2/12 w w w. k u lta h a m m a s . f i Ota a an m u k e ks i is i lma Apua purentaongelmiin S. 16 Ennakoi viisaudenhammasvaivat S. 20 Hampaat tekevät roolin teatterissa s. 8 Hyvinvointibarometri s.6 Ella testaa hammasraudat s.23 Suupirssi tien päällä s.25 Pääkirjoitus LISÄÄ SUUN TERVEYDENHUOLTOA! Kultahammas on riippumaton lehti, joka antaa lukijoille monipuolista tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä julkisissa hammashoitoloissa. Seuraava numero ilmestyy keväällä 2013 Julkaisija: Magnolia Media Oy Päätoimittaja: Eija Öhrnberg Puh. 040 587 2447 [email protected] Toimitus: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema 00700 Helsinki Internet: www.kultahammas.fi Ulkoasu: Tommi Honkavaara Taitto: Kirma visual Kannen kuva: Johan Ahlroth S uuret ikäluokat eläköityvät ja väestö ikääntyy. Hoidon tarve kasvaa, mutta työikäisten hammaslääkärien määrä vähenee. Hankala yhtälö. Onko koko ajan kasvavaan hoidon tarpeeseen varauduttu riittävästi? Muiden muassa hammaslääkärit ovat huolissaan tilanteesta. Suomen Hammaslääkäriliitto on ajanut kehittämishanketta, jonka tavoitteena on hammas- ja suusairauksien ehkäisy ja hoidon saatavuuden parantaminen. On selvää, että suun terveydenhuollossa tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin työpanosta myös tulevaisuudessa. Kun palvelut ovat vaikeasti tavoitettavissa, suun terveydenhoitoa voidaan viedä sitä tarvitsevien luo. Näin toimii Suupirssi, Savoniaammattikorkeakoulun operoima EU-rahoitteinen kokeilu. Suupirssi tavoittaa asiakkaat esimerkiksi hoiva- ja hoitoyhteisöissä ja kouluilla, eli siellä missä avun ja tiedon tarve on suuri. Projekti loppuu kuluvan vuoden joulukuussa, mutta sen toivoisi jatkavan toimintaansa tulevaisuudessakin. Löytyisikö yrityksistä kiinnostusta Suupirssin toiminnan sponsorointiin? Nuorten hampaiden harjaus unohtuu edelleen luvattoman usein. Kouluterveydenhuollon sinnikkäät puurtajat tekevät väsymätöntä työtä hammashuollon ja nuorten terveiden elintapojen puolesta. Limingassa ja Porissa on onnistuttu, kiitos pitkäjännitteisen ja innostavan valistustyön. Porin ja Limingan toimintamalleista voit lukea lisää tästä lehdestämme. Energistä loppuvuotta! Painos: 28 500 kpl Paino: Forssan Kirjapaino Eija Öhrnberg päätoimittaja Paperi: Kansi MultiArt Gloss 130 g Sisäsivut Novapress Silk 90 g ISSN 1798-9418 Ilmoitusmyynti: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. 040 587 2447, 044 075 4725 [email protected] Haluatko tietää, miten lapsen hampaita hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun pitämiseksi raikkaana? Tai kenties hintatietoja hampaiden valkaisusta? Kerro meille juttuvinkki. Ota yhteyttä: [email protected] Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen. 441 612 Painotuote Kultahammas – suu puhtaaksi 3 2/2012 – Suu puhtaaksi 6-7 Odotushuoneessa Hammashoidon uutisia ja uutuuksia. 8-11 Maskeeraus on taitolaji Hampailla tärkeä rooli teatterissa. 12-13 Hammasremontti nukutuksessa Nuoret aikuiset potilaina. 14-15 Vaiettu hampaattomuus 8 Jani Kylmälä viimeistelee Harri Nousiaisen rooli-ilmeen. Terveystutkimuksen karut faktat. 16-17 Apua purentavaivoihin Kokonaisvaltaista terapiaa Tampereella. 18 Älykäs hammasharja Minimoi harjausvirheet. Ennakoi mahdolliset ongelmat. 22 Narskutusta Hammashoidon hullut villitykset. 23 Ellan ja Sinin testinurkka Keskustelua oikomishoidosta. 20-21 Viisaudenhampaat tarkkailussa 16 Petri Korhonen löytää purennan ongelmakohdat. 23 Uusi teksti: Ella ja Sini keskustelevat hammasraudoista. 4 24-25 Reikiä nolla Ravinto ja hampaat. 26-27 Kotimatkalla Koirillakin purentaongelmia. Odotushuoneessa Hammaskeijun taksat selvitetty Maitohampaan irtoaminen on useimmille lapsille jännittävä ja vähän pelottavakin tapahtuma. Hammaskeiju tekee siitä kuitenkin positiivisen elämyksen. Kun irronneen maitohampaan laittaa illalla tyynyn alle, niin hammaskeiju käy yöllä noutamassa sen ja laittaa tilalle pienen palkkion, yleensä kolikon. Mutta millainen on tämä maitohampaita keräilevä satuhahmo? Hammaskeiju tunnetaan useissa länsimaisissa kulttuureissa, mutta esimerkiksi Espanjassa hänen hommiaan hoitaa hiiri, jota kutsutaan nimellä Ratoncito Pérez tai el Ratón de los Dientes. Useimmiten hammaskeiju noutaa irronneen hampaan lapsen tyynyn alta. Jotkut laittavat maitohampaan yöpöydällä olevaan vesilasiin, ja aamulla tilalle on ilmestynyt kolikko lasin pohjalle. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että 74 prosenttia ihmisistä arvelee hammaskeijun olevan tyttö. Useimmat ovat sitä mieltä, että hän muistuttaa kuu- luisaa Helinä-keijua siipineen ja taikasauvoineen. Entä kuinka paljon hammaskeiju maksaa maitohampaasta? Tämäkin selvitettiin USA:ssa viime vuonna ja keskivertokorvaukseksi saatiin 2,60 dollaria eli jokseenkin tasan kaksi euroa per hammas. Pari vuotta sitten valmistui myös elokuva Hammaskeiju (Tooth Fairy, 2010), jossa uransa ehtoopuolella oleva jääkiekkoilija tuomitaan kahdeksi viikoksi tekemään hammaskeijun tehtäviä rangaistukseksi siitä, että hän ei usko keijuihin. Ei auta raavaan lätkäpelaajan muu, kuin sonnustautua kimalteleviin keijusiipiin ja opetella keijupölyn sirottelua. Apex Predator Täydellinen lahjaidea hammaslääkärille Jos tuttavapiirissäsi on tasavuosia täyttävä hammaslääkäri tai olet erityisen kiitollinen omallesi, niin tässä on loistava lahjavinkki. Hammaslääkärien lisäksi Mariana Fantichin ja Dominic Youngin suunnittelemat kengät sopivat myös hänelle, jolla on jo kaikkea. Perinteisten nahkakenkien pohja on korvattu 1050:llä tekohampaalla, jotka varmasti takaavat hyvän pidon myös Suomen polanteisille talvikaduilla. Tekijöiden mukaan kengillä siis voi kävellä, mutta lenkin jälkeen hampaat saattavat tarvita pientä paikkaushoitoa. Suunnittelijat ovat saaneet kengistään niin hyvää palautetta design-piireissä, jotta lupaavat palata hammasteemaan myös tulevaisuudessa. Kenkäparin omistajaksi pääsee 1500 punnalla. Sykettä sydämeen Satakunnassa Porin perusturvan suun terveydenhuollon hammashoitaja Kirsi Vonk sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ennaltaehkäisevästä työstä lasten, kouluikäisten ja perheiden parissa. Sydänterveyden edistämisen alueellinen kunniamaininta tuli yli 20 vuoden työn tuloksena. Kirsi Vonkin toimenkuva terveydenhuollon piirissä on aina ollut laaja. Viimeiset viisi vuotta hän on keskittynyt tekemään kokopäivätoimisesti ennaltaehkäisevää työtä. – Pidän neuvolaa Pihlavan alueella 0–3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen. Käyn Porin yläasteen kouluissa kertomassa tupakan, nuuskan ja happamien juomien vaikutuksista hampaille. Näytän nuorille konkreettisesti, mitä tapahtuu jos hampaista ei pidetä huolta. Järjestän kouluissa myös terveysteemapäiviä yhteistyössä kouluhenkilökunnan ja muiden tahojen kanssa, kertoo Kirsi Vonk. Porin yläasteen kouluista poistettiin limsa- ja makeisautomaatit 2007 Vonkin ansiosta. Sydänpiirin Airi Mattilan ja Vonkin ansiosta tehtiin kuntalaisaloite ja kouluihin terveelliset välipalat. Samoin päiväkodeista poistettiin makeat syntymäpäiväherkut ja tilalle järjestettiin askartelua. Viimeisin saavutus on, kun ksylitoltuotteet saatiin takaisin päiväkoteihin. – Luennoin myös urheilijoille ja heidän valmentajilleen terveellisistä elintavoista. Järjestämme yhteistyössä erilaisia tempauksia, esimerkiksi discoillan, jonka teemana oli nuuska. Vonk tekee tärkeää työtä 17–25-vuotiaiden, syrjäytymisuhan alla olevien nuorten parissa. Ryhmät opettelevat informaation lomassa muun muassa kotiaskareita, ruuanlaittoa ja liikuntaa. Vonk neuvoo suun- ja hampaiden hoidosta ja tapaamisten yhteydessä jaetaan aina pieni kassi, josta löytyy hammasharja, tahna, ksylitolnäytteitä ja esitemateriaalia. – Teen paljon yhteistyötä terveydenhoitajien, kouluhenkilökunnan, Sydänpiirin ja monen muun tahon kanssa. Tässä haastavassa tehtävässä yhteistyö on avainsana kaikkialla missä toimin. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle merkittävä taloudellinen säästö. Aikuisiän terveys ei ole hetken projekti, vaan terveyttä rakennetaan lapsuudesta lähtien. Sykettä Sydämeen -tapahtuma Porissa yhteistyössä Satakunnan sydänpiirin kanssa. 