Edellinen Halolehti pdf
halo 1 halo valtakunnallinen hankintalehti halolehti.fi Lue Halolehteä myös verkossa Valtakunnallinen hankintojen ja logistiikan ammattilehti Tietovirtojen yhdistäminen vähentää kuljetusten määrää Datan hallinta tuo maailmanlaajuisen mullistuksen Sivut 10-11 Raili Hilakari Sivu 3 22 päivässä ei markkinoita luoda Sirpa Pietikäinen Sivu 5 Hankintalainsäädäntö on mahdollisuus Neuvottelumenettely toisi hankinnoissa paremman lopputuloksen? Lue juttu ja kommentoi netissä! Sivu 8 2 halo valtakunnallinen hankintalehti Turvallisia puh. 0207 289 986 email: [email protected] tietoverkko- ja palvelinkeskuspalveluita [email protected] www.cygate.fi Palvelumme: 1. Teleradiologia 2. Mri-rekkapalvelu (moderni 1,5T MRI-laite 2012) 3. Mammografiaseulonnat 4. Vuokraradiologit, röntgenpäivystykset, etäpäivystykset 5. Röntgenulkoistukset 3 halo valtakunnallinen hankintalehti O Sivu 7 Pääkirjoitus nnistunut hankinta P Onnistunut hankinta alkaa hyvissä ajoin suunnittelulla. Suunnittelussa yhdistyy hankintaosaaminen ja ostettavan tuotteen tai palvelun tunteminen, pohtii johtava konsultti Sirpa Korhonen. Usein varsinkin palveluhankinnan suunnittelussa tarvitaan useampaa henkilöä ja tämä on huomioitava aikatauluissa. Toisiaan täydentävällä hankinta- ja substanssiosaamisella varmistetaan hankinnan kohteen vastaavuus tilaajan tarpeisiin. Sivu 4 uutteellinen tarjous Hylkäykseen johtava tarjous saattaa tulla jopa pitkään sopimustoimittajana olleelta yritykseltä. - Siellä saatetaan ajatella, että kyllähän hankintayksikössä tiedetään millaisia tuotteita tai palveluita me tarjoamme ja niiden yksilöiminen jää tekemättä, tai liian vähälle, pohtii Kuntien Tieran hankintajohtaja Timo Martelius. T Sivu 13 arjouspyynnön vaikuttavuus Hankintayksikkö pyrkii hyödyntämään kilpailutuksissa oman asiakaskuntansa, julkisyhteisön volyymia, jolloin kilpailutuksen lopputulos on ”yleiskilpailutus”, joka ei tunnista käyttäjien ydinprosesseja. Kumppanuuksien kilpailutus edellyttää lähes poikkeuksetta tuotetta tai palvelua tarvitsevan yksikön ABC-ajattelun avaamisen, pohtii yrittäjä Urpo Mäenpää. K Sivu 15 evättuuletus En voi olla ihmettelemättä, miksi ihmeessä asetusteitse estetään samalla seudulla toimivien valtion yksiköiden liittyminen laaja-alaiseen yhteistyöhön. Kokonaistavoitteeksi julkisissa hankinnoissa tuleekin asettaa järkevällä tavalla hankintavolyymien ja ammatillisen osaamisen hyödyntäminen ilman tarpeettomia, keinotekoisia raja-aitoja, vaatii Anssi Rajasärkkä. Raili Hilakari 22 päivässä ei markkinoita luoda Päätoimittaja pisti aika pahan. Kirjoittaisitko siitä, miten julkisia hankintoja voisi kehittää parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, ettei tarjonta hiivu. Hankintadirektiivi huipentuu parhaillaan kansalliseksi lainsäädännöksi. Siinä lausutaan, että hankintayksiköiden on pyrittävä edistämään hankintatoiminnallaan markkinoiden toimivuutta. Hankinnat on pyrittävä järjestämään siten, että pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. Katson peiliin. Miten KL-Kuntahankinnat Oy:ssä, joka keskittyy suurivolyymisiin valtakunnallisiin yhteishankintoihin, direktiivin tavoite toteutuu ja miten voimme omassa roolissamme lisätä tarjontaa. Strategiamme lähtee siitä, että hankintamme suuntautuvat pääsääntöisesti niihin kohteisiin, joissa paikallista tarjontaa ei yleensä ole. Tietyt bulkkituotteiden sopimuksemme ovat harvojen, yleensä globaalien yritysten tuottamia, eikä tarjouksia muilta saada. En usko, että näitä hankintakohteita pienempiin ostoeriin pilkkomalla tilanne muuttuisi paljoa, kun tarkastellaan koko tilaustoimitusketjua ja sen kokonaistaloudellisuutta. Sen sijaan tekemällä lyhyempiä sopimuskausia, tai jättämällä sopimuksiin asiakkaille tilaa irrottaa joitakin tuotteita hankittavaksi esimerkiksi paikallisilta toimittajilta, voidaan vilkastuttaa tarjontaa myös yhteishankinnoissa. Asiakkaittemme hankintalinjauksissa näkyvät yhä useammin vastuullisuusasiat, esimerkiksi ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus, sekä elinvoimaisuuskysymykset ja innovatiivisuus. Pyrimme ottamaan näitäkin linjauksia ja tarpeita huomioon niin pitkälle kuin se yhteishankinnoissa on mahdollista. Nämä kaipaavat vielä paljon konkretiaa, yhtenäisiä käytäntöjä ja onnistumistarinoita mm. siitä, miten starttivaiheessa ilman ainuttakaan referenssiä olevat yritykset ovat onnistuneet pääsemään mukaan. Mielellään kulkisin pienin askelin saappaat jalassa. Hankintalain peruspylväät ovat jatkossakin avoimuus sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalaki eli laki miten hankitaan, on menettelylaki, joka kulminoituu kilpailutusvaiheeseen. Itse panisin paukkuja koko ajan enemmän avoimuuden ja ennakoitavuuden lisäämiseen eli siihen miten ja millä aikajänteellä tulevista kilpailutuksista tai hankintalinjauksista ja -strategioista viestitään. Esimerkiksi mitä palveluita hankintayksikkö tuottaa itse, mitä yhdessä muiden kanssa ja mitä se ulkoistaa.Tai kuinka pitkiä sopimuksia tehdään ja kuinka monen yrityksen kanssa ja millaisin keinon sopimushallintaa toteutetaan. Kahdessakymmenessäkahdessa päivässä, joka on tyypillinen tarjousaika, ei luoda markkinoita, ei perusteta yrityksiä tai muodosteta tarjoajaryhmittymiä. Raili Hilakari Toimitusjohtaja KL-Kuntahankinnat Oy 4 halo valtakunnallinen hankintalehti Tarjouksen laatimiseen kannattaa panostaa Puutteellinen tarjous johtaa hylkäämiseen Julkisia hankintoja kilpailutettiin hankintalain säätämällä tavalla Suomessa runsaan 32 miljardin euron edestä vuonna 2014. Kuntien Tiera Oy:n hankintajohtaja Timo Martelius kertoo, että julkiset hankinnat kiinnostavat yrityksiä ja niistä syntyy todellista kilpailua yritysten kesken. - Sitä on mielestäni siinä mielessä riittävästi, että julkisten hankintojen perustavoite toteutuu. Julkisiin tarjouskilpailutuksiin voisi silti osallistua nykyistä enemmän yrityksiä tarjousehdot täyttävillä tarjouksillaan. Martelius haluaisikin patistaa yrityksiä jättämään tarjouksiaan nykyistä aktiivisemmin. Urakasta selviää olemalla tarkkana ja tarjoamalla sitä mitä pyydetään. ta mitä tapahtuu tilanteissa, missä tarjoaja on aikonut puhdistaa pöydän hinnaltaan ylivoimaisella tarjouksella? - Tästä on olemassa sellainen sääntö, että jos tarjoushinta vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta, niin hankintayksikön pitäisi tiedustella mihin tarjoushinta perustuu. - Käytännössä hankintayksikön pitäisi huolehtia siitä, että maksettava hinta on sellainen, että se riittää kattamaan tuotantokustannukset, työehtosopimukset, verot jne. Hankintayksikkö voi hylätä mielestään liian alhaisen tarjoushinnan, mutta hylkääminen edellyttää tiedustelua hinnoittelun perusteluista tarjoajalta. - Halvalta vaikuttava hinta voi olla myös