Komissio ei ole jatkuvasti muuttamassa hankintadirektiivejä, sillä edellisestä julkisia hankintoja koskevasta direktiiviuudistuksesta on ehtinyt kulua jo 10 vuotta. Direktiiviuudistus on siis pitkä ja jatkuva prosessi. Komissio kerää jäsenmailta tulevia kommentteja ja esityksiä ja käynnistää tarvittaessa direktiivin valmisteluprosessin esimerkiksi julkaisemansa vihreän kirjan myötä. - Vihreissä kirjoissa sidosryhmiä kannustetaan osallistumaan lainsäädännön kehittämistä koskeviin keskusteluihin esitettyjen ehdotusten pohjalta. Joskus vihreän kirjan tuloksena julkaistaan valkoinen kirja, jossa ehdotetaan lainsäädännön muuttamista. Tänä vuonna annettujen hankintadirektiivien valmisteluprosessi käynnistyi vihreän kirjan kautta. Markus Ukkola ei usko, että seuraavien direktiivien antaminen tulisi ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa. T ietolaatikko Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmässä on edustettuna sekä valtio- että kuntasektori. Kuntia edustaa Suomen Kuntaliitto ja valtionhallinnosta on mukana useita eri ministeriöitä sekä valtion yhteishankintaorganisaatio Hansel Oy. Lisäksi valmisteluryhmässä on mukana elinkeinoelämän edustajina EK ja Suomen Yrittä- jät, sekä laaja järjestöjen edustus SAK:sta, STTK:sta ja SOSTE:sta. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on antanut kansalaisille ja kaikille hankintalainsäädännöstä kiinnostuneille mahdollisuuden vaikuttaa lainsäädäntötyöhön otakantaa.fi – verkkosivujen kautta. Sitä kautta on Ukkolan mukaan tullut paljon hyviä kommentteja. 5 halo valtakunnallinen hankintalehti Kolumni Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen: Valtio ajanut kuntapalvelujen rahoituksen vaikeuksiin Heikko talouskehitys vaikuttaa koko julkiseen talouteen, erityisesti kuntatalouteen. Heikentyvät talousnäkymät vähentävät verotuloja ja lisäävät työttömyyttä sekä sosiaalimenoja. Lisäksi tällä eduskuntavaalikaudella tehdyt kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat poikkeuksellisen suuret, ensi vuonna yhteensä noin 1,5 miljardia euroa. Valtionosuusleikkaukset ovat olleet keskeisin valtion säästökohde, vaikka ne eivät paranna eurollakaan julkisen talouden tasapainoa. Leikkausten ainoa seuraus on, että valtio siirtää vain vastuuta ikävistä päätöksistä kuntiin, mikä johtaa kiristyneeseen kunnallisverotukseen ja uhkaa heikentää palveluiden laatua. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa. Valtion kuntiin kohdistamat säästötoimet siirtävät verotuksen painopistettä kunnallisveroon, mikä puolestaan vaikuttaa merkittävästi enemmän pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin kuin valtion tulovero. Valittu toimintamalli heikentää myös työllistymisintoa, kun entistä isompi osa lisätuloista viedään veroina ja ansiosidonnaisina maksuina pois. Koska asukasta kohden lasketut keskimääräiset verotettavat tulot vaihtelevat suuresti kuntien kesken, valtionosuusleikkaukset johtavat veronkorotuspaineisiin etenkin kaikkein pienituloisimmissa kunnissa. Kuntien keskinäiset erot kasvavat entisestään. Julkisuudessa ei ole juurikaan ollut se, että hallitus päätti poistaa äkillisiin vaikeuksiin jou- tuneiden kuntien ”hätärahoituksen”, eli harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen ja lakkauttaa koko järjestelmän, ilman että mitään korvaavaa tulisi tilalle. On välttämättömänä, että tuo ratkaisu arvioidaan uudelleen. Ilman harkinnanvaraisia avustuksia valtiolta puuttuu keinot auttaa rakennemuutospaikkakuntia niiden palvelujen rahoituksessa. Hallitus päätti vuoden 2013 elokuun budjettiriihessä, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään miljardilla eurolla vuoden 2017 menoissa laskettuna. Nyt suunnitelmasta ollaan lipsumassa. Hallituksen viime vuoden elokuussa päättämä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen miljardilla epäonnistui selkeästi budjettiriihessä. Hallitus ilmoitti, että vain 350 milj. € oli saatu kasaan. Loput 650 milj € on tarkoitus saada aikaan uudella sote-kustannusten hallintajärjestelmällä, jolla rakennetaan menokehys sote-menoille. Järjestelmän valmistelu on vasta käynnistymässä. Kuntapalveluiden rahoituksen varmistamiseksi, on välttämätöntä että tuo miljardin säästö saadaan todella aikaan. Myös kuntien on itse tehtävä kaikkensa tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantamiseksi.Yksi merkittävä keino on tuloksekas hankintatoimi. Kuntien tärkeä tehtävä on edistää alueensa elinvoimaa. Myös tähän työhön tulisi löytyä voimavaroja. 4/2014 halo Timo Kietäväinen Seuraava Halolehti ilmestyy joulukuussa 2014. Varaa ilmoitustilasi ajoissa! Media- ja yhteystiedot: www.halolehti.fi Puh. 050 60476 Pystymme takaamaan tulostuspalvelullamme vähintään 30% säästön tulostuskustannuksiinne! Lisätietoja 010 544 6700 6 halo valtakunnallinen hankintalehti Tehokas tulostusympäristön palveluratkaisu tuottaa parhaan lopputuloksen – myös taloudellisesti Monet asiakkaista ovat hankkineet omaan tulostusympäristöönsä useiden eri toimittajien laiteratkaisuja käyttöönsä. Monimerkkipalveluratkaisumme soveltuu erinomaisesti tukemaan asiakkaan koko laitekantaa ja sen toimintaa, sisältäen automatisoidut kulutustarvikepalvelut ja huollon tukipalvelut. Valtuutetut Xerox –jälleenmyyjämme kautta maan on koulutettu ja sertifioitu tuottamaan asiakkaille markkinoiden johtavaa Xerox® Partner Print Services – tulostuksenhallintapalvelua, joka pohjautuu Xeroxin tietoturvasertifioituihin kansainvälisiin ohjelmistotyökaluihin sekä laadukkaisiin tukipalveluresursseihin. Palveluratkaisun avulla voidaan saavuttaa myös erittäin korkea asiakastyytyväisyys. Analyysi Hallinta Ohjelmistoratkaisut Suunnittelu Xerox® Partner Print Services Tukipalvelut ja tukiresurssit Käyttöönotto Kysy lisää! Xerox Oy Jälleenmyyntipäällikkö Jukka Vihtalahti [email protected] Puh. 040 586 9254 www.xerox.fi ® Turvallisia tietoverkko- ja palvelinkeskuspalveluita [email protected] www.cygate.fi 7 halo valtakunnallinen hankintalehti Markkinaoikeustuomari OTT Pertti Virtanen julkisten hankintojen riskitekijöistä: Hankinta voi mennä pieleen jo suunnitteluvaiheessa Julkisia hankintoja koskeva valitusten määrä on kasvussa.Viime vuosina niitä on tullut markkinaoikeuteen noin 450550 kappaletta, mutta tänä vuonna voi 600 valituksen raja mennä rikki, ennakoi markkinaoikeustuomari OTT Pertti Virtanen. Virtanen kirjoitti Halolehden pyynnöstä artikkelin ”Julkiset hankinnat ja taloudelliset riskit - mitä riskit ovat ja voidaanko ne välttää?” Tässä jutussa paneudutaan artikkelin muutamiin kohtiin. Koko teksti on luettavissa Halolehden verkkosivuilla osoitteessa www.halolehti.fi kohdassa Nettijatkot. Hankinta voi mennä markkinaoikeuden kokemusten mukaan pieleen miltei kaikissa hankinnan eri vaiheissa, aina suunnittelusta lähtien. Myös meneillään oleva hankintadirektiivin muutos ja sitä seuraavat lainmuutokset tulkintoineen voivat lisätä markkinaoikeustapauksia. Toisaalta myös yritysten valitusherkkyys vaihtelee. Joissakin tapauksissa kilpailutuksen hävinnyt yritys voi valituksellaan pyrkiä estämään hankinnan täytäntöönpanon. Hankintayksikön