1. No category

NRO 2 2011
Raideliikenteen
eduskuntavaaliehdokkaat vaativat
lisää rahaa raiteille.
s.24
Helsingin
liikenteenohjauskeskus
on pääkaupunkiseudun
rautatieliikenteen
hermokeskus s.21
Sisällys RAUTATIELÄINEN 2 8.4.2011
RAUTATIELÄINEN
Pääkirjoitus
4
Yhteisöissä tapahtuu
6
Painava sana
7
VR Trackilla kyseenalaisia lomautuksia
9
Pykälässä
10
RZD työllistää yli miljoona venäläistä
15
JaaEi
16
Edunvalvonta
Toimittaja
Jussi Päiviö 040 5785 916
20
Liikenteen ohjaaminen on monimutkainen palapeli
24
Raiteilta Arkadianmäelle
Toimituksen sihteeri
Raija Vuori-Lehkonen (ti–to)
040 5039 975
osastoilmoitukset, kiitokset,
merkkipäivät
27
Sovitaan yhdessä
28
Vapaa-aika
29
Osastot toimivat
31
Tapahtumat
Toimitusneuvosto
Esko Isokoski
Kari Kemppainen
Timo Tukiainen
Maarit Uusikumpu
32
Ristikko
Puhelin
(09) 774 941
Julkaisija
Rautatieläisten Liitto ry
Päätoimittaja ja toimitussihteeri
Maarit Uusikumpu 041 5481 320
SIRPA PALOKARI
3
Postiosoite
PL 205
00531 Helsinki
Kaupalliset ilmoitukset
Ilmoituskoot ja hintatiedot
[email protected]
Muut ilmoitukset
Osastojen ilmoitukset
ja kiitosilmoitukset maksuttomia,
aineisto kirjallisena lehden toimitukseen
[email protected]
VR Trackin lomautuksissa pelisäännöt
hukassa? s. 7
SVETLANA HOLJAVTSHUK
Ilmestyminen
Kuusi kertaa vuodessa
Osoitteenmuutokset
Liiton jäsenistön
osoitteenmuutokset päivittyvät
automaattisesti väestörekisteriin
tehdyn ilmoituksen perusteella.
Tilaushinta vuosikerta 20,00 €
Irtonumeron hinta 5,00 €
Painopaikka
Forssa Print Oy, Forssa
Ulkoasu
Sign Design Oy, Sanna Kallio
ISSN 1237-4806
Suuri ja mahtava Venäjän rautatiet s. 10
2
Rautatieläinen 2 2011
Rahaa raiteille
E
lämme jännittäviä aikoja. Puolentoista viikon päästä ratkeaa
vaaliuurnilla Suomen suunta
seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Rautatieläisille ei ole yhdentekevää, kuka
eduskunnassa päättää muun muassa liikennepolitiikasta.
Rautatieläiset toimivat työn ja ympäristön puolesta. Nämä teemat on nostettu
keskeisiksi asioiksi myös Rautatieläisten
Liiton hallitusohjelmatavoitteisiin vuosille 2011–2015.
Työstä ja ympäristöstä pidetään parhaiten huolta riittävällä ratarahoituksella. Raideliikenne on maaliikenteen kuljetusmuodoista puhtain, ja se on myös hyvää aluepolitiikkaa, koska se ylläpitää työllisyyttä
ja taloudellista toimeliaisuutta. Myös kansalaiset arvostavat raideliikennettä ja olisivat valmiita satsaamaan siihen enemmän.
Kaikki siis oikealla tolalla rautateillä?
No, ei sinnepäinkään, sillä arvostusta tarvitaan huomattavasti enemmän myös Arkadianmäeltä. Ratarahoitukseen ja siis pelkästään ratojen peruskunnossapitoon budjetoidaan vuosittain 100 miljoonaa euroa
liian vähän eikä tulevaisuus näytä sen ruusuisemmalta.
Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelma ulottuu vuoteen 2015, eikä
siinäkään ole luvassa hyvää rautateille.
Rautateiden tulevaisuus onkin kiinni seuraavasta eduskunnasta, hallituksesta ja siitä, mitä rautateistä hallitusohjelmaan kirjataan.
Seuraavan hallituksen tärkeimpiä liikennepolitiikan tehtäviä on laatia uusi liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, ja sen tulee
ottaa raideliikenteen haasteet vakavasti.
Selonteon yhtenä painopisteenä tulee olla
junaliikenteen kasvattaminen Suomessa.
Liitossa ollaan huolissaan myös VR
Trackin tilanteesta, koska alkaa näyttää siltä, että VR Trackin organisaatio on organisaatiomuutoksesta huolimatta jäämässä edelleen raskaaksi. Työn tehokkuutta ei
voidakaan lisätä tiukentamalla vain käytännön ratatyöntekijöiden työtä.
Raskaalla organisaatiorakenteella ratakunnossapidon kilpailussa pärjääminen
voi olla vaikeaa. Organisaatiomuutoksen
KUN JÄÄT ELÄKKEELLE...
JOS PALKANMAKSUSI KESKEYTYY…
voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton
sairauden, opiskelun, perhevapaan, ase- tai
jäsen 15 vuotta välittömästi ennen eläk-
siviilipalvelun tai muun syyn vuoksi, etkä
keelle jäämistäsi. Ilmoita eläkkeelle jäämi-
saa myöskään työttömyyskassan etuutta,
sestä jäsenrekisteriin tai osastosi jäsen-
sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen. Il-
asiain hoitajalle. Vapaajäsenyyden myön-
moita jäsenrekisteriin ajanjakso, jolta et
tää liiton hallitus.
saa palkkatuloa.
Liiton jäsenedut säilyvät lukuun otta-
Kun palkanmaksu jälleen alkaa, on hyvä
matta matkustajavakuutusta ja vapaa-ajan
tarkistaa, että liiton jäsenmaksu on perit-
tapaturmavakuutusta.
ty palkasta.
Rautatieläinen 2 2011
TÖN
TYÖN JA YMPÄRIS
PUOLESTA
YHTEISJÄRJESTÖ JHL:N
RAIDEAMMATTILAISTEN
ITTEET 2011–2015
HALLITUSOHJELMATAVO
Raideammattilaisten
yhteisjärjestö JHL
onnistuminen saattaa lisäksi olla kohtalonkysymys koko VR Trackille: mikä on
VR Trackin asema jatkossa osana VR:ää,
jos muutoksessa on epäonnistuttu?
Maarit Uusikumpu
päätoimittaja
Jäsenrekisterin puhelin
040 503 9934
arkisin klo 9–15.
Jäsenrekisterin
sähköpostiosoite on
[email protected]
3
MAARIT UUSIKUMPU
Yhteisöissä tapahtuu
Suomalaiset Gallup-kyselyn mukaan:
Julkista arvostetaan
 Yli 80 prosenttia suomalaisista arvioi,
että hyvät julkiset palvelut ovat paras keino hillitä ihmisten eriarvoistumista. Näkemys on vahva kaikissa ammatti- ja ikäryhmissä ympäri Suomen, puoluekannasta
riippumatta.
Tulos ilmenee JHL:n teettämästä kyselystä, johon osallistui 1 375 vastaajaa. Vastaajilta pyydettiin kannanottoa väitteeseen ”Panostaminen laadukkaisiin julkisiin palveluihin on paras tapa hillitä
ihmisten eriarvoistumista Suomessa”.
Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli
28 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä
53 prosenttia eli yhteensä 81 prosenttia
vastaajista. Eri mieltä oli 12 prosenttia ja
7 prosenttia ei osannut ottaa väitteeseen
kantaa.
Ikäryhmittäin usko hyvien julkisten
palvelujen eriarvoistumista hillitsevään
vaikutukseen on voimakkain vanhimmis-
sa ryhmissä. Epäröivien osuus kasvaa sitä
mukaa mitä nuorimmista ikäluokista on
kysymys.
Kaikkien puolueiden kannattajista selkeä enemmistö tuki väitettä. Perussuomalaisten kannattajista väitteen sisältämän
ajatuksen jakoi 74 prosenttia, keskustan
79 prosenttia, kokoomuksen 82 prosenttia, vihreiden 85 prosenttia, SDP:n 90 prosenttia ja vasemmistoliiton 99 prosenttia.
Kyselyssä esitettiin myös väite ”On tärkeämpää turvata vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut kuin laskea veroja.”
Suuri enemmistö vastaajista eli 81 prosenttia kannatti tätäkin ajatusta. Väitteen
kanssa täysin samaa mieltä oli 36 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 45 prosenttia. Täysin eri mieltä oli vain 3 prosenttia.
Yrittäjistäkin vain noin joka neljäs laskisi
mieluummin veroja kuin turvaisi nykyisen
tasoiset julkiset palvelut.
Enemmistö kansalaisista pitää julkisten palvelujen turvaamista veronalennuksia tärkeämpänä.
Ylivoimainen enemmistö myös kaikkien
puolueiden kannattajista arvottaa vähintään nykyisen tasoiset julkiset palvelut
verojen alentamista tärkeämmäksi.
Nokian Siuron junaonnettomuuden
syynä paikantamisongelmat
 Mäntyluotoon matkalla ollutta tavarajunaa avustamaan tullut toinen juna törmäsi avustettavan junan perään Nokialla
Siuron ja Suoniemen välillä 21.2. aamuyöstä. Avustamaan tulleen junan veturinkuljettaja menehtyi onnettomuudessa.
Törmänneen junan kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella veturinkuljettaja oli aloittanut hätäjarrutuksen joitakin sekunteja ennen törmäystä 46 km/h
nopeudesta. Törmäyshetkellä junan nopeus oli 41—46 km/h. Törmänneen junan suurin sallittu nopeus oli 50 km/h.
Tutkinnassa on nyt selvinnyt muun
muassa, että edellä menevän junan veturiin tuli kello 2.50 tekninen ongelma, jonka seurauksena juna pysähtyi. Kuljettaja ilmoitti asiasta liikenteenohjaajalle
4
ja yritti sen jälkeen selvittää vian ja saada junaa uudelleen liikkeelle. Hän saikin
seuraavan puolen tunnin aikana junan liikkumaan ryömintävauhdilla yhteensä noin
890 metriä. Junan pysähdyttyä lopullisesti
kuljettaja ilmoitti siitä junasuorittajalle ja
he totesivat yhdessä, että tarvitaan joku
avustamaan juna Suoniemen sivuraiteelle.
Tutkijoiden käytössä olleen materiaalin perusteella on todettu, että pysähtyneen junan paikantamisessa oli ongelmia.
Avustamaan tulleen junan kuljettaja lähestyi avustettavaa junaa virheellisen paikkatiedon perusteella. Tutkintalautakunta selvittää paikantamisongelmien syitä.
Tutkintaan liittyvässä rekonstruktiokoeajossa todettiin, että paikallaan olleen
junan perä näkyi lähestyvään veturiin vas-
ta noin 130 metrin etäisyydeltä. Kulunrekisteröintilaitteen tietojen perusteella törmännyt juna ehti jarruttaa ennen törmäystä jonkin verran alle sata metriä. Tästä
voidaan päätellä, että veturinkuljettaja on
aloittanut jarrutuksen välittömästi havaittuaan pysähtyneen junan perän.
Onnettomuustutkintakeskus nimitti 24.2.2011 tutkintalautakunnan tutkimaan onnettomuutta. Tutkintalautakunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtava
tutkija Esko Värttiö ja jäseniksi Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntijat, psykologian tohtori Mika Hatakka, koulutuspäällikkö Timo Kivelä ja veturinkuljettaja
Usko Lehtinen.
Tutkintalautakunta jatkaa työtään ja tutkintaselostus valmistuu vuoden kuluessa.
Rautatieläinen 2 2011
Yhteisöissä tapahtuu
SAK:n tavoite:
 Perhevapaiden uudistamista selvittänyt työryhmä jätti maaliskuussa raporttinsa sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle. Ratkaisut perhevapaiden uudistamisesta jäävät hallitusneuvotteluihin.
SAK:n edustaja työryhmässä, sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto toivoo,
että perhevapaissa valitaan ratkaisu, joka
palvelisi tasapuolisesti erilaisia perheitä.
Paljon julkisuudessa esillä ollut 6+6+6
-malli kohtelisi erilaisissa työsuhteissa olevia epätasa-arvoisesti, sillä pätkä- ja silpputöissä työskentelevät eivät pystyisi hyödyntämään vapaita täysmittaisesti.
— Järjestely toimisi ehkä perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat hyväpalkkaisissa, vakinaisissa työsuhteissa. Vakituisessa työsuhteessa olevat pitäisivät vanhempainvapaata maksimimäärän ja muut
sen verran kuin pystyisivät, Veirto pelkää.
Veirton mukaan etenkin isävapaa jää
monilta nykymallissakin käyttämättä. Äidit
jäävät kotiin, koska jopa puolella heistä ei
ylipäätään ole työpaikkaa, johon palata.
