Suomikodin Sanomat
Suomikodin Sanomat Julkaisija: Koti Suomalaisille Vanhuksille - Yhdistys Vastaava toimittaja: Marja-Liisa Sairanen Numero 1/ 2014 Taas on tulppaneita tulvillaan, iloinen Suomikoti…… Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Suomikoti 20 vuotta Ensi vuonna on kulunut 20 vuotta siitä, kun Suomikoti avattiin. Sitä tulee johtokunnan mielestä juhlia. Suomikotihan on ensimmäinen suomenkielinen vanhustenasunto Ruotsissa. Aiomme juhlavuoden kunniaksi julkaista historiikin kodin vaiheista ja sitä edeltäneestä työstä. Jotta saisimme mahdollisimman tarkat tiedot yhdistyksen ja Suomikodin taustasta toivommekin, että kaikki toiminnassa mukana olleet antaisivat oman panoksensa historiikin kirjoittamiseen. Kirjeet, sähköpostiviestit ja puhelinsoitot ovat tervetulleita, olipa sitten kysymys vain pienestä muistelosta, kuvasta tai suuresta periaatteellisesta kysymyksestä. Johtokunta on asettanut työryhmän, johon kuuluvat Paula Ehrnebo, Raija Tyni-Lenné, Virpi Johansson ja Liisa Sihvo Koti Suomalaisille Vanhuksille -Yhdistyksen johtokunta Marja-Liisa Sairanen, puheenjohtaja Liisa Sihvo Murstam, varapuheenjohtaja Paula Ehrnebo Veikko Hirvo Sikka-Liisa Ekman Sirpa Pyörre Pirkko Sinkkonen Varajäsenet: Marja-Leena Sundström Raija Tyni-Lenné Työvaliokunta: Marja-Liisa Sairanen Liisa Sihvo Murstam Paula Ehrnebo AY-edustaja SKAF,Marjut Byman Toiminnanjohtaja: Virpi Johansson s-posti: [email protected] Johtokunnan jäseniin saat yhteyden soittamalla Suomikotiin puh. 08-457 08 50 2 Murstam. Paula Ehrnebo vastaa historiikista, mutta voitte ottaa yhteyttä kaikkiin työryhmän jäseniin tai muihin johtokunnan jäseniin. Muista juhlavuoden tapahtumista voitte lukea tulevista Suomikodin Sanomien numeroista. Liisa Sihvo Murstam Finskt Äldrecentrum Suomikoti Ramviksvägen 213 122 64 ENSKEDE Puh / keskus 08-457 08 50 Jäsenmaksujen ja lahjoitusten postisiirtotili: 23 46 60 -9 Internet: www.suomikoti.se Onko jäsenmaksu unohtunut! Muista nimi ja osoite, siten saat lehden ja kokouskutsut Jäsenmaksu 150 kr yhteisöltä 600 kr Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Yhdessä eteenpäin Talvi on tänä vuonna ollut pimeä ja lauha. Lumikaan ei ole paljon maisemia kirkastanut. Nyt kuitenkin voi jo nähdä, miten päivät alkavat pidentyä. tyy. Kotihoitohan voi tietysti olla hyvä ratkaisu monelle, mutta se ei aina riitä eikä voi olla ainut vaihtoehto. Usein saa lukea ja kuulla vanhuksista, jotka tuntevat olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi kotoToiminta meillä Suomikodissa na, mutta pääsy hoitokoteihin on jatkuu kuitenkin kuten ennenkin vaikeaa, kynnys on usein aivan ilmoista riippumatta. Siitä voitte liian korkea. Syynä tähän on tielukea enemmän niin Virpin kuin tysti kuntien talous ja sen mukana Vuokonkin palstalta. myös säästövaatimukset. Kuten kaikki jäsenet tietävät olemme helmikuussa pitäneet ylimääräisen jäsenkokouksen ja esittäneet johtokunnan ehdotuksen yhdistyksen nimen ja sääntöjen muuttamisesta. Yhdistyksen nimen muuttaminen ei kuitenkaan muuta meidän toimintaamme eikä sen suuntaa millään tavoin. Asia otetaan sitten lopullisesti esille varsinaisessa vuosikokouksessa 23. huhtikuuta. Olethan jo merkinnyt päivän kalenteriisi. Tänä vuonnahan meillä myös on vaalivuosi. Ensin pidetään EUvaalit toukokuussa ja sitten valtiopäivä- ja kunnallisvaalit syyskuussa. Paljon tärkeitä