KONNEVESI - RAUTALAMPI - SUONENJOKI
Nro 5 • Toukokuu 2013 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 7. vuosikerta KONNEVESI - RAUTALAMPI - SUONENJOKI - VESANTO - TERVO Saksan välivuosi vei Sveitsiin Vahvasti menneessä sekä nykypäivässä Karttoja päivitetään Rautalammilla KY E N I Ä LÄL N Risto Niemelä 60 vuotta s. 18-19 4 6-7 20 32 Lauri Hintikka Rautalampi maailmankartalla -teemanumero, painos 13.000 kappaletta. Joko sinä näet tähtiä? Osuuspankista saat kaikki kodin ja perheen vakuutukset. Kun keskität asiointisi meille, voit maksaa kertyneillä OP-bonuksilla vaikkapa Pohjolan vakuutusmaksuja. Yhdessä hyvä tulee. 2 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen LYHYESTI Puistotreffejä Lapsiperheille Suositun perhekerhon jäädessä kesätauolle Rautalammin MLL:n paikallisyhdistys ja seurakunnan vapaaehtoistyö järjestävät kesäkuussa neljät puistotreffit lapsiperheille. Treffit ovat keskiviikkoisin klo 10 - 11.30 seurakuntatalon leikkipuistossa. Myös seurakuntatalon takkahuone ja WCtilat ovat käytettävissä, joten sadekaan ei tapaamisia estä. Tarkoitus on viettää rennosti aikaa yhdessä, touhuta, pelailla ja seurustella. MLL tarjoaa pientä purtavaa. Paikalle ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset aikuisen seurassa. Mukaan voi ottaa pihapelejä ja oman alustan köllöttelyä varten. Eduskunnan puhemies tervehtii kunnanvaltuustoa Janoinen Karhu koristaa paikkaa myös sisältä. Tomi ja Maarit Latvala kertovat karhusta löytyvän mukavasti jutun juurta asiakkaiden kanssa. Ahvenkosken rannalla munkkeja paistetaan kesällä joka päivä Janoinen Karhu on mukava taukopaikka Mehtiön maisemissa, ysitien varressa sijaitseva Janoinen Karhu on tunnettu itsepaistetuista munkeistaan. Tomi ja Maarit Latvalalla käynnistyi nyt kymmenes kesä yrittäjinä Ahvenkosken rannalla. - Munkkeja meiltä on saanut ensimmäisestä aukiolopäivästä lähtien. Pitkästäkin matkasta asiakkaat tulevat munkkikahveille, Maarit Latvala kertoo. Myös savukala on Janoisen Karhun kysytty tuote. Kalat tulevat Savon Taimenelta ja Maaritin isä Veikko Vepsäläinen vastaa savustamon toiminnasta. Hän on Janoisen Karhun kolmas yrittäjä. Tarjolla on myös suonenjokelaisia kalakukkoja. Myös itse tehdylle leivälle olisi Latvaloiden mukaan kysyntää, jos tekijä löytyisi. Ruoka-annokset valmistuvat grillissä. Viime talvena tehdyn keittiöremontin myötä ruokatarjontaa on tarkoitus laajentaa myös kotiruokaan. Myös ohjelmaa on alueen mökkiläisten iloksi tarjolla. Muutaman kerran kesässä on ollut tapana järjestää karaokeiltoja ja rantakalaillat ovat olleet suosittuja. Taukopaikkana Janoinen Karhu poikkeaa isoista liikenneasemista. Moni perhe pysähtyykin matkallaan jopa useamman tunnin ajaksi upeiden maisemien ja hyvien tarjoilujen äärelle. Janoinen Karhu palvelee joka päivä vapusta syyskuun loppuun. Tomi on itse paikalla lähes koko kesän. Latvalat asuvat Helsingissä, missä Maarit on töissä. Viikonloput ja kesäloma-aika kuluvat häneltäkin Janoisessa Karhussa. - Tomi ei montaa päivää kesän aikana ole pois, mutta jos hän ei ole tiskillä palvelemassa niin heti asiakkaat kysyy, että onko tämä paikka myyty, Maarit Latvala naurahtaa. Portti savoon ja Rautalammille Janoinen Karhu sijaitsee kirjaimellisesti aivan Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Rautalammin ja Pieksämäen rajalla. Maarit Latvalan mukaan he haluaisivatkin yrityksensä voivan toimia eräänlaisena veräjänä Rautalammin suuntaan. - Rautalampilaisille yrityksillehän tämä olisi tosi hyvä paikka olla esillä, olemme ainoa Rautalammin puolella oleva paikka ysitien varressa. Olemme tietysti käytännössä todella kiinni tässä paikassa, mutta yhteistyö Rautalammin suuntaan kyllä kiinnostaa. Yrittäjiksi Maarit ja Tomi päätyivät osin sattumalta. - Etsimme kiinnekohtaa kotiseudulta, muutamista vanhoista kyläkouluista teimme tarjouksiakin, mutta sitten kuultiin isältä, että Ahvenkoski on myytävänä, Maarit muistelee. Tomi on yrittäjäperheestä ja työsken- Rautalammin kunnanvaltuusto pitää toukokuun kokouksensa Helsingissä Rautalampi takaisin maailmankartalle -tapahtuman yhteydessä. Sanomatalossa ala-aulan kahviossa pidettävän kokouksen alkuun tervehdyksensä tuo eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Kunnanvaltuuston kokousta on mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetin välityksellä sekä myös Rautalammin kunnanviraston valtuustosalissa. Kunta arpoo kaksi tonttia Helsingissä Upeat maisemat Mehtiön rannalla saavat monen perheen viettämään Janoisessa Karhussa useampia tunteja. nellyt grillillä Pieksämäellä, joten ryhtyminen taukokahvilayrittäjiksi ei sinänsä ollut hyppy tuntemattomaan. Täytetty karhu tuo tunnelmaa Latvalat halusivat paikalle suomalaisen ja alueelle tunnusomaisen nimen. Lohen ja karhun välinen kamppailu päätyi karhun voittoon ja nimeksi tuli Janoinen Karhu. Sisällä kahvilaa koristaakin seinälle ripustettu karhuntalja ja vasta hiljattain hankittu täytetty karhu. - Siitä saa myös kivaa jutun juurta asiakkaiden kanssa, aika usein he alkavat kertoa omia kokemuksiaan karhuista, Tomi pohtii. - Isoille liikennemyymälöille on paikkansa, mutta uskon aitouden ja autenttisuuden olevan myös nouseva megatrendi ja siihen Janoinen Karhu vastaa, Maarit Latvala kiteyttää. www.rautalampilehti.fi • facebook.com/rautalampilehti • twitter.com/rautalampilehti Rautalammin kunta arpoo kaksi omakotitalotonttia Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen Helsingin tapahtumassa. Kunnanhallitus päätti esittää asiaa valtuustolle, joka käsittelee asian kokouksessaan tapahtuman avajaispäivänä Helsingissä. Vesannolla ilmestyy kesälehti Vesannon kotiseutuyhdistys julkaisee ensimmäistä kertaa kesälehden. Ves’anto-lehti ilmestyy paikkakunnan kauppoihin kesäkuun alussa. Lehden teemana ovat vesistöt. Sen sivuilla sukelletaan niin entisajan elämään kuin nykyajan ilmiöihinkin. Jutuissa käsitellään muun muassa Niiniveden laivaliikennettä, Neiturin kanavaa, moottorivenekilpailuja, tukin uittoa ja elämää saaressa. Sijansa saavat myös muistelukset, runot, kaskut ja lukuisat kuvat. Ja koska vesistöt eivät katso kuntarajoja, niin mukaan mahtuu järviihmisiä muualtakin kuin Vesannolta. Jopa Robin kertoo lempijärvensä. 3 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Päivi Moser RAUTALAMPI TAKAISIN MAAILMANKARTALLE Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen näkyvin tapahtuma alkaa viikon päästä. Pienois-Rautalampi on esillä Helsingin Kansalaistorilla kuuden päivän ajan 29.5. alkaen. Tapahtuma on yksi kunnan historian suurimpia markkinointitempauksia ja lisäksi täysin uudenlainen tapa markkinoida kuntaa. Tapahtuman päätavoitteena on koota yhteen ympäri maailmaa levittäytynyt Rautalampiheimo. TAPAHTUMA-ALUEELLA MONENLAISTA TARJONTAA T AISE MPIL ALLA A L A T T R AU MANKAR IL MAA Tapahtuma-alueella on Little John -konttiravintola, lähi- ja luomutuotteita myyvä maalaistori, käsitöitä sekä fanituotemyymälä. Myös lukuisat mukana olevat yrittäjät ovat esillä tapahtumassa. Infopisteessä on tarjolla tietoa Rautalammista. Tapahtumasta on mahdollista myös lähettää postikorttikutsuja ystäville ja kutsua heidät kyläilemään Rautalammilla. Päivi ja Roland retkeilevät lastensa Miklaksen ja Luukaksen kanssa paljon Sveitsin vaihtelevassa maastossa. Päivi Moser on kotiutunut Zürichiin Saksan välivuosi vei Sveitsiin Päivi Tiitinen lähti Rautalammilta Saksaan vuonna 2003. Tarkoitus oli oleskella vuosi Münchenissä, jossa hänen isosiskonsa Minna asui, ja palata Suomeen opiskelemaan. 4 - Parissa kuukaudessa osa-aikainen lastenhoitajan työni muuttui täysipäiväiseksi perhepäivähoitajan työksi. Olisin voinut työllistää muitakin hoitajia, sillä ryhmääni jonotettiin, hän naurahtaa. Kahden Münchenissä vietetyn vuoden jälkeen hän muutti poikaystävänsä kotimaahan Sveitsiin. Vuonna 2008 tapahtui paljon: Päivin ja Roland Moserin esikoinen Miklas syntyi alkuvuodesta, perhe muutti miehen työn vuoksi Romaniaan ja häitä juhlittiin kesällä Rautalammilla. - Oli todella ihanaa, kun ystävät ja Sveitsin puolen perhe tapasivat toisensa. Monet heistä vietti Suomessa useita viikkoja ja pitivät Rautalammista todella paljon. Perheen toinen poika Luukas syntyi vuonna 2009. Romaniassa Päivi teki vauvanhoidon ohella työtä köyhien perheiden ja kodittomien lasten kanssa. - Myös Rautalammin seurakunnan perhekerholaiset lähettivät sinne avustus- paketteja, mikä oli aivan mahtavaa. Kaksi vuotta sitten Moserit palasivat Romaniasta Sveitsiin, jossa he asuvat Zürichin kanttoonissa. Päivi perusti Suomalaisia lastenvaatteita myyvän nettikaupan, mitä hän pitää lastenhoidon ohessa. - Lisäksi käyn joka toinen keskiviikko Suomikoulussa opettamassa Suomen kieltä ja kulttuuria 6-10 -vuotiaille lapsille. Perhe asuu 1115 metriä korkean vuoden rinteellä ja harrastaa paljon liikuntaa Sveitsin vaihtelevassa maastossa. Päivi kertoo aina kotiutuneensa hyvin sinne missä on ollut. - Tietysti ikävöin perhettä ja sukulaisia, samoin kuin lapset isovanhempia ja serkkuja. Mutta joka kesä vietämme Rautalammilla vähintään kuukauden mökillä Saikarilla. Joulukin tulee paremmin kun on lunta ja viimaa. Mieheni olisi vaikeaa saada töitä Rautalammilta, mutta hän kyllä haaveilee eläkkeestä ainakin osittain Suomessa, asua mökillä ja kalastaa. Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeelle hän toivottaa onnea. - Ihmisillä on aina joku yhteys Rautalampiin. Minäkin olen tavannut yhden Münchenin Englischen Gartenissa, joka on yksi maailman suurimmista puistoista. LINJA-AUTOKULJETUS RAUTALAMMILTA HELSINKIIN Rautalammilta järjestetään linja-autokuljetus Helsinkiin suoraan kansalaistorille sunnuntaina 2. kesäkuuta. Meno-paluulipun hinta on 25 euroa. Lähtö Mortonin takapihalta on aamulla kello 7, paluu illalla kello 22. Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Tapahtuman ohjelmassa sunnuntaina on esimerkiksi salibandyn haasteottelu RautU vs. Espoon Oilers sekä pestuumarkkinoiden piikojen ja renkien pestaus. TAPAHTUMA-ALUE AVOINNA Tapahtuma-alue avautuu päivittäin kello 11. Keskiviikkona ja torstaina alue on avoinna kello 20:een asti. Perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina alue on avoinna kello 22:een saakka. Maanantaina 3.6. alue suljetaan kello 20. PYSÄKÖINTI Kansalaistorilla ei ole omia parkkipaikkoja. Helsingin jäähallin pihassa pysäköinti on maksutonta, ellei hallissa ole tapahtumia. Yksin ei valloiteta maailmaa, mutta koko Emäpitäjän voimin se onnistuu seuraavilla teoilla: 1. Seuraa maailmanvalloitussuunnitelmaa: www.rautalampi.com 2. Jos olet Facebookissa, tykkää ja jaa sivuamme: ”Rautalampi takaisin maailman kartalle!” 3. Kerro ystävillesi hullunkurisia tarinoita Rautalammista. 4. Ja tärkeimpänä: tuo vähintään yksi ystäväsi tutustumaan Helsingin Pienois-Rautalampiin tai ihan tänne Emäpitäjään asti. Rautalampi takaisin maailmankartalle! OHJELMA Helsinki, Kansalaistori 29.5.-3.6.2013 Keskiviikko 29.5. Uusi maaseutu kutsuu 12:00 Avajaiset 13:00 HUB maalla, pääkaupungissa ja maailmalla Torstai 29.5. Niin kaunis on Rautalampi – kansallispuistohanke 11:00- 19:00 Taiteilija Anna Wildrose nonstop-kierrätystyöpaja 11:00- 18:00 Perhonsidontaa ja perhonheittoa 12:00 ”Etelä-Konneveden kansallispuisto” esittäytyy Perjantai 31.5. Koti emäpitäjässä jo vuodesta 1561 12:00- 1 8:0 0 Rautalammin kunnan rakennustarkastaja Antti Tuppura 12:00 Minä synnyin kylän syliin – Aki Virta, trubaduuri 12:30 Rautalampi maailman kartalla! historiallinen esitelmä 15:00 Uusi maaseutu – Rautalampi vuonna 2020 Millainen on uusi maaseutu? Keskustelemassa eri alojen ammattilaiset 16:45-18:30 Rautalammin kunnanvaltuuston kokous 13:30 Metsäsuomalaisuus ja John Morton 14:00 Korholan kartanon tarinoita 15:30 Live-musiikkia: Terhi Karjalainen 16:00 Yrittäjien kirkkovenesoutu 15:00 Kuplettimestari JiiPee Jetsu ja trubaduuri Aki Virta 16:00 Mitä rautalampilaisuus on? Minun maaseutuni, minun Rautalampini: 16:00- 18:00 Mitä kuuluu Puroniemen leirikeskukselle? Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma 17:30 Live-musiikkia: Terhi Karjalainen 17:30 Live-musiikkia: Hänniset – Veijo Baltzar Rautalammin monet kasvot: Nykyiset ja entiset rautalampilaiset sekä kesäasukkaat keskustelemassa 17:30 Kuplettimestari JiiPee Jetsu ja trubaduuri Aki Virta Lauantai 1.6. Alkuperäisyyden juurilla 11:00-20:00 Lähi- ja luomuruokaa Maalaistorilta ja Little Johnin konttiravintolasta 20:00 Livemusiikkia: Dream Brother Sunnuntai 2.6. Elävä kylä - kulttuuria ja tapahtumia 12:00 Lasten satujumppa 20:00 Emäpitäjän joukkuetietovisa 14:00 Teemajumalanpalvelus – rovasti Tenho Korhonen Maanantai 3.6. Yrittäjyydellä takaisin maailman kartalle - kohti Delawarea 15:00 Rautalammin Pestuumarkkinat Helsingissä: Piikojen ja renkien pestaus 12:00 Rautalampi takaisin maailman kartalle! 13:00 Rautalammin Urheilijat salibandyhaasteottelu RautU vs SM-liigajoukkue Espoon Oilers (Paikka: Lähetyskirkko, Tähtitorninkatu 18) 18:00 Rautalammin rockmuusikot ylpeänä esittää: Makrofagi 19:00 Mortonin jamit 22:00 Rautalampi takaisin maailman kartalle! -viralliset jatkot (Paikka: LeBonk, Yrjönkatu 24) Laajempi ohjelma nettisivuiltamme: www.rautalampi.com 13:00 Olohuoneklubit – yrittäjätarinoita Rautalammilta Artteli - Marimekon tarina Salli Systems - Rautalammilta kansainvälisille markkinoille Morehouse - vaativia konttiratkaisuja Suomessa ja maailmalla Morton – Emäpitäjän olohuone, nuorten hullu rohkeus kantaa 15:30 Live-musiikkia: Little Willie Mehto 16:00 Kohti Delawarea Paljastetaan tulevaisuuden visiot 17:00 Live-musiikkia: Little Willie Mehto 5 Edustalla Helsingin Osake-Pankin esineistöä. Takana Vihavaisen kellosepänliike kauppias Otto Leskisen makasiinirakennuksessa. Kellosepänliikkeillä on pitkä perinne Rautalammilla. 