Yliopistotennistä - HVS
HVSSANOMAT HVS-Tenniksen ja Talin Tenniskeskuksen syyslehti 2012 12 HVS uudistuu. 4 Emma Laine 8 miettii uransa jatkoa. JJarkko Nieminen 10 mukana IPP Openissa. Verryttelyn V 16 merkitys. Yliopistotennistä Yhdysvalloissa. HVSSANOMAT ©2011 WILSON SPORTING GOODS CO. *TIA census (USA 2010), Yano census (Japan 2010), SMS census (Europe 2010) 2 SIX.ONE Control & Spin POWER WITH A CLASSIC TWIST. When you’re a top ranked player, you require a top-performing racket. That’s why Jarkko Nieminen prefers the Six.One,® the ultimate in classic control and stability. Packed with enough pop to smash stunning shots from anywhere on the court. Choosing from our most popular line of racquets on the professional tour, means you don’t just play, you play to win. More Focus. More Intense. More Win. Get more at wilson.com WANT MORE CONTROL & SPIN? Scan this QR code with your mobile device. No reader? No problem. Go to: wilson.com/qr or for more info wilson.com NUMBER 1 IN TENNIS* PÄÄKIRJOITUS HVSSANOMAT 3 Verryttely ja venyttely kunniaan! Vanhan lätkäviisauden mukaan vain tyhmät venyttelevät. Tämä ylimielinen lausahdus ei pidä paikkaansa tenniksessä eikä varmaan oikeasti missään urheilussa. Tai toki verryttelyn ja venyttelyn voi jättää väliin, mutta se kyllä näkyy tuloksissa ja tuntuu kropassa, ennemmin tai myöhemmin. Itse olen hölmöyksissäni laiminlyönyt verryttelyä ja venyttelyä pidemmän aikaa. Ehkä ajattelin, että kun liikuntamäärät ovat nykyään niin pienet, ei huoltotoimia tarvitse tehdä. Mutta eihän se niin mene. Kun yhtälöön lisättiin toimistotyö, oli ongelma valmis ja kroppa totaalijumissa. Viime talvena jumi oli jo niin paha, että piti turvautua fysioterapiaan. Paketin avaamisessa kesti pari kuukautta, reseptinä olivat viikoittaiset käynnit fysioterapiassa ja päivittäinen jumppa ja venyttely. Nyt täytyy aktiivisesti pitää huoli siitä, ettei tilanne uusiudu. Sivulla 16 on meille kaikille vinkkejä verryttelyyn ja venyttelyyn. Niitä noudattamalla peli varmasti kulkee jatkossa paremmin, jolloin saa keskittyä pelistä nauttimiseen, ei selittelyyn. Alku voi tietysti olla vaikea, jos tähän mennessä lämmittely on hoitunut auton penkinlämmittimen avulla ja venyttelyn virkaa on toimittanut tossujen nauhojen sitominen ja avaaminen. Mutta kuten aina, pitkäjänteinen työ palkitaan. Tärkeintä on uusien rutiinien aloittaminen. Syksyn kisat järjestetään seuran vapaaehtoisista kootulla tiimillä. Lue lisää autokuskeista sivulla 11. Tennistä ja opiskelua Luulen, että USA:n yliopistotenniksessä edellä mainitut asiat on otettu huomioon. Paljon olen siitä positiivista kuullut. Suomalaisten pelureiden papereissa yliopistotennis on jo pitkään ollut suosittu vaihtoehto, joka vuosi useampi nuori lentää Atlantin taakse mailat laukussa. Tässä lehdessä Ina Kauppila kertoo omista kokemuksistaan Bostonissa. Inalla on jo kolme vuotta opiskelua takana ja viimeinen käynnissä. Vuodet ovat olleet antoisia. Lue lisää sivulta 12. JNTA:n eli Jarkko Nieminen Tennisakatemian toiminta käynnistyi kesällä Talissa. Toiminnan tavoitteet ovat kovia niin kuin pitääkin. Pitkän tähtäimen tavoitteena on olla Pohjois-Euroopan paras tennisakatemia. Toiminnan perusajatuksena puolestaan on suomalaisen tenniksen eteenpäin vieminen. Yksin se ei kuitenkaan onnistu, vaan vaatii aktiivista yhteistyötä kaikkien lajin parissa toimivien kesken. Se tiedetään myös akatemiassa ja siihen myös pyritään. Syksyn helmiä ovat perinteiseen tapaan Ortolääkärit Open ja IPP Open. Viime vuoden tapaan turnaukset pelataan samalla viikolla, joten Talissa riittää silloin katsottavaa. Eiköhän täytetä katsomot ja tueta samalla Jarkon akatemian toimintaa. Tennis on parasta paikan päällä! Seurassa tekemisen meininkiä! SYKSY ON KIIREISTÄ AIKAA tennis- rintamalla. Koulut ovat alkaneet ja lomat on pidetty. Tennisharrastajat palaavat halleille ja etsivät kukin tahollaan mielekästä ja kivaa peliseuraa. Ilolla olen seurannut, että kysyntää on riittänyt. Talin ja Taivallahden tenniskouluihin on tullut ennätysmäärä oppilaita. Entistä nuorempana tullaan lajin pariin. Käykääpä vaikka katsomassa Talissa minitennistä tiistaisin klo 17.00 kentillä 11 ja 12. kyvät Talin ja Taivallahden arjessa. Tätä kirjoittaessa valmistaudutaan kovimpaan A-luokan kilpailuun Finnish Touriin. Davis Cup pelataan Talissa ja loppukuusta on junnujen Pikkujätti Openin vuoro vallata Talin kentät. Kaikki tämä lokakuussa! Sokerina pohjalla IPP Open ja OrtoLääkärit Open 12.-18.11.2012 Talissa. Jarkko ja Emma ovat mukana suuressa kansainvälisessä turnauksessa, joten kaikki kannustamaan. TALIN TOIMITUSJOHTAJA Jussi Nes- KILPAVALMENNUKSESSA on tapah- tunut muutoksia ja hyvään suuntaan. Teemme yhteistyötä Jarkko Nieminen Tennisakatemian kanssa ja vaikka toiminta on vasta alkutaipaleella, positiiviset merkit ovat jo ilmassa. Ammattivalmentajat ja kovaa treenaavat pelaajamme luovat aivan uudenlaista asennetta ja harjoittelukulttuurin osaamista Taliin. Sen aistii. Se tarttuu. Se tuo tuloksia. Toivottavasti saadaan kaikki tahot JNTA:n taakse ja puhaltamaan yhteishenkeä! te jäi eläkkeelle 1.10.2012. Samana päivänä olen hypännyt isoihin saappaisiin. Lyhyesti virsi kaunis. Suurkiitos Jussi kaikesta. Olet rakentanut Euroopan suurimman sisätenniskeskuksen. Olet ollut reilu, oikeudenmukainen, välittävä johtaja meille kaikille ja ennen kaikkea hyvä ystävä. Nähdään Talissa ja Taivallahdessa! KILPAILUJA RIITTÄÄ. Seuralla on yli 40 sarjatennisjoukkuetta, joiden pelit nä- HVSSANOMAT Toimitus Talin Urheilupuisto Kutomokuja 4 PL 81 00381 HELSINKI FINLAND Vastaava päätoimittaja Pekka Mäkelä Päätoimittaja Marko Mettenranta Kuvat Nina Kaverinen, Jouko Siro Toimitus Saku Siivonen Timo Rautava Marko Mettenranta päätoimittaja Pekka Mäkelä HVS-Tenniksen toiminnanjohtaja Talin Tenniskeskus Vaihde / vuorovaraukset Puhelin: (09) 565 6050 [email protected] Ilmoitukset Toimisto / Marita Inberg Puhelin: (09) 506 3191 [email protected] HVS Toiminnanjohtaja Pekka Mäkelä Puhelin: 040 521 7818 HVS Toimisto Pia-Marie Aaltonen Puhelin: (09) 561 2776 [email protected] Ulkoasu Jani Paasonen Repro ja taitto A5 Plate Media Oy Paino PunaMusta Oy Jukaisija 4 HVS UUDISTUU HVSSANOMAT HVS terästää tavoitteitaan Ydinarvoja ovat yhteisöllisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja into kehittyä Muutoksen tuulet virtaavat Talin Tenniskeskuksessa.Toimitusjohtaja Jussi Neste ja seuran toimistonhoitaja Liisa Rainio jäävät eläkkeelle. Kuvassa vasemmalta Jussi Neste, Liisa Rainio, Pekka Mäkelä, Pia-Marie Aaltonen ja Marita Inberg. A loitin tenniksen 8-vuotiaana Vesilahden Rautialan kylän tenniskentällä. Osallistuin tenniskurssille, jota veti Pirkko Granroth. Vuosi oli 1980. Tennismailaa olin kokeillut vuotta aikaisemmin Simpeleen paperitehtaan kentillä, mutta into syntyi varsinaisesti talkoovoimin tehdyllä upouudella tenniskentällä. Paikallinen tiilitehdas lopetti toimintansa noina aikoina ja tennisseuralla oli lupa hyödyntää tiilitehtaan jäämistöä. Muistan, kuinka keräsimme maasta vanhoja tiiliä ja jauhoimme niistä tiilimurskaa, joka sitten siivilöitiin kentälle massaksi. Olin pikkupoika. Jostain Vesilahdella löytyi into rakentaa oma tenniskenttä, jota ovat sen jälkeen hyödyntäneet tuhannet kuntalaiset ja kesäasukkaat. Omalle innostukselleni esikuvina olivat varmasti kilpaa pe- Osallistuin tenniskursseille... vuosi oli 1980. lanneet serkkuni Ari ja Kimmo. Mutta valmentajan kannustus oli varmasti avainasemassa. Sain kipinän. Ensimmäinen talvi pelattiin koulun puulattialla. Toisena talvena jo tunti viikossa bolltexilla. Kesät menivät Rautialassa, jossa minua valmensi hieman vanhempi Jarvan Jouko. Ensin hävisin, kun Jouko pelasi paistinpannulla. Sisuakin tuli ja kämmen alkoi joskus osua jo kenttään. Tennis antaa paljon Kolmantena vuonna siirryin Tampereen Tennisseuraan Tatsiin. Matka hallille syrjäkyliltä oli pitkä, mutta vanhempieni apu auttoi. Sain harrastaa toden teolla lajia, jota lapsena rakastin. Tatsissa siirryin Varpulan Masan valmennukseen. Masa opetti, kannusti ja auttoi. Rystykin jäi jo välillä kenttään. Kiersimme Masan Patrolilla ja asuntovaunulla ympäri Suomen. Kohokohta oli matka 13-vuotiaana Båstadiin. Takkiin tuli avauspelissä 6–0, 6–0. Kisamatkat kuitenkin jatkuivat ja joskus tuli jo jokunen voittokin. Parasta olivat kaverit ja yhdessä olo. Niihamaan pitkät lenkit menivät hyvässä porukassa. Masa opetti, että tenniksessä ei pärjää, jos ei tee töitä. Mutta jos tekee, niin varmasti pärjää. Mutta voitoista viis. Olennaista on se, että 25-vuoden jälkeenkin muistan sen kannustuksen ja välittämisen, jota pikkupoika sai valmentajaltaan. Treenattiin ja kisailtiin. Yksi vuoden kohokohta oli Arctia Open Pispalassa, jossa sain olla pallopoikana. Tennis jäi pikkuhiljaa riparin jälkeen ja tilalle tuli ne asiat, joita murrosiässä nuoren ihmisen mieleen tahtovat tulla. Mutta sain ten- nikseltä paljon, itse asiassa aivan valtavasti. Rakkaudesta lajiin Suomi-tenniksen piirissä on paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet pienellä palkalla tai täysin talkoovoimin valtavasti työtä lajin, mutta ennen kaikkea työtä sen harrastajien ja urheilijoiden puolesta. HVS-Tenniksestä niitä voisi luetella suuren määrän. Tänä syksynä on aika nostaa esille kaksi poikkeuksellista henkilöä – Liisa Rainio ja Jussi Neste. Jussi on toiminut Helsingin Tennisstadion toimitusjohtajana 28 vuotta. Välittänyt, kehittänyt ja Seurana autamme myös muita seuroja kehittymään. pitänyt hyvää huolta pääkaupunkiseudun keskeisestä tenniskeskuksesta, josta on vuosien työn seurauksena kasvanut Euroopan suurin sisähalli, osana Talin urheilupuistoa. On aika kiittää – työ suomalaisen tenniksen eteen on aivan poikkeuksellinen. Joka päivä lähes tuhat ihmistä voi nauttia työn hedelmistä ja liikkua pitämänsä lajin parissa. Niin ikään suuri kiitos kuuluu Liisalle, joka on hoitanut keskeisesti niin halliyhtiön kuin HVS:nkin asioita, vetänyt kerhoja ja järjestänyt toimintaa. Kiitos Jussi ja Liisa – onneksi te ette lähde minnekään! Pitkäjänteistä työtä Mutta palataan vielä Suomi-tennikseen. HVS:n hallitus on tehnyt viime talvesta asti yhdessä jäsenistön ja henkilöstön kanssa strategiatyötä. Mitä seuran tulisi olla vuonna 2015? Olemme asettaneet tavoitteeksi olla Pohjoismaiden paras tennisseura vuonna 2015 – ydinarvoina yhteisöllisyys, avoimuus, oikeudenmukaisuus ja into kehittyä. Olemme vireä, kannustava ja kokoava yhteisö, joka korostaa nöyryyttä, välittämistä ja muiden pelaajien kunnioittamista. Sitoudumme Talin ja Taivallahden pitkäjänteiseen kehittämiseen tavalla, joka vahvistaa meidän ja Suomi-tenniksen yhteisöllisyyttä. Haluamme olla paras urheiluseura työnantajana. Rakennamme pelaajille ja valmentajille urapolun Talin tekonurtsilta Wimbledonin viheriölle. Olemme hyvä kumppani tennisyhteisössä. Tavoitteena kannustavampi ilmapiiri Aivan. Paljon helpommin kirjoitettu kuin tehty. Ja vielä vaikeampaa on se, mitä me oikeasti tavoittelemme: Suomi-tenniksen todellista kulttuurimuutosta. Ha- luamme paljon nykyistä paljon kannustavamman ilmapiirin, vauvasta vaariin. Keskinäisen vertailun sijaan autetaan junioreita kurottamaan mahdollisimman korkeaan puuhun. Ollaan joustavia ja katsotaan asioita yksittäisen pelaajan näkökulmasta. Muistetaan antaa kiitosta ja kehua. Laajennetaan harrastajien, mutta myös kilpapelaajien joukkoa. Ei polteta lapsia loppuun, mutta kunnioitetaan ja autetaan niitä, jotka päättävät panostaa toden teolla maailman