asioita on jo otettu esille vaalikeskusteluissa, mutta vanhustenhuolto on silti jäänyt erittäin vähälle. Sanoisin sen jopa olevan täysin olematonta. Miten vanhustenhuoltoa tuetaan tulevaisuudessa? Esimerkiksi Tukholmassa ja sen ympäristössä tuntuu vallitsevan kuntien välillä kilpailu, kuka rakentaa hienoimman areenan, ostoskeskuksen tai korkeimman pilvenpiirtäjän, ja tämähän ei ole ilmaista kunnille. Vanhustenhuolto ei tunnu olevan kovin korkealla kuntien asialistoilla. Mielestäni asioita ei yksinkertaisesti panna tärkeysjärjestykseen. Myös meidän suomalaisten vanhusten hoito on monessa kunnassa pudonnut käytännöllisesti katsoen kokonaan pois kuntien talousarviosta. Monissa kunnissa luvataan kyllä hoitoa omalla äidinkielellä, mutta se merkitsee useimmiten ainoastaan sitä, että hoitokodissa on muutamia suomea puhuvia hoitajia tai yksi hoito-osasto, jossa asuu joitakin suomalaisia vanhuksia. Se ei missään tapauksessa ole sama asia kuin suomalainen hoitokoti, jossa kaikki toiminta tapahtuu suoVanhusten määrä kasvaa vuosi meksi ja jossa vaalitaan suomavuodelta ja sen myötä myös esi- laista vanhuksille tuttua kulttuuria merkiksi hoitokotien tarve lisään- ja tapoja. Hoitokodeille asetetaan 3 nykyään suuria vaatimuksia esimerkiksi vanhusten aktivoinnista, sekä yksilöllisiä että yhteisiä toimintoja pitää järjestää useimpina päivinä viikossa. Jotta tällaisilla vaatimuksilla olisi käytännön merkitystä, myös niiden täytyy toimia omalla äidinkielellä. Kaikista näistä asioista tarvitaan vastaisuudessa paljon enemmän keskustelua. Me kaikki voimme tietysti vaikuttaa siihen ja esittää vaatimuksia päättäjille. Yhdessä eteenpäin! Marja-Liisa Puheenjohtaja Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Päivät pitenevät Helmikuun sanotaan saaneen nimensä puun oksien jäähelmistä, joita syntyy, kun pakkanen taas äkkiä kiristyy tammikuun lopun tavallisen suojasään jälkeen. Sanonta helmikuu helistää tarkoittaa kuukaudelle tyypillisiä kovia pakkasia. Helmikuu onkin vuoden kylmintä aikaa, mutta ei tänä vuonna. Jo helmikuun puolivälissä näin ensimmäiset italiantalventähdet ja lumikellot, viikkoja aikaisemmin kuin edellisinä vuosina! käydään läpi Suomikodin dokumentointi, henkilökuntatilanne ja kaikki rutiinit yksityiskohtaisesti, niin että kaupunginosalautakunta saa selvän kuvan, miten Suomikoti varmistaa toiminnan laadun. Helmikuun alusta muutimme hoitopuolen organisaatioamme jonkin verran. Jokaisessa kerroksessa on nyt yksi hoidosta vastaava sairaanhoitaja, joka on vastuussa osaston asukkaiden hoidosta ja hoivasta yhdessä alihoitajien kanssa. Tällä keinolla saamme tiiviimmän yhSuomikodissa on alkuvuoden toi- teistyön asukkaan hyvinvoinnin minta täydessä vauhdissa. Vuoden takaamiseksi. Vastuu henkilökunensimmäiset tanssit on tanssittu ja nan koulutuksien ja lomien järjeskaraoket laulettu. Sauna on taas re- tämisestä ja yhtenäisten rutiinien montin jälkeen käyttökunnossa ja noudattamisesta on nyt vain yhpunaposkiset asukkaat todistavat dellä sairaanhoitajalla. Aikaisemmin tämä vastuu jakaantui kolmen hyvistä löylyistä. kesken. Vuoden toiminnanseuranta, jonka kaupunginosan (Enskede-Årsta- Meillä on monta opiskelijaa SuoVantör) virkamiehet toimittavat mesta. Neljä lähihoitajaopiskelijaa vuosittain, tehdään jo 4. maalis- tekee kuuden viikon harjoittelukuuta. Tämän iltapäivän aikana jakson, yksi