yrityksen pyrkimys päästä markkinoille väliaikaisella alihinnoittelulla. Tämä voi olla hyväkin perustelu. Lue tarjouspyyntö tarkkaan Tarjouksen jättämisessä ei kannata empiä Tarjouksen sisällön yksi tärkeimmistä asioista on Marteliuksen mukaan se, että tarjoaa mitä pyydetään ja vastaa kaikkiin tarjouspyynnössä oleviin kohtiin. - Aika-ajoin ilmenee, että tarjouksessa on omia sopimusehtoja tai omia varaumia. Ne ovat hankalia käsitellä, eikä niitä saisi tarjouksessa olla. Esimerkiksi jos tarjouksessa on poikkeava maksuehto, niin hankintayksiköllä ei ole muuta mahdollisuutta kuin hylätä tarjous. Jos tarjoaja kokee, että tarjouspyynnössä on jokin epäselvyys, sitä ei pidä mennä itse tarjouksessa korjaamaan, koska se johtaa auttamatta hylkäämiseen. Hylkäykseen johtava tarjous saattaa tulla jopa pitkään sopimustoimittajana olleelta yritykseltä. - Siellä saatetaan ajatella, että kyllähän hankintayksikössä tiedetään millaisia tuotteita tai palveluita me tarjoamme ja niiden yksilöiminen jää tekemättä, tai liian vähälle. Martelius painottaa, että tarjoukseen pitää ladata kaikki paukut, vaikka kyseessä olisikin tuttu asiakassuhde, tuote tai palvelu. Voiko tarjota ”liian halvalla”? Hinta on ratkaiseva tekijä suuressa osassa julkisia hankintapyyntöjä, mut- Martelius kehottaa yrityksiä jättämään tarjouksiaan sellaisissakin tapauksissa, että katsoo jonkin tarjouspyynnössä olevan ehdon sellaiseksi, että sitä ei pysty täyttämään. - Tarkoitan tällä sitä, että on ollut tapauksia, missä tarjouksia on tullut esimerkiksi kolme, joista yksikään ei ole täyttänyt tarjouspyynnön ehtoja. - Silloin hankintayksikkö voi käynnistää neuvottelumenettelyn tarjoajayritysten kanssa. Jos tarjoustaan ei ole jättänyt, tähän vaiheeseen ei pääse mukaan. H ankinnat Hankintajohtaja Timo Martelius Täsmäohjeita tarjouksen tekemiseen Tarjouksen laatimiseen on saatavissa apua ja ohjeistusta koulutustilaisuuksien lisäksi hankinta-asiamiehiltä. Heitä työskentelee useissa hankintayksiköissä sekä Suomen Yrittäjien palveluksessa. Myös hankintaan perehtyneet lakimiehet ovat hyvä tietolähde. Yksityiskohtaisia johonkin tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä voi esittää tarjouspyynnön laatineelle hankintayksikölle. - Tarjouspyyntöön liittyy automaattisesti niin sanottu kysymys-vastausaika, Sopimus jonka puitteissa hankintayksikkö vasvelvoittaa kaikkia taa kaikille tarjoajille tarjouspyynnösMikäli yritys on voittanut tarjouskil- sä esitettyihin kysymyksiin. Vastaukpailun, alkaa sopimuksen mukaisen set ovat kaikkien tarjoajien nähtävissä, toiminnan aloittaminen. opastaa Timo Martelius. Yksi yleisimmistä sopimuksiin liittyvistä ongelmista on hankintayksiköi- Tarjouspyynnöt löytyvät den kokemusten mukaan se, että yri- Hilmasta tyksen puolella sovittua palvelua tuotJulkisten hankintojen tarjouspyyntavat henkilöt eivät tunne sopimuksen nöt julkaistaan Hilma -tietojärjestelsisältöä riittävän hyvin. mässä. (hankintailmoitukset.fi) - Siitä sitten seuraa hankaluuksia Monet hankintayksiköt hyödyntävät molemmille osapuolille. Kyse on myös sähköistä kilpailutusjärjestelmää, jossa tilaajan velvollisuudesta seurata sopi- voi jättää tarjouspyyntönsä sähköisesti. muksen toteutumista. Lepsu seuranta voi johtaa sellaisen palvelun osta- Mistä saa tietää edellisen kilpaimiseen mistä ei sovittu hankintasopi- lutuksen hinnat ja sisällöt? muksessa. Tarjouskilpailuihin jätetyt tarjoukset ovat kilpailun ratkeamisen jälkeen kai- kille saatavilla, lukuun ottamatta tarjoajien liike- ja ammattisalaisuuksia. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä hinnasta on aina julkinen. Mikäli haluaa tutustua johonkin tiettyyn tarjoukseen, kannattaa asiasta olla hyvissä ajoin yhteydessä hankintayksikköön. Mikäli tarjouksen haluaa tulostettuna itselleen, on hankintayksiköllä oikeus veloittaa siitä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Ketkä voivat jättää tarjouksen? Tarjouspyynnöissä on tarjoajia koskevat soveltuvuusehdot. Mikäli tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat ehdot, on tarjoaja myös kelpoinen jättämään tarjouksen. Voiko hankintayksikölle esitellä yritystään tarjouskilpailun aikana? Tarjouskilpailun aikana hankintayksikkö itse määrittelee, miten se haluaa tuotteet tai palvelut esiteltävän. Tarjouskilpailujen välissä yhteydenpito on vaapaamuotoisempaa ja hankintayksiköltä kannattaakin tiedustella heidän tavanomaisia menettelytapojaan. 5 halo valtakunnallinen hankintalehti Kolumni Sirpa Pietikäinen: Hankintalainsäädäntö on mahdollisuus Kansalliset hankintalainsäädännön valmistelu on ollut käynnissä sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti hyväksyi hankintadirektiivin uudistuksen alkuvuonna 2014. Hankintadirektiivin uudistus toi positiivisia elementtejä hankintakäytäntöihin, kuten laatukriteerien painotuksen, innovaatioiden edistämisen ja hallinnollisen keventämisen. Kotimaisen lainvalmistelumme tulee ottaa kaikki hyöty irti uudistuneista säännöistä. Sen sijaan että keskitytään siihen, miten uusi laki rajoittaa, keskitytään siihen, mitä se mahdollistaa. Olen ilahtuneena seurannut, miten tämä ajattelutavan siirtymä on jo osittain käynnissä maakunnissa, jotka näkevät hankinnat välineenä edistää alueellista kasvua. Peruslähtökohdan tulisi olla se, että hankintoja käytetään positiivisena strategisena työkaluna. Hankintastrategiat on valtakunnan tason lisäksi tehtävä myös alue- ja kuntatasoilla, jossa niiden kasvua lisäävä vipuvaikutus on merkittävä. Toinen perusasia, joka tulisi Suomessa erityisesti ottaa paremmin käyttöön, on panostaminen kilpailukriteerien laatimiseen. Kilpailutuskriteerit voidaan määritellä erittäin tarkasti ja tätä kautta saada laadukas- ta mutta samalla kustannustehokasta palvelua. Resurssipulassa näihin kriteereihin ei valitettavasti ehditä panostaa riittävästi. Kolmanneksi hankintalainsäädäntö tulee jatkossa mahdollistamaan entistä paremmin nk. innovatiiviset hankinnat. Sen sijaan että hankitaan klemmareita, hankitaan jotain, joka pitää paperit nipussa. Eli tehdään hankinta lopputuloksesta ja jätetään toimittajalle mahdollisuus löytää siihen innovatiivinen ratkaisu. Ikäihmisten palveluissa voidaan esittää tavoitteeksi ”asumismuoto, jossa toteutuvat x, y ja z” ja kilpailuun osallistuvat voivat esittää omat ideansa siitä, miten tähän päästään. Lopuksi sosiaali- ja terveyspalvelut, joilla ei ole todellista markkinakysyntää, tulisi voida jättää kilpailutuksen ulkopuolelle. Suomessa tätä sote-palvelujen ulos sulkemista ei ole todella kokeiltu ja sitä pitäisikin kokeilla - vaikka ensin paikallisesti. Olen usein käyttänyt esimerkkinä vaikkapa opaskoirien koulutusta tai turvakotien ylläpitoa. Näille ei ainakaan toistaiseksi ole olemassa markkinoita, joilla kilpailisi useampia ratkaisuvaihtoehtoja. Seuraava lehti ilmestyy marraskuussa. 