merkitys korostunut Virtasen mukaan merkittävin taho hankintamenettelyn riskien kannalta on hankintayksikkö. Hankintayksikkö voi pahimmillaan aloittaa hankintamenettelyn, jossa tarjouskilpailun kohteena on jotain, mitä ei todellisuudessa edes tarvitsisi hankkia. Tarjouspyynnön epäselvyys voi puolestaan johtaa siihen, että hankintamenettely joudutaan aloittamaan uudestaan alusta. Tasapuolisuus ja syrjimättömyys huomioitava Hankintayksikön on Virtasen mukaan hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa muistettava erityisesti tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvaatimus, joka on ilmaistu hankintalain 2 §:n 1 momentissa: Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, Markkinaoikeustuomari Pertti Virtasen mukaan merkittävin taho hankintamenettelyn riskien kannalta on hankintayksikkö. kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Markkinaoikeuden päätöksiä tarkasteleva lukija ei voi välttyä huomaamasta, että edellä mainittu lainkohta toistuu miltei kaikissa markkinaoikeuden julkisia hankintoja koskevissa päätöksissä. Asian voi kääntää myös toisinpäin ja todeta hyvin onnistuneen ja siten hankintayksikön kannalta vähäriskisen (tai riskittömän) hankinnan tunnusmerkkinä olevan se, ettei ketään ole missään vaiheessa syrjitty, vaan kaikkia on kohdeltu tasapuolisesti.” Riskit ovat taloudellisia Virtanen toteaa, että julkisissa hankinnoissa ilmenevät riskit ovat taloudellisia, vaikka välillisesti voitaisiin väittää esimerkiksi lopputulokseltaan huonon terveyspalvelujen hankinnan aiheuttavan kansalaisten sairastumista tai ennenaikaista kuolemista. Taloudellinenkaan riski ei kohdistu pelkästään hankintayksikköön, vaan esimerkiksi tärkeän tie- tai ratahankkeen lykkäytyminen voi vähentää teollisuus- ja asuntoinvestointeja ko. alueella ja siten aiheuttaa menetyksiä niin yrityksille kuin kansalaisillekin. Virtanen käsittelee artikkelissaan vain taloudellisia riskejä, vaikka myös muun tyyppisten riskien mahdollisuus pitäisi julkisissa hankinnoissa ottaa huomioon. Tarjousvertailu ja hankintapäätös Kun muun muassa hankintojen kohde ja vertailuperusteet, tarjoajien soveltuvuus ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus on toteutettu huolellisesti, on vuorossa tarjousvertailu ja hankintapäätös. Hyvin laadittu ja harkittu tarjouspyyntö johtaa Virtasen mukaan yleensä oikein tehtyyn tarjousvertailuun ja siten hankintapäätökseen. Jos hankintayksikkö toteaa esimerkiksi, että saatuja tarjouksia ei voida verrata niiden vertailukelvottomuuden takia, syy on joko tarjouspyynnössä tai sitten vertailuun on livahtanut tarjouspyynnön vastainen tarjous. Hankintayksikkö ottaa riskin, jos se tällaisissa tilanteissa jatkaa vertailun tekemistä ja tekee hankintapäätöksen. ”Hyvin onnistuneen ja siten hankintayksikön kannalta vähäriskisen (tai riskittömän) hankinnan tunnusmerkkinä näyttää olevan se, ettei ketään ole missään vaiheessa syrjitty, vaan kaikkia on kohdeltu tasapuolisesti.” Tarjousvertailussa on muistettava myös perustella vertailu. Hyvä, selkeä perusteltu tarjousvertailu ja tähän perustuva hankintapäätös saa todennäköisesti tarjoajatkin ymmärtämään, että hankintamenettely on hoidettu oikein. Tällöin valitusriski markkinaoikeuteen on pienempi kuin huonosti tehdyn hankintapäätöksen osalta. 8 halo valtakunnallinen hankintalehti Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara vaati eettisyyttä kiviurakoiden hankinnoissaan Yhteiskuntavastuun ja eettisyyden merkitys kasvaa julkisissa hankinnoissa Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara käynnisti viime vuoden lopulla kiviurakoiden kilpailutuksen.Vastaavat hankinnat olivat aiheuttaneet aikaisemmin voimakasta yhteiskunnallista keskustelua, mikä vaikutti myös Staran hankinnan suunnitteluun. - Luonnonkivialan työoloista Kiinassa on tehty useampia selvityksiä ja kartoitettu myös sosiaalisten kriteerien käyttöä julkisten hankintayksiköiden tarjouspyynnöissä. Kunnat kuitenkin käyttävät sosiaalisia kriteereitä hankinnoissaan vain harvoin.Yhdessäkään kiviurakoiden tai luonnonkivien hankinnassa ei Finnwatchin tulosten mukaan ollut asetettu riittävän laadukkaita eettisiä kriteereitä. Kiinalaisten luonnonkivien tuotannon osalta on julkisuudessa keskusteltu muun muassa työturvallisuusongelmista ja lapsityövoiman käyttämisestä. Keskustelu eettisten kriteerien ottamisesta Staran luonnonkiviurakoihin lähti tältä pohjalta liikkeelle, kertoo Staran hankintalakimies Tanja Dickman. Kivihankintojen eettisyyden selvittäminen sopi myös hyvin Staran vuonna 2013 olleeseen vastuullisuuden teemavuoteen. Kivihankinnat kilpailutettiin alkuvuodesta 2014. Hankinnan arvo oli noin 3,5 miljoonaa euroa.Tarjouksia tuli kaikkiaan 23 seitsemältä eri suomalaiselta kiviurakointiyritykseltä neljään eri urakkaan, kertoo projekti päällikkö Heikki Laristo. Ongelmakohdat kartoitettiin ensin Tanja Dickmanin mukaan hankinnan suunnitteluun vaikutti se, että luonnonkiviurakoissa käytettävät kivet tulevat pääosin ulkomailta. - Pohdimme aluksi, mitkä voisivat olla tällaisen hankinnan suurimpia riskejä ja ongelmakohtia ja tutkimme, kuinka julkiset hankkijat kansainvälisesti ovat kiinnittäneet huomiota kivialan työehtoihin. Ruotsissa useat kunnat auditoivat hankintaketjujaan ja urakkasopimuksissa on käytössä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen noudattamista ja valvontaa koskevia kohtia. - Tiesimme, että emme voi vaatia jotakin tiettyä sertifikaattia, joten hankintalain tarjoamia vaihtoehtoja harkittuamme päätimme kivien toimittajaselvitysten lisäksi ottaa urakkasopimuksiin ehtoja, joilla pyrimme varmis- Kuva: Kirsikka Mattila tumaan koko urakkaketjun sosiaalisesta vastuullisuudesta luonnonkivien tuotanto-oloista lähtien. Sopimusehtoihin kirjattiin velvoite varmistua kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n yleissopimusten noudattamisesta tuotantoketjun kaikilla portailla. Tämä tarkoittaa muun muassa pakkotyön kieltoa, vähimmäispalkan ja työaikaa koskevien normien noudattamista, syrjinnän kieltoa sekä työsuojelua että yhdistymisvapautta koskevien sopimusten määräysten noudattamista. - Teimme sopimusehtojen suunnittelussa yhteistyötä Finnwatchin kanssa. Urakoitsijat sitoutuvat noudattamaan sopimusehtoja sopimuskaudella. ”Kunnat kuitenkin käyttävät sosiaalisia kriteereitä hankinnoissaan vain harvoin. Yhdessäkään kiviurakoiden tai luonnonkivien hankinnassa ei Finnwatchin tulosten mukaan ollut asetettu riittävän laadukkaita eettisiä kriteereitä.” Tuotantoketju tiedossa Hankinnan suunnittelun yhteydessä pohdintaa herätti myös se, miten voidaan varmistua siitä, että sopimusehtoja noudatetaan myös käytännössä kivien tuotantomaassa Kiinassa. - Tämä oli kiinnostava asia. Me keskustelimme siitä Finnwatchin kanssa jo viime vuoden puolella. Päädyimme pyytämään selvityksiä toimittajiltamme. Kysyimme onko heidän toimintansa sertifioitu, tai onko tuotantolaitos auditoitu ulkopuolisen arvioitsijan toimesta tai onko heillä jokin muu vastuullisuusselvitys. Jos selvityksiä ei olisi ollut, urakoitsijan olisi tullut tehdä