75-vuotias Rautalammin muse Rautalammin museo juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan 27.4. avatulla juhlanäyttelyllä Korholan kokoelmasta Rautalammin museoksi, joka on avoinna vuoden loppuun. Samalla kertaa avattiin uusittu perusnäyttely Heijastuksia – elämää emäpitäjässä sekä Taidetta rautalampilaisista kodeista, joka on esillä 30.9. asti. Kolmen uuden näyttelyn suurponnistus syntyi kolmen puuhakkaan naisen voimin. Museonjohtaja Leni Koukkari kertoo, että taidenäyttelystä vastasi projektityöntekijä Matleena Vepsäläinen, hän itse hoiti emäpitäjän elämää heijastelevan pysyväisnäyttelyn ja amanuenssi Outi Laakso kokosi näyttelyn museon historiasta. • Autokierrätys/romutustodistukset • Rehupaalien kuljetus • 40 t autovaaka • Romumetallin nouto/osto • Rumpuputkea 160/315/500 Romunkeräys PULKKINEN OY 6 Pasi Pulkkinen Lintikonkatu 26 77600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058 www.romunkerayspulkkinen.fi - Ilman apua emme olisi onnistuneet, Koukkari toteaa ja kertoo apua tulleen niin Museon ystävien yhdistykseltä kuin työkeskukselta ja paikallisilta luontokuvaajiltakin. Uudessa perusnäyttelyssä pyritään ottamaan huomioon muualta tulevat vieraat esittelemällä Rautalammin historiaa ja kertomalla erityisesti sellaisista asioista, joista museolta paljon kysytään. Oman osansa ovat saaneet kivikauden esinelöydöt ja kalliomaalaukset, metsäsuomalaiset, kirkkohistoria, nuijasodan aika sekä niin Savon ja Hämeen rajankäynti kuin Suomen sotakin. Läpi käydään niin kirkonkylän kahvilat, apteekit kuin puhelinkeskuksetkin. 1900-luvun käännekohdat ovat esillä. Tietoa löytyy Karjalan evakoista, kansalaissodasta, sahateollisuudesta jne. Myös paikallisista suuruksista kerrotaan. Esillä on mm. puukko- seppä Emil Hännisen Rautalammin puukko. - Täällä käyvät puukkoharrastajat lähes kuolaavat Hännisen upeita puukkoja, Koukkari naurahtaa. Vuodessa museossa vierailee nelisentuhatta kävijää. Suuren osan muodostavat kunnan kesäasukkaat. - Yleensä pidämme vuodessa 3-4 eri näyttelyä. Tavoitteenamme on tarjota kaikille jotakin, Koukkari kuvailee näyttelyjen takana olevaa filosofiaa. - Nyt olemme keskittyneet taiteeseen ja historiaan, mutta ensi vuonna on luvassa taas enemmän lapsillekin suunnattu näyttely teemalla ”Hui kauhistus!”. Korholan kokoelmista Rautalammin museoksi tutustuttaa kävijän v. 1938 perustetun museon tarinaan. Metsäteollisuudella rikastunut Heikki Peura tarjosi varat ja Teksti ja kuvat: Juho Pahajoki Akseli Einolan 1938 maalaama Tyyrinvirta esittää Tyyrinvirran vanhaa myllyä, joka on sittemmin purettu pois. eo elää ympäristönsä mukana rakennutti tilat ja hänen vaimonsa Aina Peura teki työn kokoelman kartuttamiseksi. - Aluksi kokoelmaa kerättiin Korholan kartanoon. Aina Peura päätyi välillä ostamaan takaisin esineitä, joita hänen miehensä oli huutokaupannut kartanosta, Koukkari mainitsee. Talteen pantiin tuolloin sekä kansan kulttuuria, että säätyläiskotien esineistöä. Pieni osuus museon historianäyttelyssä on myös sillä, miten esineet taltioidaan. Museon esinekokoelman laajuus on kymmeniä tuhansia ja taideteoksiakin on 150. Silti museossa ei voida levätä laakereilla, sillä nykyaika on huomisen historiaa ja se pitää myös taltioida. - Esimerkiksi Salli-tuoli pitäisi varmasti tallettaa, Koukkari toteaa. Kolmas näyttely, Taidetta rautalampilaisista kodeista, löytyy yläker- ran taidesalista. Sen keskipisteenä on Rautalampi asukkaineen. - Haluamme tehdä yhteistyötä paikkakuntalaisten kanssa ja näkyä Rautalammin elämässä. Siksi tässä näyttelyssä esille pääsee kodeista löytyvä taide, Koukkari kertoo näyttelyn ideasta. Maisemia on mukana paljon, koska niitä ihmisillä on kodeissa. Tunnettuja maalareita on myös haettu, mutta pääosa teoksista liittyy Rautalampiin aiheen tai taiteilijan kautta. Jalkasten suku on mukana niin taiteilijana kuin mallinakin. Muun muassa Rautalammilla asuneilta runoilija Yrjö Kaijärveltä ja graafiikko Viktor Kuuselta on esillä teoksia. Paikallismaisemista on ikuistettu mm. Tyyrinvirta, Konnekoski ja Ahvenkoski. Teosten tekijöihin ja tarinoihin voi perehtyä myös kattavan näyttelyvihkosen kautta. Leni Koukkari esittelee Getsemaneteosta. Museosäätiö on saanut sen kiitokseksi Viipurin taidemuseon kokoelman säilyttämisestä Rautalammilla sodan aikana. Näyttää siltä, että kolmella uudella näyttelyllään 75-vuotias Rautalammin museo on historian lisäksi tiukasti kiinni nykypäivässä ja Rautalammin elämässä. KIVISALMEN KIEVARI Ovi aukeaa jälleen 30.5. Tule. “Kun pöytään tuotiin burgeri joka oli korkeampi kuin oma poikani, itkin.” - Ilkka, 39 Tykkää meistä ja tiedät missä mennää n 7 autoasi.fi Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Ulkoministeriö T AISE MPIL ALLA A L A T T R AU MANKAR IL MAA korjaa käsityksesi korjaamoista Markku Keinästä pitää kiireisenä talouskriisi ja runsas matkustaminen Suomen ja Espanjan välillä. Savolainen pärjää maailmalla aina, sanoo Suurlähettiläs Markku Keinänen Ensimmäistä kertaa korjaamo näyttää ymmärtäneen, että minun autoni ei ole niiden asiakas. Minä olen. Teetä määräaikaishuolto autollesi 15.8.2013 mennessä, saat lahjaksi ensiapulaukun (arvo 2490 €). Ensiapulaukku sisältää: foliopeite, kolmioliina, 2 kpl haavataitoksia, lateksikäsineet, sadeviitta, 3 kpl sideharsorullia, 8 kpl haavanpuhdistusliinoja, 2 kpl saippualiuskoja, 5 kpl laastareita, 2 kpl teippirullia, pilli, pinsetit, sakset. Kosteudenkestävä, vetoketjulla suljettava laukku. Pyydä huoltotarjous autollesi! AUTOASI Korjaamo lähelläsi huoltaa ja korjaa kaiken merkkiset autot – myös kesällä. Tervetuloa! 8 TEBOIL Suonenjoki Koulukatu 1 77600 SUONENJOKI puh. 020 793 1652 [email protected] ma–pe 8.00–16.00 Rautalammin Autoapu Oy Koritie 6 77700 RAUTALAMPI puh. 017 530 655 [email protected] ma–pe 8–17 Autokorjaamo Miettinen Harjukatu 3 77600 SUONENJOKI puh. 017 512 535 [email protected] ma–pe 8.00–16.30 Autoasi Korjaamo Haukka Haukantie 120 77700 RAUTALAMPI puh. 040 554 1691 [email protected] ma–pe 8.00–16.30 AUTOASI – korjaa käsityksesi korjaamoista Rautalampilaislähtöinen Markku Keinänen toimii tällä hetkellä Suomen suurlähettiläänä Madridissa Espanjassa. Hän on ollut Ulkoministeriön palveluksesta 1980-luvun lopusta lähtien, josta 12 vuotta ulkomailla: Brysselissä, Lontoossa ja kahteen kertaan Madridissa. Keinänen lähti Rautalammilta opiskelemaan Helsinkiin lukion ja armeijan jälkeen vuonna 1979. Joka kesä hän palaa kesäloman viettoon ja pyrkii myös talvisin päästä käymään syntymäkunnassaan. Hän kertoo hyviä muistoja olevan paljon ja yksi näkyy palaa mieleen aina keväisin. - Se hetki, kun koulusta tultiin kevätkirkkoon. Kun kirkon ikkunoista katselin auringonpaisteessa – muistoissa on harvoin pilvistä – heiluvia koivunlehtiä ja tiesi, että tämän jälkeen alkaa kesäloma. Iso uimalaitos laitureineen on myös mieluinen muisto. Työ suurlähettiläänä on vauhdikasta ja vaihtelevaa. Keinänen kiittääkin Rautalammilta perintönä saatua tasaisuutta ja savolaisuutta. Hän kertoo jalkojensa pysyvän tiukasti maassa, vaikka puheissa joskus olisi savolaislisääkin. - Espanja on neljänneksi suurin euromaa ja talouskriisissä riittää seurattavaa. Omaa työskentelyaikataulua ei paljoa voi säädellä, olemme riippuvaisia EU:n päätöksentekoaikataulusta. Lisäksi 11% väestös- tämme matkustaa vuosittain Espanjaan. Team Finland tuo meille myös vienninedistämistehtäviä ja maiden välillä on vilkas vierailunvaihto, Keinänen luettelee. - Tämä ei ole 8-16 työtä. Juuri lähti ministeri Vapaavuori, ja odotamme eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa saapuvaksi. Miinalaiva Pohjanmaa myös pysähtyi viime eilen Alicantessa, hän jatkaa. Hän kertoo savolaisen selviävän maailmalla aina ja mainitsevansa myös itse olevansa Rautalammilta ja savolainen. - Sen tietää varmaan jo puoli ministeriötä. Yllättävän hyvin Rautalampi muuten tunnetaan, historiamme on monille tuttu, hän naurahtaa. - Rautalammin mainitseminen on vain positiivinen asia. Suosittelen! Koulukavereista Rautalammilla on tullut hänelle elinikäisiä ystäviä, ja heitä tulee säännöllisesti tavattua edelleen. Usein myös Rautalammilla. - Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Rautalampi oli hyvä paikka asua ja käydä koulua. Myös opettajat olivat erinomaisia. Aune Ylösen pilkkusäännöillä mennään edelleen. Keinänen kehuu Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen uskallusta ja yrittäjyyttä. Jos hän olisi Suomessa, osallistuisi hän ilman muuta Helsingin tapahtumiin. - Eivät asiat omalla sohvalla parane tai muutu. RautU kohtaa Espoon Oilersin salibandyn haasteottelussa Helsingin Kansalaistorilla. RautU nousee 3-divisioonaan ja ottaa mittaa liigajoukkueesta Rautalammin Urheilijoiden miesten salibandyjoukkueen kausi huipentui jo toisena vuotena peräkkäin sarjanousuun. Ensi kaudella RautU pelaa kolmosdivisioonassa. Korhonen, Tuomas Kullaa, Jussi Markkanen, Simo Markkanen, Janne Mensonen, Hugo Miskala, Aki Paananen, Ville Paanane, Janne Poikolainen, Antti Röntynen, Pekka Röntynen ja Petri Virta. RautUn salibandyjoukkue on ollut sarjatoiminnassa mukana nyt kolme vuotta. Ensimmäinen kausi alimmalla sarjatasolla, vitosdivisioonassa meni totutellessa, mutta toisella kaudellaan joukkue ei hävinnyt yhtään ottelua ja nousi täksi kaudeksi nelosdivisioonaan. Kuluneella kaudella joukkue hallitsi Savo-Karjala alueen nelosdivisioonaa voittaen kauden kahdeksastatoista ottelusta 15, pelaten yhden tasan ja häviten ainoastaan kaksi. Koska Rautalammilta ei löydy riittävän suurta liikuntasalia on joukkue joutunut pelaamaan kaikki turnauksensa vieraskentillä. Joukkueen paras pistemies Arttu Matilainen sijoittui 58 tehopisteellä sarjan pistepörssissä toiseksi. Matilaisen lisäksi joukkueessa pelasivat maalivahdit Mikko Kannisto & Ville Kupari sekä kenttäpelaajat Jouni Huuskonen, Erkki Jaamalainen, Ossi Koppanen, Tero Korhonen, Ville Rautu haastaa Espoon Oilersin Myös RautU:n salibandyjoukkue on mukana, kun pienois-Rautalampi matkustaa helsinkiin. Joukkue kohtaa haasteottelussa nelinkertaisen salibandyn Suomenmestarin Espoon Oilersin. Kuluneella kaudella Oilers sijoittui salibandyliigan runkosarjassa viidenneksi. Sunnuntaina 2.6. klo 13 alkava ottelu pelataan asfalttialustalla ja kummallakin joukkueella on kaukalossa kerrallaan neljä kenttäpelaajaa sekä maalivahti. RautU saa vahvistuksekseen salibandymaajoukkueen entisen kapteenin Jaakko Hintikan, joka on myös kesärautalampilainen. Hintikalla on edelleen hallussaan salibandyliigan yhden kauden piste-ennätys. Rautulaiset veikkaavat ottelusta mielenkiintoista ja uskovat haastajan roolin olevan hyvä keino yllättää kokenut liigajoukkue. RautU:n hiihtokauden päättäjäisissä palkittiin Kalevi Jämsinen, joka sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun ansiomitalin kultaisin ristein. Jämsinen on toiminut seurassa aktiivisesti pitkään. Myös 22 vuotta johtokunnan sihteerinä toiminut Pirjo Sahlman huomioitiin seuran viirillä sekä lahjakortilla. 9 Sen seitsemän satunnaista hyvää syytä asua Rautalammilla 1. Rautalampihenki 3. Täältä löytää lähes kaiken Rautalampi-henki on yhtä aikaa juurevaa ja raikasta. Meiltä on lähdetty asuttamaan pohjoisen Ruotsin metsiä, ja vaikutettu siihen, että Yhdysvalloista tuli itsenäinen. Rautalammilla on lähtenyt kirjeitä Ameriikkaan ja joulupaketteja etelään. Rautalammille asutettiin sodan jälkeen yli tuhat siirtokarjalaista. Kovia kokeneet evakot olivat paikkakunnalle suuri lahja. Juuri nyt Rautalammilla toivotetaan tervetuloa paluumuuttajille ja uusille tulokkaille. Ajatus nostaa kunnan asukasmäärä 20 000:een on pähkähullu, vaan parasta, mitä on pitkään aikaan kuultu. Mitään ei saa, jos ei viritä pyydyksiäkään. Kyllä tuo määrä tänne mahtuu, ja silti säilyy mukava kantrihenki. Kun meistä tuli vakituisia asukkaita, päätin tehdä opintomatkan oma kylän palveluihin. Kävelin kylänraitin läpi sillä silmällä ja lueskelin huolella paikallisen yrityskatalogin ja kunnan ylläpitämän yritysluettelon. Virittelin korvat myös puskaradiolle. Sekin taajuus vastasi, sillä monella yksinyrittäjillä on tilauskirjassa ruuhkaa mainostamattakin. Opintomatka oli opettavainen. Asukasmäärään nähden kirkonkylällä on useita erikoiskauppoja. Jouluostoksetkin onnistuvat kävelemällä raitin päästä päähän, eikä tarjonnassa ole valittamista. Palveluja saa myös kyliltä. Voi ostaa vihanneksia, juureksia ja puutarhamarjoja, hakeutua maalaislääkärin vastaanotolle, käydä erilaisissa hoidossa, ostaa käytetyn auton, osallistua fasaanijahtiin, korjauttaa auton tai työkoneen, ompeluttaa vaatteita, ostaa taidetta tai uniikkeja käsitöitä. Ja aika paljon muutakin. 2. Yhteisöllisyys Rautalampilainen yhteisöllisyys on sitä, että naapuri soittaa ja kysyy “otatko kalloo” tai tuo sangollisen sieniä kysymättä. Jos pitää kuljettaa jotain isompaa, aina järjestyy pakettiauto tai peräkärry. Kun nuoret yrittäjät perustivat vanhaan matkahuoltoon ravintolan, kylän miehet ottivat sahat ja vasarat matkaan ja lähtivät porukalla remonttiavuksi. Sama toistui, kun Kerkonkoskelle saatiin uudet kyläkauppiaat. Kun järjestetään jokin tapahtuma, tulijoilta ei kysytä sotua eikä rotua, vaan toivotetaan peremmälle. Kunnan virkailijatkin ovat yhteisöllisiä: lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja luotsaa nuortenteatteria, ja sosiaalijohtaja kokoaa viikosta toiseen liikuntasalin täyteen zumbaajia. Paikalliset yrittäjät firman kokoon tai yhtiömuotoon katsomatta kokoontuvat aamukahville kunnanjohtajan ja elinkeinoasiamiehen kanssa kerran kuussa päivittämään, missä mennään. 4. Sisä-Savon Kansalaisopisto ja TopAkat Kansalaisopiston tarjonnassa on mistä ottaa. Jos aikaa ja innostusta riittää, voi ryhtyä megauseriksi kausikortilla. Kursseilla on yleensä tilaa, ja ryhmiä järjestetään myös kylillä. Naisten kesken varsinainen helmi on TopAkat. Luki voimisteluseuran nimen miten tahansa, aina menee oikein. Kertajumppa maksoi viime vuonna kolme euroa. 5. Luonnonantimet Oma kotijärvemme on paras kalatiski mitä tiedän. Mies noutaa verkoilla melkein kotirannasta ahventa, kuhaa, madetta, haukea, taimenta, siikaa, murokasta, muikkuja, lahnaa ja särkeä. Tuo kummallinen murokas on paikallinen pikkusiika. Villikalavalikoimaa täydentää makoisasti paikallisen kasvattajan jalokala. Haarojaan myöten koskes- sa seisomisesta tykkääville on tarjolla kalaisat Konnekoski, Mehtiönkoski ja Nokisenkoski. Punanutut – tai jatkossa appelsiininutut, ilmestyvät metsiin syyskuun lopussa. Hirvestys ja hirvipeijaiset ovat kylillä isoja yhteisöllisiä tapahtumia. Metso on rauhoitettu, mutta sorsia, metsäkanalintuja, jäniksiä ja kauriita jahdataan. Terveysasiantuntijat ja tähtikokit suitsuttavat järvikalaa, marjoja, sieniä, riistaa ja villiyrttejä. No, täällä Rautalammilla ne ovat ihan tavallista syömistä! 6. Posti Aina jupistaan maaseudun postipalveluista, mutta oma kokemukseni on toisenlainen. Kun haluan sivukylällä laittaa kirjeen postiin, ei muuta kuin merkit kuoreen ja kuori omaan postilaatikkoon. Vielä heijastin merkiksi jakajalle. Kun jakaja tuo päiväpostin, hän ottaa kirjeen matkaansa. Rautalammin ainoa posti palvelee erinomaisesti. Kerrankin soitettiin perään, että nyt olet laittanut liian vähän merkkejä, mitä tehdään? Posti laittoi lisämerkit ja minä kävin maksamassa ne reissusta palattuani. 