5 Odotushuoneessa Valtakunnallinen hyvinvointibarometri 2012: Olemme eriarvoistumassa Suuhygienistit vastasivat kyselyyn: Ammattilaiset huolissaan yläkouluikäisten hampaista Teinit hoitavat hampaitaan huonoiten kaikista ikäryhmistä, kertoo suuhygienistien ammattikunnassa tehdyn tutkimuksen tulokset. Jopa 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hampaiden puutteellinen puhdistus oli melko yleistä tai hyvin yleistä 13-15-vuotiaiden keskuudessa. Tilanne palautuu paremmaksi iän myötä, joskin hampaiden hoidossa ja ruoka-aikojen säännöllisyydessä oli 16-25-vuotiaiden ryhmässä vielä parantamisen varaa. Hieman yli puolella tässä ikäryhmässä hampaiden kunto pysyi ennallaan viime vuosina. 26–55-vuotiailla muodostui kaikista ikäryhmistä eniten hammaskiveä ja he kärsivät myös ientulehduksesta. Yli 55-vuoti- aiden enemmistöllä suun terveys pysyi joko ennallaan tai parani. Yli 55-vuotiaiden tulisi suuhygienistien mukaan lisätä ksylitolituotteiden käyttöä. Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten näkemyksiä suomalaisten suun terveyden haasteista ja tottumuksista kaikissa ikäryhmissä. Leaf Suomi teetti nettikyselyn keväällä 2012. Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry:stä vastaajia oli yhteensä 576. 57 prosenttia vastaajista työskenteli julkisella ja 23 prosenttia yksityisellä sektorilla. Opiskelijoita oli vastaajista 14 prosenttia ja yli 80 prosenttia teki kliinistä vastaanottotyötä. Tiesitkö että… kaikki kaupan olevat ksylitol-tuotteet eivät sisällä hammasterveyden kannalta riittävästi ksylitolia. 6 Vuodesta 2010 lähtien toteutettu kansallinen hyvinvointibarometri kartoitti jälleen suomalaisten hyvinvointia ja suhtautumista hyvinvointiin. Tulokset kertovat, että me voimme hyvin, mutta samalla kannamme huolta kasvavasta eriarvoistumisesta. Kansallinen hyvinvointibarometri 2012 -kyselytutkimus toteutettiin kesällä Terve.fi -sivustoilla sekä samanaikaisesti useissa eri verkkomedioissa. Vastaajia oli 7319, heistä 79 prosenttia naisia ja miehiä 21 prosenttia. Tutkimusaineiston analysoivat Terve Media Oy:n kanssa 15/30 Research Oy ja M3 Research Oy. Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen arvosanan 8–10. Olemme varsin usein onnellisia, tyytyväisiä ja optimistisia tulevaisuuden suhteen. Vastaavasti kuitenkin lähes 20 prosenttia vastaajista ilmoittaa olevansa ahdistunut tai masentunut. Melkein yhtä moni on yksinäinen, ja lähes 10 prosenttia vastaajista kertoo olevansa syrjäytynyt. Erityisesti nuorten osuus syrjäytyneistä on kasvussa. Enemmistö vastaajista eli 80 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että Suomi on hyvinvointivaltio, missä hyvinvointi kuitenkin eriarvoistuu nopeasti. Hyvinvointibarometrin julkistuksen yhteydessä palkittiin myös Vuoden Hyvinvointibrändit. Kipulääke Burana valittiin vuoden 2012 hyvinvointibrändiksi. Toiselle sijalle nousi ihonhoito- ja kosmetiikkabrändi Lumene ja kolmanneksi ylsi viljatuotteistaan tuttu Elovena. Odotushuoneessa Liminka nuorten asialla Limingan koululla on tehty nuorten suun terveyden edistämistyötä jo yli kaksikymmentä vuotta. Asia on pitkälti Liminganlahden yhtenäiskoulun kouluneuvolan terveydenhoitaja Annikki Törmäsen ja apulaisrehtori Eeva-Liisa Röpelisen ansiota. He ovat ottaneet asian omakseen ja tarmokas työ kantaa hedelmää. Limingassa tehdään laajapohjaista yhteistyötä kautta maan eri järjestöjen ja yritysten kanssa. Edistämistyöhön paikallisella tasolla lähtevät terveydenhoitajan avustuksella oppilaskunta, luokanopettajat ja luokanvalvojat. Koululaiset osallistuvat yleensä hyvin mielellään ja innolla kulloinkin toteutettavaa tapahtumaan. – Käytännön työ lasten ja nuorten parissa herättää tarpeita ja ideoita tiettyihin teemoihin tarttumiseen, kertoo Annikki Törmänen. – Projektien teemat valitaan ajankohtaisten asioiden ympärille syntyvien mielikuvien, trendien, tärkeäksi koettujen aiheiden mukaan. Mistä rahat projekteihin? – Limingassa kouluterveydenhuollolla ja koulutoimella ei ole olemassa määrärahoja joiden turvin voisimme suunnitella terveyden edistämisen projekteja. Uskallan epäillä, että näin on tilanne valtaosassa Suomen kuntia. Olen koko työurani ajan, noin 30 vuotta, etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita, kertoo Annikki Törmänen. – Projektien laajuudesta riippuen on haettu sponsoriapua myös paikallisilta yrityksiltä, tuottajilta, Nuori Suomi -ryhmältä ja Nuorten Akatemialta. Koulu on osaltaan sponsoroinut pienimuotoista toimintaa. Vuosien varrella terveydenhuollon puolella Liminka on luonut hyvät suhteet eri järjestöihin ja yrityksiin. Miten käytännössä Limingassa yhdistetään suun terveydenhoito ja valtakunnallinen smokefree-toiminta? – Projekteissamme ”lyömme aina monta kärpästä yhdellä iskulla”. Savuttomuuden edistämisen kanssa sopii yhteen vallan mainiosti henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen eli esimerkiksi suun, ihon ja hiusten hoito sekä liikunta, siis hyvät elämäntavat. – Olen saanut vuosien varrella hyviä yhteistyökumppaneita lukuisista Avainlippufirmoista kautta maan. Olemme tästä Limingassa hyvin kiitollisia. Kannustamme koululaisia ja kuluttajia tutkimaan laajemminkin ostamiensa tuotteiden tuoteselosteita ja sitä, missä tuote valmistetaan. Projekteissamme näkökulmina ovat olleet muun muassa Avainlippu-tuotteet, lähituotanto, lähiruoka, luomutuotanto, kotimaisuus, oma elinympäristö, kertoo Annikki Törmänen. Karkit pois kouluista Limingassa yritettiin viime vuonna ottaa käytäntöön Karkiton koulu -teema ja energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille. Miten näissä onnistuttiin? – Toin viime lukuvuonna esille toiveen, että koulumme julistautuisi virallisesti Karkittomaksi kouluksi, mutta tämä hanke ei valitettavasti saanut tuulta purjeisiin. Meillä on pitkät perinteet ksylitolin käytössä ja saimme aikoinaan erittäin merkittävää tukea Karkkilassa sijainneelta ksylitol-tuotteita valmistavalta Fennobon Oy:ltä, jonka nykyään omistaa Fazer. Yhteistyömme Fazerin kanssa on jatkunut. Limingan koulussa ei ole makeisautomaatteja. Karkkia saa tuoda kouluun tai tarjota koulussa vain erikseen sovituissa tilanteissa ja juhlissa. Ksylitol-purkkaa tai -pastilleja sallitaan ruokailun päätteeksi. Suomessa on vuosia puhuttu energiajuomien myyntikiellon tarpeellisuudesta alle 16-vuotiaille, näin on ollut myös Limingassa. Monien eri vaiheiden kautta ollaan päästy siihen, että Limingassakin kauppiaat pohtivat myyntikieltoa. Muutama viikko sitten paikallinen K-market teki periaatepäätöksen olla myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille. – Energiajuomat ovat olleet joskus iso riesa koulullamme, mutta nykyisin ongelmaan törmää enää harvoin. Koulun järjestyssääntöihin on kirjattu, että energiajuomia ei koulussa sallita ja säännön rikkojalta otetaan energiajuoma talteen. Toivon mukaan myyntikiellon myötä energiajuomien tuonti kouluun pienenee entisestään, summaa Eeva-Liisa Röpelinen. EHYT ry suunnittelee ja toteuttaa valtakunnallista smokefreetoimintaa, josta lisätietoja: www.smokefree.fi 7 Hampaat estradilla Hampaat näyttelevät tärkeää osaa teatterilavalla. Maskeerauksella tehty pienikin muutos purukalustoon luo kokonaisvaltaisen efektin roolihahmolle. t e k s t i R i i kk a M ä k i n e n , K u vat l e e n a k l e m e l ä , J o h a n A h l r o t h , K a n s a l l i s t e at t e r i n a r k i s t o I hmisillä on vahva mielikuva hampaista ja yleisö huomaa heti, jos hampaat poikkeavat niin sanotusta normaalista. Yleensä hampaita ei tarvitse paljoa muuttaa, kun ne vaikuttavat jo paljon roolihahmoon, Kansallisteatterin maskeeraaja Jani Kylmälä selittää sivellin kädessään. Maskeerauspenkissä istuu näyttelijä Harri Nousiainen, joka näyttelee Kansallisteatterin lastennäytelmässä Fedjasetä, kissa ja koira sekä jouluksi ohjelmistoon palaavassa Saiturin joulussa. Nyt Nousiainen on kuitenkin vain sivuroolissa maskeerausmallina. Pääosassa on itse maskeeraus. Kylmälä meikkaa kasvot ennen hampaita. – Ensin vanhennetaan ja luodaan hahmoa meikeillä. Viimeiseksi on hampaiden vuoro. Yleisimpänä keinona hampaiden maskeeraukseen käytetään hammaslakkoja. Kylmälä kuivaa näyttelijän hampaat ja levittää mustaa hammaslakkaa etuhampaaseen. Mustalla lakalla voidaan hävittää hampaita, maalata lohkeamia tai luoda vaikka vaikutelma suuresta hammasvälistä. – Musta väri kuivuu mattapintaiseksi, jolloin näyttämövalot valot eivät heijastu siitä takaisin, ja saadaan aikaan hyvin todentuntuinen efekti. Päinvastaista vaikutelmaa haetaan hammasvalkoisesta jolla hampaiden pinta saadaan loistamaan. – Hammasvalkoisessa on hiukan helmiäistä, joka taittaa hyvin valoa takaisin ja siten saadaan illuusio todella valkoisista hampaista. Ylivalkoiset hampaat ovat lavalla todella vahva efekti, Kylmälä kertoo samalla, kun nappaa lakkarivistöstä sinapin sävyä muistuttavan lakkapullon. – Minun suosikkini lakoista on kuitenkin tämä niin kutsuttu nikotiinilakka, millä hampaista tehdään vanhat, epäpuhtaat tai vähän mädäntyneet. Mitä enemmän sitä laittaa, sitä pahemmalta näyttää, Kylmälä nauraa. Tunnin kestänyt maskeeraus on valmis. 