itsearviointi toimintansa vastuullisuudesta. Kaikkien valittujen sopimuskumppanien vastuullisuusselvitykset olivat kunnossa. Kysyimme myös mistä heidän materiaalinsa tulee ja millaiset tuotanto-olosuhteet siellä vallitsevat. Yritykset suhtautuivat tiedusteluihin Dickmanin mukaan hyvin. Osa niistä oli selvittänyt, vastuullisuutensa huomioiden, tuotantoketjunsa oma-aloitteisesti jo aikaisemmin ja siitä oli olemassa dokumentaatiota. Hankinta onnistui hyvin Staran ensimmäinen tuotantoketjun eettisyyttä edellyttävä hankinta onnis- Sopimusehtoihin kirjattiin velvoite varmistua kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja YK:n yleissopimusten noudattamisesta tuotantoketjun kaikilla portailla. tui hyvin,Vastaavia vaatimuksia on päätetty sisällyttää myöhemmin muihinkin hankintoihin. - Olemme esimerkiksi keskustelleet työvaatehankintamme kilpailuttavan hankintakeskuksen kanssa, että nämä asiat tulee hankinnassa huomioida. Sen lisäksi olemme itse niitä jo käyttäneet esimerkiksi muissa infrapuolen hankinnoissamme. Tarkoituksemme on pohtia sellaisia riskialttiita hankintoja, joissa mahdollisesti materiaaliketju tulee ulkomailta.. Kartoitamme ne ja otamme huomioon tarjouspyynnöissämme. Suomessa kiinnostaa harmaa talous Eettisyyden ja sosiaalisen vastuun korostaminen julkisissa hankinnoissa liittyy Dickmanin mukaan globaaliin vastuuseen ja mahdollisiin ongelmiin työoloissa. - Kotimaassa painopiste on harmaan talouden torjunnassa, mikä on varsinkin rakennusalalla meille tärkeä asia koska olemme rakennusalan toimija. Rakennusurakoissa hankintasopimuksiin kirjataan ehto, jonka mukaan kyseiseen sopimukseen liittyvissä työsuhteissa on noudatettava Suomen lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Stara ei vaadi kaikilta tarjouksiaan jättäviltä yrityksiltä toiminnan sertifiointia koska se on kallis ja aikaa vievä prosessi, vaan pyrimme suhteuttamaan hankintojen vähimmäisvaatimukset hankintojen kokoon ja vaativuuteen sekä riskeihin. Helsinki haluaa tukea pienyrityksiä ja pienyrittäjyyttä. Me tiedämme, että hyvin pienellä yrityksellä ei ole mahdollisuutta kattaviin selvityksiin. halo valtakunnallinen hankintalehti Eettisten hankintojen tekeminen Eettisten ja sosiaalisesti vastuullisten hankintojen määrä on julkisella puolella kasvussa. Hankintalakimies Tanja Dickman pitää seuraavia asioita tärkeänä kyseisten hankintojen suunnittelussa ja toteutuksessa: 1. Tee kyseisen hankinnan riskianalyysi. On syytä tuntea hankinta- ja tuotantoketju ja esimerkiksi se mistä materiaali tulee koska niistä riippuvat potentiaaliset riskit ja toimitusketjun toimivuus. 2. Ota selvää onko vastaavista hankinnoista tiedossa joitakin ongelmia tai huomioon otettavia havaintoja. Tee vertailua kansainvälisesti, millaisia ehtoja hankintayksiköt muissa maissa käyttävät. 3. Pohdi millaisia selvityksiä voi pyytää ja millaiset ovat hyväksyttäviä. Tämä on tärkeää sopimuksen valvonnan sekä tiedon saamisen lisäksi myös sen takia, että ei suljeta perusteettomasti pois toimijoita. Esimerkiksi SA 8000 sertifikaattia ei voi vaatia, mutta siihen liittyviä asioita voidaan edellyttää. Stara Stara on kaupunginhallituksen päätöksen mukaisten tuotteiden ja palveluiden osalta Helsingin kaupungin yhteishankintayksikkö, mutta kilpailuttaa rakennusurakoita, sekä tavara- että palveluhankintoja pääosin oman tuotantonsa käyttöön. Stara tekee vuodessa yli sata hankintalain kynnysarvot ylittävää kilpailutusta. Staran ulkopuolisten hankintojen osuus on vuodessa reilut 100 M€. Kilpailutettavien hankintojen euromäärä vaihtelee hieman suurten sopimusten sopimuskausien päättymisen mukaan, mutta joinakin vuosina kilpailutusten arvo voi olla lähes 200 m€. Staralla työskentelee kausivaihteluista riippuen noin 1500 henkilöä. Kuva: Kävelykeskustan rakentaminen Kuopion Kauppakadulla on jo loppusuoralla. Rakentamisessa on käytetty kotimaista vanhaa torikiveä ja uutta kiveä. Kivien hankinta on Kuopion kaupungin erillishankinta. Rakentamista hoitaa kaupungin omistama kuntatekniikkaliikelaitos Mestar. 9 ILMOITUS 10 halo valtakunnallinen hankintalehti Uusista teknologioista ratkaisu sosiaalimenojen jatkuvaan kasvuun? Terveydenhuollon kulut ovat olleet alati kasvussa. Jatkuvan kasvun estämiseen saattaa löytyä ratkaisu uudesta teknologiasta: jo nyt olemassa olevia keksintöjä luovasti hyödyntäen monia terveyspalveluita voidaan tuottaa nykyistä tehokkaammin. Elisa on selvittänyt uusien teknologisten asiointiratkaisujen vaikutuksia tuottavuuteen neljän suomalaiskunnan kanssa. Saatujen tulosten mukaan uuden teknologian parempi hyödyntäminen tarjoaisi kunnille merkittäviä mahdollisuuksia tuottaa kuntapalveluja nykyistä tehokkaammin: saadut säästöt voisivat olla koko maassa lähes miljardi euroa. – Kuntalaisten näkökulmasta uuden teknologian luovemmasta käytöstä syntyvä toiminnan tehostuminen ei tarkoita palveluiden laadun huononemista. Pikemminkin asiakaspalvelun laatua voitaisiin jopa parantaa ja asiakkaille tarjota heidän kaipaamiaan nykyaikaisia asiointitapoja, asiakasvuorovai- kutuksen ratkaisuista vastaava johtaja Anssi Okkonen Elisalta kertoo. Kohtaamisia useassa kanavassa Usein terveydenhuoltoalan asiakaskohtaamisiin käytetään monia kanavia, joiden hallitsemiseen on yhtä monta järjestelmää. Älykkäällä kontaktienhallinnalla asiakasta voidaan palvella yhdellä sovelluksella kanavasta riippumatta. Yhteydenpito useampia kanavia hyödyntäen korostuu varsinkin tulevaisuuden asiakaspalvelussa: asiakkaita palvellaan joustavammin. Asiakaspalvelun laatua parantaa muun muassa takaisinsoittopalvelu, jolla voidaan pureutua ruuhkahuippuihin esimerkiksi terveyskeskuksen ajanvarauksessa. Takaisinsoittopalvelussa ajanvaraukseen soittanut asiakas voi ruuhkatilanteessa jättäytyä passiiviseen jonoon, sulkea puhelimen ja jäädä odottamaan terveydenhuoltohenkilökunnan yhteydenottoa. – Ruuhkahuippuja voidaan ehkäistä myös rutiininomaisten asiointitapahtumien automatisoinnilla. Esimerkiksi terveystietojen kysyminen, työvuoroihin kutsu ja eri ajanvaraukset on mahdollista tehdä automaattisin tekstiviestein, Okkonen esittää. Yhtä lailla mahdollisuus hoitaa asiointi verkossa itsepalveluna keventää perinteisiin asiakaspalvelukanaviin kohdistuvaa kuormitusta. Videoyhteys tuo lääkärin lähelle Rutiininomaisten asiakaspalvelutapahtumien automatisoinnin ohella muitakin teknologian innovatiivisia käyttötapoja kokeillaan jo käytännössä. Esimerkiksi Elisan toteuttamassa pilotissa Kelan Vammaisten tulkkauspalve- ILMOITUS 11 halo valtakunnallinen hankintalehti lukeskuksen asiakkaat voivat tilata itselleen tulkin Kelan verkkosivuilla olevan kuvayhteyden kautta, ja kotihoidossa videoyhteys toimii vanhuksen ja hoitajan yhteydenpidon apuna. – Videoyhteys tuo uusia mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja joustavaan yhteydenpitoon myös terveydenhoitoalalle. Varsinkin haja-asutusalueilla video lyhentää välimatkoja tuodessaan terveydenhuollon ammattilaisen asiakkaan lähelle, Okkonen toteaa. Samaan tapaan terveydenhuollon asiantuntijoiden keskinäinen yhteydenpito järjestyy tehokkaasti videota