7. Potkurointi Ensimmäisenä talvena panin merkille potkuriparkit kauppojen, koulujen ja kirjaston edessä. Toisena hankin oman potkurin. Mainiolla ekokuntovälineellä potkuttelua ei täällä ujostella. Viime talvena tunnistin potkurin sarvissa koululaisten ja ikäihmisten joukossa museon johtajan, lukion lehtorin, kirjaston virkailijan ja HUBin yrittäjän, heidät ainakin. Itse huitelin pitkiä lenkkejä yksin ja välillä huvittelin “koiravaljakolla”. Tämäkin olisi jäänyt kaupungissa kokematta. Kirjoittaja Irene Pakkanen paluumuutti uusiomuuttajamiehensä Santeri Pakkasen kanssa Rautalammille kolme vuotta sitten. Pihapiiri kerralla kuntoon! a Luotettavayntiä ä k n a p u a k 1928. jo vuodesta Kaasugrilli Landmann Grill Chef 12734 Kolmen putkipolttimon yhteisteho 9,6 kW. Grillausala 55 x 40 cm. Terassit kuntoon! Kestopuu AB 1,39 Kestopuu AB 1,09 ruskea 28x120, uritettu viistetty vihreä 28x95, viistetty Kestopuu A vihreä 48x98, mitallistettu Terassiruuvi Prof RST Tx20 4,5x55 mm 200 kpl Puuöljy Piha Teknos 2,7 l (7,37 l) K-Plussa-tarjous 199,Etusi 30% Hinta ilman K-Plussakorttia 299,- Kotakeittiö 80 Puilla tai hiilillä toimiva savuton avotulisija.Työskentelykorkeus n. 80 cm. Savukupu ja sadehattu myydään erikseen. 2,09 799,- 16,95 OK Puutarhamulta 40 l, 5 säkkiä yht: 19,90 (0,05 l) Maalaa matka maailmalle! Peittosuoja Cello Aqua 9 l TM-Rakennusmaailma testivoittaja! Talomaali Cello Wintex 9 l Ruohonleikkuri McCulloch M51-125 10 Teräsrunkoinen 51 cm leikkuupöydällä varustettu, sivulleheittävä leikkuri. Voimanlähteenä luotettava B&S moottori Tervetuloa! 69,90 10,- Kekkilä kesäkukkamulta 30 l, 2 säkkiä yht: 10,- +sävytys 69,90 +sävytys 199,- Kesäkukat 0,79 kpl Lipputanko Nordic 9 m (259,-) Lippu lisähintaan. VARIS Vainiontie 2, Konnevesi p. 020 769 1870 www.rautia.fi/konnevesi 199,- Paikalliseen tuotteeseen voi törmätä yllättävän etelässä Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Mika Kalakoski / Finnarp-retkikunta Antarktis-tutkimusasema on rautalampilaista työtä Moni on sanonut, että missä maailmalla kulkeekin, kohtaa siellä ennenpitkää jonkun rautalampilaisen. Myös maapaloon eteläisimmässä maanosassa, Etelämantereella, on rautalampilaista osaamista. Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboan rakennukset ovat rautalampilaisen Morehousen valmistamia. Kuningatar Maudin maalle, 130 kilometrin päähän Etelämantereen rannikolta rakennetun tutkimusaseman laajennus oli Morehouselle merkittävä virstanpylväs. Tutkimusaseman majoitustilat, sauna, keittiö sekä liikuteltavat tutkimuskontit ovat rautalampilaista työtä. - Pääsimme mukaan vuonna 2002 meille elementtejä toimittaneen Thermisolin kautta. Projektin kautta jouduimme tutustumaan aivan uudenlaisiin rakenteisiin, sillä esimerkiksi uv-säteily on Etelämantereella niin voimakas, että se on otettava huomioon rakennusten materiaaleissa, toimitusjohtaja Pekka Tuomela kertoo. Niin ikään valtavan suuret lämpötilan vaihtelut sekä tuuli vaativat paljon raken- teilta. Perillä Etelämantereella on jatkuvasti pakkasta, mutta konttien merimatka Suomesta maapallon toiselle puolelle on teräsvalmisteille koetinkivi. - Laivan kannella voi Afrikan kohdalla olla 60 astetta lämmintä, siinä lämmössä ja kosteudessa ruosteella on kissanpäivät. Perillä on puolestaan saman verran pakkasta, Tuomela valottaa. Antarktis on luonnollisesti myös etäisin kohde, mihin yrityksen työntekijät ovat lähteneet asennuksia tekemään. Rautakauppaa ei ole lähellä, joten valmistelut on tehtävä kunnolla. Kapkaupunkiin on Aboalta matkaa 5000 kilometriä. - Asentajien täytyy olla sellaisia, ettei mene sormi suuhun. Meiltä matkalla oli tuolloinen tuotantopäällikkö Markku Niemeläinen ja rautalampilainen putkiasentaja Eero Hänninen, Pekka Tuomela kertoo. - Eikä varmaan olisi lähtijöistä pula, jos tarvetta ilmenisi uudestaankin, Morehousen talouspäällikkö Jaana LyytinenTuomela naurahtaa. Projektissa onnistuminen toi itseluottamusta koko yritykseen. - Emme ole sen jälkeen empineet, ettemmekö voisi toimittaa tuotteitamme kai- R AUTA MAAIL LAMPILAISE MANK T ARTAL LA Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla, 130 kilometrin päässä rannikolta ja 5000 kilometrin päässä Kapkaupungista. kenlaisiin ilmastoihin. Kun kerran sinne saatiin tehtyä toimivat tilat, niin pystytään kyllä muuallekin. Tuomelat kannustavat muitakin yrittäjiä lähtemään mukaan haastaviin projekteihin. Ammattitaito karttuu aina uusien projektien myötä. - Täytyy vain luottaa omaan osaamiseen ja ammattitaitoon. Netistä saa nykyään selvitettyä melkein kaikki maailman asiat. Lisäksi Ulkoministeriö, suurlähetystöt ja kaupalliset edustustot auttavat tarvittaessa, Pekka Tuomela kertoo. Tutkimusaseman tilat Etelämantereella ovat toimineet hyvin. - Joka vuosi Finnarp-retkikunta lähettää jonkinlaisia terveisiä. Suomen tutkimustoiminnasta Etelämantereella voi lukea lisää osoitteesta www.antarctica.fi. 11 Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen Kesäkukkia uudella tavalla Nyt kesäkukkien joukkoon istutetaan yrttejä ja kääpiöpuita. Niistä loihditaan vaikka pienoismaisema puutarhan katseenvangitsijaksi. Näinä päivinä puutarha- ja kukkakauppojen kukkavalikoima lisääntyy. Kylmää sietävien kevätkukkien rinnalle tulevat nuo iki-ihanat kesäkukat. Niillä pääsee pian somistamaan pihaa juhliakin varten. Myös floristi Mari Kaasalainen odottaa kesäkukkasesonkia Arttelissa Rautalammilla. Hän ei tyydy istuttamaan perinteisiä ruukkuja, vaan pursuaa ideoita ja loihtii mielellään jotain uutta. – Pienoismaisemat näyttäisivät olevan tulossa. Niissä käytetään kääpiöpuita, kuten japaninverivaahteraa ja riippapajua, Kaasalainen kertoo esitellen istuttamaansa vatia punalehtisine vaahteroineen. Pienoismaiseman voi tehdä monenlaiseen laakeaan astiaan. – Keraaminen tai emalinen pesuvati sopivat hyvin. Tai voihan astia olla pitkulainenkin, esimerkiksi parvekelaatikko, floristi ideoi. Pohjareiälliseen tai salaojitettuun astiaan lisätään multaa, johon kasvit istutetaan. Astiaa ei täytetä kokonaan kukilla, vaan niitä istutetaan harkiten ja tilaa jätetään myös kiville ja mahdollisille koriste-esineille. Kaasalaisen tekemässä pienoismaisemassa multapinnan peittävät luonnonkivet ja parilla kivellä istuskelee sammakko. – Nämä valurautaiset koristeet tuovat mielenkiintoa istutukseen. Niitä voi asetella joko istutukseen tai sen vierelle. Sydämen muoto toistuu murattikehikossa ja koristeessa, Mari Kaasalainen näyttää. Näyttävää sisääntuloon Pihan sisääntuloa varten Mari Kaasalainen on loihtinut puolestaan korkean istutuksen. – Sisääntulossa isot istutukset ovat selkeitä. Isoon ruukkuun ei tarvita kuin muutama kasvi, jos niissä on jotain jujua. Tässä jujuna on sydämen muotoon taivutettu muratti. Floristi kehuu murattia, joka vahvana ja sitkeäversoisena kestää ”Valko-vihreä istutus on aina harmoninen. kieputtelua esimerkiksi Se on usein pajuversojen ympärille. näyttävämpi kuin Muratin lisäksi Kaaliian kirjava istutus.” salainen on valinnut piharuukkuun valkoista hortensiaa ja ryöppyävää maahumalaa. – Valko-vihreä istutus on aina harmoninen. Se on usein näyttävämpi kuin liian kirjava istutus. Kun värit 12 Kääpiöpuut ja pienoismaisemat ovat nyt trendikkäitä. Punalehtinen puu on japaninvaahtera. Persilja ja kuvassa vasemmalla oleva kirjavalehtinen timjami viihtyvät parvekelaatikossa. valitsee sävy sävyyn, onnistuu varmasti. Mutta toisaalta karamellimainen, värikäs istutus on aivan ihana sekin, floristi sanoo hymyillen. on tämä kuitenkin runsaan ja kesäisen näköinen. Eivätkä ideat lopu tähän. Floristi näyttää ruukkua, jonka ylle kohoaa köynnöstuki, hänen itsensä punoma. – Köynnöstuki voi olla minkälainen vaan. Tässä on pajusta tehty pyöreä kehikko, jossa on rautalankaa tukena. Köynnöksen versoja ohjataan kasvamaan pajujen väleistä. Kehikko kannattelee punakukkaista maljaköynnöstä ja tuoksujasmiinia. Jasmiini ei vielä kuki ja siksi katoksen alla oleva ruukku saa somisteekseen tekoperhosia. Ne joutavat pois, kun kasvi puhkeaa valkoisiin kukkiin. Parvekelaatikkoon syötävää Hillitty värimaailma jatkuu parvekelaatikossa. Kun kasveja tutkii tarkemmin, huomaa yrtit. Persilja ja kirjavalehtinen timjami sopivat hyvin koristekasvien joukkoon. – Yrteissä on ihania erilaisia tekstuureja. Esimerkiksi timjami on hyvin pienilehtinen. Vaikka tässä laatikossa ei ole kuin kaksi kukkivaa, hortensia ja orvokki, Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Katumuotia tarjoava vaatekauppa Lempi avasi Suonenjoella Elinkeinoasiamieheksi 26 hakijaa Rautalampilainen yrittäjä Tuomas Kullaa avasi perjantaina 10.5. nuorekkaaseen katutyyliin keskittyvän Lempi-nimisen vaatekaupan Suonenjoelle Herralantie 3:n kauneuskeskus 1st Crushin viereen. Liike tarjoaa vaihtuvan valikoiman nuorekasta miesten ja naisten muotia trendikkääseen katutyyliin skeittarivivahteilla. Tarjolla on myös mm. skeittilautoja. Tavoiteltu asiakasryhmä on nuoret ja nuorekkaat aikuiset, jotka panostavat omaan pukeutumiseensa. Nuori tyylikkään näköinen yrittäjä häärii valmistelupuuhissa. Kauppa on tilava, selkeästi sisustettu sopivan urbaanilla grunge-hengellä. Sovituskoppien viereen on tehty oleskelutila, jossa ostoksilla kävijä voi huilata. Kullaa kertoo, että hänen vaimonsa Jemina, joka on viereisen kampaamon yrittäjä, on hoitanut ”Jemina vetää sisustussuunvarmasti vertoja nittelun. Innon Markolle.” - Jemina vetää varmasti vertoja Innon Markolle, sen verran upeasti hän on liikkeen sisutanut, Kullaa toteaa. Idea vaatekauppaan lähti Kullaan mukaan omasta kiinnostuksesta pukeutumiseen. Osaltaan pohjana on skeittaus- ja lumilautailuharrastuskin. - Olen aina tykännyt pukeutua. Enemmän minulla saattaa mennä siihen aikaa aamulla kuin vaimolla, hän naurahtaa. Aivan kylmiltään yrittäjä ei ole liikkeellä, sillä hänellä on hieman aiempaa kokemusta vaatteiden verkkokaupasta. Myös Lempi avaa verkkokaupan tulevaisuudessa. Lopullisen sytykkeen vaatekauppaan Kullaa sai, kun naapurin kauneushoitolan remontista jäi ylimääräistä tilaa. - Olemme lähteneet liikkeelle kevyesti. Valikoimaa suurennetaan jatkossa ja pyrimme siihen, että tuotteet vaihtuisivat kaupassa melko tiheään, jotta asiakkaan ei tarvitse katsella samoja vaatteita jatkuvasti, Kullaa kertoo. - Nämä vaatteet ovat katumuotia, mutta ne soveltuvat myös iltapukeutumiseen ja osa mainiosti esimerkiksi nuorekkaiksi työvaatteiksi, yrittäjä valottaa kaupan vaatetyyliä. Merkit ovat nuorisolle tuttuja. Kullaa mainitsee erityisesti monet suomalaismerkit kuten Melodica, CTRL, Sherocks, White Moment ja Makia. Lisäksi hän on LYHYESTI Rautalammin elinkeinoasiamiehen paikkaa on hakenut 26 henkilöä. Heistä haastatteluun valittiin kahdeksan: Jarno Järvinen Kuopiosta, Pekka Kilpimaa Alpualta, Jaana Lyytinen-Tuomela Rautalammilta, Tarmo Pallari Kiviniemeltä, Ilkka Petäjä Rautalammilta, Ari Tanskanen Lapinlahdelta sekä Jussi Tuovinen Kuopiosta. Yksi haastatteluun kutsutuista ei halunnut nimeään julkisuuteen. Vuodesta 2010 elinkeinoasiamiehenä toiminut Marita Leskinen valittiin huhtikuun alussa Törmälän Loma- ja kurssikeskuksen toimitusjohtajaksi. Hän aloittaa uudessa tehtävässään heinäkuun alussa. Rautalammin lukiosta 31 uutta ylioppilasta Tuomas Kullaa myy nuorekkaita vaatteita, joihin myös itse voi pukeutua. Rautalammin lukiosta valkolakin saa tänä vuonna 31 uutta ylioppilasta. Lakin saavat Hanna Hakkarainen, Pauliina Heiskari, Niina Hämäläinen, Fanny Hänninen, Ronja Jämsen, Riikka Karjanlahti, Henna Keränen, Tiia Koponen, Ville Kotro, Esko Kukkonen, Krishana Kumar, Emma Lamminmäki, Henna Lauronen, Anni Lepola, Juho Leskinen, Larissa Lindroos, Markus Matilainen, Taija Minkkinen, Jere Mustonen, Yasmine Nuorivaara, Emilia Perälä, Laura-Maria Petäjä, Mikko Piltonen, Sonja Salminen, Riku Simonen, Aleksi Sjöberg, Ruusu Tainio, Asko Vepsäläinen, Ella Vuorialho, Sami Vuoristo ja Johanna Ylönen. Vapaa-ajan asukkaiden toimikuntaan uusia jäseniä Tällaista kauppaa Suonenjoelle on kaivattukin, nuoret asiakkaat toteavat. tyytyväinen saatuaan myyntiin nuorten suosiman Cheap Monday -merkin farkkuja. Kullaa kertoo, että myös paikallisia tuotteita ”Nyt ei tarvitse lähteä Kuopiooon pyritään saavaateostoksille.” maan tarjolle. Ainakin esisopimus rautalampilaisen korunvalmistajan kanssa on jo syntynyt. Avajaispäivänä sankka uteliaiden joukko tungeksii uuteen vaatekauppaan sisälle. Osa löytää heti mielenkiintonsa mukaisia vaatteita ja moni tiputtaa arpalipukkeen lahjakorttiarvontaan. Kourallinen nuoria näyttää selvästi kaupan kohderyhmältä. He vakuuttavat olevansa tyytyväisiä uuteen liikkeeseen. Kalle Ala-Luusua toteaa, että tällaista on Suonenjoelle kaivattukin. - Nyt ei tarvitse lähteä Kuopioon vaateostoksille. Lempi-vaatekauppa on auki arkisin 10.00-17.30 ja lauantaisin 10.30-15.00. Rautalammin kunnanhallitus on vahvistanut vapaa-ajan asukkaiden toimikunnan VASTA:n kokoonpanon. Poisjäävien tilalle toimikuntaan on valittu Tiina Laitinen, Hannes Rossi, Kari Paananen ja Pekka Vesa. Vuoden 2014 alusta Lauri Hintikan tilalle valitaan uusi puheenjohtaja. Hintikka jatkaa VASTA:ssa jäsenenä. Iisrokissa näyttävä esiintyjäkaarti Suonenjoen Iisvedellä 8.6. järjestettävässä Iisrokissa on jälleen nimekäs esiintyjäkaarti. Lavalle nousevat Next in Line, Perk, Kalle Blomkvist, Pertti Kurikan Nimipäivät, Celadon Skies sekä Elastinen. Tapahtuman juontaa Dj Teppo-Johannes. 