8 Kansallisteatterin Illuusio-näytelmässä hampailla oli tärkeä rooli. 9 Jani Kylmälä viimeistelee näyttelijä Harri Nousiaisen hammasrivistön roolia varten. PROTEESEJA HAMMASTEKNIKOLTA Aina pelkkä hampaiden maalaaminen ei riitä, vaan oikean vaikutelman saavuttamiseksi tarvitaan hammasproteeseja. Kansallisteatterissa proteesit tehdään mittatilaustyönä, usein hammasteknikon valmistamana. – Näytelmää varten tehdyt proteesit valmistetaan ihan kuin muutkin hammasproteesit. Ne ovat anatomisesti, näyttelijän suun mukaisesti tehty, mikä takaa myös sen, että ne pysyvät hyvin suussa, Kylmälä selittää. Hän on itsekin käynyt proteesikurssin, ja Kansallisteatterilta löytyy laitteet ja mahdollisuudet proteesien valmistukseen. Teatterissa hampailla muutetaan paitsi fyysisesti näyttelijän ulkonäköä, joskus myös roolihahmon puhetapaa. – Erääseen esitykseen hammaslääkäri teki näyttelijälle silikonikuoret, jotta purenta saatiin isommaksi ja sitä myötä puhetta muutettua, lähes parikymmentä vuotta maskeeraajana työskennellyt Kylmälä kertoo. 10 Lopputulos on aidon oloinen. ” Hammasmaskeerauksen tarkoitus on myös auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisemisessa. Nalle puh Kansallisteatterin näyttämöllä. NÄYTTELIJÄN TYÖN TUKENA Roolihahmon hampaiden suunnittelu vaatii maskeeraajalta taiteellisen käden lisäksi myös taitavaa tulkintaa ja yhteistyötä. – Maskeerauksen tehtävä on auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisussa. Usein fyysisen olemuksen muuttaminen on juuri se efekti, mitä näyttelijä hakee työnsä tueksi, Kylmälä muistuttaa. Usein vähemmän on enemmän. Maskeeraus ei saa olla liian alleviivaavaa, mutta sen pitää silti pystyä luomaan oikeanlaista illuusiota. Tasapainon löytämiseksi maskeeraajan näkemys elää ja etsii muotoaan pitkään ennen näytelmän ensiesitystä. – Hampaita suunnitellaan ja tehdään joskus turhaankin. Alussa ajatus tuntuu hyvältä, mutta treenien edetessä huomataan, että hampaat ovat ehkä kuitenkin liikaa tai eivät jostain syystä enää esityksen lähestyessä istu roolihahmoon. Samalla tavalla maskeeraus elää myös peruukkien ja silmälasien kanssa. Esimerkkinä Kylmälä muistelee Nalle Puh -näytelmän Tuomas Mattilan esittämää Kanin roolihahmoa. Kanin kaksi pitkää etuhammasta eivät sopineetkaan ihan odotetusti näyttelijän suuhun. – Kanin hahmon hakeminen oli mielenkiintoista. Miten saat eläinhahmon toimimaan niin, että se toimii ihmisen fyysisen olemuksen kanssa? – Ihmisen suuhun ei voi laittaa kamalan isoja hampaita, jottei se häiritse näyttelemistä. Samalla hampaiden pitää kuitenkin näyttää kanin hampailta. Kanin hampaita jouduttiin säätämään ja hakemaan, pienentämään ja hiomaan moneen otteeseen ennen kuin päädyttiin toivottuun tulokseen, Kylmälä hymyilee. KARIKATYYRIEN KAUTTA Kylmälä on maskeerannut monia satuhahmoja, mutta mielenkiintoisimpina hän pitää ihmishahmojen luomista. Roolihahmon persoonaa tuodaan usein esille karikatyyrien kautta. Kultaisella hammaskuorella loihditaan gangsterin karismaa ja tasaisen kiiltävä hammasrivistö puolestaan korostaa sopivasti lipevän poliitikkohahmon persoonaa. – Hampaita käytetään ilmentämään satua tai menneisyyttä tai korostamaan hahmon luonnetta. Hampaiden maskeerauksella haetaan aina jotain suurempaa kokonaisuutta ja sitä myötä hampaat nousevat erityisasemaan lavalla. Usein hampaiden tehtävä on muuttaa roolihahmoa epämiellyttävämmän näköiseksi. – Minusta groteskien hahmojen luominen on mielenkiintoisinta. Yleensä ne ällöttäviksi maskeeratut ovat myös lavalla mielenkiintoisimpia, maskeeraaja miettii. Parhaillaan Kylmälä työskentelee tammikuun 23. päivä ensi-iltansa saavassa Frankenstein-näytelmässä. Produktio on vasta alkutekijöissään ja Frankensteinin hahmo luomisasteella. Kylmälä on luomistyössä mukana aina lukuharjoituksista alkaen. Hän ottaa vastaan näyttelijöiden ja ohjaajan ideoita, kehittelee niitä eteenpäin ja lopullisen hahmon rakentuessa tarjoaa valmiin tuotteen roolihahmolle. Oleellisena osana työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö puvustajan kanssa. Teatteriesitystä harjoiteltaessa Kylmälä osallistuu niin neljän tunnin päivä- kuin iltaharjoituksiin. Näytelmän valmistuttua hän työskentelee kaikissa esityksissä. – Työn kenttä on todella monipuolinen ja työ mielenkiintoista sekä erittäin sosiaalista. Näytelmien vaihtuminen pitää vireänä, vaikka joskus itse työ voikin olla yksitoikkoista. Odotan innolla Frankensteinia – ja mahdollisia hampaita, joita siihen pääsen hiomaan, Jani Kylmälä virnistää. 11 Ilmoitus Jenni ja Esa huolehtivat potilaasta koko operaation ajan. Hymy kerralla kuntoon Anestesiatiimi on taas tien päällä. Aiderixin täysvarusteltu hoitoyksikkö henkilökuntineen on tällä kertaa työskentelemässä Kouvolan hammaslääkäriasemalla. Päivän potilaat ovat tänään nuoria aikuisia. Teksti eija öhrnberg S uomalaisten lasten hammasterveys oli vielä hyvällä tolalla pari-kolmekymmentä vuotta sitten. Sittemmin yleistynyt hampaiden harjauksen unohtuminen, mehut ja makeat välipalat vaativat nyt veronsa; luvattoman monen lapsen ja nuoren hampaat ovat päässeet, osittain myös laiminlyödystä hoidosta johtuen, erittäin huonoon kuntoon. Lasten aikuistuessa hampaiden kunnolla on merkittävä vaikutus yleisterveyteen. Myös esteettiset asiat alkavat usein vaivata nuoria; hampaiden terveydellä on vaikutusta sosiaalisessa kanssakäymisessä ja jopa työnhakutilanteissa. Kun viimeisestä hammaslääkärikäynnistä on päässyt kulumaan useita vuosia, on hammasremontin tarve vaan 12 K u vaT j o h a n a h l r o t h kasvanut entisestään. Pelkokin voi nousta pintaan; ajatus kuukausia kestävästä hammaslääkärikäyntien kierteestä hirvittää jo etukäteen. Puhumattakaan mitä useiden hoitokäyntien sarja voi tulla maksamaan. Tällöin varteenotettava vaihtoehtona on hammashoito nukutuksessa. – Yksityispuolen nuoret aikuiset ovat kasvava asiakasryhmä. Kaksi kolmasosaa potilaista tulee hammaslääkäriasemien kautta, osa verkko- ja Facebook -sivujemme kautta, summaa Oy:n toimitusjohtaja, anestesiaerikoislääkäri Mauri Numminen. Kuka pääsee hoitoon? Pelko on yksi hoitoon hakeutumisen syy, toinen suurten ” Ilmoitus Kaisu VELINille tehdään kymmenen paikkaa ja kolme poistoa joka vie aikaa kolme tuntia. Hampaiden kunnolla on merkittävä vaikutus nuoren yleisterveyteen. 21-vuotias Kaisu Velin käy hoitotilanteen läpi anestesiahoitaja Ira Pasasen kanssa. hoitokokonaisuuksien hoitoaikojen venyminen pitkiksi. Lapsi tai nuori pääsee anestesiahoitoon jos tavanomainen hoito ei onnistu tai hoidon tarve on erityisen suuri. Hoitoon pääsyn yhtenä kriteerinä on, että potilas on perusterve. Erityisesti laajoja hoitokokonaisuuksia vaativat potilaat hyötyvät hoidosta. – ”Peruspotilaalle” laitetaan yhden käynnin aikana keskimäärin 7–10 paikkaa, tehdään 2–3 hampaan poistoa. Hoitokerta kestää kaksi ja puoli tuntia, listaa Mauri Numminen. – Teemme vuosittain noin 2700 nukutusta ympäri Suomea. Meillä on kahdeksan identtistä siirrettävää nukutusyksikköä ja neljä samanlaisesti varustettua autoa käytössämme. Miten Aiderix toimii? Aiderixin kehittämä palvelu on kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen. Liikkuva anestesiapalvelu tulee tarvittaessa minne tahansa yksityiselle tai kunnalliselle hammaslääkäriasemalle Suomessa. Aiderixin toimintaperiaatteen mukaan suun terveyden ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä sillä aikaa kun ammattitaitoinen henkilökunta huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan hammaslääkäriaseman ehdoilla toimivan turvallisen toimintaympäristön, jolloin hammaslääkäri voi suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä. – Tuomme vastaanotolle kaiken anestesiaan tarvittavan välineistön, lääkkeet ja henkilökunnan, listaa Numminen. – Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä, ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden. Palveluksessanne ! Aiderixin hoitotiimi koostuu viidestä anestesialääkäristä ja kymmenestä anestesiahoitajasta. • Aiderix Oy on perustettu 1998 • Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon anestesiapalvelun järjestämiseksi • Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja kuntien hammashuollolle • Toimintakonseptilla hoidetaan noin 2700 potilasta vuodessa • Koko maan kattavan yhteistyöhammaslääkäriasemaverkoston avulla potilas voidaan hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa. Päivystyspuhelin 045 112 8545 Mauri Numminen Anestesiaerikoislääkäri, puh. 0400 404 064 [email protected] www.nukutushammashoito.fi Ota rohkeasti yhteyttä! 