ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 28.1.2015 Kuva: Joonas Vallius 1/2015 ERI KULTTUURIEN KOHTAAMISIA tapahtuu päivittäin: moninaisuus on rikkautta. n TEEMASIVUT 1–2; 4–7 Kulttuurien kirjo Kodin turvallisuus 4 Varmista kotisi paloturvallisuus – SPEK neuvoo 10 Kunnolliset apuvälineet ovat myös osa kodin turvallisuutta. Anjan Apuvälinevinkit sivulla 17. Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Eduskunta Kuva: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hervantalaiset tapaavat maahanmuuttajanaisia käsitöiden parissa. Kantin pysäkillä kohtaavat somalialaiset rouvat ja kantasuomalaiset. Ministeri Huovinen: ”Sote-uudistus kansalaisen puolella” 11 n PIIRIT 24–27 Liiton eduskuntavaalitavoitteet 2015 valmistuivat HELSINKI LAPPI 2 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Vapaaehtoistoimijoina Latvian Ystävien yhdistyksessä Eri kansojen välistä kulttuuriyhteistyötä tehdään EKL-väen piirissä muun muassa Tampereella, jossa toimii aktiivinen Latvian Ystävät ry. Yhdistys tekee tunnetuksi Latviaa suomalaisille ja Suomea latvialaisille. Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistys ETY:n jäseniä on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo pitkään. w Tampereen Latvian Ystävät täytti viime syyskuussa 20 vuotta, jota juhlimassa olivat muiden muassa Latvian suurlähettiläs Ugis Bambe ja Latvian kunniakonsuli Tapio Aho. Latvian Ystävien ohjelmassa on lähes vuosittain matka Latviaan. Alkuaikoina käytiin Jurmalassa, jossa yhteistyössä Jurmalan kaupungin kulttuuritoimen Zinaida Skuljan kanssa järjestettiin Suomiviikkoja. Viime vuosien aikana matka on suuntautunut sekä Länsi- että Itä-Latviaan. Tämän vuoden matkasuunnitelmana on järjestää Suomi-viikko yhteistyössä latvialaisten kanssa Iecavan kaupunkiin. Latvian Ystävien yhdistyksen tarkoitus on edistää kulttuurinvaihtoa maiden kesken. Olemme tuoneet latvialaisia kansantanssi- ja lauluryhmiä, taidenäyttelyitä ja luennoitsijoita Suomeen, ja vastaavasti vieneet suomalaista Liepas Womens Clubin järjestämässä tervetuliaistilaisuudessa Iecavassa esiintyivät lasten folk-ryhmä Tarkski yhdessä Womens Clubin naisten kanssa. TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Uudet köyhyysluvut ja eduskuntavaalitavoitteemme julki T ilastokeskuksen juuri ennen joulua julkaiseman tulonjakotilaston pienituloisuutta koskevan ennakkotiedon myötä palaan jo aiemminkin käsittelemääni, ja liittokokouksessa paljon puhuttaneeseen, aiheeseen eli köyhyysteemaan. Ei juuri näy valoa tunnelin päässä. Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien vuositulojen jakautumista ja tuloeroja erilaisten väestöryhmien kesken. Tilastossa kuvataan käytettävissä olevien tulojen määrää ja muodostumista eri tulolähteistä, verotus ja tulonsiirrot huomioiden. Tuloja ja niiden jakautumista tarkastellaan muun muassa tulotason, sosioekonomisen ryhmän, elinvaiheen ja asuinalueen mukaisissa ryhmissä. Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Suomalaisten mediaanitulojen nousu on hiukan nostanut myös köyhyysrajaa ylöspäin edellisvuodesta. Raja nousi vuosituloissa mitattuna 60 eurolla. Mediaani on luku, jonka alapuolella on tuloilla mitattuna puolet ja yläpuolella puolet väestöstä. Tuloilla taas tarkoitetaan verojen jälkeisiä tuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista sekä tulonsiirroista kuten sosiaalimaksuista. Kansalaisista noin 13 prosenttia on pienituloisia. Pienituloisuuden perusteella köyhiä ihmisiä oli maassamme noin 690 000. Vuonna 2012 luku oli 635 000, joten pienituloisten määrä kasvoi vuoden aikana 55 000 hengellä. Köyhien määrä maassamme kääntyi siis taas nousuun, edellisvuonna luvut laskivat hieman. Pitkittyneesti pienituloisia oli puolestaan 465 800 vuonna 2013. Henkilön katsotaan olevan pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan vähintään kaksi kertaa edellisen neljän vuoden aikana. Kun katsotaan toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien lukumäärää sosioekonomisen aseman mukaan, ovat eläkkeensaajat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Suomessa erityisenä ongelmana on yksinäisten eläkkeensaajien huomattavan korkea köyhyysriski. Vuonna 2009 yli 30 prosenttia Suomen yksinelävistä eläkeläisistä oli köyhiä. Kuten olen aiemmin kertonut, OECD:n vertailussa yhtä köyhää yksinasuvaa eläkkeensaajaa kuin Suomessa ei löydy koko LänsiEuroopasta. Yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on tuon vertailun mukaan 28 prosenttia. OECD:n vertailussa köyhyysrajamääritelmä 50 prosenttia mediaanitulosta, eli raja on EU vertailua alemmalla tasolla. Tilastokeskuksen lukujen mukaan pienituloisten määrä on liikkunut vuodesta 2007 lähtien noin 700 000 henkilön molemmin puolin. Vielä 1990-luvun puolivälissä alle 400 000 suomalaista jäi tuloillaan köyhyysrajan alle. Tulonjakotilasto 2013 mukaan Suomessa pienituloisuusraja oli 14 260 euroa vuodessa. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle 1 190 euroa kuukaudessa. Vuoden 2013 lopussa maassamme sai alle 1 100 euron eläkettä 461 154 henkilöä (yli 33 prosenttia eläkkeensaajistamme). Heistä oli naisia 297 587 ja miehiä 163 567. Alle 1 400 euron eläkettä sai 756 326 henkilöä, reilusti yli puolet eläkkeensaajistamme (54,6 prosenttia). Reilusti yli kolmannes eläkkeensaajista saa siis eläketuloa, joka on alle virallisen köyhyysrajan. Haloo päättäjät, pitäisiköhän tehdä jotain? Pienituloisuus on yleisintä 75 vuotta täyttäneillä. Nykyisin käytössä olevan työeläkeindeksin (20 ansiotaso / 80 elinkustannusten muutosten painoarvo) takia pitkään eläkkeellä oleminen lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Mitä pitempään eläkkeellä ollaan, sitä varmemmin kuljetaan kohti köyhyysrajaa. Tällä hetkellä suomalaisista jo yli miljoona on 65 vuotta täyttäneitä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä ennustetaan olevan 1,3 miljoonaa eli 23 prosenttia väestöstä. Suomessa ikääntyneiden osuus kasvaa EU-maista nopeimmin vuoteen 2030 asti. Myös suhteellinen köyhyys maassamme tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, jos asialle ei tehdä mitään. Eduskuntavaaliasiakirjassaan EKL on tehnyt kattavat esitykset eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi maassamme. Niitä esitellään myös tässä numerossa. Pitäkää huolta, että alueillanne olevat kansanedustajaehdokkaat saavat nuo esitykset ja muut vaalitavoitteemme tietoonsa. Äänensä kannattaa antaa niille, jotka lupaavat tehdä työtä tavoitteittemme eteen valituksi tullessaan. Hyvää loppuvuotta kaikille! 3 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande PÄÄKIRJOITUS Ensimmäisenä iltana perille päästyämme latvialaiset lapset veivät meidät vieraat pihamaalle, ja yhdessä mentiin piirileikkiä. osaamista ja näyttelyitä eri tapahtumiin Latviassa. Tavara löytää tarvitsijansa Muutama vuosi sitten veimme vaatteita latvialaisiin lastenkoteihin ja vanhustentaloihin, mm. lakanoita, pyyhkeitä, takkeja ja housuja. Nykyään olemme keskittyneet pääasiassa lapsiin ja koululaisiin. Latviassa on itsenäistymisensä jälkeen ollut pulaa mm. koulutarvikkeista, jotka nyt ovat kaikki maksullisia. Varsinkin pienillä, syrjässä olevissa kylissä ja kaupungeissa on näin. Olemme Iecavan Drengeru-naisyhdistysten kautta vieneet lähinnä Iecavaan ja sen lähialueille muun muassa kyniä, vihkoja ja muuta koulunkäyntiin liittyvää materiaalia sekä muutamalle suurperheelle vaatteita ja kenkiä. Viime kesänä veimme kuorma-autollisen vaatteita ja kenkiä sekä opiskelutarvikkeita Iecavaan. Tavarat olemme koonneet kukin tahoiltamme, lähinnä kotoamme, joskin naapurit, sukulaiset ja tuttavat ovat osallistuneet. Valitettavasti emme voi ottaa vastaan ulkopuolisia lahjoituksia, koska meillä ei ole mitään säilytyspaikkaa tavaroille. Toimimme Kansainvälisen toimintakeskuksen ti- loissa, eikä omaa toimistoa ole. Yhdistyksessä on jäsenenä myös Latviasta kotoisin olevia henkilöitä, joista on ollut suuri apu luodessamme suhteita sikäläisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin. Opettajan johdolla olemme opiskelleet latvian