— Kuitenkin järjestelmän maksaisivat
kaikki yhdessä. Helposti käy niin, että pienituloiset pätkätyöläiset joutuvat parempiosaisten perhevapaiden maksumiehiksi.
Veirton mielestä työryhmän esittämistä malleista Väestöliiton kehittämä joustomalli vastaa hyvin SAK:n tavoitteita. Siinä
isän osuus pitenee nykyisestä ja vapaan
voi käyttää koska tahansa lapsen kolmanteen ikävuoteen asti.
— Joustavampi malli tarjoaisi isille paremman mahdollisuuden lasten kanssa
kotiin jäämiseen ja toisi samalla isien vanhemmuuden työelämässä näkyväksi, Veirto kuvailee.
Perhevapaaryhmä esitti uudistusmallien lisäksi osittaisen hoitorahan korotusta ja laajentamista. Erilaisten perheiden
yhdenvertaisuutta ryhmä lisäisi parannuksilla, jotka hyödyttäisivät muun muassa
adoptiovanhempia, rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä, yksinhuoltajia, opiskelijoita, sijaisperheitä ja monikkoperheitä.
Rautatieläinen 2 2011
ISTOCKPHOTO
Joustavat perhevapaat
i malli toisi
p
m
a
v
a
t
s
u
Jo
mmuuden
isien vanhe äkyväksi.
än
työelämäss
5
Painavasana
Liitto olemme me kaikki
L
iiton luottamusmiesjärjestelmä
on kokenut melkoisen uudistuksen. Ensimmäisessä vaiheessa viime vuoden puolella saatiin
kasaan palkkaliitteiden 1 ja 2 luottamusmiesvalinnat. Tätä kirjoitettaessa valmiina alkavat olla myös VR Trackin valinnat.
Kesken on vielä työsuojelujärjestelmä,
joka toivottavasti saadaan neuvoteltua
kuntoon sekä valinnat tehtyä kuluvan
kevään aikana.
Uusi luottamusmiesjärjestelmä kehittää liiton ja tulevan Raideammattilaisten
yhteisjärjestön edunvalvontaa. Se myös
antaa vastuuta sinne, missä ongelmat tunnetaan parhaiten. Ongelmat ja erimielisyydet on saatava kiinni mahdollisimman varhain ja pyrittävä ratkaisemaan ensin työpaikkatasolla: työntekijän ja työnantajan,
sitten työnantajan ja työpisteluottamusmiehen ja lopulta työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä.
Mikäli asia ei muutoin ratkea, siirtyy
ratkaisun hakeminen divisioonatasolle.
Silloin neuvotteluosapuolina ovat kunkin
divisioonan divisioonapääluottamusmiehet ja heidän vastapuolenaan divisioonan
henkilöstöhallinto. Viimeinen toimija divisioonatasolla on siis ao. divisioonapääluottamusmies. Liiton roolina on astua kuvaan
siinä vaiheessa, kun yllä mainittu neuvottelujärjestys on kuljettu loppuun saakka.
Kun asia tulevaisuudessa siirtyy liittotasolle, se myös todellisuudessa merkitsee sitä, että jatkossa toimimme, kuten
ammattiliitot yleensä. Tällöin neuvotteluosapuolina ovat työntekijä- ja työnantajaliitot. Käytännössä, mikäli neuvotteluratkaisua ei saada aikaan, siirtyy ratkaisu
työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tärkeää on, että erimielisyydet dokumentoi-
6
daan kunnolla joka tasolla muun muassa
tehdään erimielisyysmuistiot.
Oikeusavut pyydetään vuoden 2012
alusta suoraan JHL:n oikeudelliselta osastolta, jolla työskentelee kymmenkunta
lakimiestä päätoimisesti oikeusasioiden
parissa.
Tulevaisuudessa kunkin divisioonan
sisällä divisioonanvetäjät kutsuvat säännöllisesti kokoon omat pääluottamusmiehensä ongelmien tunnistamista, niiden
ratkaisua ja tiedonkulkua varten. Matkustajaliikenteen, tavaraliikenteen, kunnossapidon ja radan pääluottamusmiehet
siis kokoontuvat jatkossa omiin ja myös
yhteisiin kokouksiinsa osana liiton hallituksen päättämää edunvalvontaketjua.
Näistä kokouksista muodostuu tulevaisuudessa myös yhteisjärjestön hallituksen ja
sen valtuuston valmisteluelin. Muutoksella vastataan siihen, että paras asiantuntemus on kerätty ongelmien ratkaisemiseksi.
”Liitto” ei olekaan Hakaniemen toimistolla iskurityöläisen lailla työskentelevät
vähät toimitsijat, vaan sen ydinryhmäksi
muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan
osastojen aktiivit.
Raideammattilaisten yhteisjärjestö on
enemmän kuin VR-työnantajan sisällä
työskentelevä vanha Rautatieläisten Liitto. Yhteisjärjestöön ovat jo tehneet liittymispäätöksen metro- ja raitiotieliikenteen
työntekijät, jotka tulevat muodostamaan
vajaat 15 % järjestön jäsenkunnasta. JHL:n
jäsenkunta tuottaa yhdistymisen seurauksena noin 75 % koko Etelä-Suomen matkoista. Yhteenvetona voi todeta, että siinä,
missä VR-maailmassa luottamusmiesjärjestelmä ottaa edunvalvonnassa merkittävämmän rooli, muodostuu yhteisjärjestös-
”Liitto” ei olekaan
Hakaniemen toimistolla
iskurityöläisen lailla
työskentelevät vähät
toimitsijat, vaan sen
ydinryhmäksi muodostuu nykyistä itsenäisemmin toimiva
luottamusmiesjärjestelmä, tukenaan
osastojen aktiivit.
tä koko raideliikenteen kysymyksiä esiin
tuova edunvalvoja. Meillä on paitsi annettavaa, niin myös opittavaa.
Liiton hallitus on asettanut kolme työryhmää valmistelemaan syysvaltuustolle
linjauksia: HSL (Helsingin seudun liikenne) -työryhmän, teollisuuden rajapintoja
kartoittavan työryhmän ja radanrakentamisen tulevaisuutta selvittävän ryhmän.
Tätä yhtenäisyyttä ja edunvalvonnan
nykyistä laajempaa leveyttä tarvitaan, kun
käydään meneillään olevia lukuisia yt-neuvotteluita.
Vesa Mauriala
Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja
Rautatieläinen 2 2011
VR Trackilla
kyseenalaisia
lomautuksia
VR Track Oy pani kolmekymmentä vuotta VR:ää palvelleen Harri Pitkäsen pakkolomalle sairauslomalta. Yhtiö
joutui kuitenkin perumaan työehtosopimuksen vastaisen
lomautuksen.
 Radanrakentamisesta ja kunnossapidosta vastaava VR Track Oy on vuoden
vaihteen jälkeen lomauttanut nelisenkymmentä työntekijää. Kaikkiaan tarkoitus on
lomauttaa enintään 125 työntekijää toistaiseksi ja määräaikaisesti 255 työntekijää.
Lomautusten syyksi yhtiö sanoo vähenty-
neen ratojen rakentamisen ja kiristyneet
kunnossapitomarkkinat.
Lappeenrannassa vaihteenkorjaajana
työskentelevä Harri Pitkänen tiesi, että
työnantajalla on menossa henkilöstön siivous, mutta yllätys oli silti suuri, kun työnantajan edustaja soitti hänelle helmikuun
puolivälissä, kesken joulukuussa alkaneen
sairausloman ja ilmoitti puolen vuoden
lomautuksesta. VR Trackin Itä-Suomen
liiketoimintaluottamusmies Pertti Varpenius ryhtyi selvittämään lomautusta,
ja maaliskuun lopussa yhtiö ilmoitti, että
lomautus puretaan.
Varpeniuksella on selvitettävänä myös
kaksi muuta lomautusta, jotka saattavat
olla laittomia.
Varpenius tietää myös entuudestaan
muutaman vastaavan sairauslomalla tapahtuneen lomautuksen, jossa työnantaja on
joutunut maksamaan sairausloma-ajan palkan työntekijälle — tosin näitä lomautuksia
ei ole peruttu.
— Kysymys saattaa olla siitä, ettei yhtiössä ole aiemmin toteutettu massalomautuksia, joten pelisäännöt ovat epäselviä
ja hakusessa. Lomautusmenettelyt eivät
ole tapahtuneet välttämättä vuorovaikutteisesti, myös informoiva ja yksilöä kunnioittava osuus on puuttunut, Varpenius
toteaa.
Epäreilut
lomautuskäytännöt
Harri Pitkänen hämmästyi, kun
sai VR Trackilta tiedon lomautuksesta kesken sairausloman.
Rautatieläinen 2 2011
30 vuotta VR:llä työskennellyt Pitkänen
koki nöyryyttäväksi ja epäoikeudenmukaiseksi tavan, jolla lomautuksesta ilmoitettiin. Puhelimitse annettu lomautusilmoitus oli hänen tietämättään nauhoitettu todistelumielessä. Hänelle ei myöskään
annettu aikaa järjestää allekirjoitustapahtumaan edunvalvojaa paikalle.
— Tiesin, että siihen minulla olisi ollut
oikeus, enkä siksi allekirjoittanut paperia.
7
puhelin ja
— Avaimet,
tivät saman
h
lä
t
e
e
t
t
a
työva
än se kerro
h
ö
ik
e
n
e
t
jo
.
tien,
ta enää ole
u
lu
a
p
i
e
t
t
e
siitä,
Lomautusilmoituksen oheen työnantaja
oli jo liittänyt muistilistan asioista, joita
irtisanominen edellyttää.
— Avaimet, puhelin ja työvaatteet lähtivät saman tien, joten eiköhän se kerro siitä, ettei paluuta enää ole.
VR Track on luvannut lieventää työntekijöiden vaikeaa tilannetta järjestämällä
heille ammatillista koulutusta ja auttamalla uuden työpaikan löytämisessä.
— Lomautusilmoituksen yhteydessä
sain tietoa työpaikoista kirjallisesti, ja että
olisin voinut käydä Imatralla 88 kilometrin päässä muutospoolin tiloissa.
Terveys ja
työpaikka menivät
Lappeenrannassa työskenteli parhaimmillaan kolmisenkymmentä ratamiestä,
joista jäljellä on enää kymmenkunta. Ratamiesten työt on pikkuhiljaa siirretty Destialle, joka tekee ne halvemmalla.
8
— Viime syksystä asti on viidakkorumpu
laulanut, että pahaa on tulossa. Olemme
laskeskelleet, että tänne jää jatkossa ehkä
kaksi miestä ja esimies, joille riittää lumitöitä Kaukaan tehtaan radalla.
Pitkänen näkee VR Trackin toiminnassa moraalittomuutta sen lomauttaessa
VR:ää pitkään palvelleita viisikymppisiä.
— Yhtiö panee vanhat romut pois, ihan
jo siksikin, ettei näillä työvuosilla tehdä
töitä minimipalkalla.
Pitkänen on ollut työelämässä 14-vuotiaasta lähtien. Koko aikuisuutensa, ja sittemmin hän on antanut myös terveytensä rautateille.
— Kun aloitin vuonna 1981, sanoivat,
että tervetuloa varmaan taloon! Olen tehnyt VR:llä lähes kaikkea; aloitin junamiehenä, sitten olin autokuskina ja vuodesta
1995 lähtien ratamiehenä. Jäisillä kiskoilla
ja sepelillä konttaamisen seurauksena lonkat ja polvet ovat sökönä. Ulkotöissä meni
kolmesta neljään nappia kasisatasta Buranaa päivässä, Pitkänen listaa historiaansa.
Pitkäsellä on ollut ulkotöissä isoja ongelmia kulumien kanssa, ja hän ehti siirtyä
työskentelemään yhtiön Kouvolan toimipisteeseen radan kunnossapitoon liittyvällä Arttu-tietojärjestelmällä.
— Olin siellä vajaa vuoden ja olin juuri
oppinut systeemin, mutta nyt Artun päivittämistä ei kuulemma enää riitä kenellekään.
Ristiriitaiseksi kokeneen työntekijän
lomautusyrityksen tekee sekin, että Pitkänen on juuri ollut työkykyä ylläpitävässä kuntoutuksessa, josta on vielä yksi viikko jäljellä.
Pitkäsen lomautus purettiin ja hän jatkaa sairauslomaansa huhtikuun loppuun
asti, ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin päästäkseen jossain vaiheessa sairaseläkkeelle.