hyödyntäen. Puhelinsovellus vie potilaiden kotimittausten tulokset suoraan lääkärille Hyvä esimerkki oivaltavasta teknologian hyödyntämisestä terveydenhuollon alalla on uusi, Elisan tytäryhtiö Appelsiinin kehittämä Etämittaus-palvelu, jonka avulla potilas voi siirtää kotona tehtyjen terveysmittausten tulokset mobiilisovelluksen välityksellä suoraan terveydenhuollon tietokantaan. Uutta palvelua on kehitetty yhteistyössä HUS:n Porvoon sairaalan kanssa. Pilotointivaiheessa sovellus on ollut integroituna astman diagnosoinnissa käytettävään uloshengityksen huippuvirtausmittariin, mutta tulevaisuudessa sen piiri laajenee kattamaan monet eri mittalaitteet. Jatkossa mobiilisovellusta voi hyödyntää esimerkiksi verensokeri- ja verenpainemittaus- sekä EKG-tallennetulosten siirtämisessä. – Palvelu on yksinkertainen käyttää. Potilaan puhelimessa on mobiilisovellus, joka on bluetoothilla yhteydessä mittauslaitteeseen. Puhelin muistuttaa potilasta mittauksesta ja mittauksen jälkeen laite tarkastaa, että saatu tulos on vertailukelpoinen. Sen jälkeen sovellus tallentaa tulokset ja lähettää ne terveydenhuollon tietokantaan lääkärille katsottavaksi, Okkonen kuvaa. – Aikaisemmin mittaustietoja on kirjattu paperille, minkä seurauksena ne ovat voineet olla puutteellisia. Kynän ja paperin käyttö on aiheuttanut tuplatyötä, sillä vastaanotolla tiedot on pitänyt kirjata yksitellen tietojärjestelmään. Mobiilisovelluksen on arvioitu säästävän mittauksista vastaavan hoitohenkilökunnan työaikaa jopa 80 prosenttia, mikä on resursoinnin kannalta varsin merkittävä lukema, hän summaa. . Ota yhteyttä! Elisa Oyj Yritysmyynti Puhelin 010 389 5000 [email protected] 12 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Tampereen Logistiikan kehitysinsinööri Leena Ylinen Sertifioinnin tavoitteet on saavutettu Tampereen Logistiikka liikelaitos sai toimintojensa laatujohtamisjärjestelmän kehittämisestä sertifikaatin 21.6.2010. Sertifioinnilla tavoiteltiin johtamisjärjestelmän laadun varmistamista ja sen jatkuvaa parantamista. Logistiikan kehitysinsinööri Leena Ylinen kertoo, että sertifioinnille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. - Konkreettista hyötyä olemme saaneet muun muassa työaikaa vievän hukan vähenemisessä. Parhaat tavat toimia on yhdessä sovittu ja riittävästi dokumentoitu, minkä lisäksi tavoitteiden asettaminen ja toiminnan seuraaminen on suunnitelmallista. ISO 9001 –järjestelmän sertifioinnin yhtenä merkittävänä hyötynä Logistiikassa pidetään kerran vuodessa tehtävää arviointia, joka ”pakottaa jäntevään toimintaan”. - Me asetamme toiminnallemme tavoitteita vuosittain ja seuraamme niiden toteutumista kuukausittain. Kuva: Elina Tiainen Myös asiakkaat hyötyvät Ylisen mukaan järjestelmässä oleellisessa osassa ovat asiakkaiden vaatimukset ja niiden täyttäminen sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Logistiikan asiakkaat hyötyvät sertifioinnista suoraan tasalaatuisen ja sopimuksen mukaisen ja tehokkaan toiminnan kautta. - Järjestelmän lähtökohtana on ymmärtää toiminnalle asetetut vaatimukset ja täyttää ne, arvioida prosesseja lisäarvon tuoton kautta, saada näyttöä prosessien suorituskyvystä ja vaikuttavuudesta sekä parantaa jatkuvasti toimintaa mittausten perusteella. Sertifiointi ei ole vaikuttanut suoranaisesti Logistiikan henkilökuntaan, joskin järjestelmä tukee työntekijöitä työssään muun muassa siten, että työntekijät tietävät mitä heidän työltään odotetaan. Kehitysinsinööri Leena Ylinen kertoo, että seertifiointi on muun muassa vähentänyt työaikaan menevää hukkaa. Julkisten hankintojen kehittäminen - yrityksen näkökulma Hankintapäätökset helpottuvat yksinkertaisin keinoin Todennus lisää läpinäkyvyyttä Hankintalaki ei vaadi halvinta hintaa, vaan kokonaistaloudellista edullisuutta. Tarjoajan toimituskyky, toiminnan laatu ja vastuullinen toimintatapa ohittavat kokonaisedullisuuden näkökulmasta hinnan mennen tullen. Hankintatoimella on nyt työkaluja, joilla toimittajan toimituskyky voidaan varmistaa. Läpivalaisun jälkeen kyvykkäät ja rehelliset toimijat pärjäisivät kisoissa ja erottuisivat edukseen. Todennuksen voi uskoa ulkopuoliselle, riippumattomalle taholle ja sen voi tilata myös toimittaja itse, vapaaehtoisesti ja etukäteen. Tilaajavastuu ja talousrikollisuuden torjunta ovat näkyvästi esillä hankinnoissa, mutta monella alalla ollaan hampaattomia toimituskyvyn kytkemiseksi hankintaan. Hankintayksiköt eivät osaa perustella yrityskohtaisen kyvykkyyden, toimitusvarmuuden ja -täsmällisyyden yhteyttä hankinnan kohteeseen. Palvelun tulisi esimerkiksi onnistua joka kerta, mutta jos toimittaja ei ole satsannut omaan infrastruktuuriinsa, arjen häiriöt rasittavat jatkuvasti palvelun toimitusta. Koska halvin toimittaja on harvoin laittanut kortta ristiin laaduntuottokykynsä eteen, on luvassa painajainen. Läpinäkyvyyttä tarvitaan tarjousvaiheessa, kun pohditaan ehdokkaan kelpoisuutta.Tilaajan tulisi löytää toimijoita, jotka kykenevät valmistautumaan ja toteuttamaan työn fiksusti, joka kerta. Kyvykäs toimittaja yleensä pystyy myös todistamaan, että työtehtävät organisoidaan ja suunnitellaan kunnolla, työtä johdetaan ja sen tekevät osaavat ihmiset. Hankintayksikön tulisi edellyttää jo soveltuvuusehdoissa, että työmenetelmät ovat kustannustehokkaita, ajantasaisia, turvallisia ja ympäristöystävällisiä - ja että käytettävät materiaalit ovat hyväksyttyjä ja tarkoituksenmukaisia. Tämä olisi reilua hyviä toimittajia kohtaan. Katteettomia referenssejä ja olemattomia pätevyyksiä esitetään, kun todelliset ansiot puuttuvat. Laaduntuottokyvystä voidaan löytää mitä kummallisimpia selostuksia ja hankintayksiköille näyttää riittävän toimijan oma ilmoitus! Hämmästyttävän monella tuntuu olevan ”ISO 9001:n mukainen laatujärjestelmä”, vaikka he tuskin tietävät mistä puhutaan. Kyvykkään toimittajan kannattaisikin osoittaa omien vah- Lue lisää sertifioinnista Halolehden Nettijatkoilla halolehti.fi vuuksiensa todenperäisyys riippumattomalla todennuksella. Laatujärjestelmän tilanne selviäisi yksinkertaisesti voimassa olevalla sertifikaatilla. Näitä edellytetään kaikissa muissa EU-maissa.Virosta voi ottaa jopa esimerkkiä. Paras ratkaisu olisi riippumattoman, valtuutetun tahon todennus, jota voisi vaatia tarjouskilpailun voittaneelta kolmen kuukauden kuluessa sopimuksesta. Tästä syystä toiseksi tullut tarjoaja kannattaisi myös pitää aktiivisena. Tarjouspyyntöihin voi myös lisätä sopimusehdoksi, että tarjoaja sertifioi toimintansa tai antaa riippumattoman osapuolen todentaa, että vaadittu taso saavutetaan sopimuskaudella. Todentamisen kustannukset ovat tilaajien yhdessä sopimilla menettelyillä hyvin kohtuulliset ja ne voidaan myös sisällyttää tarjoukseen. Menettely olisi kiistatta tasapuolisin, oikeudenmukaisin ja riskien hallinnan kannalta selkeästi kokonaisedullisin. Hankintalakia on helppo käyttää kokonaisedullisten tarjousten saamiseksi ilman, että täytyy hyväksyä halvin hinta. Tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta rikkomatta voidaan pyrkiä hyvätasoiseen lopputulokseen, mutta laa- tuvaatimusten sovittaminen hankintailmoitukseen on osoittautunut monelle hankintayksiköille vaikeaksi. Useimmiten käytetään avointa menettelyä, vaikka se johtaa suuritöiseen valintavaiheeseen rajoitettuun menettelyyn verrattuna. Rajoitetussa menettelyssä riittää, että valitaan viisi osallistuvaa organisaatiota, joiden soveltuvuusehdot täyttyvät. Näitä valittaessa kannattaisi edellyttää nimenomaan satsauksia yritystason kyvykkyyksiin. Esimerkiksi laatujärjestelmä on soveltuvuusperuste, samoin projektikohtainen laadunvarmistusmenettely. Tilaajien yhteenliittymät ovat määritelleet hyviä soveltuvuusperusteita yhteistyössä toimittajien kanssa. Odotamme niiden käytön yleistyvän. Nämä ovat myös toimittajien saatavilla ja laatukriteereitä kannattaa käyttää oman toiminnan kehittämiseksi.Yleensä ei ole haitaksi tehdä, mitä asiakas pyytää. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tarvitaan tasapuolisia, kannustavia menettelyjä, joihin jokaisen rehellisen yrityksen on helppo lähteä mukaan. Kaj von Weissenberg, liiketoimintapäällikkö, Inspecta Sertifiointi Oy 13 halo valtakunnallinen hankintalehti Kotimainen kotieläintuotanto kamppailee irti kannattavuuskriisistä Laatujärjestelmistä haetaan vetoapua Kuva: Lihatiedotus Suomalaisen kotieläintuotannon kannattavuuskriisi voi pahimmillaan johtaa siihen, että tuotantoa ei pystytä enää pitämään kotimaassa, kun lopputuotteesta ei saa riittävästi tuloja, pohtii Reilua.fi Oy:n toimitusjohtaja Antti Lauslahti. Asiaan havahduttiin jo toistakymmentä vuotta sitten ja huomattiin, että Suomessa on lainsäädännöllisiä ja alan toimijoiden omista päätöksistä johtuvia kustannuksia lisääviä tekijöitä. Yksi niistä on esimerkiksi kilpailijamaita vastuullisempi tuotannon taso. - Nyt me olemme sertifioineet sianlihatuotantomme ja pystymme osoittamaan luomillamme alan uusilla laatukriteereillä, että tuotantomme on laadullisesti merkittävästi korkeammalla tasolla mitä EU:n ja Suomen lainsäädännöt edellyttävät. Toivomme, että julkiset hankkijat ottaisivat nämä tekijät huomioon tehdessään hankintapäätöksiään. Tiukka kontrolli Tällä hetkellä uusien laatukriteereiden piirissä on pelkästään kotimainen sianlihantuotanto. Siipi- ja nautakarjatuottajat seuraavat toiminnan tuloksia ja tulevat mahdollisesti mukaan myöhemmin. Laatukriteereitä vaativat omilta sianlihatuottajiltaan tällä hetkellä Atria, HK ja Snellman. Ne jalostavat yli 95 prosenttia suomalaisesta sianlihasta. - Laatuvastuumme seuranta pohjautuu Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT:n Sikava –terveydenhuoltorekisteriin. Eläinlääkäri käy rekisterissä mukana olevilla tiloilla neljästi vuodessa tarkastamassa muun muassa tilan toimintaa ja varmistaa eläinten terveyteen ja tuoteturvallisuuteen liittyviä asioita ja raportoi niistä Sikava -rekisteriin. Mikäli tila ei täytä vaatimuksia, se poistetaan rekisteristä eikä sieltä tehdä hankintoja. Rekisterissä mukana olevien tilojen toimintaa voidaan markkinoida Laatuvastuun nimissä. Koko sianlihatuotannosta yli 90 prosenttia täyttää jatkuvasti uudet tuotantokriteerit. EU tukee laatua Sianlihatuotannon laatukriteerit ja toiminnan sertifiointi kattavat eläimen koko elossaoloajan syntymästä teurastamoon saapumisen. Kyseessä on Lauslahden mukaan alkutuotantohanke, joka ei käsitä teollista tuotantoa ja kauppaa. Laatukiriteerien kehittämisen ohella kehittämisprojektissa pohdittiin miten kotimaisen sianlihantuotannon paremmuus saataisiin kuluttajien tietoon. Kuten kuvasta näkyy, Suomessa tuotetuilla sioilla on saparot. Antti Lauslahden mukaan ne puuttuvat monelta Suomeen tuodulta stressatulta sialta. Kuva: Elina Matikainen jautuu, toinen on Eviran myöntämä kansallinen laatujärjestelmästatus ja toinen yksityisen sertifiointiyrityksen myöntämä sertifioitu laatujärjestelmä. - Haimme menekin edistämiseen tukea EU:lta viime vuonna. Kuluvan vuoden alkupuolella saimme käyttöömme n. 1,7 miljoonan euron menekinedistämisrahan kolmelle vuodelle. Omavastuuosuutena alan teollisuus maksaa summasta 30 prosenttia, Suomen valtio 20 prosenttia ja EU 50 prosenttia. Tulostakin on jo syntynyt, sillä ensimmäisen markkinointikampanjan jälkeen sianlihan Laatuvastuun autettu tunnettuus oli suomalaisten keskuudessa 53 prosenttia. Laatu hankintakriteeriksi Toimitusjohtaja Antti Lauslahti puhuu kotimaisen kotieläintuotannon puolesta. - Kävi ilmi, että EU myöntää markkinointitukea, jos toiminta perustuu kansalliseen laatujärjestelmään. Se taas oli määritelty EU:n tasolla, mutta ei Suomessa. Lopputuloksena saimme vuonna 2013 uuden elintarvikelain, missä asia on kansallisesti määritelty. Määritelmän mukaan laatujärjestelmän vaatimukset täyttää, jos toiminta on selvästi jossakin vastuullisuusulottuvuudessa kansallista lainsäädäntöä korkeammalla tasolla. Näin on meillä sianlihatuotannossa. Nyt meillä on siis kaksi hyväksyttyä statusta, johon Laatuvastuu poh- Sianlihan tuottajat ja teollisuus toivovat, että EU:n asetus tuotannon laadusta ja EU:n komission suuntaviivat hyvästä sertifioinnista otettaisiin hankinnoissa kilpailutuskriteereiksi koska suomalainen tuotanto täyttää ne. - Me tiedämme, että kaikki EU:n alueella myytävän lihan pitää täyttää EU:n lainsäädännön vaatimukset, mutta toinen merkittävä asia on mielestämme se, että kansallinen lainsäädäntö on Suomessa tiukempi, kuin EU:ssa. Tämä ilmenee Lauslahden mukaan muun muassa siinä, että Suomessa sikojen saparoiden typistäminen ei ole sallittua, kun lähes missä muussa maassa tahansa possulla ei ole saparoa teurastamoon vietäessä. ”Saparattomuus taas johtuu siitä, että kasvatusolosuhteistaan stressaantuneet siat järsivät usein toistensa saparoita ja sitä ennakoiden ne poistetaan. Suomessa sikojen saparoiden typistäminen ei ole sallittua.” Saparattomuus taas johtuu siitä, että kasvatusolosuhteistaan stressaantuneet siat järsivät usein toistensa saparoita ja sitä ennakoiden ne poistetaan. - Ihmettelen, miksi tätä vastuullista asiaa ei ole nostettu hankintakriteeriksi. Tietysti Suomeen tulee sellaisiakin possuja joilla on häntä, mutta keskimäärin sillä edullisemmalla possulla ei saparoa ole. Lauslahti haluaisi edellyttää, että hankintakriteereissä edellytettäisiin myös yli lainsäädännön ylittävää laatua. Myös siitä on olemassa EU:n lausuma eikä se siten syrjisi ketään. - Toivomme, että laatukriteerit korostuisivat julkisissa hankinnoissa viimeistään ensi keväästä eteenpäin, jolloin laatukriteerit ja sertifikaatit täyttävää sianlihaa saa eri muodoissa myös kinkku- ja valmisruokatuotteissa. Suurin osa sianlihastahan käytetään juuri tällaisissa tuotteissa. Atria, HK ja Snellman voivat myös niissä käyttää saamaansa laatuvastuumerkkiä. 