13 R ISTUMISEN VALLANKUMOUS Sallilla istut itsesi terveemmäksi! Niskaja hartiakivut, huono verenkierto, iskiaskivut, välilevyn pullistuma, päänsärky... kaiken takana on yksi yhteinen tekijä, istuminen. Salli tekee kaikesta tästä historiaa! Kaksiosaisella istuimella istut aina hyväryhtisenä luonnollisessa asennossa, ja keinuvat istuinmallit tekevät istumisesta aktiivista. Miksi Sallilla istuminen on terveellisempää? • Nestekierto Lymfa- ja verenkierto (yht. 15–20 l) ovat elintoimintojen perusta, jota perinteinen istuminen häiritsee huomattavasti. Tämä aiheuttaa vastustuskyvyn heikentymistä, turvotusta, väsymistä ja kudosten rappeutumista esim. selässä. Sallilla aktiivinen istuminen ja hyvä ryhti pitävät nestevirtaukset vilkkaampina, mikä parantaa terveyttä, työtehoa ja jaksamista. • Suolen toiminta Hyväryhtisessä asennossa vatsa ei puristu kasaan, keskivartalon lihakset pysyvät aktiivisina ja ruuansulatus toimii paremmin. • Nivelterveys Sallilla istuttaessa polviin ja lonkkiin tulee noin 135 asteen kulma. Loiva kulma ei aiheuta nivelrikkoja tuottavaa painetta rustoihin kuten perinteinen 90 asteen kulma. Lisäksi Sallilla istuttaessa lonkan istumapaine on istuinluilla eikä lantion rustopinnoilla. • Lantion alueen terveys Keskiraollisella satulatuolilla lantionaukon alueelle kohdistuu paljon vähemmän istumapainetta kuin muunlaisilla istuimilla, mikä saattaa vähentää erektiohäiriöitä, eturauhasvaivoja ja jopa sisälantion syöpäriskejä. Kaksiosainen istuin on myös hiostamaton, mikä pienentää infektioriskiä. • Liikkuvuus Keinuva istuin aktivoi selän ja keskivartalon lihaksia liikkeeseen, mikä on erittäin terveellistä selälle, suolistolle ja muille sisäelimille. Tuolilla on myös helppo rullata paikasta toiseen. Salli Systems valmistaa ergonomisia satulatuoleja, sähkösäätöisiä pöytiä ja erilaisia lisävarusteita eri ammattiryhmille. Yritys on perustettu vuonna 1991, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 3,5 miljoonaa euroa. Tuolit kootaan käsityönä, ja tuotteita viedään noin 40 maahan. Keski-Suomessa Rautalammilla sijaitseva yritys työllistää noin 30 henkilöä. www.salli.com | [email protected] | Puh. 010 270 1210 Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen Kerttulin, Riihikodon ja Muksulan lapset hakivat liikutavälinelahjoituksen Osuuspankilta. Rautalammin Osuuspankki lahjoitti viisi aarrearkullista liikuntavälineitä Osuuspankit ympäri Suomea jakoivat keväällä liikuntavälinearkkuja Nuoren Suomen Keväthippa-perheliikuntakampanjaan osallistuneille päiväkodeille. Myös Rautalammin Osuuspankki tuki oman paikkakunnan päiväkotilaisten päivittäistä liikkumista lahjoittamalla päiväkodeille viisi liikuntavälinearkkua. Liikuntavälinelajoitusta Rautalammin Osuuspankissa oli vastaanottamassa ryhmä, jossa oli lapsia kaikista Kerttulista, Riihikodolta ja Muksulasta. Touhulaan ja Kerkonkosken Satakieleen arkut toimitettiin varhaiskasvatusjohtaja Tiina Purasen välityksellä. - Pankki haluaa olla mukana tukemassa paikallisia yhteisöjä, seuroja ja järjestöjä, palvelupäällikkö Paula Rintala toteaa. Nuoret osallistuivat myös kansainväliseen kuvataidekilpailuun Rautalammilla on jo useana vuonna osallistuttu myös osuuspankkien kansainväliseen kuvataidekilpailuun. Kolmesarjaiseen kilpailuun Kerkonjoen koululta kilpailuun osallistuneista palkittiin Maija Kaipainen, Sara Rantalainen ja Metta Huuskonen. tuli Rautalammilla tuli yli 180 työtä, joten tuomariston tehtävä oli haastava. - Kaikki työt olivat omalla tavallaan hienoja, toimitusjohtaja Esko-Pekka Markkanen totesi palkintojenjakotilaisuudessa. Rautalammilla palkittiin kustakin sarjasta kolme parhaiten menestynyttä. Teemana kilpailussa oli nuoremmilla ”Löydä eläinten ja kasvien maailma” ja vanhemmilla ”Tunnista luonnon monimuotoisuus.” - Työt olivat aivan huikean hie- noja kuvauksia luonnosta, Paula Rintala kehuu nuoria. Rautalammilla kuvataidekilpailussa palkittiin 1. sarjassa (20052007 syntyneet) Inka Toikkanen, Jemina Herranen ja Meetta Huuskonen. 2. sarjassa (2003-2004 syntyneet) menestyivät Osku Hirvonen, Sara Karvinen ja Hanna Korhonen ja 3. sarjassa (2000-2002 syntyneet) Ida Vepsäläinen, Sara Rantalainen ja Maija Kaipainen. Kunkin sarjan parhaiten menestyneen kilpailijan työ osallistui myös valtakunnalliseen kilpailuun. Uusia tuulia päin ”Mitä hyötyä on ihmiselle kaikesta vaivannäöstä, jolla hän itseään rasittaa auringon alla? Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. Aurinko nousee, aurinko laskee, kiirehtii nousunsa sijoille ja nousee taas. Tuuli menee etelään ja kääntyy pohjoiseen, kiertää kiertämistään, ja samalle kierrolleen tuuli palaa. Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei täyty, ja minne joet ovat laskeneet, sinne ne yhä edelleen laskevat. Kaikki sanat uupuvat kesken, kukaan ei saa sanotuksi kaikkea. Silmä ei saa näkemisestä kylläänsä eikä korva täyttään kuulemisesta. Mitä on ollut, sitä on tulevinakin aikoina, mitä on tapahtunut, sitä tapahtuu edelleen: ei ole mitään uutta auringon alla.” (Saarn. 1:3-9) Ei ole mitään uutta auringon alla, mutta uusia näkökulmia, uusia tapoja toimia ja ajattelun liikettä on aina. Esa Saarisen luentoa kuunnellessani opin, että ihmisen päässä pyörii päivittäin 60 000 ajatusta. Taivas varjele, jos siellä samat ajatukset kiertävät rataa päivästä ja kuukaudesta toiseen. Saarisen mukaan tärkeämpää kuin uusi tieto, on ajatuksen liike ja olisi hyödyllistä venyttää omaa ajattelukykyä tekemällä itselle outoja ja vaikeita asioita, vaikka opiskelemalla jotain täysin uutta. Rautalammin kunta on esimerkillinen edelläkävijä. Pienessä kunnassamme on jaksettu uskoa uusiin juttuihin ja on uskallettu ottaa oikeasti rohkeita askeleita. On ollut ilo olla yhtenä rattaana tämän kunnan eteenpäin menossa. ” Rautalampi takaisin maailman kartalle” Helsingin kansalaistorilla 29.5.-3.6. on hurja tempaus ja se noteerataan maailmalla. Rautalampilaisten yritysten ja muiden tekijöiden, IHMISTEN, yhteinen ponnistelu kuntamme menestyksen ja hyvinvoinnin eteen tuottaa tulosta ja valaa meihin ja muihin tulevaisuuden uskoa ja toivoa. Olen rakastanut työn tekemistä tässä kunnassa. Tuki kunnan ja seutuyhtymän kautta on ollut hienoa ja olen kokenut saavani arvostusta ja kiitosta. Parasta työssäni on ollut se, kun toimiston ovi käy ja yrittäjä tai yrittäjäksi ryhtyvä on tepastellut sisään sen kummemmin aikoja varaamatta ja olen saanut palvella osaamiseni mukaan. Yrittäjät on parasta rotua, vaikkei muissakaan ihmisissäkään mitään vikaa ole. Toimin elinkeinoasiamiehenä toukokuun loppuun asti. Kesäkuun vietän lomaa ja heinäkuun alusta astun uuteen pestiin Törmälän loma- ja kurssikeskuksen toimitusjohtajana. Aki Virran laulun sanoin: ”Työ tekijäänsä kiittää vaikkei aina uskoiskaan, kiitos joskus on vain hymy, jonka toisen kanssa jaan. Työ tekijäänsä kiittää, teit sen vuoksi ihmisen. Yhdessä näin luomme – paremman huomisen.” MARITA LESKINEN elinkeinoasiamies 15 Vapaaehtoiset järvipelastajat toimiva Matti Huuskonen ilmoittaa hätäkeskukseen, että Konneveden Järvipelastajien toiminta veneilykaudella 2013 on alkanut. Niin on tapahtunut jo 20 kesänä. - Ajatus omasta järvipelastusseurasta lähti siitä, että joka vuosi Konnevesi-järvi vei pari kalamiestä, Huuskonen muistelee. Alkuun yhdistys toimi jäsentensä veneistä muodostetulla laivueella, sillä seuran puolesta kalustoa ei ollut tarjolla. Pian yhdistykselle saatiin kuitenkin omaakin kalustoa. Vanhan luotsiveneen, Riikan, kunnostuksen kanssa yhdistyksen jäsenet tekivät töitä tuhansia tunteja. Seurassa on noin sata jäsentä, joista aktiiveja on kymmenkunta. Mukaan toimintaan kaivattaisi erityisesti nuoria. Esimerkiksi Henri Hedman tuli mukaan järvipelastajien toimintaan paluumuuttajana viime kesänä. Mukaan toimintaan pääsee ottamalla yhteyttä seuran jäseniin. - Kun on halua liikkua vesillä, niin kyllä Meripelastusseura luo siihen hyvät puitteet, Matti Huuskonen kertoo. - Kiva harrastus tämä on, vuoden toiminnassa mukana ollut Sara Huhtanen kertoo. Vapaaehtoista toimintaa Toiminta Suomen Meripelastusseuran alaisissa järvipelastusyhdistyksissä on vapaaehtoista. Jäsenilleen seura tarjoaa esimerkiksi moniportaisen koulutusjärjestelmän. Toimintaan mukaan tulleet toimivat ensin yh- 16 Matti Huuskonen on kipparoinut Konneveden Järvipelastajia jo 20 vuotta. Sara Huhtanen ja Henri Hedman ovat toiminnassa mukana nyt toista vuotta. den kauden harjoittelijoina, mistä on koulutusten kautta mahdollisuus edetä kansimieheksi, perämies-konemieheksi ja aina aluksen päälliköksi saakka. Hengenpelastus on aina asiakkaalle ilmaista. Seuran toiminta rahoitetaan talkootöillä ja esimerkiksi hinaustehtävistä saaduilla tuloilla. Päivystyksestä yhdistys saa korvausta alueelliselta pelastuslaitokselta. - Myös sekä Konneveden että Rautalammin kunnat tukevat toimintaamme, mistä olen erityisen iloinen, Huuskonen kertoo. Hänen mukaansa yhteistoiminta eri viranomaisten välillä on kehittynyt myönteisesti ja Konneveden Järvipelastajat lähtevätkin hälytystehtäville yli veteen piirrettyjen kuntarajojen. Takana ovat ajat, jolloin pelastustehtävien aloittamista saattoi viivästyttää eri maakuntien viranomaisten välinen kiistely operaation johtovastuusta. Toiminta-alue kattaa koko Kon- nevesi-järven, jatkuu toisessa suunnassa Keiteleellä aina Matilanvirtaan asti ja Kiesimäjärvessä Kerkonkoskelle saakka. Mahdollisesti perustettava kansallispuisto lisää luontomatkailijoita alueella. Suuria veneitä Huuskonen ei odota, mutta melojia voi tulla paljonkin. Konneveden satamassa alkaa kanoottien vuokraus jo tänä kesänä. Pelastusliivien käyttö parantunut Järvipelastajien alus irtoaa laiturista kun vesillä joku tarvitsee apua. Matti Huuskonen kertoo, että apu kannattaa aina pyytää hätäkeskuksen kautta, joka sitten välittää hälytykset myös järvipelastajille. Aluksessa on Huuskosen mukaan kohtuullisen hyvä ensivastevarustus, mutta sairaankuljetustehtäville mukaan lähtee aina myös sairaankuljettaja. Useimmiten puhutaan kuitenkin niin sanotuista merimiestaidollisista Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen at yli veteen piirrettyjen kuntarajojen HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset! Ota yhteyttä! helionjuhlapalvelu.fi Heli Matilainen 045 875 9333 Järvipelastajat ovat mukana kolmivuotisessa projektissa, jossa kehitetään uutta viranomaisvenettä Fiskars Boatsin kanssa. Buster Cabin on seuran käytössä nyt toista kesää. Nimeä aluksella ei vielä ole, mutta seura on valmis sponsoreiden ehdotuksille. virheistä, eli esimerkiksi polttoaine pääsee vesillä loppumaan. Hän nostaa veneilijöille hattua siitä, että pelastusliivejä käytetään nykyään huomattavasti paremmin kuin takavuosina. Uutta venettä kehittämässä Konneveden Järvipelastajat on mukana Fiskarsin kolmivuotisessa projektissa, jossa kehitetään uutta viranomaisvenettä. Nyt toista kesää yhdistyksellä onkin käytössä Bustermerkkinen vene, johon on viime talvena tehty korjauksia viime kesänä tehtyjen havaintojen pohjalta. - Esimerkiksi täksi kesäksi saatiin isompi moottori, nopeutta pitäisi nyt saada sellaiset 43 solmua, Huuskonen arvelee. Pelastusaluksella ei vielä ole nimeä, ja Huuskosen mukaan sposoreiden tarjouksia aluksen nimeämiseksi otetaan vastaan. Lisäksi Konneveden Järvipelastajilla on vanha viittavene nimeltä Veleho, jonka yhdistys vastikään osti itselleen varainhankintaveneeksi Meripelastusseuralta. - Sillä voidaan järjestää esimerkiksi tilausristeilyitä, Huuskonen kertoo. Ansioistaan Konneveden Järvipelastaijssa Suomen Meripelastusseura on palkinnut yhdistyksen puheenjohtajana toimivan Matti Huuskosen ja sihteeri SirkkaLiisa Mäkelän seuran ansiomerkeillä. VIISAASTI VESILLÄ JÄRKI on paras turvaväline. Muista ihmisistä, etenkin pienistä lapsista, on syytä huolehtia veden äärellä. PELASTUSLIIVIT päälle. Veneen pohjalla ne eivät pelasta ketään. Muista tarkistaa turvavälineiden kunto säännöllisesti. UIMATAIDON ylläpito voi pelastaa. Älä yliarvioi uimataitoasi. Matka uimahallissa on eri matka järvessä. ALKOHOLI liittyy usein hukkumiskuolemiin. Humala heikentää harkinta- ja toimintakykyäsi. Vesillä on syytä olla vesilinjalla. SÄÄ voi yllättää. Harkitse tarkkaan kannattaakolähteä ukkosen alle suotelemaan tai kevätjäälle kävelemään. Lähde: Viisaasti vesillä -kampanja 17 Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Lauri Hintikan perhealbumi KY E N I Ä LÄL N Lauri Hintikan työhistoria Koneella on tiivistetty hänen kotiaan koristavaan hissin oveen, jonka hän sai läksiäislahjaksi yhtiöstä. Vastan puheenjohtaja on rautalampilainen, vaikkei koskaan ole pysyvästi paikkakunnalla asunutkaan Lauri Hintikka Pestuumarkkinat tulevat joka syksy. ikäisiä serkuksia oli paljon. Joka aamu Aivan yhtä varmasti saapuvat myös soudettiin Hintikkaan hakemaan maito, kesäasukkaat aina kesän kynnyksel- hän muistelee. lä. Niin tekee myös Lauri Hintikka, Kiinnostus tekniikkaan vei joka on myös vapaa-ajanasukkaiden insinööriuralle toimikunnan, Vastan, puheenjohtaHintikan isä muutti aikanaan opisja. 18 kelemaan ja työn perässä Helsinkiin. Hintikka ei koskaan ole varsinaisesti Hän oli lapsena kiinnostunut Neiturin ja asunut Rautalammilla, hän on paljasjal- Kiesimän kanavien rakennustyömaista, ja kainen helsinkiläinen. Siitä huolimatta päätti silloin unelmissaan opiskella insiRautalampi on hänelle eritnööriksi. täin merkityksellinen paikIsän viitoittamalla tiellä ka. Hänen isänsä oli kotoisin ovat jatkaneet myös pojat. ”Penkkaripäivänä Rautalammilta ja rakensi Tehtaankadun kansakoulun minun oli pakko oman mökin Hintikan kanja Suomalaisen yhteiskoukysyä pääsisinkö tatilasta lohkaistuun Majalun lukion kautta nuoren saatille.” niemeen jo vuonna 1939. miehen tie vei opiskelemaan Joka vuosi kesäkuun ensimteknilliseen korkeakouluun. mäisenä päivänä matkustettiin Rautalam- Vaimonsa Inkerin Lauri tapasi jo lukiomille kesänviettoon, kaupunkiin palattiin aikana. elokuun lopussa. Lomailun ohessa Hinti- Tunsimme toisemme koko lukiokan tila työllisti myös perheen lapsia, joten ajan, ja penkkaripäivänä minun oli pakko elämänläheinen elintapa tuli tutuksi. kysyä pääsisinkö saatille, hän naurahtaa. - Ihmisiä oli aina ympärillä, samanPerheessä oli aina harrastettu musiik- kia, isä ja veljet olivat kovia laulumiehiä, - Heti seuraavana päivänä valmistumutta Lauri Hintikan mukaan huono misesta minut pyydettiin Koneelle töihin. lauluääni teki hänestä rumpalin. EnsimViisitoista vuotta kestäneestä urasta mäisen bändinsä Lauri Hintikka kasasi jo Koneella valtaosa kului ulkomaankomenkouluikäisenä. Myöhemmin nuksilla. Heti taloon tultuteekkarina hän toimi rumaan tie kävi Itävaltaan. ”Valmistumisesta palina Retuperän WBK:ssa. seuraavana päivänä - Inke valmistui kauppaValmistuttuaan teknillisestä korkeakoulusta seuraavana mentiin vihille korkeakoulusta tuolloiset keväänä. Meillä oli minuutja kolmantena muutettiin WBK:laiset halusivat jatkaa tiaikataulu, kun valmistuItävaltaan. ” soittoharrastustaan. Niin misesta seuraavana päivänä sai alkunsa Rempsetti, vielä mentiin vihille, ja kolmantetänäkin päivänä koossa oleva seitsemän na päivänä Inkekin muutti Itävaltaan. puhallinsoittajan ja yhden rumpalin orNeljän vuoden kuluttua Hintikat käkesteri. väisivät hetken Suomessa. Kone kasvoi ja - Omaksi iloksi ja muiden kauhuk- teki yritysostoja, Lauria tarvittiin nyt Belsi ollaan soitettu jo 40 vuotta. Perinteenä giassa. Hän olikin innokkaasti opiskellut meillä on Rempsetin kesäleiri, johon osal- kieliä, muun muassa ranskaa. listuvat soittajat vaimoineen, lapset sekä Lapset haluttiin juurruttaa lapsenlapset. Parhaimmillaan 40 henkilöä. suomalaisiksi Osittain soittoharrastuksen kautta kävi tie myös työelämään. Retuperän Perheen esikoinen Jaakko syntyi 1976 ja WBK oli soittamassa silloisen Koneen Heikki 1978. Laurin kolmivuotinen pesti pääjohtajan Pekka Herlinin 40-vuotisjuh- Koneen Ruotsin toimitusjohtajana oli velissa. nähtänyt kuuteen vuoteen. Kolmas poika Serkuksia oli kesäisin Rautalammilla paljon. Kirkonkylästä tuli uimaopettaja Majaniemeen opettamaan lapsille uintia. Kuivaharjoittelemassa kuvassa ovat Pekka, Airi, Veli-Pekka ja Lauri. Rempsetti on esiintynyt vappuna Kaivopuistossa jo 15 vuotta, aina samalla paikalla. Vappuohjelmaan kuuluu tunti jazzia, sambaa ja iloisia lauluja. Seitsemän puhallinsoittajan ja yhden rumpalin orkesteri on esiintynyt myös Rautalammilla omien kesäleiriensä lisäksi kupletti-iltamissa ja kukkaiskirkossa. Juhannus vietetään aina Rautalammilla Kokkokalliolla ja myös ruokalista on perinteinen. Rantakalan itseoikeutettu keittäjä on laurin serkku Pekka Hintikka (keskellä). Aiemmin aamupäivällä vedettiin nuottaa, mutta nykyään turvaudutaan ostokaloihin. Matti syntyi Ruotsissa 1982. Percussio on hänen ja hänen lasten- Siinä vaiheessa haluttiin palata Suo- sa omistama yritys, joka on omistajana meen, että pojat juurtuisivat jonnekin start-up -yrityksissä, esimerkiksi langatkunnolla. He puhuivat jo keskenään ruot- tomia latausjärjestelmiä valmistavassa sia. Hankimme väliaikaisen asunnon Es- PowerKississä. Hänen sydämensä sykkii poon Haukilahdesta, ja tässä on tullut nyt tekniikan ja muotoilun yhdistämiselle bisasuttua 25 vuotta. nekseen. Lauri siirtyi Koneelta - On innostavaa olla ”En minä pelkkää Ahlströmille. Kymmenen joutenoloa jaksaisi, mukana nuorten yrityksissä. vuotta kansainvälisissä tehJos kokemuksestani on vieen viihtyisi vain tävissä sisälsi paljon matlä heille jotain hyötyä, niin makoilemassa rannalla ja kustamista. 