1 BALTIAN MAAT Kun ihminen viedään omasta kodista pysyväishoitoon laitokseen, hänelle näytetään laitoksen sijainti, rakennukset ja kerrotaan sen historiasta. Uusi ympäristö tulee siten tutuksi. Paikkaan, aikaan ja historiaan liittyvän konkreettisen tiedon uskotaan vahvistavan selviytymiskykyä. Näin on matkojenkin osalta. Matkaajan on hyvä tuntea avustuskohteena olevaa matkaa edes hieman etukäteen. Netistä löytyy erilaista tietoa Baltian maista, mutta alkajaisiksi voi tutustua vaikkapa alla oleviin avauksiin pähkinänkuoressa. Nämäkin tiedot on koottu nettilähteistä. Baltian maiden kantaväestöt kuuluvat ns. itämerensuomalaisiin eli kansoihin lähellä Itämerta. Näitä ovat mm. liiviläiset Riianlahden rannoilla ja Latvian Kuurinmaalla, virolaiset Suomenlahden eteläpuolella ja suomalaiset Suomenlahden pohjoispuolella. Kansojen välinen kieliyhteys on tunnettu jo vuosisatoja. Kalevalainen runomitta on itämerensuomalaisten oma runomitta. Baltian maiden - Viron, Latvian ja Liettuan ja myös Kalingradin alueen (joka kuuluu Venäjään) historiaa ovat varjostaneet sodat ja toisaalta tuoneet toivoa paremmasta tulevaisuudesta syvä kaipuu kansalliseen itsenäisyyteen. Tiedetään, että 1200 –luvulla Tanska valloitti Viroa, samoin saksalainen ritarikunta ja myöhemmin saksalaiset hansakauppiaat myös muitakin Baltian maita. Toisin kuin esim. Suomessa, kantaväestöstä tuli maaorjia. Baltian kansat ovat joutuneet kulkemaan nöyryyden teitä, palvelemaan valloittajiaan ja luopumaan paljosta. Mistä lienee periytynyt alistuvainen asenne myös neuvostovallan herruuden alla? Kerrotaan, että varsinkin virolaiset vieläkin tuskastelevat ettei maa edes yrittänyt taistella vastaan, vaikka lopputulos olisikin ollut arvattavissa. - Uusi historian lehti kuitenkin onneksi kääntyi kun Neuvostoliiton hajotessa Baltian maat saivat jälleen aloittaa uuden itsenäisyyden aikakauden 1990 –luvulla. Tämän jälkeen Baltian maat liittyivät 2004 Euroopan unioniin sekä NATOON eli PohjoisAtlantin liittoon. Koska maat kuuluvat Euroopan unioniin, niin rajojen ylitys tänä päivänä on viisumivapaata ja vaivatonta. Tiedetään, että Baltian maat osallistuivat maissaan juutalaisten joukkotuhoon varsin innokkaasti ja siksi he ovat saaneet lempinimen Hitlerin Himokkaat teloittajat. Professori Dovid Katz Vilnan yliopistosta kertoo, että Virossa tapettiin lähes tuhannesta juutalaisesta kaikki, 997. Latvian 70 000 juutalaisesta tuhottiin 67 000 ja Liettuan 209 000 juutalaisesta tuhottiin 200 000. Katz tähdentää, että juutalaisten joukkomurha Baltiassa oli lähes täydellistä. Virossa asuu tilastojen mukaan runsaat 1,3 miljoonaa asukasta, joista 340 000 on venäläisperäisiä. Neuvostomiehityksen aikana tuhansia virolaisia pakkosiirrettiin muualle Neuvostoliittoon kuten Siperiaan. Viroon sijoitettiin puolestaan venäjänkielistä väestöä. Prosessia kutsutaan venäläistämiseksi. Vuosina 1945–1991 venäläisten määrä kasvoi 23 000 hengestä 475 000 henkilöön ja slaavilaisväestö kaikkiaan 551 000 henkilöön, 35 %:iin väestöstä. Vuoden 2012 tilaston mukaan Viron suurin etninen ryhmä on virolaiset, joita on 68,7 % väestöstä ja suurimman vähemmistön muodostavat Viron venäläiset, joita on 24,8 %. Viron virallinen kieli on viro. - Juutalaisten kohtalo Virossa on ollut traaginen. Toisen maailmansodan aikana natsit tappoivat Viron juutalaiset mm. 22:lla työ- ja keskitysleireillä eri puolella Viroa, esim. Kloogan leirillä läntisessä Virossa. Vielä ennen venäläisten tuloa vuonna 1944 Kloogassa yritettiin polttaa tapettuja vankeja suurissa ruumispinoissa, joissa oli vuoroin ihmisiä ja vuoroin hirsiä. Myös Lagedissa surmattiin naiset ja lapset vielä muutama tunti ennen venäläisten tuloa. - Vuoden 1941 lopulla Viro oli Judenrein, vapaa juutalaisista. Pakoon päässeitä palasi takaisin maahan neuvostomiehityksen aikana. Nykyään Virossa asuu noin 1400 juutalaista. Etenkin Tallinnasta synagogineen on tullut juutalaisen kulttuurin sydän. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on tullut tunnetuksi juutalais- ja israelilaismyönteisistä lausunnoistaan. - Viron talous on ollut yksi maailman nopeimmin kasvavista, ja maan bruttokansantuotteen kasvu on ylittänyt monena vuonna kymmenen prosenttia. Tällä hetkellä Viron talous potee yleiseurooppalaista talouskriisiä. Virossa rahayksikkönä on euro. – Viron kansaa ei pidetä kovin uskonnollisena, pääuskonto on kuitenkin luterilaisuus ja useat kirkkorakennukset ovat baltiansaksalaisten rakentamia, mutta pienet puiset kirkkorakennukset ovat skandinavialaistyylisiä. Venäjän ortodoksisella kirkolla on pääkirkko Tallinnassa ja Kuremäen luostari Itä-Virossa. Muslimit kokoontuvat säännöllisesti Kadriorgissa sijaitsevassa yksityiskodissa. Kihnun saarella sijaitsevaan episkopaaliseen pakanakirkkoon kaikki uskonnot ovat tervetulleita. Jokaisessa maakunnassa on lisäksi muinaisia uhripuita tai -kiviä, joilla uskotaan olevan maagista voimaa ja joiden luona annettiin eläinuhreja ja lahjoja Taaralle (mahdollisesti viikinkien Thorille). Latviassa asuu runsaat 2 miljoonaa asukasta (vuoden 2011 tilasto) ja pääkaupunki on Riika. Venäläisiä asui jo keski- ja uudella ajalla Latvian alueella, ja neuvostovallan aikana heitä muutti maahan paremman elämän toivossa. Nyt yli neljännes maan kaikista oppilaista käy venäläistä koulua ja maassa on useita venäjänkielisiä radio- ja tv – 2 asemia. Venäläistaustaisten määrä arvioidaan olevan 560 000. Toinen maailmansota hävitti traagisesti juutalaiset. Natsi-Saksan toimesta Latviassa surmattiin vuosina 1941-45 lähes 70 000 juutalaista. Historian valossa näyttää lisäksi siltä, että myös liettualaiset ja latvialaiset itse suorittivat juutalaisten surmaamisia ennen kuin natsit olivat edes tulleet Baltiaan asti. Ja Siperiaan karkotukset olivat yleisiä. Erityisesti omien ns. baltiansaksalaisten osuus holokaustista on vielä selvittämättä. Juutalaisten määrä Latvian työvoimasta oli 48% ennen sotaa, joten on voidaan ajatella, että juutalaisten näkyvyys ja valta yhteiskunnassa oli todellista ja synnytti sen takia myös kateutta ja vastustusta. On myös muistettava, etä Latviassa ja Liettuassa juutalaiset eivät assimiloituneet eli sulautuneet valtaväestöön, vaan pysyttelivät omissa oloissaan. Näin kansa ikään kuin jakaantui. - Natseja pakoon päässeitä juutalaisia palasi takaisin neuvostovallan aikana. Tänään heitä arvioidaan olevan 6 500. Juutalainen kulttuuri kukoistaa etenkin Riiassa, joissa toimii suurin osa kahdestakymmenestä juutalaisesta järjestöstä. Siellä on juutalaisia kouluja ja juutalainen sairaala. Latviassa on useita vähemmistöryhmiä kuten valkovenäläisiä 68 000, ukrainalaisia 46 000, puolalaisia 45 000, liettualaisia 24 500. Latvian venäläisväestön suuri määrä on luonnollisesti jo historiallisesti venäläistänyt eri tavoin yhteiskuntaa. – Latvian ainoa virallinen kieli on latvia, mutta Latvian kieltä osaa 79 % väestöstä ja venäjää 81 %. Englannin kieli on pakollinen kaikille oppilaille ja sen opiskelu alkaa jo heti peruskoulun ensimmäisellä luokalla. HS:n 17.7.2013 mukaan Latvian talous kasvoi viime vuonna Euroopan unionin nopeimmin. Latviassa on 1.1.2014 asti rahayksikkönä lati ja tämän jälkeen euro. Eurovaluutta -kriteerien saavuttaminen vaati kuitenkin palkkojen ja kulutuksen leikkaamisia sekä verojen korotuksia. Presidentti on vuonna 2011 virkaansa astunut Andris Bērziņš. – Latviassa toimii luterilainen kirkko, johon kuuluu 580 000 jäsentä. Latvian luterilainen kirkko ei ole täydessä kirkollisessa yhteydessä niihin Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkoihin, jotka vihkivät homoseksuaalisuutta harjoittavia papeiksi tai vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Katolilaisuus on myös yksi Latvian suurimpia