lähihoitajakoulutuk- sen sairaanhoidon ja huolenpidon opettaja Omnian ammattiopistosta tekee kahden viikon työelämäjaksoa. Opiskelijat tuovat aina uusi virikkeitä ja ideoita toimintaan ja ehkä myös mahdollisuuden saada uusia kesälomittajia. Virpi toiminnanjohtaja Onnittelut Kristalle Viime vuonna Suomikodissa saatiin nähdä ja kuulla mielenkiintoinen Kalevala-aiheinen musiikkiesitys Monta muistoa, monta tarinaa. Sen toteuttivat Suomikodin asukkaat yhdessä Tukholman musiikkikorkeakoulun opiskelijan Krista Pyykösen kanssa. Nyt Krista on suorittanut master-tutkinnon ja hänet on palkittu parhaasta vuuteen, sosiaaliseen vuorovaikumaster-aineesta 20 000 kruunun tukseen ja itsetuntoon. Tämä kävi selvästi ilmi Suomikodissa sekä stipendillä. harjoitusten että esityksen aikana. Aineessaan Krista on käsitellyt Sekä esiintyjät että yleisö olivat musiikin vaikutusta dementoitu- erittäin tyytyväisiä. neiden vanhusten terveyteen ja Paula Ehrnebo todennut, että musiikilla on myönteinen vaikutus motoriikkaan, luo- 4 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Suomikodin historiaa Huomattava määrä suomalaisia muutti 1950- ja 1960-luvulla Ruotsiin. Useimmilla oli ajatus työskennellä muutamia vuosia Ruotsissa ja viimeistään eläkeläisinä palata synnyinmaahan. Vuodet vierivät, ja paluu Suomeen osoittautui luultua vaikeammaksi. Lapset, lastenlapset, ystävät ja asuntokin sitoivat useita jäämään Ruotsiin. Vähitellen alettiin suunnitella eläkepäiviä. Syntyi myös ajatuksia suomenkielisistä vanhainkodeista Ruotsissa. Ensimmäinen eläkeläistyöryhmä kokoontui ammattijärjestö LO:n piirissä 1976. Työryhmään valittiin mm. Hjalmar Rantanen, Osmo Hormia, Hilja Jensen ja Jorma Hautala. Työryhmä kokoontui vain muutamia kertoja ja keskusteli pääasiassa eläkekysymyksiä. Hilja Jensen muutti Tukholmaan 1961 ja työskenteli kotiavustajana ja hoitoapulaisena. Kulunut ruotsalais-suomalainen sanakirja mukanaan hän avusti ruotsinkielisiä vanhuksia ja huomioi samalla suomenkielisen hoidon ja palveluiden puutteen. Kun tutustuin Hiljaan 1970-luvun alussa, voin tänään tunnustaa, etten alussa ymmärtänyt suomenkielisen hoivan tärkeyttä. Taisin olla liian nuori ajattelemaan vanhuuden päiviä. Hilja jatkoi sitkeästi työtään ja sai vähitellen minutkin lämpenemään asialle. Hilja sai tuekseen myös Tuk- holman suomalaisen seurakunnan komministerin Lauri Pihlajamaan. Seurakunnassa perustettiin 1981 investointirahasto, jonka alkupääoma 600 000 kruunua varattiin vanhainkodin rakentamiseen. Näitä varoja emme saaneet koskaan käyttöömme, sillä seurakunnalla oli talousongelmia. Hilja ja minä kirjoitimme 1983 aloitteen Bättre omsorg för invandrarpensionärer. Erkki Tammenoksa, Nancy Eriksson ja minä puolustimme aloitetta, joka lähetettiin sosiaalidemokraattien puoluekokoukseen. Saimme vastauksen: Hyvä aloite, mutta on tutkittava todellinen tarve suomenkieliseen vanhustenhoivaan Ruotsissa. Toukokuussa 1988 soitin Lääninhallituksen juristi Bo Lampalle, joka neuvoi meitä perustamaan aatteellisen yhdistyksen tukemaan asiaamme. Tiesimme, että juutalaisille oli jo 1940-luvulla perustettu aatteellinen yhdistys, jolla oli vastuu suuren laitoksen toiminnasta. Joulukuussa 1988 Hilja Jensen, Lauri Pihlajamaa ja minä tapasimme Tukholman hiippakuntajuristin Per Savastikin, joka neuvoi sääntöjen muotoilussa. Hän oli mukanamme tukemassa ehdotustamme