1. No category

1/11
w w w. k u lta h a m m a s . f i
Sirpa Asko-Seljavaara:
Hammashoitoa kaikille
tasapuolisesti! S. 14
Ota
aan
m u k e ks i
is
i lma
Vuoden
suuhygienisti
“Matkasaarnaaja”
Tuija Kohonen
S. 18
Kiekkoriemua
ilman ikärajaa s. 8
harjauskampanja koulussa s.16
turbiini – perustyökalu s.20
vihreiden miesten hammasvaivat s.22
Pääkirjoitus
YHTEISELLÄ ASIALLA
Kultahammas on riippumaton lehti,
joka antaa lukijoille monipuolista
tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä
julkisissa hammashoitoloissa.
Seuraava numero ilmestyy
toukokuussa 2011.
Julkaisija:
Magnolia Media Oy
Päätoimittaja:
Eija Öhrnberg
Puh. 040 587 2447
[email protected]
Toimitus:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Internet:
www.kultahammas.fi
Ulkoasu:
Tommi Honkavaara
Taitto:
Kirma visual
P
osti tuo uuden vuoden alussa odotetun postikortin.
Hammaslääkärini muistaa minua kutsulla vuositarkastukseen.
Kortilla on ihmeellinen vaikutus; minä lapsena hammaslääkäripelkoinen, koen turvallisuuden tunnetta siitä, että oma, jo
vuosien takaa tuttu hammaslääkärini huolehtii puolestani terveydestäni.
Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan suomalaiset
ovat hammashoidon suhteen eriarvoisessa asemassa.
Suurten kaupunkien kunnallisiin hoitolaitoksiin
on pitkiä jonoja, koska potilaiden määrään
nähden hoitomahdollisuudet eivät riitä.
Laadukkaan hammashoidon pitäisi kuitenkin
olla kaikkien saatavilla.
Säännöllinen hampaiden hoito vähentää
hoitoon tarvittavaa kokonaisaikaa, ja asiointi
oman tutun hammaslääkärin vastaanotolla
vähentää hoidon tarvetta pitkällä
tähtäyksellä.
Puolet suomalaisista käyttää tällä
hetkellä julkista ja puolet yksityistä
hammashoitoa. Löytyy myös
työnantajia, jotka kaukokatseisesti
korvaavat työntekijöidensä
hammashoidon, vaikka se ei kuulu
työterveyshuollon korvausten
piiriin. Asialla on selkeä yhteys
työstä poissaolojen määrään ja
työssä jaksamiseen, puhumattakaan
yrityksen imagosta työnantajana.
Kannen kuva:
Jouni Harala
Painos:
28 500 kpl
Paino:
Forssan Kirjapaino
Eija Öhrnberg
päätoimittaja
Paperi:
Kansi MultiArt Gloss 130 g
Sisäsivut Novapress Silk 90 g
ISSN 1798-9418
Ilmoitusmyynti:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Puh. 040 587 2447, 044 075 4725
[email protected]
Haluatko tietää, miten lapsen hampaita
hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun
pitämiseksi raikkaana? Tai kenties
hintatietoja hampaiden valkaisusta?
Kerro meille juttuvinkki.
Ota yhteyttä: [email protected]
Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja nyt myös kunnallisilla
vastaanotoilla. Jakelupisteitä on yli 1700 ympäri Suomen.
Kultahammas – suu puhtaaksi
441 612
Painotuote
3
1/2011
– Suu puhtaaksi
6-7
Odotushuoneessa
Hammashoidon uutisia ja tuoteuutuuksia.
8-12 Juniorijääkiekkoilu
kasvattaa yhteishenkeä.
14-15 Sirpa Asko-Seljavaara
8
kantaa huolta koko kansan
hammasterveydestä.
16-17 Maitohampaasta
mahtavaan hymyyn
Kaukalokaupalla
kiekkoriemua.
18
Vuoden
suuhygienisti
on myös
Suukoulun
perustaja.
Kampanja jalkautui kouluun.
18-19 Suuhygienisti Tuija Kohonen
opettaa pitämään suut puhtaina.
20 Narskutusta
Hammashoidon hullut villitykset.
21 Näyttely odotushuoneessa
Tajua-ryhmä hallitsee kipua taiteen avulla.
22 Avaruusolennon kaksihaarainen hammasharja
Johan Olander tutkii asiaa.
24
Reikiä nolla
Ravinto & hampaat.
25 Ellan testinurkka
Ella testaa terveelliset välipalat.
26-27 Kotimatkalla
Ruokaa roskiin kilokaupalla.
20
Tajua-projekti toteuttaa
The Waiting Room -konseptia
käytännössä.
4
UUSI
”Nopeasti toimiva apu kelpaisi... ”
Uusi Sensodyne Rapid – nopeaa
helpotusta vihloville hampaille
Kuinka Sensodyne Rapid toimii?
Hammastahna sisältää strontiumasetaattia, joka muodostaa syviä tulppia
hammasluun kanaviin.1,2
Sensodyne Rapid:
• Teho osoitettu kliinisesti3,4
• Toimii 60 sekunnissa*3
• Kestävä okkluusio vielä 10 minuutin in vitro -happoaltistuksen jälkeen2
• Sisältää fluoria
*Käytettynä pakkauksen ohjeiden mukaan
GlaxoSmithKline (GSK) on maailman johtavia tutkimustoimintaa harjoittavia lääkeyhtiöitä. Vasta perustetun pohjoismaisen
GSK Dental -osastomme kautta tarjoamme suomalaisille hammashoidon ammattilaisille asiatietoa ja neuvontaa, jonka avulla
nämä voivat auttaa potilaitaan.
Henkilökohtaista neuvontaa ja ilmaisia tuotenäytteitä saat ottamalla yhteyttä hammashoidon
asiantuntijaamme sähköpostitse: [email protected]
E13070 2011/01
• Muodostaa syviä, haponkestäviä tulppia hammasluun kanaviin1,2
Viitteet: 1. Banfield N och Addy M. J Clin Periodontol 2004; 31: 325–335. 2. Parkinson C och Willson R. J Clin Dent 2010.
3. Mason S et al. J Clin Dent 2010. 4. Hughes N et al. J Clin Dent 2010.
• Todistetusti pitkävaikutteista lievitystä vain kahdella
päivittäisellä harjauksella4
Odotushuoneessa
Kala ja
pähkinät
suojaavat
ientulehdukselta
Jenkki juhlii
– 60 vuotta mittarissa
Suomen suosituin purukumi Jenkki
täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Jenkki
on maailman ensimmäinen ja tutkituin
ksylitolipurukumi.
Jenkki syntyi vuonna 1951, kun
Huhtamäki-Yhtymään kuulunut turkulainen Hellas aloitti purukumin valmistuksen. Purukumin nimeksi valikoitui
Jenkki, sillä toisen maailmansodan
jälkimainingeissa Yhdysvallat oli Euroopassa kovassa huudossa.
Suomen purukumimarkkinat mullistuivat vuonna 1975, kun Hellas toi
kauppoihin maailman ensimmäisen
ksylitolipurukumin.
Nimensä Leaf Suomeksi muuttanut
yhtiö on ollut alusta asti aktiivisesti
mukana ksylitolitutkimuksissa. Vuonna
1988 Suomen Hammaslääkäriliitto
suositteli suomalaisille ksylitolipurukumin käyttöä.
Jenkki aikoo juhlia merkkipaalua
musiikin merkeissä.
Juhlavuonna etsitään uutta
tähteä Jenkki-biisin esittäjäksi.
Kaikki suomalaiset on haastettu
osallistumaan Jenkki Records
-laulukilpailuun.
Paljon kalaa ja pähkinöitä sisältävä
ruokavalio auttaa suojaamaan ientulehdukselta.
Amerikkalaisen Dental Health Foundationin tutkimuksen mukaan muun
muassa rasvaisesta kalasta ja pähkinöistä
löytyvät monityydyttymättömät rasvahapot pitävät suun hyvässä kunnossa ja
vähentävät riskejä saada ientulehdus.
Kyseisiä rasvahappoja nauttineille kertyi 30 prosenttia epätodennäköisemmin
ientulehdus.
Useimmat ihmiset kärsivät ientulehduksista jossain elämänsä vaiheessa.
Hoitamaton tulehdus voi pahimmillaan
johtaa hampaiden menetykseen.
Ientulehdus johtuu puutteellisesta
suuhygieniasta, josta seuraa plakin
kertyminen hampaan pinnoille, erityisesti
ienrajaan.