huipulle. Se on helkkarin hienoa ja tästä eteenpäin sanoa saa muuten myös ääneen. HVS:n pelaajat kilpailevat kentällä muiden seurojen pelaajien kanssa, mutta seurana autamme myös muita seuroja kehittymään ja Tennisliittoa kokomaan seuroja kulttuurimuutoksen taakse. Luodaan Suomeen uutta osaamista ja palkitaan niitä, jotka sitoutuvat kovaan työntekoon. Saamme tennikseltä paljon, mutta muistetaan myös antaa Suomi-tennikselle. Ja miksi edellä mainittu kulttuurimuutos saattaa onnistua? Emme ole yksin. Moni muu seura, Tennisliitto ja Jarkko Nieminen Tennisakatemia haluavat samaa. Yhteinen lumipallo on lähtenyt liikkeelle ja kasvaa. Hypätkää mukaan! MIKKO ALKIO Puheenjohtaja HVS-Tennis ry HVSSANOMAT HVS UUDISTUU HVS-Junior käynnistyi Talin tenniskeskuksessa Ohjattua toimintaa pelinomaisesti PERHEEN PIENIMMÄTKIN voi- vat tutustua tennikseen ohjatusti. Harjoitukset mitoitetaan lapsen iän, keskittymiskyvyn ja taitotason mukaan. Toiminnan ajatuksena on antaa lapsen kehittyä luontaisesti pelin lainalaisuuksien myötä. HVS-Tennis on toiminut menestyksekkäästi nuorten pelaajien valmentamisessa kansalliselle ja kansainväliselle huipulle. Suuri osa kilpavalmennuksessa olevista pelaajista on siirtynyt seuraan muista seuroista parempien olosuhteiden ja hyvän valmennuksen ansiosta. Niin sanottuja omia kasvatteja kilpavalmennuksessa on satunnaisesti tietyiltä ajanjaksoilta, kun seuran valmentajat aloittivat pienten lasten tehokkaamman valmennuksen. Tämä on toiminut tulosten valossa hyvin. Pelaajat ovat menestyneet hyvin, mutta seuraavat ikäluokat ovat useasti jääneet pieniksi. Harjoitukset heti koulun jälkeen Tästä viisastuneina HVS-Tenniksen minitennistoiminta Talissa aloitettiin uusien ryhmien koostamisella kaksi vuotta sitten, ilman suurempaa suunnitelmaa tulevaisuuteen. Tänä syksyä aloitettiin HVSJunior-toiminta, jonka alla harjoittelevat pienimmät, jopa alle 4-vuotiaat lapset. Toiminnassa painotetaan mahdollisimman monta tunnin aikana turvallisesti lyötyä harjoituslyöntiä, lasten keskittymiskyvyn mukaan. HVS-Junior toiminnan keskeisin osa Talissa on kolme kertaa viikossa, välittömästi koulun jälkeen pidettävä harjoitustapahtuma. Näissä harjoituksissa lapset harjoittelevat oman taitotason mukaisilla välineillä ja oikealla kentän koolla, jotta tennis olisi tennistä myös lapsille. Ajatuksena on pelin oppiminen itse pelin kautta, ilman liian pitkälle vietyjä tekniikkamalleja. Annetaan lapsen kehittyä luontaisesti pelin lainalaisuuksien myötä. Oppimisella ei ole kiire Juttua kirjoittaessani tarkistin maailman parhaiden pelaajien ikäjakaumaa. Tenniksessä palkintorahoilla pystyy elättämään itsensä noin 150 maailman parasta pelaajaa. Miehissä 150 parhaan joukossa ei ole tällä hetkellä yhtään alle 20-vuotiasta, eikä naisten 150 parhaan joukossa ole yhtään alle 18-vuotiasta. Olettaisin tilastojen perusteella, että pelin oppimisella ei ole kenelläkään kiire. Kiire voi olla nopeaan juniorimenestymiseen, joka usein lopahtaa realismin iskiessä jossain vaiheessa. Tennis ei ole halpa laji, varsinkaan kansainvälinen kilpatennis. HVS-Junior toiminnan tarkoitus on ohjata lapsia kilpailemaan jossain vaiheessa. Kilpailemisen tarkoituksena ei voi olla mikään muu kuin innostaa harrastajia innostumaan lajista entistä enemmän. Ja jos kilpailemisen lopputuloksena kyseenalaistetaan oma harrastaminen, ollaan lajin parissa väärin perustein. Matka hienon lajin pariin HVS-Junior toiminnassa harjoituksiin käytettävää aikaa pyritään lisäämään yksittäisen harjoituksen kestoa pidentämällä, ja keskittymällä niissä käyttävien harjoitteiden pelinomaisuuteen, ei harjoituspäivien tai yksityistuntien määrää lisäämällä. Näin vapaa-aikaa jää muihin päiviin ja muuhun monipuoliseen harrastustoimintaan. Toivon, että HVS-Junior toiminta on matka tenniksen pitkäaikaiseen harrastamiseen ja yhteisölliseen seuratoimintaan. Kyseessä on yksi maailman suosituimmista lajeista, siis nautitaan pallon lyömisestä ja ihmisistä lajin ympärillä. Ilman pelaajan omaa, aitoa innostusta ja kiinnostusta lajia kohtaan on vaarana eksyä reitiltä. Lopullisen reitinvalinnan tekevät juniorit joka tapauksessa itse, ennemmin tai myöhemmin. Tässä vaiheessa on hyvä, jos edelliset risteykset eivät ole johtaneet umpikujaan. Annetaan toiminnan ja tekemisen näyttää reitti matkan varrella. TAPIO NURMINEN 5 Liisa Rainio eläkkeelle Talin tenniskeskuksen ja HVS-Tenniksen toimiston tehokaksikon toinen osapuoli, Liisa Rainio, jää eläkkeelle vuoden 2012 lopussa. Hän ehti toimia tehtävässään 12 vuoden ajan. – Tulin töihin Talin Tenniskeskukseen tammikuussa 2001 pitkän yksityisyrittäjäurani jälkeen. Oli hienoa löytää uusi työelämä 52-vuotiaana oman rakkaan harrastuksen piiristä. Olen toiminut mo- Liisa Rainio nipuolisessa tehtävässäni toimistonhoitajana Talissa, tehden töitä Talin tenniskeskuksen, Taivallahden tenniskeskuksen sekä rakkaan kotiseurani HVSTenniksen parissa, Liisa kertoo. – Intohimoni viimeisten vuosien ajan on ollut HVS-Tenniksen kesäleiritoiminnan ja toiminnanjohtajamme kanssa yhteistyössä tekemämme projekti SPR:n toiminnan tukemiseksi maahanmuuttajalasten auttamiseksi. Suurta iloa on tuottanut se, että olemme voineet tarjota Punavuoren vastaanottokeskuksen lapsille elämäniloa, toivoa ja toimintaa HVS:n kesäleiritoiminnan puitteissa Talissa. Meillä on ollut mukana useita lapsia Afganistanista, Kosovosta, Somaliasta ja nyt viimeiseksi 3 pientä tyttöä Syyriasta ja 1 Kosovosta kesällä 2012. Vuosien varrella monesta asiakkaasta on tullut ystävä. – Haluan lämpimästi kiittää työnantajiani, mitä parhaita kollegoitani, rakkaita tenniskavereitani ja hienoja asiakkaitani näistä yhteisistä rikkaista vuosista. Tulen ikävöimään teitä kaikkia. Liisan paikalla jatkaa Pia-Marie Aaltonen. Hän aloitti työt Talissa 1. lokakuuta 2012. HVS-Sanomat kiittää Liisaa kaikesta avusta ja toivottaa aktiivisia eläkepäiviä! HVS-SANOMAT Marita Inbergistä talouspäällikkö Pitkän uran Talin tenniskeskuksen ja HVS-Tenniksen palveluksessa tehnyt Marita Inberg nimitettiin syksyllä talouspäälliköksi. Hän aloitti uudessa tehtävässään 1. lokakuuta 2012. Maritan vastuulla on niin Talin, Taivallahden kuin HVS:n kirjanpito, budjetti ja henkilöstö. Uusi rooli tukee uudistunutta organisaatiota, jossa eri toimijoiden hallinto on keskitetty. Marita Inberg – Otan innoissani vastaan uudet tehtävät ja samalla uuden kollegan, Pia-Marien, Marita toteaa. Maritan löytää jatkossakin Talin tenniskeskuksen toisen kerroksen toimistosta ja vanhan yhteystiedot säilyvät. HVSSanomat toivottaa tsemppiä uusiin tehtäviin! HVS-SANOMAT HVS-Juniorit harjoittelevat kolme kertaa viikossa. Intohimo kehittyä M enestyksen takana piilee vahva näkemys ja päämäärä, uskallus toimia sekä palava halu tehdä. Näistä asioista kertoo HVS:n arvo intohimo kehittyä. Haluamme olla etujoukoissa nostamassa suomalaista tennistä uudelle tasolle, osallistua tämän yhteisen tavoitteen saavuttamiseen ja tehdä kaikkemme sen saavuttamiseksi. Omalta osaltamme työ on jo alkanut: strategiatyötä tehtiin kevään ja kesän ajan, nyt on käytännön toimien aika. Kilpavalmennuksen organisaatio rakennettiin uudelleen, pelaajien harjoitusohjelmia uudistettiin, oheisharjoitteluun ja valmentajakoulutukseen tehtiin huomattavia panostuksia sekä oltiin vahvasti mu- kana Jarkko Nieminen Tennis Akatemian (JNTA) käynnistymisessä. Ihmiset keskiössä Tavoitteemme on kehittää seuramme valmennus- ja harjoituskulttuuria entistä intohimoisempaan ja ammattimaisempaan suuntaan. Näkemyksemme mukaan tavoitteen saavuttamisessa keskiössä ovat ihmiset. Ajatus on samansuuntainen kuin New Yorkin entisellä pormestarilla Rudolph W. Giulianilla, kun hän halusi puuttua rikosten torjuntaan – hän paransi poliisien työoloja. Me panostamme työntekijöihimme luomalla koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia, tarjoamalla haastavan ja motivoi- van työn sekä kilpailukykyisen korvauksen työstä: esimerkkinä kannustepalkkaus osana valmentajien palkkausta. Tavoitteena on luoda kehittymisen kulttuuri ja kierre HVS:aan. Yhteistyötä tarvitaan Ihmiset ovat ytimessä, mutta myös toimintatavoilla on merkitystä. Silloin kun ihmiset haluavat kehittyä ja kehittää toimintaa, on kaikki mahdollista. JNTA:n syntyminen Taliin, valmentajakoulutukset ja ennen kaikkea yhteinen sitoutuminen kehittymiseen ovat jo nyt näkyneet arjen toiminnassa. Toivottavasti into säilyy ja vä- littyy entistä useammalle niin Talissa kuin sen ulkopuolellakin. Seurat, niin pienet kuin suuret, Tennisliitto, JNTA, jokainen toimija on tärkeä, kun Suomen tennistä viedään eteenpäin. Toivottavasti ympäri Suomea löytyy riittävästi intoa ja kunnianhimoa, koska näin pieni maa ei voi menestyä ilman yhteistä tahtotilaa ja kaikkien tahojen saumatonta yhteistyötä – niin liiton, seurojen kuin muidenkin toimijoiden on työskenneltävä pyyteettömästi Suomi-tenniksen eteen. Ei löydy mitään viisasten kiveä tai sateentekijää, vaan meidän on itse tehtävä se! SAKU SIIVONEN 6 IHMISET HVSSANOMAT Isoon Talin Jussi jäi eläkkeelle Jussi Nesteen aikana Talin Tenniskeskus kasvoi Euroopan suurimmaksi sisätennishalliksi T alin Tenniskekus on ollut Jussi Nesteelle luonteva paikka tehdä töitä. Hän on kotoisin Pohjanmaalta, Alavudelta. Siellä päin on aina arvostettu talon kokoa ja avaria näkymiä. Ja tässä ”kaksfooninkisessa” riittää mittoja. Jussi on ollut Talin Tenniskeskuksen isäntänä vuodesta 1986. Hänen aikanaan sinne on rakennettu 18 uutta kenttää. Nyt Talin Tenniskeskus on Euroopan suurin sisätennishalli. Eikä tässä määrä tai koko ole suinkaan olennaista, vaan myös laatu. Pelaajien tyytyväisyyttä mitattiin pari vuotta sitten tutkimuksessa, jossa erityisesti pelipaikat, keskeiset toiminta-alueet, saivat kiitosta. Kansainvälistäkin kiitosta halli on saanut moneen otteeseen puitteistaan. Tässä kohtaa pohjalainen sanoo, tietysti vaatimattomuuttaan korostaen, minkä sille voi, että kun keskinkertaista yrittää, niin aina tulee priimaa. SIINÄ KELPAA NYT katsella kenttien lakeutta kuin konsanaan kotipuolenkin maisemaa. Joskus Jussia tavatessa ajatukset kiertyvätkin pohjalaisiin ja heille tyypillisiin ominaisuuksiin kuten suoruus ja rehtiys. Alavutelainen ei yleensä selekähän lyö, vaan se täräyttää erestä päin. Vakaa harkinta kuuluu myös pohjalaistapoihin. Pohjalainen ei luota hevosmiesten tietotoimistoon eikä kuuntele turhan tiedon maistereita, vaan hän ottaa asioista perusteellisesti selvää, punnitsee rauhassa vaihtoehdot. Jussikaan ei ole tehnyt äkkinäisiä päätöksiä, joita olisi joutunut pyörtämään. Kuitenkin hän on ollut aina valmis nopeisiin otteisiin, jos se on talon edun mukaista. MINOON MEILTÄ ja muut mei- rän krannista. Tämä tarkoittaa sitäkin, että pidetään omien puolta. Ja ne omat ovat olleet tennisväki. Jussin strategiaan on kuulunut kehittää Talin Tenniskeskusta nimenomaan tenniksen yleishyödyllisenä yhteisönä. Laajennuskapasiteettiä ei ole annettu muille lajeille, kuten monissa muissa halleissa on tapahtunut, vaikka se olisi ollut taloudellisesti houkuttelevaa. – On satsattu nimenomaan tennisedellytysten parantamiseen, vaikka tennis ei olekaan mikään tuottoisa kiinteistöbisnes, Jussi sanoo. Niinpä kurssi on pysynyt vakaana. Isotkaan puhurit eivät ole hyväksi valittua ja yhdessä sovittua suuntaa muuttaneet. Pelaajien tarpeet on otettu huomioon. Päätökset laajennuksista ovat olleet Jussi Neste myhäilee tyytyväisenä työhuoneessaan Talin Tenniskeskuksessa viimeisenä työpäivänään. oikea-aikaisia ja harrastajamäärät ovat