2015 halo Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen. ”Sosiaali- ja terveyspalvelut, joilla ei ole todellista markkinakysyntää, tulisi voida jättää kilpailutuksen ulkopuolelle.” Etsitkö hankintojen ammattilaista? Y R K RE halolehti.fi ja halolehden uutiskirje tavoittavat heistä merkittävän osan! Varaa ilmoitustilasi ajoissa painettuun lehteen tai verkkojulkaisuun! Halolehti verkossa - www-halolehti.fi Katso ilmoitusvaihtoehdot: halolehti.fi/rekry.html 6 halo valtakunnallinen hankintalehti LISÄÄ VIRTAA HANKINTAAN. Varmista säännönmukainen hankinta ja nuku yösi rauhassa. Täysi kontrolli hankintoihin ja päätökset reaaliaikaisen tiedon perusteella. Lue lisää: www. basware.fi KOULUTUS J ASIANTUNTEVAA PALVELUA LÄHELLÄ SINUA Hankinta- ja logistiikka-alan neuvottelupäivät 4.–5.6. Lahti Tervetuloa! 7 halo valtakunnallinen hankintalehti Sirpa Korhonen: H Kiire pilaa hyvän hankinnan Onnistunut hankinta alkaa hyvissä ajoin suunnittelulla. Suunnittelussa yhdistyy hankintaosaaminen ja ostettavan tuotteen tai palvelun tunteminen. Usein varsinkin palveluhankinnan suunnittelussa tarvitaan useampaa henkilöä. Tämä on huomioitava aikatauluissa, pohtii FCG:n johtava konsultti Sirpa Korhonen. - Toisiaan täydentävällä hankintaja substanssiosaamisella varmistetaan hankinnan kohteen vastaavuus tilaajan tarpeisiin, pienennetään valitusten mahdollisuutta ja turvataan hyvä sopimusaikainen yhteistyö. la useampia tarjoajia, eikä käyttää suoraan yhden tarjoajan tuote- tai palvelukuvauksia. - Tarjoajat tuntevat parhaiten markkinoilla olevat tuotteensa mutta hankkijan tulee pitää tarjouspyynnön suunnittelu aina omissa käsissä, jotta tuote tai palvelu tulee kuvattua tarjouspyyntöön tarjoajia tasapuolisesti kohdellen. - Käytettävät tekniset eritelmät, toiminnalliset vaatimukset tai muut tarjouspyyntöön kirjattavat vaateet eivät saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua vaan ne on laadittava tasapuolisen kohtelun turvaavalla tavalla. Kiire tulee usein hankinnan loppuvaiheessa Käytä malleja ja vältä turhaa työtä Hankintaprosessin aikataulutuksessa pitää Korhosen mukaan ottaa huomioon hankinnan eri vaiheet. Aikatauluun vaikuttavat muun muassa hankintamenettelyn valinta, ylittääkö hankinta EU-kynnysarvon sekä ostettavan palvelun tai tavaran määrittelyn vaikeus. - Hankinnan loppuvaihe on usein se mistä joudutaan tinkimään aikataulujen venyessä ja sopimuskausi saatetaan joutua aloittamaan kiireellä. Uudelle sopimuskumppanille tulisi jäädä aikaa valmistautua toimituksen aloitukseen valitusajan jälkeen. - Hyvällä aikataulutuksella jää myös hankkijalle pelivaraa harkita etenemisaskeleita mikäli hankinnasta tuleekin valitus tai vaatimus hankintaoikaisusta. Korhonen opastaa hankkijoita suunnittelemaan tarjouspyyntöä hyvissä ajoin sillä suunnittelu nopeuttaa, eikä silloin joudu aloittamaan kirjoittamista täysin tyhjältä pöydältä. Vastaavia tarjouspyyntöjä voi tutkia Hilmasta tai muutoin netistä ja oppia niistä. Kollegalta omasta tai toisesta organisaatiosta voi löytyä hyvä käytössä testattu malli. - Parhain tapa on kerätä jatkuvasti omaa tietopankkia niistä hankinnoista mitä tietää tulevaisuudessakin tekevänsä:. Pankkiin voi sisällyttää muiden kuntien tarjouspyyntöjä, palvelujen esittelyjä, tai vertailuja tuotespekseistä sekä käyttökokemuksia käyttäjiltä. Markkinoihin tutustuminen tärkeää Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun voi kulua paljonkin aikaa jos vertailua ei ole yksityiskohtaisesti suunnitellut tarjouspyynnön tekovaiheessa. - Vertailutaulukkoa on hyvä testata jo etukäteen. Syöttämällä vertailutaulukkoon esimerkkihintoja ja pisteitä näkee mitä tapahtuu jos joku jättääkin erityisen alhaisen hinnan, tai mikä lopullinen ostohinta tulee olemaan jos joku tarjoaja kiilaakin kärkeen huippulaadulla. - Sopimusluonnos tarjouspyynnön liitteenä takaa sen että myös sopimuksen solmimisvaiheessa ei tule yllätyksiä. Sopimusehtoina ovat hyödynnettävissä julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot, jotka vuonna 2014 uusittuina ovat hyvin kattavat. Hankinnan suunnitteluvaiheessa pitäisi aina löytää aikaa ostettavaan palveluun tai tavaraan tutustumiseen. Loppukäyttäjillä on arvokasta tietoa, millaisia ominaisuuksia he tulevalta sopimuksen kohteelta tarvitsevat. Tietoa tuotteista ja palveluista sekä niiden ominaisuuksista saa asiantuntijatahoilta tai tarjoajilta. Korhonen pitää tarjoajien tasapuolista kohtelua ehdottoman tärkeänä. - Se ei estä valitsemasta sopivaa määrää keskustelukumppaneita ja heidän tuotteisiinsa tai palveluihinsa tutustumista. Oleellista vuoropuhelussa ja markkinaselvitysten tekemisessä on, että ne erotetaan selkeästi itse hankintaprosessista. On tärkeää kuunnel- Suunnittele myös vertailuperiaatteet ja sopimus ankinnat Kuva: Jarmo Teinilä Sirpa Korhonen on sitä mieltä, että hankinnan suunnitteluvaiheessa pitäisi aina löytää aikaa ostettavaan palveluun tai tavaraan tutustumiseen. Etsi tietoa Tutki tuotteen tai palvelun ominaisuudet esimerkiksi netin tai esitteiden kautta. Vaativimmissa hankinnoissa ilmoita Hilmassa tietopyynnöllä markkinakartoitusvaiheen aloittamisesta niin saat keskusteluyhteyden kiinnostuneisiin tarjoajiin. Hyvä suunnittelu takaa hyvän lopputuloksen Korhonen tähdentää, että hyvä suunnittelu palkitsee hyvällä lopputuloksella. Itse hankinta on hyvän suunnittelun jälkeen sujuva prosessi. Tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti ottamalla kysy- ! mykset vastaan ja vastaamalla niihin kirjallisesti. Vain määräaikaan mennessä tulevat tarjoukset hyväksytään ja hankintapäätös tehdään perustellusti. - Tyylikään hankintaprosessin jälkeen sopimusaika perustuu hyvään yhteistyöhön. 8 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Hankintoihin tarvitaan asennemuutosta? ”Neuvottelumenettelyn käyttö toisi paremman lopputuloksen” Suurin osa julkisista hankinnoista tehdään Suomessa halvimman tarjoushinnan perusteella. Niiden osuus kaikista hankinnoista on Kuntaliiton johtavan lakimiehen Juha Myllymäen mukaan 50100 prosentin välillä hankinnan kohteesta riippuen.