Verenvuoto hampaita harjatessa
paljastaa ientulehduksen.
Kilpailu käynnistyi helmikuun
alussa ja siihen voi osallistua
osoitteessa: www.jenkkirecords.fi
Kilpailu kestää maaliskuun
loppuun asti.
o
an
D-vitamiinista tuli hitti
Scandinavian stock photo
6
kehotetaan käyttämään D-vitamiinivalmisteita
ympäri vuoden aina 18-vuotiaaksi asti.
Aikuisille suositellaan vitamiinilisiä käytettäväksi
pimeään vuodenaikaan.
Suosituksessa vuorokausiannos pysyy entisellään
eli alle kaksivuotiaille kymmenen ja vanhemmille
7,5 mikrogrammaa.
Ihminen saa D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa uv-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi D-vitamiinia
saa muun muassa kalaöljystä, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta ja sienistä.
i
av
n
di
an
Sc
D-vitamiinituotteiden myynti
kasvoi viime vuonna lähes 50
prosenttia eikä vitamiinin suosio
ota laantuakseen. Myyntiä vauhdittavat jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamat uudet
suositukset D-vitamiinivalmisteiden
käytöstä.
Kun aiemmin D-vitamiinilisiä
suositeltiin käytettäväksi vain pienillä lapsilla
ympäri vuoden, niin uusissa suosituksissa
to
o
ck
st
ph
Odotushuoneessa
puhelimeen tekstiviestin,
joka muistuttaa harjan vaihdosta joka kolmas kuukausi.
Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen voi tilata
sekä tekstiviestillä että
verkosta. Tarkemmat
ohjeet löytyvät osoitteesta
www.pepsodent.fi
ock
avian st
Scandin
uuteen vähintään kolmen
kuukauden välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho alkaa jo hiipua.
Uuden harjan osto unohtuu helposti kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy apu
tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta voi tilata omaan
Scandinavian stock photo
Käsi sydämelle. Koska olet
viimeksi vaihtanut hammasharjasi uuteen?
Suomalaisissa kylpyhuoneissa näkyy liian usein
parhaat päivänsä nähneitä rispaantuneita hammasharjoja.
Asiantuntijoiden mukaan
hammasharja pitäisi vaihtaa
photo
Hyvästit
rispaantuneille harjoille
Savut pois
suusta
Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen,
että tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle.
Mutta aina ei muisteta, että tupakka heikentää myös suun
terveyttä.
Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia
kuin tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän
hammaskiveä, syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia kuin tupakoimattomilla ikätovereillaan.
Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu
aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista.
Hammasalan
viimeisimmät
härpäkkeet
Hammaslääkärialan tuote- ja laitepuolella kaikki suurimmat
ja kauneimmat uudistukset julkaistaan aina kahden vuoden
välein Saksan Kölnissä.
Tänä vuonna kansainvälinen IDS -tapahtuma järjestetään jo 34. kerran. Tapahtuma on puhtaasti kaupallinen ja
keskittynyt siis vain esittelemään alan valmistajien tuotteita.
Maaliskuun 22.–26. järjestettävä tapahtuma kerää saman
katon alle yli 1800 näytteilleasettajaa yli 56 maasta.
Jos haluat nähdä, mitä kaikkea lääkärisi voisi hankkia,
niin lisätietoa saat osoitteesta www.ids-cologne.de
Maailman kallein
hammashoito
Englannissa
Dental Healt Magazinessa vuodenvaihteessa
julkaistun tutkimuksen mukaan maailman
kallein hammashoito löytyy Englannista. Keskimääräisen pakkauksen hinta on sumuisella
saarella 156 euroa.
Englannin jälkeen kalleimmat eurooppalaiset paikkaukset tehdään Espanjassa (125
euroa) ja Italiassa (135 euroa).
Toisessa ääripäässä oli Unkari, jossa
vastaavan paikan saa kahdeksalla eurolla.
Yhdysvalloissa vastaava luku oli 145 euroa.
7
Arvatkaa
kuka meistä
on Nea?
8
o
l
a
k
u
Ka
a
l
l
a
p
u
a
k
o
k
k
e
i
k
riemua
Teksti
K u vat
R iikk a M ä ki n e n
jouni harala
Jee, maali! Yhteen
kiekkoon puhaltaminen
ja jaettu ilo luovat
joukkuehenkeä pienestä
pitäen. Juniorikiekkoilun
tavoitteena on tarjota
onnistumisen kokemuksia
jokaiselle pelaajalle.
9
”
On hienoa seurata pienten
pelaajien iloa ja intoa.
Toivottavasti lasten asenne peliä kohtaan säilyy mahdollisimman pitkälle, sanovat
valmennuspäällikkö Harri Alakotila (vas.) ja junioripäällikkö Toni Mustonen.
K
iekkokaukalossa käy vilske,
kun Järvenpään Haukkojen
syksyllä perustetun G03joukkueen pojat ja Nea
treenaavat hiki päässä valmentajien
johdolla. Pienet pelaajat sotkeutuvat
vielä useasti luistimiinsa ottaen mahakontakteja jäähän, eikä pelisilmä ole
vielä hioutunut ymmärtämään pelin
taktiikkaa. Pelimiesten näyttävät ja
kovaääniset tuuletukset on kuitenkin
omaksuttu jo täydellisesti. Riemulla
ei ole rajoja, kun kiekko liukuu maalilinjan yli.
Seuran nuorin joukkue treenaa keskimäärin kolme kertaa viikossa. Kolme
ensimmäistä vuotta kiekkoa pelataan
pienemmällä kentällä ja varsinaiset
harjoitukset ovat pitkälti luistelun
opettelemista. Pääasia on, että lapset
pysyvät jäällä mahdollisimman paljon
liikkeessä.
– Lajiharjoittelu yritetään naamioida leikin puolelle, että se olisi hauskaa.
Kaikki pikkujunnut haluavat myös
pelata, joten sitä pitää olla jokaisessa
treenissä, Haukkojen junioripäällikkö
Toni Mustonen selvittää.
– On hienoa seurata pienten pelaajien iloa ja intoa lajia kohtaan. Toiveena
tietysti on, että asenne säilyisi mahdolli-
10
simman pitkälle, Mustonen hymyilee.
Nuori Suomi -sinettiseuran arvojen
mukaisesti Haukoissa noudatetaan
kaikki pelaa -linjausta. Vanhemmissa
ikäluokissa kaikille pelaajille pyritään
tarjoamaan onnistumisen kokemuksia tasoryhmien avulla. Treenimäärät
lisääntyvät pelaajien iän ja joukkueen
tason myötä. Yläkouluikäiset liigaseurojen kärkiporukat saattavat treenata
kymmenenkin kertaa viikossa.
Ei ikärajaa
Luistelun aloittamiselle ei ole ikärajaa.
Lapsen voi kantaa jäälle kun hän pysyy
pystyssä. Vastaavasti harrastuksen
voi aloittaa vielä paljon vanhemmallakin iällä.
Jääkiekkojoukkueeseen päädytään
kuitenkin useimmiten luistelu- tai
kiekkokoulun kautta. Lajiin kasvetaan
veljien, kavereiden tai vanhempien
innostamana.
Haukkojen G03-joukkueen ainoa
tyttö, kuusivuotias Nea Liuksiala,
on luistellut kolmevuotiaasta lähtien.
Isoveljen jääkiekkoharrastuksesta lajiinnostuksensa saanut Nea pysyy kaukalossa poikien menossa täysin mukana.
Hänen mielestään parasta jääkiekossa
on harjoittelu.
Junioripäällikön mukaan tytöt ovat
usein nuorena jopa poikia parempia
luistelijoita.
– Koska meillä ei Haukoissa ole
tyttöjen lätkäjoukkueita erikseen, pelaa
meillä tyttöjä monissa poikien ikäluokissa. Yleensä tytöt kuitenkin tippuvat
poikien kyydistä yläasteelle siirryttäessä, Mustonen toteaa.
Joukkue kasvattaa
Jääkiekko on harrastajamäärissä
edelleen Suomen ykköslaji, mutta
Koko perhe
lätkässä
Entisen NHL-kiekkoilija Sami Heleniuksen pojilla on lätkä verissä. Lätkävaimosta lätkä-äidin rooliin siirtynyt
Soile Helenius huoltaa tottuneesti
poikiensa varusteita, huolehtii oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja kannustaa
poikiaan kaukalon laidalla.