14 halo valtakunnallinen hankintalehti Jyrki Kasvi sähköisten järjestelmien hankinnasta julkishallinnossa: Ne ovat onnistuneet paremmin kuin uskotaan Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen TIEKE:n tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvi on sitä mieltä, että sähköisten järjestelmien käyttöönotto on onnistunut julkishallinnossa paremmin kuin yleensä uskotaan. - Silti on pakko myöntää, että aivan liian moni julkisen sektorin järjestelmähanke on epäonnistunut tai ylittänyt budjettinsa ja aikataulunsa Olkiluoto kolmosta pahemmin. Yleinen käsitys pieleen menneistä hankinnoista johtuu muutamista otsikoihin silloin tällöin nostetuista tapauksista, missä budjetti ja aikataulu ovat menneet pitkiksi. Hankintayksiköt eivät erotu joukosta parempaan tai huonompaan suuntaan. Kasvi ei ole kuullut suurista ongelmista, mutta ei myöskään riemunkiljahduksia. Haastavat hankinnat, kuten asiantuntijapalveluiden ostaminen tai tietojärjestelmäkehitystyö ovat haastavia myös sähköisinä. Maali liikkuu Sähköisten järjestelmien hankinnassa ehkä pahin virhe tehdään Kasvin mukaan siinä, että pyritään ostamaan valmista, ennalta tarkasti määriteltyä järjestelmää. - Laajan tietojärjestelmän täsmällinen määrittely on kuitenkin erittäin haastavaa ellei mahdotonta. Usein tilanne myös muuttuu järjestelmän kehittämistyön aikana, eli maali liikkuu. Kasvi suosittelee ennen hankintaa järjestelmän prototyypin tekemistä, missä sitä kokeillaan ja testataan ja kehitetään iteratiivisesti kohti maalia. - Itse asiassa kehä ei pääty edes järjestelmän toimitukseen, sillä ympäristön ja lainsäädännön muuttuessa myös tietojärjestelmää joudutaan muuttamaan. Se ei ole koskaan lopullisesti ”valmis”. Työaikaa menee hukkaan Huonosti toimivat tietojärjestelmät tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Tilastoja ei ole käytettävissä kuin yksittäistapauksista, joista Kasvi mainitsee Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin. - Sairaanhoitopiirissä on arvioitu, että 10 prosenttia erikoislääkäreiden työajasta menee hukkaan tietojärjestelmien ongelmien vuoksi. Vaikka tietojärjestelmä periaatteessa toimisikin, se voi teettää turhaa työtä tai vaatia odottelua, jotka ovat pois varsinaisesta työstä, jota tietotekniikan pitäisi tukea. Kasvi painottaa, että ei ole olemassa osaamattomia käyttäjiä, on vain huonosti suunniteltuja ja heikosti käyttöönotettuja tietojärjestelmiä. - Sen sijaan tietojärjestelmien suunnittelussa ja hankkeiden toteutuksessa on osaamattomuutta. Myös onnistumisia löytyy Sähköisten tietojärjestelmien hankinta voi myös onnistua. Se edellyttää kuitenkin toiminnan kehittämistä tietojärjestelmän asemesta. - Tehottoman ja heikkolaatuisen toiminnan ongelmat eivät ratkea tehottomuutta tai laaduttomuutta automatisoimalla. Onnistuneessa hankinnassa on uskallettu kyseenalaistaa vanhat toimintatavat ja rakenteet ja mahdollistaa tietotekniikan avulla uusi tapa toimia. ”Silti on pakko myöntää, että aivan liian moni julkisen sektorin järjestelmähanke on epäonnistunut tai ylittänyt budjettinsa ja aikataulunsa Olkiluoto kolmosta pahemmin.” Toinen ratkaiseva tapa on Kasvin mukaan se, että hyväksytään se tosiasia, että tietojärjestelmää ei voi suunnitella tarkalta ennakolta, vaan se muotoutuu kehitystyön kuluessa vuorovaikutuksessa loppukäyttäjän kanssa. - Lisäksi tietojärjestelmiin kannattaa suhtautua kuin grillattuun norsuun, eli sitä ei hotkaista yhtenä palana vaan pieninä osina. Hankintaan ja käyttöönottoon tulisi valmistautua siten, että pohditaan mitä teemme, miten sen teemme ja miksi me teemme sen niin kuin sen teemme. Avoimeen standardiin Monet julkishallinnon sähköisten järjestelmien käyttöongelmat johtuvat siitä, että vanha ja uusi järjestelmä eivät ”keskustele keskenään” lainkaan tai riittävästi. - Olisi jopa perusteltua edellyttää järjestelmien käyttävän avoimia standardeja rajapintoja, tiedon esitysmuotoja ja sanomia. Näin vähennettäisiin toimittajaloukun riskiä ja helpotettaisiin uusien sähköisten palveluiden kehittämistä. Kasvi olisi valmis menemään vieläkin pidemmälle. Hänen mielestään voitaisiin luoda koko EU:n kattavia pelisääntöjä esimerkiksi vastuusta ja kehitystyön tulosten omistamisesta. - EU-tason sääntelyä tarvitaan, se on välttämätöntä jos haluamme Euroopan sisämarkkinoiden toimivan myös tietojärjestelmäkehityksessä. Silloin suomalainen toimittaja voi tarjota ratkaisuaan Italiaan palkkaamatta italialaisten juristien armeijaa, ja päinvastoin. Sähköisten järjestelmien hankinnassa ehkä pahin virhe tehdään Kasvin mukaan siinä, että pyritään ostamaan valmista, ennalta tarkasti määriteltyä järjestelmää. 15 halo valtakunnallinen hankintalehti halo Blogi Valtakunnallinen julkisten hankintojen lehti Julkiset hankinnat ovat taitolaji Halolehti ilmestyy painetun lehden lisäksi verkkosivustona osoitteessa halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina. Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista Suomessa ja EU:ssa. Julkisten hankintojen kilpailutus on monessakin mielessä taitolaji. Mikäli kilpailutuksessa menee jotakin pieleen eikä lopputulos vastaa alkuunkaan odotuksia, syytetään epäonnistuneesta lopputuloksesta useimmiten hankinta-lakia ja EU-direktiivejä. Kuitenkin useimmiten noissa tilanteissa olisi peiliin katsomisen paikka syyllistä tilanteeseen etsittäessä. Tarjouspyynnöissä tarjousten hyväksymiselle asetetut kriteerit tehdään usein niin tiukoiksi, että suuri osa tarjouksista tulee hylätyiksi jo ensimmäisessä vaiheessa tarjouspyynnön vastaisina. Sen jälkeen jäljelle jääneitä tarjouksia on helppo vertailla varsinkin, kun useimmiten keskeisenä valintakriteerinä on pelkkä hinta ainakin, jos on uskominen yrityksiltä saamaani palautteeseen. Suuria hankintakokonaisuuksia kilpailutettaessa lopputuloksena on aikaa myöten on kilpailutilanteen näivettyminen. Kilpailutukset voittavat useinmiten suuret kansalliset tai kansainväliset toimijat, kun kilpailijat on saatu hintakilpailulla pois markkinoilta. Tästä kehityksestä kärsivät erityisesti seudulliset yrittäjät, joilla ei ole käytännön mahdollisuuksia voittaa raakoja hintakilpailuja vaikka heidän hyödyntämisensä olisi monessa tapauksessa hyvinkin perusteltua. Tuollainen kehitys ei ole suinkaan hankintalain vika. Käsittääkseni hankinta- yksiköiden tulisi toimia niin, että kilpailutuksella mieluummin edistetään kilpailumahdollisuuksia kuin kavennetaan niitä. Kilpailutuksissa ei pidä mennä siitä yli missä aita on matalin vaan aidosti miettiä mitkä kaikki kriteerit ovat olennaisia onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Päätoimittaja Anssi Rajasärkkä Puh. 050 604 76 Tuottaja ja julkaisija Graafinen suunnittelu, sisältötuotanto ja taitto Sivumaailma Oy Antti Sokka [email protected] Puh. 050 3418605 www.sivumaailma.fi Ilmestymis- ja aineistopäivät 2014 N:o 4 ilmestyy joulukuussa, aineistot 17. marraskuuta mennessä ISSN 2342-4591 Paino: Alma Manu Oy Tampere Anssi Rajasärkkä Kilpailutuksia järjestävien hankintayksiköiden on aidosti tiedostettava, että kilpai-lutusten lopputulosten on aina palveltava parhaalla mahdollisella tavalla käyttäjätahojen ydintoimintoja. Hankintalaki on instrumentti, joka määrittelee raamit kilpailuttamisprosessille. Mottoni on: ”Mitä hankintalaki ei nimenomaisesti kiellä, on kilpailuttamisen keinovalikoimassa sallittua.” Julkiset hankinnat ovat todellakin taitolaji. Valtakunnallinen hankintalehti Halolehti ilmestyy monikanavajulkaisuna, eli painettuna lehtenä ja pöytäkoneille sekä tablet -tietokoneille ja älypuhelimille optimoituina