kristillisiä uskontoja etenkin Itä-Latvian alueella. Myös baptisteja ja venäjän ortodoksisen kirkon jäseniä on asunut Latviassa. Liettuassa asuu runsaat 3 miljoonaa asukasta (vuoden 2011 tilasto) ja pääkaupunki on Vilna. Venäläisiä asui jo keskiajalla Liettuan alueella, ja neuvostovallan aikana heitä muutti sinne lisää. Nyt suurimpana vähemmistöväestöryhmänä ovat puolalaiset, joita on 200 000, sitten on venäläisiä 177 000, valkovenäläisiä 36 000, ukrainalaisia 16 500, saksalaisia 2 500, tataareita 2 800, latvialaisia 2 000 ja romaaneja 2100. Liettuaan muodostui voimakas ja merkittävä juutalaisväestö jo 1400 –luvulta lähtien. Nykyään Liettuassa asuu enää noin 3 000 juutalaista. Vilnasta käytettiin nimeä ’Liettuan Jerusalem’, mm. siksi että siellä asui merkittävä Talmudin oppineisto, esim. tunnettu rabbi Maimonides. Vuonna 1941 Vilnan nimi ’Liettuan Jerusalem’ sai kuitenkin surullisen nimen kannettavakseen, ’Ghettojen Jerusalem’. Siellä surmattiin 35 000 juutalaista ja loput suljettiin ghettoon. - Hasya Spanerflieg (88v.) kertoo, että asukkaat tekivät ghettoonsa pienelle kadulle synagogan, jossa kaikki kävivät rukoilemassa. Hasya pakeni yhdessä 24 muun kanssa, mutta hänen lapsensa ja vanhempansa tapettiin Paneriain metsässä. Hasya kuitenkin katuu päätöstään lähteä pakoon ja sanoo, että suree joka päivä päätöstä jättää lapsensa tapettavaksi yksin vanhempiensa kanssa. - Kaiken kaikkiaan ennen holokaustia Liettuassa asui 210 000 - 250 000 juutalaista, joista surmattiin 80% ja eloonjääneet noin 43 000 keskitettiin ghettoihin ja pakotettiin pakkotyöhön. Nykyään Liettuassa toimii mm. messiaanisia juutalaisia ryhmiä. - Vuonna 1940 venäläiset ottivat kiinni 7000 liettuanjuutalaista ja kuljettivat heidät Neuvostoliittoon. Kansallissosialistien järjestelmällinen vaino merkitsi sitä, että myös muualta juutalaisia pakeni Liettuaan, esim. 250 000 puolanjuutalaista. Vuonna 1941 suurin osa Liettuan juutalaisista oli surmattu ja jäljelle jääneet 40 000 kuljetettu Vilna ja Kaunasin ghettoihin ja lopulta osa Saksan keskistysleireihin. - Liettuan historiallinen käänne tapahtui 23. elokuuta 1989, kun Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta oli tullut kuluneeksi 50 vuotta. Silloin liettualaiset, latvialaiset ja virolaiset muodostivat 600 kilometriä pitkän ihmisketjun protestiksi. Uudistusliike Sajudisin vaikutuksesta Liettuan neuvostotasavallan korkein neuvosto kumosi vuoden 1940 päätöksen olla osa Neuvostoliittoa, hyväksyi monipuoluejärjestelmän 7. joulukuuta 1989 ja kansallislaulun. Liettua julistautui itsenäiseksi. - Technopolis informoi, että Liettua nykyään on Baltian suurin talous ja sijaitsee maantieteellisesti erinomaisessa paikassa. Maan talouden on ennustettu kasvavan 3,1 prosenttia vuonna 2013. Liettuassa rahayksikkönä on liti ja maa toivoo voivansa siirtyä euroon 2015. Näyttää siltä, että finanssikriisin jälkeen maasta on tullut suosittu rahoitus- ja IT-alojen liiketoiminnan tukitoimintojen ulkoistusmaa. Presidenttinä on toiminut 12. heinäkuuta 2009 lähtien Dalia Grybauskaitė. - Liettuan uskonnollisista ryhmistä suurin on katolilaisuus, johon kuului vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 77,2 % väestöstä. Uskonnottomia oli 6,1 %, ortodokseja 4,1 %, vanhauskoisia 0,8 %, luterilaisia 0,6 %, reformisteja 0,2 % ja muihin uskontokuntiin kuului 0,9 % väestöstä. 10,0 prosenttia väestönlaskentaan osallistuneista ei kertonut uskontoaan. Etninen tausta näkyi uskonnollisessa suuntautumisessa selvästi siten, että Liettuan puolalaisista 88,6 % oli katolisia. Venäläisistä taas 51,5 % oli ortodokseja, 11,9 % katolisia ja uskonnottomia 11,6 %.[4] Liettuassa toimii myös muinaisuskonnosta periytyvä Romuva-liike, jonka tunnus on liekehtivä tammi ja jonka päämääränä on sisäinen ja ulkonainen rauha. Liike sallii myös muiden uskontojen olemassaolon jumalineen.