Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus - Vilja

Viljan ja öljykasvien
viljelyn kannattavuus
Viljelyn kannattavuus?
Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa
Minkä kuntoisia lohkoja viljelee
Mitä viljelee ja millä panoksilla
Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset ja mistä
Miten arvottaa oman työnsä
Mistä kiinteät kustannukset muodostuvat
Mihin ei voi juurikaan vaikuttaa
Markkinoiden muutokset
Sää, vuodenaikojen vaihtelu
Viljat
Viljelyvyöhykkeen soveltuvuus viljalle hyvä pitkät perinteet
viljanviljelyalueena
Monokulttuurin välttäminen mahdollisuuksien mukaan
Kylvö
Hyvälaatuinen kylvösiemen pienentää tautien, tuholaisten, rikkakasvien
ja vieraiden lajikkeiden riskiä
Sertifioitu- tai peitattu siemen
Oikea kylvömäärä
Lannoitus
Kasvin tarve ja maan ravinnetilanne huomioiden (huom. Ymp. tuen
maksimit) Kasvuston kasvukaudenaikainen tarkkailu paljastaa
lisälannoitustarpeet
Yletön lannoittaminen turhaa, mikäli maan peruskunto on rapistunut
(perusparannukset)
Määrät satotavoitteiden mukaan
Viljat
Kasvinsuojelu
Tarkkailuun perustuvat ainevalinnat ja määrät
Oikeaan aikaan pellolle
Edellisen kasvukauden huomiot, sekä nykyinen tilanne
Esim. myöhästetyllä ruiskutuksella valvatin ja ohdakkeen kimppuun
Puolitettu tautiaine rikka-aineen yhteydessä ei välttämättä takaa riittävää
tehoa. Mieluummin täysi annos lippulehtivaiheessa kertakäsittelynä (jaettu
käsittely)
Korrensääde
Intensiivinen kasvinsuojelu kalliimpaa, mutta parantaa sato-odotuksia.
Prosentuaalisesti ks-ainekustannus ei kovin korkea
Rahaa ”sumutetaan” hukkaan, jos ainevalinnat ja ruiskutusajankohdat
tehdään samalla vanhalla kaavalla
Toimiva ruisku
Viljat
Tuotantokustannukset nousevat samalla, kun viljasta saatava hinta
kohoaa
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella hyvin kysyntää viljalle,
sekä teollisuuden, että kotieläintuotannon muodossa
Tuottopehtorin
tuotantokustannuslaskemat
Tuotot: C1 kasvitilan tuet, rehuohra 160€/tn
Ostopanokset: helmikuun 2010 hinnat, lannoitemäärät vastaavat ymp. tuen
ehtoja
Korkovaatimus: 5%, joka vastaa kokonaispääoman tuoton ohjeisarvossa
tyydyttävän kannattavuuden alarajaa
Työkustannus: 14,70 €/h
Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset:
Traktori 61-80kW, puimuri alle 350cm, kuivuri 130hl.
Muuttuvissa kustannuksissa poltto- ja voiteluaineet sekä kuivurin sähkö
Kunnossapitomenot sisällytetty kiinteisiin kustannuksiin
50 ha vastaavalle käyttömäärälle
Koneiden poisto 20 vuoden käyttöajalla, 10 % jäännösarvolla
Kuivurirakennuksen ja konehallin poisto 30 v. käyttöajalla ja 10 % jäännösarvolla
Vakuutukset
Pellon kustannukset: korkovaatimus peltoon sijoitetulle pääomalle,
salaojituksen poisto, korko ja kunnossapito
Katetuotto C: tuotot 1028 €/ha - menot 1112 €/ha= -84€/ha
Katetuotto A: tuotot 1028 €/ha - muut.kust. 348 €/ha= 680€/ha
Rehuohra 3000 kg/ha
Sato
1600
50
83
64
151
1400
1200
176
Simenet
Lannoitteet
Kasvinsuojelu
1000
800
Tuet
480
Muut muut.kust.
588
600
Työ kust.
Rak.kone,yleiskust.
400
Pellon kust.
548
350
200
0
Tuotot
Menot
Katetuotto C: tuotot 1188 €/ha - menot 1189 €/ha= -1€/ha
Katetuotto A: tuotot 1188 €/ha - muutt.kust. 419 €/ha= 769 €/ha
Rehuohra 4000 kg/ha
Sato
1600
50
121
64
183
1400
1200
176
1000
Simenet
Lannoitteet
Kasvinsuojelu
640
800
593
600
400
Tuet
Muut muut.kust.