Soile Helenius istuu Järvenpään
jäähallin katsomossa. Kaukalossa on
meneillään hänen nuoremman poikansa turnauspeli, jota hänen vanhempi
poikansa jäällä tuomaroi. Vaihtoaitiossa
Haukkojen F01-joukkuetta valmentaa
Soilen mies, Sami Helenius.
Sami Helenius on pelannut monissa
SM-liigajoukkueissa sekä yhdeksän
vuotta ammattilaisena Pohjois-Amerikassa. Amerikan vuosien aikana perheeseen syntyi kaksi poikaa. 12-vuotias Sasu
syntyi Las Vegasissa ja 8-vuotias Samuel
puolestaan Dallasissa.
Vaikka Sami Helenius on jo aktiiviuransa lopettanut, pyörii perheen arki
edelleen pitkälti lätkän ehdoilla.
– Pojat apinoivat isäänsä kaikessa ja
jakavat luonnollisesti myös isänsä intohimon lätkään. Samuelilla on kolmet ja
Sasulla viidet tai kuudet treenit viikossa.
Siihen päälle vielä taitojäät, pelit ja turnaukset, Soile luettelee hymyillen.
Vanhempien voimin
haukoissa noudatetaan
kaikki pelaa -linjausta.
– Varusteiden pitää olla kunnossa.
Niiden pitää olla oikean kokoisia ja niitä
pitää käyttää asianmukaisella tavalla.
Luistimiin kannattaa satsata, sillä huonot
luistimet vievät nilkat, Soile muistuttaa.
Maito paras palautusjuoma
Terveydenhoitajana työskentelevä
lätkäperheen äiti korostaa vanhemman
roolia myös oikeanlaisen ravinnon tarjoajana urheileville lapsille. Treenit ja pelit
vaativat ravinnolta proteiinia ja pitkiä
hiilihydraatteja. Myös riittävä juominen
on tärkeää.
– Energian pitää säilyä urheilusuorituksen loppuun saakka. Pelin tai
treenien jälkeen paras palautusjuoma
on maito.
Riittävä uni on tärkeää jo pelkästään
kasvu- ja sukuhormonien tuotannon
kannalta. Jääkiekkojoukkueiden treeniajat suunnitellaankin ikää silmällä pitäen.
Silti treenaaminen verottaa Soilen mielestä varsinkin vanhemman pojan unia.
– Jos Sasu tulee treeneistä kotiin
yhdeksän aikaan, adrenaliinia virtaa vielä
siinä määrin, ettei poika nukahda ennen
yhtätoista. Se on ihan liian myöhään
kouluiltana. 12-vuotiaskin tarvitsisi unta
vähintään 9 tuntia yössä.
Sasua iltatreenit eivät häiritse. Jos
pojalta kysytään, niin se on koulu, mikä
häiritsee hänen treenaamistaan. Hän on
päättänyt olla yksi harvoista junnukiekkoilijoista, joka yltää ammattilaiseksi.
Junioreiden toiminta pyörii pitkälti vanhempien voimin.
– Koska Sami on kiinni nuoremman poikamme joukkueen
valmennuksessa, osallistun
minä vanhemman poikamme
joukkueen toimintaan. Olen
joukkueessa toimitsijana, mikä
tarkoittaa hommia kaikissa
turnauksissa, kertoo Soile.
– Vanhemmille lankeaa
tietysti myös varustehuolto
ja kaikenlaisia muita pestejä
ikäluokan kahviovuoroista
alkaen.
Seuramaksut, lisenssit,
turnauskulut sekä varusteet
verottavat kukkaroa. Kahden
junioripelaajan äiti arvioi
poikien lätkäharrastukseen
kuluvan noin 3000 euroa
vuodessa.
Varusteita myydään onneksi myös käytettynä, mikä
SASU, Soile ja
nopeasti varusteistaan ulos
Samuel Helenius.
kasvaville junioreille onkin
järkevä vaihtoehto.
11
Haukkojen valmennuspäällikkö Harri
Alakotilan mukaan harrastajamäärät
ovat laskussa.
– Tällaisessa pienemmässä kaupungissa joudumme nykyään tekemään
töitä sen eteen, että saamme tarpeeksi
pelaajia uuden junnujoukkueen perustamiseksi. Eri lajitarjontaa on niin
paljon, Alakotila paljastaa.
– Ehkä yksi uusi kiekon maailmanmestaruus tekisi taas samanlaisen
buumin kuin taannoin 90-luvulla, hän
naurahtaa.
Harrastajapula ei ole ainoastaan
pikkukaupungin tai jääkiekon ongelma. Jääkiekkoa koko elämänsä pelanneet Mustonen ja Alakotila uskovat
lasten yleisen liikkumisen vähenemisen vaikuttavan myös harrastamiseen.
– Lasten aktiivisuus on laskenut. Pleikkarit ja tietokonepelit ovat
syrjäyttäneet pihapelit tai esimerkiksi
ulkojäillä kavereiden kanssa pelailun.
Mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin harrastaa mitä tahansa liikuntaa,
Järvenpään Haukkojen nuorin joukkue
treenaa keskimäärin kolme kertaa viikossa.
sitä parempi, he painottavat.
Valmentajat pitävät joukkueurheilua paitsi mielekkäänä harrastuksena,
myös hyvänä kasvattajana.
– Lapsi oppii toimimaan ryhmässä ja
ottamaan muita huomioon. Käytöstavat
omaksutaan huomaamatta harrastuksen lomassa.
hammassuoja vaimentaa iskun
ja jakaa hampaisiin ja leukaan
kohdistuvien iskujen voiman.
Purukalusto suojaan!
Hammassuoja ehkäisee
myös aivotärähdyksiä
Varusteet ovat olennainen osa jääkiekkoa. Kasvojen aluetta suojaava ristikko on
pakollinen junioreille, mutta Jääkiekkoliitto
suosittelee sen lisäksi käytettäväksi myös
hammassuojaa.
Ristikko suojelee kasvoihin ja hampaisiin
kohdistuvilta suorilta iskuilta, muttei tärähdysten aiheuttamilta vaurioilta. Hammassuoja ehkäisee hammas- ja leukavammoja,
mutta myös aivotärähdyksiä.
Parinkymmenen vuoden ajan hammassuojia kehittänyt ja valmistanut hammasteknikko Kari Hiltunen muistuttaa, että
kasvuiässä hampaat, leukaluut ja aivojen
pehmytkudokset ovat herkkiä vaurioitumaan
tärähdysten johdosta. Yleisimpiä iskujen
aiheuttamia vammoja ovat aivotärähdys,
hampaiden halkeaminen tai lohkeaminen
sekä juurten vaurioituminen.
– Kasvuvaiheessa hampaat ja leukaluut
ovat hennompia kuin aikuisella. Lapset saa-
12
vat myös herkemmin aivotärähdyksiä.
Maitohampaaseen saatu isku voi vaikuttaa myös rautahampaan kasvuun. Ja toisaalta rautahampaaseen tullut kolahdus saattaa
vuosien saatossa kostautua pitkäjaksoisilla
hammashoidoilla.
– Kasvavalle nuorelle pelkästään yksi kolahdus hampaaseen voi aiheuttaa hiushalkeaman, josta bakteerit pääsevät ajan kanssa
hampaan juureen saakka. Se tarkoittaa
juurihoitoja, ja pahimmassa tapauksessa
hampaan poistoa, Hiltunen selittää.
Minkä pienenä oppii…
Hammassuoja jakaa hampaisiin ja leukaan
kohdistuvien iskujen voiman ja vaimentaa
sen itse suojaan. Näin se vähentää kaatumisissa tai törmäyksissä hampaisiin, hampaiden juuriin, leukaluihin, pehmytkudoksiin ja
koko päähän kohdistuvaa rasitusta.
Hammassuojia myydään urheiluliikkeissä
ja yksilöllisiä, hammasjäljennösten mukaan
tehtyjä suojia valmistetaan hammaslaboratorioissa. Suomalainen Decasport muotoilee
käsityönä hammassuojia eri lajien edustajille
juoniorista ammattilaisurheilijaan. Pienimmille harrastajille he suosittelevat lämpömuotoiltavia hammassuojia.
– Kun hampaat ja leukaluut ovat vielä
kasvuvaiheessa, ja suussa tapahtuu paljon muutoksia, on uudelleen muotoiltava
lämpösuoja järkevin vaihtoehto. Yksilöllisen
hammassuojan käyttöön nuori voi siirtyä
yleensä noin 13-vuotiaana, Decasportin yrittäjä ja hammasteknikko Kari Hiltunen toteaa.