käydessämme maakäräjäneuvos Göran Hammarsjön luona. Meillä ei ollut alkupääomaa. Kirkkovaltuuston jäsenenä Hilja Jensen järjesti ilmaisen kokoustilan Suomalaisessa seurakunnassa. Kirkkoherra Urpo Kokkosen tuella 5 saimme järjestää yhdistyksemme perustamiskokouksen 15. tammikuuta 1989. Tilaisuuteen saapui noin 100 asiasta kiinnostunutta. Kirkkoherra Kokkonen toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kokoukseen, jonka puheenjohtajaksi valittiin RSKL:n pääsihteeri Sulo Huovinen ja sihteeriksi RSKL:n sosiaalisihteeri Helena Kivisaari. Lauri Pihlajamaa valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosikokokseen saakka. Huhtikuun vuosikokouksessa sain kunnian tulla puheenjohtajaksi. Hoitotieteen professori SirkkaLiisa Ekman oli ensimmäinen yhdistyksemme palkkaama henkilö. Hän toimi osa-aikaisena projektisihteerinä hieman yli kaksi vuotta. Olimme saaneet Tukholman kunnalta projektirahoja suomenkielisen vanhustenhoivan tarpeellisuuden kartoittamiseen. Ensimmäiset asukkaat saivat muuttaa 27-paikkaiseen Suomikotiin lokakuussa 1995. Viralliset avajaiset pidettiin 24. marraskuuta, jolloin läsnä oli useita kutsuvieraita. Ensimmäinen toiminnanjohtaja oli Maja-Lisa Castenhag. Hilja Jensen sai vihdoin muuttaa Suomikotiin 87-vuotiaana 1999. Alli Urberg Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Kirja Tukholman vanhoista suomalaisista Tukholman Suomalaisen seurakunnan entinen komministeri, teol. lis. Lauri Pihlajamaa on julkaissut kirjan Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta. Perimätiedon mukaan suomalaiset sanoivat Tukholmaa omakseen: Mitt eli minun. Todellisuudessa he kai kysyivät mitä? Kielitaito oli heikko, samoin ehkä kuulokin. Piti kysyä moneen kertaan mitä. Monet suomalaiset olivat rikkaita, vaikka eivät tietenkään niin rikkaita kuin saksalaiset kauppiaat. Useimmat olivat ahkeria, mutta eivät kaikki. Monet olivat terveitä, mutta eivät kaikki. Joukossa oli väliinputoajia. Heidän asioitaan puitiin usein konsistorissa tai maallisessa oikeudessa, ja pöytäkirjojen ansiosta käräjäasiat säilyivät jälkipolville. Suuri osa Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta -kirjan tarinoista on poimittu konsistorin pöytäkirjoista. Niitä on julkaistu Elävissä kivissä, mutta joukossa on myös ennen julkaisemattomia kertomuksia, varsinkin 1600-luvulta. Toinen kirjoitussarja on Tunnettuja ja vähemmän tunnettuja suomalaisia Tukholmassa. Se kertoo paremmin menestyneistä suomalaisista. Heistä melkein kaikki osallistuivat näkyvästi Tukholman suomalaisen HILJA JENSENIN MUISTORAHASTO Otamme mielellämme vastaan rahalahjoituksia Hilja Jensenin muistorahastoon. Lahjoitukset maksetaan plussiirtotilille 23 46 60 – 9 ja lahjoittajan nimi kirjoitetaan maksukorttiin. Muistorahastosta jaetaan stipendejä esim. henkilökunnan jatkokoulutukseen Suomikodin johtokunnan päätöksen mukaan. Jakotilaisuudet ovat vuosikokouksien yhteydessä. Kiitokset etukäteen! Vuokko Aspfors Toivonen, Taloudesta vastaaava 6 seurakunnan toimintaan, joko luottamustehtävissä tai työntekijöinä. Ainoat ruotsalaiset kirjan päähenkilöistä ovat urkuri Elfrida Andrée, joka oli Ruotsin ensimmäinen naisurkuri (1841–1929), ja virsirunoilijana parhaiten tunnettu Anders Frostenson (1906–2006), joka oli pappina suomalaisessa seurakunnassa yli kahdeksan vuotta (1934–42). Hän oli kuollessaan kahta kuukautta vaille 