voineet kasvaa. Hinnat on pystytty pitämään hieman Helsingin keskihintoja alhaisempina. Senkin asiakkaat ovat huomanneet, ja käyttöasteet ovat korkeat. helppoja, koska hallin nerokkaat perusratkaisut kulkuteineen ovat mahdollistaneet laajennusosien toteuttamisen. Jussi kiittääkin niin suunnittelijoita kuin edeltäjiään MIKÄÄN EI OLE kuitenkaan tul- Tennis ei ole mikään tuottoisa kiinteistöbisnes. lut itsestään. Isoon urheilulaitokseen liittyy aina paljon ulkopuolisiakin tekijöitä kuten talouden ja kaavoituksen vaateita. On täytynyt olla pelisilmää perustella laajennukset päättäjille ja rahoittajille. Muun muassa vuoden 1991 laajennuksen yhteydessä Jussille sanottiin, että älkää tulko enää anomaan lisää rakennusoikeutta. Pelaajien tarpeet on otettu huomioon. Mutta niin vain hallia on jatkettu. Olihan Talin takana vapaata pöheikköä, jonne on voinut rakentaa, koska rakennuspohjakin on ollut hyvä. Kun vuoden 1991 laajennuksessa syntyi yhtenäinen pitkä seinä, halli oli eteläsivulta kaavoittajan mielestä ”kuin Hakkilan varastoa”. – Myöhemmillä laajennuksilla pitkää yhtenäistä seinäpintaa murrettiin ja saatiin esteettisesti enemmän silmää miellyttävä tulos, Jussi sanoo. Laajennusten tekniset toteuttamiset ovat olleet hänen mukaansa vahvasta ja kaukonäköisestä suunnittelusta, josta on ollut helppo jatkaa. Uusien kenttien rakentaminen on toki vaatinut myös talouselämän suhdannevaihteluissa luotettavia ja vakuuttavia perusteluja ja laskelmia. Näin jälkikäteen voidaankin todeta, että laajennukset ovat olleet myös talouden ehdoilla oikea-aikaisia ja tenniskeskukselle vakaan talouden takaavia. Ja aina halli on täyttynyt heti avajaisten jälkeen. Päivittäin hallissa käy nykyään vajaat tuhat pelaajaa, kehdosta keinutuoliin. Tunteja on tarjolla kaikenlaisille lajin ystäville ja harrastajille. Niin virkistykseksi pelaaville kuin kilpapelaajaksi pyrkiville ja kovista otteluista nauttiville. Halli palvelee niin helsinkiläisiä, pääkaupunkiseutulaisia kuin kaikkia vierailevia tenniksen ystäviä. Siitä on muodostunut myös maan vahvin kilpatenniksen valmennuskeskus. LISÄKSI TALI TARJOAA mahdollisuuden monipuoliseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jussi painottaakin, että halli on tarjonnut hänelle vastuuntuntoisen isännöitsijän roolin ohessa melkoisena bonuksena kiehtovan pelin, joka on tuonut valtavan määrän ystäviä, pelitapahtumia, otteluiden jännitystä, kontakteja yhteiskunnan kaikkien portaiden vaikuttajien kanssa. Tähän sosiaaliseen puoleen kuuluvat myös monet viikonloput kisojen valvojana. Hän on vetänyt mukaansa tapahtumiin talkoolaisia tuoden Taliin ripauksen pohjalaista kökkäperinnettä, yhteisöllisyyttä. Eikä se ole jäänyt medialtakaan huomaamatta. Urheilutoimittajien leikillisissä tietovisoissa liikkuu nimittäin kysymys: Kenellä Suomessa on ollut taskussaan kaikkein eniten tenniksen SM-mitaleja? Vastaus on tietysti Jussi Nesteellä, sillä hän on jakanut hyvin usein palkinnot Talissa ja hänellä on tapana viedä mitalit housuntaskussa palkintoseremonioihin. Kun seniorikisoissa sarjoja on paljon, siinä taskut joskus pullottavat. Toki Jussi on tutustunut työnkin puolesta halleihin ja kisoihin muuallakin. Hän vakuuttaa, ettei tarvitse välttämättä mennä katsomaan maailmantähtiä mittaviin puitteisiin. Niissä ottelua voi joutua katsomaan joskus aika kaukaa. – Pelin jännityksen voi kokea varmasti paremmin ja lähempää Talissa. Ja ollessaan itse kentällä Jussi Halli laajenee ► 1989 keskusulkokenttä. ► 1991 kolmen kentän ja katsomoiden laajennus sekä lisää oheistiloja. ► 2002 kuusi kenttää, jotka korvaavat vanhat kuplahallit. ► 2006 viisi massakenttää. ► 2010 kolme sisäkenttää. ► 2012 Euroopan suurin sisätennishalli, jossa on 22 sisäkenttää, kuusi massakenttää, viisi hiekkanurmikenttää, neljä sulkapallokenttää, kuntosali, kahvila-ravintola ja muita oheistiloja. ► Halli on rakennettu täyttämään Davis cup -kisojen sekä haastajatason ATPkisojen vaatimukset. tuo otteluihin aina lisäjännitystä. Vastustajat ja yleisö lehtereillä pohtivat, koska hän ottaa käyttöön vahvan aseensa, voimakkaan ”yläolan tappolyönnin”, eli lobbyn. TIMO RAUTAVA HVSSANOMAT 7 Monipuolinen, asiantunteva URHEILULÄÄKÄRIASEMA Polvivamma? Olkapäävamma? Nopea ja asiantunteva vammojen leikkaushoito. Kaksi modernia ja huippuvarusteltua leikkaussalia. Ajanvaraus lääkärille (09) 6866020. ORTO-LÄÄKÄRIT OrtoLääkärit Lääkäriasema OY Yrjönkatu 36 A , 00100 H:ki Puh.(09) 6866 020 www.orto-laakarit.fi 8 ORTOLÄÄKÄRIT OPEN 2012 HVSSANOMAT Terveyden ehdoilla Ortolääkärit Open saattaa olla Emma Laineen viimeinen ammattilaisturnaus Suomessa K yllä mulle hyvää kuuluu, aloittaa Emma Laine juttutuokion varhaisena syyskuun aamuna ja jatkaa: – Kaikki muu menee hyvin, mutta tennistä en pysty kunnolla pelaamaan. Valitettavan tuttu tilanne siis. Loukkaantumiset ja sairastelut ovat piinanneet Lainetta jo useamman vuoden ajan. Aina hän on kuitenkin jaksanut kuntouttaa itsensä ja palannut kentille. Nyt uran jatkokin on vaakalaudalla. Annetaan Emman itse kertoa tilanteesta. – Tällä hetkellä tilanne on se, että pystyn kyllä lyömään peruslyöntejä, mutta en pysty syöttämään ollenkaan. Vika on vasemman käden hermoissa. Kaikki alkoi tällä kertaa siitä, kun sairastuin vuosi sitten Ortolääkärit Openin jälkeen. Ensin tuli sitkeä flunssa, ja tämän vuoden alussa löytyi mykoplasma. Mykoplasmasta puolestaan jäivät hermostovaivat, joiden takia vartalon koko vasen puoli ei aluksi toiminut kunnolla. – Olen nyt kuntouttanut itseäni koko vuoden ja tilanne on se, että pystyn ihan hyvin elämään normaalielämää ja urheilemaankin, mutta tosiaan en pysty syöttämään. Se on tennisammattilaiselle aika paha juttu. Mutta nyt ollaan pitkälle voiton puolella, pahimmillaan en pystynyt nukkumaan, kun hermosäryt olivat niin kovat. – Kesällä yritin pelata, mutta ei siitä tullut mitään, ja melkein rikoin muut paikat. Valmennus ja opiskelu – Tällä hetkellä arjen täyttää kuntoutus, valmennus ja opiskelu. Kuntoutusta teen päivittäin, kolmekin kertaa päivässä minulle tehtyjä ohjelmia. – Keväällä ja kesällä mielessä oli ainoastaan kuntoutus, ja halusin jotain muuta ajateltavaa ja tekemistä. Syksyllä lähdin mukaan HVS:n valmennustoimintaan, autan HVS:n valmentajia. Parina päivänä viikossa olen kentällä ihan pienten junioreiden kanssa, sen lisäksi olen mukana valmentamassa vanhempia kilpajunnuja. – Valmentaminen on todella mukavaa, saa auttaa ja näkee kuin- Pahimmillaan en pystynyt nukkumaan. ka juniorit kehittyvät. Tykkään auttaa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Sitä kautta varmaan valitsin kasvatustieteen aineeksi, opiskelen sitä Helsingin avoimessa yliopistossa. – Mietin pitkään, että olisiko minun parempi vain pysyä pois kentiltä, kun en pysty itse pelaa- Kommentti: Ikuinen taistelija Tutustuin Emmaan 1990-luvun lopulla Lahdessa. Me vanhemmat Lahden verkkopalloseuran juniorit sparrasimme silloin tällöin nuorempia junnuja. Jo tuolloin Emman taistelutahto ja viimeiseen asti tsemppaaminen jäi mieleen. Samoja ominaisuuksia hyödyntäen hän raivasi tiensä maailman 50 parhaan pelaajan joukkoon vuonna 2006. Viime vuosina epäonni ja surut ovat koetelleet Suomen kaik- maan täysillä. Mutta ei se niin mene, päinvastoin. Valmennuksen kautta pystyn antamaan paljon pelille ja junnuille, kun en itse pysty pelaamaan. Uran jatko – Paljonhan minulta on kyselty, että jatkuuko urani. Jos nyt pitäisi päättää ja sanoa, niin ei todennäköisesti jatku. – Välillä minulta on mennyt usko siihen, että pysyisin kunnossa ja pystyisin vielä pelaamaan täysillä. On ollut niin paljon kaikkia vastoinkäymisiä. Aina kun olen saanut itseni kuntoon loukkaantumisen tai sairastelun jälkeen, olen pystynyt pelaamaan vain kuukauden tai kaksi ja sitten on taas tullut jotain. – Viime talvena kun olin kipeä, sanoin, että jos minusta vielä tämän jälkeen löytyy jotain vakavampaa vaivaa, niin sitten se oli tässä. Ortolääkärit Open olisi hyvä jäähyväiskisa, jos vain pystyn pelaamaan. kien aikojen parasta naispelaajaa, mutta taistelutahto on säilynyt. Tätä juttua kirjoittaessa Emma pohtii uransa jatkoa. Uskoa, tahtoa ja paloa tennikseen löytyy, mutta antaako kroppa ja terveys vielä mahdollisuuden? Kävi niin tai näin, uskon, että Emmalla on vielä paljon annettavaa tennikselle. MARKO METTENRANTA Orto on ollut aina suosikkikisani, siinä on niin kotoisa fiilis. – Toisaalta, mitään lopullista päätöstä en pysty enkä halua vielä tehdä. Haluaisin ihan kauheasti vielä pelata täysillä ja kiertää kisoja. Mistään muualta en saa niitä fiiliksiä kuin kisoista ja treeneistä, kun vetää ihan täysillä. – Olen tässä koko ajan treenannut pohjakuntoa, joten olen kyllä valmis taas aloittamaan ammattimaisen harjoittelun ja kisaamisen, jos kroppa vaan antaa luvan. Olisi mahtavaa, jos pystyisi pelaamaan vielä vaikka kaksi kautta terveenä ja kunnolla. En mä ajattele mitään rankingia tai sellaista. Haluaisin vain vielä pelata. MARKO METTENRANTA Emma valmentaa junioreita säännöllisesti. – Tällä hetkellä arjen täyttää valmennuksen lisäksi kuntoutus ja opiskelu, Emma kertoo. IPP OPEN 2012 HVSSANOMAT 9 Kaksi turnausta, yksi näyttämö Luvassa taas kovatasoiset IPP Open ja Ortolääkärit Open Babos. Lokakuussa 2012 Babos rankattiin maailmassa sijalle 59 ja Brands 113. Mielenkiintoista on nähdä, miten suomalaiset tänä vuonna pärjäävät. Miehissä Jarkon lisäksi katseet kääntyvät Harri Heliövaaraan, Herkko Pölläseen ja Micke Kontiseen. Naisissa nimiä ovat Emma Laine, Piia Suomalainen ja lupaavat juniorit. ORTOLÄÄKÄRIT OPEN ja IPP Verkkosivut palvelevat Kisojen uusilta verkkosivuilta voit lukea pelaajailmoittautumisista heti niiden saavuttua. Japanissa ja Venäjällä. Naisten osalta kausi jatkuu pidempään vielä Helsingin kisan jälkeen. Ortolääkärit Open on kuitenkin houkutellut mukaan kovia nimiä, varmasti hyvien järjestelyjen takia. Pelaajat viihtyvät Helsingissä ja Talissa. Viime vuonna mukana oli muun muassa Kaia Kanepi. Samalla viikolla pelataan yh- teensä seitsemän naisten ITFturnausta. Niistä Helsingin lisäksi Puolassa järjestetään 25 000 dollarin turnaus, muut ovat 10 000 dollarin turnauksia. Tulevat Grand Slam -voittajat Talissa? Vuosien varrella IPP Open on todella vastannut tarkoitustaan haastajakisana, joka tarjoaa ponnahduslaudan kohti isompia kisoja. Talin lehtereillä viime vuosina IPP Openin pelejä seuranneet ovat varmasti saaneet vastinetta rahoilleen. Muun muassa Novak Djokovic pelasi uransa alkuaikoina Talissa. Vuosi sitten IPP:n mestariksi kruunattiin Daniel Brands ja Ortolääkäreissä voittaja oli Timea Tänä vuonna turnauksesta tullaan näyttämään suoraa videokuvaa (nk. LiveStream) tutun tulospalvelun eli LiveScoren lisäksi. Tarkoitus on kuvata kahta kenttää viikon ajan. Luvassa on siis sekä naisten että miesten otteluita verkossa. Tutustu turnausten yhteisiin verkkosivuihin osoitteessa www. ippopen.net. Sieltä voit turnausten aikana seurata tapahtumia reaaliajassa ja lukea uutisia ja pelaajahaastatteluja. Myös kaaviot ja otteluohjelmat löytyvät sivuilta. HVS-SANOMAT Palveluntarjoajat FIM Pankki Oy ja FIM Varainhoito Oy. Open pelataan Talissa viime vuoden tapaan samaan aikaan marraskuussa. Karsinnat pelataan viikonloppuna 10–11. marraskuuta ja pääsarjan ottelut alkavat maanantaina 12. marraskuuta. Turnausten palkintoarvot ovat samat kuin vuosi sitten, miesten 125 000 dollari + majoitus ja naisten 25 000 dollaria. Suurimmat Suomessa järjestettävät tennisturnaukset. IPP Open on vuoden viimeisimpiä haastajatason turnauksia, joten osallistujien taso tulee olemaan aiempien vuosien tapaa kova. Samalla viikolla haastajatason turnauksia pelataan Yhdysvalloissa, Japanissa ja Espanjassa, mutta ne kaikki ovat palkintoarvoltaan huomattavasti pienempiä Seuraavalla viikolla järjestetään vielä pari haastajatason turnausta, RYHDY SIJOITTAJAKSI. Anna rahalle uusi, tuottavampi elämä. www.fim.com Täysin uusi mallisto 2013! FIM Asiakaspalvelu, puh. (09) 6134 6250 RAHAN TAJU BERNER OY, SPORT Eteläranta 4 a, 00130 HKI [email protected] 0207 91 4000 10 IPP OPEN 2012 HVSSANOMAT Jarkko Nieminen mukana IPP Openissa JARKKKO NIEMINEN PELAA kaksinpeliä IPP Openissa. Saapumalla seuraamaan Jarkon otteita osallistuu samalla hyväntekeväisyyteen. Järjestäjät luovuttavat puolet Jarkon pelipäivien pääsylipputuloista Jarkko Nieminen Tennisakatemialle. ATP-RANKINGISSA maailman 50 parhaan joukossa olevat pelaajat voivat osallistua haastajatason turnauksiin ainoastaan villillä kortilla. Lokakuun alussa Jarkko Nieminen oli rankattu sijalle 35. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin tilanne on jo tarkentunut. Perinteiseen tapaan järjestäjillä on käytössä neljä pääsarjapaikkaan oikeuttavaa villiä korttia. Näistä kaksi tai kolme annetaan suomalaisille pelaajille, loput turnauksen pääsponsorin päätöksen mukaan. Jarkko Nieminen on pelannut IPP Openin kaksinpelissä yhteensä kuusi kertaa. Paras saavutus on turnauksen voitto vuonna 2002. Viimeksi Nieminen pelasi turnauksessa kaksinpeliä vuonna 2009. Silloin hän eteni puolivälierään, jossa Henri Kontinen vei voiton luvuin 7–6(0), 6–4. HVS-SANOMAT Vuonna 2010 Helsingissä Jarkko Nieminen ja Henri Kontinen etenivät nelinpelin finaaliin asti. Ammattilaisturnaukset tarjoavat paljon myös yritysmaailmalle IPP ja Ortolääkärit Open ovat loistava mahdollisuus järjestää ohjelmaa asiakkaille ja henkilökunnalle YHTEISET TENNISTREENIT ja pelit ammattivalmentajan johdolla, huipputenniksen seuraamista katsomosta sekä hyvää ruokaa ja juomaa hyvässä seurassa. Siinä on valmis ja toimiva resepti yrityksille. Huippu-urheilu ja yritysmaailma ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Sponsoroinnin lisäksi urheilutapahtumat ovat hyvä vaihtoehto osallistua ja järjestää aktiivista ohjelmaa sidosryhmille. Marraskuussa pelattavien IPP Openin ja Ortolääkärit Openin järjestelykoneistolla on vankka kokemus myös yritystilaisuuksien järjestämisestä. – Räätälöimme vip-paketit toiveiden mukaisesti niin suurille kuin pienille ryhmille. HVS-Tenniksen valmentajat opastavat aloittelijat lajin saloihin ja antavat vinkkejä kokeneemmille pelureille. Pelien jälkeen ilta jatkuu vip-puolella seurustellen ja ammattilaisten otteita seuraten, turnausten johtaja Pekka Mäkelä kertoo. Lisämausteensa tuo se, että miesten ja naisten turnaus järjestetään samaan aikaan. Samalla kertaa pääsee siis seuramaan enemmän otteluita, monipuolisella kattauksella. Turnausten VIP-tiloissa voi nauttia ruokaa ja juomaa ja samalla seurata huipputennistä paraatipaikalta. Yksi IPP Openin alkuvuosista lähtien mukana ollut yhteistyökumppani on FIM. – IPP Open on aina tarjonnut oivan mahdollisuuden koota sidosryhmiämme ja asiakkaitamme yhteen viettämään kanssamme liikunnallisen iltapäivän yhteisen harrastuksen parissa. Kiinnostusta on varmasti lisännyt se lukuisa huippupelaajien määrä, joka turnaukseen on vuosien varrella osallistunut, toteaa FIM Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Mikko Mursula. HVS-SANOMAT HVSSANOMAT IPP OPEN 2012 11 Mikko Saarinen komentaa automiehiä, ja pelaajien kuljetukset sujuvat M IKKO SAARINEN on ol- lut IPP Openissa ja viime vuodet myös Ortolääkärit Openissa ohjailemassa automiesten joukkoa. Ortolääkärit-kisa toi hiukan lisää ajoa, ja kuskien määrä nousi muutamalla. Mukana on nykyään lähes kolmekymmentä kuskia. Ydinjoukko on kuitenkin pysynyt hyvin mukana. – Meitä on kaikkiaan noin 15 alusta asti mukana ollutta kuskia mukana, Mikko laskeskelee. Pientä vaihtuvuutta tietysti on ollut. Muutama on lähtenyt korkean iän takia. – Kun lähentelee 80 vuotta niin se on ihan ymmärrettävää. Mutta se on hieno asia, että mukaan on tullut myös naisia. Heitä on nyt viisi. – HOMMA LÄHTI liikkeelle Davis Cupis- ta joskus 1997–98, Mikko muistelee. Siellä oli paniikkitilanne. Yksi kuski puuttui, ja joku sanoi, että toi voisi lähteä. Mikko ajoi pari Davis Cupia ja siirtyi sitä kautta IPP Openiin ja oli pian porukan vetäjä. Se oli luonteva ratkaisu, sillä Mikko on tottunut olemaan joukkojen järjessä vaikka millaisissa olosuhteissa. Hän teki työuransa Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä, ja jäi eläkkeelle Porkkalan Rannikkopat- teriston komentajan paikalta vuonna 1990. Yhteys tennikseen löytyi yllättäen töiden kautta. – Kun ilmoittauduin palvelukseen 1963, ensimmäinen tehtäväni oli valvoa, että Isosaaren tenniskenttä rakennetaan valmiiksi. Johdin sen rakennustyön loppuun asti, ja siellä sitten pelattiin ilman tietoa ja ymmärrystä lajista. SUOMENLINNASSA hän asui 20 vuot- ta, jolloin kotiseuraksi muodostui Suomenlinnan Verkkopalloseura, jonka puheenjohtajanakin hän toimi pariin otteeseen. – Saaressa ei ollut yhdistystä jossa en olisi ollut mukana, hän naurahtaa. – Olin niissä välillä kaulaa myöten. Uraan mahtui myös haastavia kansainvälisiä tehtäviä YK:n rauhanturvaajana Suezilla ja myöhemmin keikka Libanoniin, jossa hän joutui olemaan myös ”aika kusisissakin” paikoissa. Niiden olosuhteiden rinnalla kisakuljetukset Helsingin ruuhkassa tuntuvat aika leppoisalta touhulta. KUN KUSKEILTA kysyy muutoksista, niin he ovat aika tavalla yhtä mieltä, että homma toimii aika tavalla tutun kaavan mukaan. Ja miehetkin ovat pysyneet samoina. – Silloin alussa piti vähän korottaa ääntä, Mikko Saarinen toteaa. – Mutta hom- mahan haki silloin vielä muotoaan. – Kerran jouduin kuskaamaan tavaroita enkä saanut apuja ja huusin täällä kuin hinaaja, Mikko muistelee. Silloin Mäkelän Pekka juoksi auttamaan. Sen jälkeen Mikolla on ollut yhtenä keinona niin kutsuttu stiplu-kerho. Siihen pääsyllä kun vihjaisee, niin taas hommat sujuvat. Mikon seurassa Talin kahvilassa istuu nelurisession jälkeen automiesten ydinjoukkoa. Jukka Marttinen, Lauri Saareila ja Juhani Saarento. Miehet naureskelevat, että tietysti kymmeneen vuoteen mahtuu kommelluksiakin. On laitettu bensaa dieselautoon, jokunen naarmu ja kolhu on tullut myös autoihin, mutta aina se toinen osapuoli on töpeksinyt. Ja joskus kun autot ovat loppunet kesken, kuskit ovat hakeneet kotoa omat autonsa avuksi. Kertaakaan ei ole tullut sakkoja. Alkuvaiheessa työnkuvaan kuului myös enemmän kaikkea muutakin, se ei ollut vain ajamista, Jukka Marttinen toteaa. – Kerrankin me koottiin palkintopöytä. Lauri Saareila vieressä säestää, että ollaan myös sellaisia joka paikan höyliä. – Ollaan siellä missä vain hyvää miestä tarvitaan, Mikko vakuuttaa. Mikon porukka toimii myös järjestysmiesten tukiryhmänä. Juhani Saarento kuitenkin muistuttaa Mikko Saarisen johdolla pelaajat pääsevät turnauspaikalle turvallisesti ja nopeasti. porukan päätyö eli pelaajien kuljetukset ovat sujuneet todella hyvin. Pelaajat ovat todella mukavaa joukkoa. He ovat olleet aina kiitollisia siitä, että heitä kuljetetaan. ENTÄ MIKÄ pitää automiehet näin hyvin yhdessä vuodesta toiseen? – Hyvä yhteishenki, sanoo Juhani Saarento. – Ja mukaan kuuluu myös aina pikku piruilua, muut säestävät. Hurtti huumori vie mukavasti yli tiukkojenkin paikkojen. Huumori voi olla joskus koetuksella, sillä automiehet ovat kisoissa eturintamassa, ja keikkoja on myös öisin. Haku lentokentältä tai vienti sinne voi olla vaikkapa klo 04. – Kun ajan ilmoittaa kuskille, niin ensireaktio on joskus, että älä tuommosta puhu. Kun asiaa on hetki sulateltu, niin vastaus on jo, että mikä keikka se olikaan? Tällaista juputusta on tullut, mutta ei kieltäytymisiä, Mikko sanoo. Porukan sitkoa lisäävät vielä yhteiset tapahtumat kuten nelinpelit ja esimerkiksi IPP Openin jälkeinen Driver's Cup. Sinne mahtuu myös pientä jäynää. Vaikka kisassa arvotaan kaavio aivan normaalisti, Mikko onnistuu aina järjestämään yhden kiintoisan parin vastakkain ja kisaan saadaan aikaan El Clasico. TIMO RAUTAVA 12 PELAAJAT HVSSANOMAT Yliopistotennis antaa ja ottaa paljon Tennis ja opiskelu houkuttelevat suomalaisia rapakon taakse Y l iopistotennis on jo vuosia ollut suomalaisten nuorten suosima vaihtoehto. Se on loistava tapa yhdistää opiskelu ja tennis ja kerätä samalla elämänkokemusta uudessa ympäristössä. Ina Kauppila on opiskellut kolme vuotta Bostonissa, Boston Collegessa. Viimeinen opiskeluvuosi käynnistyi syksyllä. Kokemus on ollut positiivinen. Kerro jotain koulusta ja opiskelusta. – Opiskelen viimeistä vuotta Boston Collegessa, olen täällä neljän vuoden täydellä stipendillä. Boston College on tänä vuonna 150 vuotta täyttävä yksityinen yliopisto Yhdysvaltojen itärannikolla. Koulu on tullut tunnetuksi business-koulustaan. Yliopisto kuuluu Yhdysvaltojen yliopistorankingin johtavaan kärkeen. Tänä vuonna koulumme ylsi yhdeksännelle sijalle. Opiskelijoita on noin 14 000 ja urheilijoita 750. Olin viime vuonna tennisjoukkueemme apulaiskapteeni ja tänä vuonna olen kapteeni. Lisäksi minut valittiin tänä vuonna yliopistomme urheilijoiden kattojärjestön SAAC:in (Student Athletes Advisory Committee) hallitukseen. Parina aiempana vuonna olen edustanut naistennistä SAAC:issa. Miksi valitsit USA:n ja yliopistotenniksen? Miksi juuri Boston? – Mäkelänrinteen urheilulukiosta valmistuttuani en ollut valmis luopumaan tenniksestä. Ja kun opiskelu on aina ollut minulle mieluisaa ja tärkeää, niin valitsin yliopiston, jossa voin yhdistää korkeatasoisen opiskelun sekä tenniksen. Bostoniin olin lukioaikanani tutustunut treenatessani täällä. Kaupunki tuntui kotoisalta. Onhan Boston maailman kuuluisin yliopistokaupunki. Täällä on myös Harvard ja MIT sekä monia muita yliopistoja. Mitä opiskelet? – Opiskelen erillisessä International studies -koulutusohjemassa, jonne pyritään ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Koulutusohjelmaan valitaan hakemusten perusteella vuosittain 40 uutta opiskelijaa. Pääaineeni on kansain- väliset suhteet ja kansainvälinen talous sekä sivuaineena johtaminen. Olen ollut erittäin tyytyväinen valintaani. Lähes kaikissa kursseissani on kansainvälinen perspektiivi ja useimmat professorit kuuluvat oman alansa maailman huippuihin. Kansainvälisten professoreiden aksenttien tulkinta on tullut tutuksi näiden kolmen vuoden aikana. Millä tasolla koulun joukkueet pelaavat? Miten tasot on jaettu? – Koulumme on tunnettu tasokkaasta urheilusta. Jääkiekko ja purjehdus ovat viime vuosina voittaneet Yhdysvaltojen mestaruuden pariinkin kertaan. Lähes kaikki jääkiekkoilijamme draftataan NHL:ään. Amerikkalainen jalkapallo on tietysti suosittu ja iso laji kaikissa yliopistoissa, sillä se tuo runsaasti lipputuloja. Kaikki urheilulajimme, tennis mukaan lukien, kilpailevat NCAA 1-divisioonassa. Kuulumme ACC (Atlantic Costal Conference). Divisionia on kaiken kaikkiaan kolme ja maantieteellisesti jokainen divisioona on jaettu 12 conferenssiin. Kannattaa muistaa, että Yhdysvallat on Euroopan kokoinen maa. Varsinkin yliopistomme jääkiekko- sekä amerikkalaisen jalka- amerikkalaiset vanhemmat ovat hyvin aktiivisia lastensa puolesta. Joidenkin vanhemmat lentävät säännöllisesti kisoihin ja seuraavat lastensa pelejä. Uuden tulokkaan voi olla vaikea löytää paikkansa joukkueessa, mutta kuten kaikissa uusissa sosiaalisissa tilanteissa, oma