Jääkiekossa kiinnostus hammassuojia
kohtaan on lisääntynyt viimeisen kymmenen
vuoden aikana. Samalla myös hammassuojien taso, niin käyttömukavuuden kuin
suojaavuuden osalta, on kehittynyt.
– Suojan tulee olla miellyttävän tuntuinen,
jotta sitä tulee käytettyä, Hiltunen korostaa.
Käsityönä tehdyt hammassuojat sopivat
kuusivuotiaankin suuhun. Hiltusen mukaan
hammassuojaan kannattaisi totutella pikkujunnusta alkaen, jotta se kuuluisi automaattisesti varustukseen siinä vaiheessa, kun peli
muuttuu vauhdikkaammaksi.
Huoli
hammasterveydestä
T e k s t i E i j a Ö hr n b er g
K u va v i l j a h a r a l a
sirpa askoseljavaara
patistaa vanhempia
kiinnittämään
huomiota lastensa
hampaiden hoitoon.
T
erveet hampaat ovat tärkeä
osa suomalaista kokonaisterveyttä. Hammasterveytemme on kuitenkin uhkaavaa
vauhtia rapautumassa. Tarvitsemme
kannustusta hampaiden parempaan
huolenpitoon, ja neuvonnan sekä hoidon
tulisi tavoittaa kaikki ikäluokat.
– Lasten hammasterveys on huolestuttavasti huonontunut, toteaa professori, kansanedustaja Sirpa AskoSeljavaara.
– Kouluruoan sijaan syödyt makeat
välipalat ja virvoitusjuomat vaikuttavat koululaisten hammasterveyteen.
Vanhemmat eivät kiinnitä riittävästi
huomiota lastensa hampaiden hoitoon
ja säännölliseen harjaukseen. Siinä
syitä miksi olemme tämän päivän
tilanteessa.
Ongelmia on myös julkisen hammashoidon resursseissa. Koko väestön
pääsy Kela-korvausten piiriin 2003
käynnisti ryntäyksen hammashoitoon.
Hoitotakuun tullessa voimaan 2005
syntyi toinen aalto hoitoon hakeutumi-
14
sessa, ja se aiheutti ruuhkia julkisella
puolella. Vaikka resursseja lisätään
koko ajan, aiheuttavat ruuhkat suuria ongelmia. Jono hammaslääkärin
tarkastukseen voi olla yli vuodenkin
pituinen.
Palveluseteli avuksi?
Tällä hetkellä puolet suomalaisista
käyttää julkista ja puolet yksityistä
hammashoitoa. Julkisen puolen hammashoitoon pääseminen on jonottamisen takana, yksityisellä puolella voi olla
alueittain jopa tyhjäkäyntiä.
Yhtenä vaihtoehtona tilanteen
tasapainottamiseksi ja julkisen hoidon
tilanteen helpottamiseksi Asko-Seljavaara suosittelee palvelusetelin entistä
laajempaa käyttöä. Muutaman vuoden kokeilu on tuottanut kannustavia
tuloksia.
– Palveluseteli pitäisi myöntää
työssäkäyville kansalaisille. Lapsille,
nuorille, vanhuksille ja vammaisille hoidon pitäisi järjestyää julkiselta puolelta.
Mielestäni seteliä ei pitäisi kuitenkaan
antaa kaikille, mutta setelillä varmistettaisiin nopea hoitoon pääsy sitä
erityisesti tarvitseville.
Hammashuolto osaksi
työterveyshuoltoa
Sirpa Asko-Seljavaara ajaa erityisesti ennaltaehkäisevän hammashoidon
asiaa.
Tärkeä tavoite on saada kaikki
suomalaiset vauvasta vaariin ennaltaehkäisevän hammashoidon piiriin.
Suun terveys vaikuttaa koko ihmisen
hyvinvointiin.
Harva työnantaja kuitenkaan korvaa
työntekijöidensä hampaiden hoitoa,
vaikka tämä voisi aikaa myöten vähentää työstä poissaoloja.
– Ennalta ehkäisyn merkitystä ei
voi koskaan korostaa liikaa, painottaa
Asko-Seljavaara.
– Suun terveydellä on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansanterveyteemme, ja samalla myös kansantalouteemme. Ennalta ehkäisyllä säästämme
hoidon kustannuksia jatkossa.
Kuka maksaa viulut?
Sirpa Asko-Seljavaaran mukaan hammashoidon rahoitus on kuntatasolla
varsin hyvällä tolalla, kunhan Kelakorvauksia ei poisteta. Hän kannattaa
ennaltaehkäisevän hammashoidon
ottamista työterveyshoidon piiriin.
Ennaltaehkäisevää hammashoitoa
palveluseteli
• Tarjoaa kunnalle mahdollisuuden hankkia palveluja
• Asuinkunta myöntää
palvelusetelin, eli sen saa
terveysasemalta
• Voi olla joko tasasuuruinen
tai tulosidonnainen
!
”
On tärkeää, että
potilaat hoidetaan
oikeassa paikassa ja
oikeaan aikaan.
korvataan jo Kelan toimesta, mutta se ei
kuulu työterveyshuoltoon.
– Kaikkea ei voi kuitenkaan maksaa verovaroista. On hyvä, että ihmiset osallistuvat
itsekin mahdollisuuksiensa mukaan hoidon
kustannuksiin.
Chattia lasten kesken
10-13-vuotiaat keskustelivat
hammasterveydestä ja hampaiden
hoidosta Suomen Lasten
Parlamentin keskustelupalstalla
tammikuussa 2011. Lapset
haluaisivat kouluihin lisää puhetta
hampaidenhoidosta.
”Ja onhan se tärkeetä tulevaisuuden kannalta, et
hampaat pysyis mahollisimman hyväs kunnos pitkän
aikaa.” Veera, 13
”Itse ainaki harjaan 2 kertaa päivässä, aamuin illoin
ja sitten silleen joka toinen päivä lankaan tai käytän
hammastikkua.” Aleksiina, 13
”Monet meidänki koulussa ajattelee, ettei sillä ole
niin väliä, mutta hampaitten hoito vaikuttaa suun ja
limakalvojen terveyteen ja myös muuhun terveyteen.” Nelli-Sofia, 13
”Ei ole käyny terkkari puhumassa… Vaikka näin
jälkeenpäin ajatellen olis kyllä pitäny. Niin kaikkien
koulussa pitäisi keskustella, koska nykyään monilla
on reikiintyminen lisääntynyt.” Nella-Sofia, 13
”No ainakin se olis hyvä sanoa, et kaikkiin kouluihin
tulis joku ihminen puhumaan, sellainen joka oikeesti
innostaa meitä hoitamaan omia hampaita!”
Aleksiina, 13
”Että ei tulisi reikiä hampaisiin.” Veeti, 10
www.lastenparlamentti.fi
Hampaiden harjaus on
iloinen asia
Suomen kouluissa on käynnissä Maitohampaasta
mahtavaan hymyyn -kampanja. Tavoitteena
on yksinkertaisesti saada lapset innostumaan
enemmän hampaiden harjauksesta.
T e k s t i E i j a Ö hr n b er g
K u vat v i l j a h a r a l a
R
oihuvuoren ala-asteella
Helsingissä odotellaan
malttamattomasti Maitohampaasta Mahtavaan
Hymyyn -kampanjan toisen oppitunnin
alkamista. Kampanjan sisältö sopii
hyvin peruskoulun opetusohjelmaan ja
sekä opettajille että oppilaille toimitettu opetusmateriaali on otettu ilolla ja
mielenkiinnolla vastaan.
– Ensimmäisellä tunnilla tutustuttiin opetushampaisiin ja harjoiteltiin
16
Johanna Loukomies näyttää kuinka
hampaita tulee harjata.
mallihampailla oikeaa harjaustekniikkaa. Ensin ulkopinnat, sitten sisäpinnat ja lopuksi purupinnat. Keskustelimme hampaiden harjauksen tärkeydestä, ja että maitohampaatkin tulee
harjata säännöllisesti. Opettelimme
Mikä
kampanja?
Metropolia ammattikorkeakoulun ja Colgaten
yhteistyössä suunnittelema
koulutusohjelma elokuusta
2010 alkaen.
Suomen Hammaslääkäriliiton
tukema kampanja.
Suunniteltu sopivaksi alaasteiden 3. luokan opetusohjelmaan ympäri Suomea.
Tavoitteena kehittää suun
terveyden peruslukutaitoa
siten, että lapset kykenevät
itse arvioimaan ja hoitamaan
suun terveyttä.