Teksti ja kuvat: Sirpa Palokari
Rautatieläinen 2 2011
Sairausajan palkka ja lomautus
Liiton toimistoon on tullut useita kysymyksiä, miten sairausajan palkkaa maksetaan, jos sairausloma on alkanut
ennen lomautusilmoituksen antamista ja miten tilanteissa,
jolloin sairausloma on alkanut lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen lomautuksen antamista. Lisäksi
on kysytty, miten lomautus vaikuttaa vuosiloman pituuteen.
Vastaus:
Aikaprioriteettiperiaate
Työoikeudessa näitä tilanteita, joissa
kaksi eri syistä johtuvaa poissaoloa osuu
samalle ajalle, on vakiintuneesti arvioitu
niin sanotun aikaprioriteettiperiaatteen
mukaan. Tämä merkitsee sitä, että työntekijän poissaolon syytä ja sen vaikutuksia arvioidaan sen poissaolosyyn perusteella, joka on alkanut ensimmäiseksi. Jos
ensimmäisen poissaolon syy lakkaa, mutta toinen syy jatkuu, poissaoloa arvioidaan
tämän jälkeen jälkimmäisen syyn perusteella.
Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen lomautusilmoituksen antamista, aikaprioriteettiperiaatteen mukaan
työnantaja on velvollinen maksamaan
palkan sairausajalta työehtosopimusmääräyksen mukaisesti. Lomautus ei siis
tällaisessa tilanteessa katkaise työnantajan velvollisuutta maksaa sairausajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Työntekijä ei näin ollen ole lomautettuna
Rautatieläinen 2 2011
vaan sen sijaan sairauslomalla. Lomautus
alkaa vasta sairausloman päättymisen jälkeen. Samoin menetellään koko sairausajan, jos työntekijän ennen lomautusilmoituksen antamista alkanut työkyvyttömyys
on jatkunut saman sairauden perusteella
yhdenjaksoisesti mutta useammalla kuin
yhdellä lääkärintodistuksella.
Mikäli työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen mutta ennen
lomautuksen alkamista, maksetaan sairausajan palkkaa lomautuksen alkamiseen
saakka. Lomautuksen alettua päättyy sairausajan palkan maksaminen ja myös
sairausajan palkkajakson kuluminen keskeytyy. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, jatkuu keskeytyneen sairausajan palkan maksaminen jäljellä olevan sairausajan palkkajakson loppuun.
Mikäli työntekijä sairastuu lomautuksen kuluessa, ei sairausajan palkkaa makseta lomautuksen aikana. Jos sairaus jatkuu edelleen lomautuksen päätyttyä, alkaa
sairausajan palkan maksaminen ja sairausajan palkkajakson kuluminen.
Vuosiloman kertyminen
Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä
kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy
yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää. Työssäolon
veroista aikaa on lomautusaika enintään
30 työpäivää kerrallaan.
Työehtosopimuksen mukaan työssäolopäivien veroisina pidetään myös niitä
työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä
työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman vuoksi
myönnetyn palkallisen työstä vapautuksen johdosta. Mikäli palkallisten sairauslomapäivien määrä ei täytä vuosilomalain
7 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä
75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, pidetään lomanmääräytymisvuoden
alusta lukien myös palkattomia sairauslomapäiviä työssäolon veroisina päivinä.
Koska työntekijä ei voi olla samanaikaisesti lomautettuna ja sairauslomalla, seuraa tästä, että lomautukseen ja sairauslomaan liittyvät työssäolon veroiset päivät
eivät voi kulua päällekkäin. Mikäli työntekijän sairausloma on alkanut ennen
lomautusilmoituksen antamista, alkavat
lomautus ja siitä kertyvät työssäolon veroiset päivät kulua vasta sairausloman päättymisen jälkeen.
Jari Kiviharju, lakimies
9
Venäjällä rautatie on valtio valtiossa
10
Rautatieläinen 2 2011
Venäjällä valtion rautatieyhtiö RZD on maan ylivoimaisesti suurin työnantaja, jonka liikevaihto vastaa puolta
Suomen valtion budjetista.
Yli miljoonasta työntekijästään yhtiö pitää huolta kehdosta haudan partaalle.
 Rautatiet ovat aina yhdistäneet Suomea ja Venäjää. Oman rahan, postilaitoksen, tullin sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ohella juuri rautatiet on Suomen
autonomian ajan monumenteista pysyvin – senkin jälkeen, kun on oma raha on
kadonnut ja tullit kerätään yhteiseen kassaan Brysseliin.
Rautatieläinen 2 2011
11
Yhteyden luontevuutta korostaa sekin,
että keisarikunnan perintönä Suomella
on sama raideleveys kuin Venäjällä, vaikka
varsinaisesti maiden rautatieverkko yhdistettiin toisiinsa vasta ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917.
Venäjälle rautateillä on aina ollut suunnaton taloudellinen, poliittinen, strateginen, mutta myös sotilaallinen merkitys.
Juuri kiskot ovat 150 vuoden ajan sitoneet suuren, 11 aikavyöhykettä käsittävän
maan yhteen — myös sen jälkeen, kun Suomi lähti imperiumista omille teilleen. Rautatiet ovat Venäjällä eräänlainen verenkiertojärjestelmä, joka on elinehto maan
talouselämälle ja ihmisten liikkuvuudelle.
Venäjän eurooppalaisista osista ei käytännössä ole kunnon tieyhteyksiä maan
Aasian puoleisille alueille Siperiaan ja sen
itäpuolelle Tyynenmeren rannalle. Lisäksi lentoyhteydet ovat kalliita eikä siivillä
voi kuljettaa suuria tavaramääriä. Meritse Venäjän laidasta toiseen päästäkseen
on puolestaan kierrettävä, koko eteläinen
Aasian mantere.
Rautateiden strategisesta ja sotilaallisesta merkityksestä kertoo sekin, että
Venäjän armeijan merkittävän aselajin
muodostavat erilliset rautatiejoukot, joihin kuuluu lähes 100 000 sotilasta.
Puolet Suomen
valtion budjetista
Isossa maassa myös rautateitä hoitaa jättimäinen yhtiö tai oikeastaan yritysimperiumi. Venäjän rautatiet RZD (Rossiiskie
Zheleznodorogie) on Venäjän ylivoimaisesti suurin työnantaja, jolla on noin miljoona työntekijää.
Myös liikenteen volyymit ovat maailman huippua.
12
Henkilömatkustajia on vuosittain yli 1,1 miljardia. Erilaista
tavaraa Venäjän kiskoilla puolestaan kulkee vuositasolla
noin 1,3 miljardia tonnia. Vertailukohtana on VR:n volyymi,
joka on alle 40 miljoonaa tonnia vuositasolla.
Yhtiön jättimäinen, noin 25
miljardin euron liikevaihto vastaa puolta Suomen koko valtion
budjetista.
Yhtiön kalustoon kuuluu noin 20 000
veturia sekä yli 620 000 tavaravaunua.
Matkustajavaunujakin on reilut 24 000.
Konserni jakaantuu kaikkiaan 17 alueelliseen rautatieyhtiöön, josta suomalaisille tutuimmaksi on tullut Lokakuun
rautatiet. Se vastaa Luoteis-Venäjän liikenteestä Kuolan niemimaalla, Karjalassa, Pietarin ympäristössä, Novgorodissa
ja Moskovassa.
Kaikkiaan RZD:n katon alla toimii lähes
1 000 eri yhtiötä ja 165 tytär- tai osakkuusyhtiötä, joiden verkko Suomesta aina Pohjois-Koreaan saakka.
Kasvua nopeissa
yhteyksissä
Neuvostoliiton luhistumisen jälkeisinä vuosina RZD:n suurin haaste on ollut
rapistuva rataverkko ja Venäjän koko kiskoliikenteen tuominen uudelle vuosituhannelle.
Venäjän valtiojohdossa on ymmärretty,
että toimiva, koko jättimäisen maan kattava liikennejärjestelmä on avaintekijä
maan talouskasvulle. Siksi maan hallitus
on käynnistänyt massiivisen investointiohjelman, jossa uusien kiskojen rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, muun
ratainfrastruktuurin uusimiseen ja kalustohankintoihin on tarkoitus upottaa
runsaat 330 miljardia euroa
vuoteen 2030 mennessä.
Tavoitteena on rakentaa
vähintään 6 000 kilometriä
uusia kiskoja sekä hankkia
23 000 veturia, lähes miljoona tavaravaunua sekä noin
30 000 matkustajavaunua.
Venäjän rautateiden kunnianhimoinen,
strateginen päämäärä on luoda Venäjän
halki kulkeva liikennekäytävä, joka yhdistäisi Euroopan Aasian kasvaviin talouksiin.
Lisäksi yhtiön pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu Euroopan sekä Persianlahden ja Intian valtameren yhteen kytkevä pohjoisen ja etelän rautatiekäytävä.
Lähivuosina RZD hakee kuitenkin kasvua nopeissa yhteyksissä Moskovasta
maan eri osiin, mutta myös rajojen yli.
Yhtiö laskee, että sillä on vuoteen 2015
mennessä noin 2 500 kilometriä nopeita
rautatiereittejä, jotka yhdistävät Moskovan Ukrainan ja Valko-Venäjän pääkaupunkeihin Kiovaan ja Minskiin. Lisäksi
nopea yhteys on tarkoitus avata Moskovasta Sotshiin, jossa järjestetään olympialaiset vuonna 2014.
Siksi on ymmärrettävää, että nopea
junayhteys Sapsan Moskovan ja Pietarin
välillä sekä Allegro-yhteys Pietarin ja Helsingin välillä ovat RZD:n keskeisiä strategisia hankkeita.
Huolenpitoa kehdosta
haudan partaalle
Vaikka Venäjän rautatieyhtiö on kansainvälisillä markkinoilla toimiva globaali
logistiikkajättiläinen, kantaa se ytimessään edelleen vanhoja neuvostoperinteitä.
Siihen kuuluu muun muassa huolenpito henkilökunnasta kehdosta lähelle hautaa.
RZD ylläpitää muun muassa esikouluja, kouluja, opistoja ja jopa omia yliopistoja ja tutkimuskeskuksia, joissa kasvatetaan
tulevia rautatieläispolvia.
Lisäksi yhtiö myöntää työntekijöille
vanhempainlomia sekä lapsilisiä ja äitiys-
Rautatieläinen 2 2011
Vladimir Jakunin on Venäjän rautateiden ruhtinas
 Venäjällä valtion rautatieyhtiön
RZD:n pääjohtaja Vladimir Jakunin
on mahtava herra, joka johtaa satojen
tuhansien junavaunujen, noin tuhannen yhtiön ja yli miljoonan työntekijän muodostamaa yritysimperiumia.
Jakunin nousi rautateiden ykkösmieheksi vuonna 2005.
Taustaltaan hän on tiedustelumies,
jonka sanotaan toimineen näissä tehtävissä muun muassa Neuvostoliiton YKlähetystössä 1980-luvun lopulla.
Neuvostoliiton romahdettua Jakunin lähti mukaan liike-elämään, kunnes
hänet 2000-luvun alkupuolella nostettiin varaliikenneministeriksi, RZhD:n
varapääjohtajaksi ja siitä pääjohtajaksi.
Julkisuudessa tästä ”rautateiden
ruhtinaasta” kaavailtiin aikanaan jopa
presidentti Vladimir Putinin seuraajaa maan presidenttinä. Leningradista
kotoisin olevaa Jakuninia pidetäänkin
Putinin läheisenä liittolaisena ja Venäjää hallitsevan Pietarin piirin sisärenkaan jäsenenä.
Jakunin kuuluu myös maan valtapuolueen Yhtenäisen Venäjän johtoon,
jonka ykkönen — tosin ilman jäsenkirjaa — on juuri Putin. Jakuninin luottoasemasta kertoo sekin, että hänellä on ollut
eräänlainen puolueen ”ulkomaiden kassanhoitajan” rooli.
Virossa paljastettiin — sopivasti juuri parlamenttivaalien alla — että Tallinnan kaupunginjohtajan Edgar Savisaaren johtama Keskustapuolue oli
pyytänyt 1,5 miljoonan euron suuruista raha-avustusta Venäjältä. Välikätenä
järjestelyissä oli toiminut juuri Jakunin.
Jakunin on julkisuudessa profiloitunut myös hartaana uskovaisena ja ortodoksisen kulttuurin edistäjänä. Hän johtaa vaurasta Pyhän Andreaksen säätiötä, joka on rahoittanut merkittävien
venäläisten ikonien ja kirkkojen kunnostamista.
Antero Eerola
Venäjällä rautatiet ovat kuin verenkiertojärjestelmä, jota ilman ihmisten liikkuminen ja talouselämän toimiminen ei ole mahdollista. Maan eurooppalaisista osista Siperiaan ja Kauko-itään ei ole edes kunnon tieyhteyksiä.