13 Eläkeläisistä lähes puolet täysin hampaattomia Hampaattomuus on yksi yhteiskuntamme suurimpia ongelmia suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä maassamme elää puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa hampaattomuuteensa minkäänlaista yhteiskunnan tukea. T e k s t i RII K K A M Ä K INEN K u v a E r i k o i s h a mm a s t e k n i kk o l i i t o n a r k i s t o Huonossa kunnossa Tuula Mohtaschemi S uomalaisista noin 13 prosenttia on täysin hampaattomia. 65–74-vuotiaista joka kolmas on hampaaton ja tätä vanhemmista joka toinen. Täysin hampaattomien lisäksi yhden leuan hampaattomuudesta kärsiviä löytyy yli puoli miljoonaa. Työikäisilläkin riittää purentatoiminnan kannalta riittävä määrä hampaita keskimäärin vain 54. ikävuoteen asti. Viimeisimmän kattavan valtakunnallisen suun terveyttä käsittelevän Terveys 2000 -tutkimuksen faktat ovat karuja. – Ongelmasta on kuitenkin vaiettu ja hampaattomien edunvalvonta on ollut lähes olematonta, painottaa ongelmaa pöydälle nostava Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja Tuula Mohtaschemi. Suomalaisten hampaattomuus on syntynyt osittain sodanjälkeisten pulavuosien seurauksena, jolloin heikko ravinto vaikutti suoraan hampaiden laatuun. Sen lisäksi vielä 60-luvulla hammashuollon yleisimpänä hoitona oli hampaan poisto, eikä ennaltaehkäisevään hampaiden hoitoon ollut riittävää valistusta. Siksi hampaattomuutta on eläkeikää nuoremmillakin. 14 Vaikka ennaltaehkäisevä hammashoito on vähentänyt hampaattomuutta, on se myös lisännyt hoidon tarvetta hammashuollossa. Yhä useammalla on suussaan hoitoa vaativia hampaita, eikä jäämähampaisto ole useinkaan riittävä toimivaan purentaan, vaan vaatii täydennykseksi proteeseja. Mohtaschemin mukaan niin koko- kuin osaproteeseja pitäisi tehdä enemmän, ja vanhoja proteeseja huoltaa ja korjata huomattavasti nykyistä useammin. – Tutkimuksen mukaan lähes puolella hammasproteesin käyttäjistä on korjausta tai uusimista vaativa proteesi. Suosituksissa kokoproteesi kehotetaan uusimaan 5-10 vuoden välein, mutta käytännössä niiden käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, erikoishammasteknikkona yhdeksän vuotta työskennellyt Mohtaschemi tietää. Suomessa hampaattomuus on yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Pääasiallisena syynä sekä hampaattomuuteen että huonokuntoisiin proteeseihin on Mohtaschemin mukaan korvausjärjestelmän puuttuminen. – Hampaattomat jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan tukea, vaikka suurin osa heistä on täysin syyttömiä hampaattomuuteensa. Ruotsista mallia Esimerkiksi Ruotsissa korvataan hammasprotetiikkaa. – Meillä Suomessa korvataan vain ennaltaehkäisevää ja paikkaushoitoa, eikä lainkaan protetiikkaa. Ainoa poikkeus ovat rintamaveteraanit, joille Kela korvaa noin puolet proteesien hinnasta. Jos hoito ei olisi potilaalle niin kallista, hammasproteesit hankittaisiin ajoissa ja niitä huollettaisiin paremmin. – Sitä kautta ihmiset muuttuisivat hammasorientoituneiksi ja hoitaisivat myös jäännöshampaitaan huolellisemmin, kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mohtaschemi huomauttaa. Hampaattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen arkeen: huonokuntoiset proteesit tai vajaa hampaisto vaikeuttaa syömistä, fonetiikkaa ja näin myös sosiaalista kanssakäymistä. Implantit haastavat perinteiset proteesit Hammasimplantit kasvattavat suosiotaan perinteisten irto- ja siltaproteesien rinnalla. Implantit ovat leukaluuhun istutettuja keinojuuria, jotka on valmistettu titaanista. Te k s t i R i i kk a M äk i n e n , k u v a t E s k o K e s k i - O j a – Hoitamaton proteesi ja sen alla muhiva tulehdus heikentää vastuskykyä ja se saattaa aiheuttaa jopa keuhkokuumeen, mikä vanhuksilla on usein kohtalokas. Vastuu jakoon Ratkaisuna hampaattomuuden hoitoon Mohtaschemi pitää paitsi korvausjärjestelmän kehittämistä, myös suun terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Hoidon tarve korkeilla ikäluokilla on kasvanut, ja hammaslääkäripalveluita tarvitaan lisää. – Nykyinen systeemi ei toimi. Julkisen sektorin resurssit eivät riitä, ja yksityisellä puolella hoito on kallista. Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden yhteistyöllä ja järkevämmällä vastuun jakamisella säästettäisiin aikaa ja rahaa, hän korostaa. Tällä hetkellä erikoishammasteknikot vastaavat pääasiassa itsenäisesti kokoproteesien valmistuksesta. Mohtaschemin mielestä myös osaproteesien valmistus voitaisiin siirtää erikoishammasteknikoille. Sosiaali- ja terveysministeriössä on kesäkuussa perustettu työryhmä selvittämään suun terveydenhuollon palvelurakennetta. Mohtaschemi on mukana työryhmässä erikoishammasteknikoita edustamassa. – Erikoishammasteknikot ovat tähän asti jääneet suun terveydenhuollon palvelurakenteen ulkopuolelle. Potilaskäyntejä erikoishammasteknikoiden luona on alettu valtakunnallisesti tilastoida vasta nelisen vuotta sitten. Tilastojen puuttuminen on vaikuttanut muun muassa hampaattomien edunvalvontaan. Nykyisillä resursseilla Mohtaschemi jakaisi hammashuollon niin, että kunnalliset terveyskeskukset vastaisivat perushammashuollosta. Vaativampi hoito ohjattaisiin osittain palveluseteleillä yksityiseen hammashuoltoon ja osa- ja kokoprotetiikasta vastaisivat erikoishammasteknikot. – Tietotaito hammasprotetiikasta on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot ovat valmistaneet vähintään 80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista, hän muistuttaa. Implanttihoidolla voidaan korvata yksittäinen puuttuva hammas tai hoitaa jopa täysin hampaaton leuka purentakykyiseksi. Turun Hasmmas-Pulssissa työskentelevä erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen on työskennellyt implanttien parissa 25 vuoden ajan ja kertoo hoidon kehittyneen huimasti vuosien saatossa. – Implanttihoito on muuttunut erikoishoidosta rutiinihoidoksi, millä tarkoitan sitä, ettei se ole enää vain kauniille ja rohkeille, Jurvainen hymyilee. Luonnollinen suussa Implanttihoidon asiakaskunta on laaja. Jurvaisen mukaan hoidosta löytyy tyypillisimmin apua koko leuan tekohampaisiin, muutaman hampaan osaproteesiin sekä muun muassa tapaturmasta seuranneeseen yksittäisen hampaan puuttumiseen. – Koko leuan tekohampaat kiinteään hammasrivistöön vaihtavat ovat lähinnä iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat menettäneet hampaansa jo nuorena ja taistelleet koko elämänsä huonosti suussa pysyvien proteesien kanssa. Potilaista löytyy paljon keski-ikäisiä ja nuoriakin. Muutaman hampaan osaproteeseja korvataan keinojuurien varaan rakennetuilla kiinteillä hampailla, ja yksittäisiä, esimerkiksi urheilutapaturmassa tai epäonnistuneen juurihoidon jäljiltä syntyneitä hammasaukkoja täytetään pysyvillä implanttihampailla. – Nuoremmat välittävät hampaistaan ja heitä implanttien esteettisyys ja luonnollisuus houkuttaa. Implanttihampaat ovat luonnonmukaiset niin ulkomuodon, käytön, puremisen kuin puhdistamisen suhteen, Jurvainen huomauttaa. INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN Ennen implanttihoidon aloittamista leuan luun rakenne, muoto ja määrä arvioidaan röntgenkuvilla. Varsinainen implanttihoito koostuu kirurgisesta ja proteettisesta Ennen implanttihoitoa. Olli Jurvanen vaiheesta. Polikliinisessa leikkauksessa keinojuuri tai -juuret istutetaan leukaluuhun, yleensä paikallispuudutuksessa. Keinojuurien luutuminen kestää parista kolmeen kuukauteen. Proteettisessa vaiheessa potilaalle rakennetaan lopulliset hampaat hammaslääkärin ja hammaslaboratorion yhteistyönä. – Hampaista otetaan jäljennökset ja niiden avulla teetetään mittatilaustyönä sopivat ja oikean väriset kruunut. Nykyisin hampaat suunnitellaan tietokoneella ja rungot jyrsitään tietokonepohjaisesti, Jurvainen valottaa. Implanttihoidot ovat huomattavasti hintavampia kuin perinteiset proteesit ja ne tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen ja elämänlaatuun. Jurvainen suosittelee implanteista kiinnostuneita pyytämään konsultaatiota omalta hammaslääkäriltään, joka osaa kertoa sopivimman hoitoratkaisun hintoineen. Kela korvaa osan implanttihoidon kirurgisesta vaiheesta, proteettiseen vaiheeseen korvausta ei saa. – Korvausjärjestelmä on naurettava. Kela korvaa osan siitä, että keinojuuret laitetaan paikoilleen, mutta ei kukaan pelkillä keinojuurilla mitään tee. Päälle rakennettavia hampaita Kela ei korvaa lainkaan. Implanttihoidon jälkeen. Luukudokseen luudutettujen keinojuurten päälle on mahdollista rakentaa muun muassa kruunuja, siltoja tai implanttikiinnitteisiä osa- ja kokoproteeseja. 