kieltä muutamana vuotena, jotain ehkä opittukin. Olemme aiemmin kuuluneet Rozentas-seuraan, joka toimii Helsingissä. Saimme siltä myös toiminta-avustusta, joka nyt on lakkautettu. Latvian Suomen suurlähetystössä olemme vierailleet vuosittain. Toukokuussa 2014 perustettiin Latvian Ystävien Liitto ry LYL, johon kuuluvat Porin Seudun Suomi-Latvia -yhdistys ry, Suomi-Latvia -yhdistys ry Finland/Lettland-föreningen rf Pietarsaari ja Latvian Ystävät ry Tampere. Toimintaa pyritään levittämään muihinkin kaupunkeihin. Sirkka-Liisa Kaonpää Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistys ETY Lisätietoa kotisivuilta: http:// latvianystavat.nettisivu.org/ EKL-yhdistys, oletko Facebookissa? Jos yhdistyksellänne on omat Facebook-sivut, olisi toivottavaa, että laittaisitte omalle tai kaverienne seinälle silloin tällöin uutisia myös Rajaniemen lomakeskuksesta! Tai linkittäisitte Rajaniemen omat kotisivut www.rajaniemenlomakeskus.fi Facebook-seinällenne tai omille kotisivuillenne. Näin jotkut yhdistykset ovat jo tehneetkin, kiitos siitä! Tällä tavalla ristiin linkittämällä Rajaniemen näkyvyys lisääntyy huimasti. Eduskuntavaalit lähestymässä Riksdagsvalet närmar sig Ilmassa on monia merkkejä, joista näkee eduskuntavaalien olevan lähestymässä. Varmoja merkkejä ovat erilaisten tutkimuslaitosten tai ns. ajatuspajojen tuotokset rakennemuutosten tekemiseksi tai muiksi talousohjelmiksi. Totta kai myös EKL pyrkii olemaan mukana tässä. I luften finns det många tecken, av vilka man ser att riksdagsvalet närmar sig. Säkra tecken är olika forskningsinstituts eller s.k. idériors publikationer för att göra strukturförändringar eller övriga ekonomiprogram. Naturligtvis försöker också PCF vara med i detta. V i gör inga breda och allomfattande program, utan vi försöker koncentrera oss på viktiga e emme kuitenkaan tee mitään laajaa ja kaiken kattavaa ohjelmaa, vaan pyrimme keskittymään ärenden som berör pensionstagarna, särskilt för att minska på fattigdomen bland pensionärerna. eläkkeensaajille tärkeisiin asioihin, erityisesti eläkkeensaajien köyhyyden vähentämiseen. På ett annorlunda sätt gör till exempel Näringslivets Toisin tekee esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslai- forskningsinstitut ETLA, som har gjort en rätt bred publikation. Om man sammanfattar den grovt, är tos Etla, joka on tehnyt varsin laajan tuotoksen. Jos sen tiivistää karkeasti, sisältö on: verot alas ja menot innehållet: skatterna ner och utgifterna ner. När man från programmet gräver fram detaljer, så hittar man alas. Kun ohjelmasta kaivaa yksityiskohtia, meille eläkkeensaajille löytyy varsin mielenkiintoinen asia eli för oss pensionärer en ganska intressant sak alltså att frysa indexet, som vi redan har fått lite smak av. indeksien jäädytys, josta me olemme jo vähän saaneet esimakua. Etla föreslår, att pensionsindexet och socialskyddsindexet fryses ner för fyra år. I förslaget konstaterar Etla esittää, että eläkeindeksit ja sosiaaliturvan man uttryckligen, att indexets frysning kunde indeksit jäädytetään neljäksi vuodeksi. Esityksessä todetaan nimenomaisesti, että indeksien jäädyttämi- genomföras problemfritt också på pensionsförmånen voitaisiin toteuttaa ongelmitta myös eläke-etuuk- ner! I förslaget syns inte – åtminstone hittade inte jag det –, att man skulle kompensera frysningen siin! Esityksestä ei näy – tai ainakaan minä en sitä löydä –, että jäädytys myöhemmin jotenkin kompen- senare på något sätt. Fastän inflationen i detta nu är liten eller till och med kan gå för en tid över till soitaisiin. Vaikka inflaatio on tällä hetkellä pieni tai saattaa jopa käydä hetkittäin deflaation puolella, on deflationssidan, är en frysning på fyra år som förslag neljän vuoden jäädytys ehdotuksenakin aika hurja. redan ganska hemskt. M Etlan ehdotus on saanut varovaista tukea maan hallituksen elinkeinoministeriltä, joka on sitä mieltä, että kaikki keinot kannattaa katsoa. Toinen taho, joka tukee ehdotusta varauksetta, on tunnettu suomalainen veropakolainen. Sama talouselämän ykkösketjun nimi esitti pari vuotta sitten, että pitää harkita äänioikeuden poistamista eläkkeensaajilta. Vieläkin vähän ihmettelen sitä, että hänen silloisesta ehdotuksestaan ei noussut sen suurempaa kohua. Etlas förslag har fått ett varsamt stöd av landets näringsminister, som är av den åsikten, att alla medel är värda att se på. En andra part, som stöder förslaget utan förbehåll, är en känd finländsk skatteflykting. Samma person inom näringslivet föreslog för ett par år sedan, att man borde fundera på att ta bort rösträtten av pensionärerna. Ännu förundrar jag mig över, att det inte från hans förslag då uppstod något större rabalder. Ehdotettu laaja indeksien jäädyttäminen olisi merkittävä talouspoliittinen toimi. Perustellusti voi kysyä, että mahtaako tämä olla vallitsevassa tilanteessa järkevää. Joidenkin mielestä näköjään kyllä tarkoituksenmukaista. Det föreslagna att frysa de breda indexen skulle ha en betydande ekonomisk politisk verkning. Man kunde befogat fråga, skulle detta vara vettigt i den nurådande situationen. Enligt vissa skulle det nog vara ändamålsenligt. Työeläkkeiden kirjo on hyvin laaja. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että valtaosa työeläkkeistä on alhaisia tai erittäin alhaisia. Mainittu indeksien jäädyttäminen merkitsisi merkittävää kulutuskysynnän leikkausta. Onko kulutuskysynnän leikkaaminen se keino, jolla Suomen talous saadaan nousuun? Epäilen vahvasti. Arbetspensionernas spektrum är mycket brett. Det är ändå bra att komma ihåg det faktum, att merparten av arbetspensionerna är låga eller mycket låga. En frysning av de nämnda indexen skulle betyda betydelsefulla nedskärningar av konsumenternas efterfrågan. Är en nedskärning av konsumenternas efterfrågan det sätt, med vilket man skulle få Finlands ekonomi att gå uppåt? Jag tvivlar starkt. Viime aikoina Suomessa on nähty outo ilmiö: ruoan hinta on kääntynyt ainakin joidenkin tuotteiden osalta laskuun, joka on sinänsä erittäin tervetullut uutinen. Toivottavasti jatkoa seuraa. Hinnanalennusten taustalla on varmasti erilasia tekijöitä. On syytä kiinnittää huomiota kaupan edustajien sanomaan, että yhtenä syynä on kuluttajien ostovoiman kasvu. On väite totta tahi ei, se kuitenkin kertoo siitä, että kauppojen kassoilla näkyy ihmisten alhainen ostovoima. Tätäkö vielä pitäisi vähentää leikkaamalla kaikkein huonotuloisimpien suomalaisten ostovoimaa – jos tätä sanotaan talouspolitiikaksi, on se mielestäni huonoa talouspolitiikkaa. Käytetään äänioikeuttamme, kun se vielä meillä on, ja käydään äänestämässä! På senaste tid har man i Finland sett ett märkligt fenomen: priserna på maten för åtminstone vissa produkter har sjunkit, vilket i sig är en mycket välkommen nyhet. Hoppas det fortgår. I prissänkningarnas bakgrund finns säkert olika faktorer. Det är viktigt att uppmärksamma vad handels representanter säger, att en orsak är att öka konsumenternas köpkraft. Är påståendet rätt eller ej, det berättar ändå det, att i affärernas kassor syns människornas låga köpkraft. Bör detta ännu minskas genom att skära ner på köpkraften bland de finländare som har låga inkomster – om man säger att detta är ekonomisk politik, är det enligt min mening en dålig ekonomisk politik. Vi använder vår rösträtt, när vi ännu har en sådan, och vi går och röstar! 4 TEEMASIVUT: kodin turvallisuus Yli 65-vuotiaita on karkeasti ottaen viidennes väestöstä. Monet wheistä ovat käytännössä keski-ikäi- siä. Paljon on niitäkin, joiden toimintakyky on iän tuomien vaivojen tai vaikka lääkityksen takia rajoittunut. – On olemassa keinot turvata niidenkin ihmisten kodin turvallisuus, jotka eivät esimerkiksi tulipalossa pysty toimimaan tilanteen vaatimalla ripeydellä, tähdentää turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Paloturvallisuuden parantamiseen on syytäkin. Palokuolematilastot kertovat synkästi, että ikäihmisten osuus tulipaloissa kuolleista on kasvanut viime vuosina. Kun heitä on väestöstä noin 20 prosenttia, niin palokuolleista heitä on jopa noin 40 prosenttia. ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Ikäihmisten paloturvalliseen asumiseen on olemassa keinot Me suomalaiset olemme päivä päivältä vanhempia; sen näkee väestötilastoistakin. Suomalaiset myös asuvat yhä iäkkäämmiksi omillaan, joko suunnilleen yhtä iäkkään siipan kanssa tai aivan yksin. Kuka ajattelee yksin asuvien ikäihmisten turvallisuutta? Mitä tapahtuu, kun mummo tai pappa unohtaa keitokset liedelle? – Asuntojen varustaminen automaattisilla sammutuslaitteistoilla eli sprinklereillä estää palokuolemat käytännössä täysin. Erilaisista palveluasunnoista yhä useammat ovat sprinklattuja. Suurimpana haasteena onkin turvata omassa kodissaan asuvien iäkkäiden ihmisten turvallisuus, sanoo Ilpo Leino. Monelle tulee sprinklereistä mieleen talon rakenteissa olevat sammutuslaitteistot. Tällaistenkin asentaminen varsinkin rakennusvaiheessa on suhteellisen edullista. Kiinteiden sprinklereiden rinnalle on markkinoille tullut myös siirrettäviä sammutuslaitteistoja. – Yhteiskunta on päättänyt asuttaa ikäihmisiä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällöin tarvitaan uusia keinoja turvallisuuden varmistamiseksi. Siirrettävillä sprinklereillä voidaan turvata jopa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kehottaa tarkistamaan palohälyttimen paristot säännöllisesti. Kuva: SPEK. Palotarkastus.fi -palvelu on avattu Palvelun avulla voit selvittää mikä on omakotitalosi, kesämökkisi, taloyhtiösi tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Tarkastus suoritetaan verkkopohjaisen työkalun ohjaamana ja opastamana. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella. Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa tarkastuspöytäkirjan. Pöytäkirjasta selviää lakisääteisten osa-alueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Raportin voi liittää esimerkiksi osaksi omakotitalon huoltokirjaa, jolloin se toimii luotettavuuden tuojana vaikkapa talon myyntitilanteessa. Palvelu on maksuton kuluttajille, ja on käytettävissä osoitteessa www. palotarkastus.fi Palvelun tarjoajana on turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy. Palvelun avulla yritys haluaa saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista. Lisätietoja: Safetum Oy, www.palotarkastus.fi Jääkaapin tausta on syytä pitää pölystä puhtaana. Kuva: SPEK. kahden kodin asukkaat, ja laitteisto on siirrettävissä melko pienellä työllä tarvittaessa toiseen paikkaan, Ilpo Leino kertoo. Siisteys on turvallisuutta – Suuri osa kotien tulipaloista saa alkunsa liesistä. Liesiin itseensä vikoja tulee hyvin harvoin, eli liesipalon syynä on lieden käyttäjä. On mahdollista suojata liesi sammutuslaitteistolla tai varustaa lie- Paloturvallisuuden tarkistuslista Keittiö pidetään siistinä. Keittiössä on turvaliesi. Sähkölaitteita käytetään käyttöohjeen mukaisesti. Pyykkejä ei kuivata saunassa. Asunnon joka kerroksessa on vähintään yksi toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimien toimita testataan kuukausittain. Palovaroittimien paristo vaihdetaan vuoittain. Sammutuspeite tai sammutin on helposti saatavilla. si automaattisella virran katkaisulla, jos se on jäänyt liian pitkäksi aikaa päälle tai kuumenee liikaa. Vuonna 2014 hyväksytty EU-tason liesien turvalaitestandardi on osaltaan vaikuttamassa siihen, että ikäihmisille voidaan luoda erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, kertoo Leino. Siinä vaiheessa, kun sprinkleri laukeaa ja sammuttaa tulen, on paloturvallisuus päässyt jo pahasti repsahtamaan. Ikäihmisten kodin paloturvallisuuteen pätevät aivan samat ennaltaehkäisyn keinot kuin nuoremmankin polven asumiseen. Perussiisteys on pitkälti avain siihen, että tulipalot jäävät syttymättä. – Lieden läheisyydessä ei ajelehdi pahvisia hiutalelaatikoita tai muovisia purkkeja, sähkölaitteet ovat puhtaita pölystä, listaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino paloturvallisuutta edistäviä asioita. Hän painottaa myös, että sähkölaitteita on syytä käyttää vain käyttöohjeen mukaisesti eikä missään nimessä viallisina. Paloturvallisuutta on myös se, että ulos pääsee tulipalon sytyttyä nopeasti. Poistumisreiteillä ei siis kannata säilyttää mitään. Tulipalon alun sammuttaminenkin kuuluu kansalaistaitoihin, jos sammuttaminen vain onnistuu itseä vaarantamatta. – Ikäihmisten kanssa työskentelevät ja myös sukulaiset ovat avainasemassa, kun toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden kodin paloturvallisuutta parannetaan, tähdentää Ilpo Leino. – Paloturvallisuuden tuumiminen on tärkeää aivan jokaiselle. Kuka tahansa voi vaikkapa jalka kipsissä tai vahvalla lääkekuurilla kuulua turvallisuuden kannalta erityisryhmiin. Huonosti kuuleville tai näkeville on saatavissa erilaisia lisävälineitä, jotka voidaan liittää palovaroittimeen. Vaikkapa vilkkuvalolla tai täristimellä voidaan varmistaa, että hälytys huomataan ja asukas saadaan ajoissa turvaan. Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK TEEMASIVUT 5 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Tunnetko pakkausten varoitusmerkinnät? Siirtymäaika vaarallisten aineiden pakkausmerkintöihin päättyy tänä vuonna. CLP-asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. Aineet on täytynyt luokitella CLPasetuksen mukaisesti 1.12.2010 alkaen, ja 1.6.2015 päättyy siirtymäaika myös seosten osalta. CLP-merkintä on osa maailmanlaajuista kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmää. Tavoitteena on, että kaikkialla maailmassa vaarallisten kemikaalien luokittelussa ja pakkausmerkinnöissä käytetään samoja periaatteita, jolloin kemikaaliturvallisuus paranee. Vaaralliseksi luokiteltu kemikaali voi olla esimerkiksi syttyvä, välittömästi myrkyllinen tai vesieliöille vaarallinen (ympäristövaara). Muistin suojaaminen luo turvaa ja pidentää kotona asumista Muistisairautta sairastavia on Suomessa lähes 130 000. Vuosittain sairastuu 13 000 henkilöä. Muistisairauksien riski lisääntyy ikääntymisen myötä, mutta ne eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Muistisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä aivoterveydestä huolehtimalla. Suomessa on tälläkin hetkellä yli 7 000 alle 65-vuotiasta muiswtisairautta sairastavaa henkilöä. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Muistisairaudet ovat edelleen osittain mysteeri, eli emme voi tietää varmuudella, kuka sairastuu ja miksi. Ennaltaehkäisyä liikunnalla ja kunnon ravinnolla Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä, hoitaa tehokkaasti ja myös kuntouttaa. Ennaltaehkäisyn kulmakivet ovat terveellinen ravitsemus ja liikunta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, jotka liikkuvat vähintään puoli tuntia 3–5 kertaa viikossa, on puolta pienempi riski sairastua muistisairauteen. Asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella sairauden etenemistä voidaan hidastuttaa ja pidentää kotona asumisen mahdollisuuksia jopa useilla vuosilla. Kuntoutuksessa säännöllinen ja reipas liikunta mielellään ulkoilun merkeissä ovat avaintekijöitä toimintakyvyn ja muistin ylläpitämisessä. Tämän lisäksi nykyiset lääkkeet voivat hidastuttaa huomattavasti esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä, vaikka ne eivät sairautta paranna. Ravitsemus ja liikunta yhdessä ehkäisevät lisäksi muistisairauksien tunnettujen riskitekijöiden, kuten ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, ilmaantuvuutta. Liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi päihteiden – sekä tupakka että alkoholi – käytön vähentäminen ja välttäminen, henkinen vireys, riittävä uni, hyvät sosiaaliset suhteet sekä aivojen aktiivinen käyttö, esimerkiksi uusien asioiden opiskelu, suojaavat muistisairauksilta. Yhteenvetona voidaan todeta, että jokainen meistä voi vaalia aivoterveyttään oikeilla valinnoilla. Pidetään huolta aivoistamme! Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja Mitä on aivoille terveellinen ravitsemus? Seuraavassa muutama konkreettinen ohje: lPidä verensokeri tasaisena eli syö pieniä aterioita riittävän usein. l Huolehdi raudan saannista. l Muista B- ja D-vitamiinit. l Helli aivoja hyvällä rasvalla (pehmeät rasvat). l Valitse värikkäitä vihanneksia. l Kalaa kannattaa syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. l Suosi suomalaisia marjoja. l Vähennä suolan käyttöä. l Muista, että aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa. l Muista nauttia nesteitä tarpeeksi. Uusi vanhustenhoidon malli vähensi vuodehoidon tarvetta Vanhusten elämänlaatua voidaan merkittävästi parantaa. Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista. Kustaankartanon monipuolisessa palvelukeskuksessa Helsingissä kehitettiin systemaattinen asiakkaan ääntä kuunteleva sekä liikunta- ja turvateknologiaa hyödyntävä hoitotyön malli. Uudet hoitokäytännöt juurtuivat tehokkaasti. Hoitokäytäntöjä muutettiin Kustaankartanossa kahdeksan vuoden aikana oleellisesti. Asukkaille mieleinen yksilöllisesti räätälöity toiminta ja turvateknologian käyttöönotto mahdollistivat aiempaa aktiivisemman elämän. Sadan vuodepo- tilaan joukko on supistunut noin 10 vuodessa alle kymmeneen. Psykoosilääkkeiden käyttö väheni 22 prosenttia, rauhoittavien ja unilääkkeiden 38 prosenttia ja säännöllisen unilääkityksen 8 prosenttia. Esimerkiksi kaatuilijoiden osuus lähes puolittui. Lattiaturvalaitteiden osuus fyysisen aktivoinnin mahdollistajana rohkaisi asukkaita liikkumaan itse. –Tulokset osoittavat, että elämänsä viimeisiä vuosia elävillä vanhuksilla on vielä käyttämätöntä potentiaalia, joka pitäisi saada hyödynnettyä heidän hyväkseen jo paljon ennen kuin he muuttavat laitokseen. Tässä auttaa nyt kehitetty malli, joka sisältää muun muassa asiakkaan riski- ja voimavarakartoituksen ja yksilöllisen hoito- ja aktivointisuunni- telman, uskoo THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri. Malli kehitettiin kaupungin innovaatiorahaston vuonna 2006 myön- tämän viisivuotisen apurahan turvin. Lähde: THL 6 TEEMASIVUT: kulttuurien kirjo ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Yhdessä tehden tutustutaan toinen toistensa kulttuureihin ja tapoihin. Kuvat: Kantti ry. Suomalais-somalialaisia kohtaamisia Monikulttuurisuudesta on tullut osa helsinkiläisen palvelutalo Kantin pysäkin arkea. Kantissa kokoontuu kahtena päivänä viikossa lähes 20 ikääntynyttä somalialaista naista. Kantin somalinaiset edustavat ensimmäistä Suomessa vanhenevaa sukupolvea. Moni näkee tulevaisuutensa täällä. Muutama Kantin somaliwSuomeen naisista on muuttanut jo 20 vuotta sitten. Kaikki unelmoivat paluusta kotimaahan. Rauhaa odottaessa Suomesta on kuitenkin tullut uusi koti. Naisten toivomuksesta ryhmissä voi harrastaa liikuntaa, osallistua somalinkieliseen keskustelu- ja hyvinvointiryhmään sekä vapaaehtoisten ohjaamaan matematiikan ja suomen kielen opetukseen. Heille tärkeää on huolehtia fyysisestä kunnosta, sosiaalisista suhteista sekä oppia ainakin sen verran suomea, että voisi keskustella naapurien kanssa. Milloin vanhuus alkaa? Somalialaisessa kulttuurissa henkilön katsotaan tulevan vanhaksi noin 50 vuoden iässä. Vanhuuden myötä henkilö saa arvostetun aseman yhteisössä ja hänen puoleensa käännytään pyytämään neuvoa. Ikääntyneen odotetaan käyttäytyvän kunniakkaasti: iän tuoma viisaus näkyy esimerkiksi runollisena puheena ja rauhallisina eleinä. Kantasuomalaisten ja somalialaisten yhteisissä ta- pahtumissa vanhuus on herättänyt keskustelua. Kohtaamisten kautta moni somalialaisista rouvista on saanut huomata, etteivät he olekaan vielä kovin iäkkäitä. Esimerkiksi yhteiseen naisten päivän juhlaan osallistuneet yli 100-vuotiaat vieraat herättivät naisissa suurta kunnioitusta. Heidät tavatessaan moni ymmärsi, että ilman näitä vieraita nykyisenlaista Suomea ei olisi olemassa. Päivästä riitti kerrottavaa vielä paljon jälkeenpäinkin. 100-vuotiaille vieraille puolestaan oli ensimmäinen kerta, kun he pääsivät maistamaan somalialaista teetä ja kahvia ja kuulemaan somalialaista laulua. Yhteiset muistot voittavat kielimuurin Monissa tapahtumissa osallistujilla ei ole ollut keskenään yhteistä kieltä. Tästä huolimatta tapaamiset ovat sujuneet mukavasti ja menneistä ajoista on löydetty yhteisiä muistoja ja naurunkin aiheita. Tästä esimerkkinä oli Kantin pysäkissä kokoontuvan Kulttuurikantin vierailu suomen kielen tunnille. Molempien ryhmien naiset lausuivat vuorollaan runoja, kukin omalla äidinkielellään. Tulkin avulla näistä kumpusi tarinoita ja yllättävän samanlaisia muistoja. Melkein jokainen oli joskus lypsänyt. Vaikka taktiikka oli periaatteessa sama, eroja löydettiin lehmän ja kamelin lypsämisasennoista: kamelin lypsäminen vaati yllättävän paljon tasapainoa. Nyt asentoa on harjoiteltu liikuntatunneilla. – Yhteiset tapahtumat ja luontoretket ovat olleet mukava tapa tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen tapakulttuuriin, sanoo Sahra. Hän miettii, miksei entisajasta puhuta enemmän. Erityisen vaikuttunut hän on suomalaisten naisten urheudesta sodan aikana. – Mikseivät nuoremmat sukupolvet kanna samaa vastuuta yhteisöstään, mitä suomalaiselle yhteisöllisyydelle on tapahtunut? Sahra miettii. Hanna Rantala Kantti ry Kantin pysäkillä toimiva Jade -projekti on RAY:n rahoittama kolmivuotinen projekti, joka kuuluu valtakunnalliseen Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Se edistää Helsingissä asuvien ikääntyvien afrikkalaistaustaisten naisten hyvinvointia ja kotoutumista. Projekti pyrkii huolehtimaan siitä, että heikko suomen/ ruotsin kieli, riittämätön toimeentulo tai sukupuoli ei olisi esteenä toiminnallisuudelle. TEEMASIVUT 7 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Sukankutomisen lomassa tutustutaan! w Yhteistyömme lähti yli vuosi sitten, kun pyysimme setlementtiläisiä kertomaan kuukausikokoukseemme Naistarin toiminnasta. Silloin syntyi idea siitä, miten maahanmuuttajanaiset ja kantasuomalaiset naiset voisivat kohdata, puhua suomea ja jutella arjesta. Oman yhdistyksemme, Hervannan Eläkkeensaajien Sukkamummot otti kiinni ideasta, ja niin sovittiin tapaamiset heti Naistarin oman käsityökerhon kanssa, joka kokoontuu pari kertaa viikossa. Me ja naistarilaiset tapaamme 1-2 kertaa kuukaudessa. Me opimme heiltä esimerkiksi sen, miten sukka aloitetaankin kärjestä ja sen, että sukan voi kutoa myös pyöröpuikoilla. Eräässä hiljattaisessa tapaamisessamme juttelin erään vietnamilaisnaisen kanssa. Valitettavasti hänen nimensä ei jäänyt mieleen – liekö suomalaiselle liian vaikea? Hän kertoi asuneensa Hervannassa jo niinkin pitkään kuin 20 vuotta. Suomen kieli oli vieläkin heikkoa, mutta ymmärsin, että hän pitää käsitöistä ja ompelukoneella ompelemisesta. Kännykästä katselimme yhdessä kuvia hänen kädentaitojen tuloksista. Hän kertoi käyvänsä myös seurakunnassa Äiti Teresan ryhmässä kutomassa. Meidän ryhmässä uusi tuttavuuteni koki ikätoveruutta. Hänelle tuntui olevan tärkeää, että saisi meistä Setlementtiyhdistys Naapuri ry pitää Tampereen Hervannassa kansainvälisten naisten kohtaamispaikkaa Naistaria. Siellä hervantalaiset Sukkamummot ja maahanmuuttajataustaiset naiset kohtaavat toisiaan, kutovat, nauravat ja tekevät kaikenlaista muutakin yhdessä. eläkkeensaajanaisista ystäviä. Yhteinen kahvitteluhetki parin tunnin tapaamisen aikana oli niin minulle kuin hänellekin hyvä, kodinomainen kokemus. Yhteiset keskustelut ovat sujuneet kohtalaisen hyvin. Aiheina meillä naisilla on tietysti lapset, perhe ja se, mitä tänään laitettaisiin ruuaksi. Joskus olemme saaneet näiden mamu-naisten leipomia lämpimäisiä kahvin kera. Meistä on tullut ystäviä. Sirpa Koivisto Hervannan Eläkkeensaajat Mikä Naistari on? Naistarin tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille ja -lapsille tapaamispaikka, missä he voivat turvallisesti osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Maahanmuuttajanaiset ovat hyvin perhekeskeisiä. Naisten ja tyttöjen voimaantuminen koskee siksi koko perhettä. Toisten samanlaisessa tilanteessa olevien naisten tuki on erittäin tärkeätä. Naistarissa maahanmuuttajanaiset voivat esim. opiskella suomen kieltä, harjaannuttaa kielen käyttöä keskusteluryhmissä, jakaa kokemuksiaan Suomessa elämisestä, ja saada tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Naistarin henkilökunta auttaa myös erilaisissa sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja koskevissa kysymyksissä. Useimmat maahanmuuttajanaiset ovat oppineet suomen kieltä ja saaneet rohkeutta hoitaa päivittäisiä asioita suomeksi. Yhdistämällä sosiaali- ja kulttuurityötä monet kulttuuriristiriidat on voitu estää ja naisten voimaantuminen on tullut mahdolliseksi. Yhteiskuvassa Naistarin naisia, vas. Oanh, kiinalainen äiti ja Kieu, vietnamilainen äiti yhdessä Hervannan Sukkamummojen kanssa. Kuva: Nina Laine. Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti 300 000 rajan Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa 301 524 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20 prosenttia. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 256 241 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 45 283. Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2013 lopussa 74 202, neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 40 990 henkilöä, somalialaistaustaiset, 15 723 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 11 942 henkilöä. Suomalaistaustaisista työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus oli 63 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista työikäisten osuus oli 76 prosenttia, ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 86 prosenttia. EU-27 -maista Luxemburgissa ulkomaalaisia kansalaisia on eniten, 44,5 prosenttia väestöstä (2012). Suomi sijoittuu EU 27 -keskiarvoa (6,8) reippaasti alemmas (3,6). Suomea vähemmän ulkomaalaistaustaisia kansalaisia on Unkarissa, Slovakiassa, Liettuassa, Bulgariassa ja Romaniassa. Häntää pitää Puola (0,2). Lähde: Tilastokeskus 8 edunvalvontaa ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Kelan matkakorvaus heti taksissa Taksimatkasta saa Kela-korvauksen jo taksissa, kun tilaa taksin keskitetystä tilausnumerosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) siirtyi suorakorvausmenettelyyn joulukuussa. Uusi tilausmenettely ja suorakorvaus ovat tällöin käytössä koko maassa. w Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, jos asiakas ei pysty terveydentilansa vuoksi käyttämään edullisempaa kulkuneuvoa. HUS-alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan 10.12. alkaen keskitetystä tilausnumerosta, 0100 84 000 (suomi) ja 0100 84 001 (ruotsi), Helsingin ja Uudenmaan taksikeskuksesta. Kun asiakas tilaa matkan tästä numerosta, hän saa matkakorvauksen jo taksissa näyttämällä Kela-korttia. Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Se on yhteen suuntaan tehdyltä matkalta tänä vuonna 14,25 euroa. Soitto tilausnumeroon maksaa 1,74 euroa ja paikallisverkkomaksun. Jonotus on maksuton. – Matka tilataan keskitetysti, jotta taksikeskus voi yhdistellä samaan paikkaan matkustavien asiakkaiden matkoja. Jos asiakas ei voi osallistua yhteiskuljetukseen esimerkiksi infektiovaaran vuoksi, hän tarvitsee terveydenhuollosta todistuksen oikeudestaan matkustaa yksin, kertoo Kelan Helsingin vakuutuspiirin apulaisjohtaja Maiju Kummunmäki. Kenellä oikeus käyttää tuttua taksia? Taksikeskuksesta tilattu matka välitetään yleensä asiakasta lähimmälle vapaalle ja kuljetukseen parhaiten soveltuvalle taksille. Omaa vakiotaksia eli ns. tuttua taksia voivat käyttää Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja ne 65 vuotta täyttäneet, jotka ovat saaneet vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Oikeus vakiotaksiin on myös yksin matkustavilla alle 16-vuotiailla lapsilla sekä vaikeasti sairailla lapsilla, joita hoidetaan keskus- tai yliopistosairaalassa. Lisäksi Kela voi myöntää harkinnan perusteella asiak- kaalle vakiotaksiasiakkuuden. Vakiotaksien asiakkaat tilaavat matkan suoraan valitsemaltaan kuljettajalta. – Muut aiemmin tuttua kuljettajaa käyttäneet asiakkaat joutuvat sopeutumaan siihen, että tämä toimintatapa ei ole enää mahdollista. Matka on tilattava keskitetyn palvelun kautta, jos haluaa selvitä kustannuksista omavastuun hinnalla. Alueilla, joilla suorakorvausmenettely on jo otettu käyttöön, menettely aiheutti aluksi vastarintaa niin osassa asiakkaita kuin autoilijoitakin. Nyt on tehty jo kaksi miljoonaa matkaa, ja palaute sekä terveydenhuollosta että asiakkailta on ollut pääosin myönteistä, kertoo Kummunmäki. Matkojen omavastuisiin luvassa muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakimuutosta, jonka perusteella ensi vuoden alusta voimaan tulisi kaksi omavastuuta. Keskitetystä tilausnumerosta tilattujen matkojen omavastuu nousisi 16 euroon ja vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) 272 euroon. Muualta tilattujen matkojen omavastuu olisi kaksinkertainen eli 32 euroa. Nämä omavastuuosuudet eivät myöskään kerryttäisi asiakkaan matkakattoa. Muualta tilatun matkan hinta pitää myös maksaa kokonaan ensin itse ja jälkikäteen hakea korvausta Kelasta tarvittavine liitteineen. Kummunmäen mukaan uudistuksen tärkein tavoite on taksimatkojen sähköinen tiedonsiirto sekä matkojen yhdistelyn kautta saatava matkakustannusten kasvun hillitseminen. Vuonna 2013 matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 10 miljoonaa euroa, vaikka järjestelmä oli käytössä vasta osassa maata. EETU tapasi palkansaajajärjestöjen edustajia Helsingissä joulukuun alussa. Puheenaiheina olivat muun muassa eläkeuudistus ja omaishoitajien asema. w Tapaamisen aluksi SAK:n Katja Veirto kertasi syksyllä tehdyn eläkeuudistuksen tärkeimpiä muutoksia. Eläkeikä nousee portaittain 65 vuoteen. Jatkossa eläkeikä nousee edelleen, jos myös elinajanodote nousee. Useita rahoituksen yksityiskohtia hiottiin. Työttömyysturvan lisäpäiviin ei tullut muutoksia. Uudistus herätti eetulaisissa runsaasti kysymyksiä. Eläkeliiton Hannes Manninen pohti, kuinka eläkeiän nostoa sovelletaan julkiselle sektorille, jossa on käytössä henkilökohtaiset eläkeiät. Palkansaajajärjestöjen edustajien mukaan keskustelut tästä ovat vasta käynnissä. – On olemassa pieni joukko hyvin suuren perhe-eläkkeen saajia. Tämän perusteella on esitetty, että perhe-eläkkeistä voitaisiin luopua. Entä mitä kaavailuja on ollut esillä siitä, millaisin kriteerein työuraeläkettä voitaisiin käyttää? kysyi Eläkeläiset ry:n Kalevi Kivistö. SAK:n Kaija Kallinen selvitti, että suurin osa perheeläkkeistä ei ole niin isoja, että tarvetta olisi leikkauksiin. Asiasta aletaan neuvotella vuonna 2016, ja säätelyä voidaan ajantasaistaa, mutta tarvetta heikennyksiin ei ole. STTK:n Heli Puura totesi, että työuraeläke eli niin sanottu työnsankarieläke ei ole suurille massoille. Lain valmisteluryhmä miettii kriteerit, joissa tulee huomioida niin henkiset, fyysiset kuin sosiaalisetkin kuormitustekijät. Eläkeuudistusta EETUn edustajat pitävät pääpiirteittäin hyvänä. Aiemmin iäkkäitä sukupolvia on syytetty rusinoiden poimimisesta pullasta, mutta nyt ratkaisu on tasapuolinen. Asioita pyrittiin ratkaisemaan kohtuullisella aikajänteellä, ja myöhemmin voidaan tehdä muutoksia. Erittäin hyväksi todettiin se, että eläkkeiden rahoitus turvattiin pitkällä tähtäimellä. Jos eliniän piteneminen heijastuu terveyserojen pienenemisenä, eläkeiän nosto on luultavasti kestävä ratkaisu. Kaiken muun ohella keskustelu eläkeuudistuksesta lisäsi merkittävästi eläketietoisuutta koko yhteiskunnassa, myös nuorten parissa, mikä oli erittäin myönteistä. ja elvytyssyistä. Tämän palkansaajajärjestöt kuitenkin tyrmäsivät. Ehdotus perustui nykypäivän rinnastukseen 1970-lukuun, jolloin ei tiedetty elinikien pidentyvän niin paljon. Tapaamisessa puhuttiin myös eläkkeiden indeksileikkauksesta. EETU on vahvasti sitä mieltä, että tämä oli väärä ratkaisu. Erityisen huonoa on, että pienimmät eläkkeet jäivät ilman kompensaatiota. Viimeinen puheenaihe olivat omais- ja läheishoitajat. Yhdessä todettiin omaishoitajien asemassa olevan paljon ongelmia. Moni omaishoitaja ei saa mitään tukea. Omaishoitajat eivät ole työsuhteessa, joten he eivät voi lakkoilla ja sijaisia on hankala järjestää. Pienestä korvauksesta menee vero, mutta verotuksessa ei saa samoja vähennyksiä kuin ansiotuloista. Korvaus voi