1990-luvun kummatkin osapuolet voitpuolivälissä hänet kutsuttiin ottamassa aurinkoa.” tavat. vaikeuksissa olleen ProjektiRautalammin kunnan Insinöörit Oy:n toimitusjohtajaksi. Yhtiö vapaa-ajanasukastoimikunnan Vastan pumyytiin ruotsalaiselle Swecolle 2003. heenjohtajana Hintikka on toiminut sen - Jäin kuitenkin pieneksi osakkaaksi perustamisesta saakka. yhtiöön ja toimin johtoryhmässä vuoteen - Olen ollut mukana nyt kaksi val2008 asti, jolloin jäin eläkkeelle. tuustokautta ja vuodenvaihteessa Vastalle on määrä etsiä uusi puheenjohtaja. HomPuuhaa riittää myös ma on kyllä ollut antoisaa. eläkkeellä ollessa Vastan tähän mennessä keskeisim- En minä joutenoloa jaksaisi, en ole sel- miksi saavutuksiksi Hintikka nimeää kelainen ihminen joka viihtyy makoilemassa säasukkaiden jätehuollon edistämisen, rannalla ja ottamassa aurinkoa. kunnan tiedottamisen paranemisen sekä kesätreffien vakiinnuttamisen. Myös kaava-asioissa Vasta on toiminut aktiivisesti ja ajanut vapaa-ajan asuntokäyttöön kaavoitetuille tonteille yhtäläistä rakennusoikeutta vakinaisten asuntotonttien kanssa. - Sitten meillä on Rautalampi-viehelupa. Se on kunnalta pieni panostus, mutta myönteinen imagovaikutus on valtava. Lauri naurahtaa. Kesän lisäksi Lauri ja Inkeri viettävät mökillä aikaa ympäri vuoden. 370 kilometrin matka ovelta ovelle ei tunnu lainkaan pitkältä. - Kyllä Rautalampi on minulle toinen kotipaikka, ja mikä parasta, lapsillakin on rautalampilaisia ystäviä. - Ja vaikka sukulaisia on HelsingissäRautalampi kin, niin eihän niitä siellä näe. Niitä nähon toinen koti dään Rautalammilla, hän jatkaa. Purjehdus on Lauri Hintikalle tärkeä Mökkeilyn ja liiketoimien ohella uuharrastus, ja hänellä on ollut kimppavene deksi aikaa vieväksi, mieluiseksi työtehvanhemman veljensä kanssa jo 30 vuotta. täväksi on tullut lastenlasten beibaamiKesällä vietettiin aikaa myös nen. Lauri Hintikka kertoo Rautalammilla. Kun kaikkiolevansa iloinen siitä, että ”Perhe oli täysin en neljän veljeksen perheet kaikilla hänen pojillaan on yksimielinen siitä, että halusivat viettää kesää isänsä perheet, joiden myötä sumökki rakennetaan kotipaikalla, alkoi se käydä kuun on tullut kolme ihanaa Rautalammille eikä miniää. ahtaaksi. merenrantaan.” - Meillä mietittiin, teh- Nyt alkaa olla taas däänkö mökki merenrankunnon kokoinen perhe. taan, missä se palvelisi purjehdusharras- Nuorimman Jaakon esikoisen ja Inken tusta vai Rautalammille. Perhe oli täysin äidin välillä ikäeroa on 95 vuotta, se on yksimielinen siitä, että Rautalammille, valtava rikkaus. 19 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Kartoittaja Sari Karhuseen voi törmätä kesän aikana missä tahansa päin Rautalampia. Karttoja päivitetään Rautalammilla ja lähiseudulla Maanmittauslaitos uusii parhaillaan taan vuosittain. Tiedot tulevat myös pekarttoja Rautalammilla ja lähialueil- lastusviranomaisten käyttöön. - Tämän vuoksi esimerkiksi pihan la. Kesän aikana kartoittajat kiertäläpi kuljettava ajotie on karttaan merkitvät aluetta ja päivittävät karttoja. Tervetuloa tutustumaatynösaikevannnellä! uudenlaiseen tapaan Ergonomisia toimistotiloja yhteisöllisessä työtilassa. Kuopiontie 13, 77700 Rautalampi | Puh. 040 681 5848 | [email protected] 20 Tämä *lipuke oikeuttaa yrityksesi yhden päivän ilmaiseen tutustumisjäsenyyteen. Leikkaa talteen, ota läppäri mukaan, ja tule tutustumaan HUB Rautalammin iloiseen työympäristöön! Paikka, jossa ihmiset ja ideat kohtaavat! *yksi lipuke / yritys tävä, vaikka joskus ihmiset toivovatkin Alue on ilmakuvattu viime vuoden niiden poistamista, Karhunen selventää. aikana. Ilmakuvia on verrattu olemassaUusi kartta on kaikkien käytettäoleviin karttoihin, ja toukokuussa käyn- vissä internetissä Maanmittauslaitoksen nistyneessä maastovaiheessa kartoittajat Karttapaikassa vuodenvaihteen tienoilla. kiertävät alueita. Ei siis kannata säikähtää, Painetusta kartasta ei vielä ole tarkempaa jos oranssipukuiset henkilöt aikataulua tiedossa. liikkuvat pihojen ja peltojen Kesän aikana koko Raukulmilla. talammin kunnan alue myös ”Jokaisesta pihasta - Kuljen autolla paikasta laserkeilataan lentokoneesta tarkastetaan paikkaan ja vertaan ilmakukäsin. Laserkeilauksen avulsilmämääräisesti vaa, karttakuvaa ja maastoa. la saadaan hyvin tarkkaa tierakennukset.” Jokaisesta pihasta tarkastetoa maastonmuodoista, jota taan silmämääräisesti rakäytetään hyödyksi kartan kennukset, kartoittaja Sari tekemisessä. Karhunen Pohjois-Savon MaanmittausSari Karhusen lisäksi Sisä-Savossa toimistosta kertoo. liikkuu myös kartoittaja Anne TiihoYleisimmin vuosien varrella muut- nen. Maanmittauslaitos päivittää karttatuvia kohteita maastossa ovat pellot ja aineistoja keskusta-alueilla noin viiden rakennukset. Tärkein päivityskohde on vuoden välein ja haja-asutusalueilla noin tiestö, jonka osalta karttoja ajantasaiste- kymmenen vuoden välein. Teksti ja kuva: Markku Leskinen Remonttiapuna äidin kioskilla ovat olleet myös Liana ja Daniel. Nokisen Kipsa avataan kesäkuun alussa. Nokisen Kipsa on virkistävä taukopaikka Nuotiopaikan hiillos tuoksuu jo kutsuvasti Nokisen Kipsan levähdysalueen rannassa. Kalastajat virittelevät vapojaan, kesän tulo on täydessä vauhdissa. Polttopuut on tulipaikalla varattu tosin vain kalastajien käyttöön. Uudistunut Nokisen Kipsa avaa luukkunsa ja terassinsa kesäkuun alussa. Viralliset avajaiset, jolloin Kipsalla on menoa ja meininkiä isoille ja pienille kävijöille, pidetään sunnuntaina 9. kesäkuuta. Yllätysohjelmaa on tarjolla, joten paikalle kannattaa saapua sankoin joukoin. Hanne Kuikka kertoo, että Kipsa on uudistettu ja remontoitu sisältäpäin, joten siellä on mukava työskennellä ja valmistaa herkkuja asiakkaille. Lasitettu terassi tarjoaa sääsuojaa tuulisemman kelin kahvittelijoille. Kipsa Likaksi on tulossa rautalampilaisille tuttu Erja Puoskari. Iloista meininkiä ja erinomaista palvelua on Kipsalla luvassa.. Perinteisten kioskiherkkujen ja virvokkeiden lisäksi Nokisen Kipsalla tarjoillaan jäätelöannoksia, marjajuomia, pirtelöitä ja maukkaita kylmäkeittoja sekä panineja. Herkkuja saa myös maidottomina. Hanne Kuikka lupaa, että Kipsalta saa kylmäkaapista tuoreita marjoja joka päivä, heti kun mansikat kypsyvät. Mökkiläisten ja muidenkin tarpeita kuunnellaan herkällä korvalla ja valikoima laajenee kysynnän mukaan. Kioskin uudet omistajat, Hanne ja Joni-Matti Kuikka haluavat kiittää kuntaa siitä, että levähdysalueen reunalla olevaan koivusaarekkeeseen pääsevät lampaat maisemanhoitajiksi. Ruskolandian lampaat ilahduttavat myös varmasti asiakkaita. 21 Teksti: Juho Pahajoki Kuva: Iiro Lyytinen Frisbeegolfrata muutti Latsinmäelle MIKÄ LAJI? GOLFIN tapaan kiekko pyritään saamaan koriin mahdollisimman vähin heitoin. N H HEITON saa astua yli, kun kiekko on irronnut, paitsi 10 päästä korista heitettyjä putteja. SYM Ä RTV ST KAUIMMAKSI korista jäänyt jatkaa ensin. Siitä heitetään, mihin kiekko jäi. ÄK SÄHK KA ESKUKS USK E YV ÖT AR VÄYLÄ alkaa merkatulta tiiaus-paikalta. REIKÄ on pelattu loppuun, kun frisbee on korissa. VÄLINEET? KIEKOT ovat ranta- tai ultimate-frisbeetä pienempiä, halkaisijaltaan 21-22 cm. RTV-Huolto Taito Hänninen KOLMEN tyyppisiä: pitkälle lentävät driverit, lähestymiskiekot ja lähipelissä käytettävät putterit. Korholantie 38, Rautalampi P. (017) 530 450 • [email protected] PUUTAVARAN koneellinen valmistus ja lähikuljetus VELJEKSET KOSUNEN 0400 227 699 JARMO 040 552 7789 HARRI www.rautalampilehti.fi 22 RADAT yleensä ilmaisia. Radoista ja lajista tietoa esim. www.frisbeegolfradat.fi Frisbeegolfia pääsee nyt pelaamaan Latsinmäen maastossa. Aiemmin Rämäkällä sijainnut Rautalammin frisbeegolfrata on muuttanut Latsinmäelle. Osittain seurakunnankin maille pystytetty 10-reikäinen rata sijaitsee vaihtelevassa mäntykangasmaastossa Latsinmäellä kuntopolun läheisyydessä. Radan pystytyksestä on huolehtinut vapaa-ajan yhdistys Oikarin tähti. Uusi rata on suunniteltu helpohkoksi ja väylät ovat lyhyitä. Rämäkän mäkisestä maastosta on rata hieman helpottunut, koska korkeuserot eivät ole yhtä suuria. - Rämäkällä ongelmana oli myös frisbeiden häviäminen ruohikkoon, Latsinmäellä tätä ongelmaa ei ole, toteaa radan suunnitelija Sami Poimala. Frisbeegolf on kasvava laji. Tällä hetkellä ratoja on Suomessa jo yli kolme sataa. Rautalammillakin on aktiivisia pelaajia ja radalla käydään pelaamassa myös Suonenjoelta ja kauempaakin. Rankkuudeltaan laji sopii ulkoliikunnaksi kaikille. Sen haas- tavuus esimerkiksi kilpailussa syntyy henkisestä kamppailusta oman itsensä kanssa, Poimala valottaa. Lajin aloittaminen on helppoa. Sopivia kiekkoja löytyy tavallisista supermarketeistakin. Kiekkoja saa myös lainaan Oikarin tähdeltä, vastuuhenkilönä on Teuvo Vepsäläinen. Rautalammilla lajia harrastava Panu Nyyssönen kertoo, että uuden radan kiertäminen vie aikaa puolesta tunnista ylöspäin. Itse hän on käynyt pelailemassa mm. lasten kanssa ja suosittelee lajia kaikille. - Pelaajien olisi hyvä varoa heittäessä kuntopolulla mahdollisesti lenkkeilieviä, Nyyssönen muistuttaa vielä . Radalle mielivä löytää aloituspaikan läheltä kuntopolun liikuntalaitteita. Heittopaikat on merkitty numeroiduilla viitoilla. Lähiaikoina radalle ilmestyvät myös väyläkartat ja kevään aikana järjestetään radan viralliset avajaiset, joissa radan vihkii käyttöön Pekka-pappi. Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Maalaistori tulee tänäkin kesänä TAKSI Maalaistorin tytöt Kati Tikkanen, Tiia Lappalainen ja Tiia Lehtinen. Rautalammilla saadaan jälleen tänä kesänä nauttia Maalaistorin tarjonnasta. Uudessa kontissa paikkakuntalaisia palvelevat myös uudet naamat. - Me napattiin kiinni hyvästä konseptista, kun viime kesänä ansiokkaasti Maalaistoria pyörittäneet Joonas Pesonen ja Sisko Mäkinen lähtivät maailmalle, tulevan kesän Maalaistoriyrittäjä Tiia Lehtinen kertoo. Osuuskunta Wimma Visionsilla on tulevana kesänä peräti kaksi maalaistoria, toinen Mikkelissä ja toinen Rautalammilla. Rautalammin Maalaistorin toiminnasta vastaavat pääasiassa Osuuskunta Mittavan Kati Tikkanen ja Tiia Lappalainen. Tiia Lehtinen Wimma Visionsista aikoo venyä molempiin. Yrittäjät kertovat, että maalaistorista tulee hy- vin pitkälle viime vuotisen kaltainen lämminhenkinen luomu- ja lähiruokatori, jonne on mukava tulla myös viettämään aikaa. Aamuisin tarjolla on tuoreita karjalanpiirakoita ja munkkeja. - Pitkälle samat tuottajat kuin viime kesänä on lähtenyt mukaan, mikä on aivan mahtava asia, Tiia Lehtinen kiittelee. Kesän uutuuksista he mainitsevat reseptit. Uusia reseptejä esitellään Maalaistorilla viikottain. Resepteissä huomioidaan kunkin sesongin tuotteet ja reseptikilpailuja luvataan järjestää myös asiakkaille. Maalaistori on mukana myös Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen Helsinki-tempauksessa. Torikontista löytyy paikallisten tuottajien herkkuja koko tapahtuman ajan. Maalaistori avautuu Rautalammilla juhannusaaton alla, torstaina 20.6. • 1+8 henkilöä • invataksivarustus • 2 pyörätuolipaikkaa OLLIN TAKSIPALVELU Rautalampi ✆ 040 591 6445 23 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 TAPAHTUMAT TI 21.5. LA 25.5. PE 31.5. SU 2.6. TI 4.6. TI-TO 4.-6.6. TO 6.6. SU 9.6. KE 12.6. SU 16.6. PE 21.6. LA 22.6. SU 23.6. SU 30.6. Hoitokoti- ja kotihoitoväen ehtoollisenvietto kirkossa klo 13. Kouluun lähtevien siunaus kirkossa klo 18. Vanhojen hautamuistomerkkien kunnostuskurssi klo 10-12. Luento srk-talolla, näytös hautausmaalla. Järj. Sisä-Savon perinneyhdistys. Motoristimessu kirkossa klo 12, saarnaa motoristipastori PeeTee Juntumaa. Kirkkokahvit. Koulujen kevätkirkko klo 11.45. Rautalampi takaisin maailmankartalle -tapahtuman ohjelmassa jumalanpalvelus Helsingin Lähetyskirkossa klo 14, Tenho Korhonen. Puuhapäivä seurakuntatalolla 2004-2006 syntyneille. Tiedustelut Jaana Lehtolahti, p. 040 484 0551. Luontoleiri Vuorijärven maastossa kaiken ikäisille. Alle 12-v. aikuisen mukana. Kalastusta, patikointia ja telttailua. Tied. ja ilm. Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682. Kesäleiripäivä Kaijärvellä 20042005 syntyneille. Konsertti kirkossa klo 18. Milja Markkanen, laulu ja Kaisa-Liisa Pirkkanen, piano. Ohjelma 5 €. Maatilaretki koululaisille. Tied. Helena Korhonen, p. 0400 367 131. Konfirmaatiomessu kirkossa klo 10. Juhannusaaton juhla Törmälässä. Seurat klo 18, juhannuskokko klo 20. Makkaraa, kahvia, mehua ym. Juhannuspäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Karjalaisen kansan messu kirkossa klo 10, Rautalammin ja Suonenjoen kirkkokuorot. Kesävieraiden kirkkopyhä: Kukkaiskirkko klo 10, saarnaa Emilia Jalkanen. Kirkkokahvit. Kirkkokonsertti klo 12. Mark Gothoni, viulu; Marko Ylönen, sello ja Matthias Veit, piano. Yhteistyössä Savonlinnan musiikkiakatemian kanssa. Ohjelma 15 €. Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi. 24 www.rautalamminseurakunta.fi Motoristimessussa kirkon pysäköintialue täyttyy kaksipyöräisistä. Kuvassa ÄmSee Raatalammin hallitus ja kirkkoherra Pekka Tuovinen. Yhteistyössä seurakunta, Ämsee Raatalampi ja Gospel Riders Motoristimessu Rautalammilla Tulevana lauantaina järjestetään Rautalammilla motoristimessu. Paraatiajoon Puroniemestä kirkkoon odotetaan jopa kahtasataa pyöräkuntaa. Motoristikirkkoon ovat tervetulleita myös muut kuin motoristit. Riders kuitenkin järjestää kevätkokouksensa paikkakunnalla, minkä odotetaan tuovan runsaasti osallistujia myös messuun. - Kaikki on tietysti hirmu paljon kiinni kelistä. Noin kahtasataa pyörää odotan paraatiin. Jos on tosi hyvä keli, niin sekin voi olla alakanttiin, Tuutti arvelee. - Idea motoristikirkon järjestämisestä tuli esille Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit nautijo meidän moottoripyöräkerhon perustaan kirkkopuistossa Yhteisvastuukerätamiskokouksessa. Pekka-pappi innostui yksen hyväksi. ”Idea motoristikirkon asiasta myös ja on ollut aktiivisena puuha- Tämä on ollut meidän yhteistyöjärjestämisestä miehenä järjestelyissä, ÄmSee Raatalamprojekti ja pidän tätä hyvänä päänavatuli esille jo ÄmSee uksena yhteistyölle motoristiväen suunmin puheenjohtaja Markku Tuutti kertoo. Raatalammin Messussa saarnaa motoristipastori taan. Toivon, että tulevaisuudessa tätä perustamisPeeTee Juntumaa. Kirkossa on myös nekautta avautuisi uusia yhteistyömahdolkokouksessa.” limiehinen rautalampilainen bändi, jossa lisuuksia myös nuorten suuntaan, kirksoittavat Aki Virta, Mika Koukkari, Ankoherra Pekka Tuovinen sanoo. tero Jetsu ja Adam Bater. Liturgina motoristikirkossa toimii Pekka TuoviGospel Riders on yli tuhatjäseninen kristillinen nen, mukana ehtoollista jakamassa on seurakuntapasmoottoripyöräkerho. Motoristeille suunnattuja kirk- tori Suvi Iso-Herttua. Tekstinlukijoina toimii mukana koja järjestetään Suomessa useita pitkin kesää. Nyt olevat mororistit. Rautalammilla järjestettävän messun jälkeen Gospel Skuoritsa-ystävyys jatkuu Skuoritsan kanssa on tehty rovastikunnallista ystävyysseurakuntatyötä runsaat kaksi vuosikymmentä. Alusta asti Rautalammin seurakunta on ollut sen ”kantavia voimia”. Ohjelmassa on ollut rakennustyötä, retkiä, diakoniatyötä, kotikäyntejä, musiikki- ym. ryhmien vaihtoa sekä jumalanpalveluksia, juhlia ja muita tilaisuuksia. Keskeistä on ollut tutustuminen ja yhteyksien syntyminen henkilökohtaisella tasolla. Uusi Rautalammin rovastikunta jatkaa ystävyysseurakuntatyötä Skuoritsan kanssa. Suunnitelmissa on vierailuja mm. retkien ja leirien muodossa - ainakin tehdään jo perinteeksi muodostunut ”joululahjamatka”. Rovastikunnan laajentuminen tuonee lisävoimia työhön. Ystävyysseurakuntatyön suunnittelua ja johtamista varten on perustettu rovastikunnallinen tiimi, jonka vastuuhenkilönä on allekirjoittanut, puh. 0400-856263, sähköposti [email protected]. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja otan vastaan ehdotuksia. Pekka Tuovinen Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Olavi Saarelainen Karmen Kynna on näyttävä savupirtti. Suomalaismetsien kulttuuriin pääsee tutustumaan elokuussa järjestettävällä matkalla. Suomalaismetsissä Rautalampilaisuus on kova sana Matka Finnskogaan elokuussa Rautalammilta on järjestetty matkoja Ruotsin alueella. Svullryan kylässä jokainen ihminen sanoo oleja Norjan suomalaismetsiin jo vuosikymmenten vansa rautalampilaisperäinen, Saarelainen naurahtaa. Saarelaisen mukaan Torsbyn alueella suomalaispeajan. Elokuussa Rautalammin Historiallinen yhdisrinteitä on vaalittu esimerkillisesti ja aihetta on myös tuttys järjestää jälleen matkan Finnskogaan. - Matkalle lähdetään torstaina 8.8. ja perille Mattilaan saavutaan perjantaina iltapäivällä, matkalla oppaana toimiva Olavi Saarelainen kertoo. Matkanjohtajana toimii Raimo Jalkanen ja tulkiksi matkalle on lupautunut rautalampilainen Sonja Salminen. Matka sisältää linja-automatkat, majoitukset sekä ruokailut. Rautalammilta suunnataan Turun kautta Tukholmaan, josta matka jatkuu edelleen Karlstadtin kautta Mattilaan. Paluu Suomeen tapahtuu Falunin kautta, missä vieraillaan Carl Larssonin kotimuseossa. - Erityisesti toivoisin, että matkalle lähtisi mukaan myös nuoria. Jos on kiinnostunut omista juuristaan, suosittelen matkalle osallistumista ehdottomasti. Maailmassa ei liene monta paikkaa, jossa suomalaisuutta arvostettaisi yhtä paljon, kuin Ruotsin ja Norjan suomalaismetsien kittu laajasti. Tietämys esimerkiksi savupirteistä ja riihistä on huomattavasti parempaa kuin Suomessa. - Luonnollisesti vierailemme myös Värmlannin maakuntamuseon alaisessa Torsby Finnkulturcentrumissa, jota voisi kutsua metsäsuomalaisuuden tietokeskukseksi, Saarelainen kertoo. Edellisen kerran Rautalammilta vierailtiin Finnskogassa pienellä ryhmällä vuonna 2008. Nyt järjestettävälle matkalle osallistuu myös Rautalammin kunnan edustajat Jarmo Karjalainen, Jorma Kukkonen ja Sari HintikkaVaris. Matkalle osallistuu edustajat myös Rautalammin museolta. Matkan hinta on 580 euroa ja ilmoittautumisia otetaan vastaan 24.6. saakka. Ilmoittautumiset Raimo Jalkaselle, puhelin 040 558 5208, [email protected]. Rautalampilehti saatavilla myös seuraavissa paikoissa: Rautalampi • Artteli • Neste • Vanha Peura • Piilopirtti • Morton • P-k Hilla • Kunnanvirasto • Kirjasto Suonenjoki • Koskelon matkailukeskus • Kahvila Aurora Lisäksi • Teboil Vesanto • ABC Tervo • POP Pankki Konnevesi Näköislehti ja PDF-lehti ladattavissa www.rautalampilehti.fi facebook.com/rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti 25 Teksti: Iiro Lyytinen Kuva: Salli Systems ET ILAIS AMP RTALLA L A T R AU MANKA IL MAA Salli panostaa jatkuvaan tuotekehitykseen. Kaksiosaista satulatuolia Veli-Jussi Jalkasen yhtiö valmistaa ainoana maailmassa. Salli hakee kasvua Aasian markkinoilta Satulatuoleja suunnitteleva ja valmistava Salli Systems avasi oman tuotantolinjan Kiinan Shenzenissä vuonna 2010. Tutustuminen Aasian toimintaympäristöön alkoi Veli-Jussi Jalkasen mukaan jo viisi vuotta aikaisemmin. - Kiina jo itsessään tulee olemaan suuri markkina, lisäksi tuotantokustannukset ovat muuta maailmaa alhaisemmat, Jalkanen toteaa. Salli Systems toteuttaa niin Suomessa kuin Kiinassakin voimakkaasti kasvuhaluista strategiaa. Kiinan yksikköä vetää vastikään aloittanut kehityspäällikkö Kirsi Luukkonen. Tuotantolinja ja pääkonttori ovat Shenzenissä, jonka lisäksi yhtiöllä on viennin myyntiyhtiö Hong Kongissa. - Kiina on vaikea toimintaympäristö, yllätyksiä tulee koko ajan ja tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, Veli-Jussi Jalkanen kertoo. Myös Luukkonen allekirjoittaa Jalkasen näkemyksen toimintaympäristöstä. Esimerkiksi alihankkijoiden kanssa toimiminen edellyttää hänen mukaansa rautaista otetta. - Kiinassa erityisen haasteellista on paikalliseen toimintakulttuuriin sopeutuminen. Yrityksen toiminnan käynnistämisvaiheessa kuluu paljon aikaa käytännön operaatioiden selvittämiseen, Luukkonen kertoo. Kasvunäkymät hyvät 26 Kasvunäkymät ovat kuitenkin toimintaympäristön haasteista huolimatta hyvät. - Kiinassa panostetaan yhä enemmän terveyteen ja hyvinvointiin, mistä saamme palautetta myös jälleenmyyjiltämme. Perheelliset kiinnittävät paljon huomiota lastensa terveyteen ja istumaterveydellä on siinä suuri rooli, Kirsi Luukkonen kertoo. - Tavoitteenamme on olla maailmanKirsi Luukkonen laajuisesti tunnettu istumaterveystalo. Aloittamamme tutkimustoiminta avaa ihmisten silmät huomaamaan, miten paljon terveyttä ja tuottavuutta voi parantaa istumaympäristöä kehittämällä, Jalkanen kertoo yhtiön visiosta. Salli Systemsillä tuotekehitykseen ja tutkimukseen on panostettu paljon. Tulossa onkin yli 20 uutta tuotetta istumaympäristöön eri ammateissa. - Edessä olisi valtavat markkinat, jos vain olisi resursseja tutkimukseen ja laajentumiseen. Jalkanen toivoisi liike-elämän kehittäjiltä enemmän panostusta tulevaisuuden alalle. Tuote sai alkunsa hevosen satulassa Yhtiön päätuote, Salli-satulatuoli sai alkunsa 1990-luvun taitteessa Jalkasen havainnosta, jonka mukaan hevosen satulassa istuminen tuntui huomattavasti paremmalta kuin istuminen toimistotuolissa. Ensimmäinen Salli-satulatuoli esiteltiin Geneven keksintömessuilla vuonna 1990. Tultaessa 2000-luvulle yhtiö kehitti kaksiosaisen satulatuolin, jota yhtiö valmistaa ainoana maailmassa. Tuolista saatu runsas positiivinen palaute rohkaisi Jalkasta yhtiöineen ottamaan tavoitteekseen koko maailman istumakulttuurin muuttamisen. Teksti ja kuva: Juho Pahajoki Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Mika Koukkari luovutti lahjakortin Leila ja Tuomo Niinivirralle. Ahkeruudesta palkittiin siivoustalkoissa Rautalammin yrittäjät järjestivät maanantaina 6.5. perinteiset siivoustalkoot. Pienehkö, mutta innokas joukko yrittäjiä ja muuta väkeä kokoontui Vahan Peuran takapihalle valmiina talkoisiin. Siivousvälineistä kunta tarjosi jätesäkit, Osuuspankki puolestaan hanskat. OP tarjosi myös talkoolaisille siivouspullat ja -makkarat. Aurinkoinen kevätsää ”Varmaan tässä oli siivoukseljoudutaan vielä le otollinen, kympin uutisten mutta se houloppukevennykseksi.” kutteli varmaan myös ihmisiä puuhailemaan kotipihoillaan. Ennen tositoimiin ryhtymistä ympäristölautakunnan puheenjohtaja Mika Koukkari palkitsi kunnan, kuntalaisten ja ympäristölautakunnan puolesta kaksi siivoamisessa kunnostautunutta kyläläistä, Leila ja Tuomo Niinivirran, lahjakortilla. Niinivirrat tunnetaan kylällä siitä, että he poimivat roskia jokapäiväisillä kävelylenkeillään. Pariskunnan toimet on huomioitu paikallislehdessä ja maakunnantasollakin jo ennen palkitsemista. Perinteiseen miltä nyt tuntuu -kysymykseen Leila Niinivirta toteaa, että kyllä muistaminen on silti aina mukavaa. - Varmaan tässä joudutaan vielä kympin uutisten loppukevennykseksi. Vaikka voihan sitä Rautalampia niinkin viedä maailmankartalle. Aluksi sitä pelkäsi, että saa kylähullun leiman, kun alkoi roskia keräämään, mutta palaute on ollut vain positiivista. Nykyään tuntemattomatkin tervehtivät kylänraitilla, Niinivirta kertoo. - Puolitoista vuotta tätä on nyt tehty. Yleensä päivän lenkiltä kertyy 1-2 pussia roskia. Tyypillisiä roskia, mitä teiden varsilta löytyy, ovat karkki-, ruoka- ja juomakäärepaperit ja -pahvit, Niinivirta jatkaa. Kun kysyn, mistä into työhön löytyy, Niinivirta toteaa haluavansa pitää rakkaan kotikylänsä siistinä ja ilahduttaa näin muita. Toiveissa on myös, että siisteys vähitellen tarttuisi ihmisiin. – Ja onhan kylän siisteydellä vaikutusta myös vaikka turistien kannalta, hän jatkaa. Lopuksi Niinivirta ”Onhan kylän kiittää kunsiisteydellä taa uusien vaikutusta myös kadunvarturistien kannalta.” s i ro s k i s t e n asentamisesta ja iloitsee siitä, että ne näkyvät jo löytäneen käyttäjänsä. Hän kiittää myös kaikkia siivousvälineitä lahjoittaneita yrittäjiä ja muita tahoja. facebook.com/rautalampilehti twitter.com/rautalampilehti HINNAT VOIMASSA 21.-25.5., ELLEI TOISIN MAINITA. edullisesti k-marketista! NAUTA-SIKA JAUHELIHA GRILLIKYLJYKSET 50/50% myös marinoidut 595 595 kg kg HK Sininen LENKKI 500-580 g -33% 199 pkt (3,43-3,98/kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,99 pkt (5,16-5,98/kg) Flora 2 rs! -14% NEKTARIINIT 500 g Espanja 400 g 250 2 rs (3,13/kg) Ilman K-Plussa-korttia ja yks. 1,39 rs (3,48/kg) TOMAATTI 500 g 149 rs (2,98/kg) IISVESI KAUPPIAS HOITAA HOMMAN MARGARIINIT Iisvedenraitti 26, Iisvesi puh. 017 515 109 [email protected] 249 rs (4,98/kg) Palvelemme: ma-pe 8-20 la 8-18 su 10-16 27 RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA Rautalampi on tunnettu Vahvasta kulttuurista ja yrittäjyydestä Paikkakuntalaiset ja mökkiläiset tapaavat perinteisesti kesätreffeillä. KESÄTREFFIT KUNNANVIRASTON PIHA-ALUEELLA LAUANTAINA 29.6. Rautalammin lukion Satulateatteri on niittänyt mainetta Ramppikuume-nuorisoteatterikatselmuksissa useampana vuotena. Tänä keväänä katselmuksessa esitetty ”Miehiä ja naisia” palkittiin kannustusstipendillä. - Nyt käännyit oikean ihmisen puoleen, meillä löytyy joka lähtöön, toteaa koulutusjohtaja Eeva Ruotsalainen Rautalammin kunnan vetovoimatekijöistä. Syksyllä Rautalammilla valmistuu peruskorjattu päiväkoti esikouluineen Pentinpellon koulun yhteyteen. Myös Matti Lohen koulun peruskoululuokat 1-10 toimivat vastikään peruskorjatuissa tiloissa. -Yläkerrassa toimii esikouluryhmät ja alakerrassa myös iltaisin ja viikonloppuisin toimiva vuoropäiväkoti. Kerkonkosken taajamassa on lisäksi oma esiopetus sekä peruskoulun luokat 1-6 perinteisessä kyläkoulussa, Ruotsalainen valottaa. Koulutusmahdollisuuksiin on Rautalammilla panostettu muutenkin, sillä kunnassa toimii 1990-luvun lopulla käynnistetty Suomen AAMUKAHVIT Kaikille rautalampilaisille yrittäjille, elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville. HUB RAUTALAMMIN tiloissa torstaina 23.5. klo 9.00 28 Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta. vanhin ja epäilemättä paras ratsas- suuksiin on panostettu muutenkin. tuslukio. Kunta tarjoaa kuntalaisilleen ja ke- Lukio on merkittävä vahvuus säasukkailleen ilmaisen Rautalamkoko paikkakunnalle, Ruotsalainen pi-vieheluvan. toteaa. Rautalampi tunnetaan myös R ats astuslinjan vahvana yrittäjäkunohella myös ilmaisutana. 2000-luvulla se taito on lukiossa esillä on valittu kaksi kertaa ”Ratsastuslukio on merkittävä vahvuus vahvasti. Lukion omalPohjois-Savon yrittäkoko paikkakunnalle. ” ta Satulateatterilta tujäystävällisimmäksi lee vuosittain yhdestä paikaksi. kahteen näytelmää. SaYrittäjyyteen tulateatteri on niittänyt menestystä kannustetaan meillä kaikin puolin. myös kansallisissa Ramppikuume- Erityisesti uudenlaiselle maaseunuorisoteatterikatselmuksissa. tuyrittäjyydelle on tilausta. Viime Rautalampi on tunnettu myös vuoden lopulla perustettu maailvahvana kulttuuripitäjänä. Ruotsa- man ensimmäinen maaseutu-HUB laisen mukaan kulttuurin vahvuutta tarjoaa siihen erinomaiset puitteet, ei edes ymmärrä, kun sitä katsoo elinkeinoasiamies Marita Leskinen läheltä. kertoo. - Myös kirjasto toimii upeissa ti- Myös kansallispuiston perusloissa ja elää ajan mukana, enää kir- taminen on ihan huulilla, se avaa jastosta ei lainata ainoastaan kirjoja. aivan uusia mahdollisuuksia, hän Vapaa-ajanviettomahdolli- jatkaa. Rautalammin kirjasto KERKONKOSKEN LAINAUSASEMA 18.4. - 30.5.2013 TORSTAISIN KLO 11-14 3.6.