* Joidenkin yritysarvioiden mukaan Suomessa ei tunneta eri hankintamenettelyjä riittävän hyvin. Tästä syystä kangistutaan helposti helppoon hankintojen kaavamalliin sen sijaan, että käytettäisiin paremman tuloksen tuovaa neuvottelumenettelyä. Vallalla oleva hintavoittoinen hankintamenettely on aiheuttanut närästystä mielestään laadukkaampia tuotteita ja palveluita tarjoavien yritysten keskuudessa. On myös esitetty näkemyksiä, että halvin hinta voi joissakin hankinnoissa koituakin kalleimmaksi. Mielipiteen mukaan hankintalaki on vienyt hankintoja väärille raiteille eikä laille asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Suomi on tulkinnut EU-pykäliä kirjaimellisesti ja hankinnoissa on jouduttu ristiriitatilanteisiin, joissa määritellään ja pisteytetään yksittäisiä asioita kokonaisvaltaisen arvioinnin sijaan. Ostetaan sellaista mitä ei tarvita Tällä hetkellä hankinnoissa käytetään pääsääntöisesti tarkasti määriteltyjä lomakkeita, joissa vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia niiden todellisesta käyttötarpeesta riippumatta. Tämä voi johtaa helposti siihen, että ostetaan ominaisuuksia, joita ei juurikaan tarvita sen sijaan, että valittaisiin ratkaisu mikä tukee parhaiten ja kokonaisvaltaisesti ostajan tarvetta. Tutkimuslaitos Gartnerin tutkimuksen mukaan ohjelmistojen ominaisuuksista 20 - 25 prosenttia ei käytetä laisinkaan ja 30 - 35 prosenttia omaisuuksia käytetään vain kerran. Näin tehdyt hankinnat eivät useinkaan ole pitkässä juoksussa parhaita eivätkä halvimpia. Tämä siitäkin huolimatta, että hankintalaissa on jo nyt olemassa mahdollisuus joustavampiin ja luovempiin neuvottelumenettelyihin, mutta uskallus niiden käyttö on vielä melko vähäistä. Motivaatiokumppanuus tuo paremman tuloksen Yhtenä syynä neuvottelumenettelyn vähäiseen käyttöön pidetään kangistumista jäykkään kaavamalliin ja sitä, että neuvottelumenettelyä ei tunneta riittävän hyvin. Neuvottelumenettely on molemminpuolisesti vaativa – myös ostaja joutuu laittamaan siinä itsensä likoon ja perustelemaan hankintoja sekä itselleen että toimittajalle. Neuvottelumenettelyn avulla molemminpuolinen ymmärrys toisen tarpeista ja tarjonnasta kuitenkin syvenee. Samalla hankintaan saadaan enemmän joustoa ja ketterien menetelmien hyödyntämismahdollisuuksia. Tulossa oleva uusi hankintalaki kannustaa hankkijoita ”motivaatiokumppanuuksiin”, joissa luovutaan vanhoista rajoitteista ja pyritään luomaan uutta. *Halolehti 1/2014 Vanhan ja kalliin ostaminen vähenee Erityisesti IT-hankinnoissa tarkasti määritelty hankinta voi johtaa siihen, että palvelu on jo valmistuessaan vanhentunut. Toisinaan tiukkojen vaatimusmäärittelyjen perusteella voidaan luoda ratkaisu, jolle olisi ollut löydettävissä parempiakin toteutusmahdollisuuksia. Neuvottelumenettelyllä voidaan välttää juuri tämän tyyppisiä riskejä ja muuttaa kurssia nykyhetken mukaisesti. Neuvottelumenettelyjen yleistyminen vaatii keskustelua ja rohkeutta, mutta myös koulutusta. Oikein toteutettuna neuvottelumenettely tuo hankintojen sisältöihin laatua ja vähentää paperilla ostamista. Kilpailutuksissa olisikin hyvä antaa enemmän painoarvoa sille, mitä oikeasti tarvitaan ja kuinka se tehdään mahdollisimman hyvin. Sovellusten laatuun, käyttäjille tuotettuun arvoon ja muokattavuuteen tulisi kiinnittää huomiota paljon nykyistä enemmän. Jos sovellusten ominaisuudet, aikataulu ja hinta ovat kaikki lyöty tarkasti lukkoon ennen kilpailutuksen aloittamista, jättää se toimittajalle aika vähän mahdollisuuksia tarjota asiakkaalle aidosti parhaiten sopiva ja kustannustehokas malli. Tämä tulee pidemmän päälle kalliiksi. Kommentoi juttuja verkossa Mitä olet mieltä tässä lehdessä olevien juttujen asettamuksista? Kerro mielipiteesi Halolehden verkkosivuilla olevan kommenttilomakkeen kautta osoitteessa halolehti.fi/ kommentti.html Julkaisemme lehden jutut myös verkkosivuillamme ja liitämme juttujen loppuun saamamiamme lukijamielipiteitä. 9 halo valtakunnallinen hankintalehti PARHAITA PAIKKOJA Next Office™ tarjoaa joukon luovia tiloja, jotka tukevat kutakin työtä parhaalla tavalla. Tervetuloa keskustelemaan työympäristönne uudistamisesta. Kinnarps on luotettava ja pitkäaikainen valtionhallinnon ja useiden kuntien yhteistyökumppani. Kinnarps Oy, Rälssintie 2, Helsinki, puh. 0207 561 200 Katso myyntipisteet kautta maan: www.kinnarps.fi Making life better at work Mielipide Rollaattoreiden todelliset elinkaarikustannukset Voiko 50 euron rollaattori olla halpa? Voiko 50 euron rollaattori olla halpa yhteiskunnalle? Olen tätä asiaa paljon miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että asiaa pitää hieman enemmän tutkia. Minulla on yli 16 vuoden kokemus teollisesta valmistuksesta ja tuotannon optimoinnista. Viime elokuussa siirryin apuvälinealalle. Isona yllätyksenä on tullut se, että Suomessa on käytössä paljon tuotteita, jotka on valmistettu halvan työvoiman maissa. Näiden tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa ei ole aina otettu huomioon suomalaisten tarpeita eikä Suomen vaihtelevia sääolosuhteita. Tässä kirjoituksessa nostan esille rollaattorit, joita on Suomessa käytössä useita tuhansia kappaleita. Halpa hinta lyhyt käyttöikä Julkisissa hankinnoissa painotetaan entistä enemmän hankintahintaa. Ymmärrän, että julkinen talous on sellaisessa tilanteessa, että jokaisen euron käyttöä on kontrolloitava tarkasti. Keskusteluja on käyty useiden apuvälinealan ammattilaisten kanssa. Monessa paikassa on huomattu, että hankintahinnaltaan edulliset rollaattorit eivät kestä Suomen olosuhteita ja siksi niiden käyttöikä on lyhyt. Asiasta kiinnostuneena tutkin rollaattoreiden elinkaarilaskelmaa todellisista kustannuksista 10 vuoden ajalla. Nykyisessä tilanteessa Aasiassa valmistetun rollaattorin hankintahinta on noin 50 euroa. Tällaisen rollaattorin käyttöikä on tutkitusti 2 - 3 vuotta. Korjaustyön hintana tässä laskelmassa on käytetty 20,00 €/h ja varaosakustannukset on saatu kyselemällä asiaa useilta eri julkisen puolen toimijoilta. Näiden aasialaisten rollaattoreiden korjauksissa tyypillisiä korjattavia asioita ovat mm. jarrut, renkaat, rungon osat ja renkaiden haarukat sekä laakerit. Ensimmäisen vuoden kokonaiskustannus hankintahinta huomioiden on 200 euroa ja käyttöikä huomioiden 10 vuoden elinkaarikustannukseksi saadaan 1.700 euroa. Kymmenen vuoden aikana aasialaisia laitteita pitää hankkia neljä kappaletta. Tutkimuksessa tuli myös esille, että useilla paikkakunnilla rollaattoreita kuljetetaan takseilla korjattavaksi. Näitä kuljetuskustannuksia ei ole huomioitu tässä vertailussa. Pitkään alalla toimineen kotimaisen Tyken valmistaman rollaattorin hankintahinta on 180 euroa. Sen käyttöikä on todellisten tutkimusten mukaisesti 1015 vuotta, mutta tässä käyttöikänä käytetty 10 vuotta. Kun käyttää samaa 20 €/h korjaustyön hintaa ja todellisia varaosakustannuksia, saa kotimaisen rollaattorin ensimmäisen vuoden kokonaiskustannukseksi saman 200 euroa kuin Aasiassa valmistetun rollaattorin. Kun ottaa huomioon suomalaisen rollaattorin käyttöiän kymmenen vuotta ja vuosittaiset huolto- ja varaosakustannukset 20 euroa, on koko elinkaarikustannus 380 euroa. Kokonaiskustannukseltaan suomalainen on huomattavasti edullisempi. Suomalaisen laitteen kymmenen vuoden elinkaarikustannus on 78 % alhaisempi kuin vastaavan Aasiassa valmistetun laitteen. Tällainen elinkaarikustannuslaskenta on yhteiskunnalle äärimmäisen tärkeää