100-vuotias ja varmaankin vanhimmaksi elänyt seurakuntamme työntekijä. Suomenkielinen seurakuntatyö aloitettiin Tukholmassa Pyhän Birgitan messun päivänä 480 vuotta sitten ja tällä kokoelmalla on haluttu kunnioittaa myös silloin alkanutta työtä. Tuolloin kyseessä oli kuitenkin lähinnä suomenkielinen saarna, sillä itse seurakunnan perustamista saatiin odottaa vielä yli 40 vuotta. Kirjan etukannessa on seurakunnan logo. Se esittää kirkon etupuolta eli Pientä pallohuonetta, jonka seurakunta osti 1725. Tukholman suomalaisia 400 vuoden ajalta. Sid., 221 sivua. Tallinna 2013. ISBN 978-91-975844-4-9 Kustantaja: Terttu Pihlajamaa Förlag Tiedustelut: [email protected] tai puh. 072-207 73 72 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Vuoden 2013 toimintakertomus tavoitteita on seurattu vuoden aikana. Näistä esimerkkinä voiAsukkaiden turvallisuuden ja viih- daan mainita ruokapöydän kattatyvyyden lisääminen on ollut minen. Syksyllä 2013 on myös tavoitteena vuoden 2013 aikana alettu tilata ruoka kylmänä, mikä aikaisemmin tehdyn toiminta- merkitsee, että ruoka lämmitetään suunnitelman mukaisesti. ja perunat keitetään osastoilla ja Henkilökunnan jatkokoulutusta on myös salaatit tehdään osastoilla. jatkettu myös tänä vuonna. Kou- Tukholman kaupungin kartoituklutuksissa ovat olleet keskeisellä sen mukaan asukkaiden tyytyväisijalla ruoka, perushygienia ja van- syys ruuan laatuun on noussut 60 husten henkiset sairaudet. Näiden prosentista 82 prosenttiin. Myös koulutusten avulla olemme pyrki- asukasneuvoston työ on jatkunut neet entistä paremmin täyttämään vuoden 2013 aikana. Lopullinen kaikki ne vaatimukset, joita meille tulos lyhyen aikavälin tavoitteiden asetetaan. Muutama työntekijä on saavuttamisesta saadaan huhtimyös osallistunut koulutukseen, kuussa. jonka tarkoituksena on antaa uusia Henkilökunnan työympäristön virikkeitä omalle toiminnallemme kartoitus on tehty, ja tuloksista on ja edistää sitä. keskusteltu henkilökunnan kanssa Vuoden tapahtumia Myös asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan yhteistyötä on jatkettu vuoden aikana. yhteisissä työpaikkakokouksissa. Henkilökunnan vaihtuvuus oli vuoden 2013 aikana 7 prosenttia. Suomesta on tehty useita opinto- Suurin osa vaihtuvuudesta johtuu käyntejä ja ne ovat olleet erittäin eläköitymisestä. suosittuja asukkaiden keskuudes- Henkilökunnan palkat nousivat sa. vuoden aikana kokonaisuudessaan Vuoden 2013 lyhyen aikavälin 2,3 prosenttia. Tämä on 0,1 pro- senttia enemmän kuin työehtosopimuksen mukainen korotus. Vanhusten turvallisuutta esimerkiksi ruuanlaiton aikana on lisätty hankkimalla keittiöihin portit tai liukuovet. Opintokäyntien lisäksi Suomesta on vuoden aikana tullut myös useita lähihoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka ovat tehneet koulutukseensa kuuluvan harjoittelukauden Suomikodissa. Syksyn aikana on hankittu työajan raportointiin uusi ohjelma, joka helpottaa henkilökunnan työajan raportointia ja palkkojen laskentaa. Myös tietokoneita on päivitetty hankkimalla kahdeksan uutta tietokonetta ja yksi uusi palvelin. Johtokunta on vuoden aikana kokoontunut seitsemän kertaa. Jäsenlehti ilmestyi neljä kertaa. Vuoden 2013 lopussa yhdistyksessä oli 150 henkilöjäsentä ja viisi yhteisöjäsentä. Vuoden 2014 toimintasuunnitelma na on kehittää ja parantaa asukkaiden viihtyvyyttä. Fokusryhmän ehdotukset