15 Purenta vaikuttaa koko olemukseen Särkeekö pää, suhiseeko korvissa, onko niska jäykkä ja hartiat jumissa? Ongelma voi johtua purennasta. Purentaongelmat ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireet voivat olla moninaisia ja johtaa erilaisiin, vaikeastikin tunnistettaviin kiputiloihin. Teksti Petri Korhonen, Eija Öhrnberg P urentafysiologinen klinikka Tampereella on erikoistunut auttamaan purentavaivoissa. OMIfysioterapeutti Petri Korhonen Aktiivi-Fysioterapiasta tietää, miten ongelmakohdat löydetään ja kuinka ne parannetaan. Kuinka yleisiä purentavaivat ovat? Purentaan liittyvät vaivat ja oireet ovat paljon luultua yleisempiä. Joissakin arvioissa on esitetty, että jonkin asteisia purentaan liittyviä vaivoja olisi noin puolella aikuisikäisestä väestöstä. Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että purentavaivat voivat olla hyvin erilaisia riippuen monista eri tekijöistä. Tämä voi johtaa siihen, että purentaan liittyviä vaivoja ei osata yhdistää todelliseen vaivojen aiheuttajaan ja esimerkiksi fysioterapiakäynnit saattavat siitä syystä olla vasteettomia. Purentalihaksisto reagoi herkästi erinäisiin ärsykkeisiin, joten purentavaivat ovat erittäin tavallisia nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa elämänmenossa. Millaisia oireita ongelmallinen purenta voi aiheuttaa? Oireiden kirjo on laaja. Purentavaivoihin liittyy yleensä mekaanista ärsytystä, joka rasittaa suoraan lihaksistoa ja aiheuttaa sitä kautta kipua ja muita sivuoireita. Yleensä päälimmäisinä oireina ovat purentalihasten kivut, päänsärky ja niskan- sekä hartiaseudun lihasongelmat. Sivuoireina voi olla korvakipua, korvien soimista, silmien paineentunne ja näköhäiriöt. Sivuoireita on myös yleisesti kaulan ja nielun alueella. Purentaongelmat ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireita voi tuntua paljon laajemmalla alueella, kuin voisi vaivan perusteel- 16 K u vaT J o h a n A h l r o t h la olettaa. Purentaongelmilla on myös miltei aina yhteyttä ryhtiin, joten vaikka ongelmat olisivat purennassa, täytyy koko ihminen ottaa huomioon kokonaisuutena. Miten purentavaivoja hoidetaan? Purentavaivoja lähdetään hoitamaan aina yksilöllisesti kattavan alkututkimuksen jälkeen. Jos alkutilanne vaatii esimerkiksi erikoishammaslääkärin lisätutkimuksia, ne suoritaan heti jakson alussa, jotta fysioterapiasta voidaan saada hyötyä tilanteen paranemiseksi. Hoitomenetelminä purentaongelmissa käytetään voice massage -tyyppisiä käsittelyitä spesifisti tiettyihin purentaan liittyviin kohdelihaksiin. Manuaalinen käsittely niin pehmytkudoksiin kuin kaularankaankin kuuluu siis erottamattomasti purentaklinkan hoitomenetelmiin. Oleellinen osa fysioterapiassa on myös hengitys- ja rentoutumisharjoitteet sekä venyttely ja kehon hallinta. Asiakkaan tilannetta täytyy aina katsoa laajana kokonaisuutena, ja esimerkiksi spesifin käsittelyn lisäksi asiakkaan ryhtiongelmat sekä mahdolliseen stressiin liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua, jotta hoitovaste pysyy. Purentaklinikan hoitomenetelmät perustuvat vahvaan yhteistyöhön eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa. Yleensä asiakkaat tarvitsevat niin työterveyslääkärin, erikoishammaslääkärin kuin fysioterapeutinkin palveluita saadakseen oikeasti apua tilanteeseen. ” Petri Korhonen Purentavaivojen syyt tutkitaan aina ennen hoidon aloittamista. Millainen on tyypillinen purentavaiva-asiakaS? Purentavaivoja voi olla kenellä hyvänsä, mutta tietyt ihmisryhmät ovat riskialttiimpia vaivoille. Tilastollisesti purentavaivat ovat yleisempiä naisilla, johtuen luonnollisista tekijöistä, kuten esimerkiksi tavasta käsitellä stressiä. Esimerkkinä voi olla vaikka työssä käyvä alle kouluikäisten lasten äiti, jolla ei riitä aikaa oman kehon huoltoon ja riittävään rentoutumiseen. Tällöin stressitekijöiden kasautuminen aiheuttaa purentaongelman selvän voimistumisen ja tilanne kärjistyy fyysisen huonovointisuuden takia entisestään. Kivun ja väsymyksen kierre voi joskus johtaa hoitamattomana vakaviinkiin pitkäaikaisiin seurauksiin. Tämän esimerkin ulkopuolelle jää lukuisia erilaisia purentaan liittyviä vaivoja, joissa kaikissa on yksilöllinen kuntoutusprosessi. Kahta täysin samanlaista tilannetta ei voi siis tulla koskaan vastaan. Kauanko hoito kestää? Purentavaivat muodostavat oman spesifin ryhmän fysioterapia asiakkaisiin ja valitettavan yleistä on se, että nykypäivän ihanteellisiin fysioterapiajakson pituuksiin ei päästä. Vaivojen laajuus ja monitahoisuus hidastavat toipumista ja siksi jaksojen pituus on melko pitkä verrattuna moniin muihin akuutteihin vaivoihin. Jaksojen pituus vaihtelee kuitenkin paljon ja joskus tilanteesta selvitään viidellä käyntikerralla, kun taas jossakin muussa tilanteessa käyntejä voi kertyä selvästi enemmän pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on se, että jakson loppuessa asiakkaalla on omat eväät tilanteen ylläpitämiseen hyvänä ja vaivat ovat poistuneet mahdollisimman suurelta osin. Yleensä purentaan liittyvien vaivojen fysioterapiakäyntiin on varattu 45 minuuttia kerralla ja käyntejä on tilanteesta riippuen yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tilanteen helpottuessa käyntitiheys harvenee kontrollinomaiseksi. Ortomat Herpola tuntee oikomistuotteet Oikomishoito on nopeasti kehittyvä ala jossa tuotekehittelyä tehdään paljon. Valmistajat tuovat markkinoille lähes vuosittain uusia tuotteitta. – Materiaalit ovat kehittyneet suuresti vuosikymmenien varrella, ja oma tuotevalikoimamme on kasvanut paljon yrityksen alkuajoista. Oikomishoidon lisääntynyt tarve näkyy materiaalien määrissä. Tällä hetkellä tuoteryhmiä on useita kymmeniä ja tuotenimikkeitä useita satoja, kertoo toimitusjohtaja Jussi Herpola Ortomat Herpola Oy:stä. – Oikomiskojeet jaetaan kahteen ryhmään, kiinteisiin kojeisiin sekä irtokojeisiin. Kiinteitä kojeita ovat kiinnikkeet (braketit), kaarilangat, renkaat ja putket. Irrotettavat kojeet voivat olla laboratoriovalmisteisia levykojeita, aktivaattoreita tai erilaisia muita valmiskojeita, kuten kasvokaari, kasvomaski ja muut niskavetotuotteet. – Yrityksemme on erikoistunut oikomishoidon materiaalien maahantuontiin ja markkinointiin. Tärkeimpiä tuotteitamme ovat tällä hetkelle kiinteiden kojeiden materiaalit eli kiinnikkeet, renkaat, putket ja kaarilangat, Herpola listaa. – Uudet valmistustekniikat helpottavat tuotteiden tekemistä. Tuotteiden valmistuksessa on otettu huomioon niin oikomishoidon hammaslääkärit kuin potilaatkin. Usean kymmenen vuoden kokemus alalta ja vankka tietotaito ja osaava palvelu ovat tuotekoulutuksien ohella perheyrityksen kiitettyä erityisosaamista. – Palvelu, osaaminen ja luotettavuus, siinä toimintamme kulmakivet. Pieni yrityskokomme tekee mahdolliseksi pientenkin räätälöityjen erien toimittamisen asiakkaillemme. Yrityksessämme on kokemuksen tuomaa varmuutta, ammattitaitoa ja ammattiylpeyttä. Vuosien mittaan olemme nähneet alan kehityksen ja samalla kartuttaneet omaa ammattitaitoamme. Kehittynyt osaamisemme näkyy asiakkaillemme sujuvana ja luotettavana palveluna. Mitä hoito maksaa? Hoidon hinta on Aktiivi-Fysioterapiassa yleisen käytännön mukaisesti 54 euroa kerta, josta lääkärin fysioterapialähetteellä saa vähennettyä Kela:n suorakorvauksen heti maksaessaan. Hinta pitää sisällään kaiken tutkimisesta manuaalisiin käsittelyihin sekä lausuntojen tekoon. Lisää aiheesta: //www.aktiivifysioterapia.fi/palvelut 17 i s t o c kp h o t o Ilmoitus Hampaiden pesu on tekniikkalaji Älykäs sähköhammasharja auttaa pesemään kaikki hammaspinnat systemaattisesti ja sopivalla voimalla. V aikka hampaiden harjaamisen tärkeydestä on puhuttu jo vuosikymmeniä ei oppi ole mennyt kovin hyvin perille. Lapsille opetetaan päiväkodissa ja koulussa, että hampaat pitää pestä aamuin ja illoin, mutta aikuisista enää 61 prosenttia harjaa hampaansa kahdesti päivässä. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 –tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten aikuisten suunterveyttä. Lisäksi suuri osa aikuisista harjaa hampaansa puutteellisella tekniikalla. Ruotsissa julkaistun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia harjaa hampaitaan vähemmän kuin kaksi minuuttia. Peräti 60 prosenttia ei harjaa hampaitaan systemaattisesti, eli osa hammaspinnoista jää huonosti puhdistetuiksi. Väärän tekniikan riskit Aggressiivinen hampaiden jynssääminen vääränlaisella harjalla on yleinen ongelma. Liian voimakas harjaaminen voi johtaa ienten vetäytymiseen ja hammaskaulan palajastumiseen. Se on paljon herkempi reikiintymiselle kuin hampaan kiille. Ienten vetäytyminen voi myös aiheuttaa hampaiden vihlomista, kun ikenen tarjoama suoja häviää. Ienten vetäytymisen riski on erityisen suuri kun käytetään hammasharjaa jonka harjakset ovat liian kovat. Toisaalta liian hellä ja varovainen harjaaminen ei myös- 18 kään ole hyvä. Kaikkea plakkia ei saada poistettua jokaiselta hammaspinnalta riittävän hyvin ja hampaiden reikiintymisen todennäköisyys kasvaa. Varovainen harjaaminen jättää ienrajaan helposti plakkia, jolloin ientulehduksen vaara kasvaa. Ientulehdus voi edetä parodontiitiksi, joka tarkoittaa hampaiden kiinnityskudoksen tuhoutumista. Se saattaa johtaa jopa hampaan irtoamiseen asti. Käytä hammasharjaa oikein Hyvä sähköhammasharja on oivallinen apu hampaiden puhdistamisessa, mutta sitä pitää myös osata käyttää oikein. Sähköhammasharjassa harjanpää huolehtii puhdistuksesta, joten sitä ei tule liikuttaa edestakaisin hampaiden pinnoilla, kuten käsikäyttöistä harjaa. Edistyneissä sähköhammasharjoissa on eri hammaspinnoille erilliset asetukset, mutta niitä ei välttämättä osata hyödyntää. Usein käytetään samaa asetusta kaikille pinnoille, vaikka se ei johda parhaaseen mahdolliseen pesutulokseen. Tämä ongelma ratkeaa, käyttämällä uusinta tekniikkaa edustavaa älykästä sähköhammasharjaa, joka osaa itse valita oikean harjausasetuksen eri pinnoille. Tällainen sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaasti ja minimoi samalla vääränlaisen harjaustekniikan aiheuttamat riskit. Vaivaako viisaudenhammas? Dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri Irja Ventä Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vastaa kysymyksiin viisaudenhampaista. Teksti Irja Ventä, Eija Öhrnberg K u v aT Mistä nimi ”viisaudenhampaat” tulee? Sama nimi on käytössä kaikissa länsimaisissa kielissä, Visdomstand (ruotsi), Wisdom tooth (engl.) = Third molar (engl. tieteessä), Weisheitszahn (saksa), Dent de sagesse (ransk.), Dente del giudizio (ital.), Muela del juicio (esp.), Dens sapientiae (lat.). Hammas on saanut nimensä, koska viisaudenhammas puhkeaa vasta kun ihminen on ikään kuin viisas, siis noin 20-vuotiaana. Valkoisella rodulla viisaudenhammas puhkeaa tässä iässä. Esimerkiksi mustalla rodulla raportoidaan hampaan puhkeavan jo niinkin aikaisin, kuin 13-vuotiaana. Vertaa nimi maitohampaat, jotka ovat suussa, kun juodaan maitoa. Kasvaako viisaudenhampaat kaikille? Viisaudenhampaita on neljä kappaletta, yksi kussakin hammasnurkassa takimmaisena. Suomessa kaikki neljä viisaudenhammasta puuttuu synnynnäisesti vain 2 prosentilta väestöstä. Runsas 60 prosenttia suomalaisista omistaa kaikki neljä viisaudenhammasta. Lähes kaikilla suomalaisilla on siten ainakin yksi viisaudenhammas. Viisaudenhampaat puhkeavat suuhun noin 20-vuotiaana, jos suussa on tilaa puhkeamiseen. Viisaudenhampaan puhkeaminen ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen. Jos viisuri ei ole puhjennut tähän ikään mennessä, ei se tule koskaan puhkea- 20 ISTOC K P HOTO , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n a r k i s t o maankaan kunnollisesti. Viisaudenhammas ei käyttäydy ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki muut 28 hammasta, jotka puhkeavat kokonaan näkyviin ja tulevat hyödylliseen käyttöön. Viisaudenhampaat eivät kovinkaan usein sijaitse pystyssä, vaan kallellaan johonkin suuntaan, eivätkä siksikään pääse puhkeamaan. MiLlaisia oireita viisaudenhampaat voivat aiheuttaa? Viisaudenhampaan keskeinen ongelma Suomessa on siinä, että se ei mahdu puhkeamaan kunnollisesti suuhun. Hyvin harvoilla, vain noin viidellä prosentilla, hammas mahtuu täysin puhkeamaan. Useimmilla hammas puhkeaa näkyviin vain pieneltä osalta. Silloin hampaan näkyvän osan ja ikenen väliin jää lämmin ja kostea tasku, johon kerääntyy ruokaa ja bakteereja. Tämän taskun puhdistaminen on vaikeata ja johtaa ikenen tulehtumiseen. Tulehdusta nimitetään perikoroniitiksi, hampaan vieruskudoksen tulehdukseksi. Perikoroniitti on hyvin yleinen nuorilla aikuisilla, 20-25-vuoden iässä, ja se koskee erityisesti alaleuan viisaudenhammasta. Oireina ilmenee paikallista kipua, ikenen turvotusta ja punoitusta, mätää voi valua ientaskusta, suun avaaminen voi olla vaikeutunut. Lisäksi voi olla kuumetta, posken turvotusta, korvakipua, leuka- ” Irja Ventä Viisaudenhampaiden poistamista kannattaa harkita jo ennen kuin ne ovat aiheuttaneet mitään ongelmia. luun jomotusta ja leuan alla olevat imusolmukkeet ovat tunnusteltavissa. Viisaudenhammastulehdus voi aiheuttaa viikonkin sairasloman. Viisaudenhampaan reikiintyminen on myös hyvin yleinen vaiva ja johtuu juuri siitä, että hampaan puhdistaminen on vaikeaa. Silloin hammasta vihloo ja leukaa jomottaa. Voiko viisaudenhammasvaivoja ehkäistä? Vaivojen ehkäisemiseksi on kaksi lähestymistapaa: 1) Koska osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtuvat niin helposti, niin sellaisia hampaita pitää harjata joka päivä aamuin illoin pehmeällä harjalla ja tahnalla niin kuin muitakin hampaita. Tällä tavalla vähennetään sitä bakteerikuormaa, joka muuten piiloutuisi osin puhjenneen hampaan ientaskuun. Erityisen tärkeää tämä puhdistaminen on ulkomaan matkoilla, jossa on eri bakteeriympäristö ja harjaustottumuksetkin ehkä eivät ole samat kuin kotona. 2) Koska tiedetään viisaudenhampaiden aiheuttavan paljon vaivoja erityisesti nuorille aikuisille, niiden poistamista ennakoivasti kannattaa harkita, siis ennen kuin ne ovat aiheuttaneet vaivoja. Erityisesti tämä ennakoiva poistaminen tulee kysymykseen silloin, kun ammatin tai harrastuksen takia viisaudenhampaat eivät saisi aiheuttaa hankalaan aikaan ongelmia. Suosituksena on, että 19-20-vuotiaana otettaisiin leukojen röntgenkuva ja arvioidaan siitä erityisesti alaviisaudenhampaiden ennustetta. Ennakoivasti kannattaa poistaa sellaiset alaviisaudenhampaat, jotka a) ovat perikoroniittivaarassa tai b) sijaitsevat aivan poikittain tai c) ovat kasvattamassa juuriaan alaleuan sisällä kulkevan hermokanavan kyljessä Voiko kipeytyneitä viisaudenhampaita hoitaa itse? Kaikki hampaat, mukaan lukien osin näkyvät viisaudenhampaat, puhdistetaan joka päivä harjaamalla aamuin illoin ja käyttämällä fluorihammastahnaa. Kaukana suun perällä olevien viisaudenhampaiden harjaamista helpottaa sellainen harja, jonka kärjessä on pidemmät harjakset. Lievissä viisaudenhammasvaivoissa päivittäistä harjaamista voi tehostaa apteekista saatavalla klooriheksidiini-purskutteella, jolloin purskutellaan aamuin illoin kahden viikon ajan. Pitempiaikainen käyttö aiheuttaa hampaiden ja ikenien värjääntymistä ohimenevästi ruskeaksi. Kipeytyneiden viisurien hoito on lähes aina niiden poisto, joten kannattaa hakeutua hammaslääkärille tutkimukseen. Sari Mäenmaan toinen Irja Ventä on myös Viisaudenhampaan Käypä hoito -työryhmän valkaisukerta on saatu juuri puheenjohtaja. Viisaudenhampaan Käypä hoito -suositus, päätökseen. Sarilla valkaisu tehtiin www.kaypahoito.fi ensimmäisenä toimenpiteenä ! Milloin viisaudenhampaat tulee poistaa? Viisaudenhampaiden poistohoito on hyvin yleistä. Yli 60 prosentilta on poistettu ainakin yksi viisaudenhammas 38. ikävuoteen mennessä. Käypä hoito -suosituksen mukaan viisaudenhammas poistetaan, jos: • Potilaalla on siitä vaivaa • Hammaslääkäri havaitsee tutkimuksessaan hampaassa jotain sairautta • Potilaan yleissairaus, esimerkiksi diabetes, reuma, vaatii, ettei potilaalla saa olla riskihampaita tai potilaan hammassairaus, kuten oikomishoidon onnistuminen vaatii poistoa • Hammas ei saa aiheuttaa epäsopivaan aikaan ongelmia, kuten huippu-urheilijat tai muusikot, näyttelijät, paljon matkustavat, jolloin hampaan ennakoiva poisto saattaa tulla kyseeseen. Viisaudenhampaiden poistaminen on teknisesti helpointa noin 20-vuoden iässä, jolloin myös potilaan paraneminen on nopeinta. Suosituksena on, että arvio poistotarpeesta tehdään noin 20-vuotiaana röntgenkuvasta. Valikoidut riskihampaat poistetaan ennakoivasti ja loput hoidetaan oireiden mukaan. osana laajempaa, noin vuoden kestävää hoitokokonaisuutta. 