tulevaisuutta ajatellen. Meidän Suomalaisten tulee rakentaa tulevaisuus pidemmälle aikavälille, jotta yhteiskunta pystyy selviytymään yhä haastavammista tulevaisuuden haasteista. Korjaava toimenpide julkiselle puolelle Yhtenä tärkeänä asiana on, että vaadittaisiin takuuaikojen pidentämistä nykyisestä yhdestä vuodesta esim. viiteen vuoteen. Tällä vaatimuksella julkinen puoli pystyisi viestittämään, että he haluavat vastaanottaa ainoastaan hyviä ja laadukkaita rollaattoreita. Näin toimittajat olisivat pakotettuja valmistamaan ja hankkimaan suomalaiset vaatimukset täyttäviä ja Suomen olosuhteissa toimivia laitteita. Kustannushyöty julkiselle puolelle tällaisella vaatimuksella olisi vähintäänkin noin 30 - 40 % vuodessa. Tätä samaa ehdotusta voi toteuttaa kaikissa muissakin julkisen puolen hankinnoissa. Takuuajan pidennyksellä julkinen puoli haluaa viestittää valmistajille ja toimittajille, että he haluavat vain korkealaatuisia tuotteita. Samalla pystyisimme vaikuttamaan Suomalaisen työn arvokkuuteen valitsemalla edullisempi ja laadukkaampi kotimainen tuote. Mikko Koivisto, Tukimet Oy 10 halo valtakunnallinen hankintalehti Julkisten hankintojen kehittäminen Kokonaisuuksien ajattelu on nyt mahdollista Suuret eri yhteyksissä tallentuvat tietovirrat ja niiden hyödyntäminen tuovat Jyväskylän yliopiston tutkijaprofessorin Olli Bräysyn mukaan tullessaan maailmanlaajuisen mullistuksen yritysten ja julkisen hallinnon toimintoihin. Aiheesta on olemassa jo ainakin kaksi ulkomailla tehtyä tutkimusta. - Se on seuraava todella suuri tietotekninen mullistus. Sen avulla pystytään esimerkiksi laskemaan tarkkaan mitä toimintoja kenenkin kannattaa tehdä ja mitkä hankkia jostakin muualta. Päätösten tarkkuus tulee lisääntymään huimasti. - Otetaan nyt esimerkiksi paljon puhuttu sosiaali- ja terveyspuolen Sote. Kokonaisuuksien käsittelyn kautta ei tarvitse miettiä Sotealueittain mikä olisi tehokkain tapa järjestää koko asia, kun se tehdään optimoinnilla. Näin saadaan laskettua miten uudistus kannattaa tehdä, eli jokainen kunta näkee nopeasti mitä on järkevää tuottaa itse ja mitä ostaa, tai jopa tarjota muille. Uusi optimoinnin malli Ensimmäinen kysymys, joka pitää Bräysyn mukaan asettaa on se kannattaako jokin asia tehdä itse, vai ostaa se muualta. Perinteisessä optimoinnissa omat reitit optimoitaisiin, ajettaisiin ne itse, tai ostettaisiin palvelu muualta. - Mutta tämähän ei ole kokonaisuuden kannalta paras ratkaisu. Kenen näkökulmasta silloin optimoit, vaikka sinulla olisi käytettävissä kuinka paljon dataa hyvänsä. - Kokonaisuuksien ajattelussa jokaiselle asialle ja tilaukselle lasketaan arvo ja katsotaan kannattaako se tehdä itse, vai ostaa muualta ja keneltä ja mihin ulkopuolisen kannattaa se viedä. Voi olla, että ulkopuolinen vie tavaran perille asti, tai sitten kunnan omaan terminaaliin, tai jonnekin muualle mistä se voidaan ottaa kyytiin. Tämän ajattelun kautta voidaan miettiä myös sitä mitä kunta voi tarjota muille. Toimintojen ulkoistamisessa kunta pääsee miettimään käytettävissä olevan datan avulla, ulkoistetaanko logistiikassa joitain tiettyjä alueita, reittejä, tilauksia ja mitä ovat ne ko- Olli Bräysy optimoisi toiminnat käytössä olevan uuden datavirran avulla nykyistä selvästi kannattavammiksi. 11 halo valtakunnallinen hankintalehti Lyhyesti Datan hallinta tuo säästöjä myös logistiikkaan Optimointi ja tietojärjestelmät saatava palvelemaan toisiaan Hankintojen logististen ratkaisujen optimoinnista on puhuttu Suomessa jo pitkään. Vaikka tarjolla olisi suuret taloudelliset säästöt, ei todella tuottoisiin hankkeisiin ole löytynyt julkisella puolella juurikaan kiinnostusta. Tästä on kokemusta myös optimointia tutkineella Jyväskylän yliopiston tutkijaprofessorilla Olli Bräysyllä. Hän oli mukana optimoimassa erään kaupungin kotihoidon palveluja. Laskentamallit osoittivat, että toiminnasta saataisiin optimoinnilla kahden miljoonan euron vuotuiset säästöt. Homma tyssäsi muutosvastarintaan ja saamattomuuteen. Bräysy on kehittänyt optimointiajatusta jatkuvasti runsaasti syntyvän datan hyödyntämisen suuntaan. Hän on sitä mieltä, että jos logististen järjestelmien optimointi ja esimerkiksi hankinnoista syntyvä data saataisiin palvelemaan toisiaan olisi julkiselle hallinnolle luvassa miljardisäästöt. Avoin rajapinta toisi ratkaisun Toistaiseksi optimoinnissa ei ole voitu käyttää hankinnoissa syntyvää dataa koska hankintojen sähköisten työkalujen ohjelmat ja tietokannat ovat suljettuja. Kun optimointityökaluja tuottavat yritykset ja hankintayksiköille enemmän tai vähemmän valmiita hankintatyökaluja myyneet yritykset eivät keskustele keskenään, jää kunnilta saamatta luvassa olevat huimat säästöt. - Tämä johtuu pääosin siitä, että tietojärjestelmien omistajat pitävät hallussaan olevan datan hinnan valtavan korkeana. Tästä taas seuraa se, että kunnat joutuisivat keräämään optimoinnissa tarvittavan tiedon käsipelinä. Toisaalta kunnat eivät ole olleet kovinkaan aktii- Jatkoa edelliseltä sivulta konaisuudet, joita lähdetään ulkoistamaan. Kunnalla oma järjestelmä Pitkälle vietynä kunnan logististen ratkaisujen kokonaisuuksia hallittaisiin yhdellä ja samalla järjestelmällä. - Siihen järjestelmään kukin kunnan sisäinen toimija voisi tehdä oman tieto- visia vaatimaan muutosta suljettuun ja kalliiksi tulevaan järjestelmään. Bräysy on sitä mieltä, että yhteiskunnalle kalliiksi tulevat järjestelmien rajapinnat tulisi avata siten, että kunnat pääsisivät hyödyntämään omasta toiminnastaan syntyvän datan toimintojensa järkiperäistämiseen. - Kuntien olisi järkevää rakentaa kilpailutuksensa siten, että siinä vaaditaan yritysten välistä yhteistyötä. Muuten kukaan ei saa mitään.Toisaalta vaatimuksen pitäisi tulla riittävän suurelta tekijältä, sillä yksittäinen kunta on liian pieni tekijä. Yhteistyötä tarvitaan Tietojärjestelmäyritysten välinen yhteistyö ei ole toistaiseksi onnistunut koska yritykset eivät Bräysyn kokemusten mukaan halua ymmärtää tai arvostaa toisiaan. - Kumpikaan osapuoli ei ymmärrä kuinka isotöinen toisen tekemä järjestelmä on. Tästä on seurannut esimerkiksi sellainenkin kummallisuus, että jotkut toiminnanohjausjärjestelmien tekijät eli erpit ovat myyneet hankintayksiköille ”puolivillaisia” optimointijärjestelmiä tyyliin ”saatte meiltä sellaisen kunhan odotatte muutaman kuukauden”. - Käytännössä toimivan optimointityökalun luomiseen menee vähintään viisi vuotta. Ostajat ovat olleet syystäkin tyytymättömiä. Toisaalta optimointityökalujen ja –simulaattoreiden tekijät kuvittelevat erppijärjestelmän tekemistä helpoksi, vaikka siinä on suuri määrä erilaisia komponentteja. kantansa eri osatekijöineen. Siitä näkisi nopeasti miten kokonaisuus kannattaa hoitaa. Mukana olisi koko valtava vanhusten, vammaisten, koululaisten