huveta kokonaan sijaisen palkkaamiseen. Vapaapäiviä on hankala viettää. Mahdollisesta omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan vastuulle keskusteltiin. Millään palkansaajajärjestöistä ei ole tähän kysymykseen vielä selkeää omaa linjausta. Indeksiä ei olisi saanut leikata Veera Saloheimo Eläkemaksuja on ehdotettu alennettaviksi työllisyys- Lisätietoja Kelan korvaamista matkoista www.kela.fi/taksimatkat Heini Lehikoinen Kelan viestintä Usein kysyttyä Kelan taksimatkoista K: Mitkä matkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta? V: Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat, myös äkillisissä sairaustapauksissa. Jos tarvitaan ambulanssia, se tilataan hätäkeskuksesta. Jos vastaanottoaika on tiedossa, matka tilataan edel- Eläkeuudistus turvaa eläkkeiden rahoituksen tävänä päivänä ennen klo 14.00. Samalla soitolla voi tilata useampia matkoja. K:Voiko matkan tilata muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta? V: Voi, mutta silloin on maksettava matkan koko hinta ja haettava itse korvausta Palkansaajajärjestöjen jokavuotisessa tapaamisessa EETU ry:tä edustivat mm. vas. EKL:n Matti Hellsten ja Eläkeliiton Hannes Manninen. Kuva: Timo Porthan. Kelasta. K: Voiko käyttää tuttua taksia? V: Kuljettajaa ei voi itse valita, vaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä ajovuorossa olevalle taksille. K: Voiko kyydissä olla muita matkustajia? V: Voi. Asiakkaiden matkoja yhdistellään aina mahdollisuuksien mukaan. K: Miksi tilausvälityskeskukseen täytyy antaa henkilötunnus? V: Henkilö- ja matkatiedot tarvitaan Kelassa matkakorvauksen käsittelyä varten. K: Miksi puhelun hinta on asiakkaalle maksullinen? V: Tilauspuhelun hinnalla katetaan osa tilausvälityskeskuksen toiminnasta. Heini Lehikoinen edunvalvontaa 9 ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Kymen piirin satapäinen joukko vieraili eduskunnassa EKL:n tiedote 13.1.2015: Levottomat indeksijäädytyspuheet romukoppaan – ja heti! Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan esittämää ajatusta siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi. w Jäädytyksen kannalla on ollut myös kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori. – Suomea ei nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Yksityisen sektorin työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei EKL:n mukaan ole vaikutusta valtiontalouteen muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman ja verotulojemme vähetessä. Etlan paperissaan tekemä esitys, että juustohöylä voidaan ongelmitta ulottaa myös maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Se kuvaa myös Etlan totaalista vieraantumista maan pienituloisten arjesta. – Tilastokeskuksen joulu- kuussa julkaiseman ennakkotiedon mukaan maassamme oli 690 000 pienituloista vuonna 2013, ja nousua edellisvuoteen verrattuna oli 55 000. Sosioekonomisista ryhmistä ylivoimaisesti suurin pienituloisten joukko löytyy eläkkeensaajista. Voi vain kuvitella, mikä olisi heidän kohtalonsa, mikäli seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat kuuntelevat Etlaa tässä asiassa, jatkaa puheenjohtaja Hellsten. Eläkkeensaajien Keskusliitto vaatii, että maan hallituksen on oikaistava jo viime vuodenvaihteessa tehty indeksijäädytys. – Jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä maamme eläkkeensaajille, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Edellytämme, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus korjaa tämän jo tehdyn vääryyden, päättää Matti Hellsten. Eläkkeensaajajärjestöt otettiin mukaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden suunnitteluun Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliiton yhdessä ja erikseen pitämä meteli on kuultu. Järjestöjen kritiikki siitä, että Suomen itsenäisyyden satavuotisvuotisjuhlavuoden valmisteluorganisaatiosta on puuttunut eläkkeensaajajärjestöjen edustus, on tuottanut tulosta. w Valtioneuvoston kanslia päätti täydentää satavuotisjuhlavuoden hankkeen valtuuskunnan kokoonpanoa. Valtuuskuntaan nimitetään Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajaksi EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Toinen merkittävä lisäys on Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja, vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa. Hoitajamitoitus jäänee haaveeksi? w Vanhuspalvelulain viimeinen suuri kiista on hoitajamitoitus, ts. kuinka paljon henkilökuntaa hoitolaitoksissa tulee olla. Aiempi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson yritti saada hoitajamitoituksesta sitovaa määräystä lakiin tai kompromissina sitä, että ministeriö voisi määrätä mitoituksesta asetuksella. Mallille ei löytynyt silloisesta hallituksesta riittävää tukea. Niinpä hoitajamitoitus jäi ei-sitovan suosituksen varaan. Ratkaisusta kerrottiin hallituksen tiedotustilaisuudessa vuoden 2012 joulukuussa yksiselitteisesti, että mikäli vuoden 2014 lopulla löytyy yksikin laitos, jossa hoitajamitoitus on alle 0,5 hoidettavaa kohden, asiasta säädetään lailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä alle 0,5:n mitoituksella toimivia laitoksia on laitosten kokonais- Kymen piirin alueelta saapunut EKL-väki täytti ison kokoustilan eduskunnan täysistunnon kuulemisen jälkeen. Kuva: Ulla Wallinsalo. EKL:n Kymen piiri järjesti loppuvuodesta vierailun eduskuntaan. Vierailun tarkoituksena oli päästä keskustelemaan syvällisemmin taitetusta indeksistä ja muista ikääntyneiden kansalaisten hyvinvoinnille tärkeistä asioista. w Ajatus eduskuntavierailuun syntyi Imatralla pidetyn Kymen piirin kevätkokouksen jälkeen. Kokouksessa vieraillut liiton puheenjohtaja Matti Hellsten paheksui mm. eläkeindeksiin kohdentuvia toimenpiteitä, niillähän mm. kiristettiin 0,4 prosenttia eläkkeensaajien verotusta entisestään. Hellsten kertoi liitossa mietityn, että joka päivä Suomen maanteillä liikkuu noin 400 bussia kuljettaen eläkkeensaajia erilaisiin vierailukohteisiin ympäri Suomea: teattereihin, konsertteihin tai muihin yhteisiin tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Toiminta on tähän asti lisännyt valtion verotuloja. Eläkkeensaajan käteenjäävän tulon kaventuessa käy tietenkin päinvastoin. Miksi me emme siis lähtisi kyselemään lainsäätäjiltä henkilökohtaisesti asioiden laitaa? Samalla osoittaisimme heille, että valvomme jäsenistömme etua konkreettisesti läsnäolollamme. Olimme yhteydessä kansanedustaja Jukka Kärnään, joka lupasi ryhtyä toimenpiteisiin vierailun järjestämiseksi vielä joulukuun aikana. Lehtereillä täysistuntoa seurattiin noin tunnin verran. Sen jälkeisessä tilaisuudessa olivat mukana kansanedustaja Kärnän lisäksi kansanedustajat Anneli Kiljunen sekä Suna Kymäläinen. Keskuste- lua käytiin varsin laaja-alaisesti. Suurinta mielenkiintoa herätti taitettu ja muutenkin murjottu eläkeindeksi Kiljusen alustamana. Hän selvitti varsin tarkkaan muitakin erilaisia sosiaalipoliittisia linjanvetoja ja vastasi esittämiimme kysymyksiin seikkaperäisesti. Kun koolla on sadan henkilön kokoinen ryhmä, niin asioita riittää: keskustelua käytiin mm. ulkomaisen työvoiman käytöstä rakennusalalla, rikkipäästöistä Itämerellä, kuluttajahinnoista, autoveron muutoksista ja vähäpäästöisemmistä autoista sekä verotusasteen noususta. Kärnän alustamana keskusteltiin lisäksi ydinvoiman lisärakentamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusäilytyspaikoista. Kärnä totesi, että Rosatomin asiaperusteet ovat kunnossa ja että polttoaineen loppusäilytys kestää vähintään niin kauan kuin polttoainesauvat ovat jäähtyneet. Ydinjäte säilötään kallioon louhittuihin luoliin. Alustuksien ja keskustelujen perusteella vierailumme eduskunnassa oli varsin antoisa ja ajatuksia herättävä, puolin jos toisinkin. Moneen asiaan saatiin lisävalaistusta, kun ne pohjustettiin selkein alustuksin. Pertti Lallo puheenjohtaja yhdistyksen tiedottaja Lauritsalan Eläkkeensaajat Kansanedustaja Anneli Kiljunen antoi lisävalaistusta mm. sote-pakettiin. Kuva: Risto Ihalainen. määrästä löytynyt noin 10 prosenttia. Nykyinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen on yrittänyt lunastaa edellisen hallituksen antamaa lupausta säätää hoitajamitoituksesta lailla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asia ei etene hallituksessa. Ainakin sosiaaliministeri Laura Räty vastustaa sitä, että hallitus lunastaisi lupauksen. Matti Hellsten Kansanedustaja Jukka Kärnä vastaili omalta osaltaan Kymen piirin väen kimurantteihin kysymyksiin. Kuva: Risto Ihalainen. 