21 Narskutusta Englanti-hammaslääkäri-Suomi –sanakirja Hammaslääkärin englantia matkailijalle. Incicors Neljä etummaista yläja alahammasta. Gigivitis Ientulehdus Bleaching Valkaisu DDS – Doctor of Dental Surgery Suukirurgi Decay Bakteeritoiminnan aiheuttama tuho hampaissa. Full denture Irroitettava koko leuan proteesi. Tekohampaat. Nitrous oxide Typpioksiduuli eli ilokaasu. TMJ –Temporamandibular joint Leukanivel Halitosis Pahanhajuinen hengitys, joka voi johtua suusta tai ruuansulatuselimistöstä. Calculus Hammaskivi Työkalut tutuiksi Sähköveitsi Kudoksen leikkausta korkeataajuuksisella sähköv irralla. Sähköveistä käytetään pehmytkudosten muokkaamiseen ja ver envuodon tyrehdyttämis een leikkauksen yhteydess ä. Prosessissa kudosta kuu mennetaan suoraan sähkövirran avulla, joll oin sitä pystytään helpos ti leikkaamaan ja muokk aamaan. Hammaslääkäri käyttä ä sähköveistä tyypillisim min ienkudoksen muokkauk seen. Veistä voidaan tar vita usein esimerkiksi kruunu ja asennettaessa. Laitteissa on tyypillises ti kaksi asentoa. Toinen saa kudoksen höyrystym ään, jolloin sitä voidaa n siis leikata. Toisessa asenno ssa kudos tavallaan kui vuu, joka auttaa hyydyttäm ään veren. Teknisesti hyvin yksink ertaiset laitteet maksa vat noin tuhannesta eurost a muutamiin tuhansiin euroihin. Epämiellyttävänä sivu tuotteena palaneen liha n käry. 22 Hoitohuoneessa kuultua Suoritimme pikakyselyn tuntemiemme hammaslääkärien keskuudessa ja kysyimme heiltä ohjeita reklamointiin liittyen. Aina potilas ei tunne saaneensa asianmukaista hoitoa, tai esimerkiksi juuri sementoitu kruunu saattaa irrota yllättäen. Silloin normaalisti otetaan yhteys hoidon suorittaneeseen hammaslääkäriin ja kysellään jatko-ohjeita. Kaikki eivät näin kuitenkaan toimi. Joskus saatetaan tehdä välitön johtopäätös aiemman lääkärin olleen puoskari ja valitaan uusi lääkäri. Hammaslääkärien mukaan tämä on ehkä se kaikkein hölmöin tapa toimia. – Kyllä suomalaiset hammaslääkärit vastaavat asianmukaisesti kysymyksiin ja vastaavat myös omasta työstään. Jos kyseessä on niin sanottu takuuasia, niin toki se korjataan, kertoo hammaslääkäri Pohjanmaalta. Jos asiakas on päättänyt mennä uudelle lääkärille korjauttamaan asiaa tai yleensä vain jatkamaan saamaansa hoitoa, niin silloin taitaa takuukin raueta. – Joskus asiakas saattaa laittaa sähköpostia haukkuakseen hoitaneen lääkärin ja vaativansa korvausta uudessa paikassa tehdystä hoidosta. Vaikka asia olisi alun perin johtunutkin jostain virheeksi luettavasta asiasta, niin silloin ollaan myöhässä. Olisi kannattanut ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen lääkäriin, sanoo suuren klinikan johtaja Helsingistä. Hammaslääkäreiden ohje onkin selvä. Ole yhteydessä hoidon tehneeseen lääkäriin. Soita mielellään puhelimitse vastaanotolle, jolloin saat parhaan vastauksen. Yleensä asiat selviävät aika helpolla. Älä myöskään haudo asiaa mielessäsi ja laita reklamoivaa sähköpostia puoli vuotta tapahtuneen jälkeen. kuv a t: J o h a n A h l r o t h Ellan ja Sinin testinurkka Rautoja ei edes huomaa! Hammasraudat ovat lapsille helposti kova paikka. Kaveruksista Sini, 9, katselee, että missä ne Ellan, 8, raudat oikein ovat. Kummalla tytöistä kuvissa on hammasraudat?* Sini: Miltä ne oikein Sini: Okka (OK). Mitä Ella: Ne tuntui aika oudoilta ja puhuminen oli tosi vaikeeta. Varsinkin ärrän ja ässän sanominen oli hassua. Ihan kuin joku amerikkalainen olis puhunut. Ja ruokaa jäi helposti rautojen väliin. Nyt niitä ei oikeastaan edes huomaa. Ella: No ei oikein mitään. Aika monella on raudat. tuntui? Sini: Eli sä voit nauraa ihan normaalisti. Ella: Jep. Ei mitään hätää. muut sanoi koulussa? Sini: Mulla on sen verran Sini: Miks sä edes sait ne suuhun? Ella: No kun hammaslääkäri sanoi, että hampaiden suoristamiseen tarvitaan raudat. Niitä joutuu pitämään muutaman kuukauden. suorat hampaat, että en tarvii rautoja. Mutta ei sillä olis väliä. Ei noita sun rautoja edes huomaa. Ella: Ei niin. Ja kun raudat otetaan pois, niin sitten mulla on suorat hampaat. Jee! Sini: Siistii (kivaa). 23 * Vasemmanpuoleisella Ellalla on hammasraudat. Ella: Mä sain raudat elokuussa ja nää oli alussa aika ällöt (ällöttävät) ja mä vähän ragesin (olin harmissani). Reikiä nolla Mynthon Fresh Breath Tehokas hengityksen raikastaja markkinoille Useat meistä ottavat purukumin kun tarvitaan pikaista hengityksen raikastusta. Mitä raikkaampi purkka on, sitä tehokkaammin se poistaa pahan hajun. Raikastuspastillien ikoni Mynthon tuo markkinoille uudenlaisen, entistäkin tehokkaamman tuotteen. Leafilta tuli syksyllä markkinoille uusi Mynthon Fresh Breath ksylitolipurukumi. Sen aktiivinen aineosa on sinkki, joka neutraloi pahanhajuista hengitystä aiheuttavia rikkiyhdisteitä. Hengityksen raikkauteen vaikuttava sinkki yhdistettynä ksylitolin hampaita suojaavaan vaikutukseen muodostaa toimivan yhtälön. Aqua Menthol -makuista tuotetta on saatavilla päivittäistavarakaupoista. Tuote täyttää Hammaslääkäriliiton suosituskriteerit, sillä se sisältää ksylitolia 41 prosenttia tuotteen painosta. Ksylitolin hampaille terveellinen päiväannos on 5–10 grammaa jaettuna useaan käyttökertaan. Ksylitol-pitoisuus ratkaisee purkan tehon Ksylitol on suomalainen keksintö ja ksylitolipurukumit sisältävät keskimäärin 35 prosenttia tätä hampaita hoitavaa luonnonainetta. Kaikista ksylitol-tuotteista ei voi sanoa samaa. Siksi kannattaa aina tutkia tuoteseloste ja kiinnittää huomioita purukumien ksylitol-pitoisuuksiin. Keinotekoisten makeutusaineiden sijaan kannattaa hampaita vaalia puhtaasta ksylitolista valmistetulla tuotteella. Se makein vaihtoehto Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia. Se on huomattavasti tavallista sokeria makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä Euroopan ulkopuolella jo pitkään. Stevia valmistetaan stevia rebaudiana -nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia makeuttajia vaikka ne maistuvatkin jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri. Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne on todettu turvallisiksi makeuttajiksi. EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli, rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä sitrushedelmien ja omenoiden pektiini. Stevian lehdistä valmistettava makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin käytettyjen makeutusaineiden rinnalla. Steviaa käytetään juomissa ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä esimerkiksi leivonnassa. Tiesitkö että… maidon juominen aterian päätteeksi edistää hammasterveyttä. 24 Reikiä nolla Savut pois suusta Tiesitkö että… yleinen vaiva ientulehdus voitaisiin useimmiten estää käyttämällä säännöllisesti hammaslankaa. Hammasharja vaihtoon Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi uuteen? Asiantuntijoiden mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa uuteen vähintään kolmen kuukauden välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho alkaa jo hiipua. Uuden harjan osto unohtuu helposti kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta voi tilata omaan puhelimeen tekstiviestin, joka muistuttaa harjan vaihdosta joka kolmas kuukausi. Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen voi tilata sekä tekstiviestillä että verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.pepsodent.fi Kokeile kielenpuhdistajaa! Kielen pinnalla elävät bakteerit voi olla syynä pahanhajuiseen hengitykseen eli halitoosiin. Kielen säännöllinen puhdistaminen on yksi tehokkaimmista menetelmistä ehkäistä tunkkaista makua suussa ja epämiellyttävän hajuista hengitystä. Kielenpuhdistajan eli kaapimen käyttö on helppoa kun sen oppii ja omaksuu osaksi päivärutiineja. Muutaman euron maksava raaputtimen käyttö palkitsee kokeilijan. Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä. Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä, syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia kuin tupakoimattomilla ikätovereillan. Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista. Palvelua pyörien päällä Suupirssi on kiertänyt Pohjois-Savoa hyvällä menestyksellä ja EU:n tuella tammikuusta 2011 aina vuoden 2012 loppuun saakka. Savonia-ammattikorkeakoulun operoiman projektin tavoitteena on ollut kehittää liikkuva suun terveydenhoitoyksikkö ja siihen sopiva oppimis- ja palvelutoimintamalli. Malli palvelee niin koulutusta kuin julkisia ja yksityisiä suun terveydenhuollon organisaatioita ja se on sovellettavissa myös kansainväliseen käyttöön. Liikkuvan suunhoitoyksikön palvelut tavoittavat asiakkaat omissa toimintaympäristöissään, Suupirssi ajaa siis sinne missä palvelua tarvitaan. Se suuntaa työpaikoille, kouluille, päiväkoteihin ja erityisesti hoito- ja hoivaalan yrityksiin. Hoitoyksikkö tavoittaa myös asiakkaat syrjäseuduilla vähentäen näin matkustamisesta aiheutuvia kuluja ja muita kustannuksia. Suupirssin palveluun kuuluvat suun terveystarkastukset, suun hoidon toimenpiteet sekä potilaiden omahoidon ohjaus. Suupirssin palveluun kuuluu myös hoitohenkilökunnan ohjaus suun hoitoon liittyvissä asioissa. Suupirssi-projektin aikana on tehty myös tutkimustyötä. Projektipäällikkö, yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo tärkemmistä tutkimustuloksista: – Suupirssin käyttäjälähtöinen, osallistava suun terveyttä edistävä palvelumalli on osoittautunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi palvelujen tarjontaan väljästi asutuilla alueilla. Hoitajat kokivat saaneensa uutta tietoa suun hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja myös aikaisempaa enemmän valmiuksia tehdä suun hoitotyötä. Iäkkäille asiakkaille palvelun tuominen lähelle madalsi hoitoon tulon kynnystä ja aktivoi heitä pohtimaan suun terveyden tärkeyttä ja merkitystä omien voimavarojen, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Palvelun vieminen asiakkaan luokse on helpottanut hoitoon pääsyä niin potilaan kuin hoitajankin näkökulmasta. Liikkuva palvelu on järkevöittänyt hoitohenkilökunnan ja opettajien työajan käyttöä, kun työaika ei kohdistu potilaiden ja oppilaiden palvelujen kuljetusjärjestelyihin. Lisäksi vanhempien työaika ei kulu lasten kuljettamisissa suun terveydenhoitoon. Liikkuvat palvelut on todettu projektissa tehdyissä alustavissa tutkimuksissa kustannustehokkaaksi ja yritystoimintana kannattavaksi. Suupirssitoiminta on uudistanut opetusta ja vahvistanut suuhygienistiopiskelijoiden ammatillista osaamista. Harjoittelu liikkuvassa yksikössä mahdollisti opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheessa kohdata hyvin erilaisia asiakasryhmiä. Saadut tutkimustulokset osoittavat, että Suupirssi oli opiskelijoille haastava ja erityisesti vuorovaikutusosaamista ja eettistä osaamista kehittävä oppimisympäristö. Suupirssitoiminta on kehittänyt Suomen suun terveydenhuollon palveluihin vaihtoehdon, joka luo uudenlaisen tavan tarkastella terveyspalvelujen tuottamista asiakkaiden luokse käyttäjälähtöisesti. 25 Kotimatkalla kuv a t: i s t o c kp h o t o Fida auttaa lapsia PohjoisKoreassa Suun terveyttä senioreille Hammaslääkäriliitto esittää lausunnossaan vanhuspalvelulakia valmistelevalle ohjausryhmälle, että ikääntyvien suun terveydenhuoltopalvelujen tulisi olla osa kunnan strategiaa. Liitto vaatii lakia, joka takaa iäkkäille henkilöille riittävän avun suun omahoitoon osana kotiin tai asumisyksikköön annettavaa apua. Liiton mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön opinto-ohjelmiin olisi tärkeää sisällyttää hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin liittyviä kokonaisuuksia. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle arviolta syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana. www.hammaslaakarilehti.fi Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin projekti lasten hampaiden omahoidon perusteiden opettamisesta on siirtynyt suomalaisilta korealaisten vastuulle. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja sairaaloiden kanssa aina vuoteen 2014 saakka. Koulujen ja päiväkotien opettajat valmennetaan kolmessa sairaalassa kouluttajiksi. Jokainen ohjelmassa mukana oleva lapsi saa harjoituskirjan, hammasharjan ja -tahnaa. Karies on lisääntynyt PohjoisKoreassa sitä mukaa kun sokeri on tullut mukaan ruokavalioon. Fida on vienyt Pohjois-Koreaan myös lahjoituksena saatuja hammaskojeita sekä auttanut pjongjangilaisen Central District -hammassairaalan remontoinnissa. Kaksi hammassairaalaa uusitaan vielä, joissa toimii myös Fidan terveyshanke. Hammaslääkäreitä ulkomailta Tiesitkö että… Kela-korvausta voi saada myös hammaslääkärin määräämistä laboratorioja röntgentutkimusten kustannuksista. 26 Hammaslääkäriliiton rekisterien mukaan Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 4200 hammaslääkäriä, joista noin puolet yksityisellä ja puolet julkisella sektorilla. Arviolta joka viides terveyskeskushammaslääkäri työskentelee myös ajoittain yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Hammaslääkärien määrä on nyt alempi kuin koskaan 25 vuoden aikana. Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa alan tieteellinen ja teknologinen kehitys sekä väestön ikääntyminen. Suuhygienistien määrä on sen sijaan kasvanut koko 2000-luvun ajan. Arviolta 20 prosenttia Valviran laillistamista ulkomaisista hammaslääkäreistä jää työskentelemään Suomeen. Vuokralääkäriyritykset rekrytoivat hammaslääkäreitä suoraan ulkomailta, usein Virosta ja muista Baltian maista. www.hammaslaakarilehti.fi Kotimatkalla Hammaslanka Asiaa sinulle, ilmoittaja ja suun hoidon ammattilainen! Tavoita asiakkaasi Kultahampaan avulla käteen! Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille Muutama minuutti hammaslangan käyttöä on pieni, mutta palkitseva satsaus hammasterveytemme eteen. Aivan liian harva suomalainen käyttää hammaslankaa, jonka käytöllä ehkäistäisiin ja parannettaisiin jo alkanutta ientulehdusta. Hammaslanka poistaa tehokkaasti plakkia hampaiden välistä ja se puhdistaa myös ienrajan. Langan käyttäminen vaatii pientä totuttelua, ja sen käyttöön on suunniteltu myös erilaisia apuvälineitä eli hammaslangan viejiä. Suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä voi pyytää opastusta hammaslangan käytössä. kutsu hammastarkastukseen. Lehti posti- Tiesitkö että… vain 61 prosenttia suomalaisista harjaa hampaansa kahdesti päivässä. että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää Kultahammas-lehti suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme Kultahammaslehden kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi tetaan valitulle postinumeroalueelle toivomanne aikataulun mukaisesti, ja näin tavoitatte juuri teille tärkeimmän kohderyhmän. Kysy myös lisätietoja Kultahammas-lehden asiakasrekisteristä! Kultahammas-lehti Magnolia Media Oy Eija Öhrnberg 040 587 2447 www.kultahammas.fi www.magnoliamedia.fi Oikomishoitoa karvakuonoille Koiratkin voivat kärsiä purentaongelmista. Oikomishoitoja tehdään myös haukuille, vaikkakin ainoastaan terveydellisistä syistä. Usein alakulmahampaiden painuminen kitalakeen tai ikeneen aiheuttaa koiralle purentaongelmia. Tällöin oikomishoito aloitetaan koiran täytettyä puoli vuotta. Keinot muistuttavat ihmisten oikomishoitoja; apuna käytetään kojeita tai kuminauhoja. Myös palloja voidaan käyttää pientä oikomista vaativissa tapauksissa. Suomen Kennelliiton säännöt kieltävät koiran viemisen näyttelyyn jos sen hampaita on oiottu. Hoidosta toimitetaan todistus liittoon. Esteettistä oikomishoitoa koirille ei siis näyttelyissä sallita. Purentavika periytyy eikä purentavikaisella koiralla saisi teettää pentuja. Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta hammas- ja suusairauksista. Opiskelijat oppivat kliinisessä työssään eläinten hammashoitoa. Vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee tunnistaa normaali hampaisto, purentaviat ja hammasmurtumat. Eläinlääkärin tulee myös osata ohjata ongelmapotilaat hammashoitoihin erikoistuneelle eläinlääkärille. – Suu puhtaaksi Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2013. 27 SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI TÄYSKSYLITOLI HELXYLITOL MAKEUTUS 100% XYLITOL SUGAR-FREE XYLIMAX ANTAA PARHAAN KSYLITOLISUOJAN HYMYLLESI Lisää infoa tuotteistamme xylimax.fi Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille. Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet! www.xylimax.fi XYLIMAX MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.
© Copyright 2024