Oppilaille annettiin kampanjan hengessä myös piirustustehtävä,
joita viimeisteltiin toisen oppitunnin aikana.
myös yhdessä täyttämään hampaidenharjauspäiväkirjaa, kertoo erityisluokkaa opettava Johanna Loukomies ja
jatkaa: Oppilaiden materiaalipussista
löytyi hammasharjan ja tahnan lisäksi
muutakin hyödyllistä ja mukavaa.
– Plakkisiepparin askartelutehtävä oli kaikille oppilaille mieluisa ja
katsoimme yhdessä myös materiaalin
mukana tulleen Hammasritarit-dvd:n.
Opettaja Annika Nissinen oli valmistanut PowerPoint-esityksen materiaalin
pohjalta, ja mukana tulleiden julisteiden
viestit käytiin myös yhdessä läpi.
3A- ja 3B-luokat jatkoivat kampanjan innostamina teemaa kuvaamataidon töissä. Värikkäissä maalauksissa
vilisivät niin hammaspeikot kuin hammasritaritkin. Opettaja Siru Karppasen ohjauksella töitä viimeisteltiin
toisen oppitunnin aikana.
Vastuu vanhemmilla
Tilastot puhuvat karua kieltään suomalaislasten hampaiden kunnosta.
Hammasterveyskasvatus on valitettavasti viime vuosina siirtynyt enemmän
ja enemmän vanhemmilta koulujen
vastuulle. Haastetta riittää, sillä hampaiden kuntoon vaikuttava mehujen ja
makeiden välipalojen napostelu kuuluvat monen koululaisen päivään.
Kolmasluokkalaiset ovat jo ohittaneet maitohammasiän, ja pysyvien
hampaiden hoitaminen on tässä vaiheessa erityisen tärkeää. Onhan hampaiden kunnolla merkittävä vaikutus
yleisterveyteen.
Kouluterveydenhuolto antaa teknistä harjausopetusta, mutta säännöllisen
harjauksen tärkeydestä muistuttaminen on kuitenkin ensisijaisesti kodin
Ohjelmaa jatketaan 2011
tavoitteena saavuttaa 30 000
kolmasluokkalaista.
pussukoista aivan innoissaan.
Paketissa voisi jatkoa ajatellen olla
vielä jotain arvostelutyyppisiä tehtäviä, kuten esimerkiksi sanaristikoita.
Jatkoa kampanjalle siis odotetaan jo
innolla!
”
Sekä oppilaat että opettajat
innostuivat hampaiden harjauksesta.
asia. Erilaiset kouluissa toteutetut
kampanjat toimivat tällöin enemmänkin tärkeän viestin vahvistajina.
Jatkoa kampanjalle
Opettajien saamassa materiaalipaketissa on ainekset kuuden oppitunnin
suunnitteluun. Opettajat voivat rakentaa tunnit omien toiveidensa ja aikataulujensa mukaisesti.
Oltiinko oppimateriaaliin tyytyväisiä, ja voisiko siihen vielä lisätä jotain?
– Materiaali monipuolisine sisältöineen ylitti kyllä kaikki odotukset, nauraa Johanna Loukomies. Lapset olivat
iidan ja netan mielestä on mukava
kuunnella musiikkia hampaita harjatessa.
17
Suukoulun filmitähti on
Vuoden
suuhygienisti
Sinivalkoiset kuvat pyörivät Suukoulussa
kuin Suomi-Filmin vanhoissa elokuvissa, kun
torniolainen suuhygienistiyrittäjä Tuija Kohonen
SHG-palvelu Suunvuorosta napsauttaa aapiseen virran
päälle. Valkoiset hampaat nauravat valkokankaalla.
T e k s t i T uu l a s a v o l a i n e n
K u v a a n tti k o h o n e n
Suukoulun
teesit
• Suukoulun aapinen on
kannettava tietokone.
• Aapisessa on 100 graafista
kuvaa suunhoidosta.
• Karttakeppinä toimii
digitaalinen hiiri.
• Kotiläksynä on hammaslangan käyttö.
• Laiskanläksyä saa huonosta
harjauksesta.
• Suukoulun todistus on
valkoinen hymy.
• Suukoululaisia on työpaikoilla ja järjestöissä.
• Naistenilloissa puhutaan
valkaisusta.
18
V
uoden 2010 suuhygienistiksi valittu Tuija Kohonen kiertää perustamansa
Suukoulun kanssa PohjoisSuomen kyliä hammasharjat laukussa.
Silloin Nuuskakairan filmitähti vaihtaa
vastaanoton instrumentit graafiseen
aapiseen ja karttakeppiin.
– Hammasharjat heiluvat pitkin
väylän vartta Suomen ja Ruotsin
rajalla. Puhtaasta suusta ja terveistä
hampaista puhutaan meän kielellä,
joka on Tornionjokilaakson murretta.
Tuija kertoo, että jopparit tuovat
rajan yli nuuskaa, joka on kielletty
koko EU:ssa paitsi Ruotsissa. Nuuskan
käyttäjän tunnistaa vastaanotolla heti,
kun hän avaa suunsa.
– Huippuhetkiä on, kun asiakas
lopettaa tupakoinnin tai nuuskaamisen.
Silloin sydänalassa tuntuu sellaisia
väristyksiä, että työ on sittenkin
kannattanut, Tuija Kohonen sanoo.
Puhdas suu kiinnostaa
Tuija perusti oman Suukoulun, sillä
asiakkaat haluavat tietoa, miten suu
pysyy terveenä. Yksi on kiinnostunut
hampaiden valkaisusta ja toista vaivaa kuiva suu. Sähköhammasharjan
käyttö pelottaa.
Suukoulu on kuin entisajan kiertokoulu. Koulunpenkillä istuvat vuorotellen ikäihmiset, yritysjohtajat ja järjestöväki. Luennon päätteeksi reppuun
pakataan tietopaketti, jossa on suun
kotihoidon ohjeet.
– Suukoulussa opitaan kohtaamaan
myös hammashoitoon liittyviä pelkoja,
Tuija Kohonen kertoo.
Suukoululaisen repusta löytyy hyvä
hammasharja, vaahtoamaton fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka,
-tikut, -väliharja, suuvesi ja ksylitoli.
– Valkoinen hymy on Suukoulun
todistus puhtaasta suusta ja hyvin
hoidetuista hampaista.
Suukoulu tekee yhteistyötä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa.
Tuija on hyvillään, että suun terveys
on tapetilla myös vanhusten palveluja hoivakodeissa.
– Veteraanien jutut Suukoulussa
ovat kuljettaneet minut monta kertaa
sotatantereelle katsomaan, kuinka
hampaat pestiin sota-aikana, Tuija
Kohonen sanoo.
Lisätietoja: SHG-palvelu Suunvuoro,
puh. 050 514 2541, [email protected]
Suomen Suuhygienistiliitto ry
valitsi torniolaisen Tuija Kohosen Vuoden
2010 suuhygienistiksi.
Pyydä lähete
suuhygienistille
”
Suukoulussa opitaan
kohtaamaan myös
hammashoitoon
liittyviä pelkoja.
Suuhygienistien vuoden
verran voimassa ollut
Kela-laki aiheuttaa edelleen
hämminkiä koko maassa.
Kela vaatii, että asiakkaalla on hoitoon tullessaan
yksityisen hammaslääkärin
kirjoittama lähete.
– Suurin osa asiakkaista
ei osaa pyytää lähetettä yksityiseltä hammaslääkäriltä.
Suuhygienistin vastaanotolle tulee asiakkaita lähetteen
kanssa ja ilman lähetettä,
suuhygienistiyrittäjä Tuija
Kohonen SHG-palvelu
Suunvuorosta sanoo.
Suuhygienistiyrittäjät
vaativat nyt lähetteen poistamista sairausvakuutuslaista, koska se eriarvoistaa
asiakkaat.
– Tarvitsemme suun
terveydenhuollon työnjakoa selkeyttävän lain,
joka vapauttaa niukkoja
hammaslääkärien resursseja
korjaaviin toimenpiteisiin
ja ohjaa suun ehkäisevän
hoidon tarpeessa olevia
asiakkaita suuhygienisteille,
Tuija sanoo.
Yksityishammaslääkärin
lähete on voimassa kaksi
vuotta ja korvausta maksetaan enintään 15 hoitokerralta. Suun terveystarkastus
korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvauksen
saa ennaltaehkäisevästä
hoidosta, iensairauksien
hoidosta ja puudutuksista.
Suuhygienisti on suun
ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ammattilainen.
Työhön kuuluu suu- ja
hammassairauksien ehkäisy,
varhaishoito ja hampaiden
valkaisu.