ja haastattelujen tulokset tulevat olemaan kehitystyön Vuonna 2012 toimineen Fokus- pohjana. Myös johtokunta ottaa ne ryhmän työn tuloksena perustetut lähtökohdaksi, kun se päättää lyasukasneuvosto ja omaisneuvosto hyen aikavälin tavoitteista, jotka jatkavat tapaamisia toiminnanjoh- tulevat voimaan huhtikuun alusta. tajan kanssa. Lähtökohtana on Yhteisten ruoka- ja kahvihetkien yhteistyö omaisten, asukkaiden ja viihtyvyyteen panostetaan edelhenkilökunnan kanssa ja tavoittee- leen. Myös yhteisten tilojen käytSuomikodin toiminnan päätavoitteena on myös tulevana vuonna kehittää vanhusten hyvinvointia ja turvallisuutta. 7 töä aiotaan parantaa mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunnan koulutusta jatketaan entiseen tapaan sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Koulutuksessa on erittäin tärkeätä painottaa vanhustenhoitoa koskevan yhteisen arvopohjan merkitystä Suomikodin toiminnassa. Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Tervehdys lukijoille! Esittelemme tässä lehdessä vuoden 2014 talousarvion, jonka loppusumma on melkein 46 milj. kruunua. Henkilöstökulujen on arvioitu olevan 73 % liikevaihdosta. Hoitotarvikkeiden ja ruokakulujen osuus on 7 %, kiinteistö- ja muiden kulujen 20 %. rahastoistamme. Sellaisia ovat juh- Koulutukseen panostetaan jatkulasalin kääntöseinän rakentami- vasti ja talousarvioon on varattu sinen. Tällä tavalla voimme käyttää tä varten 100.000 kr. Työntekijät juhlasalin suurta neliömäärää pa- hakevat varmasti avustuksia kouremmin. Toisella puolella voi olla lutukseen Hilja Jensenin rahastoskokous ja toisella puolella voidaan ta. samanaikaisesti pitää asukkail- Tapaamisiin vuosikokouksessa! lemme kahvilaa, jossa eri kerrosten asukkaat ja heidän omaisen- Hyvää kevättä kaikille! Talousarvion määrät on naputeltu sa voivat tavata ja juoda kahvia. jo tammikuussa 2014 jokaiselle Tekniikka menee eteenpäin kovaa Vuokko, tilinumeron kohdalle ja jokaiselle vauhtia. Tietokoneet on uusittava taloudesta vastaava vuoden kuukaudelle. Vuosikokous säännöllisin väliajoin. vahvistaa talousarvion vasta huhtikuussa, mutta emme voi elää neljää kuukautta ilman näitä tärkeitä, FÖRENINGEN HEM FÖR osviittaa antavia numeroita. JohFINLÄNDSKA ÅLDRINGAR tokunta käy läpi jokaisen kuukauden raportit ja keskustelee poikkeSUOMIKOTI amista ja tekee tarvittavat päätökset. Tällä tavalla ei voi tulla mitään suuria yllätyksiä. Henkilöstökuluja BUDGET 2014 seurataan tarkasti, sillä menoerä on ehdottomasti suurin. KorkotuTuloja/Intäkter loja laskemme saavamme kuluvan Intäkter 45 965 600 * vuoden aikana 300.000 kruunua. Sijoitukset ovat turvallisia, yhden Summa intäkter 45 965 600 tai enintään kahden vuoden sopimuksia, jolloin korko on tiedossa * Sisältää mm. kuntien etukäteen. Suomikodin ei tarvitse maksamia hoitomaksuja, maksaa veroa koroista, vaan kaikasukkaiden vuokria jne. ki on kotiinpäin. Innehåller bl.a vårdintäkter Kovin kaivatut joulumarkkinat från kommuner och kommunpidämme 29. marraskuuta ja lasdelsnämnder. kemme saavamme pienen voiton, joka menee asukkaiden virkistysKuluja/Kostnader toimintaan. Pidämme suositut arMaterial o verks.tjänster 3 250 600 pajaiset ja otamme vastaan arpaSumma övriga ext. kostnader 9 460 000 jaisvoittoja jo nyt. Asukkaamme Personal 33 505 000 Salme on tehnyt jo lucianeitoja ja Avskrivningar 50 000 ihania klassisia