Rautatieläinen 2 2011
13
 Venäjän valtion rautatieyhtiöön
kuuluu yli 1 000 tytäryhtiötä. Sen kansainvälisten yhteistyöyritysten verkko
ulottuu Suomesta Pohjois-Koreaan.
päivärahoja. Myös yhtiöstä eläkkeelle jääneille työntekijöille maksetaan asuntojen
lämmityskuluja, terveydenhoitoa ja sanatoriomatkoja.
Yhtiö tukee myös työntekijöiden asumista joko antamalla perheille suoraan
asuntoja, myöntämällä asuntolainoja tai
maksamalla osan vapailta markkinoilta
ostetuista asunnoista.
Rautateillä on myös useita omia urheilujoukkueita, jotka kilpailevat kansallisella mestaruustasolla Venäjällä useassa eri
urheilulajissa.
Vaikka valtio omistaa yhtiön sataprosenttisesti, on Venäjän hallitus tehnyt selväksi, että se on valmis yksityistämään
tuntuvan siivun yhtiöstä. Tarkoituksena
on ennen muuta hankkia yhtiölle lisää
pääomaa. Rautatieyhtiön määräysvallasta ei mikään hallitus itänaapurissa ole silti valmis luopumaan, sillä Venäjällä rautatiet ovat valtio valtiossa.
VR panostaa lujasti itään
 VR-konsernin keskeisiä tavoitteita lähivuosina on hakea uutta
kasvua nimenomaan Venäjän liikenteessä. Yhtiö uskoo vahvasti
lisääntyviin lukuihin paitsi henkilöliikenteen matkustajamäärissä,
myös tavarakuljetuksissa.
VR:n tärkein idän liikenteen valtti on viime vuoden puolella Helsingin ja Pietarin välillä liikennöinnin
aloittanut nopea Allegro-juna. VR:n
usko Allegroon näkyy junayhteyden
voimakkaana ja näkyvänä markkinointina julkisuudessa. Pietaria
mainostetaankin nyt matkakohteena massiivisemmin kuin ehkä koskaan aiemmin.
Allegron omistaa VR:n ja Venäjän valtion rautatieyhtiön RZhD:n
yhteisyritys Karelian Trains.. VR:ssä
sanotaankin, että konsernin tavoite on laajamittainen kumppanuus
RZhD:n kanssa, josta Allegro on
vain yksi esimerkki.
Isoja yhteistyöhankkeita on myös
tavaraliikenteessä ja logistiikkapalveluissa. Suomalaiset ovat perusta-
neet RZhD:n tavarakuljetuksia hoitavan tytäryhtiön Freight One Companyn kanssa yhteisyrityksen, jonka
perusajatus on hakea lisää volyymia
Suomen ja Venäjän välillä kiskoilla
kulkevaan tavaraliikenteeseen.
VR:n kiinnostus ulottuu kuitenkin koko logistiikkaketjuun. Tästä osoituksena on, että konserniin
kuuluva Transpoint International
on ostanut itänaapurissa logistiikka-, maantiekuljetus- ja jakelupalveluja tarjoavan Avain-Trans Oy:n.
Suomalais-venäläisiin yhteisyrityksiin kuuluu myös ContainerTrans Scandinavia, jonka toimialaan kuuluu konttikuljetusten
myynti ja markkinointi. Lisäksi
VR:llä ja RZhD:llä on yhteisiä logistiikkakeskushankkeita Pietarissa ja
Moskovassa.
VR:ssä myönnetäänkin suora suhde yhtiön menestyksen ja
Venäjän välillä. Sama raideleveys
on yhdistänyt jo 150 vuoden ajan.
Antero Eerola
Teksti: Antero Eerola
Kuvat: Svetlana Holjavtshuk
14
Rautatieläinen 2 2011
Jaaei
Rautatieliikenteen tulevaisuus
I
tsekin rautateillä työskennelleenä 35 vuotta, näin VR:n kehityksen
70-luvun alkupuolelta 2000-luvulle valtakunnan merkittävimmäksi
kuljetusyhtiöksi. Se kehittyi moderniksi kuljetusyhtiöksi henkilöstön ja johdon
yhteistyöllä. VR:ää kehitettiin yhdessä ja
sen tuloksista saatiin kansalaisilta hyvää
palautetta. Myös henkilökunta sai ansaitsemansa palkkion työstään.
Kun nyt katsoo tilannetta VR:n kehittämiseksi, tuntuu todella pahalta. Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden nimissä,
mutta seuraukset ovat päinvastaiset. Tuottavuus heikkenee, mikä johtuu toimenpiteistä joilla heikennetään työskentelyturvallisuutta, työmotivaatiota ja kalustovarmuutta. Lomautukset ja irtisanomiset ovat
nykypäivää myös VR:llä. Tämä ei ole valtion yhtiölle työttömyyden kasvun aikaan
parasta mahdollista PR:ää.
Henkilöliikenteen kilpailutusta varten
hallitus vie eteenpäin lainsäädäntöä, jolla
pakotetaan VR:n hallussa olevaa huoltotoimintaa vuokrattavaksi myös muiden operaattoreiden käyttöön. Rautatielain muutoksella VR pakotetaan vuokraamaan jo
ennestään tiukalla olevaa huoltoaikaa
myös muille operaattoreille.
Tavaraliikenteen kilpailu on ollut mahdollista jo muutaman vuoden ajan. Kilpailijoita ei VR:lle ole tullut, mikä osoittaa,
ettei rautatieliikennettä harjoittavaksi operaattoriksi ole kovin helppoa tulla. Turvallisuustodistuksen saaminen ei ole aivan
yksinkertainen asia. Mistä otat koulutetun henkilökunnan ja kaluston? Kysymys
on merkittävistä investoinneista. Tavarankuljetuksen osalta kiinnostavimmat kohteet ovat malmijunat, terästehtaiden tuotteet sekä raakapuu ja prosessiteollisuuden
tuotteet. Henkilöliikenteen osalta halutuimpia on Helsingin lähiliikenne ja suurten keskusten väliset linjat. Kiinnostus
johtuu suoraan niiden kannattavuudesta.
Kyseiset junat ovat tuottavia osia. Kilpailun ”kerman kuorijat” pyrkisivät saamaan
parhaat päältä kilpailutuksen kautta ja harvaan asuttujen seutujen tavarankuljetuk-
Rautatieläinen 2 2011
set kuin myös henkilöliikenne jäisi VR:n
hoidettavaksi. Eikä se olisi mahdollista
ilman verorahoitussubventiota. Tämä olisi todella kallis ratkaisu veronmaksajille.
Ratojen kunnossapitoon on lisättävä rahoitusta ja investoinnit toteutettava nopealla aikataululla. Se on veronmaksajien kannalta edullisinta ja tehokkainta rahan käyttöä. Rautatieliikenteen pitää
olla tulevaisuuden kehittyvä ja kannatettava liikennemuoto sen vähäpäästöisyydestä johtuen. Ratoihin olisi panostettava
huomattavasti enemmän kuin nyt on edesmenneen parinkymmenen vuoden aikana
tehty. Korjausvelkaa on arvioiden mukaan
1000 miljoonaa euroa. Kunnossapitomäärärahojen tasoa on nostettava ja investoinnit hoidettava riittävällä kertarahoituspäätöksellä.
SDP on esittänyt viimevuosien budjetteihin investointimäärärahojen korotuksia
esim. Seinäjoki- Oulun ratavälin korjaamiseen ja osin uuden kaksoisraiteen rakentamiseen. Hallituksen nuiva suhtautuminen rautateiden korjausinvestointiin on
käsittämätöntä rautatieliikenteen kehityksen jarruttamista. Hallituspuolueiden
edustajat ovat täysistunnon puheenvuo-
Kun nyt katsoo tilannetta
VR:n kehittämiseksi,
tuntuu todella pahalta.
Henkilökuntaa irtisanotaan tuottavuuden
nimissä, mutta seuraukset ovat päinvastaiset.
roissa tukeneet SDP:n esityksiä, mutta kun
määrärahoista on eduskunnassa äänestetty, hallituspuolueiden edustajilta ei ole kuitenkaan tukea tullut. Pohjois-Suomen tulevaisuuden kaivoshankkeet tarvitsevat
toimivat rautatieyhteydet. Rautatieinvestoinneilla on suuri merkitys työllistämiseen ja tehokkaaseen ympäristöystävälliseen liikenteeseen.
Raimo Piirainen
kansanedustaja/sd, Oulu
Päätoimittaja, tiedotussihteeri
ja kuntapäättäjä
Vasenta raidetta
eteenpäin – kohti
oikeudenmukaisempaa
Suomea!
15
Edunvalvonta
Pääluottamusmiehiä
lähikuvassa
 VR on uusinut organisaatiotaan, mikä
aiheuttaa muutoksia myös liiton edunvalvontaorganisaatioon. Rautatieläisten
Liitto ja VR ovat sopineet uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka uskotaan
vastaavaan paremmin edunvalvonnan
haasteisiin ja VR:n organisaatiomuutokseen. VR-yhtymä on jakanut toimintansa
divisiooniin ja päätoimiset pääluottamusmiehet ovat uudessa järjestelmässä divisioonan pääluottamusmiehiä ja VR Track
Oy:n osalta liiketoimintaluottamusmiehiä.
Hallituksen ja valtuuston päättämä uusi
edunvalvonnan toimintamalli ja liiton käyARTO KUKKONEN
Konsernin pääluottamusmies
[email protected]
p. 050 043 0578
1. Konsernipääluottamusmies edustaa kaikkia Rautatieläisten Liiton
työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä toimivia työntekijöitä. Konsernipääluottamusmiehen
tehtäviin kuuluu tarvittaessa osallistua divisioonakohtaisiin neuvotteluihin, esim. divisioonan pääluottamusmiehen ollessa estyneenä.
Tehtäviin kuuluu myös olla erinäisissä liiton nimeämissä työryhmissä mukana. Kauttani kulkee myös
yhteistoimintalain mukaiset ytkokouskutsut. Tehtävänäni on seurata kaikkia sopimusalamme asioita ja tarvittaessa osallistua niiden
toimintaan.
2. Toimin Etelä-Suomen alueen liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmiehenä.
3. Uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäänajo ja toimintamuotojen selkeyttäminen kaikilla luottamusmiesorganisaation tasoilla.
16
tännön edunvalvonta rakentuvat tulevaisuudessa nykyistä voimakkaammin uuden
luottamusmiesjärjestelmän varaan. Tässä
ajattelussa oleellista on, että ongelmiin
käytännön työtehtävissä tartutaan mahdollisimman ajoissa ja paikallisella tasolla. Rautatieläisten Liiton toimistosta saa
tarvittaessa edelleen edunvalvonta-apua
työehtosihteereiltä ja lakimieheltä.
Tässä jutussa esitellään uuden organisaation mukaisesti VR-Yhtymän divisioonien pääluottamusmiehet ja VR Trackin
liiketoimintaluottamusmiehet. Kaikille on
esitetty samansisältöiset kysymykset.
Kysymykset
1. Mitkä ovat työtehtäväsi ko. luottamusmiesasemassasi?
2. Mitä teit ennen nykyistä pestiäsi?
3. Mikä on tämän hetken tärkein asia edunvalvonnassa konsernin
pääluottamusmiehen näkökulmasta?
4. Mitä teet asian eteen?
5. Sana on vapaa.
SAKARI OJALA
Varikot ja konepajat divisioonan
pääluottamusmies
[email protected]
p. 040 863 7685
1. Konepajalla eri tehtävissä ja samalla
pääluottamusmiehen tehtävät.
3. Tärkein asia edunvalvonnassa on Dynamo- hankkeen haasteisiin vastaaminen.
4. Pyrin yksiköiden pääluottamusmiehiä
ja eri asiantuntijoita käyttäen hoitamaan asiat tehokkaasti.
Rautatieläinen 2 2011
Edunvalvonta
ERKKI TAATILA
Logistiikkadivisioonan
pääluottamusmies
[email protected]
p. 040 863 0410
1. Uusi luottamusmiesjärjestelmä hakee
varmaan vielä paikkaansa, mutta nyt
ollaan yhdessä Takalan Eskon kanssa
osallistuttu muutosohjelman tuomiin
haasteisiin.
Ratapihoille suunnitellut uudet
tekniset ratkaisut esim. robottiveturit, RFID jarjestelmien käyttöönotto
tulevat vähentämään työpaikkojamme. Myös vuorotaulusuunnitelun
keskittyminen Helsinkiin ja samalla
VIP-järjestelmän käyttöönotto työllistävät paljon. Näiden asioiden keskittäminen tekee asioiden hoitamisen entistä vaikeammaksi.
Pääluottamusmiehet osallistuvat
myös yt-neuvotteluihin ja mahdollisesti tes-neuvotteluihin.
2. Olin Länsi-Suomen aluepääluottamusmies.
3. Junatoimistotöiden keskittäminen
yhä harvempiin paikkoihin on suurin haaste tällä hetkellä. Tärkeimpänä
näen turvata jäsentemme työpaikkoja ja että vältyttäisiin irtisanomisilta.