aloitekyky, sosiaalisuus ja ulospäin suuntautuneisuus auttavat hyväksytyksi tulemisessa ja sopeutumisessa. Kerro pelimatkoista ja harjoittelusta. – Maantieteellisesti conferenssimme sijoittuu akselille BostonFlorida, eli se käsittää lähes koko itärannikon. Riippuen sijainnista joko ajamme tila-autolla tai lennämme kisapaikalle. Lennoissa pyritään säästämään, joten usein ajamme lennon jatkoksi vielä 3–4 tuntia autolla määränpäähämme. Tämän ajan käytämme usein opiskeluun, musiikin kuunteluun tai nukkumiseen. Yövymme useimmiten edullisissa tai keskitason hotelleissa, jotka ovat mielestäni hyvin asiallisia. Lämmittelemme saavuttuamme kisapaikalle. Ne jotka eivät pelaa, kannustavat muita täysillä. Mitään muuta ei ole lupa tehdä. Kännyköitä tai tietokonetta ei saa käyttää, eikä opiskella. Kapteenin Opiskelun, pelaamisen ja vapaa-ajan organisointi on oleellista kiireisessä ry tärkein tehtävä kisoissa on tietenkin pitää hyvää ryhmähenkeä, kannustusta ja pelaajien taistelumieltä yllä. Pelejä on niin tiheään ja paljon, ettei tappioita voi jäädä turhan pitkään märehtimään, eikä voitoista leijailemaan. Kiire leimaa usein pelimatkoja. Pelien päätyttyä saatamme juosta suoraan kentältä autoon, jolla suunnistetaan vauhdikkaasti lentokentälle. Syömme pelimatkoilla Lähes kaikki jääkiekkoilijamme draftataan NHL:ään. pallojoukkueen otteluissa voi kokea mahtavan yhteenkuuluvuuden tunteen. ”We are BC!” Once an Eagle, always Eagle! On ollut mahtava olla osana tällaista yhteisöä. Katsomot ovat otteluissa täynnä “superfaneja”, jotka koulun logolla varustetuissa keltaisissa kotkapaidoissaan huutavat kannustushuutoja ja pitävät hauskaa. Miten pelit ovat sujuneet? – Pelaamme Yhdysvaltojen suurimmassa ja kovimmassa conferenssissa, josta löytyvät kaikki tenniksen top 10 -joukkueet. Parhaimmillaan joukkueemme on ollut sijalla 35. Pelit sujuvat vaihtelevasti. Pelipaikoista on kova kilpailu ja valmentajia lobbaillaan miten milloinkin. Myös Ina Kauppila suuntaa kohti Bostonia. silloin kun ehdimme. Repussa on hyvä aina olla omaa evästä. Kiire on usein niinkin kova, että vasta useamman tunnin lennon jälkeen ehdimme kotona suihkuun. Kotona saatetaan olla vasta aamuyöstä. Eri yliopistoissa panostetaan eri tavalla valmennukseen ja harjoitusolosuhteisiin. Valmennus saattaa olla hyvin ryhmäkeskeistä. Yksilötason valmennusta voi olla vaikea saada, siksi itsenäinen teke- HVSSANOMAT PELAAJAT 13 Tiistai 6:30 iPhonen herätyskello pirahtaa. On aika nousta ja pakata kamat päivää varten. 7:15 Kävelen ruokalaan, josta haen aamiaista. Istun ruokalassa lukemassa Game Theory -kirjaa, sillä välikoe lähestyy. 8:30 Käyn kirjastossa tulostamassa esseen, joka pitää palauttaa tänään professorille. 9:00-10:15 International Finance -luento 10:30-11:45 Game Theory -luento 12 Lounasaika. Menen ruokalaan hakemaan lounasta. Tiedossa on pitkät treenit, joten otan lounaan mukaan ja menen syömään sen asuntooni, joka on kampuksella. Lounasta syödessäni lähetän sähköpostin, surffailen netissä ja luen kaikenlaisia uutisia sekä isäni tilaamaa digi-Hesaria, jotta pysyn kartalla maailman menosta. 13:30-16 Tennistreenit ulkona. Aloitamme nopeus ja ketteryysharjoituksilla. 15 minuuttia kestävä viivajuoksutreeni tuntuu raskaalta jaloissa kisaviikonlopun jälkeen. Tämän päivän harjoituksiin kuuluu paljon lyönti- ja kuvioharjoittelua. Loppuun pelaamme harjoituserät toisiamme vastaan. 16–17 Puntti. Nopeatempoinen circuit-treeni pitää huolen siitä, että hiki virtaa. Ärräpäät meinaavat lennellä, kun viimeisillään rutistaa liikkeitä. 17–18 Suihku, venyttely kotona ja vaatteiden vaihto. 18 Illallinen alaruokalassa ystävän kanssa. Olisi kiva ehtiä vaihtaa kuulumisia paremmin, mutta suurin osa ajasta menee analysoidessa tekstejä, jotka olemme lukeneet seminaaria varten. Tekstiä oli niin paljon, joten tuntui kivalle käydä pääkohdat läpi yhdessä. ytmissä. minen on tärkeää. Joukkueemme ei harjoittele yhtä paljon kuin ns. huippujoukkueet, joilla on kahdet treenit päivässä, useampi valmentaja ja fysioterapeutti aina läsnä. Meillä opiskelu menee kaiken edelle, sillä ellei menesty opiskeluissa, niin ei myöskään saa pelata. Valmentaja saa kaikki tenttituloksemme ja professoreidemme arviot meistä opiskelijoina. Suoritamme myös enemmän kursseja lukukaudessa kuin monet muut yliopistourheilijat. Miten olet viihtynyt? Voitko suositella vastaavaa muillekin? – Kokemukseni on ollut positiivinen. Viimeisen vuoden lähtiessä käyntiin, näin on helppo sanoa. Helppoa ei todellakaan aina ole ollut. Vaikka olen aina ollut innokas opiskelija, SAT-pisteeni olivat korkeat ja arvioin kielitaitoni melko hyväksi, sain kyllä tehdä paljon töitä tieteellisen sanaston oppimiseksi ja akateemisen tekstin tuottamiseksi. Myös lukuisten julkisten esitelmien pitämiseen piti tottua nopeasti. Ryhmätöissä edellytetään kaikilta jäseniltä samantasoista panosta ja laadukasta tekstintuottamista, mikä aiheuttaa ulkomaalaisille alussa paineita. Varsinkin kun ei ole käynyt englanninkielistä peruskoulua, kuten useimmat yliopistomme ulkomaisista opiskelijoista ovat. En suosittele kenellekään tällaista kombinaatiota, jos tavoitteena on opiskeluvuosina pitää hauskaa ja vähän pelailla tennistä. Ajankäytön hallinta ja kurinalaisuus ovat avainsanoja, jos haluaa täällä kunnialla suoriutua velvoitteistaan. Amerikkalaisissa yliopistoissa on toki erilaiset vaatimustasot, mutta en usko, että juuri missään on niin helppoa, kuin monesti suomalaisilla tennishalleilla kuulee puhuttavan. Myös tenniksen taso on esim. top-10 yliopistoissa erittäin hyvä. Rostereiden nimistä voi poimia lukuisia pelaajia ympäri maailman, jotka on junnuina rankattu maailman 100 parhaan joukkoon. Pelaamme Yhdysvaltojen suurimmassa ja kovimmassa conferenssissa. Mikä on ollut parasta? – Uusien ystävyyssuhteiden luominen ja verkostoituminen on ollut uskomaton rikkaus. Olen ystävystynyt ystävieni perheiden kanssa. Huonekaverini äiti vie meidät aika ajoin lounaalle, jotta saamme hiukan happea kiireisen viikon keskellä. Vierailen myös ystävieni kodeissa, etenkin juhlapyhinä. Amerikkalainen vieraanvaraisuus, rentous kanssakäymisessä ja yhteisöllisyys miellyttävät minua. Ja ilmapiiri on yleisestikin ottaen kokemukseni mukaan positiivinen ja kannustava. Tenniksen johdosta olemme matkustaneet paljon ja nähneet useita paikkoja, jonne tuskin tulisi muuten mentyä. Opiskelu on ollut palkitsevaa ja mielenkiintoista. Mahdollisuus tutustua arvostettuihin professoreihin, luennoitsijoihin ja muuhun yliopiston henkilökuntaan sekä sponsoreihimme on avannut ovia tulevaisuuteen. Pidän myös siitä, että luennot ovat interaktiivisia ja ryhmätöitä tehdään paljon, mikä antaa mm. sosiaalisia valmiuksia työelämää ajatellen. Urheilijat tekevät yliopistossamme vastapalveluksi saamalleen stipendilleen paljon yhteiskuntapalvelua, myös lomillaan. Vierailuja sairaaloissa, lastenkodeissa, jaetaan ruokaa vähävaraisille, käydään kunnostamassa koteja, kerätään rahaa lastensairaalaan jne. Myös Haitissa ja Afrikassa on käynyt opiskelijoitamme avustustyötä tekemässä. Minulla oli viime vuonna oma kummilapsi, jonka kanssa olin kirjeenvaihdossa. Tämä kaikki on myös ollut hyvin antoisaa. Bostonissa rakastan etenkin keskustan Newbury Street:ia, joka on kotoisa kävelykatu täynnä ihania kauppoja, kahviloita ja ravintoloita. Aina mahdollisuuden tullen yritän livahtaa sinne viikonloppuisin fiilistelemään, edes pariksi tunniksi. 19–21:30 Strategic Management -luento. Yksi lemppareista. 21:40 Olen vihdoin takaisin huoneessani. Huomiseksi minun on vielä laskettava muutama ekonomian lasku sekä luettava artikkeli feodalismista. 22:30 Nukkumaan. Good night. Sweet dreams. Onko jotain negatiivista? – Ainainen kiire on melko stressaavaa. Aikaa ei paljon jää rentoutumiseen tai sosiaaliseen elämään. Myös se, että asutaan neljä vuotta kahden hengen huoneissa, saattaa ahdistaa, jos henkilökemiat eivät toimi. Minulla on ollut onnea, huonekaverini on myös läheinen ystäväni. Päivittäinen työmäärä on mel- Tennistä on kuutena päivänä viikosta, noin 3–4 tuntia päivässä. koinen. Professorit pitävät usein välikokeita. Esitelmiä sekä esseitä kirjoitetaan tiheään tahtiin läpi lukukauden, jotta opiskelijat olisivat mahdollisimman hyvin valmistautuneita lopputentteihin. Täällä ei tenttejä juurikaan kannata reput- taa, muuten ne on uusittava kesällä. Opiskeluja ei voi venyttää kuten Suomessa. Täältä on valmistuttava neljässä vuodessa. Tennistä on kuutena päivänä viikossa noin 3–4 tuntia päivässä, mikä luentojen ja lukemisten lisäksi tekee päivistä fyysisesti raskaita. Keväällä kisakauden aikana lähes jokainen viikonloppu menee matkustamiseen. Tasapainon löytäminen tämän kaiken välillä on haastavaa, mutta mahdollista, kunhan ottaa ohjat omiin käsiinsä heti alusta. Kaikilla on niin kiire täällä, ettei aikaa liikene juurikaan uusien tulokkaiden auttamiseen. Kun tasapaino löytyy, arjen saa rullaamaan. Ja johan tässä ruvetaan olemaan ajankäytön ja organisoinnin mestareita! Tällaisen kokonaisuuden hallitseminen valmistaa hyvin työelämään. Ja tämän kokemuksen todellisen arvon huomaa varmasti vasta joskus myöhemmin. INA KAUPPILA JA MARKO METTENRANTA 14 HVSSANOMAT www.kia.fi PARAS PELI KAIKILLE KENTILLE. KIA SPORTAGE. AMMATTILAISEN VALINTA. Uusinta teknologiaa, palkittua tyyli . Liikkumisen iloa kaikilla teill , kaikilla keleill , kaikissa tilanteissa. Kia Sportage -malliston autoveroton hinta alk. 18749,51 䴶 + arvioitu autovero 6010,49 䴶 = kokonaishinta 24 760 䴶 + tk 600 䴶 = 25 360 䴶. EU-yhd. 5,2䳍8,2 l/100 km, CO2-p st t 135䳍195 g/km. Kaikkien Kia-mallien takuu on 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimm ist vuotta ilman kilometrirajaa. 24 h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. www.kia.fi Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy Mannerheimintie 15, 00260 Helsinki 09-5306760 www.sisulaw.fi HVSSANOMAT 15 VALMENNUS Jarkko Nieminen Tennisakatemian toiminta käynnistyi kesällä Talissa HVS-Tennis ja akatemia toimivat tiiviissä yhteistyössä J arkko Nieminen Tennisakatemia (JNTA) on voittoa tavoittelematon yhdistys. Akatemian tarkoituksena on toimia valmennuspaikkana Suomen parhaille nuorille tennislupauksille ja osaltaan varmistaa, että tulevaisuudessakin Suomesta olisi mahdollista tulla uusia ”Jarkkoja”. Jarkko on toiminut idean puuhamiehenä ja tulee toimimaan akatemiassa pelaajien ja valmentajien mentorina. Tulevaisuudessa Jarkon rooli tulee varmastikin kasvamaan. Hankkeen perustajajäsenenä on myös toinen suomalainen exammattilainen Veli Paloheimo, joka myös auttaa pelaajia laajan kokemuspohjansa turvin. Fysiikkapuolesta vastaa Jarmo Ahonen, Jarkon nykyinen fysiikkavalmentaja, tiimeineen. Akatemian johtajana toimii italialainen Federico Ricci, entinen Floridan Evert Tennis Academyn johtaja. Tennisvalmentajina toimivat Saku Siivonen ja Olli Leppänen. – Tavoitteenamme on kehittää olosuhteiltaan, toiminnaltaan ja laadultaan Pohjois-Euroopan pa- JNTA:n organisaatio ► Pelaajat Herkko Pöllänen, Petra Piirtola, Tanja Tuomi, Patrik Niklas-Salminen, Eero Vasa, Lila Humaloja, Aaro Pöllänen, Nicola Ussher ► Henkilökunta Federico Ricci (akatemian johtaja), Saku Siivonen ras tennisakatemia. Samalla auttaa nostamaan yhteistyössä seurojen ja Tennisliiton kanssa Suomen valmennuksen ja huipputenniksen tasoa Pohjois-Euroopan kärkeen, linjaa Federico Ricci. Yhteistyö Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä HVS-Tenniksen kanssa. Molemmat toimivat samoissa tiloissa