19
Lempeää kivunhallintaa
The Waiting Room -konsepti toimii nimensä mukaisesti odotustiloissa.
TAJUA-ryhmän toteuttama taide auttaa hammaslääkäripelkoisten oloa odotushuoneessa
kiinnittämällä huomion johonkin muuhun – taiteeseen.
Teksti
T er o A n n a n o l l i , E i j a Ö hr n b er g
K u v a t T AJ U A - ryhm ä
Pekka Sinervo ja kuvataiteilijat Joonas Vähäsöyrinki, Tero Annanolli ja Ulla Remes. Keskellä Tero Annanollin teos Helle.
T
AJUA-ryhmä perustettiin
2010 tarpeeseen toteuttaa
yhteisnäyttelyjä ja yhteisötaideprojekteja, joilla
otetaan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin yhteiskunnassa. Taiteilijaryhmä
muodostuu kuvataiteilijoista Tero
Annanolli (TaM), Ulla Remes (TM)
ja Joonas Vähäsöyrinki (TaM).
Yhteistyö hammashoidon saralla
aloitettiin maaliskuussa 2010 taiteilija Ulla Remeksen työskennellessä
Suomen taiteilijaseuran hallinnoimassa
residenssissä Marbellassa. Ajatus lähti
liikkeelle Pekka Sinervon ja Remeksen tavattua, ja mukaan pyydettiin
koko kolmihenkinen TAJUA-taiteilijaryhmä.
Sinervon The Waiting Room -konseptin ajatuksena on helpottaa hammaslääkäripelkoisten oloa kiinnittämällä heidän huomionsa odotustiloissa
esillä olevaan taiteeseen. Yhteistyö on
jatkoa lääkäriasema Andanten liikeidealle, jonka mukaan luovuus ja taide
kohtaavat ihmisen odottamattomassa
tilassa.
Käytännön yhteistyö
– Yrityksien kanssa työskentely on
tapauskohtaista. Otamme huomioon
yrityksen taustan, toimintamallin,
kohderyhmän sekä tavan, jolla yhteistyötä tehdään. Olemme miettineet
myös tilaa, johon teos on tulossa ja
sitten ryhmänä työstämme taiteellisen
kokonaisuuden, kuvailee Tero Annanolli konseptin toteutustapaa.
20
– Yritys voi tilata taiteilijalta aivan
tietynlaisen, tilaan ja yrityksen ilmeeseen sopivan teoksen, teoskokonaisuuden tai vuokranäyttelyn. Tai yritys voi
antaa myös taiteilijan ideoida hyvin
vapaasti. Toki olemme yhdessä miettineet käytössä olevaa tilaa ja alueellisia
seikkoja, kuten sitä, onko näyttely
Suomessa vai muualla. Myös yrityksen
asiakaskunta, joka teokset näkee, on
otettava huomioon.
TAJUA-taiteilijat toteuttavat taidetta Sinervojen Espanjassa, Walesissa ja
Suomessa sijaitseviin tiloihin. Suunnitelmissa on laajentaa näyttelyryhmää
niin, että Espanjasta ja Walesista vali-
TAJUA-ryhmän
yhteistyökumppaneita:
• Andante Oy (Espanja,
Iso-Britannia, Suomi)
• Suomen Kulttuurirahaston ja
Kansallisteatterin liikkuvan
näyttämön Globen uupuneet
-projekti (Savon osuus)
• Jämsän kansanopisto
• Turun kulttuuripääkaupunki
-hanke, NYT2011 Together
www.tajua.com
www.annanolli.com
www.ullaremes.net
www.joonasvahasoyrinki.com
!
taan lähivuosina mukaan myös paikallisia taiteilijoita.
Positiivista palautetta
Konseptiin toteuttamisesta saatu
palaute on ollut ainoastaan positiivista;
ihailua, innostusta ja henkilökohtaisesti
koettuja taide-elämyksiä.
– Yhteistyössä on kaksi voittajaa.
Yritys antaa taiteelle puitteet. Taiteilijan ja yrityksen välillä on oltava tietty
vastavuoroisuus ja molempien on oltava
valmiita kompromisseihin. Tämä tuntuu
toimivan kohdallamme, kertoo Annanolli.
Taiteen odottamaton kohtaaminen
hammaslääkärin odotushuoneessa madaltaa taiteen kuluttamisen kynnystä.
Näin saadaan taiteilijakunnalle uusia
asiakkaita sekä yritykselle näkyvyyttä,
toteaa Annanolli.
Taiteelle tilausta
Taiteilijoiden ja yrityksien välistä
yhteistyötä on Suomessa vielä vähän.
Taiteilijoiden ja yritysten välillä vallitsee
tietynlainen kumppanuussuhde.
– Yritysmaailmassa taide on arvostettua ja toimii eräänlaisena statussymbolina. Nyt taiteen soveltavalla käytöllä
onkin tilausta. Tästä kertoo muun
muassa laaja kiinnostus TAJUA-ryhmän
toimintaa kohtaan, summaa Annanolli.
Tulevaisuuden suunnitelmissa on
soveltaa vastaavaa mallia ikäihmisten
palvelutaloihin sekä Suomessa että
Espanjassa. TAJUA-ryhmä on kiinnostunut uusista aloitteista ja taiteesta
hyvinvointia -yhteistyöhankkeista.
Narskutusta
Hoitohuoneessa
kysyttyä
Lääkärini sanoi, että reikäni
oli syvä. Mitä se oikeastaan
tarkoittaa?
Reikä on mennyt lähelle hampaan
pulpaa, eli ydintä. Tällaisen reiän
paikkaus voi ärsyttää hammasta ja
aiheuttaa kipua, vihlontaa ja jomotusta paikkauksen jälkeen.
Lääkärini mukaan hampaani on
kuollut. Miten se on mahdollista?
Hampaan sisällä on hermo. Jos
tuo hermo ei enää toimi, niin hammas on ”kuollut”. Tällöin hammasta voi muun muassa porata
aika huoletta, koska siinä ei enää
ole tuntoa.
Miksi etuhampaan paikat pitää
vaihtaa ennen valkaisua ja suorittaa vielä hammaskivenpoisto?
Yksinkertaisimmillaan siksi, että
nuo paikkasi eivät vaalene.
Lopputuloksena olisi aika ruman
laikukkaat etuhampaat. Hammaskivet poistetaan useastakin syystä.
Ensinnäkin se on keltaista ja jää
ikävästi näkyviin ja lisäksi hammaskivi vaikeuttaa itse valkaisun
tekemistä ja suojaamista suussa.
Miksi minun pitäisi käydä
aina samalla hammaslääkärillä?
Eihän se pakko ole, mutta esimerkiksi jonkin vaivan kanssa kiertäminen hammaslääkäriltä toiselle on
aika turhaa. Silloin jokainen lääkäri
tavallisesti vain aloittaa alusta samat tutkimukset ja pohtii samoja
asioita. Lisäksi oma hammaslääkärisi tuntee ja tietää mitä sinulle
oikeasti on aiemmin tehty.
Pitäisikö vinot etuhampaani
korjata oikomalla vai
laminaattien avulla?
Pienet hammasrivin epätasaisuudet aikuisella on helpointa korjata
proteettisesti laminaattien tai
kruunujen avulla. Lapsille tällaisia
ei ryhdytä tekemään. Jos kyseessä
on purentavirhe, joka aikuisiällä
aiheuttaa ongelmaa, niin silloin
oikominen on oikea vaihtoehto.
Laminaatit saa yhdellä tai kahdella
käyntikerralla, kun oikomiseen voi
kulua vuosia.
Suomi-hammaslääkäri-Suomi
–sanakirja
Hammasslangi voi kuulostaa oudolta potilaan
korvassa. Pieni opastus ei ole ikinä pahitteeksi.
Kuspi
Hampaan purentapinnan
korkeimmat harjanteet.
Resektio
Hampaan juuren kärkiosan
leikkauksellinen poisto.
Pulpiitti
Krooninen tai akuutti hammasytimen tulehtus.
Kasi
Pysyvän hammasrivistön taaimmaisin
hammas eli viisaudenhammas.
3D
Suun alueelta otettava TT –kuva, jossa mittasuhteet ovat luonnolliset ja
kuvaa voidaan tarkastella mistä tahansa kulmasta tietokoneella.
Ranka
Metallinen osaproteesi.
Retentiokaari
Oikomisen jälkeen hampaiden
”taakse” laitettu metallilanka,
jonka tarkoituksena on pitää
oiottu rivistö paikallaan.