verkkosivuina Painettu Halolehti ja sen verkossa olevat sovellukset ovat uusi valtakunnallinen hankintoihin paneutuva julkaisu Suomessa. AS-Palvelut Oy Siivous- ja hoivatuotetukku Kisällinkatu 19 70780 KUOPIO Verkkokauppa www.aspal.fi WOODI.FI PÄIVÄKOTIKALUSTEET 16 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Sähköinen huutokauppa ja sopimushallinta tulossa käyttöön Naantali pyrkii parhaaksi hankinta- ja varastopalveluiden tuottajaksi ja kehittäjäksi Naantalin kaupungin henkilökuntaa Bos:n hankintakoulutuksessa. Edessä vasemmalta terveyskeskusavustaja Sirpa Leino-Koskinen, sairaanhoitaja Minna Lindqvist-Lehto ja siivoustyönohjaaja Reetta Keskitalo. Takana hankintapäällikkö Timo Jyväkorpi. Naantalin kaupungin hankintakeskus ei ole hankintamäärillä mitattuna Suomen suurimpia, mutta toiminnallisesti ja laadullisesti se on asettanut tavoitteekseen olla vuoteen 2015 mennessä Suomen innovatiivisin, ammattitaitoisin ja kustannustehokkain seudullisesti toimiva kunnallisten hankinta- ja varastopalveluiden tuottaja ja kehittäjä. Pienhankintojen työkalu kokeiltavana Naantalin hankintapalveluissa yhteistyössä Turun Seudun hankintayhteistyösopimuksessa ovat mukana Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo, Taivassalo, Aura, Koski TL, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Kilpailutuksia yksikkö tekee tällä hetkellä noin 50 vuosittain. Kuluvan vuoden kilpailutusten euromäärä nousee useisiin miljooniin euroihin muun muassa Naantalin ja Raision palolaitosten kilpailutusten siivittämänä. Hankintapäällikkö Timo Jyväkorpi kertoo, että hankintayksikössä on jo otettu käyttöön vuonna 2010 alkaneen sähköistämisprosessin jälkeen keskusvaraston ja terveyskeskuksen varaston kilpailutukset ja tilaaminen. Meneillään on parhaillaan pienhankintojen työkalun kokeilu ja sähköisen huutokaupan ja sopimushallinnan sovellusten hankinnat. Käyttöönotot onnistuneet Sähköisten järjestelmien käyttöönotto on Naantalissa mahdollistanut yhteistyön lisäämisen kaupungin taloushallinnon kanssa. - Me olemme voineet integroida esimerkiksi varaston myynnin ja laskutusohjelman. Kehitämme parhaillaan varaston ja muun henkilöstömme hankintaosaamista kohti ammattimaisempaa työskentelyä. Uusien järjestelmien ja toimintatapojen omaksuminen on vienyt Naantalissakin oman aikansa, mutta voima- kas koulutukseen panostaminen on lisännyt sähköisten järjestelmien käyttöä huomattavasti. - Henkilökunta on ymmärtänyt sähköisten järjestelmien käytön ”helppouden” ja taloudellisen merkityksen kaupungille. Työ vaatii sitkeyttä Jyväkorpi on kokenut, että uusien järjestelmien käyttöönotto vaatii sitkeyttä ja avoimuutta henkilöstön suuntaan. Työtä on helpottanut se, että järjestelmien käyttöönotot ovat sujuneet ilman suurempia ongelmia. Myös tietoa tulevista hankinnoista ja niihin liittyvistä säädöksistä on helposti saatavissa. - Me olemme laittaneet kaupungin intrasivuille hankintojen ja varaston kohtaan muun muassa kilpailutuskalenterimme ja sisäiset hankintaohjeemme, sekä hankinta-arvoihin liittyvät menettelytapatiedot. Ohjeista käy ilmi esimerkiksi se miten hankinnan loppusumma vaikuttaa käytettävään kilpailutukseen ja mitä sähköistä järjestelmää hankinnassa käytetään ja miten siitä on ilmoitettava. Loppuarvioon vielä aikaa Naantalissa arvioidaan hankintojen kehittämispäämäärien toteutuminen ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä painotetaan sähköisten järjestelmien käytön loppuunsaattamista. Esimerkiksi varastotoimintojen osalta ne saadaan päätökseen keväällä 2015. - Jatkamme samalla henkilökuntamme kouluttamista. Muita järjestelmiä kehitämme sitten tarpeen mukaan ja kokemustemme kautta. 17 halo valtakunnallinen hankintalehti Hankinnat edullisimmin - Suomen suosituin katalogitilausjärjestelmä - Valmiiksi kilpailutettu - Tehokkain tapa ostaa - Ostot sopimushinnoin - Tehostaa taloushallintoa Lisätietoja www.bosoy.fi Lisätietoja Asiakkaan näkökulmasta: HANKINNASTA MAKSUUN -KEHITYSHANKE: Kaupunginkamreeri Juha Heinonen 050 3390 551, Naantali. TILAAMINEN BOS-KATALOGEISTA: Hankintapäällikkö Timo Jyväkorpi 0500 325 939, Naantali. Kuluttajat arvostavat turvallisuutta. Laatu antaa vahvan kilpailuedun. Tuotepalautukset vähenevät. Testattu Suomen vaativiin oloihin. Puolueeton turvallisuuden laatuleima. FCG – Hyvän elämän tekijät Merkitse jo kalenteriisi: Hankinta-alan neuvottelupäivät 4.–5.6.2015, Lahti Kouluttaudu kätevästi verkossa: Hankinnat ja kilpailuttaminen kunta-alalla 17.3.–19.5.2015 Testattua turvallisuutta suomalaisiin oloihin. Käy osoitteessa www.fi-merkki.fi, niin tiedät miksi FI-merkki on "Elämäsi tärkein merkki". Hankintojen ja kilpailuttamisen jatkokoulutus 22.9.–17.11.2015 FCG Koulutus • puh. 010 4090 • www.fcg.fi 18 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Haaskaatko rahaa tehottomaan tulostusjärjestelmään? Useissa julkisen hallinnon virastoissa ja laitoksissa tulostuspalvelut hoituvat jo varsin kustannustehokkaasti, mutta kehityksen perässä tulee vielä suuri määrä toimistoja, missä rahaa tuhlataan tehottomiin ja vanhanaikaisiin tulostusjärjestelmiin. Oikein toteutettuna säästöä voi kertyä jopa 20-30 prosenttia kuten oheisessa artikkelissa mainitaan. Tunnista mahdollisuudet toteuttaa kustannustehokkain tulostusympäristö Hyvin monet organisaatiot eivät tunnista mahdollisuuksiaan, miten voisivat saavuttaa kustannustehokkaimman toimintatavan tulostamisessa ja kopioinnissa. Usein ajatellaan, että tehokas laitehankintojen kilpailuttaminen tuo kustannus-tehokkuutta, kun sen sijaan tulisi nähdä mahdollisuudet, miten nykyisessä kopiointi- ja tulostusympäristössä voitaisiin tehostaa sen toimintaa ja prosesseja. Toteuttamalla kokonaisvaltainen analyysi ja selvitys tulostusympäristön toiminnasta voidaan saavuttaa kattava kuvaus nykytilasta sekä kehittämistarpeista. Todellisuudessa on niin, että asiakkaat voivat saavuttaa merkittäviä säästöjä, mikäli tulostusympäristössä toiminnassa aletaan toteuttaa kokonaisvaltaista optimointia – niin toimintatapojen, toimintaprosessien kuin laitekannan optimaalisen hyödyntämisen ja käyttöasteiden osalta. Tutkimuslaitos InfoTrendsin mukaan useimmat asiakkaat voivat säästää tulostusympäristön hallintapalvelujen avulla jopa 20 - 30 % verrattuna nykyiseen perinteiseen toimintatapaan, joka perustuu laitehankintojen kilpailuttamiseen. On arvioitu, että useimmat asiakastoimipaikat kuluttavat 3 - 6 % vuosibudjetistaan tulostukseen ja asiakirjatuotantoon liittyviin toimintoihin, joten asiakirjatuotanto ja tulostaminen laajana kokonaisuutena näyttelee merkittävää asemaa kustannuksissa. Merkittävää osaa kustannuksista muodostavat epäsuorat kustannukset – jopa 50 % kokonaiskustannuksista. Varsinaisesti nämä kustannukset eivät ole piilokustannuksia, vaan kohdistuvat suoraan muihin kustannuksiin (esim. työaikakustannukset), joita ei useasti ajatella liittyvän tulostamisen kustannuksiin. On joitakin asiakasympäristöissä esiintyviä seikkoja, joista voi päätellä, kannattaisiko asiakkaan harkita tulostusympäristön hallintapalveluita: Tutkimuslaitos InfoTrendsin mukaan useimmat