Työnantajalta tarvitaan joustoa eikä
jääräpäistä toimintojen karsimista.
Kuljetusvirtojen kasvaessa on pelkona, että ollaan ohennettu oma toiminta niin huonoksi, että kuljetukset hoi-
TIMO JELEKÄINEN
Henkilöliikennedivisioonan
pääluottamusmies
[email protected]
p. 040 862 1864
1. Edustan lähiliikenteessä työskenteleviä Rautatieläisten Liiton jäseniä.
2. Olin konduktööri ja liikenteenhoitotoimialueen pääluottamusmies.
3. Pidän tärkeimpinä edunvalvonnan
asioina valmistautumista kilpailuttamiseen, uusitun henkilöstön käytön
Rautatieläinen 2 2011
taa joku muu. Näitä samoja ongelmia
on myös muiden rautatiejärjestöjen
keskuudessa, joten entistä tiiviimpää
yhteistyötä tulisi liittojen harjoittaa.
4. Vanha sanonta on, että kun lyödä ei
saa eikä puhe auta, niin jäljelle jää
osallistuminen liiton ja työnantajan
työryhmiin ja liittomme näkemysten
esille tuominen. Myös divisioonien
pääluottamusmiehet pitävät tapaamisia ja yhteyttä säännöllisesti.
5. Tulevat eduskuntavaalit ovat tärkeät.
Nykyinen porvarihallitus on ohjannut omistajaohjauksellaan VR:n sivuraiteelle kuljetuksissa ja ratakunnossapidossa.
Nyt meillä on mahdollisuus olla
valitsemassa omaa työnantajaa. Tällaista mahdollisuutta ei monella työtekijällä ole, joten kaikki äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa.
ESKO TAKALA
Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies
[email protected]
p. 040 863 4245
1. Logistiikkadivisioonan pääluottamusmies valvoo ja edistää jäsenistön etuja
14 pääluottamusmiehen kanssa yhteistyössä Rautatieläisten Liiton ja työehtosihteeri Hannu Mattilan kanssa sekä
neuvottelee jatkuvan neuvottelun periaatteella työnantajan kanssa.
2. Toimin Itä-Suomen aluepääluottamusmiehenä.
3. VR:n muutosohjelman mukaisten ytneuvottelujen toteutumisen valvonta sekä uuden luottamusmiesjärjestelmän sisäistäminen ja viestittäminen
niin työnantajalle kuin omillekin.
4. Teen kaikkeni.
5. Vaikka VR työnantajana muuttuu, meillä on vielä paljon hyviä asioita ja etuja,
joita kannattaa joskus miettiä.
ongelmia, työssä jaksamista ankarien
talvien vuoksi, vuorotaulujen kehittämistä, luottamushenkilöiden kouluttamista vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
4. Parhaiten haasteisiin vastataan ennakoivalla työllä, jatkuvilla neuvotteluilla, tietojen keräämisellä, valmistautumisella seuraaviin työehtosopimusneuvotteluihin.
5. Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n
mahdollisuuksien hyödyntäminen edunvalvonnassa on erittäin tärkeää.
17
Edunvalvonta
VR Track Oy
PENTTI SUHONEN
Yhtiöluottamusmies
[email protected]
p. 040 862 5097
TIMO TUKIAINEN
Henkilöliikennedivisioonan
pääluottamusmies
[email protected]
p. 040 864 5410
1. Edustan kaikkia työehtosopimuksen soveltamisalalla työskenteleviä matkustajaliikennedivisioonassa. Osallistun konsernin pääkonttorilla järjestettäviin neuvottelu- ja
muihin vastaaviin tilaisuuksiin, jotka edellyttävät koko divisioonan
henkilöstön edustusta.
2. Olin palkkaliite 1:n Pohjois–Suomen aluepääluottamusmiehenä.
3. Henkilöstönkäytön keskittyminen
Helsinkiin, Vip-järjestelmä. Uuden
luottamusmiesjärjestelmän toimivuuden varmistaminen.
4. Jatkuvan neuvottelun periaatteella.
Pulmatilanteissa
ota aina ensin
yhteyttä työpaikkasi
luottamusmieheen!
1. Edustan kaikkia rautatiealan työehtosopimuksen palkkaliitteen 3 piirissä
olevia VR Trackin työntekijöitä asioissa, jotka koskevat kaikkia työntekijöitä
eri liiketoimintayksiköissä.
Koordinoin eri liiketoimintojen edunvalvontaa säännöllisillä liiketoimintaluottamusmiesten tapaamisilla, jolloin
saadaan yhtenäinen toimintamallipohja kaikkiin liiketoimintayksiköihin.
2. Olen ollut aiemmin, 1.4.2004 lähtien,
Sähköasennuskeskuksen pääluottamusmiehenä.
3. Tärkeintä on pyrkiä löytämään ne keinot, joilla turvataan meidän ja yrityksen
menestyminen kiristyvässä kilpailussa.
Pitää kuitenkin noudattaa voimassa ole-
RAIMO SALOW
Liiketoimintaluottamusmies
Radan rakentaminen
[email protected]
p. 040 864 5457
1. Sovin ja neuvottelen liiketoimintaan
liittyvissä asioissa.
2. Toimin aiemmin aluepääluottamusmiehenä VR Radan Pohjois-Suomen alueella.
3. Tärkeintä on valvoa TES:n noudattamista rakennustyömailla.
HANNU HÄMÄLÄINEN
Liiketoimintaluottamusmies
Materiaalit
[email protected]
p. 040 863 0453
18
via lakeja ja työehtosopimuksia eikä lähteä huutokauppalinjalle.
4. Tärkeää on yhteydenotot työnantajan
edustajiin (asiaa on jo alustavasti käynnistelty ) ja yhteisten näkemysten löytäminen, miten toiminta saadaan kannattavaksi ja menestymisen myötä saadaan kannustinjärjestelmät käyttöön.
4. Kierrän
työmailla ja seuraan sopimusten noudattamista yhdessä
luottamusmiesten kanssa.
5. Tämän hetken
VR Trackin tilanteen vuoksi
on tärkeää valvoa työntekijöiden jaksamista ja tasapuolista kohtelua.
1. Edunvalvonta
2. Länsi-Suomen aluepääluottamusmies
3. Saada aikaiseksi toimiva luottamusmiesverkosto.
4. Yhteistyöllä liiton neuvottelijoiden
kanssa sekä keskustelemalla työnantajan kanssa.
Rautatieläinen 2 2011
Edunvalvonta
JARMO NYBERG
Kunnossapito
[email protected]
p. 040 862 1737
1. Toimin VR Track kunnossapidon liiketoiminnan valtakunnallisena luottamusmiehenä.
2. Toimin Oy VR Rata Ab Etelä-Suomi
aluepääluottamusmiehenä vuodesta
2002 ja sitä ennen pääluottamusmiehenä samalla alueella vuodesta 1996.
Tätä ennen olin Ratapiirin konekorjaamolla asentajana vuodesta 1974—
Corenet Oy:n
pääluottamusmiehet
PERTTI VARPENIUS
Liiketoimintaluottamusmies
Maa- ja sillanrakentamisen ja kansainvälisten toimintojen ja suunnittelun sekä pitkän linjan työnjohtajien erityiskysymykset
[email protected]
p. 040 866 1234
1. Liiketoimintasektorit ovat osin "uutta
aluevaltausta". Maa- ja sillanrakentamisen sektorilla on eri työehtosopimukset
käytössä, joten yleissitova työehtosopimuksemme ei siellä päde. Paitsi tietysti
suunnittelun osalta mittausalan ammattilaisten keskuudessa. Myös kansainväliset projektit kulkevat työehtosopimuksemme ja keskinäisten sopimusten puitteissa pääsääntöisesti. Eli ajan
jäsenistön etuja ja tavoitteita.
2. Rehellisiin ratahommiin tulin VR:n 2.
ratapiiriin vuonna 1973. Edunvalvontatyö alkoi Kouvolan Rata-alueen varapääluottamusmiehenä vuonna 1998 ja
myöhemmin työsuojeluvaltuutettuna
vuosina 2000–2007 täällä Itä-Suomessa. Aluepääluottamusmieheksi minut
valittiin vuodesta 2006 alkaen.
3. Uudet ja vanhat edunvalvonnalliset asiat kulkevat rinnakkain ainakin tämän
vuoden loppuun asti. Nyt jäsenistö
kyselee paljon VR Trackin massalomautusten käänteistä ja vaikutuksista.
Lomautukset sekä tulevat irtisanomiset
ovat rata-ammattilaisten lähihistorian
Rautatieläinen 2 2011
1989 ja sen jälkeen tukemiskoneilla.
3. Toimia työntekijöiden ja työnantajan välisten paikallisen neuvottelu- ja
yhteistoimintasuhteiden ylläpitämisen ja kehittämisen eteen. Työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen
soveltamisessa, työrauhan turvaamista
ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan
ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä asioissa.
4. Pyrin toimimaan avoimesti ja yhteistyökykyisesti huomioiden kaikki osapuolet.
s-posti [email protected]
Etelä-Suomi
TOMI SUOJANEN
p. 040 862 1967
varamies Markku Lähdeniemi
Pohjois-Suomi
PASI TOLONEN
p. 040 866 3636
varamies Esa Mikkonen
raskain murrosvaihe sekä sietämätön
ja ahdistava elämänkokemus.
4. Pyyteetöntä työtä ja tiedottamista jäsenistön asioiden eteenpäin viemiseksi
unohtamatta jäsenistöä ja niitä ihmisiä,
jotka ovat minulle antaneet valtakirjan
toimia luottamus- ja edusmiehenä. Haluan toimia luottamuksen arvoisesti.
5. Pohdin, miten edunvalvontakoneisto
saataisiin toimimaan vieläkin paremmin. Luottamusmiesten pitää ottaa
merkittävästi enemmin vastuuta edunvalvontatyöstämme ja myös kehittämällä työelämää niin, että meillä duunareilla olisi töitä vielä tulevinakin vuosikymmeninä ratamaailmassa.
Olemme jäsenistöä varten, kuulolla ja läsnä. Näkisin tärkeänä myös sen,
että jätetään tuleville sukupolville hyvä
ja kunniakas edunvalvonnan perintö!
Itä-Suomi
MATTI RÄMÄ
p. 040 863 4528
varamies Pertti Raatikainen
Länsi-Suomi
JORMA WALLENIUS
p. 040 863 1014
varamies Esko Ritala
Yhteistyö
on voimaa.
Liiton jäsenenä
et ole yksin.
19
Liikenteen ohjaaminen on
monimutkainen palapeli
Tumma talo törröttää radan varressa Helsingin Linnunlaulun kallioleikkausta vasten. Sisällä
talossa monitorit vilkkuvat. Punaiset ja vihreät pisteet liikkuvat linjoja pitkin kuvaten junien kulkua
raiteilla. Täältä Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta kauko-ohjataan pääkaupunkiseudun
junaliikennettä, mutta keskuksen ohjaava käsi ulottuu Helsingin ratapihan raiteista aina Turun
Kupittaalle asti ja laiturinäyttöjen tiedotukseen.
Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta ohjataan pääkaupunkiseudun junaliikennettä.
Opastusliikenteenohjaaja Ari
Uusitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta.
20
Rautatieläinen 2 2011
 Liikenteenohjauskeskus tai pikemminkin sen asetinlaite nousi uutisiin rautateiden talviliikenteen ongelmien yhteydessä.
Liikenteenohjauksessa käytettävä asetinlaite on jo vuodelta 1976. Sen tekniikka
oli 70-lvulla uusinta uutta, sillä sen junanumeroautomatiikka oli Suomessa ensimmäinen laatuaan.
Opastusliikenteenohjaaja Ari Uusitalo
kertoo, että asetinlaite on ikäänsä nähden
toiminut hyvin, mutta viime keväänä sii-
Rautatieläinen 2 2011
nä ilmeni vika. Vika tuotti paljon harmia
muun talviliikenteen ongelmien lisäksi.
— Vika saatiin korjatuksi vasta viime
helmikuussa. Suurin vika oli relepohjaisessa juna-automatiikassa. Vian vuoksi käskyt
eivät kulkeneet ja junat jäivät jonoon. Jono
oli purettava manuaalisesti, ja tästä aiheutui paljon lisäminuutteja. Nyt junien myöhästymiset eivät ainakaan enää johdu asetinlaiteviasta.
Liikenteenohjauskeskus on monitorien
maailma.
21
Nopeus on valttia
- Junaliikenteen ohjaaminen on
joskus niin hektistä palapelin
kokoamista, että stressikäyrä
nousee korkealle, kuvailee liikenteenohjaaja Kari Tervo.