ja henkilökunnan kuljetusmäärä sekä materiaali- ja tavarakuljetukset. Monet näistä voisi hoitaa sama auto tai yrittäjä. Uusi hankintalaki eduskunnan käsittelyyn Uuden EU:n direktiivien mukaisen hankintalain käsittely jatkuu hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelutyöryhmässä vappuun saakka. Eduskunnan käsittelyyn lakiesitys tulee näillä näkymin ensi syksynä. Kuntaliiton Julkisten hankintojen neuvontayksikön päällikkö Juha Myllymäki ennakoi hankinnat.fi -sivulla, että uudessa laissa lain soveltajan kannalta katsottuna noin 80 prosenttia säilyy ennallaan. Esimerkiksi lain keskeiset tavoitteet ja periaate eivät muutu. Uuden lain rakenteen muuttamisella pyritään tekemään siitä nykyistä helppolukuisempi. Yksi muutos nykyiseen lakiin on mahdollisesti se, että hankkijnoita kannustettaisiin olemassa olevien vaihtoehtojen ja toimijoiden selvittämiseen tai hankintayksikön ajatusten toimivuuteen markkinoiden näkökulmasta. Hilmalla ennätysvuosi Bräysy tietää, että joissakin kunnissa vastaavaa pohdintaa on jo tehty, mutta lopputulos on parhaimmillaankin hatustavetämistä. Koko kunnan strategia pitäisi miettiä kokkonaisuutena optimointilähtöisesti. Julkisten hankintojen ilmoitusjärjestelmässä Hilmassa julkaistiin viime vuonna yhteensä 18064 hankintailmoitusta. Niistä peräti 9271 oli kuntien, kuntayhtymien ja muiden aluetason viranomaisten hankintoja. Muiden hankintayksiköiden osuus oli 6912 kpl(Julkisoikeudellinen laitos, EU:n toimielin/virasto tai kansainvälinen järjestö, evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksikirkko sekä niiden seurakunnat, tai muu sellainen ilmoitus, jossa jättäjä ei ole yksilöinyt itseään). Valtion viranomaisten ja liikelaitosten hankintailmoitusten määrä oli 1881 kpl. Hankintojen kokonaisarvo oli vuonna 2014 ennätysmäiset 32,1 miljardia euroa. Vuonna 2013 hankintoja tehtiin 24,5 miljardilla, 2012 23,3 miljardilla, 2011 19 miljardilla ja 2010 20,6 miljardilla eurolla. Ilmoitustyypeittäin suurin osa oli kansallisia hankintailmoituksia (10111 kpl), toiseksi eniten tehtiin EU-hankintailmoituksia (3631 kpl) ja kolmanneksi EU-jälki-ilmoituksia (2574 kpl). Hankintatyypeittäin tehtiin eniten palveluhankintoja (8025 kpl), tavarahankintoja (5754 kpl), rakennusurakoita (4138 kpl) ja muita hankintoja (147 kpl). 12 halo valtakunnallinen hankintalehti A r je s s käteväa t Mediw e -asut v kaupearskko tamme – ny t myös yksity asiakk aillemm ise! Mukavat, helposti puettavat ja kestävät vaatetusratkaisut yksityis- ja laitoskäyttöön. Tervetuloa ostoksille MediWeverkkokauppaamme. Nyt voit tilata laadukkaat potilasasut ja mukava at käyttövaatteet helposti, nopeast i jja a luotettavasti. Verkkokaupastamme: • t-paidat • oloasut • alusasut • tunikat • yöasut • mekot • vuodesuojat jat • hygieniahaalarit www.mediwe.fi Mediwe Oy PL 43 (Teollisuuskatu 13) 74121 IISALMI Kun hoitotulokset ratkaisevat - valitse Steripolar! Puh: 044 057 5335 ark. 8.00 – 16.00 Faksi: 017 814 885 [email protected] Inspiraatiota ja ideoita työhösi! Valio ammattilaiset -palvelu on uudistunut! Food Service asiakkaillemme suunnattu Valio ammattilaiset -palvelu on uudistunut entistä monipuolisemmaksi ja helppokäyttöisemmäksi. Parempi hakutoiminto ja selkeämpi näkymä auttaa löytämään tiedot helpommin. kun hoitotulokset ratkaisevat Puh.0941760600 │ www.steripolar.fi │ ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 Uudistunut tuote- ja reseptihaku inspiroi ja antaa ideoita omaan työhön. Materiaalipankissa löytyy laaja kattaus mm. Valion esitteitä ja myyntiä tukevaa materiaalia. Uusi osoite valio.fi/foodservice 13 halo valtakunnallinen hankintalehti Yritysmielipide Tarjouspyynnöissä siirryttävä kohdennettuun vaikuttavuuteen Ostamiseen eli hankintatoimeen kohdistuu kehittämispaineita.Vähemmällä rahalla tulisi saada entistä parempaa lisäarvoa omaan ydinprosessiin Nykyinen suuntaus on tuonut yleiseksi käytännöksi keskittää julkisia hankintoja ja erityisesti kilpailutuksia ns. yhteishankintayksiköille. Kehitys on sinänsä hyvä ajatellen hankintalain osaamista ja tulkintaa. Hankintayksikkö tekee työkseen sellaista, joka monelle julkiselle toimijalle on tukiprosessi ”omalle ytimelle”. Hankintayksikkö pyrkii hyödyntämään kilpailutuksissa oman asiakaskuntansa, julkisyhteisön volyymia, jolloin kilpailutuksen lopputulos on ”yleiskilpailutus”, joka ei tunnista käyttäjien ydinprosesseja. Sähköiset hankintajärjestelmät ovat mainioita työkaluja tiettyjen rutiinien hoitamiseen. Innostaisin kuitenkin kaikkia hankintavastaavia ottamaan aiempaa tarkemmin selvää, mitä varten ja mitä prosessia palvelemaan käsillä oleva hankinta tapahtuu. Haluan kannustaa kehitystyöhön, jotta kilpailutusten kohdennusta ja vaikuttavuutta voitaisiin parantaa ja kehittää mittarit arviointia varten. Tuotteiden ja palveluiden kilpailutuksesta kumppanuuksien löytämiseen Silloin kun oman organisaation ulkopuolelta hankitun tuotteen tai palvelun toimittajavalintaan sisältyy yhteisesti sovittu ylläpito- ja yhteistyön kehittämisohjelma, voidaan saavuttaa paras vaikuttavuus omaan ydinprosessiin. Kumppanuuksien kilpailutus edellyttää lähes poikkeuksetta tuotetta tai palvelua tarvitsevan yksikön ABC-ajattelun avaamisen eli esimerkiksi yhden vuoden kaikkien hankintojen listaus tuotekohtaisesti alenevassa eurojärjestyksessä A-tuotteet muodostuvat noin 20 % tuotenimikkeistä, mutta vievät käytetyistä euroista noin 80 %.Vain noin 20 % käytetyistä euroista muodostuu C-tuotteista, mutta ovat 80 % tuotenimikkeistä. C-tuotteissa on perinteisesti paljon toimittajia, paljon pieniä laskuja, yksittäisiä noutoja; yleisesti todeten ”sähläilyä” ja tehottomuutta. Tarjouspyyntöjen laatimisessa on syytä kerätä mahdollisimman laajoja tuoteryhmäpaketteja, jolloin toimittajamäärä minimoituu ja tarjouspyyntöön voidaan sisällyttää ns. hyllypalvelu 100 % toimitusasteella suoraan käyttäjälle. A-tuotteissa, jotka ovat yleensä nimikemääriltään vähäisiä, mutta taloudellisesti merkittäviä hankintoja, kilpailutus painottuu perinteiseen hinta-arviointiin. Entäs jos kokeiltaisiin hinta/ sisältö-suhde? Käänteinen kilpailutus ”prosessivaikuttavuuden” etsimisessä voisi olla eräs tapa saada yritykset aidosti esittämään uusia yhteistyötapoja. Tarjouspyynnössä olisi määritelty hankinnan vaikuttavuus ja yhteistyökumppanuuden budjetti. Tarjouksessa yritys esittää oman mallinsa …mitä me tarjoamme esitetyllä budjetilla. Tämä on yksi esimerkki, jolla voisi löytää ”vaikuttavia sopimuksia” Rohkea, tasapuolinen vuoropuhelu ja ideariihet tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa on edelleenkin erinomainen keino löytää onnistuneen kumppanuuden vertailuperusteita. Case: Ammattioppimisympäristöt Julkisen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvat ammattioppimisympäristöt