Työ kust.
Rak.kone,yleiskust.
548
350
200
Pellon kust.
0
Tuotot
Menot
Katetuotto C: tuotot 1348 €/ha - menot 1264 €/ha= 84€/ha
Katetuotto A: tuotot 1348 €/ha - muuttuvat kust. 491 €/ha= 857€/ha
Rehuohra 5000 kg/ha
Sato
Tuet
1800
1600
1400
1200
1000
800
50
159
64
215
Simenet
176
Kasvinsuojelu
Muut muut.kust.
800
597
600
400
Lannoitteet
548
Rak.kone,yleiskust.
350
200
0
Tuotot
Työ kust.
Menot
Pellon kust.
Öljykasvit
Erinomainen lisä viljelykiertoon, viljan monokulttuuriin
taipuvaisella alueella
Hyvä kompensaatiokyky
Ylläpitää maan kasvukuntoa ja esikasviarvo on hyvä (hietamailla ohralla
ja vehnällä 5-15 % parempi sato)
Riittävästi välivuosia pahkahome, möhöjuuri
Harvaksi jääneessä kasvustossa yksittäisen kasvin koko kasvaa sivuhaaroja (huom. lehtivihreäpitoisuus)
Alhainen litujen lukumäärä lisää siementen lukumäärää ja kokoa
Kylvö
Tilan elinvoimaisimmille maille
Kylvösiemenmäärä alhainen
Lajikevalinnalla vaikutus mm. tulevaan öljy-% sekä lakoontumiseen
Öljykasvit
Lannoitus
Määrällisesti viljan tasoa
Kasvinsuojelu tärkeässä roolissa
Rikkakasviruiskutukset: Rikat kilpailevat kasvutilasta, ravinteista, valosta
ja vedestä, alentaen siten sadon määrää ja laatua. Myytävän sadon
mukana menevät rikkakasvien siemenet aiheuttavat laatuvähennyksiä
Tuholaistorjunta: Aikaisessa taimivaiheessa kirpat saattavat tuhota koko
kasvuston
Tautitorjunta: Pahin tauti pahkahome, pahkat säilyvät maassa
itämiskykyisinä jopa vuosia. Torjuntana kasvinvuorotus ja tautitorjunta
ennen oireiden ilmenemistä. Torjuntaruiskutuksella saatu satojen kilojen
sadonlisiä
Öljykasvit
Rypsin hintavaihtelut ovat olleet viljaa pienemmät viime vuosina
Öljykasvin ollessa osa viljelykiertoa, tilan työhuiput tasaantuvat sekä
kiinteät kustannukset alenevat
2010 rypsiala oli suhteellisen suuri, mm. viljelykierto rajoittanee
viljelyä jonkin verran 2011
Valkuaisen tarve pitää yllä rypsin markkinoita
Tuottopehtorin
tuotantokustannuslaskemat
Tuotot: C1 kasvitilan tuet, rypsi 370 €/tn
Ostopanokset: helmikuun 2010 hinnat, lannoitemäärät vastaavat ymp. tuen
ehtoja
Korkovaatimus: 5%, joka vastaa kokonaispääoman tuoton ohjeisarvossa
tyydyttävän kannattavuuden alarajaa
Työkustannus: 14,70€/h
Kone-, rakennus- ja yleiskustannukset:
Traktori 61-80kW, puimuri alle 350cm, kuivuri 130hl.
Muuttuvissa kustannuksissa poltto- ja voiteluaineet sekä kuivurin sähkö
Kunnossapitomenot sisällytetty kiinteisiin kustannuksiin
50 ha vastaavalle käyttömäärälle
Traktorin poisto, korko, vakuutus ja kunnossapitokust. laskettu 600 h/vuosi käytön mukaan
Leikkuupuimurin poisto, korko, vakuutus ja kunnossapitokust. laskettu 100 h/v käytön
mukaan
Vakuutukset
Pellon kustannukset: korkovaatimus peltoon sijoitetulle pääomalle,
salaojituksen poisto, korko ja kunnossapito
Katetuotto C: tuotot 1258 €/ha - menot 1193 €/ha= 65€/ha
Katetuotto A: tuotot 1258 €/ha - muuttuvat kust. 398 €/ha= 860 €/ha
Rypsi 1500 kg/ha
Sato
41
145
98
113
176
1600
1400
1200
555
Simenet
Lannoitteet
Kasvinsuojelu
1000
Muut muut.kust.
800
619
Työ kust.
600
400
Tuet
Rak.kone,yleiskust.