Liikenteenohjauksen tärkein tehtävä on
huolehtia, että junat kulkevat ajallaan ja
turvallisesti. Tämä tehtävä on monimutkainen palapeli, joka vaatii liikenteenohjaajilta nopeita hoksottimia ja päätöksiä.
— Jos junasta puuttuu vaunuja tai niitä on rikki, niin palapeli hajoaa, mutta
me kokoamme sen uudelleen. Aina meillä ei ole kuitenkaan käytössä korvaavaa
kalustoa, sillä se on tehokkaassa kierrossa. Silloin junia voi jäädä ajamatta. Joskus
ongelmat liikenteessä saattavat vaikuttaa
ohjauskeskukseen monta tuntia, Uusitalo
selvittää.
Uusitalo on työskennellyt liikenteenohjauksessa 15 vuotta ja hänen työtoverinsa
liikenteenohjaaja Kari Tervo häntä vuotta
vähemmän. Sekä Tervo että Uusitalo ovat
pitäneet työstään, mutta pari talvea on tehnyt siitä vähemmän mukavaa.
— Ihmiset ovat väsyneitä kovasta talvesta, eikä normaalimiehitys ole riittänyt,
Uusitalo kertoo.
— Rankkaa on ollut ja ylitöitä tehty.
Junia hajoaa, ja tilalle pitää keksiä uutta
kalustoa. Palapelin sovittelu on ollut sellaista, että stressikäyrä nousee. Asiat on
ratkaistava tässä ja nyt. Joskus jopa henkilökunta soittelee meille, missä junat viipyvät, vaikka se ei nopeuta asiaa yhtään,
Tervo toteaa.
Huomaamattomuus
on ammattitaitoa
Tervo ei kuitenkaan ole menettänyt yöuniaan.
— Paljon auttaa se, että täällä on hyvä
ilmapiiri. Joskus tosin meteli nousee kovaksi, jos on paha tilanne päällä.
Hän on huomannut työtahdin kiristymisen muutenkin kuin vain ongelmatalvina.
— Kun ennen oli 400 paikallisjunaa niin
nyt niitä kulkee päivittäin vähän alle 900.
Kyllä se vaikuttaa täällä meilläkin.
Tervo pitää huonona, että korvaavaa
junakalustoa eikä varakuljettajia ole riittävästi tarjolla ongelmatilanteissa.
— Jokainen ajamatta jäänyt juna on
meille henkinen ja VR:lle tietysti taloudellinen tappio. Henkilökunta tekee kuitenkin täällä kaikkensa, mutta joskus vaikut-
22
Rautatieläinen 2 2011
taa siltä, että olemme vain poliittisen pelin
nappuloita. VR:ltä vähennetään 1200 työntekijää ja samaan aikaan kehdataan ihmetellä, että homma ei toimi. VR ei taas halua
palkata lisää työntekijöitä, koska siitä tulee
lisäkuluja. Pohjimmiltaan se on omistajaohjauksesta kiinni, Tervo pohtii.
Uusitalon mukaan liikenteenohjaajien
ammattitaitoa kuitenkin on, että liikenne
sujuu.
— Häiriötilanteessa me olemme parhaimmillamme silloin, kun matkustajat
eivät huomaa mitään.
Uudet tilat
odottavat Ilmalassa
Nykyiset ohjauskeskuksen Helka-näyttölaitteet korvataan Esko-kauko-ohjausjärjestelmällä. Ohjauskeskuksen työntekijät
siirtyvät Pasilaan kevään aikana, mutta
asetinlaitevanhus jää ainakin toistaiseksi
Linnunlauluun. Sen korvaamisen on arvioitu maksavan 100 miljoonaa euroa ja vievän kymmenisen vuotta.
Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu
Linnunlaulusta Helsingin liikenteenohjauskeskuksesta näkee korkealta ja pitkälle.
Pohjantähti-leiri 4.–9.7.2011
Pohjantähti-leirillä on koko viikon ajan liikunnallista ohjelmaa perheille yhdessä sekä
lapsille ja aikuisille erikseen. Leirillä voi kokeilla ohjatusti uusia lajeja, testata kuntoa tai
viettää rennon lomaviikon. Leiri järjestetään Kisakeskuksessa, läntisellä Uudellamaalla
Raaseporissa, Kullaanjärven rannalla. Leiriviikon hintaan sisältyvät täysihoito ja kaikki
leirin aktiviteetit.
Sisämajoitus aikuiset
lapset 6–16-v.
Teltta tai asuntovaunu aikuiset
lapset 6–16-v.
hinta
385 e
195 e
220 e
110 e
tuettu hinta
55 e
30 e
50 e
25 e
Ps: Mummon voi ottaa leirille mukaan!
Kivempaa kuin mummolassa
– ja halvempaa!
Pohjantähti-leirille osallistujilla on mahdollisuus hakea SAL:n lomatukea. Lomatukihakemukset ja lisätietoa osoitteessa www.salry.net. Ilmoittautumiset ja lomatukianomukset
viimeistään 10.6.2011. Hakijoille ilmoitetaan 17.6.2011 mennessä, onko lomatuki myönnetty.
Leirin järjestävät TUL, SAK, SAKKI, SAL, Kisakeskus ja Nuoret Kotkat.
Lisätiedot www.kisakeskus.fi Ilmoittautumiset 019 2230 300
Rautatieläinen 2 2011
23
Raiteilta
Arkadianmäelle
Eduskuntavaalit ovat ovella ja kampanjointi kiihkeimmillään. Enää puolitoista viikkoa, ja Suomella on uudet päättäjät, osa täysin uusia kasvoja ja osa jo ennestään politiikasta tuttuja. Media on tärkeä kanava poliitikon tunnettuuden
kannalta, mutta noviiseille julkista tilaa tarjotaan niukasti.
Tässä jutussa annetaan puheenvuoro ehdokkaille, jotka
eivät vielä ole kansanedustajia ja jotka joko työskentelevät
tai ovat työskennelleet raideliikenteen parissa.
Kysymykset
1. Miksi lähdit ehdokkaaksi?
2. Kaksi tärkeintä teemaasi ja
perustelut teemoille.
3. Mitkä ovat rautateiden/
raideliikenteen keskeisimmät
haasteet päättäjille ja mitä
seuraavalla hallituskaudella
pitäisi tehdä näille asioille?
4. Mikä olisi paras tapa rahoittaa rautatieinvestointeja?
5. Sana on vapaa.
Tekstikooste: Jussi Päiviö ja Maarit Uusikumpu
AROMAA, 24 v
Hyvinkäältä
EHDOKAS JUUSO
rinharrastaja
tte
a
te
ja
ri
ö
ö
kt
– kondu
liitto, Uusimaa
– Vasemmisto
11. Aid
Aidosta h
halusta
l
muuttaa maailmaa
il
jja pelastaa
l
suomalainen
l i
hyvinvointivaltio. Tahdosta taistella duunarien ja altavastaajien puolesta, hyväksymättä kuitenkaan ahdasmielistä ja konservatiivista änkyrämeininkiä.
2. a) Reilu työelämä - Tehokkuus ja tuotto on revitty aina työläisten selkänahasta, mutta viime vuosina tilanne on mennyt erityisen pahaksi. Suomeen on saatava lakisääteinen minimituntipalkka, joukkokanneoikeus ammattiliitoille ja mielivaltainen
työsuhteiden pätkiminen ja halkominen on lopetettava.
b) Kansa kiskoille – Raide- ja joukkoliikenteen kehittäminen
ei ole pelkästään ilmastopoliittisesti tärkeää, se on myös tasaarvokysymys. Edulliset käyttömaksut, tiheät vuorovälit ja tehokas linjaverkosto pitää taata kaikkialle, missä mahdollisuuksia
joukkoliikenteen kehittämiseen on. Tämä pätee sekä kaupunkien sisäiseen että väliseen liikenteeseen. Suomalaiset kokevat joukkoliikenteen julkisena palveluna, ja sellaisena sitä pitää
myös toteuttaa.
3.
Radan kunnossapidon ja raiteiden rakentamisen rahoitus
pitää taata sellaiselle tasolle, että talviset liikennekatastrofit
vältetään tulevaisuudessa. Pisararadan rakentaminen on hyvin
pitkä hanke, joka täytyy käynnistää nyt, jotta Linnunlaulun pullonkaula saadaan joskus purettua. Kilpailutusta ei pidä missään nimessä tuoda henkilöliikenteen puolelle, ja jo olemassa
oleva kilpailutus tavaraliikenteen ja kunnossapidon puolella
pitää purkaa. Rautatiet ja VR ovat suomalaisten yhteistä omaisuutta, eikä sitä saa myydä ulkomaalaisille suuryrityksille. VR:n
24
pitää
i ää kkuitenkin
i ki kkeskittyä korkealaatuisen palvelun tuottamiseen, eikä mahdollisimman suuren voittomarginaalin luomiseen henkilöstön ja kalustonhuollon kustannuksella.
4. Rautatieliikenne on loppuen lopuksi melko huonoa bisnestä.
Siksi toimintaa pitääkin rahoittaa julkisin varoin. Tarvittavat
varat voidaan kerätä verotuksen progressiota lisäämällä ja laajentamalla pääomaverotuksen piiriin.
5. Rautatieläiset tarvitsevat rautatieläisen kansanedustajan ajamaan asioitamme.
Rautatieläinen 2 2011
Rautatieläisten Liiton tiedotussihteeri harrastaa sienestämistä.
tulevaisuuteen ja työllisyyteen. Henkilöliikenteen kilpailun
avaamiselle ei löydy riittävän painavia syitä, ja kilpailu raiteilla tuhoaisi synergiaedun, lisäisi liikennehäiriöitä ja uhkaisi
henkilöstön asemaa.
4. Raideinfran rahoituksen pitää olla pitkäjänteistä, koska raidehankkeet ovat kalliita ja aikaavieviä projekteja. Nykyisen vuosittaisen budjettiväännön sijasta rahoitusta voitaisiin hoitaa
pitkäjänteisesti liikenneinfra-rahaston tai Infra Oy:n kautta.
5. Vasenta raidetta eteenpäin!
99–2007
Y WALLIN, 57 v
sanedustaja 19
EHDOKAS HARR
n
ka
,
lta
e
jo
ä
yhmän
ja Sein
teen ystävät -r
n
ke
lii
– veturinkuljetta
tie
ta
u
a
duskuntaan R
– perustanut e
vaalipiiri
– SDP, Vaasan
1. Sain viime vaaleissa 6027 ääntä ja putosin eduskunnasta.
Uskoisin, että eduskunta tarvitsee työelämän ja rautatieasioiden asiantuntijaa, joka puhuu ihmisen äänellä ja on rohkea
sekä osaava.
2. a) Teemani ovat työ, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Työn
kautta ihmisellä on oikeus toimeentuloon työssä ja eläkkeellä
ollessaan.
b) Kaikilla pitää olla yhtäläinen oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Suuremmista tuloista pitää maksaa enemmän
veroa.
3. Olen herättänyt keskustelua VR:n nykyisestä johtamisesta, jonka seurauksena liikenne osaksi takkuilee. Tekeviä käsipareja
on liian vähän, sen seurauksena kalusto on huonossa kunnossa.
Perusradanpitoon on saatava viipymättä 100 miljoonaa
euroa lisää rahaa. Nyt jo huomaa veturinohjaamossa ratojen
Rautatieläinen 2 2011
ULLA SYDÄNOJA-WALLIN
1. Olen oppinut kantapään kautta hyvinvointivaltion puolustajaksi ja haluan puolustaa ja kehittää sitä jatkossakin. Suomi on
oikeistolaistunut ja se olisi ohjattava oikeille raiteille eli tässä
tapauksessa vasemmalle raiteelle.
2. a) Veroja on kerättävä veronmaksukyvyn mukaan, palautetaan
varallisuusvero, laitetaan pääomaverot progressiiviseksi, kerätään pääomatuloista myös kuntaveroa, että saadaan kunnissa asuvat pääomatuloilla elävät vapaamatkustajat mukaan
palvelujen rahoittamaan. Myös rahoitusmarkkinoiden ostoja myyntitapahtumista pitää kerätä veroa. Arvonlisäveroja ei
tule korottaa.
b) Kaikki pois kyykystä. Kaikille kuluu työ ja toimeentulo.
Perusturvan tasoa on korotettava, koska se on jäänyt jälkeen
eikä sillä tule enää toimeen.