Planu
Yksi alan suurimmista tavarantoimittajista Suomessa. Yrityksen
emoyhtiö myös valmistaa laitteita.
Plandent Oy
Palatinaalinen
Kitalaen puoleinen.
Työkalut tutuiksi
Turbiini
Se korkealla taajuude
lla inisevä dentiinin tuh
Paineilmalla toimiva erit
o.
täin nopeasti pyörivä
Suurin kierrosnopeus
noin 400 000 kierrosta
pora.
minuutissa.
Tällä laitteella hampaa
seen tehdään aukko,
joka
myöhemmin puhdistet
aan hitaammin pyörivä
llä ja
paremmin vääntävällä
mikromoottorilla.
Turbiinilla hoidetaan kaik
kein kovimmat materiaal
Hintaluokka 800 –1200
it.
euroa kappale.
Jokaista potilasta varten
pitää olla oma steriloitu
turbiini.
21
Duomaw-avaruushirviöllä on yleensä kypärät
molemmissa päissään, joten sen vaarallisia hampaita pääsee
näkemään äärimmäisen harvoin.
Pienten
vihreiden
miesten
hampaat
vaativat
hoitoa
V
iime syksynä ilmestyneen Kultahampaan numerossa (3/2010) hirviötutkija,
monstrologi Johan Olander kertoi,
että useimmilla monstereilla on huonot
hampaat ja kamalan hajuinen hengitys.
Artikkeli herätti laajaa riemastusta ja lukijat
toivoivat lisää tietoa näistä pelottavista, mutta
usein onneksi niin hyväntahtoisista otuksista. Tällä
kertaa Olander paljastaa hämmästyttäviä asioita
avaruudesta tulleista olioista.
– Tehdessäni uraauurtavaa tutkimustyötäni hirviöiden parissa havaitsin, että peräti 45 prosenttia
maapallolla asustelevista monstereista on tullut
tänne ulkoavaruudesta, hän kertoo.
Havainto johti siihen, että Olander on nyt kirjoittanut hirviöoppaan lisäksi opaskirjan avaruusolioiden tunnistamiseksi (A Field Guide to Aliens,
Marshall Cavendish, 2010).
– Havaitsin tutkimuksissani, että monet avaruusoliot ovat varsinaisia suursyömäreitä ja siksi
vahvat ja terveet hampaat ovat niille elintärkeät,
Olander kertoo.
Esimerkiksi kaksisuinen “Duomaw”-avaruusolio
on varsinainen kaikkiruokainen ahmatti ja sen
22
tiedetään olevan hyvin huolissaan molempien suidensa terveydestä.
– Olen onnistunut näkemään kuinka Duomaw pesee hampaitaan suurella kaksivartisella
hammasharjalla, joiden harjaksiin on pursotettu
tuubikaupalla fluorihammastahnaa, monstrologi
selvittää.
Duomav huolehtii
hammashygieniastaan
tällaisella tuplahammasharjalla.
Monstrologi
Johan Olander
on tutkinut nyt myös
avaruusolioiden
hammasvärkkejä.
Reikiä nolla
Nyt maistuu
lanttu ja nauris
Fazerilla
isot juhlat
Leipomo- makeis- ja ruokapalvelujätti Fazer juhlii tänä vuonna
120-vuotispäiviään. Kaikkien suomalaisten tuntema yritys sai
alkunsa, kun Karl Fazer avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin
Kluuvikadulle vuonna 1891.
Fazer juhlistaa merkkivuottaan monin tavoin. Yhtiö haastaa muun
muassa kaikki kotileipurit osallistumaan juhlahumuun keksimällä
parhaan leipäreseptin.
Voittajareseptillä leivottua leipää myydään ensi syksystä
lähtien Fazerinlähileipomoissa kautta maan. Maukkaimman leivän loihtinut leipuri pääsee hakemaan ulkomailta ideoita Karl Fazerin hengessä. Fazer tunnetaan
myös hammasystävällisistä xylitol-makeisistaan ja
-purukumeistaan. Esimerkiksi Tutti Frutti -sarjaan
on vastikään tullut eksoottisen passionhedelmän ja
limen makuinen uutuuspastilli.
Lue lisää Fazerin juhlavuodesta osoitteessa
www.fazer.fi/120
Lanttu ja nauris on valittu Vuoden Vihanneksiksi vuonna 2011. Ne ovat kuuluneet suomalaiseen perusruokavalioon jo pitkän ajan.
Naurista syötiin meillä jo ennen ajanlaskun
alkua. Lanttu on syntynyt keskiajalla nauriin ja
kaalin risteydyttyä Pohjolassa, mahdollisesti
Suomessa. Sitä on viljelty jo ennen ensimmäisiä kirjallisia tietoja 1600-luvulta.
KKansallisen ruokaperinteen arvostuksen
kohoaminen ja lähiruoan nousu trendiksi ovat
lisänneet lantun ja nauriin käyttöä. Samalla
monet paikalliset viljelymuodot ja lajikkeet
ovat saaneet arvoisensa sijan ruokapöydässä.
Lantulle tyypillinen maku tulee sokereista
ja rikkipitoisista yhdisteistä. Hyvä lanttu on
makea ja kiinteä. Makea lanttu maistuu myös
napostelupaloina.
Nauriin mukula voi olla litteänpyöreä,
pyöreä, pitkänpyöreä tai kartiomainen.
Lantun ja nauriin
monipuoliset
käyttömahdollisuudet raakana
ja kypsennettynä tarjoavat
vaihtelua
arkipäivän
ruokailuun.
Uusi jugurtti
auttaa vatsaa toimimaan
Kuluttajatutkimuksen mukaan 1,6 miljoonaa
35–65-vuotiasta suomalaista kärsii ruoansulatusvaivoista, kuten turvotuksesta, ummetuksesta ja ilmavaivoista.
Valio on tuonut markkinoille uuden Oloruoansulatusjugurtin, joka auttaa valmistajan mukaan vatsan toimintaa ja vauhdittaa
ruoansulatusta.
D-vitaminoitu Olo sisältää runsaasti kuitua
ja siinä on patentoitu probiootteja sisältävä
yhdistelmä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan saantisuositusten mukaan suomalaisen aikuisen
24
tulisi päivittäin saada ravinnosta 25–35 grammaa kuituja. Todellinen saanti jää suosituksiin
nähden alhaiseksi – naisilla keskimäärin 21
grammaan ja miehillä 23 grammaan.
Yhdestä 125 gramman Olo-pikarista saa
Valion mukaan viidenneksen päivän kuidun
saantisuosituksesta.
Ellan testinurkka
Seitsemänvuotias Ella-tyttö testaa tällä palstalla kaikkea hyvään
hampaiden hoitoon liittyvää. Nyt testiin pääsevät terveelliset välipalat.
Aikaisemmin Ella on testannut hammastahnoja ja –harjoja sekä ksylitolituotteita.
Viilis
Valmistaja: Valio.
Onko houkutteleva:
On, ne ovat pyöreitä. Purkissa
hassun näköisiä lehmiä.
Hedelmäpommi
– omenaa, appelsiinia,
viinirypäleitä ja banaania.
Vihannespommi
– porkkanaa, lanttua,
kurkkua ja tomaattia.
Onko houkutteleva:
Paljon keltaista väriä kulhossa.
Onko houkutteleva:
Mikä toi on (lanttu)? Näyttää
vähän ihmeelliseltä.
Maku:
Mansikan ja vadelman makuinen. Tosi, tosi hyvää.
Maku:
Perinteinen näkkäri
– päällä margariinia, kinkkua
ja salaattia
Perinteinen reissari
– päällä margariinia ja juustoa
Valmistajat:
Vaasan Oy, Unilever Finland,
Snellman / HK ja Famifarm Oy.
Tykkään appelsiinimehusta.
Kaikki muutkin on herkullista,
omenat ovat suurta herkkua.
Valmistajat:
Linkosuon Leipomo Oy / Fazer,
Unilever Finland ja Valio.
Onko houkutteleva:
Näyttää tosi hyvältä.
Onko houkutteleva:
On. Juusto sopii hyvin leivän
päälle.
Maku:
Näkkileipä narskuu kivasti
suussa. Kinkku ja salaatti ovat tosi
maukkaita näkkärin päällä. Nam!
Maku:
Hyvän makuinen, kun on tosi
maukasta juustoa. Tumma leipä
on suurta herkkua.
Maku: En tykkää näistä ihan niin
paljon kuin noista hedelmistä.