ovat uusien haasteiden edessä, kun julkinen rahoitus kiristyy, tarve entistä työelämälähtöisempään opetukseen kasvaa, kansainvälisyys lisääntyy jne. Ammattikoulujen ja vastaavien on aiempaa enemmän etsittävä yritysyhteistyötä, jotta opiskelijoiden valmiudet olisivat työelämää vastaavat. Koulut ovat merkittävä tavaroiden ja palveluiden ostaja yrityksiltä. Koulujen ydinprosessi on opetus ja tutkinnot sekä työllistyminen opiskelunjälkeen. Kaikki hankinnathan palvelevat opiskelijoiden valmistumista valitsemaansa ammattiin. Koulujen tarjouspyyntöjen tulisi keskittyä etsimään elinkeinoelämän parhaat kumppanit, jotka tuovat opetusprosessiin työelämälähtöisimmän tuen. Kilpailutuksen arviointikriteerit olisikin laadittu opetussuunnitelmalähtöisesti niin, että valittava yhteistyökumppanuus toisi parhaan lisäarvon opetukseen omalta tuote/palvelu alaltaan. Opetukseen hankittavissa tuotteissa korostuu valitun yhteistyökumppanin kyvykkyys ja innovatiivisuus tuottaa lukuvuosittain tuotetietous,käyttöopastus,työturvallisuusohjeistus jne.opettajille ja oppilaille. Edellä esittämäni ajatusmallin esiintyminen selvitykseni mukaan esimer- Urpo Mäenpää kehottaa hankintayksiköitä kilpailuttamaan kumppanuuksia. kiksi julkaistuissa hankintailmoituksissa oppilaitoksia koskien on hyvin harvinaista. Niukkenevien resurssien ajat ovat tulleet jäädäkseen, joten hankintojen kaikkinainen kokonaistaloudellinen vaikuttavuus tulee olemaan myös laatujärjestelmien mittareiden joukossa. Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus on valmisteilla! ”Kokonaisuudistuksessa valmistellaan niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät ja työllisyysja terveyspoliittiset, sosiaaliset ja muut laatutekijät sekä innovaatio- ja ympäristöpoliittiset näkökohdat otetaan paremmin huomioon julkisissa hankin- noissa….” Lainaus asettamispäätöksestä 11.11.2013 TEM/2221/00.04.01/2013 jaTEM096:00/2013 Oheinen lainaus on innostava, koska se antaa viitteitä ja mahdollisuuksia kohdentamisen ja vaikuttavuuden kehittämiseen. Urpo Mäenpää Hyötyö Oy Kommentoi juttuja verkossa Mitä olet mieltä tässä lehdessä olevien juttujen asettamuksista? Kerro mielipiteesi Halolehden verkkosivuilla olevan kommenttilomakkeen kautta osoitteessa halolehti.fi/kommentti.html 14 halo valtakunnallinen hankintalehti Luotettavin tekninen tukkuliike* Tavaraa on ja palvelu pelaa. *Taloustutkimus Oy:n yritystutkimukset 2005, 2006, 2007, 2008, 2010, 2011, 2012, 2013. Monitoimikävelyteline on suunniteltu aktiiviseen liikkumiseen. Telineen voi kääntää helposti kelattavaksi. Se on enemmän kuin kävelyteline. Tukimet Oy | Valajantie 5 | 26820 Rauma | www.tukimet.fi | (02) 677 4222 PUHTAAMMAN ILMAN ERIKOISASIANTUNTIJA – JO VUODESTA 1984 Meiltä kotimaiset laadukkaat ilmanvaihtosuodattimet: Huom! Kiinteistöhuoltoyhtiöt ja isännöitsijät: • • • • • • Meiltä myös kaikki LTO-koneiden suodatinsarjat. pussisuodattimet kasettisuodattimet laajapintasuodattimet mikrosuodattimet asennuskehykset ja kotelot myös erikoiskoot Nopealla toimitusajalla! Myynti / Tehdas: Länsi-Suomi / Loimaa Puh: 020 7545 200 VALIKOIMALLA ON VÄLIÄ www.pedihealth.fi PYYDÄ TARJOUS! www.fsuotimet.fi Myynti / Noutovarasto: Uusimaa / Helsinki Puh: 020 7545 215 Myynti: Itä-Suomi / Mikkeli Puh: 020 7545 210 Opastusta tarjousten laatimiseen Yrittäjäjärjestöjen hankinta-asiamiespalvelu auttaa julkisista hankinnoista kiinnostuneita yrityksiä jo yhdeksän yrittäjäjärestön alueella Etelä-Savossa, Helsingissä, Hämeessä, Kainuussa, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Yrittäjien kumppaneina toimivat hankintayksiköiden omat hankinta-asiamiehet Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. - Uusia tänä vuonna palveluun mukaan tulevia alueita ovat todennäköi- sesti Päijät-Häme ja Satakunta, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan. Myös Kymenlaakson kanssa on käynnistetty neuvottelut. Tavoitteenamme on saada palvelu koko maan laajuiseksi vuoden 2016 aikana, kertoo Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo. Yrittäjät tyytyväisiä Saariketo kertoo, että yrittäjiltä saatu palaute on ollut hyvin positiivista. - Yrittäjät ovat kokeneet palvelun edistävän omia mahdollisuuksiaan tarjota tuotteitaan, palveluitaan ja urakoi- ta julkiselle sektorille. Erityisesti neuvonta- ja vahtipalvelumme on saaneet paljon kiitosta. Neuvontapalvelu on maksutonta palveluun rekisteröityneille yrittäjillemme. Myös hankintayksiköt ovat lämmenneet yhteistyölle. Yrittäjien hankinta-asiamiehet tekevät Saarikedon mukaan päivittäistä yhteistyötä vähintään kymmenien hankintayksiköiden kanssa. - Palveluamme on käyttänyt tähän mennessä useat sadat hankintayksiköt ja palvelun kautta on julkaistu jo noin 1500:n hankintayksikön ilmoituksia. Hankintayksiköt näkevät erittäin tärkeänä hankintojen valmisteluun ja suunnitteluun liittyvän markkinatiedon hyödyntämisen. Lisäksi palveluamme käyttävät hankintayksiköt ovat tyytyväisiä tarjousten lukumäärän kasvuun ja laadun parantumiseen. Hankintayksiköiden kanssa tehdään muun muassa hankintojen suunnittelua ja valmistelua, hankintailmoitusten välittämistä, raportointia, yritysvaikutusten arviointia ja tarjousasiakirjojen valmisteluun liittyvää yhteistyötä. - Lisäksi järjestämme kymmeniä koulutus- ja neuvontatilaisuuksia vuosittain yhteistyössä hankintayksiköiden kanssa. Hankinta-asiamiespalvelu löytyy osoitteesta hankinta-asiamies.fi 15 halo valtakunnallinen hankintalehti halo Blogi Valtakunnallinen julkisten hankintojen lehti Ideapöntön kevättuuletus ISSN 2342-4591 Halolehti ilmestyy painetun lehden lisäksi verkkosivustona osoitteessa halolehti.fi pöytäkone--, tablet- ja älypuhelinsovelluksina. Lehti kertoo julkisista hankinnoista ja logistisista ratkaisuista Suomessa ja EU:ssa. Pitkän aikaa blogikirjoittajan päänupissa muhineet ajatukset on hyvä joskus päästää ulos ennen kuin kaikki ideanpoikasetkin hiipuvat olemattomiin. Keväisessä ahavassa on juuri sopivasti potkua kunnon tuuletuksen ulos päästämiseen julkisiin hankintoihin keskittyvässä mediassa. Julkiset hankinnat ovat olleet yhtenäisen erikoislain piirissä Suomen EU-jäsenyyden alkamisesta eli vuoden 1994 alusta lähtien. Kuitenkin ainakin minulle käsittämättömästä syystä hankinnat on erotettu tiukasti toisaalta valtion ja toisaalta kuntasektorin hankintoihin. Lisäksi kuntasektorinkin sisällä hankintayhteistyö esimerkiksi peruskuntien ja sairaanhoitopiirien välillä on ollut tuiki harvinaista.. Loistavan poikkeuksen muodostaa Kuopion seutu, jossa laajamittaista yhteistyötä on tehty jo 1990-luvulta alkaen, ensin ostorenkaan muodossa ja sitten yhteistyötä koko ajan syventäen pitkin 2000-lukua isäntäkunta- mallin kautta seudulliseksi hankintayhtiöksi. Merkille pantavaa tuossa kehityksessä on ollut sairaanhoitopiirin