Muumeja, NiiskuFinansiellt + 300 000 neitejä ja muita muumimaailman Summa kostnader 45 965 600 ihmeitä. Suuret investoinnit otamme omista 8 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 10-11 12 13 14 15 16-19 9 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 10 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Styrelsen hade åtta (8) sammanträden under året. 11 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 12 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 13 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 14 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 15 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 16 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 17 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 18 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 19 Suomikodin Sanomat • 1 / 2014 Ennakkoäänestys Suomikodissa Tänä vuonna Ruotsissa on vaalit kaksi eri kertaa. Toukokuun 25. päivänä valitaan maan edustajat Euroopan parlamenttiin ja syyskuun 14. päivänä edustajat valtiopäiville, maakäräjille ja kunnanvaltuustoihin. vastaan kirjekuoret, joihin äänestysliput on laitettu. Kaikki tapahtuu aivan samalla tavalla kuin muillakin ennakkoäänestyspaikoilla. Äänestyskortti Euroopan unionin vaaleihin lähetetään äänioikeutetuille toukokuun alussa. Syksyn vaaleissa ruotsinsuomalaisilla on oikeus äänestää kunta- ja Euroopan parlamentin vaaleissa maakäräjävaaleissa, vaikka he eiäänioikeus on kaikilla Euroopan vät ole Ruotsin kansalaisia. RuotJotta myös Suomikodin asukkaat unionin jäsenmaiden kansalaisilla. sin kansalainen voi äänestää myös voisivat helpommin käyttää Suomen kansalainen voi äänestää valtiopäivävaaleissa. Ruotsissa vaäänioikeuttaan – ja täyttää kansa- Ruotsissa, jos hän on ilmoittautu- kinaisesti asuvat otetaan autolaisvelvollisuutensa – on johtokun- nut äänestysluetteloon (röstlängd). maattisesti mukaan näitä vaaleja ta päättänyt, että Suomikotiin jär- Luonnollisesti hän ei silloin voi koskevaan äänestysluetteloon. Ääjestetään mahdollisuus ennakkoää- äänestää myös Suomessa, vaan nestyskortti tulee postissa elokuun nestykseen. Luonnollisesti myös äänioikeutta voi käyttää vain yh- lopussa. työntekijät ja omaiset voivat käyt- den kerran. Tätä kirjoitettaessa ei vielä ole seltää tilaisuutta hyväkseen ja äänesVaaliviranomainen (Valmyndig- villä, milloin ennakkoäänestys tää Suomikodissa. heten) lähettää ilmoituslomakkeen Suomikodissa tapahtuu. Siitä ilEnnakkoäänestyksen järjestää Ruotsissa kirjoilla oleville unionin moitetaan muun muassa tulevissa Tukholman kaupungin vaalilauta- jäsenmaiden kansalaisille, jotka lehdissä sekä Suomikodin ilmoikunta, joka vastaa siitä, että pai- eivät ole aikaisemmin ilmoittautu- tustauluilla. kalla on äänestyskopit, vaaliliput, neet äänestysluetteloon. Tämä kirLiisa Sihvo Murstam uurnat ja muu tarvittava välineistö. je tulee nyt maaliskuun lopussa ja Toimitsijat tarkistavat, että äänes- vastauksen tulee olla Vaalivirantäjällä on äänioikeus, ja he ottavat omaisella 30 päivää ennen vaaleja. Pitkäaikainen työntekijämme Margareta Beme Landh on jäänyt eläkkeelle pitkän työrupeaman jälkeen. Hän on toiminut Suomikodin palkanlaskijana yhdeksän vuotta. Työtoverit ja johto muistivat Margaretaa lahjoin, kukin ja puhein. Puheenjohtaja Marja-Liisa ja Vuokko luovuttamassa talon lahjan. 20
© Copyright 2024