-14.8. LAINAUSASEMA ON SULJETTUNA Tietoiskuja kunnan palveluista, esillä muun muassa kaavoitusasiat ja laajakaistahanke sekä jäteasiaa. Vapaa-ajan asukkaiden toimikunnan ja kunnan tervehdykset ja kesäistä musiikkia. Kunnan tarjoamat pullakahvit klo 10-12. Paikalla on rautalampilaisia yrittäjiä, tuottajia ja yhdistyksiä, paikallisia tuotteita ja palveluita sekä alkuasukkaita ja mökkiläisiä. Rautalampilaiset yrittäjät ja yhdistykset! Varatkaa maksuton paikka kesätreffeille: Tarja Hämäläinen, p. 040 164 2000, tarja.hamalainen@ rautalampi.fi. VASKISEITSIKKO SAAREN SOITTAJAT MUSEON PUISTOSSA Rovaniemeläinen vaskiseitsikko Saaren Soittajat esiintyy Rautalammin museon puistossa perjantaina 26.7. klo 14. Puhallinkonsertti kantaa nimeä ”Muistojen bulevardi” ja siinä kuullaan ikivihreitä sävelmiä: Amado mio, Besame mucho, Niin paljon kuuluu rakkauteen, La Paloma... Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja Rautalammin Martat tarjoavat Martan päivän kahvit. Järj. kunnan kulttuuritoimi ja Martat. Liikunta- ja nuorisotoimi tiedottaa: LASTEN JA NUORTEN KESÄTOIMINTA -esite ON LADATTAVISSA Rautalammin kunnan kotisivuilta www.rautalampi.fi Liikunta- ja nuorisotyön ajankohtaista -osiosta sekä Matti Lohen koulun etusivulta. Rautalampi näyttävästi esillä Helsingissä 29.5. - 3.6. Ohjelma: www.rautalampi.com ISET PILA LLA M A L TA TA R AU MANKAR L I A MA Mikko Kuikka ja Mirja Mäkinen samalla rinteellä, jolla igumeni Pietari siunasi Puroniemen. Leirikeskuksen uusi elämä - paikat kuntoon talkoilla Puroniemi heräsi eloon Puroniemen leirikeskus siirtyi helmikuussa Puroniemen Ystävät ry:n omistukseen. Paikkoja on kevään aikana kunnostettu ja siistitty. Huippuna oli 50 hengen talkoot pari viikko sitten. - Silmänsä pessyttä leirikeskusta Puroniemen talkoisiin osallistui odottaa vilkas kesä. On tulossa leireviitisenkymmentä henkeä. jä, praasniekkatapahtumia sekä useita vuokrauksia, puheenjohtaja Mirja Mäki- osittain vielä yhtäaikaa leirikeskuksen nen kertoo. kanssa, kunnes tanssilavasta rakennetPuroniemen uudesta elämästä iloit- tiin leirikeskuksen tsasouna. Kauppasee myös Mikko Kuikka. Salmista 9-vuo- kirja Puroniemen alueesta on päivätty tiaana evakkoon lähtenyt vuodelle 1958, alkuperäistä Kuikka muistaa hyvin leilahjoituskirjaa 50-luvun rikeskuksen varhaiset vaitaitteesta ei ole löytynyt. ”Hän tuli pihaan, teki heet. Kuikka on kuitenkin iloikolme ristinmerkkiä, - Ajatus leirialueesta nen, että Puroniemen omislankesi maahan ja lähti liikkeelle jo 1940-lutaa nyt kannatusyhdistys. taas rukoili.” vun lopussa, kun kävimme - Tämä on minulle uusi retkellä Keitelellä silloin elämä. Toinen parannus, olleessa Konevitsan luostakun olen halvauksesta selrissa. Paluumatkalla Mikon isän serkku vinnyt. Meidän suvussa kaikki lapset ja Mikko ja hänen vaimonsa Matroona lapsenlapset on ortodokseja, tämä on Kuikka esittivät, että he lahjoittavat Pu- meille erittäin tärkeä paikka. roniemen alueen leirikeskuksen perusPraasniekkaperinnettä tamista varten, jotta ortodoksisuus ja elvytetään karjalaisuus säilyisivät vahvoina myös Puroniemen leirikirkon omaa juhlaa, lapsille ja lapsenlapsille, Kuikka kertoo. Jo 1950-luvun alussa kokoonnuttiin Pietarin ja Paavalin praasniekkaa, juhpalvelukseen, jossa igumeni Pietari siu- litaan lauantaina 29.6. Kello 10 alkavan nasi Puroniemen. Kansaa oli paljon, sillä liturgian jälkeen on maksullinen ruokaiihmiset halusivat nähdä munkin. Sylis- lu. Praasniekkaperinteen elvyttäminen tietää myös mukavaa päiväohjelmaa. sään hänellä oli vanhoja ikoneita. Illalla on entisten ja uusien puronie- Hän tuli pihaan, teki kolme ristinmerkkiä, lankesi maahan ja taas rukoili, meläisten ystävätapaaminen. Nautitaan Kuikka liikuttuu muistellessaan tilai- rantakalaa, saunotaan ja perinteiseen tyyliin lauletaan nuotiolauluja ja paistesuutta. Ennen leirikeskusta Puroniemessä taan makkaraa ja lettuja. Myös yöpymisijaitsi tanssilava, jonka toiminta jatkui nen Puroniemessä on mahdollista. Emilia Ruostila viihtyy uudessa kodissaan, josta on hyvät kulkuyhteydet Oslon keskustaan ja metsäisille lenkkipoluille. Lukion kultturivaihdosta au-pairiksi Emilia kävi opiskelemassa Suomessa ja palasi Norjaan 25-vuotias Emilia Ruostila lähti vuonna 2006 ylioppilaaksi kirjoitettuaan viettämään välivuotta au-pairina Norjassa. Hän oli jo aikaisemmin lukion suomalaismetsien kulttuurivaihdossa tavannut Espenin. Rautalammilta hän kertoo kaipaavansa erityisesti lapsuuden rakkaita paikkoja, joiden merkitys on aivan erilainen kuin millään muilla paikoilla maailmassa. Rautalammilla hän vieraileekin säännöllisesti vanhempiensa ja ystäviensä luona. - Rautalampi on pieni ja valtavan - Voi sanoa, että rakkaus toi minut kaunis paikka. Teini-ikäisenä se tuntui tänne aikoinaan. Aikamoinen sattuma liian pieneltä, mutta lapsuudessa tarjosi se oli, sillä kulttuurivaihtoon osallistui enemmän tilaa kuin kaupungissa olisi Ruotsista ja Norjasta 19 tytollut mahdollista, sai juosta töä ja ainoastaan yksi poika, vapaasti, leikkiä metsässä ja ”Moni tietää, missä olla lähellä luontoa. Espen. Rautalampi sijaitsee. Au-pair-vuotensa jälNorjassa, erityisesti EsMonien suku on keen Ruostila palasi suopenin kotiseudulla suomamyös lähtöisin meen ja opiskeli lastenlaismetsien alueella, RautaRautalammin tarhanopettajaksi. Hän oli lampi tunnetaan hyvin. alueelta.” vuoden töissä Vantaalla, - Siellä moni tietää misminkä jälkeen Norja kutsui sä Rautalampi sijaitsee, ja jälleen kaksi vuotta sitten. monien suku on lähtöisin Rautalammin - Tuolloin juhlittiin myös minun ja alueelta. Kun kerron olevani RautalamEspenin häitä, Ruostila kertoo. milta, he tietävät heti mistä on kysymys, Matkailu on Emilian ja Espenin yh- Emilia naurahtaa. teinen intohimo ja pariskunnan unelma - Nostan kyllä hattua kotipaikkani maailmanympärysmatkasta toteutui vii- maailmanvalloitushankkeelle. Se osoitme vuonna. taa hienoa periksiantamattomuutta ja - Palasimme matkalta hieman en- yhteishenkeä, mitä ei monesta kylästä nen joulua. Sen jälkeen aloitin työt päi- löydy. väkodissa, missä minulla on vakituinen Emilia Ruostila on kotiutunut Norpaikka. Muutama kuukausi sitten ostim- jaan hyvin. Hän nauttii hyvistä yhteykme oman asunnon. sistä sekä Oslon keskustaan että metsäiEmilian mukaan kulttuurierot Suo- sille lenkkipoluille. men ja Norjan välillä ovat hyvin pienet, - Tällä hetkellä kotini on täällä, mutjoten sopeutuminen on ollut helppoa. ta voisin kyllä ajatella joskus ostavani tai Norjan kieltä hän on oppinut puhumaan vuokraavani vaikkapa kesämökin Rautasujuvasti. lammilta. www.rautalampilehti.fi 29 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Puotipiikaan lääkekaappi Kerkonkoskelta saa nyt yleisimpiä reseptivapaita lääkkeitä. Kuvassa apteekkari Pasi Raatikainen sekä kauppiaat Pirjo Kekkonen, Piia Holopainen ja Tanja Heimonen. Kerkonkosken kaupalla on toukokuun alusta toiminut Rautalammin Apteekin palvelupiste, tuttavallisemmin lääkekaappi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupasta voidaan myydä asiakkaille käsikauppalääkkeitä. - Idea tuli kauppiaiden suunnalta ja minusta ajatus oli hyvä, laitoimme heti lupaprosessin vireille, apteekkari Pasi Raatikainen kertoo. Lääkekaapista löytyy yleisimpiä reseptivapaita särky-, kuume- ja allergialääkkeitä. Vastaanotto on kyläläisten keskuudessa ollut varsin positiivinen. - Heti saimme kiitosta, että ompa hyvä kun kyypakkauskin kuuluu tuotevalikoimaan, kauppias Pirjo Kekkonen kertoo. Lääkekaappi on avoinna kaupan aukioloaikojen mukaan. Kaupalle on apteekista toimitettu kansio, jossa on tiedot myytävistä lääkkeistä. Lisätietoja saadaan tarvittaessa nopeasti puhelimitse apteekista. - Näen tämän hyvänä lisäpalveluna kauppaa ajatellen, sekä apteekin kannalta erinomaisena palveluna niin kerkonkoskelaisille kuin kesäasukkaillekin, Pasi Raatikainen toteaa. PUISTOKONSERTISSA HILARIUS HIIRI SEKÄ PAIKALLISIA BÄNDEJÄ Lavalle nousee esimerkiksi LiveSavo bändikilpailun voittanut Makrofagi. Rautalammin Rockmuusikot ry järjestää puistokonsertin Runon ja Laulun Rautalampi -tapahtuman aikaan lauantaina yhteistyössä Rautalammin kunnan nuorisotoimen kanssa. Koko perheen tapahtumaan on vapaa pääsy. Ohjelmassa on Hilarius Hiiren suuri aarreseikkailu kello 11. Musiikkia on tarjolla kello 13 alkaen: lavalle nousevat Jiipee & Vaikuttajat, Jälkeiset sekä LiveSavo 2013 -bändikilpailun voittaja Makrogafi. 30 Teksti: Sari Toikkanen Kuvat: Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke, Sari Toikkanen Yksissä tuumin kansallispuiston puolesta Kuntalaisia kuultiin viime viikolla mahdollises- vin. Käyttöä seurataan. Suunnitelmat mitoitetaan tietylta Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Suurin le kävijämäärälle ja jos se ei toteudu, katsotaan suunnihuoli oli metsästyksen rajoittaminen, mutta telmia uudestaan, Itkonen kertoi. Uutta tiestöä ei kuitenkaan ole tarvetta rakentaa. muuten puhuttiin puiston puolesta. Viime viikolla Rautalammilla ja Konnevedellä pidettiin yleisötilaisuudet, joissa keskusteltiin käynnissä olevasta kansallispuistoselvityksestä. Myös netissä oli mahdollista tuoda näkemyksiään esille ja kysyä Metsähallituksen asiantuntijoilta puiston perustamisesta. Keskustelu näyttikin käyvän melko vilkkaana. Esimerkiksi Rautalammin kunnantalolle saapui lähes kolmekymmentä kiinnostunutta vaikuttamaan asioihin. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että luonnonkaunis Etelä-Konnevesi olisi kansallispuiston arvoinen. Sen sijaintikin puoltaisi puiston perustamista. – Tässä on kansallispuistotyhjiö, eräs osallistuja totesi. Metsästysrajoitukset mahdollisia Huolta aiheuttivat mahdolliset metsästysrajoitukset. – Jos hirvenmetsästys kielletään, niin tiedetään miten arvokkaan haavikon käy. Vieraspedotkin pitäisi voida hoitaa pois, Pekka Hintikka totesi yleisön joukosta. Erikoissuunnittelija Raimo Itkosen mukaan muutoksia metsästyskäytäntöihin on kuitenkin tiedossa. – Vieraslajien pyynti tulee varmaankin jatkumaan, mutta metsästykseen tulisi joitakin rajoituksia. Luonnonsuojelulain pohjalta tässä edetään, Itkonen totesi. Joitakin kuulijoita askarrutti se, kuinka luonto tulee kestämään turistit. Esimerkiksi viime vuonna Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin yli kaksi miljoonaa kertaa. – Käytön voi moninkertaistaa, jos se ohjataan hy- – Polut riittävät. Häyrylänranta, Kivisalmi, Törmälä ja Rautalammin venesatama ovat mahdollisia pisteitä, joista kulkua ohjataan eteenpäin, suunnittelija MeriHilkka Mäkelä sanoi. Yhteistä tahtoa löytyy Moni osallistuja ideoi toimintoja mahdolliseen puistoon. Esille nousivat paikan kulttuurihistoria ja ihmisen jäljet maisemassa esimerkiksi karsikkopuina. Niitä voisi hyödyntää matkailussa. Myös merkittyjä venereittejä ja laivamatkailuyrittäjää toivottiin alueelle. Etelä-Konnevesi on yksi neljästä jatkoselvitykseen päässeestä kansallispuistoehdotuksesta. Metsähallitus aloitti Raimo Itkosen johdolla selvitystyön tapaamalla alueen sidosryhmiä. Niissä nousi esille muun muassa se, että alue on luonnonsuojelullisesti arvokas ja maisemallisesti ehjä. Palvelut ovat myös kohtuulliset. Plussaa on lisäksi myönteinen ilmapiiri. – Täällä on yhteinen näkemys ja tahtotila alueen kehittämisestä, Itkonen sanoi. Selvitystyö etenee yleisön kuulemisen jälkeen lausuntokierrokselle. Ympäristöministeriöön se ehtinee viimeistään alkusyksystä. Lopulta eduskunta päättää kansallispuiston perustamisesta. Hoidon ja käytön suunnittelusta luonnos Kansallispuisto rajoittuisi valtion maille. Sen sijaan selvitystyön kanssa yhtä aikaa käynnissä oleva Etelä-Konneveden hoidon ja käytön suunnittelu käsittää myös reilut tuhat hehtaaria yksityisiä maita. Pekka Hintikan (vas.) mielestä järjestäytynyt metsästys pitäisi sallia mahdollisella kansallispuistoalueella. Metsähallituksesta Raimo Itkonen ja Meri-Hilkka Mäkelä kertoivat kansallispuistoselvityksen etenemisestä. – Yksityisille ei anneta velvoitteita, vain suosituksia, Meri-Hilkka Mäkelä kertoi luonnosvaiheessa olevasta suunnitelmasta. Suunnitelmassa otetaan huomioon muun muassa alueen luonnonmetsät ja lehdot, haapalajisto, järvilinnusto ja arvokkaat kallioalueet. Niitä koskevat linjaukset ohjaavat Metsähallituksen toimintaa alueella seuraavat 10–15 vuotta. Kesäkuun alussa suunnitelmaluonnos julkaistaan Metsähallituksen verkkosivuilla osoitteessa www.metsa. fi/hks. Siitä voi antaa palautetta elokuun lopulle saakka. Valmista suunnitelmaa odotellaan marraskuussa. Jos Etelä-Konneveden kansallispuisto toteutuu, Metsähallitus päivittää hoidon ja käytön suunnitelman vastaamaan uutta tilannetta. – Luonnonsuojelutavoitteet eivät tulisi muuttumaan, Mäkelä totesi. – Kansallispuisto on kuitenkin brändi. Virkistys- ja matkailukäyttö korostuvat kansallispuistossa verrattuna tavalliseen luonnonsuojelualueeseen, Itkonen jatkoi. 