703
350
200
0
Tuotot
Menot
Pellon kust.
Katetuotto C: tuotot 1443 €/ha - menot 1249 €/ha= 194€/ha
Katetuotto A: tuotot 1443 €/ha - muuttuvat kust. 452 €/ha = 991 €/ha
Rypsi 2000 kg/ha
1600
1400
1200
740
41
183
98
130
176
1000
Tuet
Simenet
Lannoitteet
Kasvinsuojelu
800
621
Muut muut.kust.
Työ kust.
600
400
Sato
703
Rak.kone,yleiskust.
350
200
0
Tuotot
Menot
Pellon kust.
Katetuotto C: tuotot 1628 €/ha - menot 1306 €/ha= 322€/ha
Katetuotto A: tuotot 1628 €/ha - muuttuvat kust.507€/ha= 1121€/ha
Rypsi 2500kg/ha
1800
41
1600
1400
1200
925
222
98
146
176
Tuet
Simenet
Lannoitteet
Kasvinsuojelu
1000
800
623
Muut muut.kust.
Työ kust.
600
400
Sato
703
Rak.kone,yleiskust.
350
200
0
Tuotot
Menot
Pellon kust.
Huomio kiinteisiin kustannuksiin
Oikein mitoitettu konekalusto peltoalaan nähden
Yhteistyö tilojen välillä
Mitä kannattaa tehdä itse ja mitä teettää urakoitsijalla?
Energiasuunnitelmalla selville miten energiataloutta voisi parantaa
Vaihtoehtoiset kasvit?
LHP-riista, -maisema ja –niitty tuet
LHP-nurmi
C1 548 € / C2 561 €
Viljelyteknisesti hankalat lohkot edelleen LHP:ksi
C1 591 € / C2 571 €
Vanha nurmi riittää
Vrt: rehuohra
C1 721 € / C2 701 €
Vaatii perustamisen, siemenkustannukset
Rehuohran satotaso väh. 3000 kg/ha, kannattavuus sama kuin LHP riista, LHP
nurmella riittää matalampikin taso
Huom. Ymp.tuen 5 % vaatimus (2009 jälkeen sitoutuneet)
Viherlannoitusnurmi
C1 548 € / C2 561 €
Maan rakenne paremmaksi, typen keräys seuraavalle viljelykasville
Viljelyala ja sato E-P:lla 2010
Kasvi
Ala, ha
Muutos 09/10, ha
kg/ha
milj. kg
Kevätvehnä
11 600
- 100
4 130
48
Syysvehnä
600
+ 100
3 790
2,4
Ruis
2 300
+ 1 200
3 280
7,6
Ohra
54 400
- 12 000
3 880
210,9
Kaura
38 200
- 6 200
3 320
126,7
Rypsi+rapsi
18 600
+ 8 700
1 330
24,6
Kylvöaikomuksia/ennustuksia
VYR:n kylvöaikomuskyselyn mukaan vilja-ala kasvamassa yli 56
tuhannella hehtaarilla
Mallasohran kylvöala eniten
Pohjanmaalla erityisesti rehuohran ala kasvamassa
Ohran yhteenlaskettu kylvöala n. 8 % suurempi kuin 2010
Syysvehnäkylvöjen suuri ala (73% enemmän kuin 2010) nostaa vehnän
kokonaisviljelyalaa
Kauran viljelyala pysymässä 2010 tasolla
Rypsiala laskenee edellisvuoden ennätystasolta, mutta pysyy
edelleen korkeana
Haastavat viljelyolosuhteet 2010 rajoittavat innostusta
Viljelykierto asettaa ehtoja
Pohdintaan…
Viljellään sitä mille on markkinat
Tavoitellaan hyvää ja laadukasta satoa siltä alalta mitä viljellään
Osa seuraavan kauden sadosta kiinnitetty sopimuksella takuu
hinta
Mitkä ratkaisut ovat tilakohtaisesti järkeviä ja omalle tilalle sopivia?
Tuotetun sadon markkinat
Keskimääräinen lämpösumman muodostuminen omalla alueella (ehtivätkö
satoisat, mutta myöhäiset lajikkeet tuleentua)
Tuotantopanosten hankinta-aika ja paikka kilpailuttaminen ajoissa
Tulevaisuuden ennustaminen mahdotonta, nopeasti muuttuvat
markkinat vaativat myös viljelijältä tiivistä seurantaa ja valmiutta
tehdä totutusta poikkeavia ratkaisuja (LHP:n ja öljykasvien lisäys
2010)
Oma työ ei ole ilmaista
Kiitos