Lanttu on pahaa. Se sopii vaan
johonkin keittoihin.
Näin sanoo
hammaslääkäri:
Kaikissa testin välipaloissa on
sokeria muodossa tai toisessa.
Siitä ei ole kuitenkaan haittaa,
jos noudattaa säännöllisiä
ruoka-aikoja eikä mutustele
vähän väliä. Vihannekset ovat
se terveellisin vaihtoehto.
Tärkeää on, että
happohyökkäys
ei ole jatkuva.
Kotimatkalla
Tutkijat
ammentavat
tietoa
pronssikautisesta
hampaasta
Hammaslääkärikin uupuu
Lähes joka toinen hammaslääkäri koki
viime vuonna lievää työuupumusta,
selviää Suomen Hammaslääkäriliiton
teettämästä tutkimuksesta.
Työuupumusta edeltävä stressioireilu oli selvästi yleisempää terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkäreillä
muihin ylempiin toimihenkilöihin
verrattuna.
Kuilu julkisen ja yksityisen sektorin
hyvinvoinnin välillä on syventynyt koko
2000-luvun. Julkisella puolella työtä
kuormittavat muun muassa kiire, aikapaineet ja työn määrä.
Terveyskeskushammaslääkäreistä
noin puolet oli sitä mieltä, että oman
terveyskeskuksen hoitojärjestelyt ovat
puutteelliset potilaiden hyvän hoidon
kannalta. Toisaalta joka kolmas oli
täysin päinvastaista mieltä.
Tiesitkö, että Kela korvaa
Yksityisillä hammaslääkäriasemilla käyvät potilaat
eivät jää ilman Kela-korvausta.
Kela korvaa osan yksityishammaslääkärin antamasta
suun ja hampaiden hoidosta sekä suuhygienistin tekemästä tutkimuksesta ja hoidosta. Lisäksi korvausta saa
hammaslääkärin määräämistä radiologisista ja laboratorio
tutkimuksista.
Hammaslääkärin palkkioista saa takaisin enintään 60 prosenttia tietyn
korvaustaksan mukaisesti. Korvaustaksa löytyy Kelan nettisivuilta. Hampaiden
tutkimus korvataan kerran kalenterivuodessa.
Ruokaa roskiin kilokaupalla
Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin
viisi prosenttia ostamastaan ruuasta.
Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti
syntyy sinkkutalouksissa. Erityisesti
yksin asuvilta naisilta jää paljon ruokaa
käyttämättä.
Ruokahävikkiä on selvittänyt Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Foodspill-projekti, jonka
yhteydessä toteutettuun punnitus- ja
kyselytutkimukseen osallistui 420
kotitaloutta.
Tutkimukseta ilmeni, että henkeä
26
kohden roskiin menee syömäkelpoista
ruokaa keskimäärin 20–30 kiloa vuodessa. Kotitalous haaskaa 50–60 kiloa.
Ruokahävikkimäärät vaihtelivat
paljon. Joku saattoi heittää roskiin
jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle
ruokahävikkiä ei syntynyt juuri
lainkaan.
Eniten heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita.
Sen sijaan säilykkeet ja hyvin säilyvät
napostelutuotteet joutuvat roskiin
harvoin.
Nakkilasta löytynyt vanha naudan
hammas todistaa, että Suomessa on
harjoitettu karjataloutta jo yli 3 000
vuotta sitten.
Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt hammas on kuulunut naudalle,
joka on elänyt noin 1300-luvulla ennen
ajanlaskun alkua. MTT:n muinaisgenetiikan laboratoriossa hampaasta on
onnistuttu myös eristämään DNA:ta.
– Kyseessä on vanhin radiohiiliajoitettu kotieläimen luu Suomessa. Löytö
vahvistaa käsityksen, että Suomessa
pidettiin kotieläimiä jo pronssikauden
alussa, sanoo tutkija, arkeo-osteologi
Auli Tourunen MTT:stä.
Palamaton hammasluu löytyi jo
vuosina 1978–81 tehdyissä kaivauksissa. Hautaröykkiöstä löytynyt
hammas arvioitiin tuolloin kuitenkin
huomattavasti nuoremmaksi, koska
palamattoman luun ei uskottu säilyvän
Suomen maaperässä pronssikaudelta
nykypäivään.
Vanhan hampaan avulla voidaan
tutkia naudan emälinjan historiaa. Löydöstä analysoidaan Turun yliopiston
FinnARCH-tutkimuksessa, jossa kartoitetaan naudan ja lampaan esihistoriaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään
kotieläinten perinnöllisessä monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia.
Kotimatkalla
Muista
käyttää
varaamasi aika
Varattujen hammaslääkäriaikojen käyttämättä jättäminen tuhlaa rahaa, aikaa ja
voimavaroja.
Englannin hammaslääkäriyhdistyksen BDA:n
tekemän tuoreen selvityksen
mukaan Britanniassa haaskaantui julkisella puolella
viime vuonna peräti 3,5
miljoonaa hammaslääkäriaikaa siitä syystä, että potilas
ei ilmaantunut paikalle eikä
peruuttanut ajoissa varaamaansa aikaa.
BDA laskee, että jokainen julkisen terveydenhoi-
don piirissä työskentelevä
hammaslääkäri menetti tästä
syystä kahden viikon verran
tehokasta työaikaa.
Englantilaiset hammaslääkärit kertovat muistuttavansa potilaitaan varatuista
ajoista kirjeillä, puhelimella
ja tekstiviesteillä, mutta silti
miljoonat jättävät tulemasta
vastaanotolle.
Myös Suomessa käyttämättömät ajat aiheuttavat
menetyksiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jää tästä
syystä käyttämättä vuosittain
50–60 000 aikaa.
hampaat
kuntoon
mehiläisessä
Tarjoamme monipuolisia
hammaslääkäripalveluita
pääkaupunkiseudulla Forumin,
Kielotien ja Ympyrätalon
toimipisteissä sekä Jyväskylässä.
Perushammashoidon lisäksi
toteutamme myös vaativat
hoitokokonaisuudet. Meillä
pääset hoitoon nopeasti ja
joustavasti.
varaa aika helposti
osoitteesta:
www.mehilainen.fi
www.mehilainen.fi
Haukun hampaat
Aikuisella koiralla on 42
hammasta; 12 etuhammasta, neljä kulmahammasta, 16 välihammasta ja kymmenen
poskihammasta.
Koiranpennuilla on 28
maitohammasta ja
niiden puhkeaminen
alkaa noin kolmen
viikon iässä.
Pysyvät hampaat
koira saa yleensä
seitsemän
kuukauden ikään
mennessä.
– Suu puhtaaksi
Koirien hammashoitoon
liittyy purennan tutkiminen, ja
se tehdään usein kevyessä rauhoituksessa, jos koira ei suostu
siihen ollessaan hereillä.
Samalla voidaan todeta myös
koiran näkyvät hammasvauriot.
Perusteellinen suuntutkimus
tehdään aina nukutuksessa.
Myös röntgenkuvaus voi olla
osa tutkimusta.
Merkkejä koiran suun
ongelmista voi olla esimerkiksi
kuolaaminen tai kuonon raapiminen. Kivien kantaminen voi
olla vahingollista koiran ham-
paille. Lemmikkien ruokavalio
ja kotihoito vaikuttavat oleellisesti hampaiden terveyteen.
Koirien yleisimpiä hammasvaivoja ovat ientulehdus
ja hampaan kiinnityskudoksen
tulehdus. Tulehduksen aiheuttaa hampaan pinnalle kertyvä
bakteerikerros. Omistaja huomaa tämän pahanhajuisena
hengityksenä. Hoitona toimii
plakin poisto, ensin eläinlääkärin vastaanotolla ja jatkossa
kotona. Paras menetelmä on
sama kuin ihmisilläkin; päivittäinen hampaiden harjaus.
Seuraava lehti ilmestyy
toukokuussa 2011.
27
SUOMEN
HAMMASLÄÄKÄRILIITTO
SUOSITTELEE KSYLITOLIA
EU-HYVÄKSYTTY
TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI
www.xylimax.fi
Täysksylitoli
antaa parhaan
ksylitolisuojan!
TÄYSKSYLITOLI
HELXYLITOL
MAKEUTUS
Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille.
Happohyökkäyksen katkaisemisen lisäksi täysksylitoli vähentää mutans streptokokki
-bakteerin määrää hampaan pinnalla sekä korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Fazerin
Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!
100%
XYLITOL
SUGAR-FREE
5 palaa tai yhdeksän pastillia päivässä riittää!