10 edunvalvontaa ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: Historiallinen sote-uudistus on kansalaisen puolella ” Tarvitaan myös paljon muutoksia työtapoihin, johtamiseen ja rahoitukseen. K uinka moni uupunut tai monisairas tietää, mistä hakea apua tai jaksaa soitella sinne ja tänne? Ei kaikilla ole omaisia rinnalla kulkijoina ja auttajina. Toki on hienojakin esimerkkejä siitä, että ihmistä on autettu viipymättä. Vaikka osassa maata palvelut pelaavat, on liian monessa paikassa isoja ongelmia. Esimerkiksi terveyseromme ovat vain kasvaneet 2000-luvulla. Liian usein ihminen ei saa apua ongelmiinsa ajoissa. Liian usein ihminen joutuu pompoteltavaksi luukulta toiselle ja asiat pitkittyessään myös mutkistu- Nivelrikkoa esiintyy jossakin muodossa noin miljoonalla suomalaisella. Nivelet alkavat kuitenkin kiinnostaa yleensä vasta sitten, kun ne ovat kipeät. Jokainen voisi tehdä kuitenkin paljon niveltensä hyväksi jo ennen sitä. Tähän kannustaa uusi Nivelrikkopeli! Suomen Nivelyhdistyksen tuottama, netissä pelattava Nivelrikkopeli on julkistettu. Osoitteesta www.nivelpeli.fi löytyvän pelin tarkoituksena on herättää myös nuorten ja työikäisten huomio niveltensä hyvinvointiin. Nivelrikkopeli soveltuu myös erilaisten koulutusten virikemateriaaliksi. Yleensä ihmiset kiinnostuvat nivelistään vasta, kun ne alka- ”Peruspalveluministerinä saan liian paljon palautetta siitä, että moni kansalainen tipahtaa oman avuntarpeensa kanssa erilaisten hallintoportaiden välille. Kansalaiset kertovat viesteissään, että he joutuvat olemaan hyvin sinnikkäitä saadakseen apua. Näin asian ei pitäisi olla. ” vat. Painopistettä on saatava korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Jotta saamme palveluketjut kuntoon, palvelurakenne on uudistettava. Sote-uudistus on siis väline parempiin palveluihin. Kun vastuu koko ketjusta aina peruspalvelusta erikoistasoon asti katsotaan saman johdon ja budje- tin alla, syntyy varmuudella tarve varmistaa ihmisille oikea-aikainen, kokonaisvaltainen apu. Muuten taloudellinen lasku on liian suuri – inhimillisestä laskusta puhumattakaan. Suomessa on tunnistettu uudistuksen tarve pitkään. Ratkaisut ovat antaneet odottaa itseään. Nyt on vihdoin päästy kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä yhteiseen näkemykseen. Kun olen kiertänyt ministerinä pitkin Suomea, viesti on selkeä: tehkää jo päätöksiä, kukaan ei jaksa tätä edistämisen kehittämistä. Niinpä mikään aikalisä ei tipauta taivaasta sellaista mallia, jolle kaikki hurraisivat. Yli 63-vuotiasta väestöä on tällä hetkellä miljoona, ja tulevina vuosikymmeninä ikääntyneen väestön osuus kasvaa merkittävästi. Uudistuksen yhtenä tavoitteena onkin ollut taata palvelut nopeaa vauhtia kasvavalle ikääntyvälle väestölle. Väestön ikääntyminen lisää hoidon ja hoivan tarpeita, mikä vaatii sosiaali- ja terveyspalveluilta joko nykyistä vahvempia resursseja tai toimivampaa organisointia. Inhimillinen, laadukas ja välittävä hoiva on jokaisen kansalaisen oikeus. Nämä tarpeet pitää pystyä turvaamaan myös vuosikymmeniksi eteenpäin. Jos mitään ei tehtäisi, voisivat nykyisten ja tulevien ikääntyneiden mahdollisuudet laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantua. Sote-uudistus mahdollistaa ikääntyneiden palveluiden järjestämisen monialaisena kokonaisuutena yhteisen johdon ja rahoituksen alle. Sote-alueet turvaavat yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut ja palveluiden saatavuuden. Paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien isojen asiakasryhmien, kuten iäkkäiden, näkökulmasta on tärkeää, että ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Uusien sukupolvien tullessa vanhusikään myös ajatukset hyvästä elämästä ja toimivista palveluista muuttuvat. Tavoitteena onkin turvata entistä paremmin yksilölliset mahdollisuudet kotona asumiseen ja hyvinvoivaan ikääntymiseen. Ikäihmisen toimintakykyä ja vireyttä tukevien koti- ja avopalveluiden avulla pystytään ehkäisemään laitoshoidon tarvetta sekä kustannusten nousua. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja kavennetaan terveyseroja. Kuten laajasta sote-keskustelusta on voinut päätellä, esitetty malli ei ole täydellinen. Sitä on kritisoitu monestakin näkökulmasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat tukeneet nyt esitettyä viiden sote-alueen mallia, jolla vähennetään palveluiden järjestämisestä vastuussa olevia tahoja merkittävästi. Näin saadaan palveluihin tasa-arvoa ja osaamista sinne, mistä sitä vielä uupuu. Selvää on kuitenkin se, että palvelurakenteen uudistaminen on prosessi, joka ei tule valmiiksi pelkällä sote-järjestämislailla. Tarvitaan paljon muutoksia työtapoihin, johtamiseen ja rahoitukseen. Yhtä selvää on myös se, että jollemme nyt uskalla tehdä muutoksia palvelurakenteeseen, edessä on julkisten hyvinvointipalvelujen edelleen näivettyminen. Tällaista tulevaisuutta en usko suomalaisten ihmisten haluavan. Toivotan teille kaikille antoisaa kuluvaa vuotta! Pidetään yhteyttä ja rakennetaan yhdessä Suomea, josta muutkin voivat ottaa mallia! Nivelrikkopeli herättelee huolehtimaan nivelistä vat oireilla. Nivelrikko mielletään vain iäkkäiden ihmisten sairaudeksi, mutta sitä ilmenee myös yllättävän nuorilla aikuisilla. Uusi Nivelrikkopeli keskittyy ns. sekundaariseen nivelrikkoon. Pelin alussa pelaaja valitsee pelihahmon, joka harrastaa tiettyä urheilulajia. Pelaaja kokee pelihahmonsa välityksellä urheiluvamman ja siitä toipumisen erilaisten liikuntaharjoitteisiin perustuvien minipelien avulla. Hauskalla ja viihdyttävällä tavalla käydään läpi nivelrikon tärkeimpiä hoitomuotoja, eli nivelystävällisiä liikuntalajeja. Harjoitteita läpikäyden pelaaja kerää kuntomittariin pisteitä, jotka voi lopuksi jakaa Facebookissa ja kisata pelisuorituksillaan näin myös kavereidensa kanssa. Nopeasti pelattavan pelin on tarkoitus toimia herätteenä syvällisemmän tiedon äärelle. Pelisivustolta löytyy suora linkki Suomen Nivelyhdistyksen alkuvuodesta tuottaman nivelrikko-oppaan nettiversioon. Se löytyy myös osoitteesta www.nivelopas.fi. Opasta on saatavissa myös paperiversiona. Nivelrikkopeli on pelattavissa useimmilla verkkoselaimilla. Sen on toteuttanut kajaanilainen, globaalisti toimiva peliyhtiö Team Jolly Roger, ja sen ovat rahoittaneet puoliksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja puoliksi Rahaautomaattiyhdistys. Lisätietoja maan suurimmilta nivelrikkoon keskittyviltä nettisivuilta: www.nivel.fi Nivelrikkoa esiintyy jossakin muodossa noin miljoonalla suomalaisella, polven tai lonkan nivelrikkoa sairastaa 400 000 suomalaista, ja neljännesmiljoonalla nivelrikko haittaa arkisista toiminnoista selviytymistä. Tekonivelleikkauksia tehdään maassamme vuosittain noin 20 000. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, johon ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Sitä esiintyy noin joka viidennellä ihmisellä myös maailmanlaajuisesti. Tekonivelleikkausten määrän ennustetaan edelleen kasvavan, joten on yhä tärkeämpää panostaa nivelrikon ennaltaehkäisyyn ja toimintakykyä ylläpitävän itsehoitotietouden lisäämiseen. Suomen Nivelyhdistys ry on vuonna 2000 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tehtävänä on helpottaa nivelrikkoisten ihmisten arjessa selviytymistä sairautensa kanssa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat tiedotus, edunvalvonta ja vertaistuki. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yli 10 000, ja jäsenmäärä kasvaa voimakkaasti vuosittain. Suomen Nivelyhdistys on EKL:n uusi yhteistyökumppani. ELÄKKEENSAAJA-LEHTI 1/2015 Eduskuntavaalit 2015 11 Toimenpide-esityksiä eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi ja liiton muut vaalitavoitteet (lyhennelmä) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Asetettu tavoite on Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä vaatimaton ja sitä pitää nostaa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tuleekin olla yksi seuraavan vaalikauden keskeisiä tavoitteita. Toimenpiteiden aika on nyt. w Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry esittää seuraavia toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi maassamme: Kansaneläke Pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus. Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle. Sitä kautta nousisi myös kansaneläkettä saavien määrä ja useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä. Kansaneläkkeeseen tehtävä tasokorotus on kirjattava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vähintäänkin on tehtävä kirjaus, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toteutetaan toimenpideohjelma kansaneläkkeiden tason nostamiseksi. Työeläke Myös työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa. Vaihtoehtoisesti tulisi selvittää indeksijärjestelmän muuttamista niin, että se suosisi pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia. Vuodenvaihteessa 2015 toteutettu indeksijäädytys leikkaa heti eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä on pysyvä heikennys, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Indeksijäädytys on korvattava eläkkeensaajille seuraavan vaalikauden aikana. Verotus Välillisten verojen korottaminen koskee kaikkein kipeimmin pienituloisia. Heidät on erityisesti huomioitava kaikissa tulevissa verolinjauksissa. Tuloveron tulevat muutokset eivät saa korottaa eläkkeiden verotusta suhteessa palkkatulojen verotukseen. Mahdollisten välillisten verojen korotukset on korvattava pientä ja keskisuurta eläkettä saaville. Pienet eläkkeet on pidettävä verottomana myös tulevaisuudessa. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallista että valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotus- ta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL-maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava siinä yhteydessä, kun palkansaajilta peritty työeläkemaksu ei enää vähennä eläkepalkkaa. Tämä tapahtuu vuonna 2017 tulevan eläkeuudistuksen yhteydessä. Yle-veron poisto pienituloisimmilta Vuonna 2014 eläkkeensaajalta alettiin periä veroa 10 840 euroa ylittävistä vuosiansioista. Yle-veroa perittiin 7500 euroa ylittävästä tulosta. Yle-vero on poistettava kaikilta niiltä kansalaisilta, joiden tulot jäävät verotettavaa rajaa pienemmiksi. Pitkäaikaissairaiden omavastuut keveämmiksi Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Tällä on merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme, kun eläkkeensaaja sairastuu pahemmin. Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen liittyvien matkojen saatavuus on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle. Asumiskulut alemmas Vanhusten odotetaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan asumismenot kasvavat kovaa vauhtia. Eläkkeensaajien asumistuen tulorajoja on nostettava. Asumistuen määrää on korotettava nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin asumistukilain mukaisista asumismenoista omavastuuosuuden vähennyksen jälkeen. Asumistuen omavastuuosuutta on vähennettävä. Toimeentulotuen perusosan korottaminen Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Käytännössä monet joutuvat kuitenkin selviytyäkseen turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Toimeentulotuki tulee nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle. Eduskuntavaalit sunnuntaina 19.4.2015 EKL:n MUUT VAALITAVOITTEET Osallisuus ja kuulluksi tuleminen perusoikeuksia Kaikkeen ikäihmisiä koskevaan lainsäädäntöön on otettava määräykset ikäihmisen oikeudesta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa Euroopan sosiaalisen asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Ikääntyvällä on oltava mahdollisuus siihen, että häntä kuullaan asukkaana ja asiakkaana häntä koskevissa vanhustenhoidon ja hoivan suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kunnissa toimivien vanhusneuvostojen toiminta- ja työskentelymahdollisuuksia on kehitettävä. Palveluja parannettava Lähivuosien keskeisiä haasteita on kohtuuhintaisten, esteettömien asuntojen saatavuuden turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Hissittömissä taloissa asuu noin 100 000 yli 65-vuotiasta. On myös varmistettava kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja kykenevät asumaan kotonaan, on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut. Sote-uudistuksessa tulee varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Erityisesti harvaan asutuille seuduille tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa on jatkettava vuoden 2017 jälkeenkin. Tässä yhteydessä on myös taattava hissirakentamisen lisäämisen jatkuminen hissittömiin kerrostaloihin. Palvelumaksut kohtuullisiksi Yhteiskunta teknistyy kovaa vauhtia. Palvelujen ostaminen internetissä on halvempaa kuin henkilökohtaisesti asioimalla. Pankkien konttoriverkostoa on harvennettu, jäljelle jääneiden aukioloaikoja on lyhennetty ja kassahenkilökuntaa vähennetty. Lisäksi maksuautomaatteja on karsittu. On kohtuutonta, että eläkkeensaajat joutuvat maksamaan suhteellisen pienistä laskuistaan tiskillä jopa 8–10 euroa laskulta. Lainsäädännöllä on turvattava, että ikäihmiset voivat saada pankki-, ym. palvelut samaan hintaan kuin tietokoneiden välityksellä palvelunsa hankkivat. Yksityisten ja julkisten palvelumaksujen nopeaa nousua on ikäihmisten kohdalla kompensoitava esimerkiksi omavastuuosuuksia vähentämällä. Ikäihmisten aktivointi On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesi ja fyysisesti aktiivisina. Ikäihmisille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin joukkoliikenteen kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Elintärkeät liikuntapalvelut on saatava ilmaiseksi. Eläkkeensaajajärjestöjä tuettava Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se on oikea täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan. Eläkkeensaajajärjestöjä tulee tukea. Julkiset tilat on avattava järjestöjen käyttöön. Ikääntyville tulee turvata tarvittavat kokoontumistilat mahdollisimman joustavasti ja edullisesti. Kuntoutus kunniaan Julkisen vallan tavoitteena on kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus hoidetaan kotonaan. Palvelurakenteen muutos edellyttää, että avopalveluun, omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla nykyistä enemmän. Muistisairauksien tutkimukseen panostettava Muistisairaiden määrän arvioidaan maailmanlaajuisesti kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomi on samassa tilanteessa muiden länsimaiden kanssa. Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaita oli maassamme vuosi sitten noin 90 000 ja heidän määränsä tulee eräiden varovastikin tehtyjen arvioiden mukaan kaksinkertaistumaan seuraavien 30 vuoden kuluessa. Maassamme on satsattava vanhusten muistiheikkouden tutkimisen kehittämiseen. Asiassa on tehtävä pohjoismaista yhteistyötä tietotaidon edistämiseksi ja tutkimuskulujen jakamiseksi. Omaishoidon lainsäädäntö heti työn alle Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa todetaan, että investointi omaishoitoon kannattaa ja että se tuottaa merkittäviä säästöjä eri hallinnontasoilla ja -aloilla. 470 miljoonan euron sijoitus sopimusomaishoitoon tuottaa jo vuonna 2020 noin 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden menoissa. Omaishoitolainsäädännön säätämisessä on vitkasteltu. Sen valmistelu on aloitettava välittömästi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta. Raha-automaattiyhdistyksen itsenäinen asema turvattava tulevaisuudessa RAY:n avustuksilla on ratkaiseva merkitys sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan jatkuvuudelle. Sen saama rahoitus on leikkaamattomana suunnattava järjestöjen toimintaan. RAY:n itsenäinen asema on turvattava jatkossa.