3. Keskeisimpiä haasteita on ratainfran rahoitus ja henkilöliikenteen kilpailutuksen estäminen raiteilla. Ratainfran perusparannukseen kaivataan kipeästi vuosittaista 100 miljoonan euron
tasokorotusta. Uusia kärkihankkeita ovat Helsingin ratapihan
ja pääradan välityskyvyn parantaminen. Nämä pitäisi sisällyttää liikennepoliittiseen selontekoon ja päätökset niistä pitäisi
tehdä pikaisesti. Infraan satsaaminen on satsaus ympäristöön,
KARI UUSIKUMPU
50 v
a,
T UUSIKUMPU,
RI
A
A
M
S
läisten Liitoss
KA
O
tie
D
ta
EH
u
a
R
ri
e
te
-tiedotussih
– päätoimittaja
enpäästä
valtuutettu Järv
VTM, kunnan
liitto, Uusimaa
– Vasemmisto
Wallin viettää vapaa-aikaansa mielellään hiihtäen, mökkeillen ja luonnossa liikkuen. Tässä ollaan Ylläksen maisemissa.
huonon kunnon. Ensi vaalikaudella rataverkko kuntoon ennen
uusia kehittämiskohteita.
4. Valtion tulo- ja menoarvion kautta.
5. Jos tulen valittua eduskuntaan, lupaan jatkaa hyvää yhteistyötä rautatieläisten kesken.
25
Pekka Keto vaali- ja lomakiertueella Pohjois-Savossa.
sijoittajatkin verotalkoisiin mukaan, jotta valtiolle kertyy varoja
riittävästi rataverkon kunnossapitoon ja investointeihin. Myös
eläkeyhtiöillemme olisi kotimaan infra turvallisempi sijoituskohde kuin Kreikan, Irlannin, Espanjan ja Portugalin pankit.
Tuemme näiden valtioiden pankkijärjestelmiä huomattavilla summilla vastoin Suomenkin allekirjoittaman Maastrichtin sopimusta vuodelta 1992, joka kieltää muiden EU-maiden
talouksien tukemisen.
5. Käytä ääntäsi muutoksen puolesta ja päästä lapsiperheet, vanhukset ja vammaiset huolesta.
KARI UUSIKUMPU
11. Olen puolueen käytettävissä eduskuntapaikan varmistamisek
varmistamiseksi Pohjois-Savossa.
En hyväksy merkintää perustuslakiimme EU-jäsenyydestä,
koska se merkitsee meille liittovaltiojäsenyyttä.
2. a) Maamme nuorten syrjäyttäminen on loputtava heti. Kaikille
suomalaisille työtä ensin, ja vasta sitten voidaan ajatella työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ulkomaalaistaustaisen halpatyövoiman käyttö vuokratyöfirmojen kautta, jotka eivät maksa verojaan Suomessa, lisää harmaan talouden kasvua.
b) Valtion tuottavuusohjelma, jonka todellisista säästöistä
ei ole selvää näyttöä, ajaa ammatti-ihmisiä työttömiksi ennen
eläkkeelle pääsyä. Valtion ei tule lisätä työttömyyttä maassamme vaan työllistää.
3. VR:n johdon olisi viimeistään 2011 kuunneltava niitä jäljellä
olevia pitkän linjan VR:n työntekijöitä siitä, kuinka asiat tulisi
hoitaa. Mentorointi muuten ajaa ohi väen eläköityessä ja johdon viivytellessä. Liikenneministeriltä asialle erikoisprioriteetti, ennen kuin junaliikenteessä täydellinen osaamattomuus ja
kokonaisuuksien ymmärtämättömyys lisääntyvät.
4. Suursäätiöt pitää saada veronmaksajiksi ja suurimmat pääoma-
MIKA WALLIUS
A KETO, 54 v
EHDOKAS PEKK
Varkaudesta
, eläkeläinen
ri
ö
ö
kt
u
d
n
o
K
–
2 vuotta
– Rautateillä 3
sta
neljä lapsenla
ja
a
st
la
ljä
e
N
–
-Savo
laiset, Pohjois
– Perussuoma
HAVASTO, 58 v
htaja
EHDOKAS TAPIO
estöpuheenjo
rj
jä
,
ja
tta
lje
ku
n
– Raitiovaunu
s
tön isä, ay-mie
ty
n
ä
– Seitsem
– SDP, Helsinki
1. Haluan
l
tehdä
hd työtä oikeudenmukaisen
k d
k
yhteiskunnan
h k
puolesta.
l
2. a) Hyvinvointipalvelut kuuluvat kaikille varallisuudesta riippumatta. Kattavat, hyvin tavoitettavat palvelut ehkäisevät omalta osaltaan ihmisten välistä eriarvoistumista ja niiden avulla
kyetään torjumaan yhteiskunnasta syrjäytymistä. Hyvinvointipalvelut tulee tuottaa pääsääntöisesti kuntien omana työnä,
koska niin niitä on mahdollista kehittää pitkäjänteisesti.
b) Oikeudenmukainen verotus edellyttää pääomatulojen
tiukempaa verotusta ja tuloverotuksen progressiivisuus tulee
säilyttää. En kannata tasaveroa. Tarvitsemme lisää verotuloja
kyetäksemme varmistamaan erityisesti työttömien nuorten
työllistymisen ja peruskoulunsa lopettaneiden mahdollisuuden hankkia kouluttautumisen avulla ammattitutkinnon.
3. Suomeen tarvitaan ehdottomasti liikennepoliittinen selonteko tukemaan pitkän aikavälin liikennepolitiikkaa. Junaliikenteen kasvattaminen täytyy olla eräänä selonteon keskeisenä
26
Tapio Havasto on työskennellyt raitiovaunukuljettajana ja
kuljettajien pääluottamusmiehenä ennen kuin hänet valittiin
Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajaksi.
osana. Rataverkon parantaminen ainakin perusväylien osalta
on välttämätön investointikohde.
4. Pääkaupunkiseudun raideliikennettä on kehitettävä yhtenä
kokonaisuutena. Valtion ja kuntien on osoitettava tarvittavat
varat raideliikenteen parantamiseen ja kehittämiseen
5. Ahneus tuhoaa – Oikeudenmukaisuuden puolesta!
Rautatieläinen 2 2011
Sovitaan yhdessä
Suomalaisen työelämän tilasta käydään vilkasta keskustelua. Yhteiskunnan tulevaisuuden
nimissä kannetaan huolta työurien pidentämisestä. Elinkeinoelämä on arvostellut työelämän tutkijoita siitä, että nämä nostavat tutkimuksissaan esiin vain ongelmia, ei niitä asioita, jotka ovat hyvät mallilla. Lopulta meneillään on työmarkkinakierros, ja monilla aloilla
neuvotellaan palkoista ja työehdoista.
 Ajankohtaisen keskustelun taustalla on joukko työelämän muutoksen prosesseja, joiden suhteen meidän on myös
syytä olla valppaina. Työ on entistä globaalimpaa, erilaiset riippuvuudet muista
toimijoista ovat lisääntyneet. Työ on tietoistunut ja osaamisvaatimukset ovat kas-
 Yksin sovittu — Osapuolet,
luottamus ja työmarkkinalogiikka
Toimittanut Suoranta Anu & Anttila
Anu-Hanna. 160 sivua. Vastapaino 2010.
Rautatieläinen 2 2011
vaneet. Työ on yksilöllistynyt, yksilölliset
riskit ovat kasvaneet ja kollektiiviset käytännöt vähentyvät. Samalla työ on henkilöistynyt. Palkkatyön ja yrittäjyyden rajat
hämärtyvät erilaisten alihankinta- ja toimeksiantojärjestelyjen seurauksena. Työmarkkinoilla tärkeä muutos on ollut siirtyminen keskitetyistä tulopoliittisista
sopimuksista liittokohtaisiin ratkaisuihin. Lisäksi erilaiset henkilökohtaiset sopimuskäytännöt yleistyvät
jatkuvasti.
Tähän keskustelun — ja käynnissä olevan yhteiskunnallisen muutoksen — kontekstiin sopii erinomaisella tavalla Anu Suorannan
ja Anu-Hanna Anttilan toimittama teos Yksin sovittu (Vastapaino 2010). Kirjassa eturivin tutkijat
ja keskeiset työmarkkinatoimijat
esittävät ajankohtaisia puheenvuoroja työmarkkinoiden tilasta
Suomessa. Kirja koostuu kaikkiaan 11 artikkelista. Kirjoittajina
esiintyvät muiden muassa Tuire Santamäki-Vuori, Pauli Kettunen, Lauri Lyly, Tuomo Alasoini, Raija Julkunen, Anne
Kovalainen, Ann Selin ja Tapio
Huttula.
Kirjassa pohditaan monipuolisesti työelämän muutoksia. Tekijät painottavat, että
muutoksessa kyse on myös
työelämän ja sosiaaliturvan
toimintatapoja ja sääntöjä koskevasta hegemoniakamppailusta. Tässä kamppailussa ollaan muokkaamassa vanhoja suhteita uusiksi ja samalla
rakentamassa uudenlaisia järjestelmiä ja
toimintatapoja.
Lyhyessä esittelyssä on mahdotonta pureutua kirjan yksittäisten artikkeli-
en rikkaisiin yksityiskohtiin. Artikkeleita
yhdistää monta tekijää. Kirjoittajat kantavat huolta sosiaalisesta turvallisuudesta
ja yhdenvertaisuudesta tilanteessa, jossa
eriytyminen ja eriarvoistuminen luonnehtivat kaikkein hallitsevimmalla tavalla työelämän kehityskulkua. Tilanteen kohentaminen vaatii monenlaisia toimenpiteitä.
Tarvitaan tutkimusta, yhteisiä verkostoja
tai jopa neuvottelukuntaa, jolla ohjataan
työmarkkinoita.
Turvattomuuden kasvu työelämässä
on kiistämätön. Siitä kertovat yksittäisten työntekijöiden kokemukset ja laajat
tutkimusaineistot. Saattaa hyvin olla, että
nurkan takana häämöttää tilanne, jossa
olemme sopineet yksin työmme ehdoista ja puolustamme enemmän tai vähemmän yksin omia etujamme. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla. Myös
vastaisuudessa voidaan sopia yhdessä,
huolehtia, että instituutiot kantavat huolta myös heikommista. Tässä kyse on politiikasta ja tahdon asiasta. Mitään ei synny
ilman yhteistä tahtoa ja tahdon ilmaisua,
ilman yhteistä rintamaa. Tosin kirjoittajat
suhtautuvat varsin kriittisesti tällaisen rintaman mahdollisuuteen.
Tarvitaan työelämää koskevaa keskustelua. Yksin sovittu on tärkeä puheenvuoro
aikana, jolloin analyyttinen ote ja perusteltu kritiikki eivät näytä kovinkaan helposti läpäisevän yhä populistisempaa
julkisuutta. Kirja on suunnattu niin akateemisen keskustelun herättäjäksi kuin
ajankohtaisen ammatillisen edunvalvonnan tarpeisiin. Onkin enemmän kuin suotavaa, että näin vaalien alla eri osapuolten
välille viriää vilkas keskustelu luottamuksesta ja työmarkkinoiden logiikasta.
Harri Melin
Sosiologian professori
Tampereen yliopisto
27
Vapaa-aika
Radanvarrelta
Raideammattilaisten yhteisjärjestö
JHL:n ensimmäiset
Avoimet biljardimestaruuskilpailut
pelataan lauantaina 14.5. alkaen kello 14.00 Seinäjoen Biljardi-ravintola
Galaxia Centerissä, Kalevankatu 3, Seinäjoki.
Kysy tukea matkoihin ja osallistumismaksuun omasta ammattiosastostasi. Osallistumismaksu 5 € sisältää kaksi juomaa ja pelioikeuden.
Ilmoittautumiset Antti Ahoselle sähköpostitse [email protected]
tai puhelimitse 050 3512 205.
28
Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo
tälle palstalle jäsenten kirjoituksia.
Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja
napakka. Tekstin pituus siis enintään
2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi
lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen [email protected].
Täsmennys
 Rautatieläisen 1/2011 Radan varrella –palstalla julkaistiin Jouni Korkalaisen kirjoitus Tulevaisuus – tuleeko
vaisuus? Jutusta oli pudonnut tekstin
keskivaiheilta joitakin sanoja pois. Toimitus pahoittelee virhettä. Alla tekstin
vioittunut osa alkuperäisessä muodossaan.
”Organisaatiot ovat ihmisten vuorovaikutusten kautta toimivia ja kehittyviä sosiaalisia järjestelmiä. Kun
organisaation rakenteita muutetaan ja
ihmisiä saneerataan ulos, tietotaidon
häviämisen lisäksi henkilöstön väheneminen rikkoo yhteistoimintasuhteita, joiden avulla tuotantoa toteutetaan.
Tilannetta vielä pahentaa joidenkin tuotantoprosessien ulkoistaminen. Yhteisö muuttuu yksilökeskeiseksi, jolloin yksilöt pitävät tietotaitoa
itsellään selvitäkseen taas seuraavasta saneerauksesta, sen sijaan että toimisivat yhteisön hyväksi. Energiaa
suuntautuu muuhun kuin organisaation perustehtävään ja tilanteen monimutkaisuus heikentää yhteistoiminnallisuutta.
