sisällys - Maatilan Pellervo

sisällys
Päätoimittaja
Teemu Pakarinen
Puh. 050 544 6457
Toimituspäällikkö
Vesa Jääskeläinen
puh. 0400 235 788
3Pääkirjoitus
6Ajankohtaista
Ulkoasu
Minna Aho AD
Puh. 040 156 9162
Kaija Rinkinen
Puh. (09) 4767 5561
Tilaukset ja
osoitteen muutokset
Puh. 020 413 2636
[email protected]
Ilmoitusten myynti
Agrimedia Oy
Tanja Forsman
Puh. 040 539 3089
Pellervo
Merja Sainio
myyntipäällikkö
Puh. (09) 4767 5573
Toimitus
PL 77 (Simonkatu 6)
00101 Helsinki
(09) 476 7501 (vaihde)
telekopio
(09) 694 8845
sähköpostiosoite
[email protected]
Henkilökohtaiset sähköpostit
[email protected]
Julkaisija
Pellervo-Seura ry
Pellervo on Aikakauslehtien
Liiton jäsenlehti
ISSN 2242-6396
Pellervo vastaa vain tilattujen
kirjoitusten ja kuvien
säilyttämisestä
ja palauttamisesta.
Painopaikka
Tämän lehden tilaajarekisteriä
voidaan käyttää
suoramarkkinointitarkoituksiin.
numero 12• 2013
Julkiset hankinnat
J
ulkiset hankinnat muodostavat hyvät markkinakanavat myös pientuottajille ja jatkojalostajille. Kahden seuraavan vuoden kuluttua tilanne vielä paranee, sillä EU patistaa
julkisyhteisöjä uuden direktiivin voimin hankkimaan tavarat ja palvelut entistä lähempää niiden käyttöpaikkaa. Kyseessä ei ole mitenkään vähäpätöinen muutos, sillä julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 22 miljardilla eurolla. Määrä
on noin 15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin hankinnat ovat suuria
varsinkin rakennusalalla, mutta sen merkitys on huomattava myös suurkeittiöiden ruokahuollolle ja niille raaka-aineita toimittaville yrityksille.
Ostoja tekeville kunnille ja pientuottajille direktiivi tarjoaa tuhannen taalan paikan miettiä, miten hankinnat voidaan keskittää paikallisesti ja mahdollisimman tehokkaasti. Edullisuus löytyy
verkostoitumisesta ja kuljetuskustannusten vähentymisestä. Tähän saakka pääpaino on ollut
halvassa hinnassa, mikä on johtanut suurkeittiöt hankkimaan raaka-aineensa usein ulkomailta,
mikä on synnyttänyt aiheellista napinaa erityisesti kouluissa ja vanhustenhuollossa.
Monissa kunnissa on herätty siihen, että onko meidän pakko syödä ulkomaista leipää, kalaa,
lihaa sekä vihanneksia ja maitotuotteita, kun kerran kotimaisetkin vaihtoehdot ovat tarjolla. Jos
sianliha tulee Saksasta, kanankoivet Thaimaasta, pangasius-kala Vietnamista, jugurtti Puolasta
ja tomaatit Espanjasta, niin jotain on markkinataloudessa todella pielessä. Rahti maailman ääristä maksaa ja pahentaa tuotteiden aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.
Jos kotimaiset pientuottajat eivät pärjää hinnassa, niin sitten ainakin laadussa. Korkea laatu
pitää asettaa myös yhdeksi kriteeriksi julkisista hankinnoista päättäville. Tässä lehdessä haastateltu europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen patistaa kuntia laatimaan pitkän tähtäimen hankintastrategioita, joissa määritellään mitä halutaan tuottaa omina palveluina ja mitä kilpailutetaan.
Sen sijaan, että kunta jatkaisi vaikkapa ulkomailta tuotujen kanasuikaleiden ostamista, se voi
Pietikäisen mukaan kilpailuttaa laatua ja hintaa samaan aikaan. Kunnat voivat kilpailuttaa vaikka
vanhusten ruokapalveluja siten, että heille tarjotaan kotiin mahdollisimman ravintorikasta, tuoretta ja haluttaessa vaikka luomuruokaa hiilijalanjäljen säilyessä pienenä. Merkittävää on sekin,
että kunta voi sisällyttää nämä jatkossa myös tarjouspyyntöihin.
Pitkäaikaiset sopimukset tarjoavat puolestaan usein pk-yrityksinä toimiville jatkojalostajille
mahdollisuuden investoida kannattavaan ja tehokkaaseen tuotantoon.
MAIDONTUOTANTO
8 Kuusirivinen navetta säästää lehmän askelia
1
3 Alkioista uutta verta karjaan ja intoa työhön
1
6 Navetta ostomaalle osittain naapurikuntaan
2
1 Suomen suurin Vana-valmisnavetta nousi Alajärvelle
2
6 Mäkijuntin tilalla lypsykarjanpito kulkee geeneissä
3
0 Vasikoiden iglukasvatus vaatii harkintaa ja suunnittelua
NAUDANLIHANTUOTANTO
3
4 Lihanautatutkimus uuteen aikakauteen Ruukissa
3
8 Liisa Volanen innostui eläinten jalostuksesta
JATKOJALOSTUS
42 Julkisissa hankinnoissa avautuu uusia mahdollisuuksia
4
4 Kuntun Lähiliha jatkaa laajemmalla pohjalla
46 Saloniemen Juustolasta ensimmäisenä tinkimaitoa kauppoihin
50 Armasperhe rakentaa lähiruokaketjua Pirkanmaalla
5
4 Hirvikannan romahdus vei rahtijalostamon työt
5
6 Pieni kalkkunatila kannattaa
SIKATALOUS
60 Uutta sikatietoa ja keinoja sen hallintaan
SIIPIKARJATUOTANTO
62 Oma rehu Atrian broileriketjuun
Vesa Jääskeläinen
21
4
Maatalousyhtymä
Nygårdin tila
kolminkertaisti
lehmämääränsä
siirryttyään Vanavalmisnavettaan
marraskuussa. Tilaa
pyörittävät Suvi
Nygård yhdessä
miehensä Jyrki
Toivosen ja veljensä
Tuomas Nygårdin
kanssa.
8
Vieremäläiset Satu ja Tuomo
Pulkka toteuttivat Tanskasta
saadun idean pohjalta
navetan, jossa parret ovat kuudessa
rivissä ja läpiajettavat ruokintapöydät
rakennuksen laidoilla. Ulkomitoiltaan
39x67-metrinen navetta on osoittanut
toimivuutensa.
34
Lihanautatutkimus siirtyi uuteen
aikakauteen
Ruukissa, kun MTT:lle
valmistui uusi tutkimusnavetta. Eläinten rehunkulutusta, käyttäytymistä ja
hyvinvointia seurataan
nykyaikaisella tekniikalla.
56
Kannen kuva: Kari Lindholm • Seuraava Eläin-liite ilmestyy 2.1.2014.
Piikkiöläisen
Saksan tilan yksi
pääelinkeinoista on
kalkkunantuotanto.
Tilan isäntä Jaakko
Koski sanoo, että
kannattavuus
haetaan
suoramyynnillä.
Teollisuuteen
kalkkunanlihaa ei
tilalta lähde lainkaan.
5