asiakkaat voivat säästää tulostusympäristön hallintapalvelujen avulla jopa 20 - 30 % verrattuna nykyiseen perinteiseen toimintatapaan, joka perustuu laitehankintojen kilpailuttamiseen. ”Asiakkaalla on hyvin suppea käsitys kopioinnin ja tulostuksen kokonaiskustannuksista (sisältäen suorat kustannukset sekä ns. piilosuorat kustannukset, esim. työvoimakustannukset). Ennen kuin tulostusympäristöä ja sen toiminnallisuutta voitaisiin arvioida, tulee tulostusympäristölle suorittaa analyysi, jonka tulee sisältää arviointi koko laitekannasta ja henkilöstön toiminnasta tulostusympäristössä.” ”Asiakkaalla on hyvin suppea näkemys yli- tai alihyödynnetyistä laitteista (käyttöaste). Tulostusympäristön optimointi edellyttää kaikkien laitteiden käytön tuntemusta. Tämä auttaa arvioimaan nykyistä tulostusympäristön tilaa ja rakentamaan siitä optimoidun ympäristön parhaalla mahdollisella tavalla.” ”Onko ympäri toimistoa käytössä erilaisia ja eri merkkisiä tulostimia, kopiokoneita, skannereita ja fakseja eli ns. monimerkkilaiteympäristö? Eri malliset ja merkkiset laitteet lisäävät usein tarviketilauksiin, niiden varastointiin, huoltotilauksiin ja ylläpitoon liittyviä sisäisiä hallinnollisia työvoimakustannuksia.” ”Asiakasyksiköillä ja eri osastoilla on mahdollisuus toteuttaa omia laitehankintoja.” Monissa asiakasorganisaatioissa on mahdollista toteuttaa hajanaisia, osastokohtaisia hankintoja. On hyvin yleistä, että erilaisia pöytälaitteita ilmestyy eri puolille toimistoa niiden alhaisen hankintahinnan vuoksi. Näiden laitteiden hankinnat voivat kuitenkin lisätä huomattavasti käyttökustannuksia.” ”Epävarmuus pöytätulostimien määrästä ja niiden vaikutuksesta tulostuskuluihin. Pöytätulostimia on hankittu pikkuhiljaa kaiken kokoisiin organisaatioihin ja ne voivat merkittävästi kasvattaa tulostuskuluja. Monissa tapauksissa näiden laitteiden käyttö voi jopa viisitoistakertaistaa kulut.Ympäri toimistoa sijoitetut laitteet nostavat nopeasti kustannuksia.” ”Tarvikevarastoissa on paljon erilaisia ja eri merkkisten laitteiden kulutustarvikkeita. Kulutustarvikkeisiin sitoutuu paljon rahaa ja ne myös vanhenevat ajan saatossa. Saattaa olla että ne jäävät jopa kokonaan tarpeettomiksi laitemallien uudistuessa.” ”Työntekijöiden itse tilaamia laitetarvikkeita lojuu työpöytien laatikoissa. Tarvikevarastojen ulkopuolella voi olla tarvikkeita, joista kukaan ei pidä lukua eikä hallinnoi. Tällaisia ovat työntekijöiden henkilökohtaisten tulostimien tarvikkeet, joita usein säilytetään työpöytien laatikostoissa.” ”Vähän tulostusta ohjaavia käytäntöjä. Jos kirjalliset tulostusta ohjaava käytäntö (esim. tulostuspolitiikka) puuttuu tai Lue Halolehteä myös tablet- ja älypuhelinversioina! Ajankohtaiset julkisiin hankintoihin liittyvät asiat kätevästi koko ajan käden ulottuvilla. www.halolehti.fi jos sen noudattamista ei valvota, laitteiden käyttö – tai väärinkäyttö - ei ole hallittua eikä rajattua.” ”Tietämättömyys siitä, kuka tai mitkä osastot käyttävät tai väärinkäyttävät kalliita tai tehottomia laitteita. Tulostusta koskevien käytäntöjen toimeenpaneminen edellyttää, että laitteiden käyttöä pystytään valvomaan, mittaamaan ja seuraamaan. Jos ei tiedetä, kuka tulostaa tai mitä tulostetaan, on mahdotonta vaatia ohjeiden noudattamista.” ”Laitteiden luovutusalustoilla on luottamuksellisia tietoja sisältäviä tulosteita, joita kukaan ei nouda. Laitteiden yhteiskäytön pitäisi olla sujuvaa, eikä aiheuttaa asiakirjojen tietoturvaan liittyviä ongelmia. Suojaamalla laitteet käyttäjätunnistautumisella voidaan estää luottamuksellisten tietojen joutuminen vääriin käsiin sekä vähentää tulostettujen hukkasivujen määrää.” ”IT-osaston tukihenkilöt ovat erittäin kuormitettuja tukemaan tulostamista ja kopiointia. IT-osastojen ensisijaisena tehtävänä on ylläpitää ja kehittää palvelin-, työasema- ja ohjelmistoinfrastruktuuria. Kuitenkin tulostamiseen liittyvät asiat saattavat merkittävästi työllistää myös sisäistä IT-tukiorganisaatiota.” Mikäli asiakkaalla esiintyy joitakin tai vain yksikin näistä edellä mainituista seikoista, kannattaa tulostus-ympäristön hallintapalveluita harkita. Suorittamalla yksityiskohtainen analyysi nykytilasta ja sen pohjalta luotava optimointisuunnitelma, voidaan mahdollistaa toiminnallisesti tehokas sekä myös erittäin kustannustehokas tulostusympäristö, jossa on korkea työntekijätyytyväisyys.*) * ) Tu t k i mu s l a i t o s I n fo Tre n d s Nyt jo yli 500 käynti 0 ä! 19 halo valtakunnallinen hankintalehti Yksi kumppani - useita palveluja Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa Inspecta auttaa yrityksiä tarkastamaan ja testaamaan tuotantolaitteidensa ja toimitilojensa turvallisuuden ja luotettavuuden. Lisäksi arvioimme johtamista, toimintaa ja yritystason kyvykkyyksiä. Arviointien tuloksena myönnämme sertifikaatteja, joita asiakkaamme käyttävät markkinakelpoisuuden osoittamiseen. Olemme viime vuosina kehittäneet markkinoiden tarpeisiin myös erilaisia tasoarviointeja. Nämä ovat saavuttaneet suuren suosion asiakkaidemme oman toiminnan kehittämisessä. Lue lisää osoitteessa www.inspecta.com BPS Inspecta, PL 1000, 00581 Helsinki Puh. 010 521 600, [email protected] PUHTAAMMAN ILMAN ERIKOISASIANTUNTIJA – JO VUODESTA 1984 Meiltä kotimaiset laadukkaat ilmanvaihtosuodattimet: Huom! Kiinteistöhuoltoyhtiöt ja isännöitsijät: • • • • • • Meiltä myös kaikki LTO-koneiden suodatinsarjat. pussisuodattimet kasettisuodattimet laajapintasuodattimet mikrosuodattimet asennuskehykset ja kotelot myös erikoiskoot Nopealla toimitusajalla! Myynti / Tehdas: Länsi-Suomi / Loimaa Puh: 020 7545 200 PYYDÄ TARJOUS! www.fsuotimet.fi Myynti / Noutovarasto: Uusimaa / Helsinki Puh: 020 7545 215 Myynti: Itä-Suomi / Mikkeli Puh: 020 7545 210 Laaja valikoima laadukkaita apuvälineitä ja kontinenssituotteita www.rehamed.fi RehaMed avain jota etsit Your Partner in Business, Processes and Systems SAP-osaamista vuodesta 1995 SAP-kokonaispalvelumallimme tukee organisaatiotasi SAP-järjestelmän kaikissa vaiheissa käyttöönotosta ylläpitoon ja jatkokehitykseen. Toimitamme myös SAP:n kiinteistönhallinta-, kiinteistönhuolto sekä hankintajärjestelmät nopeasti ja kustannustehokkaasti kaikenkokoisille yrityksille avaimet käteen –periaatteella. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää tai sinulla on kysyttävää: Tommi Luoto, [email protected], +358 40 574 1261. Puh: 09 5761 6100 | [email protected] | www.bps.fi 20 halo valtakunnallinen hankintalehti Merkki kertoo vastuusta Atrialainen sika on on vastuullisesti kasvatettu. Kaikki Atria-tuotemerkillä myytävä sianliha on aina 100-prosenttisesti suomalaista. Tutustu www.kokkaamo.fi/porsastilat Siirry nyt verkossa monikanavaaikaan! Pöytäkone-, tablet- ja mobiilisivut yhdellä kertaa samasta paikasta ...ja samalla hinnalla! ☑ Erikseen tehdyt sivut pöytäkoneelle, tabletille ja älypuhelimelle ☑ Hakukoneoptimointi ☑ Tarvittaessa myös sisältötuotanto ☑ Sivustojen päivitys ja mahdollisuus päivittää sisältöjä myös itse Kysy lisää ja pyydä tarjous! Sivumaailma Puh. 050 3418605, www.sivumaailma.fi, [email protected]
© Copyright 2024