Saneeraustilanteessa
lähestytään helposti organisaation vaikeuksia yksinkertaistamalla asioita ja tehdään sen perusteella päätöksiä, jotka
kuitenkaan eivät kestä lähempää tarkastelua. Surullisimpia tällaisista
ovat tuotannolliset muutokset, joiden
perusteet eivät ole kestäviä tai kustannushyötyä ei ole edes arvioitu ja jotka lisäksi ovat ristiriidassa yrityksen
tulosta ohjaavien mittareiden kanssa.”
Rautatieläinen 2 2011
Osastot toimivat
Kisko Team Turku
 Osaston jäsenten TUTUSTUMISMATKA
Kustavin kesäpaikalle järjestetään lauantaina 11.6.2011. Eläkeläiset ovat myös
tervetulleita matkalle. Osasto tarjoaa matkan ja paikan päällä kuumaksi lämmitetyn
saunan ja makkaran paistoa virvokkeiden
kera. Matkalle lähdemme linja-autolla
Turun varikon parkki-alueelta kello 12.00
ja palaamme takaisin n. kello 21.00.
Lähtijöiden ennakkovaraukset vastaanottaa 4.6.2011 mennessä Kari Kopola, kari.
[email protected] tai Heikki Arhippainen, [email protected].
Osastot 2 ja 25
Osastojen 2 ja 25 yhteiset PILKKIMES
TARUUSKILPAILUT pidettiin Sammatissa lauantaina 12.3.2011. Kilpailu käytiin
Enäjärven jäällä hyvissä olosuhteissa.
Osastojen välisen ahvensaaliiseen perustuvan kilpailun voitti toistamiseen osasto 25 tuloksella 9,880 kg osasto 2:n saaliin ollessa 8,980 kg. ”Suurin kala” kilpailun voitti ylivoimaisesti Pauli Timoskainen
510 g:n ahvenella.
Kilpailun jälkipeli käytiin hernesopan
syönnin ja kahvittelun yhteydessä Kaiturin tuvassa.
Tulokset osasto 2 (kaikki kalat)
1. Timoskainen Pauli
2. Karstunen Seppo
3. Ohvo Kari
6000 g
5340 g
1070 g
Tulokset osasto 25 (ahven)
1. Häyrynen Pentti
2. Kämäräinen Matti & Jenni
3. Hakonen Eero
4. Halonen Jouko
5. Heinonen Kari
6. Isokoski Esko
7. Laakko Anssi
8. Nevalainen Markku
9. Stålhammar Simo
10. Porkka Juhani & Laina
11. Jansson Erkki
Kaituritoimikunta

Pohjankurun
pirtin TALKOOT pidetään
lauantaina 7.5.2011 kello 10.00, jolloin
pirtin ympäristö ja mökit laitetaan viihtyisään kuntoon. Osaston nuoret ja vanhat jäsenet tulkaa tutustumaan osastomme vapaa-ajanviettopaikkaan. Lisätietoja
antavat Mauri Lunden, p. 040 5796 301 ja
Timo Jelekäinen, p. 040 8621 864
Johtokunta
Osasto 89
VR Auto-Miehet
 KESÄKAUDEN AVAJAISET pidetään
Mustiossa lauantaina 21.5.2011 klo 9.00.
Tarjolla pientä puuhastelua mökkien ja
pihojen parissa. Pannaan paikka kesäkuntoon. Tarjoilu entiseen malliin. Jäsenet joukolla mukaan. Tervetuloa!
si
e
s
i
ä
i
s
ä
ä
p
Vietä
!
a
l
l
i
v
o
h
n
i
Vuokat
Koulutusta 2011
 Liitto tarjoaa järjestöllistä koulutusta kaikille työssäkäyville jäsenilleen
sekä luottamusmies- ja työsuojelukoulutusta edunvalvojille.
Jos Sinulla ei ole vielä Kiljavan opiston opinto-opasta 2011, voit tilata painetun oppaan: Raija Vuori-Lehkonen,
p. 040 503 9975 (ti–to) tai [email protected].
Koulutustiedot löytyvät myös nettisivuilta www.kiljavanopisto.fi.
Liiton omat kurssit löydät www.
rautl.fi/jäsenpalvelut/koulutus
3870 g
3230 g
2780 g
2480 g
940 g
780 g
700 g
680 g
400 g
160 g
150 g
Osasto 51
Muista VR-etusi,
majoitu
Säätiön tuella jopa
60%
edullisemmin.
lähellä
sunnoissa
-a
a
m
lo
sa
vis
ita.
Majoitu tila onipuolisia harraste
m
n
ti
a
k
Vuo
uffet.
n pääsiäisb
Herkulline
ylyissä…
ehmeissä lö
p
n
a
n
u
sa
nta
Virkisty Ra
yllätys!
Lapsille
HOTELLI VUOKATINHOVI
Vuokatinhovintie 15, 88610 VUOKATTI, Puh. 020 1555 850,
[email protected] | www.vuokatinhovi.fi
Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min. Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min. Hinnat sis. alv 23 %.
Rautatieläinen 2 2011
29
Ristikon
voittajat
NRO 2 2011
Raideliikenteeneduskuntavaali vat
ehdokkaat vaati lle.
lisää rahaa raitei
s.24
Helsingin
keskus
liikenteenohjaus
udun
on pääkaupunkise
n
rautatieliikentee
s.21
hermokeskus

Rautatieläisen
numerossa 1 / 2011
olleen ristikon arvonnassa onni suosi Martti Eerolaa Forssasta ja Yrjö
Vahantoa Raumalta. Onnittelumme
voittajille.
KIITOKSET
 Paljon kiitoksia Liitolle onnentoivotuksesta täyttäessäni 70 vuotta 12.3.2011.
Raimo Roine, os. 59, Jyväskylä
 Iso kiitos kaikille työkavereilleni kiskojen kolkkeesta jäädessäni eläkkeelle
1.4.2011! Pelit jatkuvat, vene odottaa kunnostamista keväällä rannassa ja kitara senkun soi... Upeata kuluvaa vuotta!
Arska, Aarre Kangas
RAUTATIELÄISEN
ILMESTYMINEN 2011
KUOLLEET
Numero 3 ilmestyy 17.6.
aineisto toimitukseen 27.5.
RAUTATIELÄISTEN LIITTO RY
Järjestösihteeri Visa Tammi
Hakaniemenranta 1, PL 205
040 5796 309
00531 HELSINKI
Tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu
puh. (09) 774 941 faksi: (09) 7015 941
041 5481 320
sähköposti: [email protected]
Tekninen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen
kotisivut: www.rautl.fi
(ti—to) 040 5039 975
Puheenjohtaja Vesa Mauriala
ILMAILU- JA
040 5309 702
RAUTATIEKULJETUSALAN
Taloussihteeri Maija Auvinen
TYÖTTÖMYYSKASSA
040 1613 085
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.
Lakimies Jari Kiviharju
00100 HELSINKI
040 7367 938
faksi: (09) 4785 7209
Työehtosihteeri Kyösti Matikainen
sähköposti: [email protected]
040 5748 529
kotisivut: www.irkatk.fi
Jäsenasiainsihteeri Miia Manninen
040 1648 111
Kassanhoitaja Paula Seppälä
Työehtosihteeri Hannu Mattila
(09) 4785 7200
040 5823 631
Kassanhoitaja Sari Meling
Hallintosihteeri Minna Palkia
(09) 4785 7202
0400 455 624
Kassanhoitaja Mirva Tuomi
Suunnittelusihteeri Jussi Päiviö
(09) 4785 7203
040 5785 916
Kassanjohtaja Kari Kallio
(09) 4785 7201
30
— 21.11.2010 osaston 121 jäsen Kalle
Karppinen 66-vuotiaana, Paltamo
— 26.11.2010 osaston 121 jäsen Kauko
Mustonen 74-vuotiaana, Paltamo
— 17.12.2010 osaston 51 jäsen Leila
Hussi 81-vuotiaana, Hyvinkää
— 9.1.2011 osaston 58 jäsen Siiri
Hautala 93-vuotiaana, Oulu
— 25.1.2011 osaston 51 jäsen Lauri
Piiroinen 72-vuotiaana, Helsinki
— 30.1.2011 osaston 102 jäsen Erkki
Rantala 71-vuotiaana, Karjaa
— 30.1.2011 osaston 54 jäsen Martta
Kumpu 84-vuotiaana, Riihimäki
— 5.2.2011 osaston 13 jäsen Veikko
Musakka 85-vuotiaana, Järvenpää
— 1.2.2011 osaston 8 jäsen Sulo
Kovanen 86-vuotiaana, Hankasalmi
— 5.2.2011 osaston Kisko Team Turku
jäsen Alf Sandell 81-vuotiaana, Turku
— 12.2.2011 osaston 32 jäsen Aarre
Hinkkurinen 78-vuotiaana,
Inkeroinen
— 12.2.2011 osaston Kisko Team Turku
jäsen Tuomo Aho 63-vuotiaana, Turku
— 19.2.2011 osaston 51 jäsen Veijo
Taponen 92-vuotiaana, Helsinki
— 20.2.2011 osaston 2 jäsen Aune
Pesonen 92-vuotiaana, Helsinki
— 25.2.2011 osaston 19 jäsen Matti
Kuusrainen 55-vuotiaana, Pihtipudas
— 2.3.2011 osaston 25 jäsen Sauli
Suominen 86-vuotiaana, Espoo
— 3.3.2011 osaston 64 jäsen Heikki
Nyman 81-vuotiaana, Ylöjärvi
— 5.3.2011 osaston 45 jäsen Raimo
Saarinen 70-vuotiaana, Riihimäki
— 7.3.2011 osaston 64 jäsen Matti
Kivilahti 78-vuotiaana, Lahti
Rautatieläinen 2 2011
Tapahtumat
Rautatieläisten
Vakuutuskassa Turvan
kassankokous
KUTSU
Visa Tammi
50 vuotta
JÄSENRISTEILY

Rautatieläisten
Vakuutuskassa Turvan
varsinainen kassankokous pidetään perjantaina 29.4.2011 klo 12.00 Helsingissä
Messukeskuksen kokoustiloissa (Pasila,
Messuaukio 1).
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 44 §:n
edellyttämät asiat sekä muutokset sääntöjen pykälään 4 (toimintapiiri).
Osallistumisoikeus määräytyy sääntöjen 38 §:n mukaisesti. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävillä 18. —28.4.2011
virka-aikana kassan toimistolla, os. Kaisaniemenkatu 3 B 26, 00100 Helsinki.

Tervetuloa
viettämään Visan 50-vuotispäivää JOKO perjantaina 29.4.2011 kello
12.00—18.00 Korson Työväentalolle Metsotorniin, Metsolantie 4, 4. kerros TAI lauantaina 30.4.2011 kello 13.00 alkaen Vihdin
kirkonkylän Työväentalolle: Nurmijärventie 23, Vihti.
Ei lahjoja eikä kukkia vaan pieniä puheita, pöytälippuja, standaareja.
Lahjojen ja kukkien sijasta toivotaan
kartuttavan Kansan Sivistysrahaston Työväentalorahastoa tilille 800019-707002.
Viestikenttään: Visa Tammi 50 vuotta.
pongit jaetaan lähtijöille Helsingin Länsiterminaalissa TallinkSiljan pisteistä lähtöpäivänä lauantaina 9.4.2011 kello 16.00–18.00
välisenä aikana. Laiva lähtee kello 18.30.
Helsingissä 8.3.2011
Hallitus
V.p. 26.4.2011 mennessä
Airi Pajarinen p. 0400 738 427
 Risteilyliput ja ruokalailuku-
LISÄTIETOJA:
Jussi Päiviö
p. 040 578 5916
i
Kun henkes
on muillekin
kallis.
Turvan Henkikulta on ammattiliittojen jäsenille tarkoitettu henkivakuutus,
jonka avulla voit taata perheesi tutun arkielämän jatkuvuuden ja taloudellisen turvallisuuden. Se tuo turvaa vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin.
Testaa henkikultasi osoitteessa www.henkikulta.fi
Josku
s sin
äkin
olet
poiss
a
Vakuuta perheesi tulevaisuus ja ota yhteyttä.
Olemme lähellä sinua toimipaikoissamme ja netissä.
Tutustu jäsenetuihisi osoitteessa www.turva.fi/rautl
Palvelunumero 01019 5110
www.turva.fi
Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen,
joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja.
Kuolemanvaravakuutuksen myöntää Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ja tapaturmavakuutukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva.
Rautatieläinen 2 2011
31
 Ratkaisut 27.5.2011 mennessä osoitteella: Rautatieläinen, Ristikko, Rautatieläisten Liitto, PL 205, 00531 Helsinki.
Oikein ratkaisseista kahdelle arvotaan palkinto. Liitä vastaukseesi yhteystietosi.