31 Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen Yksilöllistä, asiakkaan henkilökohtaiset lähtökohdat ja voimavarat huomioivaa asumispalvelua Rautalammilla. Kunnanjohtaja Risto Niemelä kertoo viihtyneensä pohjalaisena Savossa hyvin. Tänään 60 vuotta Kunnanjohtaja Risto Niemelä puolustaa kunnallista itsehallintoa - Kymmenestä lapsenlapsesta sen huomaa, että Ensimmäinen oli yritys- ja elinkeinotoiminnan kehittäikää alkaa olla. Muuten toivon, etten koskaan minen, toinen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden kasvaisi aikuiseksi, kunnanjohtaja Risto Niemelä uudistaminen ja kolmas talouden tasapainottaminen. - Omaan tyyliini aloin niitä tekemään enkä voi kiistoteaa. • Sorat ja murskeet • Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä • Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla • Lavettikuljetukset • Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416 32 Viikonloput kuluvatkin usein lasten ja heidän perheidensä luona. Oman aikansa lohkaisee myös työn alla oleva väitöstutkimus sekä tietenkin kunnanjohtajan työ, josta ei Niemelän mukaan koskaan ole täysin vapaalla. Rautalammilla Niemelälle tulee syksyllä täyteen 13-vuotta. - Se on pitkä aika pohjalaiselle, hän naurahtaa. Vaimon kanssa on kyllä tykätty olla täällä, rautalampilaisista ihmisistä se viime kädessä on ollut kiinni. Pahemmin kulttuurit eivät hänen mukaansa ole kuitenkaan törmänneet, vaikka hän huomaakin pohjalaisen suorapuheisuutensa joskus aiheuttavan kitkaa. - Särmikäs puhuminen ja ilmaisu on verissä, en ole oppinut kiertelemään, sanon miten asiat minun mielestä ovat. Mutta pidän myös savolaisesta lupsakkuudesta, Pohjanmaalla ollaan aina niin kauhian tosissaan, hän sanoo. Niemelä on toiminut kunnanjohtajana pian neljännesvuosisadan. Ennen Rautalampia kymmenen vuotta Kivijärvellä. Selvää Rautalammille tuleminen ei kuitenkaan ollut. - Olin suunnitellut lähteväni opiskelemaan Englantiin. Halusin kai sitten vielä kuitenkin näyttää pystynkö olemaan johtajana. Näin yritystoiminnassa paljon mahdollisuuksia ja arvostan emäpitäjän vahvaa historiaa. Niemelän mukaan yritystoiminta on kunnassa äärimmäisen tärkeää. Kun se pyörii, on varaa myös julkisiin palveluihin. Risto Niemelän johtajasopimukseen kirjattiin kolme asiaa, joita hänen toivottiin kunnenjohtajana tekevän. tää, etteikö olisi ollut tiukkojakin paikkoja. Peiliinkin olen katsonut useampia kertoja. Niemelän suvun miehillä on kuitenkin hyvät unenlahjat, eikä yöunia ole tarvinnut kunta-asioiden takia menettää. Kunnallisen itsehallinnon Niemelä näkee äärettömän arvokkaana, ja aikoo myös puolustaa sitä. Yksilökeskeistä yhteiskuntaa hän karsastaa. - Eduskuntaa pidetään demokratian tärkeimpänä ilmentymänä, minä nostaisin kunnallisdemokratian vielä senkin edelle. Kuntalainen nähdään liian usein vain asiakkaana, vaikka todellisuudessa hän on yksi kunnan omistajista. Kunnan tärkein voimavara on ihmisissä. Niemelä ei usko, että identiteetti on säilytettävissä, jos kuntia liitetään toisiinsa. - Menkää kysymään minkä tahansa Rautalammista irtaantuneen kunnan asukkailta, ovatko he rautalampilaisia. Eivät ole, identiteetin häviämiseen ei tarvita kuin kaksi sukupolvea. Hän kertoo saaneensa kaksi elämänohjetta, joita on pyrkinyt noudattamaan. Hänen ukkinsa neuvoi häntä aina ihmisiä koskevissa päätöksissä asettumaan heidän tilalleen. Toisen ohjeen hän sai isältään, ja sen mukaan tehtyyn päätökseen ei tule enää palata vaan mennä seuraavaan asiaan. Risto Niemelä toivottaa kuntalaiset tervetulleiksi juhlimaan hänen merkkipäiväänsä. 60-vuotispäivien kunniaksi Rautalammin kunnassa on tänään tiistaina 21.5. avoimien ovien päivä ja kahvitarjoilu klo 12-16. Hurjasta ideasta täyteen touhuun Tämä kaikki alkoi hurjasta ideasta. Mietin, kuinka hienoa olisi, jos Rautalammilla olisi oma nimikkoravintola Helsingissä? Paikka, jossa etenkin pääkaupunkiseudulla nykyisin asuvat voisivat kohdata. Samalla ravintola toimisi kunnan ”infopisteenä” ja maaseudun päänavaajana. Nopeasti kuitenkin totesin, ettei tämä ole mahdollista helposti. Muutenkin ravintola-ala kärsii inflaatiosta. Tämä radikaali ajatteluni juontaa siitä, että olen kyllästynyt kuntien tavanomaisiin tapoihin markkinoida itseään. Vaihtoehtoja on yleensä kaksi. Ensimmäisenä tammikuun matkamessut, jossa kaikki Suomen paikkakunnat yrittävät erottua toisistaan samassa hallissa sekavin seurauksin ja toisena kuntapäivät. Tarvitaan jotain uutta! Näin idea lähti jalostumaan hiljalleen suuremmaksi ja suuremmaksi, kaikkien yhteiseksi ponnisteluksi. Kävin esittelemässä ajatukseni Rautalammin kunnan elinkeinoasiamiehelle Marita Leskiselle positiivisin seurauksin. Tällä hetkellä olemme koko kunnan ja yrittäjien voimin tulossa Helsingin Kansalaistorille kuudeksi päiväksi. Lähipäivieni polttavat aiheet ovat olleet kutsukirjeiden lähettäminen tapahtumaan. Niitä lähetetään hurjat 5200 kappaletta entisille rautalampilaisille, sekä kesäasukkaille. Ohjelmakin alkaa olla kuosissa ja tapahtumaalueesta tulee todella hieno. Siellä on Maalaistori, yrittäjät tuotteineen, kunta tontteineen ja tietysti se alkuperäinen ajatus eli ravintola. Tämä on jännittävää, ennennäkemätöntä ja ennen kaikkea hauskaa! Hyppää kyytiin virtuaalisesti tai tulemalla paikan päälle Helsinkiin. Ja anna oma panoksesi yhteiseen maailmanvalloitukseen. JARNA KAPLAS Rautalampi takaisin maailmankartalle -hankkeen projektipäällikkö Rautalammin maailmanvalloitushanketta voi seurata internetissä osoitteessa www.rautalampi.com www.rautalampilehti.fi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita KAIVINKONETYÖT 040 705 1586 Sami Lehmonen 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Psykiatrian erikoislääkäri Anu Hirvonen Vastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00 Puh. 050 305 6515 Jari Pietiläinen 040 581 8771 [email protected] Tero Hiltunen 040 149 0123 [email protected] JT PARKETTITYÖT • Hionta, lakkaus, petsaukset • Asennus- ja korjaustyöt • Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit • Asuntoautovuokraus Soita Jarmolle 040 715 5625 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Harri Ikävalko Asemakatu 11 77600 Suonenjoki (017) 513 652 OSTETAAN / NOUDETAAN • Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym. • Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini) • Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto T:mi HM Korhonen Herrantie 1073, 77700 Rautalampi 0400 954 814 Ympäristöluvan omaava yritys 33 Kyliltä kuultua: Riierrinnan mäki Otto von Rehbinder palveli upseerina Rautalammin komppaniassa. 1770-luvun lopulla alle 20-vuotiaana hän tuli lippumiehen virkatalon haltijaksi Juurikkaniemen Hyvölään. Kustaan sodassa (1788-90) hän toimi komppanianpäällikkönä ja ylennettiin kapteeniksi. Suomen sodan (1808-09) jälkeen v.1810 Suomen ruotujakolaitos lakkautettiin. Isojaon jälkeen Pappilan maista ylijämämaaksi jääneestä alueesta muodostettiin Haapasalmen tila. Sen Otto von Rehbinder vapaaherraksi tultuaan sai haltuunsa. Siihen, noin seitsemän kilometrin päähän kirkonkylästä, hän rakennutti komean Haapasalmen kartanon. Sen rakennuksen hirsistä pystytettiin Rautalammin Osuuskaupan ensimmäinen rakennus. Oton vaimo Agatha Krogius oli ummikkoruotsalainen, ei ymmärtänyt varsinkaan savon kieltä. Niinpä hän jäi paikkakuntalaisille varsin vieraaksi. Kerran Otto-vapaaherra lähti asioimaan Helsinkiin. Silloisilla kestikievarikyydeillä edestakainen matka vei vähintään kaksi viikkoa. Agatha-vapaaherrattarelle tuli aika pitkäksi. 28.9.1831 hän päätti lähteä käymään vierailulla kirkonkylällä jossakin säätyläisperheessä, jossa jo viran puolesta puhuttiin ruotsia. Hän valjastutti parivaljakon kärryjen eteen ja toteutti aikeensa. Iltahämärissä hän lähti paluumatkalle. 1770-luvulla valmistunut kärryillä ajettava Kuopion ja Vaasan välinen maantie kulki Konnekosken tienhaaran jälkeen nykyistä idempänä kiertäen Konnevedestä pistävän Haapalahden. Lasketellessaan Haapamäkeä tien matalimpaan kohtaan ja mutkaan hevoset ilmeisesti säikähtivt mahdollisesti jotakin metsäneläintä ja suistuivat kärryineen metsään. Tässä rytäkässä 63-vuotias Agatharouva menetti henknsä. Tämä tapahtuma järkytti syvästi paikkakuntalaisia. Mutkan jälkeen alkava pieni vastamäki, Järvisalon talon kohdalla, tunnetaan tämän jälkeen nimellä Riierrinnan mäki. Eihän savolaisen kieli noin vain taivu sanomaan Frirärrinnan mäki. 40-vuotta Aarne Hirvosen muistissa säilyneen tarinan kertoi silloinen Karjalan kartanon omistaja Jarl Roschier. Aarne Hirvonen Asemat on pidetty - valloitus voi alkaa Olen syntynyt Rautalammilla vuonna 1955 ja varttunut siellä kylän sylissä 16-vuotiaaksi asti, jolloin jommankumman oli lähdettävä, joko lukion opettajien tai minun. Jotta oppineiden ihmisten työttömyys ei olisi pienellä kirkonkylällä lisääntynyt räjähdysmäisesti, poistuin paikkakunnalta permanentattu pitkä tukka liehuen. Emäpitäjän kirjoilla pysyin toki parikymppiseksi. Tulin Helsinkiin poliisiksi 37 vuotta sitten. Maalaispoika hakeutui kartan avulla Pikkuroballe, pani punaisen nortin palamaan ja ryhtyi lainvartijaksi pääkaupunkiin. Melko pian huomasin syntymäkotikuntani olevan hyvin tunnettu sekä omassa organisaatiossa että asiakkaiden keskuudessa. Koulukavereita ja tuttuja ilmaantui. Kartalle ei tarvinnut kylää piirtää. Yllättäviltä tahoilta kuulin lausahduksia: ”Minä olen myös kotoisin sieltä.” ”Olen Vesannolta tai Konnevedeltä, mutta käynyt kouluni Rautalammilla.” ”Hieno paikkakunta varsinkin kesällä, meillä on siellä loma-asunto.” Kaikille meille oli yhteistä, ettemme juuriamme tai kytköksiämme hävenneet - päinvastoin. Ensimmäinen ylikomisariotasoinen esimieheni, Keskustan poliisipiirin kenttätoimiston johtaja oli vesantolaislähtöinen Mauri Jäntti. Sodat käynyt mies ja SS-joukoissa Saksassa ansioitunut arvostettu päällikkö. Jäntti oppi tuntemaan minut kolmensadan muun poliisin alaisjoukostaan. Kun tervehdin häntä käytävällä, tuli vastauksena yleensä ystävällinen murahdus: ”Mitä Rautalammin poika.” Pääsin vuonna 1997 samaan himoitsemaani tehtävään, mitä Mauri Jäntti oli pari vuosikymmentä aikaisemmin hoitanut. Minä vastasin pääkaupungin keskustan ja eteläisten osien kenttätoiminnasta. Sitä toista, yhtä tärkeää tehtäväkenttää eli tutkintaa Suomen haasteellisimmalla alueella johti ylikomisario Olli Yliskoski. Mies toimi minun onnekseni samassa vaativassa tehtävässä, kun sain 34 tulla kolmen Malmilla vietetyn vuoden jälkeen poliisipiirin johtajaksi vuonna 2005. Urani todennäköisesti hienoimmaksi työn sisällöltään jäänyt pesti päättyi vuosi sitten. Olli kävi Rautalammilla koulunsa, koti sijaitsi kunnan rajalla. Tämänkaltaisissa kirjoituksissa ei pitäisi nimetä henkilöitä, sillä tasapuolisuuden vuoksi hienoja tai satuttavia juurikertomuksia olisi kirjattavissa kymmeniä. Kun nimiin jo edellä päädyin, jatkan hieman tarkemmin kahden erittäin tunnetun ystäväni osalta, sillä joidenkin sanalla on muita vankempi paino. Kun soittelimme tai tapasimme Kari Tapion kanssa, kääntyi puhe aina hänen lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa kesiin, jotka hän poikkeuksetta vietti Rautalammilla. Karin isällä Jaakko Jalkasella oli huonekaluliike kirkonkylän keskustassa. Kuulin Suomen parhaalta iskelmälaulajalta monet rehevät tarinat sekä paikalleen osuneet luonnehdinnat minulle tutuista henkilöistä. Tarinaniskijän murakka basso kantautui lähipöytiin ja uskon sanoman mainiosta paikkakunnasta menneen perille. Myös toisen kuuluisan Karin vanhemmat olivat Rautalammin menestyksekkäitä kauppiaita. Vuonna 1962 uusina yrittäjinä aloittivat Keijo ja Meeri Hotakainen. Hotski, kuten häntä koulussa nimitettiin, muistaa mainita kysymättäkin, missä hän on varttunut ja minkälaiset matkaeväät silloinen moniarvoinen yhteiskunta antoi. Kari kertoi joskus: ”Eipä sitä mieltänyt kasvavansa erilaisten kulttuurien keskellä. Me pennut olimme näet savolaisia, Karjalan evakkojen jälkeläisiä, mustalaisia sekä muualta muuttaneita.” Idea lähteä viikoksi Helsingin keskustaan Kansalaistorille on mahtava. Paikka on hakenut sijaansa pääkaupungin ytimessä. Musiikkitalon ympäristön lopullisesti valmistuttua aukiosta on muodostunut erinomainen kent- tä ns. keskisuurille tapahtumille. Keskeisempää sijaintia ei ole. Mainio temppu on tuoda kunnanvaltuusto istumaan Sanomatalolle siihen viereen. Senaatintorille tuodaan vuosittain joku maakunta näytille. Se on suurine järjestelyineen mahtijuttu, jonka muuten pääosin junailee rautalampilaislähtöinen Roschierin Maarit, jo keskikoulusta tuttu luokkakaverini. Ystävyys jatkuu toisessa sekä kolmannessa polvessa. Maaritin tytär ja meidän kaksospoikamme kävivät yhtä jalkaa Ressun lukiota. Nyt he ovat hyviä perhetuttuja toistensa kanssa. Pienet lapsenlapsemme syntyivät samoihin aikoihin. Käsitykseni mukaan yksittäinen kunta ei ole aikaisemmin älynnyt jalkautua Helsinkiin tämmöisellä käsikirjoituksella. Matkailumessuilla, maakuntatapahtumissa ja vastaavissa on toki tutusta vaakunasta tehty havaintoja sekä ylpeänä juuristaan tullut käväistyksi. Uskon kopioijia tämän kesän jälkeen riittävän, eikä siinä toki mitään. Havaintojeni mukaan ensimmäisenä ennättänyt korjaa parhaan sadon, mikäli hankkeessaan onnistuu. Meitä täällä perällä asuvia näkyy homma kiinnostavan ainakin Facebookin mukaan. Omasta puolestani olen yrittänyt rumpua päristellä. Kirjoittelen kolumneja Helsingin kaupunkilehtiin, joiden levikki on noin 70 000. Päätoimittaja lupasi tulla tekemään tapahtumasta juttua. Taktiikka ei ole muuttunut, asemat pääkaupungissa on otettu ja ne on pidetty. Välillä kovaäänisesti rautalampilaisuutta puolustaen, kartan ääriviivoja korostaen. Rautalampi on tanakasti Suomen kartalla. Meidät tunnetaan pääkaupungissa. Tervetuloa viimeistelemään maailmanvalloitus! Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. Päätoimittajan palsta Mahtavasti maailmankartalla Kyllä tämä koko Rautalammin maailmanvalloitushanke melko hullulta tuntuu, eikä vähiten siksi, että tukea hankkeelle tuntuu tulevan jatkuvasti mitä mielenkiintoisimmilta tahoilta. Tähän lehteen haastattelemani maailmalta tavoitetut rautalampilaiset ovat myös innostuneita kotikuntansa kunnianhimoisesta tavoitteesta. Huhuja on kuulunut, että Helsingin valloitus olisi vasta alkulämmittelyä ja muutaman vuoden päästä tavoitteena olisi lähteä Delawareen. Aika näyttää. Suurlähettiläs Markku Keinäsen vinkki kuului, että Rautalampilaisista juurista kannattaa aina mainita. Suosittelen kokeilemaan, jos ei tähän mennessä ole tullut niin tehtyä. Siitä saa jutun juurta melkein kaikkien ihmisten kanssa, siinä missä vähemmän tunnetuilta paikkakunnilta kotoisin olevat ihmiset joutuvat turvautumaan säästä puhumiseen. Yllättävän pian löytyy joku yhteinen tuttu ja saatatte huomata vaikka olevanne sukulaisia keskenänne. Kuka kissan hännän nostaa, jos ei kissa itse. Emme voi jäädä odottamaan, että jossain joku jonain päivänä kiinnostuisi Rautalammista, ja alkaisi markkinoida kuntaamme. Meidän on tehtävä se itse, ja siinä ollaan nyt hyvässä vauhdissa. Iiro Lyytinen päätoimittaja Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella [email protected] Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi. Parhaat julkaistaan tällä palstalla. psia mmästytti la ä h o d n re lf illä. Taikuri A n 10-synttäre seurakunna esitettiin -musikaalia e g ta S C F n oille. Nuorte ysille katsom tä a n n o u v tänäkin aalla 7.5. ivat hautausm ro e k h a t e is Talkoola li! Puhdasta tu nta min seuraku m la ta u a R , a ll Kiitollisuude Rautalampilehti 5/2013 Painos: 13.000 kpl Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi Osoitteeton jakelu, Itella Painopaikka: I-Print, Seinäjoki avia aiheikäsitteli vak a rr y S n ri e u. Satulateatt ltu unohdett o i e n a a k a ri ta. Huumo Kustantaja: Viestirauta Oy Toimitus: Kuopiontie 13 77700 Rautalampi [email protected] Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 [email protected] Myyntipäällikkö: Marja Kämppi 040 669 2250 [email protected] Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 [email protected] 441 895 Painotuote 35 36
© Copyright 2024