Talissa, Saku ja Olli työskentelevät molempien palveluksessa (tennis), Olli Leppänen (tennis), Jarkko Nieminen (mentorointi), Veli Paloheimo (tennis), Jarmo Ahonen (vastaava fysiikkavalmentaja), Aki Mäkelä (fysiikka) ► Hallitus Jarkko Nieminen, Federico Ricci, Veli Paloheimo ja tällä hetkellä puolet akatemian pelaajista edustaa HVS-Tennistä. – Harjoituksissa ja treenimatseissa on mukana niin akatemian kuin HVS:n pelaajia, yhteistyö on päivittäistä. Lisäksi akatemia järjestää koulutusta HVS:n valmentajille, Saku Siivonen kertoo. – Toiveissa ja suunnitelmissa on entistä tiiviimpi yhteistyö muiden seurojen ja Tennisliiton kanssa. Haluamme jakaa osaamista, kokemusta ja ammattitaitoa myös Helsingin ulkopuolelle, ja sitä kautta viedä Suomen tennistä eteenpäin. Siihen tarvitaan tiivistä yhteistyötä, Ricci jatkaa. Seuroille on tarjolla esimerkiksi valmentajakoulutusta, leirejä ja apua valmennukseen, kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Valmennus Akatemian valmennuksessa keskitytään yksilöllisyyteen ja kokonaisvaltaisuuteen. – Yhden valmentajan vastuulla on 2–3 pelaajaa ja harjoituksissa on samaan aikaan kentällä 1–2 pelaajaa. Huomio on kaikissa tenniksen osa-alueissa: tekniikka, taktiikka, fyysinen ja henkinen, Siivonen kertoo. Kaikki lähtee motivoituneista pelaajista ja valmentajista. Sitä kautta rakentuu harjoitusilmapiiri, jossa on tekemisen meininki ja vaatimustaso oikealla kohdalla. Kansainvälisyys on oleellinen osa akatemian toimintaa. JNTA tarjoaa pelaajille täyden kansainvälisen kilpailukalenterin ja valmentajan mukaan matkoille Tulevaisuus Akatemian toimintaa on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa, sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Suunnitelmissa on ottaa ulkomaalaisia pelaajia mukaan harjoittelemaan, kunhan toiminta on ensin päässyt kunnolla vauhtiin. Keskusteluja on jo käyty muutaman pohjoismaalaisen ja venäläisen pelaajan kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä myös kilpailumatkoilla, niin että JNTA:n pelaajat pääsevät mukaan kansainvälisiin ryhmiin ja akatemian mukaan tulee ulkomaalaisia pelaajia. Myös harjoitusleirejä ulkomailla on suunnitteilla. – JNTA avoin kaikille suomalaisille ja ulkomaalaisille pelaajille, joilla oikea asenne. Pelaaja- ja valmentajamäärää ei ole tarkoitus kuitenkaan suuresti lisätä, jotta taso pysyy korkealla. Pitkällä aikavälillä akatemian maksimikoko voisi olla 15 pelaajaa ja 5 valmentajaa, Ricci kertoo. HVS-SANOMAT 16 HARJOITTELU HVSSANOMAT Alku- ja loppuverryttely ovat osa urheilijan päivärutiineja, myös tenniksessä, sillä loukkaantuneena ei kisoja voiteta Verrytellen pelivireeseen Alkuverryttely eli valmistava harjoittelu Verryttely valmistaa harjoitukseen tai kilpailuun henkisesti ja fyysisesti. Valmistavaan harjoitteluun kuuluvat muun muassa Jari Ramstedt valvomassa junioreiden fysiikkatreenejä. T ennis on urheilulaji. Lähes kaikissa muissa urheilulajeissa alku- ja loppuverryttelyt on mielletty osaksi harjoittelurutiineja. Tenniksessä tilanne on edelleenkin usein säälittävä, jopa kilpailutilanteissa: kentälle astellaan ilman lämmittelyä ja venyttelylle nauretaan. Eikö pelaajia siis kiinnosta harjoitella koko harjoitustuntia laadukkaasti tai taistella voitosta mahdollisimman valmiina? Ovatko pelaajat tai heidän vanhempansa niin rikkaita, että kenttäaikaa on varaa hukata ja otteluihin valmistautua puolivillaisesti? Onko jännittävää uhmata loukkaantumiskierrettä ja vaarantaa koko peliura tai rakkaan harrastuksen jatkuminen? – Tilanne on onneksi kehittynyt viimeisen 3–5 vuoden aikana ja kulttuuri on muuttumassa. Etenkin suurimmissa seuroissa valmentajat ovat alkaneet ymmärtää entistä paremmin fysiikan merkityksen lajitaitojen kehittämiselle. Esimerkiksi hyvää syötön tekniikkaa on mahdotonta oppia, jos heit- Syöttöruutupallottelu on kovin vaatimaton lämmittely. toliikkeen koordinaatio, notkeus ja kehonhallinta eivät ole riittävän hyvällä tasolla, toteaa Suomen tennisliiton valmennus- ja koulutuspäällikkönä sekä monien seurojen ja pelaajien fyysisenä valmentajana toimiva Pekka Kainulainen. – Koska nuoret pelaajat ottavat mallia vanhemmista, kulttuu- ► Yleistaidon kehittäminen: koordinaatiota kehittävät liikkeet esimerkiksi hyppynarulla, erilaiset tasapainoliikkeet, lantion ja polven hallintaa kehittävät harjoitteet, silmä-käsi –koordinaation kehittäminen rin muuttuminen ottaa aikansa – sillä niin oikeanlainen toiminta kuin laiskuuskin tarttuvat. Jos seuran vanhemmat pelaajat ► näyttävät hymyssä suin, kuinka sormenpäät eivät osu lattiaan ja jäykimmät kaverit ovat sankareita, noidankehä on valmis, ► pohtii Kainulainen. Kainulainen muistuttaa, että monien suosima syöttöruutupallottelu on kovin vaatimatonta lämmittelyä. Siinä eivät juuri ylävartalo ja olkanivel saati keskivartalon lihakset lämpene. Keho ja mieli eivät ole valmiita ottamaan ensimmäistä spurttia ja palautumaan ensimmäisen tiukan pallorallin hapoista. ”Samaan hintaan” voisi saada paljon enemmän… Ohessa lyhyt yhteenveto alkuja loppuverryttelyiden merkityksestä ja toteutustavoista. Lajitaidon kehittäminen: tenniksen lyönti- ja liikkumistekniikkaa kehittävät liikkeet kuminauhalla, hidastetusti, kuntopallolla jne. Lihaskunto- ja voimaliikkeet: punnerrukset, vatsat, selät, syvät lihakset ► Lihastasapainoa kehittävät liikkeet: olkapää, takareidet, ranteen ojentajat esimerkiksi kuminauhan avulla ► Notkeutta kehittävät liikkeet: heilurit, kierrot, pyöritykset, keppijumppa, lyhyet, 5–10 s venytykset ► Nopeuden herättely ja kehittäminen: liikkumisharjoitukset, spurtit, suunnanmuutokset, hypyt ja loikat – Alkuverryttely on siis jo itsessään tehokas harjoitus, joka kehittää fysiikkaa todella monipuolisesti. Myös aerobinen kestävyys kehittyy lähes huomaamatta, sillä ennen jokaista peliä tai harjoitusta tehty alkuverryttely lisää viikon kokonaisurheilumäärä helposti usealla tunnilla, Kainulainen painottaa. Vähintään yhtä tärkeänä ta- voitteena valmistavassa harjoittelussa voidaan pitää henkistä valmiutta alkaa harjoittelemaan tai kilpailemaan. Alkuverryttelyyn kuuluu olennaisesti keskittyminen hetkeen (mm. liikkeen tunteminen), joka valmistaa olemaan henkisesti läsnä ja tuntemaan oman kehon liike. Samalla päivän edeltävät askareet jäävät taka-alalle ja mieli rauhoittuu. HVSSANOMAT HARJOITTELU 17 Lila Humaloja nappasi ensimmäiset ITF-pisteet Loppuverryttely ja huoltavat toimenpiteet Ilman kehonhallintaa ei tennislöyntäjäkään opita. Loppuverryttely kehittää alkuverryttelyn tapaan myös henkisiä taitoja ja valmiuksia, sillä se vaatii keskittymistä ja rentoutumistaitoa. Oman kehon tuntemus herkistyy, joka on tärkeää kehon hallinnalle. Haluatko kehittyä ja olla voittaja? Jos vastasit kyllä, älä ole hölmö ja loukkaannu laiskuuden tähden. Motto ”Voittajat eivät selittele ja häviäjät voita”, pätee erinomaisesti alkuverryttelyyn. On viisaampaa olla hereillä heti ottelun käynnistyessä kuin selitellä jälkikäteen, ettei oikein ollut alussa valmiina ja matsi lähti nihkeästi käyntiin, eikä ollut oikein hyvä päiväkään… Vammojen ennaltaehkäiseminen on avainasia pitkäjänteiselle kehittymiselle. Loukkaantuneena ei kisoja voiteta, saati harjoitella syöttöä kuntoon. Vanha vamma uusiutuu helposti eikä liikkuvuus palaa helposti täysin ennalleen pahan loukkaantumisen jälkeen. – Vammautunutta lihasta tai niveltä tulee erikseen kuntouttaa jatkuvasti, jotta se ei haittaisi normaalia harjoittelua ja kilpailemista. Siten vammasta tulee riesa, joka muistuttaa jatkuvasti olemassaolostaan ja sen kanssa toimeen tuleminen vaatii paljon ekstraa, Kainulainen kertoo. Verryttelyyn kuuluu olennaisesti keskittyminen. Hän muistuttaa, että suurin osa tennispelaajien yleisimmistä vammoista eli keskivartalo- ja olkapäävaivoista johtuu heikosta lihastasapainosta sekä vääränlaisesta tai puutteellisesta fyysisestä harjoittelusta. Lihastasapainolla tarkoitetaan tilaa, jossa kehon eri puolilla olevat lihakset ovat tasapainossa. Vasen ja oikea puoli. Etu- ja takaosat (vatsa-selkä, rinta-yläselkä, hauis-ojentaja, etureisi-takareisi jne). Lihastasapaino kuntoon – Huonon lihastasapainon näkee helposti jo ryhdistä ja seisoma-asennosta. Pelkästään tennistä pelanneen ja venyttelyn laiminlyöneen erottaa helposti: pelikäden olkapää on alhaalla ja edessä, rinta on lysyssä ja käsien rystyset näkyvät eteenpäin kuin gorillalla, takamus on pitkällä ja alaselän notko korostunut (aku ankka -kävely), Kainulainen kuvailee. Rasituksen jälkeen tehtävä loppuverryttely on tärkeää palautumiselle. Matalalla sykkeellä tehtävä pallottelu tai hölkkä sekä liikkuvuus- eli notkeusharjoittelu ovat tärkeitä. Parhaiten loppuverryttelyssä toimivat aktiiviset ja dynaamiset venytykset, eikä staattisia ja pitkään paikallaan pysyviä liikkeitä suositella. ► Loppuverryttelyn avulla maitohapot poistuvat lihaksista nopeammin. ► Loppuverryttelyn avulla harjoituksissa lyhentyneet ja kiristyneet lihakset palautetaan normaalipituuteen. ► Liikkuvuuden kehittäminen on erittäin tärkeää yksipuolisesti kuormittavista lajeissa, kuten tennis, joissa lihastasapainon ylläpitäminen on ongelmallista. ► Venytä pohjelihasta ► Myöhemmin rasituksen jälkeen tehtävä venyttelyharjoitus rentouttaa henkisesti ja tekee hyvän fiiliksen ► Vahvista säären etuosaa ► Vahvista reiden takaosaa, pakaralihaksia ja lonkan ojentajaa Näin korjaat lyönneistä (joista noin 75 prosenttia on kämmeniä ja syöttöjä) johtuvaa lihasten epätasapainoa ► Venytä olkapään etuosaa, kaulan oikeaa puolta ja rintalihasta ► Vahvista vatsalihaksia etenkin ylävatsaa ja syviä vatsalihaksia ► Vahvista olkapään takaosaa, ulkokiertäjiä ja yläselkää (soutu- ja käsipainoliikkeet) ► Vahvista alaselän lihaksia ► Vahvista myös vasenta kättä (käsipainoliikkeitä) ► Vahvista kyynärvarren rystypuolta Vammojen välttäminen ei ole ainoa motiivi huolehtia lihastasapainosta. Hyvä lantion ja olkanivelen liikkuvuus ovat olennaisia asioita erityisesti syötön voimantuotolle. Lantion heikentynyt liikkuvuus ja voimataso aiheuttavat koordinaatio-ongelmia niin lyönneille kuin liikkumiselle, kun ylä- ja alavartalon tasapainoinen yhteistoiminta heikkenee. Silloin voima ja nopeus ”vuotavat”, joka näkyy paitsi heikentyneenä suorituskykynä, myös epätaloudellisina liikkeinä. Voiman, nopeuden ja kestävyyden hyödyntäminen vaatii siis liikkuvuutta, jolloin liike myös pysyy hallinnassa ollen tehokas ja tasapainoinen. HVS-SANOMAT ► Liikkuvuusharjoittelun avulla huolehdit ryhdistä ja lihastasapainosta, jotka ovat olennaisia loukkaantumisten välttämiseksi. Näin korjaat peliasennosta ja liikkumisesta johtuvaa lihasten epätasapainoa ► Venytä reiden etupuolta, alaselän lihaksia ja lonkan koukistajaa 14-vuotias HVS-Tennistä edustava ja JNTA:ssa harjoitteleva Lila Humaloja saavutti ensimmäiset junioreiden ITF-pisteensä Norjan Stabekkissa. Lila selvitti tiensä pääsarjaan karsintojen kautta ja voitti pääsarjassa vielä yhden ottelun. Toisella kierroksella Lilan taival päättyi kolmen erän tappioon Ruotsin 1997-syntyneiden tyttöjen kärkipelaajaa vastaan. Samassa turnauksessa Patrik Niklas-Salminen ja Eero Vasa voittivat poikien nelinpelin. ► Venytä kyynärvarren kämmenpuolta – Monesti tennispelaaja pahentaa fyysisellä harjoittelulla omaa lihasepätasapainoa, kun hän vahvistaa jo tenniksessä voimistuvia lihaksia ja jättää toisen puolen treenaamisen vähemmälle, Kainulainen toteaa. Lihastasapainoa korjataan ja ylläpidetään siten, että heikkoja tai lajissa ilman rasitusta jääviä lihaksia vahvistetaan, kun taas lajissa vahvistuvia ja kireitä lihaksia venytetään. HVS-SANOMAT JA PEKKA KAINULAINEN Suomen tennisliiton valmennus- ja koulutuspäällikkö Lila Humaloja. HVS-Tennis voitokkaana SM-liigassa SM-lliga käynnistyi syyskuun puolivälissä, jolloin HVS-Tennis sai vastaansa TCT:n. HVS otti selvän voiton 3-1.vieraissa Espoossa. Sami Huurinainen voitti Mika Purhon 6-1, 6-4, Herkko Pöllänen Tuomas Juvakosken 6-4, 6-2. Nelurissa Tapio Nurminen/Herkko Pöllänen voitti parin Juho Paukku/ Jesper Saarni 7-6, 7-6. Pistemenetys tuli entisten seuratovereiden Juho Paukun ja Tuomo Ojalan ottelussa, jonka Juho voitti 6-3,6-4. Seuraavassa ottelussa Jyväskylässä JTS selvästi 4-0 hieman eri miehityksellä. Tuomo Ojala löi Lauri Lehikoisen 6-3, 7-6, Ristomatti Lanne voiti Jussipekka Salon 6-1, 7-6. Oskar Nurmio voitti Patrick Ahosen 6-3,5-7,6-3, ja nelurissa joukkue Ojala/Huurinainen löi Lehikoinen/ Salon. Seuraavaksi 27. 