aktiivinen rooli kehityksen vahvana tukijana ja edistäjänä. En voi olla ihmettelemättä, miksi ihmeessä asetusteitse estetään samalla seudulla toimivien valtion yksiköiden liittyminen samaan laaja-alaiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi Kuopion seudulla toimivat valtion yksiköistä Niuvanniemen sairaala ja Pelastusopisto. Valtaosa niiden hankinnoista ovat samoilta tuotealueilta, joita seudullinen hankintayhtiö joka tapauksessa kilpailuttaa paljon suurimpina kokonaisuuksina kuin valtio. Samanlaisia esimerkkejä löytyy varmasti joka puolelta Suomea. Kokonaistavoitteeksi julkisissa hankinnoissa tuleekin asettaa järkevällä tavalla hankintavolyymien ja ammatillisen osaamisen hyödyntäminen ilman tarpeettomia, keinotekoisia raja-aitoja. Tuloksena pitäisi olla toiminta- malli, jossa hankinnat jaetaan tarvelähtöisesti valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin hankintoihin sen mukaan, mikä on kulloinkin toiminnallisesti, kokonaistaloudellisesti ja asiakaslähtöisesti järkevintä. Toteutus voitaisiin tehdä muodostamalla Hanselista julkisten hankintojen konserni omistajinaan Suomen valtio ja Kuntaliitto. Mallissa hankinta- kon- Päätoimittaja Anssi Rajasärkkä Puh. 050 604 76 Tuottaja ja julkaisija Graafinen suunnittelu, sisältötuotanto ja taitto Sivumaailma Oy Antti Sokka [email protected] Puh. 050 3418605 www.sivumaailma.fi Ilmestymis- ja aineistopäivät 2015 Anssi Rajasärkkä sernin sisaryhtiöinä toimisivat eri seuduille perustettavat alueelliset hankintayhtiöt. Ne muodostaisivat koko maahan noin 30 osaamiskeskusten verkoston. Emokonserni hoitaa osakasyhteisöidensä kanssa sovitulla tavalla sellaiset valtakunnalliset kilpailutukset ja sopimuskäytännöt, joissa tarjontaa on vain valtakunnallisilta tai kansainvälisiltä suuryhtiöiltä tai hankinta on valta- kunnallisesti niin merkittävä, että sen kilpailutuksen keskittäminen emo- konserniin on perusteltua. Paikalliset pienhankinnat hoidetaan käyttäjäyksiköiden toimesta joko hyvin kevyellä kilpailutuksella tai suorina hankintoina hankintalain säädösten mukaisesti. Alueelliset hankintayhtiöt hoitavat noiden kahden ääripään väliin jäävien hankintakokonaisuuksien kilpailutukset ja sopimuskäytännöt toimialueellaan. Huh, huh, kylläpä ideapöntön julkinen tuuletus tuntui hyvältä vaikka kevät vähän keikkuen tuleekin. Seuraava numero julkaistaan marraskuussa 2015. Aineistopäivä kts. halolehti.fi/media Paino: Alma Manu Oy Tampere Valtakunnallinen hankintalehti Halolehti ilmestyy monikanavajulkaisuna, eli painettuna lehtenä ja pöytäkoneelle, tablet -tietokoneelle ja älypuhelimelle optimoituina verkkosivuina. Painettu Halolehti ja sen verkossa olevat sovellukset ovat uusi valtakunnallinen hankintoihin paneutuva julkaisu Suomessa. Hyvää loppukevättä ja kesää toivottaen Anssi Rajasärkkä Lue Halolehteä myös pöytä-, tablet- ja älypuhelinversioina! Ajankohtaiset julkisiin hankintoihin liittyvät asiat kätevästi koko ajan käden ulottuvilla. www.halolehti.fi halo 16 halo valtakunnallinen hankintalehti Next Office™ on monitilakonsepti, joka esittelee erilaisia tehtävien mukaisia tiloja ja tarjoaa asiakkaalle analyysityökaluja ja suunnitteluosaamista työympäristön muutosprojektin tueksi, kertoo Kinnarps Oy:n toimitusjohtaja Henrik Slotte. Tiloja tehtävien mukaan Toimistoympäristöt ovat muutoksen kourissa. Lisääntyvän mobiilin työnteon johdosta henkilökohtaiset kiinteät työpisteet seisovat osan päivästä tyhjinä kun toisaalta työntekijät etsivät avotoimistoista vapaata neuvottelutilaa ryhmätyöhön tai rauhallista sopukkaa, jossa voisi keskittyä ajatustyöhön tai tärkeään puheluun. Toimistoissa tarvitaan nyt erilaisia tiloja kuin ennen. Tarvitaan tehtäviä tukevia, joustavia ja inspiroivia tiloja sekä ympäristöjä joissa voi kohdata, kokoustaa ja neuvotella. Nykytekniikan avulla voimme tänä päivänä tehdä töitä missä ja milloin tahansa, ja tämä muutos vaikuttaa myös toimistosisustamiseen. Kun työt ja toimenkuvatkin voivat pian olla totutusta poikkeavia, on myös toimiston aika uusiutua. Uusi toimisto voi onnistuessaan olla työyhteisölle suuri voimavara. Epäonnistuessaan se saattaa karkottaa työntekijät kahviloihin ja kirjastoihin ja hajottaa yhteisöllisyyden ja si- toutumisen tunteen, joka on liikkuvan työnteon tuoma uusi haaste. Monitilatoimisto tarjoaa valinnan vapautta Next Office -monitilatoimistosta löytyy erilaisia tiloja yksilöille ja ryhmille. Se tarjoaa innostavia ja virittäviä työympäristöjä monimuotoistuvalle yhteistyölle ja neuvotteluille ja ottaa huomioon kaikki käyttäjäryhmät. Etuja on useita. Kun toimistopinta-ala käytetään tehokkaasti, pienenee tarvittavien neliöiden määrä, sekä tiloista johtuvat kustannukset; vuokra, energia ja ylläpitokulut. Muunneltavat ja joustavat tilat taipuvat myös nopeasti uusien tilanteiden edessä. Ergonomiset ja luovat työympäristöt, ja valinnan vapaus, virittävät työmoodiin ja lisäävät hyvinvointia. Nämä ovat tärkeitä seikkoja entistä pirstaleisemmaksi ja vaativammaksi käyvässä tietotyössä. Samalla ne lujittavat organisaatiota ja auttavat sitä kilpailemaan osaavista työntekijöistä. Hyvinvointia kokonaisergonomiasta Ihminen on fyysis-psyykkinen. Esimerkiksi hymyillessäsi olet tahtomattasi myönteisempi ja nauru rentouttaa kehon, vaikka se olisi keinotekoistakin, kuten naurujooga. Myös tilan väritys, valaistus, vire ja ilme – jopa tuoksut ja äänimaailma - vaikuttavat salamana tunnetiloihimme, vaikka emme edes ehdi huomata sitä. Luovat monitilat sisustetaan nyt rikkomaan rajoja, helpottamaan yhteistyötä, tarjoamaan erilaisia tunnelmia, he- rättämään keskustelua ja innoittamaan ideoita. Epätyypillisillä kalusteratkaisuilla voidaan vapauttaa mieli jännityksestä ja saada aivotoiminta laukkaamaan uudella, ennakkoluulottomalla tavalla. Samalla staattinen jännitys vähenee, kun töitä tehdään vaihtelevasti kalustetuissa tiloissa. Osaava suunnittelu tuo säästöjä Monitilan suunnittelussa tarvitaan asiantuntevaa ja asiakasta kuuntelevaa otetta, jotta hanke ei tyrehtyisi pelkäksi sisustusprojektiksi. Asiantunteva opastus rohkaisee työyhteisöä keskustelemaan työn tekemisen tavoista; miten nyt tehdään, miten haluttaisiin tehdä ja mikä on mahdollista uudessa monitilassa. Nykyinen virtuaalinen ja digitaalinen työympäristö elää jatkuvassa muutoksessa ja toimintaympäristö edellyttää usein myös täydellistä työskentelykulttuurin muutosta. Muutosvastarinnan kohtaamisessa ja uusien työtapojen tuomien hyötyjen ymmärtämisessä auttaa objektiivinen, ammatillinen osaaminen. Sisustamisen asiantuntija toimii vuoropuhelun moderaattorina, pitää keskustelijat aiheessa ja antaa faktoja. Keskusteluun ja työkulttuurin muutoksen läpikäymiseen kannattaa panostaa, sillä sen kautta koituvat myös suurimmat taloudelliset hyödyt.
© Copyright 2024