10. HVS saa vieraakseen TaTS:n Tampereelta. Naisten liigassa HVS voitti ensikierroksella HLK:n 3-0. Lila Humaloja voitti Carina Björsströmin 7-6,6-7, 7-5. Elina Joronen voitti Tia Kaasalaisen 6-0, 6-0, ja nelurissa Olivia Pimiä/Joronen voitti Björnström/Kaasalaisen 7-5, 6-3. Seuraava kierros pelataan Talissa 27.10, jolloin vastaan tulee Haminan Tennisseura. HVS-SANOMAT 18 VALMENNUS HVSSANOMAT HVS-Tenniksen valmennus selkiytyy ja tehostuu Saku Siivonen organisoi valmennuspäällikkönä töitä valmennusta on järjestetty uuteen kuosiin, ja tällä on tietenkin selkeä tavoite. Kilpavalmennusta trimmataan tehokkaammaksi, järkevämmäksi ja palvelemaan entistä paremmin pelaajia ja heidän valmentautumistaan. Mukana HVS-Teamissa on nyt noin 70 kilpapelaajaa ja heidän lisäkseen noin 20, jotka pelaavat hieman vähemmän panostaen. Mukana on kolme päätoimista valmentajaa ja useita osapäiväistä. Seuran valmennuspäällikkönä toimii nyt Saku Siivonen ja hänellä on tiimissään kuusi valmentajaa. Muutoksen taustalla on seuran uusi strategia, ja valmennuksen järjestelyt ovat ensimmäisiä näkyviä osoituksia siitä, että nyt seura tosissaan satsaa laatuun. Olli Leppästä työllistää nyt paljon Jarkko Nieminen Tennisakatemia, mutta hän toimii yhä tärkeänä työparina Saku Siivosen kanssa. 7)96%279,8))00-2)21)2)78=7 H VS-TENNIKSEN c0=8h2 – Kesä meni hyvin. Kun on kesä ja lapset lomalla, niin fiilis on hyvä. Myös Pasin ryhmässä on ollut menossa kasvupyrähdys monilla. – Sitä kautta tulee potkua lyönteihin ja henkistä kypsyyttä. Enää ei vastaan tule niin paljon naperoiden touhuja. Ja niiden kanssa joutuu pelaamaan jo ihan tosissaan. Myös Pasi Löfman kiittelee fyysisen valmennuksen ottamista mukaan entistä määrätietoisemmin. Nyt pelaajilla on kondista enemmän kuin aikaisempina vuosina. Harjoittelu ei kuitenkaan näy heti seuraavassa skabassa, hän rauhoittelee. Pasi muistuttaa, että täytyy olla malttia ja pitkäjänteisyyttä. Ja mukana on oltava paljon perustaitoharjoitteita, tekniikkaharjoittelua ja pelaamista. Omien kesäiset peliesitykset eivät saa Pasia vielä paukuttelemaan henkseleitä. Hän toteaa maltillisesti, että esitykset ovat olleet oman tason mukaisia. 03-78%:% ,=:c HVSMITTARI 03/%/99 Mitä uutta valmennuksessa sitten on tapahtunut? – Näin isossa mittakaavassa on hyvä, että jokaisella porukalla on oma valmentajansa, Saku perustelee nykyistä ryhmäjakoa iän, tason, kehitysvaiheen ja tavoitteiden mukaan. Saku kuvaileekin tehtäviään, että hän tekee valmennuksen kehitysohjelmaa, joka pitää sisällään koulutusta ja henkilökohtaista ohjaamista. – Tärkeää on, että valmentajat saavat mahdollisuuden kehittyä ja että heille tarjotaan koulutusta. – Mulla on sellainen tunne, että paljon hyviä asioita on jo nyt tapahtunut. On pystytty määrittelemään valmentajien tehtävänkuvaa. Mitä valmentajalta odotetaan? Mitä työ pitää sisällään? Tämä tuo turvallisuutta ja selkeyttä työhän. Jokainen tietää mitä odotetaan. SAKU TOIVOO, että saataisiin aikaan kult- tuurin muutosta laajemminkin ja että kaikki löytäisivät samat tavoitteet. Se merkitsee oppimisen kierrettä, jossa suunta on eteenpäin ja ylöspäin. – Jos HVS onnistuu tarjoamaan hyviä malleja, olemaan avuksi muille, niin sekin olisi hienoa. Saku toivookin, että muissa seuroissa uskallettaisiin katsella muualle ja lähteä hakemaan yhteistyökuvioita. – Nyt maali on jossain kolmen vuoden päässä. Tulokset eivät näy välttämättä vielä tänä talvena. Yhteistyö muiden seurojen kanssa on myös Sakun työlistalla. TIMO KUNNAKSELLA ON valmennetta- vanaan yläasteikäisiä poikia ja tyttöjä ja lisäksi lukiota käyviä tyttöjä. – Pelaajat ovat kehittyneet vuoden aikana mukavasti. Kaikki ovat tehneet tunnollisesti töitä ja kehittyneet nousujohteisesti. Monet ovat ottaneet kasvupyrähdyksen ja sekin näkyy otteista. Hyvä lisä valmennukseen on ollut kuntoharjoittelun tehostuminen. Valmentajat ovat saaneet tuekseen kuntovalmentajan. Se on ehkä suurin lisä. Osa oheisharjoituksista tehdään salilla, osa kentällä. Niillä haetaan ketteryyttä, liikkuvuutta, notkeutta. – Nuoremmilla haetaan tenniksen vaatimaa pohjaa, ja samalla kehittyvät myös henkiset ominaisuudet, Kunnas toteaa. Harjoitteet valitaan aina iän ja herkkyysalueen mukaan. Nuorimmilla painopisteet ovat herkkyys- ja taitoalueilla ja vanhemmilla haetaan jo voimaa. – Näillä harjoitteilla on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla ennaltaehkäistään loukkaantumisia. Ja tietysti ne tuovat kentällä lisää mahdollisuuksia tuottaa tehoa peliin. Loppuvuosi on harjoittelupainotteinen. Paljon treeniä, unohtamatta kuitenkaan otteluja. Ja kun tehdään pitkäjänteisesti työtä, se näkyy ennemmin tai myöhemmin pelikentällä, Kunnas sanoo. MYÖS KUNNAKSEN OMA toimenkuva on jonkin verran muuttunut. Aikaisemmin hän reissasi aika paljon ryhmänsä kärkipelaajien kanssa. – Kisojen näkeminen ja uudet kontaktit ulkomailla olivat kehittäviä, mutta nyt on Saku Siivonen uusi vaihe ja nyt on enemmän aikaa paneutua koko ryhmän päivittäiseen valmennukseen. Kesän kisoistakin jäi hyvä mieli. Saldo tärkeimmistä turnauksista, SM-kisoista Jyväskylästä ja Hyvinkäältä sekä Hanko JGP:stä oli hyvä. HVS sai mukavasti mitaleja. – VÄLILLÄ ON MENNYT hyvin, mutta välillä on tullut takkiin, Ville Tuovinen toteaa. Hän hakee ryhmänsä harjoituksiin monipuolisuutta. – Se ei ole pelkkää pallon lyömistä, vaan harjoitukset ovat myös fyysisiä. Siellä on vähän softista, hyvä alkuverryttely, fysiikkatreeni ja siihen päälle tennikset. – Ja määrien pitää olla kohdallaan. Ryhmä koostuu pitkälti ala-asteikäisistä. Joukolle jäi hyviä muistoja varsinkin Hanko GP:stä. – Suuri osa pelaajista sai siellä hyviä matseja. Ja Ville on ollut tyytyväinen valmennustiimin saamasta huippuvahvistuksesta. Nyt Emma Laine on mukana valmentamassa ja tuo kentille hienon esikuvan, kokemusta, hyviä harjoitteita ja painotuksia. – Ja häneltä voi aina kysyä, miten tehdään. Harjoituksissa Villen porukka tekee myös paljon taitoa kehittäviä harjoitteita. Tosi paljon on tehty heittoharjoituksia, joilla vahvistetaan syöttöä. Heitetään palloa, turvakeihästä, kuntopalloa. – Nyt syksyllä on keskitytty aika paljon slaissiin. Ja tykkään vetää paljon pelillisiä treenejä, sillä kysehän on pelistä. PASI LÖFMAN ON AINA tehnyt töitä pitkäjänteisesti ja saattanut yhden ryhmän alkeisopetuksesta a-luokkaan. Nyt hänen ryhmässään on sellaisia, jotka ovat olleet mukana kuusikin vuotta ja esitys on ollut mukavaa. ANTTI TUOMI KEHUU Talin Tenniskeskuksen valmentajalle suomia mahdollisuuksia. – Tämä on hyvä ympäristö tehdä töitä. Täällä näkee maailmanluokan pelaajia, tapaa paljon hyviä valmentajia. – Jos vain on valppaana, voi oppia koko ajan jotain uutta, hän toteaa. Tuomella on valmennettavanaan sekä 10–11-vuotiaita että pari kärkikaartiin kuuluvaa lukioikäistä pelaajaa. Hän on seurannut myös tyytyväisenä, kuinka valmentajien työ on organisaatiomuutosten ja pienten säätöjen myötä selkiintynyt. – On menty siihen suuntaan että jokaisella on oma ryhmä, jolloin kaikkiin voi paneutua paremmin. Jos joku pelaaja käy eri valmentajien tunneilla, silloin valmentajat aina pitävät toisensa ajan tasalla, missä mennään. Yhteistyökin on parantunut, mikä on älyttömän hyvä juttu. Hän sanoo omista teeseistään, että jos vain valmentaja on itse halukas oppimaan lisää ja on innostunut omasta kehityksestään valmentajana, se on aika hyvä lähtökohta sekä pelaajille, että valmentajalle. Ja hallussa täytyy olla jonkin verran psykologian ja kasvatustieteiden perusteita, kun ollaan tekemisissä 10-vuotiaiden kanssa. – Homma saa olla haastavaa, mutta leikin elementin pitää säilyä mukana vielä pitkään. Tavoitteista Antti sanoo, että kyse on paljon oikean suunnan pitämisestä. On tehty suunnitelmat ja ohjelmat syksyksi. – Silloin mennään eteenpäin, kun pidetään kiinni suunnitelmista, mutta tietysti pyritään reagoimaan, jos kurssia pitää tarkistaa. JARI RAMSTEDT sanoo olleensa aina kiinnostunut valmennuksesta. Hän odotteli usein Talissa tytärtään treeneistä ja ajatteli, että voisi oikeastaan tehdä sinä aikana jotain hyödyllistä. Hän oli tietoinen siitä, että pelaajat hoitivat oheisharjoituksiaan omatoimisesti – jos hoitivat. Järjestettyä oheisliikuntaa oli vähän. Jari keskusteli Sakun kanssa, ja ajatus HVSSANOMAT VALMENNUS säännöllisestä ohjatusta kuntoharjoittelusta lähti liikkeelle. Ohjelman suunnitteli Pekka Kainulainen. Pelaajille tehtiin kuntokartoitus, jotta saatiin selville lähtötaso, venyvyys ja liikkuvuus. – Harjoittelin kaikki liikkeet myös itse, jotta pystyn ne näyttämään. – Ja ensimmäisten kertojen jälkeen kaikki paikat olivat kyllä kipeät. Liikkeillä tähdätään lihaskuntoon, kehonhallintaan ja kimmoisuuteen. Ja tärkeä syy oheisliikunnan lisäämiseen on se tosiasia, että tennis on yksipuolinen laji. Palloa lyödään suurimmaksi osaksi vain kämmenpuolelta. Jos muuta liikuntaa ei harrasteta, pelaaja voi kärsiä helposti loukkaantumisista ja liikkuvuus kärsii. – Reisiä kiristää, ja olkapää painuu alas ja eteen, koska ei ole tehty muuta kuin pelattu tennistä. 19 Kondis kuntoon! Jari Ramstedt OHEISHARJOITTELU alkoi elokuun alussa. – Itse olin tosi kipeä alussa ja siitä sai kyllä hyvän perspektiivin oheisliikunnan vaikutuksiin ja merkitykseen. – Kehitystä tulee tosi nopeasti, ja treenit alkavat sujua entistä paremmin, hän sanoo jo runsaan parin kuukauden treenijakson jälkeen. Jari muistuttaa, että oheistreenillä on suoria vaikutuksia niin harjoitusten sujumiseen kuin kisapeleihin. Jos lämmittelyä ei ole tehty, siinä menee helposti 15-20 minuuttia hukkaan. Kun lämmittely on tehty kunnolla, treeni lähtee heti alusta hyvin liikkeelle. Ja kierre on positiivinen. Harjoitus voi alkaa heti ilman alkuhapuiluja. – Jaksaa treenata täysipainoisesti ja keskittyneesti pidempään, ja otteluissa jaksaa tehdä töitä pidempään. Ja harjoituksissa tietysti treenit voivat olla vaativampia, mikä taas vie eteenpäin. – Pian pelaajalla on valmiuksia tehdä enemmän asioita, ja näin ne taidot karttuvat. HVS-SANOMAT Et. Hesperiankatu 40 • 00140 Helsinki • Puhelin: (09) 477 0490 Oheisharjoitteluun on monta hyvää syytä M iksi tennispelaajan kannattaa tehdä myös oheisharjoituksia? Siihen on monta hyvää syytä. Oheisharjoituksilla voidaan ennaltaehkäistä vammoja ja loukkaantumisia ja pitää huolta lihastasapainosta, sillä tennis on kuormittaa kehoa varsin yksipuolisesti, Jari Ramstedt kertoo. Hän ohjaa HVS-junioreiden fysiikkatreenejä. – Samalla voidaan parantaa fyysisiä ominaisuuksia ja kehonhallintaa, joka taas antaa mahdollisuuksia lyödä erilaisista asennoista. Pelaajien oheisharjoittelussa korostuu monipuolisuus lajivaatimusten mukaisesti, ehkä tärkeimpänä ovat huoltavat kuntosaliharjoitteet, joilla pyritään estämään vammat. Erityishuomio on kehon takapuolella, esi- merkkeinä olkapään takaosa, yläselkä, takareidet ja pohkeet. Tärkeää on riittävä liikkuvuus: olkapään sisäkierto, lonkankoukistajat, etureidet, lantio, rintaranka ja nilkat, Ramstedt listaa. – Pelaajan, joka pelaa pari kertaa viikossa, olisi hyvä tehdä salilla huoltava lihaskuntoharjoitus keskittyen vastavaikuttajalihaksiin, kehonhallintaa, erityisesti syvät tukilihakset ja liikkuvuusharjoitteet. Matalalla sykkeellä tehty tunnin lenkki kannattaa joskus tehdä peruskunnon kasvattamiseksi. Riippuu tietysti aina omista tavoitteista ja kuinka paljon on valmis käyttämään aikaa oman kehonsa hyvinvoinniksi. – HVS-Tenniksen pelaajat harjoittelevat näillä yllämainituilla tavoilla eli valmistavat harjoitukset ennen tennistä (kentällä myös fyysisiä harjoituksia ja tavoitteita), erillinen oheisharjoitus 2-4 kertaa viikossa 45 minuuttia kerrallaan ja viikonloppuisin omatoiminen jumppapalloharjoitus kotona. Harjoittelu muuttuu herkkyyskausien mukaan ja pelaajille on laadittu harjoitusohjelmat ikäkausittain. Osa harjoitteista muuttuu tietyin väliajoin, jolloin saadaan uusia ärsykkeitä ja näin kehitys jatkuu. HVS-SANOMAT 20 HVSSANOMAT HVSSANOMAT 21 www.sportson.ϐi Talin Tenniskeskus tarjoaa erinomaiset tilat ja miellyttävän ilmapiirin kaikille tenniksen harrastajille. Talin Tenniskeskus on yksi Euroopan suurimmista. Kansainvälistä huippuluokkaa edustavassa tenniskeskuksessa on 22 sisäkenttää ja 11 ulkokenttää sekä 4 sulkapallokenttää. Tennis- ja sulkapallokenttien ohella tenniskeskuksessa on erinomaiset pukuhuone-, sauna-, kerho- ja kokoustilat, kuntosali sekä viihtyisä Tennis-Bistro. Tennis-shopistamme saat laadukkaat ja edulliset varusteet tenniksen ja sulkapallon harrastamiseen sekä mailoihin kunnon jännitykset. Tervetuloa! Helsingin Tennisstadion Oy Kutomokuja 4, 00380 Helsinki (Talin urheilupuisto) Puhelin: (09) 565 6050 www.talintenniskeskus.fi KUVA: RALF WESTERLUND 22 HVSSANOMAT UUTISET HVS:n pikkujoulussa paljon kivaa ohjelmaa HVS-Tenniksen pikkujoulu järjestetään 8. joulukuuta. Luvassa on runsaasti ohjelmaa: Kinkkukisa, jouluruuat, musiikkia, ja baari on auki. Ruokailu on järjestetty Bistrossa, ja tanssia on Kerhosalissa. Merkatkaa päivä allakoihin. Tarkemmat tiedot netistä. Seuran syyskokous on samana päivänä klo 12. Siellä päätetään HVS:n uudesta strategiasta. HVS-SANOMAT Suomalaista tennistä edistämässä Suomalaisen tenniksen edistämissäätiö perustettiin vuonna 2007 ja ensimmäiset stipendit jaettiin vuonna 2008. Vuonna 2012 säätiön stipendit saivat Aaro Pöllänen ja Nicola Ussher. Säätiön tavoitteena on tennisurheilun ja tennisharrastuksen, erityisesti junioritoiminnan edistäminen ja tukeminen Suomessa. – Tukemisen kohteet nyt toiminnan alkuvuosina ovat olleet HVS-Tenniksen nuoret huippupelaajat sekä valmennustoiminnan kehittäminen. Tulevaisuudessa mahdollisesti myös kuntoilutenniksen ja ikätenniksen edistäminen, säätiön hallituksen puheenjohtaja Olli Heinonen kertoo. Käytännössä säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä valmennus-, opiskelu- ja muita stipendejä sekä avustuksia. Näitä on myönnetty jo viitenä vuotena, suuruus on vaihdellut 500 – 1000 euron välillä. Säätiö ottaa vastaan lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityishenkilöiltä. Lisätietoja toiminnasta saa säätiön asiamieheltä, Jussi Neste, 050 588 3250. Säätiön perustajajäseniä ovat HVS-Suojat Oy, HVS-Tennis ry., ja Helsingin Tennisstadion oy. HVS-SANOMAT Kutomokujalla ahdasta AUTOILIJAT OVAT kiitelleet Kutomokujan uutta kestopäälystystä, mutta nyt huolena on Kutomokujan alkupään pysäköinti. Kokemuksia vieraspysäköinnistä on yhdeltä talvelta ja kesältä. Käytännössä kahdensuuntainen liikenne ei ole ollut mahdollista tuolla kadunpätkällä, koska siinä ei ole ollut vaadittavaa viiden metrin leveyttä. Hallin henkilökunta on saanut kuulla asiakkailta jatkuvasti valituksia, kuinka hankala ja kolarivaarallinen tuo kadunpätkä on. Ongelmia on aiheuttanut uuden asuintalon ”vieraspysäköinti”, joka edellyttäisi pysäköintiä talon seinustalle ”jalkakäytävän” päälle siten, että ajoradan leveys käytännössä on vaadittava viisi metriä. Tuo vaatimus ei ole aina toteutunut, vaan usein autoja on kokonaan ajoradalla. Näin Kutomokujalle tulevat joutuvat usein kurkkimaan, onko väylä vapaa, ja liikenne sujuu usein vain yhteen suuntaan kerrallaan. Tien pitäisi säilyä ajettavana Kutomokujalla on usein niin ahdasta pysäköityjen autojen takia, että liikenne sujuu vain yhteen suuntaan kerralla. senkin takia, että pelastusreitti Tenniskeskukseen ja Elixiaan kulkee Kutomokujan kautta. Samoin huolto- ja tavarakuljetusten pitäisi sujua. Tilanne on edelleen huono. Kutomokujan alkupäässä on pysäköinnin kieltävä liikennemerkki, mutta silti kadunvarteen pysäköidyt autot estävät sujuvan liikenteen, ja vaaratilanteita tiukoissa kohtaamisissa syntyy päivittäin. HVS-SANOMAT Vesa Pönkkä palkittiin Yhdysvaltain vuoden valmentajana SUOMALAINEN TENNIS sai Vesä Pönkkä. komeaa tunnustusta viime US Openin yhteydessä, kun Vesa Pönkkä palkittiin vuoden 2011 valmentajana. Vesa on tuttu monelle suomalaiselle varsinkin 1980-luvun aktiivipelaajalle mm.Talin kentiltä, joilla hän kävi pelaamassa uran alkuvaiheessa mm. koululaiskilpailuissa ja hän ehti edustaa myös HVS-Tennistä. Tunnustus tuli korkeimmalta mahdolliselta taholta, sillä vuoden valmentajan palkintoa esitti Yhdysvaltain Olympiakomitea. Ansiot tulivat pitkäjänteisestä työstä Junior Tennis Champions Centerissä, jota hän oli perusta- massa 1999 ja jonka johtajana hän toimii. Keskus sijaitsee College Parkissa Washingtonin pohjoispuolella. Vesan ohjauksessa keskuksesta on kasvanut maailmalla ammatilaispiireissä korkealle arvostetuttu tenniskeskus, jolla on myös arvokkaita eettisiä lähtökohtia. Keskuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus tennisuraan kaikille varallisuudesta riippumatta. Keskuksen pelaajia on ollut juniorisarjojen kärjessä niin Yhdysvaltain kuin ITF:n maailmanlistalla. Vesan tennisfilosfia kiteytyy yhteen suomalaiseen sanaa: SISU. Tennis-Bistro pääsi laadukkaiden olutravintoloiden joukkoon TALIN TENNISKESKUKSEN asiakkaat ovat jo jonkin aikaa ihailleet ja ihmetelleet TennisBistron uutta teräksenkiiltävää oluthanaa. Laite on tosiaan äskettäin asennettu. Se on osa Hartwallin laatukonseptia, Mika Arvila Hartwallilta toteaa. Hartwall on seurannut tyytyväisenä TennisBistron palvelua ja katsoi, että uusi laite sopisi hyvin sinne. Uusien laitteiden ansiosta raskaita puhdistuksia ei enää tarvita. Samaten 20-litraisten Davidtankkien säilytyskaappi pitää oluen lämpötilan juuri oikeana. – Nyt olut jäähdytetään etukäteen kolmeasteiseksi ennen varsinaista nautinnon hetkeä. Arvila toteaa, että uusia laitteita on otettu käyttöön monissa keskustan laadukkaissa ravintoloissa, muun muassa Michelintähden saaneessa Olossa sekä useissa golfklubien ravintoloissa. Uusi hana merkitsee yksilöllisempää ja laadukkaampaa palvelua. Kun olut lasketaan nyt käsin, siihen saadaan muodostumaan aromit pitkään säilyttävä vaahtokukka. HVS-SANOMAT Uutta oluthanaa on ihasteltu TennisBistrossa. Vesa on lähtöisin Nastolan Pensuolta, jossa maalaistalon poika haki lyönteihin varmuutta takomalla palloa ladossa, jonne oli rakennettu lyöntiseinä. Talvella hän meni lyöntiharjoituksiin hiihtämällä. Vesa jatkoi koulun jälkeen Saksaan, jossa aloitti ammattilaisuraa ja siirtyi sen jälkeen opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ja pelasi hyvällä menestyksellä Tennesseen yliopiston joukkueen ykköspelaajan paikalla. Lämpimät onnittelut Vesalle! HVS-SANOMAT HVSSANOMAT KOLUMNI 23 LINJALLA Kuka ihmeen Suomen mestari? LEGENDAARISEN PEKKA SÄILÄN kuva Bistron seinällä sai menestyminen kelpaa. Jos suomalaista ei ole finaalissa, katsomossa saa istua melko väljästi. SM-kisojen historiaa selatessaan Linjamies törmäsi mielenkiintoisiin asioihin. Esimerkiksi Jarkko Nieminen ei ole voittanut Suomen mestaruutta koskaan, ei edes hallissa. Ensimmäinen mestari oli 100 vuotta sitten 1912 Boris Schildt, HLK. Jotain lajin historiasta kertoo se, että ensimmäinen nimeltään suomenkielinen mestari oli Sakari Salo 1947. Erikoista on sekin, että Suomen mestaruuden on voittanut viisi ulkomaalaista vuosina 1929–1937 (1 virolainen, 2 saksalaista, 1 ruotsalainen ja 1 norjalainen). Linjamiehen haikeisiin muisteluihin. ”Pancho” oli huikea pelaaja kotimaan kentillä. Hänet tunnettiin tennisväen ulkopuolellakin. Lehdistöllekin hänen Suomen mestaruutensa olivat tuttuja. Aika oli tietysti aivan erilainen. Suomen mestaruuskilpailut olivat maan parhaiden mittelö. Siihen oli aikaa amatööripelaajilla. NYT ON TOISIN. Upeaa uraa tekevä Jarkko Nieminen ja hänen perässään huipulle pyrkivät miehet kiertävät maailmaa. SM-tason taistoihin heitä on turha odottaa. Viimeksi urheilutoimittajienkin tuntema pelaaja voitti miesten kaksinpelin 20 vuotta sitten. Hän oli Aki Rahunen 1992. Sen jälkeiset mestarit ovat medialle melkoisen tuntemattomia. Ei ihme, että SM-kisojen mediajulkisuus on jäänyt olemattomaksi. Kun kansallinen kilpailutoiminta ei kiinnosta urheilutoimittajia, tilanne on surkea. Eikä se voi edes kiinnostaa, kun SM-kisat ovat melkoinen mustaaukko tennisväellekin. Linjamies teki ajatusleikin Tennis-Bistron asiakkaille: kuka on tämän vuoden Suomen mestari? Kysymys oli selvästi liian vai- kea. Näppärimmät hamusivat iphoneillaan ja lumioillaan Tennisliiton sivuille hakemaan vastausta. Ei auttanut. Liiton Suomen mestarit osioon ei ollut vielä päivitetty tämän vuoden mestareita. Linjamieheltäkin meni jonkin aikaa, kun hän koukki tiedon Pajulahden sivujen kautta: Micke Kontinen, HVS. Oman väen tiedoksi nelinpeli tuli myös kotiin parilla Sami Huurinainen / Santtu Leskinen, HVS. JOS TENNISVÄKI ei itse lyö rumpua innostuneesti, on turha odottaa kaivattua mediajulkisuutta. Niin innostuneita tutkivia journalisteja tuskin on olemassa. Suomen tenniksen julkisuus on ollut viime vuodet ja on ilmeisesti vielä pitkään Jarkko Niemisen varassa. Tasavallassa on sen verran tennistietoisia urheilutoimittajia, että he ymmärtävät maailman rankingin 50 parhaan joukkoon kuuluvan arvon. Medialle ainoat kotimaiset oikeat tenniskisat ovat olleet marraskuinen IPP-turnaus ja kesällä pelattava Tampere Open. Tänä syksynä IPP Openin huomioarvo on tapissa, kun Nieminen on luvannut tulla mukaan. Viime vuonna hänen peliaikeensa kaatuivat nielurisaleikkauksesta toipumiseen. Jarkko Nieminen menestyminen IPP:ssä saisi kymppikentän reunat täyteen. Suomalainen tennisväki on samanlaista peruspenkkiurheilijaa kuin muutkin; vain SUOMEN TENNIKSEN asema kansainvälisesti ei aina aukea. Davis Cupin Eurooppa-Afrikan 1. ryhmän putoamiskarsintaotteluiden ymmärtäminen on hieman vaikeaa. Varsinkin kun media vaihtelee ryhmää välillä lohkoksi tai divisioonaksi. Sen verran Linjamies ymmärtää, että Suomi ei ole lähiaikoina tunkemassa 16 maan maailmanlohkoon. Lohduton tilanne ei kuitenkaan ole kun tennistä vertaa esim. jalkapalloon. Tennismaajoukkue on Davis Cupin rankingissa sijalla 38. Ei paha. Espoo, Tapiola Länsituulentie 1 A, 2. krs Helsinki, Itäkeskus Asiakkaankatu 11 B 31, 3. krs Helsinki, Kamppi Yrjönkatu 36 A, 3. krs Järvenpää Mannilantie 44 A, 3. krs Vantaa, Myyrmäki Iskoskuja 3 C, 3. krs (09) 530 501 www.pikkujatti.fi LINJAMIES
© Copyright 2024